MITÄ MIELESÄ TUNNISTA, VÄLITÄ, TUE. Erja Saarela Toiminnanjohtaja Oulun seudun Mielenterveysseura / Oulun Kriisikeskus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ MIELESÄ TUNNISTA, VÄLITÄ, TUE. Erja Saarela Toiminnanjohtaja Oulun seudun Mielenterveysseura / Oulun Kriisikeskus"

Kaisa Leppänen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MITÄ MIELESÄ TUNNISTA, VÄLITÄ, TUE Erja Saarela Toiminnanjohtaja Oulun seudun Mielenterveysseura / Oulun Kriisikeskus

2 OULUN KRIISIKESKUS Tuhannen ja yhden tarinan talo

3 Kattojärjestönä Suomen Mielenterveysseura Paikalliset mielenterveysseurat ylläpitävät Kriisikeskuksia Suomessa 22 kriisikeskusta Oulun Kriisikeskuksen toimintaa rahoitetaan Veikkauksen tulella

eivät riitä Sinulla ei ole muuta hoitosuhdetta Palvelu on maksutonta ja

4 Kriisikeskusten toiminta: kriisiapua (1-5 käyntiä) Kun olet kohdannut: Järkyttävän tapahtuman Haastavan elämäntilanteen Omat selviytymiskeinot eivät riitä Sinulla ei ole muuta hoitosuhdetta Palvelu on maksutonta ja voit asioida nimettömänä Ei lääkärin palveluita Asiointi ajanvarauksella

5 TÄNÄÄN PUHUMME: Kriiseistä Surusta Itsetuhoisuudesta Selviytymiskeinoista

6 JOKAINEN SYÖ JOSKUS KRIISIPUUROA - Sinikka Kähkönen Miten tunnistan? Miten tuen?

7 KRIISEJÄ Sairastuminen Läheisen kuolema (itsemurha, luonnollinen kuolema) Lemmikkieläimen kuolema Parisuhteen päättyminen Seksuaali- tai sukupuoliidentiteetin pohtiminen Taloudelliset huolet Rikoksen uhriksi joutuminen Tulipalo Liikenneonnettomuus Huoli läheisestä Väkivallan kokeminen Päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Kehityskriisit Kotoa pois muuttaminen Lasten syntymä Lasten kotoa pois muuttaminen Ikäkriisit Eläköityminen

8 KRIISIN VAIKUTUKSET Oma haavoittumattomuus, koskemattomuus rikkoontuu Käsitys ihmisten hyvyydestä muuttuu Hallinnan tunteen menettäminen Turvattomuuden tunteet Kuoleman merkityksen kohtaaminen Suuret menetykset Uudelleen traumatisoituminen Syyllisyyden ja häpeän tunteet Itsetunnon horjuminen Pelon tunteet

9 NORMAALIA REAGOINTIA Epätodellisuuden tunne vaikea ymmärtää ja hyväksyä tapahtunutta turta olo tai tunteet purkautuu voimakkaasti hajut, äänet, maut muistuttavat tapahtumista unihäiriöt levottomuus, rauhattomuus ahdistuneisuus, masennuksen tunteet muisti- ja keskittymisvaikeudet pelkäät tulevasi hulluksi syyn tai syyllisen etsiminen

10 MITEN AUTAN ITSEÄNI Puhu muille palaa tapahtumapaikalle vertaistuki pysy kiinni arkirutiineissa Liikunta Vältä alkoholia tai rauhoittavia aineita Kuuntele muiden kokemuksia itke Ilmaise tunteita esim. piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla, soittamalla, tanssimalla Muista, että erilaiset reaktiot ovat normaaleja

11 HAE APUA JOS: Olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut, jännittynyt Univaikeudet jatkuvat pitkään Et pysty keskittymään ja työnteko/opiskelu ei suju Selittämättömiä fyysisiä oireita Sinulla ei ole ketään kenellä puhua Eristäydyt Kadotat elämänhalusi Käytät liikaa päihteitä Sinulla on itsemurha-ajatuksia

12 Suurin osa ihmisistä selviää ihan ok, isoistakin menetyksistä!

13 SURU Suru ei ole sairaus Normaali reaktio Jokainen suree omalla tavalla Suru on hidas Kuuluu elämään

14 Mikä auttaa surussa? Rituaalit Itkeminen Muistelu Uskomukset Läheiset Arkirutiinit Liikunta, taide Kirjottaminen, puhuminen

15 ITSETUHOISUUDESTA

Itsemurha Faktoja Vuosittain noin 800 itsemurhaa ja itsemurhayrityksiä noin 10 000 Suurin osa

16 Itsemurha Faktoja Vuosittain noin 800 itsemurhaa ja itsemurhayrityksiä noin Suurin osa miehiä ja se on yleisin kuolinsyy vuotiailla miehillä Suomessa ei ole itsemurhien ehkäisyohjelmaa

17 Itsetuhoisuuden merkkejä Itsemurhasta puhuminen, uhkaaminen tai kirjoittaminen Eristäytyminen Voimakkaat mielen muutokset Tekovälineiden / tapojen etsiminen Toivottomuus / luovuttaminen Ei ulospääsyä Epäsuora Riskikäyttäytyminen esim. päihteet, liikennekäyttäytyminen

18 Riskitekijät Mielenterveyden häiriö Päihteiden käyttö Vaikeudet ihmissuhteissa, yksinäisyys Kriisit Vakava fyysinen sairaus Suvussa itsemurhia Työhön / opiskeluun liittyvät paineet Aiempi itsemurhayritys

19 On merkitystä

20 Miten kohdata? Kunnioittaminen Ei tuomita, arvostella tai vähätellä Kerro huolesi Kerro apua on saatavilla On mahdollista päästä pois itsetuhoisista ajatuksista Toivon luominen

21 Arviointia Suorat kysymykset: Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Onko sinulla valmis suunnitelma? Onko sinulla aikaisempia itsemurhayrityksiä? Onko suvussasi/lähipiirissä tehty itsemurhia? Jos akuutti tilanne soita 112 Muista oma turvallisuus Kuuntele ja kuule Rauhallisuus Kerro, että myöhemminkin voi tulla puhumaan/soittaa

22 Ei saa jättää yksin, jos ihminen kertoo itsemurha aikeista Tunne omat auttamisen rajat Ihmisen vastuu myös itsestään Hoitovastuu

23 Auttavat tahot 112, jos tilanne akuutti YTHS Mielenterveyspäivystys Terveyskeskukset Kriisikeskukset Suomen Mielenterveysseura Valtakunnallinen kriisipuhelin, Tukinet, sekaisin chat Surunauha itsemurhan tehneiden läheisille

24 TIEDÄTHÄN ETTÄ MULLE VOIT PUHUA? MITÄ KUULUU? MITÄ KUULUU? OIKEESTI! ONKO JOTAIN SATTUNUT, OOT SURULLISEN OLOINEN? OOT OLLUT ALAKULOINEN, MITEN VOIT? SUSTA EI OO KUULUNUT, MITEN MENEE? EHTISITKÖ MUN KANS KAHVILLE? OON HUOLISSANI SUSTA, MITÄ SULLE KUULUU? OON SUA VARTEN KU HALUAT PUHUA

25 MITEN JAKSAN?

26 Tri Everlyn BURNOUT KLUBI SÄÄNNÖT JA OHJEET: Ole perfektionisti ; älä koskaan hyväksy mitään muuta kuin täydellisyys Työskentele vähintään 10 tuntia päivässä; tee töitä niin monien juhlapäivien/lomien aikana kuin mahdollista Noudata pikaruoka ja karkkipatukka dieettiä Noudata joustamatonta idealismia Ota vastuu kaikkien ystäviesi, perheen ja työtovereiden ongelmien ratkaisemisesta Älä koskaan delegoi mitään vastuistasi

27 Älä koskaan sano EI yritä miellyttää kaikkia ihmisiä kaiken aikaa Älä koskaan hukkaa aikaa rentoutumiseen Älä koskaan kuntoile Älä koskaan ota aikaa itsellesi; jos joskus olet pakotettu siihen, tunne siitä niin paljon syyllisyyttä kuin mahdollista Sinun on muistettava, että jokainen muu tulee ensin sinun tarpeittesi aika tulee myöhemmin Ennen KAIKKEA, mene emotionaalisesti mukaan kaikkeen mihin voit. Opi empatisoimaan kaikkia elämäsi aspekteja

28 LUPA HUOLEHTIA ITSESTÄ!

29 MYÖTÄTUNTO ITSEÄ KOHTAAN - Kristin D. Neff MYÖTÄTUNTO Toisen kärsimyksen tunnistaminen ja tarkka näkeminen ja kokeminen (ystävällisyyden, välittämisen ja ymmärtämisen tunteet) ja halu auttaa, lievittää kärsimystä MYÖTÄTUNTO ITSEÄ KOHTAAN: Itseen kohdistuvan arvostelun lopettaminen ja aktiivinen itsensä kohtaaminen ja lohduttaminen

30 YSTÄVÄLLISYYS ITSEÄ KOHTAAN Ole ymmärtäväinen itseäsi kohtaan kärsiessäsi, epäonnistuessasi tai tuntiessasi itsesi puutteelliseksi Rauhoitu ja pidä huolta itsestäsi vaikeuksia kohdatessasi Myönnä ongelmasi ja puutteesi tuomitsematta Hyväksy hyväntahtoisesti, että aina emme voi saada mitä haluamme

31 MILLAINEN SISÄINEN VALMENTAJA SINULLA ON?

32 MITÄ JOS EI AINA PUTOAKAAN JALOILLEEN?

33 MITÄ ITSE VOI TEHDÄ

35 Huolehdi päivärytmistä ja tee mielekkäitä asioita

36 Lepää, nuku, rentoudu

37 Löydä itsellesi sopiva harrastus

38 Syö terveellisesti ja liiku riittävästi

39 - Mikä sinulle on tärkeää? - Mikä tuo iloa elämääsi? - Mikä auttaa sinua selviytymään surusta ja pettymyksistä?

40 Mitkä ovat omat tavoitteesi ja asioiden tärkeysjärjestys?

41 Arvosta itseäsi ja Pidä huolta ihmissuhteistasi

42 Pyydä apua!

43 Jotta ei menisi suorittamiseksi Henkilökohtainen elämä Harrastukset, musiikki, liikunta, nauru, ilo Läheiset Tauot Hengittely / mielikuvaharjoitteet Esim. Lempeys itselle

44 Mitä sinulle kuuluu?

45 Olet tärkeä

47 Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. - Eeva Kilpi

48 LÄHTEET WHO (2011): Psychological first aid: Guide for field workers Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. Suomen mielenterveysseura Käsikirja mielen terveydestä ja ensiavusta. Suomen mielenterveysseura Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut. Opas kunnille ja kuntayhtymille. STM. Julkaisuja 2009:16 TENTS The Europian Network for Traumatic Stress ohjelma Soili Poijula, Ari-Matti Huotari. Stepped model of care koulutus Taitoja mielen toipumiseen. Opas työntekijöille. THL Jon Kabat-Zinn (2007). Täyttä elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa. WHO 2015, Itsemurhien ehkäisy Globaali velvollisuus, Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura 2017, Vastaajan opas kriisipuhelin päivystäjille

Samankaltaiset tiedostot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi