Henkilö 7 Turvetuotanto; Merikarvia

Transkriptio

1 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä MRL:n 62 mukaan TURVETUOTANTO / annetut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet Lyhenne lausunnon tai mielipiteen aiheesta Henkilö 7 Turvetuotanto; Merikarvia Vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksssa mainitaan kolme potentiaalista turvetuotannon aluetta Räminkeidas, Latoneva ja Airoskeidas Merikarvian kunnan pohjoisosassa Karvianjoen vesistön valuma-alueella. Kyseiset alueet eivät mahdollista kaavan tavoitteisiin pääsemistä, sillä valumavedet mainituilta turvetuotantoalueilta laskisivat Lankoslahteen ja Kräsooranlahteen isojen laskuojien ja niiden jatkona mm. Kasalanjoen sekä Trolssinjoen kautta. Patojen murtumisesta, samoin kuin ylijuoksutuksesta aiheutuvat vesimassat vaarantavat Mankanevan Natura 2000 alueen ja lähistöllä olevien suojeltujen soiden selviytymismahdollisuuksia niiden vesitalouksien tuhouduttua. Merikarvian kaatopaikan sulkemiseen jälkeen todettu alueen jäkihoidon laiminlyönnistä aiheutuu vaarallisten aineiden kulkeutuminen laskuojia ja jokihaaroja pitkin Lankoslahdelle ja Kräsooranlahdelle. Se lisää vesistöjen kuormitusta samoin kuin suunnitellut turvetuotannon alueet lisäisivät Satakunnan vesistöissä on jo jatkuva maa- ja metsätalouden kiintoaine- ja humuskuormitus olemassa. Turvetuotannon ympäristöongelmat johtuvat kehittymättömistä nostomenetelmistä. -Nostaminen reunasta alkaen heti koko nostosyyydeltä kuivavarakosteana, haittojen minimointi. -Turvekentän pintavalutuskenttään pitäisi edellyttää n. 1 m korkuinen reunavalli. -Alueen jälkikäytön sisältyminen suunnitelmaan Henkilö 12 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että soiden luontoarvot inventoidaan ja arvioidaan huolellisesti, erityisesti onko soilla erityisiä merkittäviä luonnonarvoja. On hyvä huomioida, että mikäli varsinainen Natura-arviointi verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Merkitään tiedoksi. Turvetuotantoalueiden osoittamisessa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Lisäksi kaavassa esitettyjen ratkaisujen suunnittelussa ja suunnitteluun kytkeytyvässä vaikutusten arvioinnissa on pyritty siihen, että alueella sijaitsevat ja sinne suunnitellut toiminnot eivät vaaranna ekologista kestävyyttä. Kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 täydentää Satakunnan maakuntakaavaa (YM 2011, KHO 2013), jossa on 15. kesäkuuta 2017 Sivu 1/23

2 joudutaan jonkin suojelualueen osalta tekemään, arvioinnin lausuntoaika on 6 kuukautta. Kaavan suunnitteluperiaatteet noudattavat turvetuotannon kohdemerkintöjen osalta maankäyttö- ja rakennuslakia sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. osoitettu arvokkaita suoluontokokonaisuuksia yhteensä noin ha. Luku sisältää Natura 2000-verkoston alueet sekä em. verkoston ulkopuoliset S-ja SL alueet. Ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin Henkilö 58 Turvetuotanto; Jämijärvi Suurinta huolta kannan järven tilasta. Turvetuotanto koituu kohtaloksi koko järvelle eikä maisemaa hetken päästä entiseksi tunnista. Esim. Vääränniemen salmi on kohta läpipääsemätön ja vaatisi välitöntä ruoppausta. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Henkilö 85 Turvetuotanto; Honkajoki Potentiaalisiin turvetuotantoalueidiin tulisi lisätä Mustakeidas. Suoalueelle on mahdollista perustaa vähintään 100 ha:n suuruinen yhtenäinen turvetuotannon alue. Suon pohjoisosassa on jo turvetuotantoon valmisteltu alue. Suolta tehdyn selvityksen mukaan suolla ei ole kasvillisuuden eikä eläimistön suhteen ympäristölle merkittävää esiintymistä. Suon läheisyydessä ei ole suojelualueita, eikä asutusta, jolle turvetuotanto aiheuttaisi haittaa. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Mustakeitaan pohjoisosassa on voimassa oleva ympäristölupa (2013 ja HaO 2014). Ympäristöluvan omaavan alueen pinta-ala on noin 70 ha ja alue osoitetaan merkinnällä EO5 (turvetuotannossa oleva tai turpeenottoon soveltuva alue) Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella Mustakeitaan keski- ja eteläosat ovat edelleen ojittamattomia tai valtaosin ojittamattomia. Geologian tutkimuskeskuksen luonnontilaisuusluokituksessa Mustakeitaan alue on määritelty luonnontilaisuusluokkaan 2 ja Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksessä (2014) alue on todettu olevan keskisiltä osiltaan luonnontilaisen kaltaista. Näiltä osin Mustakeitaan keski- ja eteläosia ei ole edellä mainituin syin perusteltua osoittaa turvetuotantoon soveltuvana alueena Satakunnan vaihemaakuntakaavassa kesäkuuta 2017 Sivu 2/23

3 Henkilö 90 Turvetuotanto; Jämijärvi Jämijärven kohdalla on turvesuoksi merkitty alue, jota ympäröi maanomistajan vapaaehtoisesti suojelema metsäalue. Herää kysymys, miten turve kuljetetaan tältä suolta pois? Henkilö 121 Turvetuotanto; Ulvila, Kivijärvensuo ja Isosuo Kaavaluonnosta on muutettava siten, ettei nykyinen luontainen metsittyminen ja luonnon moninaiskäyttö vaarannu. -Maanomistaja jättänyt metsänhoidolliset toimenpiteet mahdollisimman pieneen vapaa-ehtoisesti. -Riistaeläinten metsästys ja marjastusmahdollisuudet poistuisivat. -Kivijärvensuon itäosa ja Isosuo ovat alueella ainoita, joissa vielä on teerien soidinpaikka. -Alue on rikkonainen ja isojen koneiden käytölle sopimaton. -Turvetuotannon aluoittaminen vaatisi tieverkoston rakentamista ja ympäristöön kohdistuisi kuormitusta. -Kivijärven suon vedet laskevat Ahmausjoen kautta Joutsijärveen. -Turvetuotanto lisäisi humuspitoisen maa-aineksen siirtymistä Joutsijärveen vaikuttaen nagatiivisesti sen ekosysteemiin. Jämijärven alueella sijaitsevan Koppionevan alueelta tehdään soiden luontoarvoja koskeva selvitys. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehty selvitys. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Vapo Oy Jotta maakunnan tulevaisuuden turpeen käyttötarve saadaan katetuksi ja kaava täyttää sille asetetut vaatimukset, on kaavavarausten pinta-alaa nostettava nyt esitetystä 3850 hehtaarista vähintään hehtaariin. Kaavoitettaviksi soiksi on valittava selkeitä ja laajoja suokokonaisuuksia, jonne mahdollista ylipäätään suunnitella turvetuotantoa. Alueille on sijoituttuva myös osittain ojittamattomia, vaalan rahkaturpeen alueita, joilla turvataan mm. ympäristö- ja kasvuturveraakaaineen saatavuus. Kaavan ulkopuolelle jääneitä suoalueita, joita esitetään huomioitavaksi potentiaalisina turvetuotannon alueina: Lattamerensuo (Köyliö), Lylyneva (Karvia), Porrassuo (Köyliö), Ruotanansuo (Köyliö) ja Sikasuo (Köyliö). Voimassa olevaan maakuntakaavaan liittyvät pinta-alatiedot niin kaavavarausten, ympäristölupa-alueiden kuin todellisen tämän hetkisen tuotantopinta-alan osalta tulee esittää selkeästi yhdessä taulukossa. Mikäli maakuntakaavan käyttämätön 1000 hehtaarin tuotantopotentiaali luetaan Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Esitykset uusista turvetuotantoalueista (Lattamerensuo, Porrassuo, Ruotanansuo ja Sikasuo Säkylässä sekä Lylyneva Karviassa) eivät täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä turvetuotantoalueiden valintaprosessin suunnitteluperiaatteita. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 3/23

4 vähentävänä tekijänä uusien tuotantopinta-alojen kaavoittamisen osalta, on selvityksessä käytävä ilmi ko. alueiden tuotannon edellytykset. Kaavassa esitetyt n hehtaarin turvetuotannon varaukset eivät vastaa toimialan näkemystä uuden tuotantoalan tarpeesta vaan kaavavarauksia tulee kasvattaa huomattavasti. Uusien tuotantoalueiden kaavoitusta ei tule vähentää systemaattisesti Energia- ja ilmastostrategiaan (2013) perustuen. Turvetuotannon häviävän pienten kuormitusosuuksien vuoksi yhtä toimialaa koskeva suunnittelumääräys, johon ko. maankäytöllä voidaan vaikuttaa vain marginaalisesti on täysin perusteeton. Vesistövaikutukset tule olla selvitettynä jokaisen lupahankkeen yhteydessä eikä ympäristölupa mahdollista alapuolisen vesistön pilaantumista. Suunnittelumääräys tulee poistaa turhana. Esitys jättää turvetuotanto kohdentamatta sulfidiriskialueille on myös perusteeton, sillä sulfidiarvio ja mahdolliset toimenpiteet happamuuden ehkäisemiseksi vaaditaan käytännössä aina uusien ympäristölupien yhteydessä. Arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve on perusteeton ja vaaditaan poistettavaksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön selvitys tehdään yleensä kivennäismaalla suunniteltujen rakennushankkeiden taustatyönä, eikä tämänkaltaista selvitysvaadetta voida asettaa maakuntakaavatasoiselle suunnitelmalle soiden maankäyttöä kaavoitettaessa Henkilö 123 Turvetuotanto; Ulvila Mielipiteessä 519 allekirjoittajaa. Me allekirjoittaneet vastustamme Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n luonnoksessa esitettyjä Ulvilan (entisen Kullaan) alueen Haukisuon, Isosuon ja Kivijärvensuon kaavamerkinnällä EO-5 olevien alueiden kaavoittamista turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. -Merkittävä uhka lähialueen luonnolle, sen asukkaille sekä vesistöille. -Turvetuotannon aloittaminen uhkaisi Sääksjärven alueen merkittävää elinkeinotoimintaa, pilaantuvan veden sekä pölyhaittojen takia. -Sääksjärvellä on lähes viisisataa vakinaista ja kesäasuntoa, joiden olemassaoloon ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin turpeenotto lähialueilta tulisi vaikuttamaan haitallisesti. Se alentaisi pahimmillaan sekä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia että kiinteistöjen arvoja. -Suoalueet kuuluvat laatuluokkaan 1 ja 2. Alueet ovat luonnontilaltaan korjattavissa. -Kaavaluonnoksessa on painotettu erilaisia tutkimus- ja Kaavaselostuksessa esitetty karkea arvio mahdollisuudesta laajentaa joidenkin Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden alaa 1000 hehtaarilla ei ole vaikuttanut vähentävänä tekijänä vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluun. Vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelumääräyksen vesistövaikutuksia koskevassa muotoilussa ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevan selvitystarpeen huomioonottamisessa on sovellettu ympäristöministeriön Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa julkaisun periaatteita Satakunnan oloihin soveltaen. Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa mielipiteessä esitettyjen soiden osalta otetaan huomioon tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 4/23

5 selvitystoimenpiteitä haittavaikutusten estämiseksi. Käytännöt ovat osoittaneet, että ne eivät ole riittäviä estämään vesistöille, ympäristölle ja asutukselle aiheutuvaa lisäkuormitusta ja haittaa Henkilö 158 Turvetuotanto; Ulvila, Kivijärvensuo ja Isosuo Kaavaluonnosta on muutettava siten, ettei nykyinen luontainen metsittyminen ja luonnon moninaiskäyttö vaarannu. -Maanomistaja jättänyt metsänhoidolliset toimenpiteet mahdollisimman pieneen vapaa-ehtoisesti. -Riistaeläinten metsästys ja marjastusmahdollisuudet poistuisivat. -Kivijärvensuon itäosa ja Isosuo ovat alueella ainoita, joissa vielä on teerien soidinpaikka. -Alue on rikkonainen ja isojen koneiden käytölle sopimaton. -Turvetuotannon aluoittaminen vaatisi tieverkoston rakentamista ja ympäristöön kohdistuisi kuormitusta. -Kivijärven suon vedet laskevat Ahmausjoen kautta Joutsijärveen. -Turvetuotanto lisäisi humuspitoisen maa-aineksen siirtymistä Joutsijärveen vaikuttaen nagatiivisesti sen ekosysteemiin. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Henkilö 171 Turvetuotanto; Karvia Turvetuotantoalueiden sijoitus/suunnittelu todella pirstonaisia ja epämääräisia alueita tehokkaan ja taloudellisuuden kannalta. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet ja kaavan ratkaisut konkretisoituvat toimenpiteiksi yksityiskohtaisempien suunnitelmien ja hankkeiden kautta. Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti merkittävien turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Satakunnan Vihreät ry Turvetuotanto; Karvia, Siikainen, Eura Suomen ja myös Satakunnan tulee mahdollisimman pian luopua turpeen käytöstä polttoaineena. Vaihekaavan jatkokäsittelyssä tulee lähteä siitä, että turvetta ei käytetä sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenoton vaikutuksia vesistöihin tarkastellaan valuma-alueittain ja suunnittelussa on otettu 15. kesäkuuta 2017 Sivu 5/23

6 polttoaineena enää vuoden 2025 jälkeen. Mielipiteen antaja pitää maakuntakaavan luonnosta maankäyttö- ja rakennuslain 28 vastaisena. Se ei kiinnitä huomiota turvetuotannon osalta alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen eikä luonnonarvojen vaalimiseen. Soiden moninaiskäyttöä koskevaa selvitystä on jatkettava vielä niin, että turvetuotantoalueista poistetaan kaikki sellaiset suot, joiden turpeenotto voi aiheuttaa vesistöjen pilaantumista. Yleistasoisella kaavamääräyksellä ei ongelmaa voida hoitaa. Erityisen herkille vesistöalueille, kuten Karvianjoen valumaalueelle, ei tulisi osoittaa enää lisää turvetuotantoa, koska valuma-alueella olevien Natura-alueiden vesiluontotyyppien ja mm. jokihelmisimpukan tila on jatkuvasti heikentynyt. Jos Karvianjoen valuma-alueelle kuitenkin osoitetaan turvetuotantoa, niin tulee tehdä kattava Natura-arviointi, jossa selvitetään eri hankkeiden ja toimenpiteiden yhteisvaikutukset Natura-alueiden luontotyyppeihin ja lajeihin riittävän seurantamallinnuksen avulla. Siikaisten Paulaluodonkeitaan ja Silmuskeitaan alueita ei tulisi osoittaa turvetuotantoalueiksi vaan ne tulisi ennallistaa. Euran Omassuo on osoitettu valmistelussa selvitysalueeksi, vaikka aineistossa käy ilmi, että uusimman tiedon perusteella suo kuuluu ehdottomasti suojeltaviin soihin. Alue ei missään tapauksessa sovellu turvetuotantoon, joten alue tulee merkitä maakuntakaavaan suojelualueeksi. Turvetuotantoon esitetyillä alueilla tulee tehdä riittävät ja oikeaaikaiset luontoselvitykset luontodirektiivin lajeista ja päättää soveltuvuudesta vasta sen jälkeen. Kaikki luonnontilaisuusluokan 2 ja 3 suot tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Virkistyskäytön, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita soita ei tule osoittaa turvetuotantoon vaan toiminta tulee ohjata muualle. Kaavamääräyksissä pitää olla määräykset myös turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön edellytyksenä turpeenotolle. Jälkikäyttöä kosteikkona tulee edistää kaikkialla, ja erityisesti herkillä valuma-alueilla. huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja muiden ympäristönäkökohtien asettamat vaatimukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten (MRL 28 ) mukainen alueiden käytön ekologisen kestävyyden vaatimus liittyy kiinteästi lähes kaikkiin vaihemaakuntakaavassa 2 käsiteltäviin teemoihin ja nousee esille mm. turvetuotantoa koskevan suunnittelun yhteydessä. Turvetuotantoalueiden osoittamisessa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Lisäksi kaavassa esitettyjen ratkaisujen suunnittelussa ja suunnitteluun kytkeytyvässä vaikutusten arvioinnissa on pyritty siihen, että alueella sijaitsevat ja sinne suunnitellut toiminnot eivät vaaranna ekologista kestävyyttä. Kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 täydentää Satakunnan maakuntakaavaa (YM 2011, KHO 2013), jossa on osoitettu arvokkaita suoluontokokonaisuuksia yhteensä noin ha. Luku sisältää Natura 2000-verkoston alueet sekä em. verkoston ulkopuoliset S-ja SL alueet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Valtakunnallisen soidensuojelutyöryhmän ehdotusaineisto koskien soidensuojelun täydentämistä (SSTE) on otettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 huomioon siten, että SSTE alueille ei osoiteta luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Soidensuojelutyöryhmän esitys valtakunnallisesti arvokkaiksi soiksi ei sisälly Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 2. Valtakunnallisesti arvokkaat suot on esitetty suunnittelun tausta-aineistona kaavaselostuksen osassa B. Turvetuotantoalueisiin (EO5 ja EO6) liittyvien suunnittelumääräyksien lisäksi turvetuotantoa koskee koko vaihemaakuntakaava-aluetta käsittävä suunnittelumääräys, jossa on todettu tarve ottaa turvetuotannon aluetta suunniteltaessa huomioon vesistövaikutukset ja vaikutukset mm. luonnonarvoihin sekä vältettävä näille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä laaditaan luontoarvojen kartoitus luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvilta soilta. Siikaisten Paulaluodonkeitaan ja Silmuskeitaan alueille ei kohdistu merkintöjä Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Selvitysalueena (se) valmisteluvaiheen aineistossa osoitettu Euran Omasuota ei osoiteta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheessa saatujen lisätietojen perusteella (mm. aluehallintoviraston kielteinen päätös, uhanalainen lajisto). Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö suunnitellaan tuotantoaluekohtaisesti Kankaanpään seudun luonnonystävät ry 15. kesäkuuta 2017 Sivu 6/23

7 Kaavakarttaan ei saa laittaa yhtään turpeenkaivuun aluevarausta harjujen lähellä oleville soille, koska niillä on vaikutusta pohjavesien tilaan. Selvitettäessä potentiaalisia turvetuotantoalueita suunnittelun lähtökohtana on ollut, että turvetuotantoa ei osoiteta pohjavesialueille ja että etäisyys pohjavesialueista on vähintään 500 metriä (ns. suunnittelun reunaehtotarkastelu). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Kankaanpään seudun luonnonystävät ry Turvetuotanto; Pohjois-Satakunta Karvianjoen yläpäässä on lupaprosessissa kaksi isoa pohjaveden ottosuunnitelmaa. Nämä vähentävät puhtaan pohjaveden määrää kymmeniä prosentteja. Puhtaan pohjaveden poistuminen vesistöstä aiheuttaa veden laadun heikkenemistä koko alapuolisella vesistöalueella. Kuormittajien on vähennettävä päästöjään merkittävästi enemmän kuin nykysuunnitelmat vaativat, jotta VPD:n hyvän tilan tavoite voisi toteutua. Kaavaan ei saa merkitä yhtään uutta turpeenkaivuuvarausta Karvianjoen vesistöalueen yläpäähän ja muuallakin Karvianjoen vesistöalueella niitä on vähennettävä. Kaikki uhanalaiset lajit on huomioitava turpeenkaivuualueiden päästöjä tarkastaessa ja niiden elinolosuhteet turvattava. Yhdymme myös Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n lausuntoon. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Karvianjoen kalastusalue Kaavakarttaan ei saa laittaa yhtään turpeenkaivuun aluevarausta harjujen lähellä oleville soille, koska niillä on vaikutusta pohjavesien tilaan. Selvitettäessä potentiaalisia turvetuotantoalueita suunnittelun lähtökohtana on ollut, että turvetuotantoa ei osoiteta pohjavesialueille ja että etäisyys pohjavesialueista on vähintään 500 metriä (ns. suunnittelun reunaehtotarkastelu). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Karvianjoen kalastusalue Turvetuotanto; Pohjois-Satakunta Karvianjoen yläpäässä on lupaprosessissa kaksi isoa pohjaveden ottosuunnitelmaa. Nämä vähentävät puhtaan pohjaveden määrää kymmeniä prosentteja. Puhtaan pohjaveden poistuminen vesistöstä aiheuttaa veden laadun heikkenemistä koko alapuolisella vesistöalueella. Kuormittajien on vähennettävä päästöjään merkittävästi enemmän kuin nykysuunnitelmat vaativat, jotta VPD:n hyvän tilan tavoite voisi toteutua. Kaavaan ei saa merkitä yhtään uutta turpeenkaivuuvarausta Karvianjoen vesistöalueen yläpäähän ja muuallakin Karvianjoen vesistöalueella niitä on vähennettävä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 7/23

8 Vesistötarkkailussa on tarkkailtava erityisesti pieniä vesistöalueita, joilla ei vielä ole turpeenkaivuualueita. esim. Kankaanpään Pikkujoen valuma-alue. Pikkujoessa esiintyy taimenta. Jos alueelle tulee turpeenkaivuualue, niin se heikentää veden laatua niin paljon, että taimenen elinolosuhteet romahtavat ja se voi jopa hävitä joesta. Myös VPD:n tavoite hyvästä tilasta jäisi saavuttamatta. Pienille vesistöalueille ei tule kaavassa osoittaa turpeenkaivuualueen varausta/varauksia. Kaikki uhanalaiset lajit on huomioitava turpeenkaivuualueiden päästöjä tarkastaessa ja niiden elinolosuhteet turvattava Turvetuotanto; Jämijärvi Jämijärvellä on merkitty turvetuotannolle alue, jonka keskellä on metsälailla suojeltu alue. Mitä kaavan suunnittelija on ajatellut? Onko merkintä vain nimelliseksi merkinnäksi tarkoitettu vai onko taustatyössä tapahtunut jotakin puutetta? Henkilö 208 Henkilö 222 Olisi jo vihdoin kaikkien tajuttava, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja sen käyttö lämpöenergian tuottamiseksi on lopetettava. Suomen 10 miljoonasta suohehtaarista enää 4 miljoonaa hehtaaria (v.2011) on luonnontilassa ja ne on säilytettävä luonnon aarteena jälkipolville, kaikille eläville olennoille. Kaunis suoluonto, puhtaat kirkkaat vesistöt kaloineen sekä puhdas ilma kuuluvat myös tulevaisuuden lapsille. Päättäjillä ei ole oikeutta sitä heiltä riistää, lyhytnäkisen ajattelemattomuuden ja kauaskantoisen vastuuttomuuden seurauksena. Ei siis enää yhtäkään uutta turpeennostolupaa vielä luonnontilaisille suoalueille. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Jämijärven alueella sijaitsevan luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvan Koppionevan alueelta tehdään soiden luontoarvoja koskeva selvitys. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehty selvitys. alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia (MRL 28 ). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Koneurakointi Tomi Ylilammi Oy Turvetuotanto; Karvia On hyvä asia, että paneudutaan myös tulevaisuuden paikallisen uusiutuvan energian tuotantoalueisiin. Kuitenkin osoitetut alueet pitäisivät olla suurempia kokonaisuuksia, pinta- alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja 15. kesäkuuta 2017 Sivu 8/23

9 alallisesti enemmän ja useamman toimijan jo hallinnassa olevia alueita. Meilläkin olisi mahdollisuus osallistua kaavaehdotuksen antamiseen, sillä meillä on asiaan soveltuvaa aluetta. käytöstä poistettuja suopeltoja. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Henkilö 232 Turvetutanto; Satakunta On hyvä asia, että paneudutaan myös tulevaisuuden paikallisen uusiutuvan energian tuotantoalueisiin. Kuitenkin osoitetut alueet pitäisivät olla suurempia kokonaisuuksia, pintaalallisesti enemmän ja useamman toimijan jo hallinnassa olevia alueita.tämä asia pitää myös hoitaa yhdessä toimijoiden kanssa. alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Henkilö 236 Turvetutanto; Satakunta Puutarhataloutta palveleva kasvualustateollisuus on Satakunnan kaava-alueella poikkeuksellisen tärkeä toimiala. Kaavaluonnoksessa asiaa on tarkasteltu kasvuturpeen uusiutumista ajatellen hyvin lyhyellä vain muutaman vuosikymmenen aikajänteellä. Kasvualustateollisuuden hyvälaatuisen raaka-aineen varanto ehtyy kaavan suunnittelukauden kuluessa ja sen jälkeen nopeasti. Se heikentää ko. teollisuuden ja siihen tukeutuvan puutarhatalouden toimintaedellytyksiä alueella. Maatumaton, elävänä korjattu rahkasammal voisi kokonaan korvata kasvuturpeen kasvualustojen raaka-aineena. Oikein toteutettu rahkasammaltuotanto on sekä vesistöjen että ilmakehän hiilipäästöjen kannalta olennaisesti ympäristöystävällisempää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa ei ole selvitetty pintarahkan kuorimisen kannalta potentiaalisia alueita, mutta kyseistä toimintaa on mahdollista harjoittaa mm. vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla turvetuotannon alueilla (EO5, EO6) mikäli muut edellytykset täyttyvät (mm.luvat). Mielipide merkitään tiedoksi. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 9/23

10 kuin nykyinen kasvuturvetuotanto. Maakuntakaavoituksessa tulisi nyt kartoittaa sellaiset suot, joilla aikanaan ojitettuja, karuja, metsätalouden ns. kitu- ja joutomaita voitaisiin palauttaa toimiviksi, rahkasammalta tuottaviksi suoekosysteemeiksi. Rahkasoita ennallistamalla voitaisiin kestävästi tuottaa hyvälaatuista raaka-ainetta puutarhatuotannon ja kasvualustateollisuuden tarpeisiin myös nyt laadittavan maakuntakaavan suunnittelukauden jälkeen A. Ahlström Kiinteistöt Oy Turvetuotanto; Ulvila, Eura, Pori Pidämme tärkeänä, että Haukisuo (Ulvilassa) tulee merkityksi vaihemaakuntakaavaan merkinnällä EO-5. Esitämme, että Omassuon (Eurassa) selvitysaluemerkintä vaihemaakuntakaavassa muutetaan merkinnäksi EO-5. Esitämme, että Oravasuo (Porin Noormarkussa) merkitään vaihemaakuntakaavaan merkinnällä EO-5. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa (mm. Haukisuo) otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset. Selvitysalueena (se) valmisteluvaiheen aineistossa osoitettu Euran Omasuota ei osoiteta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheessa saatujen lisätietojen perusteella. Alue ei täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä turvetuotantoalueiden valintaprosessin suunnitteluperiaatteita. Porin Noormarkussa sijaitsevaa Oravasuota koskeva esitys alueen osoittamisesta turvetuotantoalueeksi ei täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä turvetuotantoalueiden valintaprosessin suunnitteluperiaatteita. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku on kuvattu kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on ollut osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti merkittävien turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä A. Ahlström Kiinteistöt Oy Esitämme vaihemaakuntakaavassa esitettyjen turvetuotantoalueiden teknis-taloudellisen tuotantopotentiaalin selvitystä ja tuotantokelvottomien alueiden korvaamista uusilla prosessin kuluessa esitetyillä tuotantokelpoisilla alueilla. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 10/23

11 sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa Pori Energia Oy Turpeen osuus kaukolämmön, teollisuuden prosessienergian sekä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineista on Satakunnan alueella merkittävä. Suomen tavoitteen on vähentää tuontipolttoaineiden ja erityisesti kivihiilen käyttöä. Satakunnan rannikon yhteistuotantovoimalaitoksilla kotimaiset turve- ja polttoaineet korvaavat hiilen käyttöä, jolloin polttoturpeen kysynnän voidaan odottaa kasvavan. Huoltovarmuuskeskus on muistuttanut turvetuotannon turvaamisen merkityksestä pitkän aikavälin suunnittelussa. Kaavaluonnoksessa on pystytty osoittamaan rajoitetusti uusia polttoturpeen tuotantoaloja. Uhkana on, että esitetyt aluevaraukset eivät riitä turvaamaan tulevaisuuden turpeen käyttötarvetta, koska vanhoja aluevarauksia poistuu käytöstä ja esitetyt alueet eivät kaikilta osin ole toteutettavissa turvetuotantoon. Kaavaehdotukseen tulisi löytää lisää turvetuotantoon varattavia alueita. Jo nyt kaavan valmistelussa toteutettua yhteistyötä eri tahojen, kuten turvetuottajien, kanssa on hyvä jatkaa Henkilö 248 Turvetuotanto; Karvia Turvetuotantoon merkatut alueet erittäin repaleisia. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle rat kaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Henkilö 253 Turvetuotanto; Pohjois-Satakunta 15. kesäkuuta 2017 Sivu 11/23

12 Pohjois-Satakunnan turvetuotannon elinkeinotoiminnallisesti tärkeä rooli tulisi näkyä maakuntakaavassa. Turvetuotannon määrää tulee lisätä vaihemaakuntakaava 2:ssa seuraavin perusten: kaavan tavoitteena on turvata turvetuotanto Satakunnassa, kaava tulee laatia tämän tavoitteen mukaisesti myös Pohjois-Satakunnan osalta, turvetuotannon toimintaedellytykset tulee turvata myös jatkossa, turvetuotanto työllistää nuoria, Pohjois-Satakunnan kuntien esitys 4140 ha alueiden osoittamisesta turvetuotantoon ei pitäisi olla mahdotonta ottaen huomioon turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala, turvetuotantotoiminnan painopisteen siirtäminen eteläiseen Satakuntaan ei ole järkevää, asukkaiden vastustus voi olla merkittävä este, vesistövaikutukset ovat selvästi vähentyneet, mitoituksessa tulee huomioida myös turpeen tarve maakunnan ulkopuolella, energiapolitiikka, jolla rajoitettaisiin turvetuotantoa on valtiovallan tehtävä, ei maakuntakaavan tehtävä. Vaihemaakuntakaavaa tulee turvetuotannon osalta muuttaa siten, että kaavalla taataan Pohjois-Satakunnan turvetuotannon edellytykset vuoteen Tämä edellyttää 4140ha turvetuotantoalueiden osoittamista Pohjois- Satakunnan alueelle. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian (2012) mukaan pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena, erityisesti puun kanssa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Karvian Yrittäjät Turvetuotanto; Karvia Pohjois-Satakunnan alueelle osoitetut turvetuotantoalueet eivät ole lähimainkaan riittäviä tulevaisuudessa, jotta pystyttäisiin säilyttämään nykyisenkaltainen taso turvetuotannossa. On esitetty laskelmia, joiden mukaan turvetuotantoon merkittyjä alueita pitäisi olla noin kolminkertainen määrä kaavassa oleviin verrattuna, jotta tuotantokäytöstä poistuvien ja tuotantoon soveltumattomien turvesoiden määrä voitaisiin korvata. Kaavaan merkittyjen turvetuotannolle potentiaalisten alueiden kohdalla ei ole oltu yhteydessä maanomistajiin, jotta voitaisiin tietää, onko alueet mahdollisesti tulossa tuotantoon ja onko Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 12/23

13 mitä ylipäätään mahdollista ottaa tuotantoon mm. maastonmuotojen haasteiden vuoksi. Merkityt alueet ovat hajanaisia ja rikkonaisia, mikä on ongelmallista turvetuotannon suhteen. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku on kuvattu kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on ollut osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Saran Maa- ja Kotitalousseura Turvetuotanto; Karvia On hyvä asia, että paneudutaan myös tulevaisuuden paikallisen uusiutuvan energian tuotantoalueisiin. Alueet pitäisi olla suurempia kokonaisuuksia, pinta-alallisesti enemmän ja useamman toimijan jo mahdollisesti hallinnassa olevia alueita Turvetuotanto; Eura Maakuntakaavoituksessa pitäisi kartoittaa niitä alueita, joilla karuja, metsätalouden ns. kitu- ja joutomaita voitaisiin palauttaa toimiviksi, rahkasammalta tuottaviksi suoekosysteemeiksi. Tällä voidaan turvata kestävästi tulevaisuuden puutarhatuotannolle välttämättömän kasvualustateollisuuden raaka-ainepohja ja samalla palauttaa nykyisellään tuottamattomia suoalueita sekä taloudellisesti että ekologisesti tuottaviksi ekosysteemeiksi Euran kunta Geologian tutkimuskeskus Osoitetut suokohteet (E05 ja E06) ovat huolella valittuja ja sijoittuvat tasaisesti koko maakunnan alueelle. Suot kuuluvat luonnontilaluokkiin 0-2, mikä on sopusoinnussa kansallisen suostrategian kanssa. Kaavassa on huomioitu myös kasvu-ja Merkitään tiedoksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa ei ole selvitetty pintarahkan kuorimisen kannalta potentiaalisia alueita, mutta kyseistä toimintaa on mahdollista harjoittaa mm. vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla turvetuotannon alueilla (EO5, EO6) mikäli muut edellytykset täyttyvät (mm. luvat). Mielipide merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 13/23

14 ympäristöturpeen lisääntyvä tarve. 261 Harjavallan kaupunki Turvetuotanto; Harjavalta Teknisenä korjauksena esitetään, että turvetuotannon taulukosta puuttuu kerrannaisyksikkö, määräyksikön pitäisi olla miljoonaa kuutiometriä (ei kuutiometriä) Honkajoen kunta Turvetuotanto; Honkajoki Seutukaava 5:n sisältämiä huomattavia turpeentuotantoalueita on selvyyden vuoksi edelleen hyvä esittää kaava-asiakirjoissa ainakin: Mustakeidas ja Kurkikeidas- Kööpelinkeidas, jotka ovat toiminnassa. Turvetuotantoalueita tulee suunnitelmaan muutenkin vielä määrällisesti lisätä. Geologian tutkimuskeskuksen laatiman raportin mukaan Honkajoen turvevaranto on noin 4000 ha ja niissä noin 60 milj. suo-m3, josta turvetuotantoon soveltuu n. 600 ha ja niissä käyttökelpoista turvetta n 8 milj. suo-m3. Taulukkojen määräyksiköt tarkistetaan ja korjataan. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian (2012) mukaan pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena, erityisesti puun kanssa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Mustakeitaan pohjoisosassa on voimassa oleva ympäristölupa (2013 ja HaO 2014). Ympäristöluvan omaavan alueen pinta-ala on noin 70 ha ja alue on mahdollista osoittaa merkinnällä EO5 (turvetuotannossa oleva tai turpeenottoon soveltuva alue) Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella Mustakeitaan keski- ja eteläosat ovat edelleen ojittamattomia tai valtaosin ojittamattomia. Geologian tutkimuskeskuksen luonnontilaisuusluokituksessa Mustakeitaan alue on määritelty luonnontilaisuusluokkaan 2 ja Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksessä (2014) alue on todettu olevan keskisiltä osiltaan luonnontilaisen kaltaista. Näiltä osin Mustakeitaan keski- ja eteläosat eivät täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä 15. kesäkuuta 2017 Sivu 14/23