Geologian tutkimuskeskus GTK 4-1

Transkriptio

1 2. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH ) lausunnoilla asti TURVETUOTANTO / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta 4 Geologian tutkimuskeskus GTK 4-1 Osoitetut kohteet potentiaalisiksi turvetuotantoalueiksi ovat valtaosin huolella valittuja ja sijoittuvat tasaisesti koko maakunnan alueelle. Suot kuuluvat luonnontilaluokkiin 0-2, mikä on sopusoinnussa kansallisen suostrategian kanssa. Kaavassa on kohtuullisesti huomioitu GTK:n turveaineistojen tarjoama informaatio sekä myös kasvu- ja ympäristöturpeen lisääntyvä tarve ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristönäkökohtien asettamat vaatimukset. Potentiaalisten turvetuotantoalueiden valinnassa olisi kuitenkin vielä hyvä harkita joidenkin matalien ja rikkonaisten suoalueiden korvaamista uusilla kohteilla. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Merikarvian Latoneva, Kankaanpään Markenneva ja Rauman Kakolamminsuo. Turvetuotannon harjoittaminen on tällaisilla soilla teknisesti hankalaa tai jopa mahdotonta. on soveltuvien soiden teknis-taloudellinen analyysi perustuu valtaosin GTK:n tuottamaan aineistoon. Lausunnossa esimerkkeinä esille nostettujen soiden mataluus tai rikkonaisuus on tiedostettu vaihemaakuntakaavan turvetuotantoalueiden suunnittelussa ja alueiden osoittamisen perusteina ovat mm. synergiaedut lähellä sijaitsevien muiden potentiaalisten turvetuotantoalueiden kanssa. Pintarahkan kuorimisen kannalta potentiaalisia alueita ei ole selvitetty Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa, mutta lausunnossa esitetyt alueet voivat olla tulevaisuudessa potentiaalisia alueita myös pintarahkan kuorimisen kannalta. 6 Honkajoen kunta 6-2 ; Honkajoki Honkajoen kunnan mukaan kaavan tulee lisätä turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-alaa, myös Honkajoella. Geologian tutkimuskeskuksen laatiman raportin mukaan Honkajoen turvevaranto on noin 4000 ha ja niissä noin 60 milj. suo-m3, josta turvetuotantoon soveltuu n. 600 ha ja niissä käyttökelpoista turvetta n 8 milj. suo-m3. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaa ohjanneet tavoitteet on määritelty aloitusvaiheen jälkeen tavoitevaiheessa. Kaavan tavoitteiden laatimisen pohjaksi on kuultu myös kuntia ja sidosryhmiä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnan ja kuulemisen yhteydessä sekä erillisellä tavoitekyselyllä. Tavoitteiden määrittelyssä on kiinnitetty huomiota mahdollisuuksiin edistää turvetuotannon jatkumista tulevaisuudessa myös Satakunnassa ottaen huomioon Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet, tuotanto- ja suojelutarpeiden yhteensovittaminen sekä valuma-alueittainen vaikutusten arviointi. Tavoitteiden mukaisesti vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan maakuntakaavassa/vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Kaavaselostuksen turvetuotantoa koskevan ratkaisun yhteydessä on tästä erillinen maininta. Ympäristöministeriön Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa julkaisussa käsitellään turvetuotantoa, soidensuojelua ja soiden muuta käyttöä alueiden käytön ja erityisesti maakuntakaavoituksen näkökulmasta (Suomen ympäristö 7/2015). Kyseissä julkaisussa kuvataan tarpeellista tietopohjaa, soiden luokittelua, vaikutusten arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä soiden erilaisten käyttömuotojen osoittamista kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kyseinen julkaisu on ollut Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun pohjana. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin alussa määritettiin keskeiset valintaprosessin vaiheittaiset lähtökohdat ja lisäksi suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien 24. toukokuuta 2018 Sivu 1/16

2 osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. on soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. a koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu nykyisen turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistossa osoitettujen turvetuotantoalueiden (EO5, EO6) osalta. Näillä alueilla turvetuotannon edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Vaiheen 2 vesistövaikutusselvityksessä on käytetty hyväksi vaiheen 1 aineistoja. Herkille kolmannen jakovaiheen valuma-alueille on laskettu omat pitoisuuslisät ja niitä on verrattu alapuolisen vesistön laatuun. Vesistövaikutusten arvioinnin ohella laadittiin luontoselvitys, jossa selvitettiin kahdeksan eri suon luontoarvoja kasvillisuuspainotteisesti. Kuusi suota kuului luonnontilaisuusasteikkon 2. Kasvillisuuselvityksen perusteella Pohjois-Satakunnan alueelta poistettiin Koppionevan (416) tuotantoaluetta koskeva varaus luontoarvojen perusteella. Lisäksi maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000-verkostoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä arvioitiin koko kaavan mahdollisia vaikutuksia Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luontoarvoihin valmisteluvaiheen aineistoihin perustuen. Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella Honkajoen kunnan alueella sijaitseva Pälvisaarenkeitaan (15695) turvetuotantoalue poistettiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viranomaislausunnossa on esitetty vaatimus yksityiskohtaisesta Natura-arvioinnin tarpeesta Karvianjoen koskien Natura-alueeseen liittyen. Tämä tulee vaikuttamaan ehdotuksen jatkosuunnitteluun siten, että Honkajoen valuma-alueella (36.03) sijaitsevaa Kodesjoenkeidasta (15656) koskeva varaus tarkistetaan ympäristönluvan mukaiseksi ja Karvianjoen yläosan valuma-alueella (36.04) sijaitsevaa Jussinkeidasta (15653) koskeva varaus poistetaan kaavaehdotuksesta. Perusteina Kodisjoenkeitaan rajauksen tarkistamiselle ja Jussinkeitaan varauksen poistamiselle ovat vaikutukset Karvianjoen koskien Natura-alueen suojeluperusteisiin. Tieto Karvianjoen koskien suojeluperusteena olevien lajien heikosta tilasta perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon ja heidän vuonna 2017 tekemiin selvityksiin. Lisäksi Karvianjoen koskien osalta vaikutusten arviointia koskevaa tekstiä kaavaselostuksessa ja selostuksen osassa C täydennetään ympäristölupatilannetta koskevalla toteamuksella. Vaikutuksia koskevien selvitysten ohella laadittiin turvetuotannon tarveselvitys, jonka tavoitteena oli hahmottaa energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tarvetta ja turvetuotantoon tarvittavien suoalueiden määrää Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä vaihemaakuntakaavan 2 laadintaa varten. Tarveselvityksen mukaan nykyiset turvetuotantoalueet poistuvat käytöstä lähes täysin vuoteen 2040 mennessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut varaukset eivät pysty vastaamaan tarveselvityksessä todettuun tarpeeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut turvetuotantoalueet (EO5, EO6) täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan turvetuotannon jatkumista Satakunnassa. Kunnat voivat myös omassa kaavoituksessaan edistää turvetuotantoa. 8 Jämijärven kunta 8-4 ; Pohjois-Satakunta GTK:n selvityksen mukaan Pohjois-Satakunnan turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala oli ha. Pohjois-Satakunnan kuntien esitys 4140 ha alueiden osoittamisesta turvetuotantoon ei pitäisi näin ollen olla mahdotonta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan keskeinen tavoite ohjata Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut turvetuotantoalueet (EO5, EO6) täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan turvetuotannon jatkumista Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin alussa määritettiin keskeiset valintaprosessin vaiheittaiset lähtökohdat ja lisäksi suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. 24. toukokuuta 2018 Sivu 2/16

3 turvetuotantoa, ei toteudu Pohjois-Satakunnan osalta. Pohjois- Satakunnassa on osoitettu lähinnä jo luvitetut alueet, joten uusi turvetuotanto tulee sijoittumaan sattumanvaraisesti valkoisille alueille. Tämä ei voi olla tavoiteltava tilanne Satakunnan turvetuotannon osalta. Koska turvetuotanto edellyttää joka tapauksessa ympäristöluvan hakemista, tulee maakuntakaavassa osoittaa riittävät aluevaraukset soveltuvista alueista. Nyt liitto on käyttänyt soveltuvien alueiden selvityksessä hyvin tiukkaa kahdeksanportaista poissulkevaa menetelmää. Arviointikriteerejä tulee muuttaa siten, että voidaan osoittaa riittävät alueet, joiden lopullinen käyttö ratkaistaan ympäristöluvassa. Nyt esitetty ratkaisu on yleisten maankäytön suunnitteluperiaatteiden vastainen, eikä ohjaa turvetuotantoa sille parhaiten soveltuville alueille. on soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Turvetuotannon tarveselvityksen mukaan Satakunnassa on tarve osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia tuotantoalueita noin ha Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2, koska valtaosa nykyisistä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalueista poistuu vuoteen 2035 mennessä. Esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvuissa ei ole huomioitu valtakunnallisia tavoitteita turpeen energiankäytön vähentymisestä tulevaisuudessa, uusien polttotekniikoiden käyttöönoton aiheuttamia vähennyksiä ja energiantuotantotapojen kehittymistä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut varaukset eivät pysty vastaamaan tarveselvityksessä todettuun tarpeeseen. teeman osalta on otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa/vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Kaavaselostuksen turvetuotantoa koskevan ratkaisun yhteydessä on tästä erillinen maininta. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut turvetuotantoalueet (EO5, EO6) täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan turvetuotannon jatkumista Satakunnassa. Kunnat voivat myös omassa kaavoituksessaan edistää turvetuotantoa. Vaihemaakuntakaavaa tulee turvetuotannon osalta muuttaa siten, että kaavalla taataan Pohjois-Satakunnan turvetuotannon toimintaedellytykset vuoteen Toiminnan säilyminen edellyttää, että kaavassa osoitetaan 4140 ha uusia turvetuotantoalueita Pohjois-Satakunnan alueelle ja turvetuotantoa koskeva yleismääräys poistetaan vaihemaakuntakaavasta. Vaihemaakuntakaavassa osoitettavien uusien Pohjois- Satakunnan turvetuotantoalueiden tarve vuoteen 2035 mennessä on 4140 ha. 9 Karvian kunta 9-4 käyttöön soveltuvien alueiden arviointia on suoritettu poissulkevalla menetelmällä, jonka kriteereitä pidetään hyvin tiukkoina. Karvian kunta pitää tärkeänä, että turvetuotantoalueiden määrityksessä tehdään jatkuvaa, tiivistä yhteistyötä paikallisten turvetuotannon toimijoiden kanssa. Ympäristöministeriön Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa julkaisussa käsitellään turvetuotantoa, soidensuojelua ja soiden muuta käyttöä alueiden käytön ja erityisesti maakuntakaavoituksen näkökulmasta (Suomen ympäristö 7/2015). Kyseissä julkaisussa kuvataan tarpeellista tietopohjaa, soiden luokittelua, vaikutusten arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä soiden erilaisten käyttömuotojen osoittamista kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kyseinen julkaisu on ollut Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun pohjana. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin alussa määritettiin keskeiset valintaprosessin vaiheittaiset lähtökohdat ja lisäksi suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. on soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. alueiden suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. a koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu nykyisen turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistossa osoitettujen turvetuotantoalueiden (EO5, EO6) osalta. Näillä alueilla turvetuotannon edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Vaiheen 2 vesistövaikutusselvityksessä on käytetty hyväksi vaiheen 1 aineistoja. Herkille kolmannen jakovaiheen valuma-alueille on 24. toukokuuta 2018 Sivu 3/16

4 laskettu omat pitoisuuslisät ja niitä on verrattu alapuolisen vesistön laatuun. Vesistövaikutusten arvioinnin ohella laadittiin luontoselvitys, jossa selvitettiin kahdeksan eri suon luontoarvoja kasvillisuuspainotteisesti. Kuusi suota kuului luonnontilaisuusasteikkoon 2. Kasivillisuuselvityksen perusteella Pohjois-Satakunnan alueelta poistettiin Koppionevan (416) tuotantoaluetta koskeva varaus luontoarvojen perusteella. Lisäksi maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura verkostoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä arvioitiin koko kaavan mahdollisia vaikutuksia Natura verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luontoarvoihin valmisteluvaiheen aineistoihin perustuen. Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella Honkajoen kunnan alueella sijaitseva Pälvisaarenkeitaan (15695) turvetuotantoalue poistettiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viranomaislausunnossa on esitetty vaatimus yksityiskohtaisesta Natura-arvioinnin tarpeesta Karvianjoen koskien Natura-alueeseen liittyen. Tämä tulee vaikuttamaan ehdotuksen jatkosuunnitteluun Honkajoen kunnan alueella. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut turvetuotantoalueet (EO5, EO6) täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan turvetuotannon jatkumista Satakunnassa. Kunnat voivat myös omassa kaavoituksessaan edistää turvetuotantoa. 10 Kokemäen kaupunki 10-2 ; Ulvila Kokemäen kaupunki uudistaa luonnosvaiheessa esittämänsä lausunnon koskien Haukisuon, Kivijärvensuon ja Isosuon kaavamerkinnän EO-5 poistamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. a koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu nykyisen turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Kuormitus- ja vesistövaikutusarvioinnissa on käytetty olettamusta, että kaikki valmisteluvaiheen aineistossa osoitetut uudet turvetuotantoalueet tulisivat tuotantoon samanaikaisesti. Todellisuudessa turvetuotannolle osoitetut alueet tulevat tuotantoon vaiheittain, jolloin alueilta tuleva vesistökuormitus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja osa kaavasta osoitetuista alueista ei päädy koskaan turvetuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Lisäksi kaavassa osoitettujen alueiden vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että nykyisten turvetuotantoalueiden on arvioitu poistuvan tuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitettuja EO 5 ja EO6 alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Valmisteluvaiheen aineistosta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä niihin laadittujen vastineiden ja tehtyjen valmisteluvaiheen aineistoon perustuvien lisäselvitysten (vesistövaikutusten arviointi vaihe 2, luontoselvitys ja Natura tarveharkinta) perusteella tehtiin tarkistuksia ehdotusvaihetta 1 varten. alueiksi varattavien alueiden määrä väheni 47 alueeseen ja alueiden pinta-ala pieneni noin 3500 hehtaariin. Harjunpään valuma-alueen latvoille Joutsijärven alueelle (35.143) ja Kullaan alueelle (35.142) on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan toukokuuta 2018 Sivu 4/16

5 ehdotuksessa 1 kaksi turvetuotantoaluetta. Kivijärvensuo (95) ja Isosuo (31566) sijaitsevat Joutsijärven ja Kullaan vesistöalueiden rajalla, joten osa vesistä saattaa laskea Joutsijärveen. Maakuntakaavan suunnittelutasolla ei voida varmuudella tietää, mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, vaan tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaikutukset Joutsijärven valuma-alueeseen (35.143) ovat vähäiset (Taulukko 5-11 ja 7-3). Saadun palautteen perusteella luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva Kivijärvensuo (95) poistetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta luontoarvojen vuoksi ja samalla varauksen poistaminen kaavaehdotuksesta vaikuttaa vähentävästi vesistöalueiden rajalla sijaitsevien turvetuotantoalueiden aiheuttamaan potentiaaliseen kuormitukseen riippumatta siitä mihin suuntaan kuivatusvedet olisi ohjattu. Haukisuolle (104) on myönnetty lokakuussa 2017 ympäristölupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on Satakuntaliiton tietojen mukaan edelleen kesken. Ympäristöluvan mukaan Haukisuon (104) vedet ohjataan Sääksjärveen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 muutetaan selvitysalueeksi saadun palautteen perusteella. Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. Edellä esitetyin muutoksin vaihemaakuntakaavassa esitettyä tarkennettua ratkaisua voidaan pitää perusteltuna ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä vaihemaakuntakaavassa osoitetun kaavaratkaisu tarkentuminen yksityiskohtaisessa, ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. 12 Liikennevirasto 12-1 Liikennevirasto toteaa, että esitettyjen turvetuotantoalueiden hyödyntäminen lisää liikennettä erityisesti alemmalla tieverkolla, mikä lisää myös liikenteen aiheuttamia haittoja paikallisesti sekä alemman tieverkon kunnossapito- ja ylläpitokustannuksia. Lausunto merkitään tiedoksi. 14 MTK-Satakunta 14-6 Kaavan tulee mahdollistaa tarveselvityksen mukaisesti vähintään 4000 ha turvetuotantoa. Jämijärven Koppioneva, Merikarvian Räminkeidas, Porin Hangassuo ja Siikaisten Peräneva tulee palauttaa takaisin kaavaan turvetuotantoalueiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Kaavaratkaisut, samoin kuin niitä koskevat selvitykset täydentyvät ja täsmentyvät kuntakaavoituksen ja hankesuunnittelun yhteydessä. Ympäristöministeriön Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa julkaisussa käsitellään turvetuotantoa, soidensuojelua ja soiden muuta käyttöä alueiden käytön ja erityisesti maakuntakaavoituksen näkökulmasta (Suomen ympäristö 7/2015). Kyseissä julkaisussa kuvataan tarpeellista tietopohjaa, soiden luokittelua, vaikutusten arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä soiden erilaisten käyttömuotojen osoittamista kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kyseinen julkaisu on ollut Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun pohjana. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin alussa määritettiin keskeiset valintaprosessin vaiheittaiset lähtökohdat ja lisäksi suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien 24. toukokuuta 2018 Sivu 5/16

6 osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. on soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Vesistövaikutusten arvioinnin ohella osana vaihemaakuntakaavan suunnittelua laadittiin luontoselvitys, jossa selvitettiin kahdeksan eri suon luontoarvoja kasvillisuuspainotteisesti. Kuusi suota kuului luonnontilaisuusasteikkoon 2. Kasvillisuuselvityksen perusteella Pohjois-Satakunnan alueelta poistettiin Koppionevan (416) tuotantoaluetta koskeva varaus luontoarvojen perusteella. Lisäksi maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura verkostoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä arvioitiin koko kaavan mahdollisia vaikutuksia Natura verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luontoarvoihin valmisteluvaiheen aineistoihin perustuen. Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella Honkajoen kunnan alueella sijaitseva Pälvisaarenkeitaan (15695) turvetuotantoalue poistettiin vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viranomaislausunnossa on esitetty vaatimus yksityiskohtaisesta Natura-arvioinnin tarpeesta Karvianjoen koskien Natura-alueeseen liittyen. Tämä tulee vaikuttamaan ehdotuksen jatkosuunnitteluun. alueiden suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Vaikutuksia koskevien selvitysten ohella laadittiin turvetuotannon tarveselvitys, jonka tavoitteena oli hahmottaa energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tarvetta ja turvetuotantoon tarvittavien suoalueiden määrää Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaa varten. Tarveselvityksen mukaan nykyiset turvetuotantoalueet poistuvat käytöstä lähes täysin vuoteen 2040 mennessä. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa osoitetut turvetuotantoalueet (EO5, EO6) täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan turvetuotannon jatkumista Satakunnassa. Kunnat voivat myös omassa kaavoituksessaan edistää turvetuotantoa. teeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa/vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. 16 Metsähallitus 16-3 Suojelukohteiden kannalta merkittävimmät turvetuotantoaluemerkinnät sijoittuvat Rimpisuo-Siikelinsuon Natura alueen sekä Huilun suojelupalstan läheisyyteen. Metsähallituksen näkemyksen mukaan kovin suuria riskejä ei ole olemassa, vaikka kyseiset turvetuotantoon esitetyt alueet ovat erityisesti Rimpisuo-Siikelinsuon osalta samaa suosysteemiä. Vaikutusten puskuroituminen johtuu lähinnä siitä, että kyseiset suokytkennät ovat jo voimakkaasti ojitettuja. toiminnan mahdollisesti toteutuessa tulee kuitenkin erityisesti huomioida vesien kulkusuunnat ja tarkistaa tilanne huolellisesti suojelualueen kannalta, jotta mahdollinen kuivatusvaikutus saadaan estettyä. Merkinnän määräykset antavat tähänkin jo työkaluja. Lausunto merkitään tiedoksi. 24. toukokuuta 2018 Sivu 6/16

7 23 Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry 23-2 Yhdistys haluaa edelleen korostaa, että suo- ja metsäluonnon pirstoutuminen uhkaa näiden elinympäristöjen lintulajiston ja - kantojen tulevaisuutta. Monet aiemmin tavalliset lajit ovat jo taantuneet merkittävästi näiden elinympäristöjen muutoksen myötä. Linnuston huomioon ottamisen ei tule rajoittua nimettyihin suojelualueisiin, vaan myös tavanomaisen, yhtenäisen luonnon pirstaloitumista tulee varoa. PLY katsookin aiheelliseksi välttää täysin uusien turvesoiden käyttöönottoa tuotantoalueiksi etenkin, jos alueella on muitakin perusteluita jättää ne turvetuotannon ulkopuolelle. Jäljellä olevilla soilla voidaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Suoluonnon pirstoutumisriskiä tulisi vähentää aktiivisesti kaavoituksen keinoin. Lausunto merkitään tiedoksi. 24 Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu 24-1 ; Pori Tehdyistä muutoksista Hangassuon täsmennys on luontoselvityksen perusteella aiheellinen. Lausunto merkitään tiedoksi. 25 Porin kaupunki, Ympäristö- ja lupapalvelut 25-1 Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pintavesien hyvä ekologinen tila. Jokialueilla, esimerkiksi Noormarkunjoella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia. Uusien kuormituslähteiden, kuten turvetuotantoalueiden osoittaminen, on ristiriidassa vesistöjen tilalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja ylläpitämisen kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. a koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu nykyisen turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Kuormitus- ja vesistövaikutusarvioinnissa on käytetty olettamusta, että kaikki valmisteluvaiheen aineistossa osoitetut uudet turvetuotantoalueet tulisivat tuotantoon samanaikaisesti. Todellisuudessa turvetuotannolle osoitetut alueet tulevat tuotantoon vaiheittain, jolloin alueilta tuleva vesistökuormitus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja osa kaavasta osoitetuista alueista ei päädy koskaan turvetuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Lisäksi kaavassa osoitettujen alueiden vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että nykyisten turvetuotantoalueiden on arvioitu poistuvan tuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Osa ehdotusvaiheessa 1 osoitetuista alueista on jo nyt ympäristöluvan mukaisessa turvetuotannossa. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden (EO5, EO6) suunnittelumääräyksen mukaan käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus ja arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi koko vaihemaakuntakaava-aluetta koskevassa suunnittelumääräyksessä on ns. valkoisten alueiden osalta todettu, että turvetuotantoalueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus sekä alueen kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien tavoitteet. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on 24. toukokuuta 2018 Sivu 7/16

8 rajoitetettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Kyseinen suunnittelumääräys on uusi verrattuna Satakunnan maakuntakaavaan ja korostaa vesistövaikutusten huomioonottamisen tärkeyttä osana ympäristölupaharkintaa. 30 Siikaisten kunta 30-2 ; Pohjois-Satakunta Esitetty Satakunnan vaihemaakuntakaava ei kuitenkaan vastaa vaihemaakunnalle asetettuja tavoitteita energiatuotannon omavaraisuuden osalta. Satakunnan maakuntakaavassa tulisi varmistaa Pohjois-Satakunnan elinkeinotoiminnan kannalta merkittävän turvetuotannon säilymisedellytykset. GTK:n selvityksen mukaan Pohjois-Satakunnan turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala oli ha. Pohjois-Satakunnan kuntien tarvelaskentaan perustuva esitys 4140 ha alueiden osoittamisesta turvetuotantoon on siten varsin toteutettavissa oleva määrä. Pohjois-Satakunnassa on nyt osoitettu lähinnä jo luvitetut alueet, joten uusi turvetuotanto tulee sijoittumaan sattumanvaraisesti valkoisille alueille. Tämä ei voi olla tavoiteltava tilanne. Ongelmaksi nousee koko Satakuntaa / valkoisia alueita koskeva yleismääräys, jollaista ei ole naapurimaakuntien kaavoissa. Määräys on epäselvä. Kuntien ja toimijoiden on hyvin vaikea arvioida esitetyn yleismääräyksen vaikutusta turvetuotannon mahdollisuuksiin muilla kuin turvetuotantoon osoitetuilla alueilla. Maakuntakaavalla tulisi ohjata toiminnan sijaintia, eikä antaa koko aluetta koskevia määräyksiä. Koska turvetuotanto edellyttää joka tapauksessa ympäristöluvan hakemista, tulee maakuntakaavassa osoittaa riittävät aluevaraukset soveltuvista alueista. Lausunto merkitään tiedoksi. Luontoselvityksen perusteella Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheessa kaavasta poistettiin neljä turvetuotantoaluetta; Jämijärven Koppioneva, Merikarvian Räminkeidas, Porin Hangassuo ja Siikaisten Peräneva. Siikaisten kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole Siikaisten osalta huomautettavaa vaihemaakuntakaava 2:n aineistosta. 31 Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaa 31-2 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa olisi otettava huomioon myös Etelä-Pohjanmaan puolelle tulevat ja suunnitellut uudet turpeenottoalueet, kun arvioidaan turpeenkaivun vesistövaikutuksia Karvianjoen vesistöalueella. Myös Satakunnan puolelle jo myönnetyt ja haetut uudet turpeenkaivun ympäristöluvat (kuten Karvian Hormaneva) olisi Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan III ehdotusvaiheessa osoitetuista uusista turvetuotantoaluevarauksista ei kohdistu vesistövaikutuksia Satakunnan puolelle keväällä 2018 lausunnolla olleen aineiston perusteella. Lausunnossa mainitulla Karvian Hormanevalla tarkoitettaneen Satakunnan maakuntakaavassa osoitettua turvetuotantoaluetta EO3. Vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin aikana on pyritty seuraamaan ympäristölupatilannetta Satakunnan alueella Satakunnan 24. toukokuuta 2018 Sivu 8/16

9 otettava huomioon. Karvianjoen vesistöalueella olennaisia huomioon otettavia seikkoja ovat myös uudet pohjavedenottoluvat (esimerkiksi Karvian Kauraharju). Esitämme, että Jouppilankeitaan turpeenottovaraus (EO5) poistetaan Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:sta. Suolla on merkittäviä luonnonarvoja, ja turpeenoton kuivatusvedet vaarantaisivat alapuolisia vesistöjä vesienhoitolain tavoitteiden ja vesipuitedirektiivin vastaisesti. Lisäksi Suomijärven Natura alue kärsisi Jouppilankeitaan kuivatusvesistä, samoin kuin alapuolisissa vesistöissä elävä taimenkanta. Suot ovat hydrologisia kokonaisuuksia, ja turpeenotto ojitetulla osa-alueella heikentäisi väistämättä myös ojittamatonta osaaluetta. Luontoselvityksessä olisi pitänyt selvittää myös ojittamatonta osa-aluetta, kun kyse on kuitenkin samasta suomuodostumasta. Esitämme edelleen, että Takanevan turpeenottovaraus EO5 poistetaan Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:sta. maakuntakaavassa osoitettujen tuotantokäytössä olevien turvetuotantoalueiden (EO3, EO4) ulkopuolella. Suunnitteluprosessin tässä vaiheessa vireillä on lähinnä pienturveturvetuotantoon liittyviä ympäristölupahakemuksia, jotka liittyvät uudistettuun ympäristönsuojelulakiin ja velvoitteseen hakea ympäristölupa myös pienille, alle 10 ha:n soille vuonna Kyseiset tuotantoalueet eivät täytä vaihemaakuntakaavan suunnittelun pintaalakriteeriä ja monilla näistä soista on vireillä tai käynnistymässä ympäristönsuojelulain mukaisen luvan haku. Lisäksi Pöyryn vuonna 2015 Satakuntaliitolle tekemässä turvetuotannon nykytilan vesistövaikutuksia Satakunnassa käsittelevässä selvityksessä (vaihe 1) otettiin huomioon sellaiset Karvianjoen valuma-alueen pienturvetuottajat (<10 ha tuotantoalue), jotka olivat Satakuntaliiton tiedossa vuonna Tiedot pienturvetuotannossa olevista alueista saatiin Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymältä (PoSa). Osalla Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetuista turvetuotantoalueista on jo nyt voimassa oleva ympäristölupa. Ympäristölupatilanne on todettu selostuksen turvetuotantoalueita (EO5, EO6) ratkaisua käsittelevässä osassa sivulla Nämä ympäristöluvan omaavat turvetuotantoon vaihemaakuntakaavassa osoitetut suot ovat uusia verrattuna Satakunnan kokonaismaakuntakaavassa esitettyyn turvetuotantoalueita koskevaan ratkaisuun vaikka kyseisillä soilla on jo nyt turvetuotantoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Merkinnöillä EO5 ja EO6 osoitetut alueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa. alueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä, jolloin turvetuotantoalueita koskeva vaikutusten arviointi tarkentuu haettavana olevan lupahakemuksen mukaisesti kohdetasolle. Samalla ympäristölupavaiheessa tarkentuu mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, koska tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Vaikutusten arviointia on käsitelty Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selostuksessa osa A luvussa 8 ja osassa C on keskitytty vaikutusten arvioinnin kuvaukseen ja merkittävien vaikutusten raportointiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettuja turvetuotantoalueita (EO 5, EO6) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi koko Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelualuetta koskien on asetettu erillinen suunnittelumääräys, joka koskee vaihemaakuntakaavan ns. valkoisia alueita. Kyseisessä suunnittelumääräyksessä on kiinnitetty huomiota myös yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeyteen. Pääosin Karvian kunnan alueella sijaitsevan Jouppilankeitaan alueella toteutettu ympäristövaikutuksen arviointiprosessin tulokset on otettu huomioon ehdotusvaiheen ratkaisua tehtäessä. Karviassa sijaitsevat ojitettu Takanevan (21145) itäpuolinen osa-alue sijaitsee Harjukeitaan (21140) alueen kupeessa ja täydentää Harjukeitaan turvetuotantoaluetta. Takaneva on yhteydessä itäpuolen Harjukeitaaseen, joka on myös ojitettu kokonaan. Kasvillisuusselvityksen mukaan em. Alueet eivät muodosta erityistä suoelinympäristöä. Takanevaa kuten myös muita Satakunnan vaihemaakuntakaavassa osoitettuja turvetuotantoalueita (EO5, EO6) koskeva suunnittelumääräys on otettava huomioon suunniteltaessa aluetta turvetuotantoon. alueen varaus ei koske Takanevan ojittamatonta osaa. 32 Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue 32-3 Ehdotetut turvetuotantoon varattavat suoalueet toteuttavat osaltaan kaavan tavoitteita kotimaisen energiantuotannon lisäämiseksi sekä kasvuturpeen osalta biotalouden edistämiseksi. on varattavien alueiden määrä alueiden määrään Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 jatkovalmistelussa vaikuttavat saadut lausunnot ja mahdolliset lisäselvitykset. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa on nostettu esiin Karvianjoen koskien Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvat vaikutukset. 24. toukokuuta 2018 Sivu 9/16

10 tulee säilyttää vähintäänkin ehdotetun suuruisena. 36 Ulvilan kaupunki 36-2 ; Ulvila Sääksjärven vesistölle lisäkuormitusta aiheuttavan turvetuotannon sijoittumista sen valuma-alueelle ei tulisi maakuntakaavan merkinnöillä tukea. Myös Joutsijärvi on virkistyskäyttöarvoltaan merkittävä Ja lisäksi se on Tuurujärveen johtavien salmien kautta osa Porin kaupungin vedenhankintavesistöä, jonka varsin hapanta vettä ei tulisi enää lisää kuormittaa turvetuotannon vaikutuksilla. Vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksessa olevat Haukisuon, Kivijärvensuon ja Isosuon turvetuotantoaluemerkinnät EO-5 tulisi täten poistaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. a koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu nykyisen turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Kuormitus- ja vesistövaikutusarvioinnissa on käytetty olettamusta, että kaikki valmisteluvaiheen aineistossa osoitetut uudet turvetuotantoalueet tulisivat tuotantoon samanaikaisesti. Todellisuudessa turvetuotannolle osoitetut alueet tulevat tuotantoon vaiheittain, jolloin alueilta tuleva vesistökuormitus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja osa kaavasta osoitetuista alueista ei päädy koskaan turvetuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Lisäksi kaavassa osoitettujen alueiden vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että nykyisten turvetuotantoalueiden on arvioitu poistuvan tuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueita (EO 5,EO6) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Valmisteluvaiheen aineistosta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä niihin laadittujen vastineiden ja tehtyjen valmisteluvaiheen aineistoon perustuvien lisäselvitysten (vesistövaikutusten arviointi vaihe 2, luontoselvitys ja Natura tarveharkinta) perusteella tehtiin tarkistuksia ehdotusvaihetta 1 varten. alueiksi varattavien alueiden määrä väheni 47 alueeseen ja alueiden pinta-ala pieneni noin 3500 hehtaariin. Harjunpään valuma-alueen latvoille Joutsijärven alueelle (35.143) ja Kullaan alueelle (35.142) on osoitettu vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa 1 kaksi turvetuotantoaluetta. Kivijärvensuo (95) ja Isosuo (31566) sijaitsevat Joutsijärven ja Kullaan vesistöalueiden rajalla, joten osa vesistä saattaa laskea Joutsijärveen. Maakuntakaavan suunnittelutasolla ei voida varmuudella tietää, mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, vaan tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaikutukset Joutsijärven valuma-alueeseen (35.143) ovat vähäiset (Taulukko 5-11 ja 7-3). Saadun palautteen perusteella luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva Kivijärvensuo (95) poistetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta luontoarvojen vuoksi ja samalla varauksen poistaminen vaikuttaa vähentävästi vesistöalueiden rajalla sijaitsevien turvetuotantoalueiden aiheuttamaan potentiaaliseen kuormitukseen riippumatta siitä mihin suuntaan kuivatusvedet johdettaisiin. Haukisuolle (104) on myönnetty lokakuussa 2017 ympäristölupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on Satakuntaliiton tietojen mukaan edelleen kesken. Ympäristöluvan mukaan Haukisuon (104) vedet ohjataan Sääksjärveen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 muutetaan selvitysalueeksi saadun palautteen perusteella. Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. 24. toukokuuta 2018 Sivu 10/16

11 38 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kalatalous 38-2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö vastustaa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 esitettyä turvetuotannon lisäämistä. Erityisesti vastustetaan valumaalueille 35.14, 36.03, ja osoitettuja turvetuotannon alueita. Näille alueille turvetuotannon lisäämisestä seuraavat haitalliset vesistövaikutukset uhkaisivat alueen arvokkaiden taimen- ja lohikantojen lisääntymis- ja elinolosuhteita. Laaditut selvitykset perustuvat valmisteluvaiheen aineistoon. Valmisteluvaiheen aineistossa esitetyistä turvetuotantoalueista on ehdotuksessa 1 poistettu kolme turvetuotantoaluetta Karvianjoen vesistöalueella (36.01) (Räminkeidas, 15926/Merikarvia - 71 ha, Peräneva, 15694/Siikainen (Heikinneva) - 95 ha ja Pälvisaarenkeidas, 15695/Honkajoki - 73 ha; yht. 239 ha). Perusteina ovat: luontoarvot ja Natura verkostoon kohdistuvat vaikutukset. Kyseisten vaihemaakuntakaavassa osoitettavien tuotantoalueiden poistaminen vähentää samalla vesistöihin kohdistuvaa potentiaalista kuormitusta ko. alueilla. Kokonaisuutena vaihemaakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden määrä väheni 47 alueeseen ja alueiden pinta-ala pieneni noin 3500 hehtaariin ehdotuksessa 1. Lausunnossa on todettu, että uutta turvetuotantoa suunnataan vaihemaakuntakaavassa eniten Karvianjoen vesistöalueen yläosille, jossa pääosa nykyisestäkin tuotannosta sijaitsee. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 merkinnöillä EO5 ja EO6 osoitetut alueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen tuotantokäytössä olevien turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja osalla näistä Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolisilla EO5 alueilla on voimassa oleva ympäristölupa. Esimerkiksi Vatajankosken yläpuolisella osalla sijaitsevalla kuudella turvetuotannossa olevalla alueella on voimassa olevat ympäristöluvat (Ketistönkeidas 15655, Kodesjoenkeidas 15656, Paholamminkeidas 15705, Kuuskeidas 15657, Mustakeidas ja Rupakistonneva 15780). Sellaisia turvetuotantoalueita, joilla ei ole käynnissä turvetuotantoa ovat Aittomäenkeidas (15650, Honkajoki) Karvianjoen vesistöalueen yläosalla ja Karviassa sijaitsevat Takaneva (21145), Harjukeidas (21140) ja Haapakeidas (21179). Lisäksi pääosin Karvian kunnan alueella sijaitsevan Jouppilankeitaan alueella on suunnitteilla turvetuotannon käynnistäminen ja alueella on toteutettu ympäristövaikutuksen arviointiprosessi, minkä tulokset on otettu huomioon ehdotusvaiheen ratkaisua tehtäessä. Ketistönkeitaan, Kuuskeitaan ja Rupakistonkeitaan tuotantoalueet sijoittuvat Otamojoen valuma-alueelle (36.06) ja ympäristölupien mukaan kuivatusvedet ohjautuvat Rynkäjoen kautta Samminjokeen. Kodesjoenkeidas ja Paholamminkeidas sijaitsevat Honkajoen valuma-alueella (36.03). Kodesjoenkeitaan ympäristölupa on myönnetty vuonna 2013 ja Paholamminkeitaan vuonna Lisäksi Paholamminkeidas on osoitettu turvetuotantoalueena oikeusvaikutteisessa Paholammin tuulivoimaosayleiskaavassa. Jussinkeitaalla (15653, kokonaispinta-ala n. 81 ha) harjoitetaan pienturvetuotantoa (pinta-ala noin 13 ha), joten osa suosta on jo nyt turvetuotannossa ja noin 22 ha on peltoa. Loppuosa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 1 osoitetusta alueesta on ojitettua suota (n. 46 ha). Jussinkeidas sijaitsee Karvianjoen yläosan valuma-alueella (36.04). Kodesjoenkeidasta (15656) koskeva varaus tarkistetaan ympäristönluvan mukaiseksi ja Jussinkeidasta (15653) koskeva varaus poistetaan kaavaehdotuksesta. Perusteina Kodisjoenkeitaan rajauksen tarkistamiselle ja Jussinkeitaan varauksen poistamiselle ovat vaikutukset Karvianjoen koskien Natura-alueen suojeluperusteisiin. Tieto Karvianjoen koskien suojeluperusteena olevien lajien heikosta tilasta perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon ja heidän vuonna 2017 tekemiin selvityksiin. Lisäksi Karvianjoen koskien osalta vaikutusten arviointia koskevaa tekstiä kaavaselostuksessa ja selostuksen osassa C täydennetään ympäristölupatilannetta koskevalla toteamuksella. Pääosin Karvian kunnan alueella sijaitsevan Jouppilankeitaan alueella (Karvianjoenyläosan va 36.04) toteutettu ympäristövaikutuksen arviointiprosessin tulokset on otettu huomioon ehdotusvaiheen ratkaisua tehtäessä. Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14) sijaitseva luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva Kivijärvensuo (95) poistetaan saadun palautteen perusteella Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta luontoarvojen vuoksi ja samalla varauksen poistaminen vaikuttaa vähentävästi turvetuotantoalueiden aiheuttamaan potentiaaliseen kuormitukseen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus vaihemaakuntakaavassa muutetaan selvitysalueeksi. Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. a koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että 24. toukokuuta 2018 Sivu 11/16

12 ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu nykyisen turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Kuormitus- ja vesistövaikutusarvioinnissa on käytetty olettamusta, että kaikki valmisteluvaiheen aineistossa osoitetut uudet turvetuotantoalueet tulisivat tuotantoon samanaikaisesti. Todellisuudessa turvetuotannolle osoitetut alueet tulevat tuotantoon vaiheittain, jolloin alueilta tuleva vesistökuormitus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja osa kaavasta osoitetuista alueista ei päädy koskaan turvetuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Lisäksi kaavassa osoitettujen alueiden vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että nykyisten turvetuotantoalueiden on arvioitu poistuvan tuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Osa ehdotusvaiheessa 1 osoitetuista alueista on jo nyt ympäristöluvan mukaisessa turvetuotannossa. Ympäristölupatilanne on esitetty selostuksen A osan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotannon ratkaisua käsittelevässä osassa sivuilla EO5 ja EO6 alueita koskevan suunnittelumääräyksen vaihemaakuntakaavassa osoitettujen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä tulee ottaa huomioon vaihemaakuntakaavassa osoitettuihin turvetuotantoalueisiin (EO5, EO6) liittyvä suunnittelumääräys. Lisäksi koko Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelualuetta koskien on asetettu erillinen suunnittelumääräys, joka koskee vaihemaakuntakaavan ns. valkoisia alueita. Kyseisessä suunnittelumääräyksessä on kiinnitetty huomiota myös yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeyteen. 40 Etelä-Pohjanmaan liitto 40-3 Erityistä huomiota maakuntien rajalla tulisi Etelä-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan kiinnittää Mustajoen valuma-alueen (42. 05) kuormitukseen. Valuma-alueelle osoitetaan uutta turvetuotantoon soveltuvaa alaa molempien maakuntien kaavoissa ja lisäksi valuma-alueelta on runsaasti nykyistä tuotantoalaa. Mustajoen valuma-alueelle (42.05) osoitetaan uutta turvetuotantoa niin Satakunnan kuin Etelä-Pohjanmaalla vireillä olevassa vaihemaakuntakaavassa. Myös Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 turvetuotantoalueiden (EO5, EO6) suunnittelumääräyksessä on kiinnitetty huomiota vesistövaikutuksiin. Suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus ja arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi koko vaihemaakuntakaava-aluetta koskevassa suunnittelumääräyksessä on ns. valkoisten alueiden osalta todettu, että turvetuotantoalueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus sekä alueen kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien tavoitteet. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitetettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Kyseinen koko vaihemaakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys on uusi verrattuna Satakunnan maakuntakaavaan ja korostaa vesistövaikutusten huomioonottamisen tärkeyttä osana ympäristölupaharkintaa. Satakuntaliitto pitää Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa III esitettyä ratkaisua olla osoittamatta turvetuotantoa perusteltuna koskien seuraavia Natura-alueita: Karvianjoen kosket (FI ), Karvian luomat (FI ) ja Lapväärtinjokilaakson (FI ) osin Satakunnan puolelle ulottuvien valuma-alueiden vaikutusalue. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 merkinnöillä EO5 ja EO6 osoitetut alueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen tuotantokäytössä olevien turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja osalla näistä Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolisilla EO5 alueilla on voimassa oleva ympäristölupa. Esimerkiksi Vatajankosken yläpuolisella osalla sijaitsevalla kuudella turvetuotannossa olevalla alueella on toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat (Ketistönkeidas 15655, Kodesjoenkeidas 15656, Paholamminkeidas 15705, Kuuskeidas 15657, Mustakeidas ja Rupakistonneva 15780). Ketistönkeitaan, Kuuskeitaan ja Rupakistonkeitaan tuotantoalueet sijoittuvat Otamojoen valuma-alueelle (36.06) ja ympäristölupien mukaan kuivatusvedet ohjautuvat Rynkäjoen kautta Samminjokeen. Jussinkeitaalla (15653, kokonaispinta-ala n. 81 ha) harjoitetaan pienturvetuotantoa (pinta-ala noin 13 ha), joten osa alueesta on jo nyt tuotantokäytössä. Honkajoen valuma-alueella (36.03) sijaitsevaa Kodesjoenkeidasta (15656) koskeva varaus tarkistetaan ympäristönluvan mukaiseksi ja Karvianjoen yläosan valuma-alueella (36.04) sijaitsevaa Jussinkeidasta (15653) koskeva varaus poistetaan kaavaehdotuksesta. Perusteina Kodisjoenkeitaan rajauksen tarkistamiselle ja Jussinkeitaan varauksen poistamiselle ovat vaikutukset Karvianjoen koskien Natura-alueen suojeluperusteisiin. Tieto 24. toukokuuta 2018 Sivu 12/16