Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Transkriptio

1 Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

2 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa hehtaaria) ojitetuista soista tuottaa kuitenkin heikosti puustoa Suurin osa sijaitsee Pohjois-Suomessa Kuva: Erkki Oksanen/Metla

3 Hankkeen tausta Taloudellinen ja ympäristöllinen pattitilanne Suot eivät tuota kannattavasti puustoa, ja samalla niiden aiheuttamat monimuotoisuus- ja ympäristöongelmat jatkuvat Keskeinen kysymys: mitä näille soille tulisi tehdä? Jouni Hyvärinen/Metla

4 LIFEPeatLandUse: tavoitteet Viisivuotinen, valtakunnallinen hanke Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita jatkokäyttövaihtoehtoja, jotka samalla auttavat hidastamanaan tai pysäyttämään soiden monimuotoisuuden tilan heikkenemistä, vähentämään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta parantamaan soiden kykyä sitoa kasvihuonekaasuja Tavoitteena löytää taloudellisesti kannattavin ja sidosryhmien kannalta hyväksyttävin vaihtoehto ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi + EUR

5

6 Osa tutkimusohjelmaa Kehittää metsien käyttömuotojen monipuolistamiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä kustannustehokkaita toimintatapoja

7 Jatkokäyttötavat 1. Soiden jättäminen ilman toimenpiteitä 2. Puubiomassan korjuu 3. Metsätaloustoiminnan tehostaminen 4. Soiden ennallistaminen kohti luonnontilaa 5. Turpeen energiakäyttö ilman jatkotoimenpiteitä 6. Turpeen energiakäyttö ja suonpohjien metsitys 7. Turpeen energiakäyttö ja kosteikkojen muodostaminen Kuvat: Anne Tolvanen/Erkki Oksanen/Metla

8 Lopputuote: päätöksentekoa tukeva lähestymistapa Kehittää päätöksentekoa tukeva lähestymistapa soiden ekosysteemipalveluiden mittaamiseen ja arvottamiseen Tuottaa tietoa siitä, miten erilaiset jatkokäyttötavat vaikuttavat soiden ekosysteemipalveluihin Edistää pitkäaikaisaineistojen hyödyntämistä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Tietoisuuden lisääminen, konfliktien ennakointi

9 Lopputuote: päätöksentekoa tukeva lähestymistapa

10 Lopputuote: päätöksentekoa tukeva lähestymistapa

11 Aineistot ja menetelmät Perustana olemassa olevat ja pitkäaikaiset tutkimusaineistot Kaikkien jatkokäyttövaihtoehtojen osalta aineistoja ei ole riittävästi täydentävän aineiston kerääminen Monimuotoisuus Vedenlaatu Kasvihuonekaasutaseet Modernit mallinnusmenetelmät

12 Kysely suurelle yleisölle Kyselyn tarkoituksena on selvittää, mitä Suomessa tiedetään ojitettujen soiden käytöstä ja miten niitä toivotaan käytettävän. 597 vastaajaa ympäri Suomen

13 Miten suot liittyvät elämääsi? Omistan tai perheeni omistaa suota Kotini/loma-asuntoni on suon lähettyvillä Lapsuuden asuinympäristöni on suon lähettyvillä Olen työni vuoksi tekemisissä soiden kanssa Marjastan soilla Metsästän soilla Liikun soilla omaksi ilokseni Olen kiinnostunut soista, koska niillä on vaikutusta alueen talouselämään ja/tai ympäristön tilaan Suot eivät kosketa elämääni millään tavalla

14 Soiden käyttöä koskevaan päätöksentekoon liittyy monenlaisia näkökulmia. Miten suhtaudut seuraaviin väitteisiin? Ojitettujen soiden monimuotoisuuden tilaa pitää parantaa, vaikka se heikentäisi soilta saatavaa Vesistökuormitus soilta on minimoitava, vaikka se heikentäisi soilta saatavaa taloudellista tuottoa Ojitettujen soiden kyky hillitä ilmastonmuutosta tulisi maksimoida, vaikka se heikentäisi soilta saatavaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Soiden metsätalouskäytön edellytykset on turvattava, vaikka siitä aiheutuisi haittaa luonnolle ja ympäristölle Turvetuotannon edellytykset on turvattava, vaikka siitä aiheutuisi haittaa luonnolle ja ympäristölle Turvetuotannon jälkeinen jatkokäyttö on toteutettava, vaikka se heikentäisi turvetuotannosta saatavaa Täysin samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Ojitettujen soiden käytössä on huomioitava ensisijaisesti virkistys- ja maisema-arvot Soiden tulee palvella mahdollisimman useaa käyttötarkoitusta (esim. turvetuotanto, virkistyskäyttö) Olen tyytyväinen siihen, miten suoasiat hoidetaan Suomessa

15 Suhtautuminen jatkokäyttömuotoihin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jätetään suot nykytilaan Korjataan nykyinen puusto energiakäyttöön Tehostetaan metsätalouskäyttöä kunnostusojituksilla ja lannoituksilla Ennallistetaan suot tukkimalla ojat ja poistamalla puusto Otetaan suot turvetuotantoon ja metsitetään ne tuotantovaiheen jälkeen Erittäin myönteinen Melko myönteinen Melko kielteinen Erittäin kielteinen En osaa sanoa Otetaan suot turvetuotantoon ja muutetaan ne kosteikoiksi tuotantovaiheen jälkeen Otetaan suot turvetuotantoon eikä toteuteta tuotantovaiheen jälkeistä jatkokäyttöä.

16 Suhtautuminen seuraaviin väitteisiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ojitettujen soiden jatkokäyttövaihtoehdoista on olemassa riittävästi tietoa Ojitettujen soiden jatkokäytön ekologisista vaikutuksista on olemassa riittävästi tietoa Täysin samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Ojitettujen soiden jatkokäyttövaihtoehtojen taloudellisesta kannattavuudesta on olemassa riittävästi tietoa

17 Onko seuraavilla tahoilla mielestäsi liikaa, sopivasti vai liian vähän vaikutusvaltaa soiden käyttöön liittyvässä päätöksenteossa? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kansanedustajat Metsänomistajat Metsänomistajien etujärjestöt Metsäteollisuus Metsäviranomaiset Turveteollisuus Matkailuyrittäjät Liikaa Sopivasti Liian vähän En osaa sanoa Kansalaiset Tutkijat Ympäristöviranomaiset Ympäristöjärjestöt

18 Lisätietoja hankkeen www-sivuilta

19 Kiitos