Jämijärven kunta 8-5. Vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 14. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH ) lausunnoilla asti VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta Jämijärven kunta Käytännössä turvetuotannon vaikutuksia tulisi arvioida pääosin kahden merkittävimmän vaikutuksen näkökulmasta 1. Vesistövaikutukset ja 2. Elinkeino/työllisyysvaikutukset. vaiheessa (vaihe 2) on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavien tuotannossa olevien tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Vaiheen 2 vesistövaikutusselvityksessä on käytetty hyväksi vaiheen 1 aineistoja. Herkille kolmannen jakovaiheen valuma-alueille on laskettu omat pitoisuuslisät ja niitä on verrattu alapuolisen vesistön laatuun. Vesistövaikutusten arvioinnin ohella laadittiin luontoselvitys, jossa selvitettiin kahdeksan eri suon luontoarvoja kasvillisuuspainotteisesti. Kuusi suota kuului luonnontilaisuusasteikkoon 2. Kasvillisuusselvityksen perusteella Pohjois-Satakunnan alueelta poistettiin Koppionevan (416) tuotantoaluetta koskeva varaus luontoarvojen perusteella. Lisäksi maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura verkostoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä arvioitiin koko kaavan mahdollisia vaikutuksia Natura verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luontoarvoihin valmisteluvaiheen aineistoihin perustuen. Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella Honkajoen kunnan alueella sijaitseva Pälvisaarenkeitaan (15695) turvetuotantoalue poistettiin vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1 saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viranomaislausunnossa on esitetty vaatimus yksityiskohtaisesta Natura-arvioinnin tarpeesta Karvianjoen koskien Natura-alueeseen liittyen. Tämä tulee vaikuttamaan ehdotuksen jatkosuunnitteluun Honkajoen kunnan alueella Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kalatalous Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikön käsityksen mukaan on erittäin todennäköistä, että turvetuotannon kuormitusvaikutusta on aliarvioitu sekä kokonaisuudessaan että yksittäisiä tuotantoalueita koskien. Arviointi on varsin paljon perustunut ns. ominaiskuormitussoiden keskimääräisiin mittausarvoihin eikä kultakin suolta tehtyyn omaan kuormitustarkkailuun. Kun yksittäisen turvesuon päästöjä on selvitetty tarkemmin, on havaittu, että ominaiskuormitusarvoihin perustuvat päästölaskelmat ovat usein karkeita aliarvioita. Valtaosa turvepäästöistä kulkeutuu vesistöihin tulvien, rankkasateiden ym. poikkeustilanteiden aikana. Nämä kuormituspiikit eivät välttämättä näy tarkkailun tuloksissa lainkaan, eivätkä siten ole mukana turvesuon vuosikuormitusta koskevissa laskelmissa. selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Kaavaratkaisut, samoin kuin niitä koskevat selvitykset täydentyvät ja täsmentyvät kuntakaavoituksen ja hankesuunnittelun yhteydessä. Ympäristöministeriö on laatinut erillisen ohjeen Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa (Suomen ympäristö 7/2015), mikä on ollut Satakunnan vaihemaakuntakaavan suunnittelun pohjana. Ohjeessa on käsitelty mm. pintavesiin liittyvää vaikutusten arviointia ja todettu, että vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista käyttää hyväksi ominaiskuormituslukuja. Satakuntaliitto on kiinnittänyt pienturvetuotantoalueiden olemassaoloon huomiota vaihemaakuntakaavan suunnittelun alkaessa vuoden 2014 tilanteen ja vallinneen lainsäädännön pohjalta. Pöyryn vuonna 2015 Satakuntaliitolle tekemässä turvetuotannon nykytilan vesistövaikutuksia Satakunnassa käsittelevässä selvityksessä (vaihe 1) otettiin huomioon huomioon sellaiset Karvianjoen valuma-alueen pienturvetuottajat (<10 ha tuotantoalue), jotka olivat Satakuntaliiton tiedossa. Tiedot pienturvetuotannossa olevista alueista saatiin Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymältä (PoSa). Varsinkin Karvianjoen vesistöalueella ongelmana ovat lisäksi pienet (alle 10 ha) luvittamattomat tuotantoalueet, joilla 24. toukokuuta 2018 Sivu 1/5

2 vesiensuojelurakenteet ovat puutteellisia, tai ne puuttuvat kokonaan. Luvittamattomat suot eivät sisälly tehtyihin kuormitusarvioihin, vaikka niiden vaikutus voi olla paikallisesti ja kokonaisuudenkin kannalta huomattava. Monet tuotantoalueet ovat aloittaneet toimintansa jo 1970-luvulla ja ovat siten olleet toiminnassa vuosikymmeniä ennen ympäristöluvassa annettuja vesiensuojelumääräyksiä. Turvetuotanto on ylipäätään vaikuttanut merkittävästi vesialueiden tilaan varsinkin Karvianjoen yläosalla Kankaanpään kaupunki Käytännössä turvetuotannon vaikutuksia tulisi arvioida pääosin kahden merkittävimmän vaikutuksen näkökulmasta 1. Vesistövaikutukset ja 2. Elinkeino/työllisyysvaikutukset. vaiheessa (vaihe 2) on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavien tuotannossa olevien tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Vaiheen 2 vesistövaikutusselvityksessä on käytetty hyväksi vaiheen 1 aineistoja. Herkille kolmannen jakovaiheen valuma-alueille on laskettu omat pitoisuuslisät ja niitä on verrattu alapuolisen vesistön laatuun. Vesistövaikutusten arvioinnin ohella laadittiin luontoselvitys, jossa selvitettiin kahdeksan eri suon luontoarvoja kasvillisuuspainotteisesti. Kuusi suota kuului luonnontilaisuusasteikkoon 2. Kasvillisuusselvityksen perusteella Pohjois-Satakunnan alueelta poistettiin Koppionevan (416) tuotantoaluetta koskeva varaus luontoarvojen perusteella. Lisäksi maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura verkostoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkintaselvityksessä arvioitiin koko kaavan mahdollisia vaikutuksia Natura verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luontoarvoihin valmisteluvaiheen aineistoihin perustuen. Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella Honkajoen kunnan alueella sijaitseva Pälvisaarenkeitaan (15695) turvetuotantoalue poistettiin vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1 saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viranomaislausunnossa on esitetty vaatimus yksityiskohtaisesta Natura-arvioinnin tarpeesta Karvianjoen koskien Natura-alueeseen liittyen. Tämä tulee vaikuttamaan ehdotuksen jatkosuunnitteluun Honkajoen kunnan alueella Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunta Turvetuotannon vesistövaikutuksia arvioitaessa on Karvianjoen vesistöalueella huomioitava myös Etelä-Pohjanmaalle tulevat uudet turpeenkaivuualueet. Lisäksi on otettava huomioon Pohjois-Satakunnan alueelle myönnetyt uudet ja hakuprosessissa olevat turpeenkaivuuluvat, joita ei ole esitetty vaihemaakuntakaava 2:n ehdotusvaiheessa. Karvianjoen vesistöalueella on huomioitava myös uudet pohjavedenottoluvat (Kauraharju, Kantinkangas ja Siniharju). Vesistövaikutukset ulottuvat koko alapuoliseen vesistönosaan. Lisäksi kaikkia vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon useissa Karvianjoenvesistön osissa esiintyvän endeemisen taimenen elinolosuhteiden turvaaminen. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan III ehdotusvaiheessa osoitetuista uusista turvetuotantoaluevarauksista ei kohdistu vesistövaikutuksia Satakunnan puolelle keväällä 2018 lausunnolla olleen aineiston perusteella. Vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin aikana on pyritty seuraamaan ympäristölupatilannetta Satakunnan alueella. Suunnitteluprosessin tässä vaiheessa vireillä on lähinnä pienturveturvetuotantoon liittyviä ympäristölupahakemuksia, jotka liittyvät uudistettuun ympäristönsuojelulakiin ja velvoitteseen hakea ympäristölupa myös pienille, alle 10 ha:n soille vuonna Kyseiset tuotantoalueet eivät täytä vaihemaakuntakaavan suunnittelun pinta-alakriteeriä. Edellä esitetyn lisäksi on hyvä huomata, että Pöyryn vuonna 2015 Satakuntaliitolle tekemässä turvetuotannon nykytilan vesistövaikutuksia Satakunnassa käsittelevässä selvityksessä (vaihe 1) otettiin huomioon huomioon sellaiset Karvianjoen valuma-alueen pienturvetuottajat (<10 ha tuotantoalue), jotka olivat Satakuntaliiton tiedossa. Tiedot pienturvetuotannossa olevista alueista saatiin Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymältä (PoSa). Kyseinen aineisto sijoitettiin kartalle tilatietoja ja maastokarttaa apuna käyttäen siten, että pienturvetuotannon kuormitus pystyttiin arvioimaan osana turvetuotannon nykytilaa koskevaa selvitystyötä. 24. toukokuuta 2018 Sivu 2/5

3 Yhteisvaikutukset tulee huomioida nimenomaan jo maakuntakaavavarausten pinta-aloissa valuma-aluekohtaisesti, koska myöhempää arviointia ei käytännössä tehdä. Vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä kerrotaan, että ekologisen tilan ei oleteta huonontuvan nykyisestä luokittelusta osoitettujen turvetuotantoalueiden vaikutuksesta. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa oli saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, mutta valtaosassa Satakunnan vesistöjä vedentila on edelleen joko tyydyttävä tai jopa heikompi. Jonkin verran ongelmallisia kohteita on kuitenkin edelleen jäänyt ehdotukseen uusiksi turvetuotantoalueiksi. Eräät kohteet sijaitsevat aivan Natura2000- ja soidensuojelualueiden tuntumassa. Muutama esitetty alue sijaitsee aivan järven, lammen tai muun pienveden tuntumassa, eikä näille alueille tule osoittaa tuotantoa. Turvetuotanto muuttaa merkittävästi lähivesien vedenlaatua ja korkeutta, mikä vaikuttaa hyvin haitallisesti vesistöjen laatuun ja niiden ekologiseen tilaan. Muutamalla ehdotetulla kohteella on ojittamaton ja luonnontilansa kohtuullisesti säilyttänyt keskusosa kermirakenteineen, sekä hyvin säilynyt vesitalous. Nämä alueet eivät myöskään sovellu turvetuotantoon. Joidenkin ehdotettujen turvetuotantoalueiden vaikutukset veden laatuun ja mm. uhanalaisen taimenen elinolosuhteisiin vaativat edelleen erityishuomiota. selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Ympäristöministeriö on laatinut erillisen ohjeen Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa (Suomen ympäristö 7/2015), mikä on ollut Satakunnan vaihemaakuntakaavan suunnittelun pohjana. Ohjeessa on käsitelty mm. pintavesiin liittyvää vaikutusten arviointia. Vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Merkinnöillä EO5 ja EO6 osoitetut alueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa. Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä, jolloin turvetuotantoalueita koskeva vaikutusten arviointi tarkentuu haettavana olevan lupahakemuksen mukaisesti kohdetasolle. Samalla ympäristölupavaiheessa tarkentuu mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, koska tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. a on käsitelty Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selostuksessa osa A luvussa 8 ja osassa C on keskitytty vaikutusten arvioinnin kuvaukseen ja merkittävien vaikutusten raportointiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Kuormitus- ja vesistövaikutusarvioinnissa on käytetty olettamusta, että kaikki valmisteluvaiheen aineistossa osoitetut uudet turvetuotantoalueet tulisivat tuotantoon samanaikaisesti. Todellisuudessa turvetuotannolle osoitetut alueet tulevat tuotantoon vaiheittain, jolloin alueilta tuleva vesistökuormitus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja osa kaavasta osoitetuista alueista ei päädy koskaan turvetuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Lisäksi kaavassa osoitettujen alueiden vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että nykyisten turvetuotantoalueiden on arvioitu poistuvan tuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Osa ehdotusvaiheessa 1 osoitetuista alueista on jo nyt ympäristöluvan mukaisessa turvetuotannossa. Ympäristölupatilanne on esitetty selostuksen A osan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotannon ratkaisua käsittelevässä osassa sivuilla Turvetuotantoalueita (EO 5,EO6) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi koko Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelualuetta koskien on asetettu erillinen suunnittelumääräys, joka koskee vaihemaakuntakaavan ns. valkoisia alueita. Kyseisessä suunnittelumääräyksessä on kiinnitetty huomiota myös yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeyteen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Alueiden käyttö Yksittäisten turvesoiden vaikutusarviot tulee tehdä kohdekohtaisesti, kuten lupaprosesseissakin. Ehdotettujen tuotantoalueiden vaikutuksia tulee siten tarkastella niiden alapuolisten vesimuodostumien tilan ja vesienhoidon tavoitteiden näkökulmasta yhteisvaikutukset huomioon ottaen. Karvianjoen em. latvajärvet vaikuttavat koko alapuoliseen vesistöön, joten niiden kuormitusta pitää vähentää voimakkaasti kaikilla sektoreilla. Konilakson uuden tuotantoalueen perustaminen Karvianjärven lähialueella ei tue vesienhoidon hyvän tilan tavoitteita. Takanevan vesiä ei tulisi ohjata Karvianjärveen. selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä, jolloin turvetuotantoalueita koskeva vaikutusten arviointi tarkentuu haettavana olevan lupahakemuksen mukaisesti kohdetasolle. Samalla ympäristölupavaiheessa tarkentuu mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, koska tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Ehdotusvaiheen valmistelun aikana pidettiin viranomaistyöneuvottelu Satakuntaliiton, ympäristöministeriön ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen välillä Laaditun muistion mukaan neuvottelussa todettiin, että selvitykset ml. Natura-arvioinnin tarveharkinta ja vesistövaikutusten arviointi ovat riittävät ja turvetuotantoa koskeva ratkaisu on perusteltu. Työneuvottelun jälkeen on laadittu yhteenveto kaavan keskeisiksi arvioiduista yhteis- ja kokonaisvaikutuksista. 24. toukokuuta 2018 Sivu 3/5

4 Samminjoen tilanne on ongelmallinen. Samminjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta ravinnetaso heikentää ratkaisevasti joen tilaa. Joen fysikaalis-kemiallinen tila vastaa vain tyydyttävää ja on hyvin lähellä välttävää. Samminjoen tilaluokan heikkeneminen on todennäköinen melko vähäisenkin ravinnekuormituksen lisäyksestä, joten Samminjoen suuntaan ei pitäisi ohjata lisää turvetuotannon kuormitusta nykyiseen verrattuna. Alapuolisen Hirvijärven tilaa yritetään myös aktiivisesti parantaa. Samminjoen valuma-alueella esityksessä mainituista soista osalla on jo turvetuotantoa. Uudet tuotantoalueet Ketistönkeitaalla, Kuuskeitaalla ja Siikaisten Isokeitaalla eivät tue vesihoidon tavoitteita eikä laajennuksia tulisi perustaa. Aittomäenkeitaan kuivatusvesiä ei tulisi ohjata Samminjoen suuntaan. Kullaan vesistä ml. Joutsijärvi on tehty laajat selvitykset vesien tilan kartoittamiseksi ja parantamiseksi, ja vesimuodostumat ovat hyvässä tilassa. Kuivatusvesiä ei tulisi ohjata Joutsijärven suuntaan alueelle esitetyiltä turvetuotantoalueilta. ELY-keskus muistuttaa maakuntakaavassa olevasta vesien tilaa koskevasta suunnittelumääräyksestä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Kuormitus- ja vesistövaikutusarvioinnissa on käytetty olettamusta, että kaikki valmisteluvaiheen aineistossa osoitetut uudet turvetuotantoalueet tulisivat tuotantoon samanaikaisesti. Todellisuudessa turvetuotannolle osoitetut alueet tulevat tuotantoon vaiheittain, jolloin alueilta tuleva vesistökuormitus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle ja osa kaavasta osoitetuista alueista ei päädy koskaan turvetuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Lisäksi kaavassa osoitettujen alueiden vesistövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että nykyisten turvetuotantoalueiden on arvioitu poistuvan tuotannosta vuoteen 2040 mennessä. Osa kaavan ehdotuksessa 1 osoitetuista alueista on jo nyt ympäristöluvan mukaisessa turvetuotannossa. Ympäristölupatilanne on esitetty selostuksen A osan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotannon ratkaisua käsittelevässä osassa sivuilla Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettuja turvetuotantoalueita (EO 5, EO6) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Laaditut selvitykset perustuvat valmisteluvaiheen aineistoon. Valmisteluvaiheen aineistossa esitetyistä turvetuotantoalueista on ehdotuksessa 1 poistettu kolme turvetuotantoaluetta Karvianjoen vesistöalueella (36.01) (Räminkeidas, 15926/Merikarvia - 71 ha, Peräneva, 15694/Siikainen (Heikinneva) - 95 ha ja Pälvisaarenkeidas, 15695/Honkajoki - 73 ha; yht. 239 ha). Perusteina ovat: luontoarvot ja Natura verkostoon kohdistuvat vaikutukset. Kyseisten vaihemaakuntakaavassa osoitettavien tuotantoalueiden poistaminen vähentää samalla vesistöihin kohdistuvaa potentiaalista kuormitusta ko. alueilla. Kokonaisuutena kaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden määrä väheni 47 alueeseen ja alueiden pintaala pieneni noin 3500 hehtaariin ehdotuksessa 1. Karviassa sijaitsevat Takaneva (21145), Harjukeidas (21140) ja Konilakso (21195) muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden ja yksityiskohtaisessa lupaharkinnassa on mahdollista ohjata kuivatusvedet Mustajoen valuma-alueelle (42.05), missä pinta-alaltaan isoin alue (Harjukeidas) sijaitsee. Satakunnan vaihemaakuntakaavan turvetuotantoalueisiin (EO5, EO6) liittyvän suunnittelumääräyksen lisäksi kaavassa on esitetty koko vaihemaakuntakaava-aluetta koskeva turvetuotantoon liittyvä suunnittelumääräys, joka on uusi verrattuna Satakunnan maakuntakaavaan. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräys korostaa vesistövaikutusten huomioonottamisen tärkeyttä osana ympäristölupaharkintaa Satakunnassa. Mustajoen valuma-alueen (42.05) välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Konilakson (21195) turvetuotantoaluetta koskevaa aluekuvausta (Powerpoint-esitys) täydennetään Karvianjärven vedenlaatua koskevalla tilatiedolla. Lisäksi kuvaukseen lisätään maininta, että Konilakson turvetuotantoalueen osoittamisen perusteena vaihemaakuntakaavassa on yhteys Harjukeitaan (21140) ja Takanevan (21145) turvetuotantoalueiden muodostamaan kokonaisuuteen ja potentiaalinen mahdollisuus johtaa alueen kuivatusvedet Mustajoen valuma-alueelle em. turvetuotantoalueiden mahdollisen toteuttamisen yhteydessä. Honkajoen kunnan alueella sijaitsevilla Ketistönkeitaalla (15655) ja Kuuskeitaalla (15657) on voimassa olevat ympäristöluvat ja Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 kyseisten tuotantoalueiden rajaukset perustuvat ympäristölupien rajauksiin maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen. Siikaisten kunnan alueella sijaitsevalla Isokeitaan (15688) turvetuotantoalueella on myös voimassa oleva ympäristölupa, joka käsittää noin puolet vaihemaakuntakaavassa osoitetusta alueesta. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu laajennus käsittää nykyisen turvetuotantoalueen ympärillä olevat ojitetut alueet. Aittomäenkeidas (15650) on ainoa Honkajoen kunnan alueelle osoitettu uusi turvetuotantoalue, jossa ei ole käynnissä turvetuotantoa. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaikutukset Samminjoen yläosan valuma-alueeseen (36.064) ovat vähäiset (Taulukko 7-3). Harjunpään valuma-alueen latvoille Joutsijärven alueelle (35.143) ja Kullaan alueelle (35.142) on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa kaksi turvetuotantoaluetta. Kivijärvensuo (95) ja Isosuo (31566) sijaitsevat Joutsijärven ja Kullaan vesistöalueiden rajalla, joten osa 24. toukokuuta 2018 Sivu 4/5

5 vesistä saattaa laskea Joutsijärveen. Maakuntakaavan suunnittelutasolla ei voida varmuudella tietää, mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, vaan tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaikutukset Joutsijärven valuma-alueeseen (35.143) ovat vähäiset (Taulukko 5-11 ja 7-3). Saadun palautteen perusteella luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva Kivijärvensuo (95) poistetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta luontoarvojen vuoksi ja samalla varauksen poistaminen vaikuttaa vähentävästi vesistöalueiden rajalla sijaitsevien turvetuotantoalueiden aiheuttamaan kuormitukseen. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut Lutaneva (108) ja Rekikeidas (515) sijaitsevat Sääksjärven yläpuolisella Rukajoen (35.157) valuma-alueella. Haukisuolle (104) on myönnetty lokakuussa 2017 ympäristölupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on Satakuntaliiton tietojen mukaan edelleen kesken. Ympäristöluvan mukaan Haukisuon (104) vedet ohjataan Sääksjärveen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus ehdotuksessa 2 muutetaan selvitysalueeksi. Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. 24. toukokuuta 2018 Sivu 5/5