Asemakaavamuutoksen selostus

Transkriptio

1 Huikas, Jukolankatu 12. Tontin jakaminen. Asemakaava nro 8674 Diaarinumero: TRE: 9080/ /2016 Asemakaavamuutoksen selostus Ehdotusvaihe Tampereen kaupunki

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Huikkaan kaupunginosan tonttia Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, suunnittelija Elina Stüber- Asikainen. Diaarinumero: TRE:9080/ /2016, pvm Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue / Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Huikkaan kaupunginosassa noin 5 km itään kaupungin keskustasta Jukolanpuiston kupeessa osoitteessa Jukolankatu 12. Kaava-alueen pientalo samoin kuin monet lähistöllä olevat ovat puolitoistakerroksisia jälleenrakennuskauden edustajia. Jukolankadun ja Takahuhdintien varressa on myös uudempaa rakennuskantaa, kuten yksikerroksisia kahden asunnon asuinrakennuksia. Korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e= 0,19 0,65. Näkymä Jukolankadulta. Huikkaan päiväkoti sijaitsee saman kadun varrella. Takahuhdin yhtenäiskoulu, jossa ovat luokka-asteet 1-9 sekä esiopetus, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Päivittäistavarakauppa sijaitsee Ristinarkulla

3 3 reilun kilometrin päässä. Kalevan kauppapalvelut ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Lähin bussipysäkki sijaitsee Huikkaanaukiolla n. 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tontista. Tontin pinta-ala on 1394 m². Pohjoisessa alue rajautuu Jukolankatuun, idässä Jukolanpuistoon, ja muutoin erillispientalotontteihin. Tontin kadunpuoleisella sivulla sijaitsee puolitoistakerroksinen puuverhoiltu asuintalo. Lisäksi tontille on rakennettu autotalli. Rakennuksen kerrosala on n.130 k-m 2 (Facta). Rakennusoikeutta tontilla on 230 k-m 2 päärakennukselle sekä 50 k-m 2 talousrakennukselle. Tontti on ollut aiemminkin jaettuna kahdeksi erilliseksi tontiksi, mutta sittemmin yhdistetty alkuperäiseen, tämän hetkiseen muotoonsa. Uusi jakoehdotus noudattaa aiemmin olleen jaon pääpiirteitä. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus. Kuvat: Tampereen kaupunki

4 4 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Ote maakuntakaavasta Pirkanmaan voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2040 kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Ote yleiskaavasta Ote yleiskaavasta 2040

5 5 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 mukaan (hyväksytty ) alue on merkitty asuinalueeksi. Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palveluiden tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialuetta (AO-34). Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 280 k-m 2, josta 230 k-m 2 asuinrakennusta ja 50 k-m 2 autotallia/talousrakennusta varten. Tonttitehokkuus e=0,20. Kerrosluku on I 2/3. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta

6 Yhtenäisten pientaloalueiden selvitys Tonttijako Pohjakartta Tontti asettuu yleiskaavan 1988 arvoalueelle. Uuden yleiskaavan 2040 suunnittelun yhteydessä on selvitetty jälleenrakennuskauden pientaloalueiden säilyneisyyttä. Yhtenäisinä säilyneiden alueiden kohdalla tonttien jakaminen saattaisi uhata alueen arvojen säilymistä. Tehdyn Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksen (2016) mukaan kaavamuutosalueen yleisilme ei ole säilynyt alkuperäisenä, joten rakentamisen tiivistämistä voidaan suunnitella. Tontin pinta-ala on riittävä jakoa ajatellen sillä nykyinen rakennus sijaitsee aivan tontin pohjoislaidalla, jolloin rakennuksen ja pihan väliin jää riittävä tila uuden tontin muodostumista ajatellen. Myöskään maaston muoto ei aseta esteitä toisen tontin muodostamiselle. On kuitenkin suotavaa, että uudisrakennus suunnitellaan ja rakennetaan olemassa olevan rakennuskannan yksinkertaisuutta noudattaen alueella olevan sj-13 merkinnän mukaisesti. Tonttijako (tunnus 7523) on hyväksytty Tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin omistaja Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Kaukolämpö Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

7 7 Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivustolle. Aineisto lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Aineistosta saatiin neljä kommenttia. Terveydensuojeluviranomaisella ei ollut huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa todettiin tontin jakamisen olevan mahdollista, mutta uudisrakentaminen on sopeutettava alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Kulttuuriympäristön arvot on huomioitu asianmukaisesti Viheralueet ja hulevesi-yksikkö kommentoi tontin hulevesimääräyksen olevan kunnossa. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida, että uudella kiinteistöllä voi olla hankaluuksia liittyä Tampereen Veden hulevesiviemäriin. Maalämpökaivot sijaitsevat tontin itäreunalla. Mikäli rakentamisvaiheessa selviää, ettei viemäröinti ole teknisesti toteutettavissa ajoväylän alla, on se tehtävä talon ja puiston välistä ja hoidettava asia rasitesopimuksella. Kiinteistötoimella ei ole kommentoitavaa kaavaan. 2.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Jaettava tontti Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus k-m 2 Tonttitehokkuus e ,20 Muodostuvat uudet tontit , ,30 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 380 k-m 2. Kerrosala lisääntyy 100 k-m 2.

8 8 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO-33 Yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialue. Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Rakennusoikeus v35 Ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan taloustilaksi sallitun kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Rakennusala at Auton säilyttämispaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Kattokaltevuus =34 /sa Asuinrakennuksen kattokaltevuus. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Autopaikka 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesimääräys 3.1 Kaavan vaikutukset hule-42 (1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Julkisivu ju-2 Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakentamistapa sj-13 Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun

9 9 ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Lähiympäristön kaavallinen tarkastelu Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pintaalaltaan alle 1400 m 2 tonttien jako edellyttää aluekohtaista tarkastelua tonttien jakamismahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva tontti on alle tämän rajan ja lähialueesta on tehty tarkastelu, jossa on tutkittu korttelin tonttien jakomahdollisuuksia hyväksytyn asemakaavassa nro 7683 mukaan tontti oli jo kertaalleen jaettuna hyväksytyssä asemakaavassa tontti on palautettu alkuperäiseen kokoonsa. Tarkastellun korttelin 4913 Jukolankadun varren pientalotontit ovat kooltaan m 2. Rakennukset sijoittuvat yhtenäisesti lähelle Jukolankatua, jolloin kirvesvarsitontteja on mahdollista muodostaa olemassa olevan rakennuskannan taakse. Kaikissa tarkastelluissa tonteissa tonttikoot olisivat jakamisen jälkeenkin yli 600 m 2. Korttelitarkastelu Jukolankatu 12 lähiympäristöstä. Tonttikoot viittellisiä Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

10 10 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Rakentamisvaiheessa on huomioitava ajoväylälle rasitteena jäävät maalämpökaivot. Näiden suojauksesta on hyvä tehdä suunnitelmat ennen tontin 16 rakentamisen aloittamista, jolloin voidaan varmistaa, ettei raskaan ajoneuvoliikenteen kulku ei vaurioita kaivoja tai niistä lähteviä putkia. Huomioitava on myös vesi-ja viemärilinjojen linjaus. Olemassa olevat maalämpökaivot asettavat työhön haasteensa Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.