Kivimon lossipaikan kehittäminen Mossalan paikallistiellä nro Keskushallinto hyväksyy Kivimon lossipaikan kehittämisen yleissuunnitelman

Transkriptio

1 1 (9) Kivimon lossipaikan kehittäminen Mossalan paikallistiellä nro Houtskari Turun tiepiiri on lähettänyt ( ) Kivimon lossipaikan kehittämisen yleissuunnitelman (päivätty ) hyväksyttäväksi esittäen kantanaan, että lossi korvattaisiin sillalla yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Päätös Keskushallinto hyväksyy Kivimon lossipaikan kehittämisen yleissuunnitelman seuraavasti: Kivimon nykyinen lossi korvataan avattavalla sillalla, joka sijoittuu lossilaitureiden länsipuolelle. Sillan pituus (ml. maatuet) on noin 240 m, hyödyllinen leveys 8,0 m, alikulkukorkeus keskiaukossa 8,0 m (keskiveden MW 2000 korkeudesta) vähintään 20 m:n leveydellä ja läppäosan vapaan aukon leveys on 13 m. Siltaan liittyvää uutta paikallistietä (ajorata 6 m) maalle tarvitaan noin 0,5 km. Ennen päätöstä hankkeen toteuttamisesta tiepiiri laatii hankkeesta tiesuunnitelman, jossa ratkaistaan sillan tarkka sijainti. Yksityisten teiden liittymät järjestellään yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti ja ne tarkentuvat tiesuunnitelmassa teiden hallinnollisten luokkien muutosten ohella. Ennen rakentamista tarvitaan vesilain mukainen lupa ja vesiväylään liittyvät merkinnät toteutetaan Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Vesilain mukaisessa käsittelyssä ratkaistaan sillan alikulkukorkeus, avattavan siltaosuuden tarkka sijainti ja muut tarpeelliset yksityiskohdat. Kustannukset Tutkitut vaihtoehdot Hankkeen kokonaiskustannuksiksi (kustannusarvio ml. tielain 9. luvun korvaukset) on arvioitu 4,7 miljoonaa euroa (mr-ind. 119,8, 1995=100). Lossipaikan kehittämiseksi tutkittiin alustavasti päävaihtoehtoina nykyisen lossiyhteyden kehittämistä hankkimalla uusi kantavuudeltaan suurempi lossi tai rakentamalla kiinteä tieyhteys. Nykyisen kantavuudeltaan 44 t:n lossin (hankittu v. 1972) laskennallinen käyttöikä päättyy noin Kiinteän yhteyden vaihtoehtoina on tutkittu avattavaa siltaa, kiinteää korkean alikulun siltaa sekä tunnelia ja lossivaihtoehtona kantavuudeltaan 70 t:n uutta lossia. Tunnelivaihtoehto karsiutui epärealistisena pois. Vaihtoehdot olivat luonnoksina yleisesti nähtävänä ( ) ja lausunnoilla. Kannanottojen pohjalta tiepiiri päätyi Keskushallinto Opastinsilta 12 A Puhelin Telefaksi Sähköposti PL keskushallinto@tiehallinto.fi HELSINKI etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi

2 2 (9) valitsemaan parhaimmaksi kehittämisvaihtoehdoksi avattavalla osalla varustetun sillan. Hankkeen vaikutukset Hankkeeseen ei ole sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan arvioinut, ettei hankkeella näyttäisi olevan sellaisia merkittäviä ja haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät em. lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista Tie- ja liikenneolosuhteet, liikenneturvallisuus ja liikennetalous Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu Mossalan paikallistietä nro12003 noin 0,8 km:n matkalla Kivimon salmen alueella sekä siihen liittyviä teitä. Paikallistie on noin 6,0 m leveä yhdystie ja osa ns. Saariston rengastietä (pääosalla perusnopeusrajoitus 80 km/h). Päällysteenä on öljysora lossivälin molemmin puolin. Keskimääräinen liikennemäärä lossilla on alle 200 ajon/vrk (v. 1998: 173 ajon/vrk, 12% raskasta liikennettä). Kesäaikana liikennettä on ollut noin 100 ajon/vrk enemmän (v. 1998: 268 ajon/vrk). Lossista johtuva keskimääräinen viivytys autoilijalle on noin 8 min ja kesäaikanakaan suurempia jonoja ei ole. Liikennemäärän oletetaan kasvavan yhdysteille ominaisen kasvun mukaan. Lossireittiä risteää Lillpensorin - Kumlingen 3,0 m:n veneväylä, joka on osa Houtskarin yhteysalusväylää. Yhteysalus kulkee salmen kautta kolmesti viikossa ja muu vesiliikenne on pääasiassa kesänaikaista huviveneilyä. Väylä on kuitenkin merkittävä saaristolaisten reitti kunnan keskustaan ja Houtskarin itä- ja länsipuolisen saariston välillä. Laskentaviikolla 1998 väylällä kulki noin 650 venettä ja alusta, mitä voidaan Turun saaristossa pitää hyvin vilkkaana. Sillan myötä lossin aiheuttama päiväaikainen vähintään 4 min:n viivytys ja hankalat yönaikaiset järjestelyt poistuvat tieliikenteeltä. Painorajoituksen poistuessa yli 44 t:n kuljetuksetkin pääsevät salmen yli ilman kuorman viemistä osissa (säästöjä kuljetuskustannuksissa). Talvikautena avattava silta on tieliikenteelle lähes kiinteän yhteyden kaltainen, jos läppä avataan yhteysalukselle kolmesti viikossa. Kesäaikana läppä on tarkoitus avata aikataulun mukaan (viivytys tienkäyttäjälle noin 5-10 min). Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat mm. leveämmän tien vuoksi ja tieliikenteen hyvä turvallisuustaso säilyy. Merivartioston, laivaston, palolaitoksen ja muiden viranomaisten pienempien alusten sekä moottoriveneiden ja kalastusalusten kulku salmessa käy läppää avaamatta (kattaa noin 2/3 kesäajan liikenteestä). Yhteysalus, purjeveneet ja muut yli 8m korkeat alukset kulkevat läpän kautta (aikataulutetut avaukset kauko-ohjatusti / valvotusti, muulloin avaus yhteysalukselle tai tilauksesta). Turvallisuudesta huolehditaan opastein, avattavan siltaosan ohjausjärjestelmin ja törmäyssuojin.

3 3 (9) Suurimmat laskennalliset säästöt siltavaihtoehdossa kertyvät käyttö- ja kunnossapitokustannusten (noin 0,25 milj. euroa) pienenemisestä alle puoleen. Ajokustannuksissa syntyy hyötyjä lähinnä lossimatkalla kulutetun ajan säästymisenä. Hankkeen hyötykustannussuhteeksi (H/K) on saatu 1,3 (tarkasteluvuosi 2005, laskentajakso 30 v, diskonttauskorko 6% / v. 2000). Asutus, maankäyttö, elinkeinot ja ympäristö Yleissuunnitelman tielinjaus on kunnanvaltuuston hyväksymän yleiskaavan mukainen. Siltapaikan läheiset ranta-alueet on varattu pääasiassa asutukselle tai loma-asutukselle ja yhteysaluksen laituri ympäristöineen on merkitty vesiliikenteen alueeksi. Kiinteä tieyhteys voi vilkastuttaa hieman kunnan sisäistä toimeliaisuutta, mutta alueen saaristolaisluonne säilyy kiinteän yhteyden puuttuessa mantereelle. Yhtäaikainen Mossalan lossin korvaaminen kiinteällä yhteydellä saattaisi lisätä saarien houkuttelevuutta asuinympäristönä ja kesäasumuksen paikkana. Mielipidekyselyn mukaan sillan myötä yritysten toimintaedellytysten arvellaan Kivimossa parantuvan ja matkailupalvelujen paraneminen saattaa lisätä alueen vetovoimaa lomamatkan kohteena. Lossin tarjoamat 5 työpaikkaa (lossinkuljettajia v. 1999) poistuvat. Silta penkereineen hallitsee pitkälle maisemaa ja muuttaa näkymiä läheisiltä rantatonteilta. Siltaan liittyvät tierakenteet sijoittuvat noin 0,5 km:n matkalla kuivaan tai tuoreeseen kangasmetsään uudessa maastokäytävässä. Tielinjauksen alle tai läheisyyteen ei jää alueita, jotka olisivat luonnonoloiltaan tai lajistoiltaan harvinaislaatuisia. Sillan vaikutukset virtausolosuhteisiin ovat pieniä ja sillan välitukien rakentamisesta aiheutuu veden paikallista lyhytaikaista samentumista. Rakentamisen aikana (runsas vuosi) työmaaliikenne sekä kaivu- ja paalutustyöt aiheuttavat häiriötä ihmisille ja ympäristölle. Kaavoitustilanne Kuulemismenettely Varsinais-Suomen liiton lausunnon mukaan Kivimon lossin korvaamiseen kiinteällä yhteydellä on varauduttu vahvistetussa seutukaavassa (Varsinais-Suomen vaiheseutukaava 1, lainv. -86; Seutukaava 2, lainv. -86; taajamaseutukaava, lainv. -88; täydennysseutukaava, Ympäristöministeriön vahv. -91; seutukaavojen yhdistelmä -93). Alueella on kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava (lainv , kopio kunnan lausunnon liitteenä). Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen asiasta. Yleissuunnittelun aikaisissa esittelytilaisuuksissa (Vesterlid i Näsby) ja oli asianosaisilla tilaisuus esittää näkemyksiään hankkeesta. Kuulutus yleissuunnitelman nähtävillä olosta oli kunnan il-

4 4 (9) moitustaululla Tänä aikana niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on varattu mahdollisuus muistutusten tekemiseen. Yleissuunnitelmasta on hankittu yleisistä teistä annetun asetuksen 14 :n mukaisesti Houtskarin kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot. Lisäksi on pyydetty ( ) lausunnot seuraavilta: Merenkulkulaitos / Saaristomeren merenkulkupiiri, Saaristomeren Meripuolustusalue, Saaristomeren merivartiosto, Museovirasto / Suomen merimuseo / Turun maakuntamuseo, Suomen Veneilyliitto Finlands Båtförbund ry ja Suomen Purjehtijaliitto ry - Finlands Seglarförbund rf. Kaikilta em. tahoilta on lisäksi pyydetty ( ) jo ennakkoon lausunnot erityisesti yleissuunnitelman siltavaihtoehdoista (suunnitelmat kunnassa yleisesti nähtävänä ). Ennakkolausunnot (ml. kaksi suunnitelmasta jätettyä mielipidettä) sisältyvät suunnitelma-asiakirjoihin ja niitä on käsitelty tässä vain niiltä osin kuin niihin on viitattu tuoreimmissa lausunnoissa. Muistutukset Nähtävillä olon aikana suunnitelmasta on tehty kaksi kunnalle toimitettua muistutusta ja lisäksi yksi mielipide asiasta suoraan tiepiiriin. Erik ja Liisa Åstrand toteavat muistutuksessaan ( ), että heidän kiinteistönsä (5000 neliömetriä) koostuu paikallistien eri puolilla olevista maa-alueista, joilla kummallakin on rakennusluvat (liitteenä karttakopio, eteläisemmällä maa-alueella on sauna). Suunniteltu uusi tielinjaus tulisi aiottua rakennuspaikkaa nykyistä lähemmäksi ja vaikeuttaisi huomattavasti muistuttajien suunnitelmia. Tontin kokoa ei saa pienentää (laskee tontin arvoa), alueen käyttömahdollisuudet pitää säilyttää ja vaaditaan kohtuullista, täyttä korvausta, jos em. vaatimuksia ei voida täyttää. Muistuttajat haluavat mahdollisuudet vaikuttaa yksityiskohtaiseen suunnitteluun tieliittymiensä ja vanhan tienpätkän osalta (vanha tiealue liitettävä osittain tonttiin jottei tontin koko laske alle 5000 neliömetrin) eivätkä halua hankkeesta heille lisäkustannuksia. Kunta puoltaa esitettyjen näkökohtien huomioon ottamista. Tiepiiri toteaa, että tien linjausta ja tasausta on mahdollista hieman tarkistaa jatkosuunnittelussa. Yleissuunnitelmassa tielinjaus on suunniteltu siten, että nykyistä tietä käytettäisiin mahdollisimman paljon hyväksi ja linjauksesta aiheutuisi vakituiselle ja loma-asutukselle mahdollisimman vähän haittaa (käytetään mm. melko tiukkoja kaarteita). Ko. kiinteistön liittymän kohdalla paikallistie on suunniteltu tavoittamaan maanpinnan taso ja tien leveys vastaa nykyisen tien leveyttä, mutta turvallisen loivat luiskat ja tien korkeusasema leventävät jonkin verran tiealuetta vaikka tien kaarretta pystyttäisiinkin jatkosuunnittelussa pienentämään. Mahdollisista haitoista maksetaan aikanaan asiaan kuuluva korvaus tietoimituksen käsittelyn pohjalta.

5 5 (9) Lasse Reunanen (tilan Strandudd 3:13 omistaja) haluaa tuoda muistutuksessaan ( ) esiin seuraavaa: Piirustuksessa nro 9 esitetty varaus yhteysaluksen uudelle laiturille siltapaikan länsipuolelle on tarpeeton. Varaus haittaisi kiinteistön rantaa kohtuuttomasti ja tarve laiturille lienee nykytilanteessa vähäinen. Piirustuksessa nro 5 (korkea siltavaihtoehto) esitetty virtausaukko pitää rakentaa avattavankin sillan vaihtoehdossa (aukko puuttuu piirustuksesta nro 10). Nykyinen korkeajännitelinja pitää pysyttää paikallaan siltapenkereen itäpuolella, sillä länsipuolinen sijoitus haittaisi kiinteistöä kohtuuttomasti. Nykyinen tiealue pitää palauttaa muistuttajan kiinteistöön siltä osin kuin sitä ei tarvita uuteen tie- ja siltahankkeeseen. Kunta puoltaa esitettyjen näkökohtien huomioon ottamista. Tiepiiri toteaa, että yhteysaluksen laiturin siirtoa on tarkasteltu siten, että laiturin toteuttaminen on siltarakenteet huomioiden mahdollista. Laiturin parannus- ja uusimistarpeesta, suunnittelusta ja rakentamisesta päätetään erikseen ja siirron hyödyt ja haitat tulevat sitä kautta tarkasteltaviksi jatkosuunnittelussa. Virtausaukon rakentamisesta todetaan, että se on yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa selvittänyt alueensa vesistöpenkereiden ympäristövaikutuksia. Kivimon lossille johtavan penkereen on todettu aiheuttaneen huomattavia ympäristövaikutuksia vesistöön (raportti v. 2002). Yleissuunnitelmassa on esitetty pysäköintipaikkaa ruovikoituneen lahdelman kohdalle, joka jää vanhan ja uuden tiepenkereen väliin. Virtausputken rakentaminen näiden ali olisi kallista. Lisäksi ruovikoitunut vesistöosuus voi olla niin matalaa, että virtauksen paranemiselle riittävän suuren putken rakentaminen ei ole mahdollista. Koska olevan tiepenkereen haitat vesialueelle on todettu suuriksi, on jatkosuunnittelussa tarkasteltava, olisiko pysäköintialue- ja laiturikokonaisuus järjestettävissä siten, että putken rakentaminen olisi hyötyihinsä nähden kannattavaa. Sähkölinjan siirrosta esitetty toivomus otetaan jatkosuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tieyhteys nykyiselle yhteysveneen laiturille pysäköintipaikkoineen jää tiealueeksi. Tiejärjestelyjen yhteydessä syrjään jäävät, tarpeettomat tiealueet siirtyvät asemakaava-alueen ulkopuolella viereisen kiinteistön omistajan hallintaan. Lisäksi Heljä Jokelainen esittää vain tiepiirille toimittamassaan kirjeessä ( ), että Kivimon lauttapaikan korvaaminen sillalla on turhaa, koska silta helpottaa turhien ja monella tavoin häiriötä aiheuttavien joukkioiden tuloa ulkosaaristoon, mutta ei nopeuta asukkaiden liikkumista Näsbyssä eikä mantereelle. Sillan toteuttamatta jättäminen säästää Tiehallinnon muutenkin niukkoja varoja muihin tarpeisiin ja mitään käyttösäästöjä tuskin muodostuu sillankin hoitamisen vaatiessa rahaa. Lossimatka on aihetta säilyttää nähtävyytenä matkailijoille ja lossin työllistävä vaikutus katoaisi sillan toteutuessa.

6 6 (9) Tiepiiri toteaa, että silta helpottaa asukkaiden liikkumista kunnan sisällä eikä yhden lossivälin poistuminen Houtskarin sisältä vielä lisää Kivimon saavutettavuutta mantereelta, jolloin myös lisääntyvän ilkivallan pelko lienee turhaa. Saariston rengastiellä tulee Kivimon lossin poistuttuakin säilymään matkailunähtävyytenä useita lauttayhteyksiä. Sillan rakentaminen on liikennetaloudellisesti kannattavaa. Lossitoimintaa hoitavan Tieliikelaitoksen lauttavarustamon mahdollisuuksia hoitaa lossin kuljettajien työllistämiset yksittäistapauksissa on vaikea arvioida (mm. rakentamisajankodat, eläkelöityminen). Yleissuunnitelmassa ei ole myöskään katsottu olevan edellytyksiä arvioida rakennusteollisuuden työllistämisvaikutuksia (mm. rakentamisajankohta suhteessa maanrakennusalan suhdannevaihteluihin). Lausunnot Houtskarin kunta viittaa lausunnossaan ( / kunnanhallitus) aikaisempaan lausuntoonsa ( ) ja toteaa, ettei sellaista uutta ole tullut esiin, joka antaisi aihetta kunnan aikaisemman kannanoton muuttamiseen. Kunta ilmoittaa hyväksyvänsä yleissuunnitelmassa esitetyn siltaratkaisun Kivimon lossipaikan kehittämiseksi huomautuksella, että tieoikeus yhteysaluslaiturille pitää turvata. Lausunnossaan kunta oli esittänyt näkemyksiään kannanotolleen kehittämisvaihtoehdoista päätyen siihen, että kahdesta siltavaihtoehdosta avattavan sillan toteuttaminen on realistisempaa kuin korkean sillan. Lounais-Suomen ympäristökeskus viittaa lausunnossaan ( ) aikaisempaan lausuntoonsa ( ), jossa ympäristökeskus toteaa mm. todenneensa, että jos kunnan kehittämisen ja tienpidon kannattavuuden vuoksi lossi tahdotaan korvata sillalla, niin ympäristökeskus pitää esitetyistä vaihtoehdoista parhaana ratkaisuna matalaa avattavaa siltaa. Tiepiiri on päätynyt esittämään (hankeryhmän valinnan mukaisesti) matalan ja avattavan sillan vaihtoehtoa niin, että sillan läppä koneistoineen esitetään sijoitettavaksi nykyisen väylän kohdalle lähelle sillan keskikohtaa. Ympäristökeskus katsoo läppäkoneiston sijoittamisen lähelle sillan keskustaa olevan luonnon ja ympäristön kannalta edullista (ei tarvita salmen ruoppausta, ranta-alueen pengertämistarve ja siltarakenteen vaikutus veden virtaukselle vähäisiä). Mutta se vaikuttaa kuitenkin sillan ulkonäköön, mikä voi vaikuttaa maisemakuvaan ellei koneiston kokoon ja muotoiluun kiinnitetä riittävää huomiota. Muutoin viitataan aikaisempaan lausuntoon ja pidetään matalan ja avattavan sillan ratkaisua esitetyistä lossin korvaavista vaihtoehdoista parhaana, sillä se on vähiten luontoa ja ympäristöä haittaava ja myös edullisin vaihtoehto kustannukset ja saavutetut edut huomioon ottaen. Varsinais-Suomen liitto (Lausuntojaosto) viittaa lausunnossaan ( ) aikaisempaan lausuntoonsa ( ) ja ilmoittaa, että liitto puoltaa tiepiirin ehdotusta avattavaan siltaan perustuvasta Kivimon lossipaikan kehittämisratkaisusta. Liitolla ei ole huomauttamista yleissuun-

7 7 (9) nitelmasta eikä ehdotetusta kehittämisratkaisusta ja lossin korvaamiseen kiinteällä yhteydellä on varauduttu vahvistetussa seutukaavassa. Liiton mielestä ratkaisun selkeät perusteet ovat: - matalan sillan sopeutuminen arkaan saaristomaisemaan - veneliikenteen kulkumahdollisuudet ja siihen liittyvät matkailuelinkeinojen kehittämismahdollisuudet säilyvät - avattava silta on rakennuskustannuksiltaan halvempi ja sen hyötykustannussuhde on parempi kuin korkean kiinteän sillan - lausunnonantajien enemmistö on puoltanut avattavaa siltaa. Museovirasto / Suomen merimuseo toteaa lausunnossaan ( ), että Museovirasto kommentoi yleissuunnitelmaa vedenalaisen sekä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ja Turun maakuntamuseo antaa lausunnon rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman osalta. Merimuseo pitää etukäteiskartoitusta (mm. vedenpohjan viistokaikukartoitus, mahdollisten kohteiden tarkistussukellukset, tarvittaessa historiallisen materiaalin läpikäynti, työn raportointi) tärkeänä muinaismuistolain mukaisena toimenpiteenä vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi, koska sillanrakennustyö tapahtuisi vanhalla asutus- ja vesiliikennealueella. Merimuseon tiedossa on kaksi vedenalaista muinaisjäännöstä lossipaikan läheltä. Lossipaikalla on kulkenut vanha väylä eikä alueella ole tehty vedenalaista inventointia, minkä vuoksi alueen vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä ei ole tarkkaa tietoa (vrt. Museoviraston lausunto ). Mikäli korkea siltavaihtoehto toteutuu, vaihtoehdon alle jäävän kiviladelman ajoitus ja tarkoitus on tutkittava ennen rakennustyötä (Museoviraston Arkeologian osaston kanta). Tiepiiri toteaa, että tarvittavat tutkimukset tehdään, jotta varmistetaan toimiminen muinaismuistolain edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen käytännön järjestelyihin on syytä ryhtyä vasta jatkosuunnittelun (tiesuunnitelma) yhteydessä, jos hankkeen pääseminen siltaohjelmaan näyttää todennäköiseltä. Turun maakuntamuseo viittaa lausunnossaan ( ) aikaisempaan kantaansa ( ) lossipaikan kehittämisvaihtoehdoista ja toteaa, että kulttuuriympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona maakuntamuseo pitää nykyisen lossin kehittämistä. Niissä kiinteän yhteyden rakentamisen suunnitelmissa, joista maakuntamuseosta on pyydetty lausuntoja, on kaikissa kiinteän yhteyden perusteluna käytetty puhtaasti taloudellisia perusteluja, lossien kalleutta tienpitäjälle. Mikäli kiinteän yhteyden rakentamisten yhteydessä jatkossa huomioidaan myös vaikutukset kulttuuriympäristöön, tuodaan tässäkin yhteydessä esille, että kulttuuriympäristön kannalta Björkön ja Mossalan välisen kiinteän yhteyden rakentaminen on mahdotonta (valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, parhaiten säilynyt Turun saaristossa). Kivimon sillan tämän hetkisestä vaihtoehdosta maakuntamuseo toteaa, että ei pidä

8 8 (9) tarpeellisena perustella miksi kahdesta nykyistä lossiyhteyttä huonommasta vaihtoehdosta toinen on vähemmän huono kuin toinen. Merenkulkulaitos / Saaristomeren merenkulkupiiri viittaa lausunnossaan ( ) aikaisempaan lausuntoonsa ( ) ja toteaa: Merenkulkupiiri ei vastusta hankeryhmän esittämää vaihtoehtoa VE 2D (läppäsilta/alikulkukorkeus 8,0 m) mutta edellyttää, että suunnitelmissa ehdotetut alikulkukorkeudet, aukkoleveydet, valvontalaitteet sekä törmäysjohteet toteutuvat. Mahdolliset vesiliikennerajoitukset sillan rakentamisen yhteydessä tulee anoa merenkulkupiiriltä erikseen, samoin sillan valmistumisen jälkeen mahdollisesti tarvittavat rajoitukset. Lausunnossa on kanta, että meriliikenteen kannalta vaihtoehto V0+ (lossin kehittäminen) on paras mahdollinen ratkaisu. Tiepiiri toteaa, että sillan yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen sisältyvät perusratkaisut ovat ohjeena jatkosuunnittelussa ja viime kädessä ne ratkaistaan vesilain mukaisessa luvassa. Valvontalaitteiden ja törmäysjohteiden jatkosuunnittelussa noudatetaan yleissuunnitelman periaatteita ja käytetään hyväksi jatkosuunnitteluajankohdan käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmiä. Saaristomeren meripuolustusalue esittää lausunnossaan ( ) Kivimon lossipaikan kehittämiseen avattavaa siltaratkaisua. Lausunnossa on todettu lisäksi, että Saverkeitin lossipaikan kehittämisestä ei ole huomautettavaa. Saaristomeren merivartiosto toteaa lausunnossaan ( ), ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelman suhteen, koska avattavan sillan alikulkukorkeus on riittävällä leveydellä vähintään 8 metriä. Suomen Veneilyliitto ry viittaa kirjeessään (vastauskirje tiepiirin tiedusteluun lausuntojen antamisesta Kivimon ja Saverkeitin lossipaikkojen kehittämisen yleissuunnitelmista) aikaisempaan lausuntoonsa todeten, ettei liitto ole pitänyt tarpeellisena vastata lausuntopyyntöön , koska liitto on jo aikaisemmin antanut samasta asiasta lausuntonsa ( ). Liiton kanta ei ole muuttunut ja asiasta tehty päätös on sisällöltään liiton kannan mukainen. Esiin tuoduista siltavaihtoehdoista paras on avattava silta, jonka vapaa alikulkukorkeus on 8 m ja jonka läppäkoneisto sijoitetaan yleissuunnitelman vaihtoehdon VE 2D mukaisesti. Liitto toteaa lisäksi, ettei se ole antanut erillistä lausuntoa myöskään Saverkeitin lossipaikan kehittämisen yleissuunnitelmasta lausunnon valmistelun myöhästymisen vuoksi. Saverkeitinkin lossipaikalla paras siltavaihtoehto on avattava silta (vapaa alikulkukorkeus 8 m). Liitto on valmis antamaan kummankin lossipaikan kehittämisestä varsinaisen lausunnon mikäli se on tarpeen.

9 9 (9) Suomen Purjehtijaliitto ry pitää lausunnossaan ( ) valittua vaihtoehtoa sopivana purjehtijoita ajatellen. Kulkuleveys on riittävä mutta yönaikaiseen kulkuun tulisi kiinnittää huomiota (läppien ylärakenteiden valaisu). Sillan molemmin puolin tulee varmistaa suojainen, riittävän syvä (n. 2,5 m) odotusalue, parhaimmillaan poijutettuna ja mahdollisten lepoalueiden (laituri/ankkurointi) kulkusyvyyden rantapenkkojen läheisyydessä tulee olla vähintään 2,5 m. Läpän aukioloajat tulee olla riittävän tiheitä ja niistä tiedottaminen on tärkeää, jotta hyvää vauhtia etenevä matka ei turhaan keskeytyisi siltaa lähestyttäessä. Erityisistä syistä avaaminen tulee olla mahdollista aina puhelintilauksella (esim. hätätapaukset). Tiehallinnon keskushallinnolla ei ole huomautettavaa siihen, mitä tiepiiri on todennut lausunnoista, muistutuksista ja muista kannanotoista. Lisäyksenä keskushallinto kuitenkin toteaa Turun maakuntamuseon lausunnosta, ettei siinä ole otettu mitään kantaa esitettyjen kahden siltavaihtoehdon keskinäiseen paremmuuteen eikä ole esitetty Kivimon lossipaikalta sellaisia konkreettisia näkökohtia, jotka voisivat olla esteenä, jos silta päätetään rakentaa yleissuunnitelman periaatteiden pohjalta. Sovelletut säännökset Laki yleisistä teistä 3, 10, 24, 24a, 24b, 24c, 25a ja 26a. Asetus yleisistä teistä 11-14, 17 ja 18. Tiedoksi antaminen Päätöksestä annetaan tieto kiinteistöjen omistajille ja muille asianosaisille yleisistä teistä annetun lain 106 :n mukaisesti sekä tämän lisäksi yleisistä teistä annetun asetuksen 18 :n edellyttämille viranomaisille. Samanaikaisesti tieto annetaan niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa. Suunnittelupäällikkö Matti Hämäläinen Matti Hämäläinen Tieinsinööri Pentti O. Karvonen Pentti O. Karvonen LIITE TOIMENPITEITÄ VARTEN Valitusosoitus Turun tiepiiri Pentti O. Karvonen