YLEISSUUNNITELMAN 1 (9) HYVÄKSYMISPÄÄTÖS /2008/30/1. Saverkeitin lossipaikan kehittäminen. Yleissuunnitelma.

Transkriptio

1 YLEISSUUNNITELMAN 1 (9) Saverkeitin lossipaikan kehittäminen. Yleissuunnitelma. Houtskari Turun tiepiiri on lähettänyt hyväksyttäväksi yleissuunnitelman Saverkeitin lossipaikan kehittämiseksi. Yleissuunnitelma käsittää paikallistien siirtämisen uuteen paikkaan noin 1,1 km matkalla ja lossin korvaamisen sillalla. Koska yleissuunnitelman laatiminen on aloitettu ennen maantielain voimaan tuloa, noudatetaan sen käsittelyssä yleistielain säännöksiä. Yleissuunnitelma poikkeaa yleiskaavasta, mutta se voidaan hyväksyä, koska poikkeama yleiskaavasta on vähäinen ja sekä kunta että Varsinais-Suomen liitto ovat puoltaneet sitä eikä Lounais-Suomen ympäristökeskus ole vastustanut Turun tiepiirin esittämää ratkaisua. Kaavamuutos on tehtävä kuitenkin ennen kuin tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Hyväksymispäätös Tiehallinnon keskushallinto hyväksyy yleissuunnitelman Saverkeitin lossipaikan kehittämiseksi Turun tiepiirin esityksen pohjalta seuraavasti: - Paikallistie rakennetaan uuteen paikkaan nykyisen tien pohjoispuolelle noin 1,1 km:n matkalla ja lossi korvataan sillalla yleissuunnitelman piirustuksessa nro 2 esitetyn mukaisesti. Siltapaikka sijaitsee nykyisen lossipaikan pohjoispuolella, enimmillään noin 40 metrin päässä lossipaikasta. - Silta on avattava silta, jonka kiinteän osan alikulkukorkeus eli vesiliikenteen vaatima tila keskiaukossa vähintään 35 m:n leveydeltä on vähintään 8.0 m keskiveden korkeudesta (MW 2000) mitattuna. Avattavan sillan kohdalla vapaan aukon leveys on 13 m. Sillan kokonaispituus on noin 390 m ja hyödyllinen leveys 7,0 m. Keskushallinto Opastinsilta 12 A Puhelin Telefaksi Sähköposti PL keskushallinto@tiehallinto.fi HELSINKI etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi

2 YLEISSUUNNITELMAN 2 (9) - Tien mitoitusnopeus on 50 km/h ja ajoradan leveys 6 m. - Yksityisten teiden liittymät järjestellään suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja osoitetaan tarkemmin tämän yleissuunnitelman perusteella tehtävässä tiesuunnitelmassa. - Parannettavan paikallistien syrjään jäävät osuudet lakkaavat maanteinä, kun vastaavat uudet tien osat luovutetaan yleisen liikenteen käyttöön. Hallinnolliset muutokset osoitetaan tarkemmin tämän yleissuunnitelman perusteella tehtävässä tiesuunnitelmassa. Nykyiset lossilaiturirakenteet puretaan. Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 8,8 milj. (maku-ind. 150, 2000 =100). Hankkeen hyötykustannussuhteen on arvioitu olevan noin 1,1. Vaihtoehdot ja hankkeen vaikutukset Lossiyhteyden kehittämisen tavoitteena on turvata liikennöinti Saverkeitin paikallistiellä Houtskarin pääsaaren ja Saverkeitin välillä. Saverkeitin nykyinen, kantavuudeltaan 44 t lossi, on hankittu vuonna 1971 ja se on laskennallisen käyttöikänsä päässä vuonna Yleissuunnittelussa on haettu teknisesti ja taloudellisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa lossipaikan kehittämiseksi joko korvaamalla se uudella kantavammalla lossilla tai rakentamalla paikalle kiinteä yhteys. Kiinteän yhteyden vaihtoehtoina tutkittiin kiinteää matalaa siltaa, avattavaa siltaa sekä korkeaa siltaa. Suunnittelutyön yhteydessä tehtyjen vertailujen jälkeen päädyttiin esittämään avattavaa siltaa maa- ja vesiliikenteeseen liittyvien tekijöiden sekä ympäristötekijöiden perusteella. Merkittävää liikennetaloudellisesta hyötyä ei hankkeella saavuteta avattavan sillan käyttö- ja kunnossapitokustannusten vuoksi. Yleissuunnitelman tarkoituksena on ollut varmistaa hankkeen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tarkentaa kustannusarvio siten, että hanke on priorisoitavissa muiden lossin korvaaminen sillalla hankkeiden kanssa. Hankkeeseen ei ole sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa todennut, että hankkeella ei sen koko, sijainti ja vaikutusten luonne huomioon ole sellaisia merkittäviä ja haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista.

3 YLEISSUUNNITELMAN 3 (9) Liikenne, liikenneturvallisuus ja liikennetalous Keskimääräinen liikennemäärä lossilla oli vuonna ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus oli 7 %. Kesäaikana liikennemäärät kasvavat ollen vuonna ajon/vrk. Liikennemäärien on oletettu kasvavan yhdysteille keskimääräisen kasvukertoimen mukaan. Nykyisen lossin kantavuus on 44 tonnia ja sen aiheuttama keskimääräinen viivytys autoilijalle n. 11 min. Kesäaikanakin tieliikenne sujuu ilman suurempia jonoja. Lossipaikalla tai sen läheisyydessä ei ole luvuilla sattunut yhtään poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Sillan myötä lossin aiheuttama päiväaikaan 6-17 min viivytys ja hankalat yöaikaiset järjestelyt jäävät pois salmen yli suuntautuvilta matkoilta. Lossin painorajoituksen poistuessa myös t painoiset kuljetukset voidaan hoitaa ilman kuorman viemistä osissa ja kuljetuskustannuksissa saadaan pieniä säästöjä nykytilanteeseen verrattuna. Autoliikenteen kannalta avattava silta on talvikautena lähes samankaltainen kuin kiinteä silta. Kesäaikaan läppäsilta avataan aikataulun mukaan ja sillan avaamisen tuoma viivytys autoilijalle on noin 10 minuuttia. Kevyen liikenteen kannalta silta on nousujen pituuden ja jyrkkyyden suhteen tyydyttävä. Kevyen liikenteen määrä ei edellytä erillistä kevyen liikenteen väylää. Saverkeitin lossireittiä risteää kulkusyvyydeltään 3,0 m:n Keitsorten- Saverkeit-Houtskari -veneväylä. Yli 8m:n korkuisille aluksille järjestetään läppäsillan kohdalle toinen väylähaara. Silta mahdollistaa merivartioston, laivaston, palolaitoksen ja muiden viranomaisten pienempien alusten kulun sekä moottoriveneiden ja kalastusalusten kulun kiinteän siltaosan alta, mikä kattaa 79% kesäajan vesiliikenteestä. Purjeveneet ja muut yli 8 m korkeat alukset kulkevat avattavan läppäsillan kautta. Avaus on suunniteltu toteutettavaksi kesäaikana aikataulun mukaan kauko-ohjatusti. Sillan avaus tilataan muina aikoina puhelimitse. Tieliikenteen hyvä turvallisuustaso säilyy, sillä silloilla tapahtuvat onnettomuudet ovat harvinaisia. Ajogeometrialtaan tie on sujuva ja turvallinen. Normaalia korkeampi kaide turvaa kevyen liikenteen kulkua. Vesiliikenteen turvallisuudesta huolehditaan merenkulun opastein. Lossiyhteys aiheuttaa tienpitäjälle merkittäviä vuosittaisia käyttökustannuksia, minkä vuoksi on taloudellisesti kannattavaa korvata lyhyellä välillä liikennöivä, käyttöikänsä loppuun tullut lossi kiinteällä yhteydellä. Toisaalta saariston kunnat haluavat kiinteiden yhteyksien rakentamista, koska ne parantavat niin pysyvän asutuksen kuin elinkeinotoiminnan jokapäiväistä liikennöintiä.

4 YLEISSUUNNITELMAN 4 (9) Siltavaihtoehdon kustannussäästöt 30 vuoden ajalta ( ) diskontattuna vuoteen 2005 ilman uuden lossin säästyvää hankintahintaa ovat 4,2 milj. (mr-ind. 113,2 1995=100). Lossin uushankinnan poistumisesta aiheutuu 2,0 milj. :n säästöt. Suurimmat säästöt siltavaihtoehdossa syntyvät lossin poistumisesta aiheutuvasta käyttö- ja kunnossapitokustannusten pienenemisestä n. 0,3 milj. :sta n. 0,07 milj. :oon vuodessa. Ajokustannuksissa syntyy säästöjä lähinnä lossimatkalla kulutetun ajan säästymisenä. Asutus, elinkeinot ja maankäyttö Houtskarin maakäyttöä ohjaavassa Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmässä lossipaikan eteläpuolella olevat pienehköt saaret on merkitty luonnonsuojelullisesti huomioitaviksi alueiksi, joilla on maisemansuojelutavoite. Lisäksi läntiselle lossirannalle johtavan tien molemmin puolin on merkitty retkeilyyn soveltuva monikäyttö- ja ulkoilualue. Houtskarin kunnanvaltuuston vuonna 2000 hyväksymässä yleiskaavassa nykyiset lossirannat läheisine venelaitureineen on varattu vesiliikenteen alueiksi (LV). Muutoin rannat ovat pääosin maa- ja metsätalousalueita, joilla on maisema-arvoja (MU). Kaavavaraukset on tehty nykyisen lossitoiminnan pohjalta eikä kiinteälle tieyhteydelle Houtskarin ja Saverkeitin välillä ole varausta. Uusi, koko kunnan käsittävä rantayleiskaavaehdotus on ollut vuonna 2008 kaksi kertaa nähtävillä ja menee Länsi-Turunmaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2009 puolella. Tässä rantayleiskaavaehdotuksessa on varaus Saverkeitin lossin korvaavalle kiinteälle yhteydelle. Asukaskyselyn perusteella suhtautuminen kiinteään yhteyteen on pääasiassa myönteistä. Lossin korvaaminen kiinteällä yhteydellä sujuvoittaa yhteyksiä Saverkeitin ja kuntakeskuksen välillä ja asukkaat katsovat erityisesti yritysten toimintaedellytysten paranevan. Uudesta tielinjauksesta aiheutuu liittymien muutostarvetta Lossin korvaamisen myötä lossitoiminnan tarjoamat työpaikat poistuvat ja lossinkuljettajat joutuvat siirtymään muihin vastaaviin tai uusiin tehtäviin. Toisaalta rakentamisaikana työmaa tarjoaa työpaikkoja. Ympäristö Kiinteän tieyhteyden rakentaminen päättää yhden saaristolle tyypillisen liikkumiskulttuurin tarkasteltavalla välillä. Silta muuttaa Saverkeitin lähimaisemia ja heikentää näin lähimpien pihapiirien viihtyisyyttä. Siltapaikan länsirannan näkymiä hallitsee pitkä penger, joka vaikuttaa rannantuntuman virtauksiin ja edesauttaa ruovikon levittäytymistä penke-

5 YLEISSUUNNITELMAN 5 (9) reen tuntumaan. Haittoja lieventää penkereeseen sijoitettava virtausaukko. Kuulemismenettely Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen asiasta. Suunnittelun aikana on pidetty kaksi yleisötilaisuutta, ja Suunnitelmasta on hankittu Houtskarin kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot. Näiden lisäksi on pyydetty lausunnot Saaristomeren merenkulkupiiriltä, meripuolustusalueelta ja merivartiostolta, Museovirastolta, Turun maakuntamuseolta ja Suomen merimuseolta sekä Suomen Veneilyliitolta ja Purjehtijaliitolta. Lisäksi niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen. Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä Houtskarin kunnassa Muistutukset Yleissuunnitelmasta on tehty kolme muistutusta. Trygve ja Mikael Mårtensson muistuttavat, että Saverkeitin puolella olevan tulopenkereen pituudeksi tulee noin 50 m, minkä vuoksi heidän liittymänsä laitureille ja nostopaikkaan siirtyy kiinteistön Abrams R:o 4 alueelle, jolle heillä ei ole tieoikeutta. Muistutuksessa vaaditaan yhteyden turvaamista huolellisella suunnittelulla. Muistutuksen liitteenä on ote tietoimituspöytäkirjasta. Turun tiepiiri toteaa muistutuksen johdosta, että liikennöinti muistuttajien laituri- ja nostopaikalle on suunnitelmassa turvattu siten, että uusi liittymä on sijoitettu tasauksen ja geometrian kannalta edulliselle paikalle ja mahdollisimman lähelle sillalle johtavaa paikallistietä Liittymän sijoittelussa, muotoilussa ja geometriassa on otettu huomioon laituri- ja nostopaikan liikenteen luonne. Jatkosuunnittelussa liittymän sijoittuminen eri kiinteistöille tarkentuu ja liittymäjärjestelyt hyväksytään tiesuunnitelman yhteydessä. Bernt Mårtensson tuo muistutuksessaan esille, että lossiyhteys voidaan rakennusaikana siirtää entiselle, väliaikaiselle lossipaikalle noin 40 metriä pohjoiseen nykyisestä lossipaikasta. Tiepenger Näsbyn puolella voidaan hyödyntää näin sillan rakentamisessa kokonaan ja Saverkeitin puolella siltapenkereen siirtäminen nykyisen lossipaikan eteläpuolelle luonnostaan korkeaan rantaan vaatii vain vähän pengermateriaalia. Toimenpiteillä saadaan aikaan kustannussäästöjä. Muistutuksessa on liitteenä kaksi piirrosta ehdotuksesta sekä kolme valokuvaa kohteesta.

6 YLEISSUUNNITELMAN 6 (9) Turun tiepiiri toteaa muistutuksen johdosta, että siltapaikan sijoittaminen Bernt Mårtenssonin ehdottamaan paikkaan oli suunnittelun aikana esillä. Tuolloin Saverkeitin puolella olevan korkean kallion käyttämisestä sillan maatuen päänä luovuttiin, koska tielinjaus jäisi ristiin lossilinjan kanssa ja vaikeuttaisi työnaikaisia järjestelyjä. Muistutuksessa esitetyllä lossin siirtämisellä rakennustyön ajaksi nykyisestä paikasta pohjoiseen päin vältettäisiin lossi- ja siltalinja risteäminen. Liikenteen työnaikaisen järjestelyjen toimivuus, turvallisuus ja sujuvuus on erittäin tärkeää, joten lossin siirtämistä tulee tarkkaan harkita. Lisäksi Näsbyn puolella oleva korkeahko tulopenger on pyritty yleissuunnitelmassa sijoittamaan siten, että rantapuustoa jäisi penkereen molemmin puolin jäljelle visuaalisesti toimivaksi rantavyöhykkeeksi. Sillan rakentaminen nykyisen lossipaikan kohdalle toisi penkereen näkyviin pidemmältä matkalta ja vaikeuttaisi mm. liittymäjärjestelyä Näsbyn puolen laiturirantaan. Toisaalta penkereen siirtyminen etelään päin olisi Saverkeitin puolella edullista laiturialuetta ajatellen. Linjauksen tarkistus muistutuksessa esitetyllä tavalla ja sen vaikutukset on jatkosuunnittelussa perusteltua selvittää. Bertil ja Lillemor Eklund vastustavat siltavaihtoehtoa 3 ja kannattavat Bernt Mårtenssonin esittämää siltapaikan siirtämistä yleissuunnitelmassa esitetystä etelään päin. Turun tiepiiri viittaa siltapaikan sijaintia koskevaan muistutukseen liittyen vastaukseen, joka on annettu Bernt Mårtenssonin muistutuksen johdosta. Siltavaihtoehtoa 3, korkeaa kiinteää siltaa, ei ole yleissuunnitelmassa esitetty jatkosuunnitteluun sen huomattavien maisemavaikutusten takia. Lisäksi kiinteä silta estää yli 18 metriä korkeiden purjeveneiden liikkumisen. Lausunnot Houtskarin kunta on ilmoittanut, että se hyväksyy yleissuunnitelmassa esitetyn vaihtoehdon ja esittää, että muistutuksissa esiin tuodut näkökohdat otetaan jatkosuunnittelussa huomioon. Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että niin luonnon- kuin kulttuurimaisemankin kannalta paras vaihtoehto olisi säilyttää lossi ja siltavaihtoehdoista parhaiten maisemaan sopeutuva olisi kiinteä matala silta, ilman läppäkoneistoa ja sen vaatimaa pengerrystä. Ympäristökeskus ei kuitenkaan vastusta matalan avattavan sillan vaihtoehtoa, jos se harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Lausunnossa todetaan, että mainittu vaihtoehto pengerryksineen vaikuttaa heikentävästi veden virtaukseen Houtskarin pääsaaren puoleisella vesialueella, mutta koko salmen veden virtaukseen suunnitelman mukaisella pengerryksellä ei juuri ole vaikutusta. Ympäristökeskuksen mukaan matalan sillan suunnitelmassa pääsaaren puoleisessa päässä paaluvälillä olevan pähkinälehdon vaikutus on vielä syytä selvittää.

7 YLEISSUUNNITELMAN 7 (9) Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, että ennen jatkosuunnitteluun ryhtymistä tarkistetaan, onko pähkinäpensaiden kasvupaikka yleissuunnitelman plv luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittama suojeltu luontotyyppi. Tien linjaamisella lähemmäksi nykyistä lossipaikkaa pähkinäpensaiden kasvupaikka voidaan todennäköisesti tarvittaessa säilyttää. Varsinais-Suomen liitto puoltaa lausunnossaan suunnitelmassa esitetyn matalan siltaratkaisun hyväksymistä ja sen ottamista mukaan jatkotarkasteluun. Liitto pitää tärkeänä sekä matalan sillan sopeutumista saaristomaisemaan että esteetöntä venematkailun kehittämismahdollisuuksien turvaamista. Liitto huomauttaa Saverkeitin siltaratkaisun kytkeytyvän vesiliikenteen kannalta Kivimon vastaavaan. Saverkeitin kiinteään yhteyteen ei ole varauduttu vahvistetussa seutukaavassa. Museovirasto / Suomen merimuseo ilmoittaa, että Saverkeitin lossipaikan kehittämissuunnitelmasta Museoviraston lausunnon antaa rakennetun kulttuuriympäristön sekä kulttuurimaiseman osalta Turun maakuntamuseo Museoviraston ja maakuntamuseon välisen sopimuksen mukaisesti. Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta Museovirasto toteaa lausunnossaan, että jos Houtskarin Saverkeitin lossipaikan kehittämisessä päädytään sillan rakentamiseen, on siltatyömaan alueella tehtävä vedenpohjan kartoitus ennen rakennustyön alkua mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi. Alueella on ollut vahoja väyliä ja Suomen merimuseon vedenalaislöytöjen arkistossa on Houtskarista useita hylkytietoja. Maalla olevien arkeologisten löytöjen osalta Museoviraston Arkeologian osastolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Turun tiepiiri toteaa Museoviraston lausunnon johdosta, että tarvittavat tutkimukset tehdään, jotta varmistetaan toimiminen muinaismuistolain edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen käytännön järjestelyihin on syytä ryhtyä vasta jatkosuunnittelun (tiesuunnitelma) yhteydessä, jos hankkeen pääseminen siltaohjelmaan näyttää todennäköiseltä. Turun maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että nykyisen lossin kehittäminen on kulttuurimaiseman ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Korkea silta on arvioitu lausunnossa selkeästi huonoimmaksi. Saaristomeren Meripuolustusalue ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa Saverkeitin lossipaikan kehittämisestä.

8 YLEISSUUNNITELMAN 8 (9) Saaristomeren merenkulkupiiri toteaa lausunnossaan, että mahdollisen siltavaihtoehdon tulisi noudattaa samaa yleislinjausta kuten Kivimon lossipaikan kehittäminen. Merenkulkupiiri pitää vaihtoehtoa 0+ (lossin kehittäminen)vesiliikenteen kannalta parhaana ratkaisuna, mutta ei vastusta vaihtoehtoja VE 1 (avattava silta) tai VE 3 (kiinteä, korkea silta). Merenkulkupiiri edellyttää, että mahdolliset väylämuutostyöt vaihtoehdossa VE 1 rahoitetaan siltahankkeesta. Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, että sillan rakentamisesta aiheutuvat väylän muutostyöt sisältyvät siltahankkeen kustannuksiin. Suomen veneilyliitto lausuu kantanaan, että paras vaihtoehto on avattava silta, jonka vapaa alikulkukorkeus on 8 m. Suomen Purjehtijaliitto pitää lausunnossaan valittua vaihtoehtoa sopivana purjehtijoita ajatellen. Liitto pitää tärkeänä, että yöaikaiseen kulkuun kiinnitetään huomiota ja aukioloajat ovat riittävän tiheät ja niistä tiedotetaan. Liitto pitää tärkeänä myös suojaisten ja riittävän syvien odotusalueiden perustamista sillan molemmin puolin. Turun tiepiiri toteaa lausunnon johdosta, että Suomen Purjehtijaliiton esittämät näkemykset otetaan jatkosuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Sillan avaus ei saa johtaa tieliikenteelle kohtuuttomiin häiriöihin. Sovelletut säännökset Laki yleisistä teistä 3, 10, 24, 24a, 24b, 24c, 25a ja 26a. Asetus yleisistä teistä 11-14, 17 ja 18. Tiedoksi antaminen Päätöksestä annetaan tieto kiinteistöjen omistajille ja muille asianosaisille yleisistä teistä annetun lain 106 :n mukaisesti sekä tämän lisäksi yleisistä teistä annetun asetuksen 18 :n edellyttämille viranomaisille. Samanaikaisesti tieto annetaan niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa. Suunnittelupäällikkö Matti Hämäläinen Tieinsinööri Teija Snicker-Järvinen

9 YLEISSUUNNITELMAN 9 (9) LIITTEET Valitusosoitus TOIMENPITEITÄ VARTEN Turun tiepiiri Teija Snicker-Järvinen