Uusien opetussuunnitelman perusteiden esittely. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Transkriptio

1 Uusien opetussuunnitelman perusteiden esittely Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2

3 Taustaa - Uudessa kotoutumislaissa (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) on säädetty, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta annetaan Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti - Opetushallitus antoi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet , valmistelu laajassa yhteistyössä vuonna Koulutuksen järjestäjät ottavat omat opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään jälkeen hankitussa ja/tai alkaneessa koulutuksessa - Opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa toistaiseksi - Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tai poiketa näistä perusteista - Perusteet on annettu suomeksi ja ruotsiksi, käännökset myös englanniksi

4 Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa Kotoutumiskoulutus (20 21 ) 1. järjestetään pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 2. Uudistustarve arvioidaan Osallisena Suomessa -kokeilun perusteella 3. Tavoitteena toimiva kielitaito (perusteluissa B1.1.) 4. Voi sisältää myös mm. osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista, ammatillista suunnittelua, uraohjausta Omaehtoisen opiskelun tukeminen (23 25 ) 1. Suomen/ruotsin kielen opiskelua tai järjestetään ko. kielillä 2. Voi sisältää myös työharjoittelua, kansalaisjärjestötoimintaa 3. Pääosin työvoimapalvelulain mukaiset edellytykset, lisäksi voi sisältää mm. perusopetusta, pätevöittävää koulutusta 4. Paljon vapaan sivistystyön ja aikuislukioiden toimijoiden varassa, jonkin verran myös korkeakoulutusta

5 Opetussuunnitelma Kotoutumislain mukaan koulutus järjestetään Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti Opetushallitus suosittelee, että näiden perusteiden pohjalta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetussuunnitelma, koulutuksen hankkija voi edellyttää sitä hankinnoissaan Koulutuksen hankinnassa voidaan edellyttää koulutuksen järjestäjän oman opetussuunnitelman laadintaa perusteiden pohjalta Opetussuunnitelmassa voi olla alueellisia, seudullisia, kuntakohtaisia ja oppilaitoskohtaisia osia

6 Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Muutoksia: Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat: opiskelun avaaminen entistä enemmän luokkahuoneen ulkopuolelle ja viestinnällisen kielitaidon suuntaan Suomen kieli ja viestintätaidot Suomen kieli ja viestintätaidot: keskeisissä sisällöissä kielenkäyttötarkoitukset, aihe-alueet sekä viestintätaidot Henkilökohtaistaminen sekä polut: nopea polku, peruspolku ja hidas polku Ohjauksen roolin korostuminen Lähtötason arviointi Arviointi

7 Luku 1: Paikallinen opetussuunnitelma Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee olla: koulutuksen järjestämisen lähtökohdat ja kohderyhmän kuvaus kotoutumiskoulutuksen toteuttamisen erityispiirteet koskien oppimiskäsitystä, oppimisympäristöä ja työtapoja, toimintakulttuuria sekä eheyttämistä ja eriyttämistä ohjauksen tavoitteet ja järjestäminen, opiskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen sekä kuvaus ohjaukseen ja tuen antamiseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta sekä menettelytavat opiskelijan lähtötason ja opiskelijalle sopivan opintopolun arvioimiseksi ja olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi sekä tämän tiedon dokumentoimiseksi opiskelijan arviointi, arvioinnin muodot ja käytännöt koulutuksen aikana ja päättyessä, palautteen antamisen käytännöt, arviointiasteikko, todistus ja siihen merkittävät tiedot kotoutumiskoulutuksen yleiset tavoitteet, suomen/ruotsin kielen ja viestintätaitojen, työelämä- ja yhteiskuntataitojen, tarjottavien valinnaisten opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt yhteistyö muiden oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen kanssa yhteistyö työelämäjakson järjestämiseksi

8 Luku 2: Kotoutumiskoulutuksen järjestämisen lähtökohdat Arvoperusta suomalaisen koulutusjärjestelmän arvoperusta Kotoutumiskoulutus osana kotoutumista yksilölliset tarpeet kaksisuuntainen kotoutuminen Koulutuksen laajuus ja rakenne suomen kieli/ruotsin kieli ja viestintätaidot (30 40 opintoviikkoa) työelämä- ja yhteiskuntataidot (15 25 opintoviikkoa) ohjaus (5 opintoviikkoa).

9 Kotoutumiskoulutuksen opintokokonaisuudet

10 Lähtötason arviointi ja opintopolut

11 Yhteistyö eri tahojen välillä työelämän toimijat kolmas sektori koulutuksen järjestäjät sosiaalitoimisto, Kela, TE-toimisto ja poliisi

12 Luku 3: Kotoutumiskoulutuksen toteuttaminen oppimiskäsitys: Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa uusi opittava asia liitetään jo opittuun. Oppiminen on perusluonteeltaan opiskelijan ja hänen ympäristönsä välinen vuorovaikutusprosessi. oppimisympäristö ja toimintatavat virittävät halun oppia ja liittyvät aikuisen elämänkokemuksiin edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja edistävät vastuun kantamista ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä muiden kanssa kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta ja arvioida omaa oppimista aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti sekä kehittävät opiskelijan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa toimintakulttuuri

13 Luku 4: Opiskelijan tukeminen ja ohjaus ohjaus osana kotoutumiskoulutusta ohjauksen tavoitteet: Opiskelijan henkilökohtaisen koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelman laadinta Opiskelijan ura- ja elämänsuunnittelutaitojen edistäminen Opiskelijan kasvun ja opiskelun tukeminen opiskelun eri vaiheissa Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen edistäminen Opiskeluun liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta opiskelun tavoitteet opintojen suorittaminen ja suoritustavat opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen työelämäjaksoon valmentautumisen lisäksi tunnistetaan mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat ammatillinen ohjaus ja jatkosuunnitelmat

14 Luku 5: Kotoutumiskoulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kotoutumiskoulutuksen yleiset tavoitteet Koulutuksessa opiskelija saavuttaa sellaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, jota hän tarvitsee omassa kotoutumisessaan ja hankkii tietoja sekä taitoja, joita hän tarvitsee arkielämässä, suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä ja jatkokoulutuksessa Opintoihin sisältyy läpäisevästi harjaantumista arjen taitoihin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön.

15 suomen kieli ja viestintätaidot toimiva peruskielitaito B1.1 viestintätaidot kielitaidon kehittymisen varhaisvaiheessa ensisijaisia verrattuna esimerkiksi kielelliseen tarkkuuteen kohdekielisen ympäristön hyödyntäminen tavoitteet ja keskeiset sisällöt erikseen kielitaitotasoille A1, A2, B1.1 kielenkäyttötarkoitus aihealueet viestintätaidot

16 työelämä- ja yhteiskuntataidot Työelämätaidot: Tavoitteet ja keskeiset sisällöt erikseen kokonaisuuksille työelämätietous, ammatin valinta ja ohjaus, työelämäjakso yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Tavoitteet ja keskeiset sisällöt erikseen kokonaisuuksille yhteiskunnan perusrakenteet ja maantuntemus, yhteiskunnan peruspalvelut, kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurinen vuorovaikutus valinnaiset opinnot

17 Luku 6: Arviointi ja todistukset arviointi tukee oppimista arviointi on monipuolista oppija osallistetaan arviointiin arviointi on jatkuva prosessi todistus Suomen tai ruotsin kieli ja viestintätaidot kuullun ymmärtäminen puhuminen luetun ymmärtäminen kirjoittaminen. Työelämä- ja yhteiskuntataidot arvioidaan merkinnällä suoritettu/-. Lisäksi todistukseen merkitään opiskelijan saama ohjauksen määrä tunteina tai päivinä. Mikäli opiskelija on suorittanut valinnaisia opintoja, niiden nimet ja laajuudet merkitään todistukseen.

18 Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Muutoksia: Jaottelu: 1. Primaarilukutaidottomat: oppija ei osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti ole koulutaustaa 2. Sekundaarilukutaitoiset: oppija osaa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla, koulutausta voi vaihdella 3. Semilukutaitoiset: oppijalla jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisella kirjaimistolla, käynyt mahdollisesti koulua muutaman vuoden tai oppinut lukutaitoa muulla tavoin, opiskeluvalmiudet ovat kuitenkin puutteelliset Suomen kieli ja viestintätaidot, lähtötason arviointi Oma arviointiasteikko, jonka lisäksi hyödynnetään kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa

19 Luku 1: Opetussuunnitelma Opetushallitus suosittelee, että laaditaan paikallinen opetussuunnitelma Opetussuunnitelman on sisällettävä näiden perusteiden ensimmäisessä luvussa luetellut osat (mm. koulutuksen järjestämisen lähtökohdat, aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen toteuttamisen erityispiirteet ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta) Opetussuunnitelmassa voi olla alueellisia tai seudullisia sekä kunta- ja oppilaitoskohtaisia osia

20 Luku 2: Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat Kohderyhminä ovat maahanmuuttajat, joilla ei ole ollut riittävästi koulutusta omassa kotimaassaan, jotta voisivat selviytyä tietoyhteiskunnan opiskelulle asettamista vaatimuksista. Kohderyhmään kuuluvat primaarilukutaidottomat, sekundaarilukutaitoiset ja semilukutaitoiset Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen on tärkeää. Siihen osallistuvat oppilaitoksen ja opiskelijan lisäksi elinkeinohallinto, eri viranomaiset ja muut tahot opiskelijan tarpeiden ja taustan mukaan.

21 Koulutuksen laajuus on päivää eli tuntia (yhteensä opintoviikkoa). Lähiopetusta on 5 tuntia päivässä ja etäopiskelua tai ohjausta 2 tuntia päivässä. Koulutus on lukuvuoden mittainen, ja se on hyvä jakaa 2 4 moduuliin.

22 Luku 3: Lähtötason arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa Koulutuksen alussa tehtävän lähtötason arvioinnin avulla opiskelija ohjataan sopivaan ryhmään. Lähtötason arvioinnissa selvitetään suomen kielen suullista taitoa, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienomotoriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjoittamista sekä numeerisia taitoja. Lisäksi selvitetään muita opiskeluun liittyviä asioita kuten motivaatiota ja opiskelukykyä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Lähtötason arvioinnissa voidaan hyödyntää jaottelua primaarilukutaidottomiin, semilukutaitoisiin ja sekundaarilukutaitoisiin.

23 Luku 4: Koulutuksen toteutuminen 4.1 Oppimiskäsitys Nämä opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa uusi opittava asia liitetään jo opittuun. Opiskelu on yhdessä tekemistä. Opetuksessa kohdataan aikuinen oppijana.

24 4.2 Oppimisympäristö On harjoiteltava myös luokkahuoneessa toimimista ja opiskeluun liittyviä käytänteitä. Opetustilat varustetaan riittävän ajanmukaisella opetustekniikalla, jonka avulla opiskelija otetaan osaksi tietoyhteiskuntaa. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristönä käytetään ympäröivää yhteiskuntaa.

25 4.3 Toimintakultturi Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki opetusryhmän säännöt ja käytänteet, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, joihin koulutus perustuu. Opettajan tulee ymmärtää ja osoittaa toiminnallaan, että vaikka aikuinen ei osaa lukea, hänellä on monia muita taitoja ja elämänkokemusta, jolle opetuksen tulee perustua. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa.

26 4.4 Työtavat Käytännönläheisyys ja funktionaalisuus ovat kielenopetuksen keskeisiä periaatteita. Opiskeltavat asiat sidotaan arkielämään. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Opiskelijoita kannustetaan alusta alkaen itsenäiseen kielenopiskeluun ja -oppimiseen myös luokkahuoneen ulkopuolella.

27 4.5 Eheyttäminen ja eriyttäminen Kielitaitoa sekä luku- ja kirjoitustaitoa ei ole tarkoituksenmukaista opettaa erillisinä kokonaisuuksina. Kielen oppiminen kietoutuu muihin oppisisältöihin. Samalla kun opitaan kieltä, opitaan asioita lähiympäristöstä ja yhteiskunnasta. Opetuksen eheyttäminen on opetussisältöjen ja opetustilanteiden jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Opetuksen eriyttäminen tarkoittaa, että opettaja huomioi opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset.

28 Luku 5: Opiskelijan tukeminen ja ohjaus Oppimisen tuki ja ohjaus perustuvat opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja sisällöt vaihtelevat niiden mukaan. Opetusryhmää tuetaan toimimaan hyvänä ja vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehittymistarpeensa. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijan opiskeluvalmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta. Opiskelijaa voidaan tukea esimerkiksi opiskelijoiden joustavalla ryhmittelyllä, opetusta eriyttämällä tai antamalla tukiopetusta.

29 5.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka perustuu lähtötason arvioinnissa saatuihin tietoihin. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää seuraavat kohdat: 1. Taustatekijät ja niiden merkitys opinnoille 2. Suomen kielen taidon sekä luku- ja kirjoitustaidon kuvaus 3. Numeeristen taitojen kuvaus 4. Opiskeluvalmiuksien arviointi 5. Opiskelijan koulutus- ja työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat 6. Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen henkilökohtaistaminen 7. Opiskelijan ohjauksen ja tuen tarpeen kuvaus sekä ohjauksen ja tuen järjestäminen

30 5.2 Ohjaus Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea kokonaisvaltaisesti. Ohjaus perustuu opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja sen sisällöt vaihtelevat näiden mukaan. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa henkilökohtaisessa kasvussa ympäristössä sekä yhteiskunnassa, jossa kirjallisella viestinnällä on suuri rooli. Ohjauksella lisätään opiskeluvalmiuksia ja oppimaanoppimisen taitoja. Ohjauksen tuloksena tulisi olla konkreettiset jatkosuunnitelmat.

31 Luku 6: Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 6.1 Yleiset tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen (tai ruotsin) kielen alkeet sekä luku- ja kirjoitustaidon perusteet. Toimiakseen ja selviytyäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa opiskelija tarvitsee kielitaidon lisäksi numeerisia taitoja, arkeen ja elämäntaitoihin liittyvää osaamista sekä tietoa yhteiskunnan ja työelämän toiminnasta. Koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen, työelämään, työhallinnon tai kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan.

32 6.2 Suomen kieli ja viestintätaidot Sanasto ja aihepiirit Sanojen ymmärtäminen ja tuottaminen on kielitaidon perusedellytys; myös funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito edellyttää sanojen osaamista. Sanojen oppiminen ei välttämättä vaadi lukutaitoa. Kaikkea oppimisympäristöä ja yhteistä toimintaa voidaan sanoittaa puhumalla.

33 6.2.2 Kuunteleminen ja puhuminen Puhuminen ja kuunteleminen ovat toisiinsa liittyviä vuorovaikutustaitoja. Niiden avulla saadaan ensimmäiset kontaktit ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan, jonka tekstejä ja kirjoitusta aletaan sitten opiskella. Puhuminen ja kuunteleminen luovat pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle, joka alkaa ensin suullisena opitusta kieliaineksesta.

34 6.2.3 Lukeminen ja kirjoittaminen Lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, jotka perustuvat puheeseen. Lukutaidon opetuksessa eri metodien (synteettisten ja analyyttisten) yhdisteleminen on tuloksellisempaa kuin yhteen metodiin tukeutuminen. Lukutaidon omaksuminen voidaan nähdä kasvuprosessina, jossa opiskelija oppii kielitaidon lisäksi elämään ja toimimaan kirjalliseen viestintään nojaavan kulttuurin arjessa. Kirjoittamaan opettelun ensisijaisena tavoitteena on arkielämän viestintätilanteissa selviäminen. Kirjoittamaan opettelun yhteydessä harjoitellaan tietoteknisten viestintätaitojen alkeita.

35 6.2.4 Numeeriset taidot Numeeriset taidot ovat kommunikatiivisia taitoja ja keskeisiä arjen hallintataitoja. Lukusanoilla ilmaistaan tarkasti lukumääriä, mittoja, suuruussuhteita, järjestystä ja tunnuksia. Lisäksi numeroilla tehdään laskutoimituksia.

36 Luku 7: Arviointi ja todistukset Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle kannustavaa palautetta niistä taidoista, jotka hän on oppinut. Arvioinnin avulla opiskelija saa myös palautetta siitä, mitä taitoja hänen tulee vielä kehittää ja harjoitella. Arviointi tukee kunkin yksilöllistä oppimista. Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen suorittamisesta tarvitaan arviointitietoa työ- ja elinkeinohallintoa sekä jatkosuunnittelua varten.

37 7.1 Arviointi koulutuksen aikana Arviointi on prosessi, joka kestää koko koulutuksen ajan, ja sen tavoitteena on antaa kullekin opiskelijalle henkilökohtaista ja kannustavaa palautetta. Opiskelijoita ohjataan itsearviointiin. Arviointi koulutuksen aikana on henkilökohtaista ja kunkin opiskelijan taitoja arvioidaan suhteessa hänelle asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä.

38 7.2 Arviointi luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen päättyessä ja todistus Koulutuksen päättyessä opiskelijoita arvioidaan suhteessa koko koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee kohdistua opiskelijan yleiseen edistymiseen, kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen ja numeerisiin valmiuksiin. Arvioinnissa huomioidaan kaikki kielitaidon osa-alueet: kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, numeeriset valmiudet sekä sanasto ja aihepiirit. Kaikki nämä osa-alueet arvioidaan erikseen.

39 Jatkoaskelia Koulutukset: Uusien perusteiden toimeenpanoa tukeva koulutus koulutuksen järjestäjille ja opettajille sekä koulutuksen hankkijoille ja hallinnolle Erityisavustukset: Opetushallitus suuntaa aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen suunnattuja erityisavustuksia uusien perusteiden toimeenpanoon vuosina 2012 ja 2013 Oppimateriaalit: Opetushallitus tuottaa uuden oppimateriaalin ja äänitteen kotoutumiskoulutuksen suomen kielen ja viestintätaitojen opetukseen, jatko-osan Aasta se alkaa -kirjalle sekä nuorten aapisen Sähköinen materiaali: Opetushallituksen ESRrahoituksella tuottama Aikis-materiaali suomen ja ruotsin kielen opiskeluun valmistuu vuonna 2013

40 YLEISET Luku- ja kirjoitustaidon tukimateriaali Minä ja taustani Design Musiikki Asuminen Joukkoviestim et Matkustaminen linja-autolla, taksilla Tien neuvominen Välipalaautomaatti Liikennemerkit Elämäntavat, päivärytmi Kellonajat Lääkärissä Sää, luonto, pukeutuminen, värit TVohjelmat Kerrostalojen säännöt Kyläily Apteekissa asiointi Torikauppa Ruokareseptit Kirkko Yhteis -kunta Juhlapyhät

41 AMMATILLISET YHTEISET Ammatit, ammattialat ja ammatillinen koulutus Työkokemus ja urakehitys, uratoiveet Hygieniaosaaminen ravitsemis- ja puhdistuspalvelualoilla Työpaikat ja palkkaus kokoaikatyö, osa-aikatyö Oman työn vaatima kielitaito, puhelin, sähköposti, posti Työpäivä ja työvuosi Työturvallisuus- ja tulityökortit Työelämävalmiude t kaikilla aloilla, työn- haku, työhaastattelut, työtilanteet

42 AMMATILLISET Maahanmuuttajan oppimispolut, oppisopimus, valmistava Auto- ja kuljetusala, autokorjaamo, varaosamyymälä, yhdistelmäajoneuv ot, linja-autot Kone- ja metalliala, levyseppähitsaaja Rakennusala Sairaanhoito ja huolenpito Ensihoito Digivanhus, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Potilassiirtojen ergonomia Sosiaalija terveysalan yhteiset, kuntoutuminen Matkailun ammatteja ja asiakaspalvelua, aamiais-, lounas- ja päivällistuotteet, anniskeluosaaminen Koulunkäyntiavustaja ja perhepäivähoitaja Asiakaspalvelu- ja myyntitehtävä t Puhdistuspalvelu, laitoshuoltaja

43 SVENSKT MATERIAL Alfabetet och siffror Veckodagar och månader Nationalitet Boende: boendeform, rum och inredning Samhällsord: post, bank, apotek samt trafikmärken och regler Väder, klimat och årstider Kroppsdelar och hur man mår Arbetsplatsen: yrken, arbetskamrater, arbetsdagen, arbetsåret etc. Presentation: namn, familj, ålder, boendeort, land Familjemedlemmar: kärnfamiljen Familje- och vänskapsförhållanden: släkt och vänner Förbrukningsvaror: mat Utseende: färger och andra adjektiv Fritidssysselsättningar Nödsituation Finland och Norden: befolkning, natur, väderstreck, historia etc. Blankett: efternamn, förnamn, näradress, postnummer, postanstalt, telefonnummer, e-postadress, kön, yrke, ålder, modersmål Levnadsvanor: dygnsrytm och klockslag Språkförh ållanden Kläder Förbrukningsvaror: inköp av mat, priser, storlek, vikt, måttenheter etc Skriva kort: gratulationskort, julkort etc.

44 Aiempia julkaisuja OPH:lta Kielo. Materiaalia aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen kartoitukseen ja kehityksen seurantaan Arvaanko vai arvioinko? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön Eväitä, esimerkkejä ja kokemuksia. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aikuisille maahanmuuttajille Opas maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen Saako olla suomea? Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Yhteistä kieltä luomassa

45 Miten kielitaito kehittyy? A1 A2 B1 B2 Kielitaito: Sujuvuus Tarkkuus kompleksisuus

46 Tavoitteena taitotaso B1.1 arkielämän kielitaito selviytyminen tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa kohtalaisesti sekä työssä että vapaa-aikana

47 Kuinka paljon tarvitaan aikaa tavoitetason saavuttamiseksi? alkeiskielitaito A1 (n. 10 ov) - yleensä nopeasti kehittyvä peruskielitaito A2 (n. 20 ov) tälle tasolle pääsevät yleensä lähes kaikki toimiva kielitaito B1.1 (n. 15 ov) syventyy joillekin melko lyhyessä ajassa n. 1,6 2 v, joillekin sen saavuttaminen on elinikäinen projekti; jotkut eivät saavuta sitä koskaan yksilölliset oppimisedellytykset opintojen rytmittäminen, elämäntilanteet koko kotoutumisaika (kansalaisuutta varten vaadittava kielitaito) > autenttisia kielenkäyttötilanteita lisää - opiskelijat asuvat kohdekielen keskellä!

48 Opetus Maahantulon aika ja syy: kolmas tila Oppijan ikä Motivaatio Opettaja Kielitaito Oppimisympäristö Syötöksen määrä Toinen vai vieras kieli Strategiat Äidinkielen (ja muiden kielten) taito Oppimateriaali Kulttuurinen tausta Elinikäinen kielenoppimisprosessi