Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh)"

Raili Pesonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sivu 1 / / / Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh Mari Immonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liitteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Värmälä ehdotti Haapajärven kannattamana, että kaupungin vastausta sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön muutetaan niin, että kohdassa 39 vastaus kyllä vaihdetaan vastaukseksi ei ja vastauksen perustelut poistetaan. Wessman teki Hokkasen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle oheista lausuntoa muilta osin, mutta ehdottaa, että mahdollisia kumppanituottajatahoja koskevat kommentit jätetään tässä vaiheessa lausunnosta pois. Espoolla on useita vaihtoehtoisia tapoja järjestää palvelutuotanto. Espoo on myös yksinään riittävän vahva tuottamaan perustason palvelut ja suuren osan erikoissairaanhoidon palveluista. Hiltunen ehdotti Ruohon kannattamana, että lautakunta esittää kaupunginhallitukselle sotelakiehdotusten hylkäämistä, koska ne eivät vähennä hallintohimmeleitä, eivätkä poista raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Hokkanen ehdotti Haapajärven kannattamana, että kaupungin vastaukseen lausuntopyynnön kohtaan 43 lisätään maininta siitä, että Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia. Ruoho esitti Niemen kannattamana kaupungin vastaukseen sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön tehdään kohtaan 21 (muita huomioita luvusta 3) lisäys, jonka mukaan Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet.

2 Sivu 2 / 2 Koska keskustelun aikana oli tehty useita kannatettuja ehdotuksia, asiassa oli äänestettävä. Muutosehdotuksista äänestettiin niin, että ensimmäisenä äänestettiin Värmälän, seuraavaksi Wessmanin ja tämän jälkeen Hiltusen ehdotuksesta. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 10 jäsentä ja Värmälän muutosehdotusta (ei) 2 jäsentä, yhden äänestäessä tyhjää. Seuraavassa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 7 jäsentä ja Wessmanin muutosehdotusta (ei) 5 jäsentä, yhden äänestäessä tyhjää. Kolmannessa äänestyksessä esittelijän ehdotusta (jaa) kannatti 11 jäsentä ja Hiltusen ehdotusta (ei) 2 jäsentä. Puheenjohtaja totesi kunkin äänestyksen jälkeen äänestyksen tuloksen. Kun muutosehdotuksista oli äänestetty, puheenjohtaja tiedusteli ehdotus kerrallaan, voidaanko lisäysehdotukset hyväksyä. Kun Hokkasen lisäysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Ruohon lisäysehdotusta vastustettiin, joten sen hyväksymisestä oli äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä Ruohon lisäysehdotusta (ei) kannatti 8 jäsentä, ja sitä vastaan (jaa) äänesti 5 jäsentä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Ruohon lisäysehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Äänestyspöytäkirjat ovat liitteinä. Päätös Liite Oheismateriaali esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä niin, että esittelijän ehdotuksen mukaiseen liitteeseen tehdään Hokkasen ja Ruohon ehdottamat lisäykset. Näin kohtaan 43 lisätään maininta siitä, että Espoo on tyytyväinen, että korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ei esitetä muutoksia, ja kohtaan 21 tehdään lisäys, jonka mukaan Lain tulee antaa mahdollisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin vahvuudet. 2 Luonnos Espoon kaupungin lausunnoksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista 3 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Hiltusen ehdotus 4 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Ruohon ehdotus 5 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Wessmanin ehdotus 6 Äänestyspöytäkirja asia 4, 73 Värmälän ehdotus - terveysministeriön lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta - Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Selostus

3 Sivu 3 / 3 terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos hallituksen esitykseksi perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. terveysministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Luonnos Espoon kaupungin lausunnoksi on liitteenä. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään tiistaihin klo mennessä. Lakiehdotuksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation, asiakaslähtöisyyden ja kustannusvaikuttavuuden parantaminen. 1. Espoo on vahva sote-palveluntuottaja Espoo on riittävän vahva tuottamaan perustason sote-palvelut alueellaan. Espoon väestöpohja on suurempi kuin useimpien nykyisten sairaanhoitopiirien. Espoossa on nyt asukasta ja väestömäärä kasvaa vuosittain noin asukkaalla. Vielä vahvempi perustason sote-palveluntuottaja syntyy, mikäli Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin (EKKV) kuntarakenneselvityksen myötä avautuu mahdollisuus siihen, että nämä neljä kuntaa toimivat yhdessä tällaisena sote-palveluntuottajana. EKKV-alueella on asukasta. 2. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen integraatio Espoon näkemyksen mukaan sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu parhaiten, kun EKKV-kuntien väestön palvelutarpeet hoidetaan Jorvin kampuksella ns. Lean - periaatteen mukaisesti. HUS:n kanssa onkin jo parin vuoden ajan yhdessä suunniteltu sinne tällaista sairaalamallia. Kampuksella voidaan hoitaa

4 Sivu 4 / 4 myös ympärivuorokautinen päivystys tehokkaasti. Sote-uudistuksessa tulee yhdessä selvittää miten Jorvin kampuksen tilojen käyttö on EKKV:n ja HUS:n kesken mahdollisimman tehokasta. Edellä kuvattu palvelurakenne on avohoitopainotteinen ja integroitu eli juuri sellainen, jota tarvitaan, kun ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti. Malli tehostaa mm. vanhusten hoidon palveluketjuja: jatkossa on erityisen tärkeää luoda yhdessä ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen malli, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. Myös lasten ja nuorten hoito toteutuu parhaiten avohoitopainotteisessa toimintamallissa. Lisäksi on tärkeää kehittää niiden henkilöiden hoitoa (10 %), jotka käyttävät 80 % kustannuksista. 3. Kustannusvaikuttavuus Tutkimusten mukaan edellä esitetyn kaltainen tuottajamalli on kustannusvaikuttavin. Jos Espoon kanssa samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään yhdeksi sote-tuottajaksi, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Tällöin kestävyysvaje ei ratkea vaan kustannukset nousevat. Hyvä integraatio ja kustannusvaikuttavuus ovat sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta olennaisia. 4. Espoon kaupunki osana Etelä-Suomen sote-aluetta Kuntia pyydetään ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Espoo kuuluu sekä maantieteellisesti että palvelujen järjestämisen kannalta selkeästi ns. Etelä-Suomen sotealueeseen. Täten Espoo katsoo, ettei asiasta tarvita erillistä valtuuston päätöstä. Tiedoksi

5 Sivu 5 / 5

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 278. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 278. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 13.10.2014 Sivu 1 / 1 3447/03.00.00/2014 278 Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen,