Valtuusto Sivu 1 / 76

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 76 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-22:25 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.), poistui klo , tilalle Petri Pulkkanen Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP), saapui klo käsittelyn aikana Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Henri Haaksiala (Kok.) Carl Haglund Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo käsittelyn aikana Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP), saapui klo käsittelyn aikana Maria Jungner (SDP), saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.), saapui klo käsittelyn aikana Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki Päivi Salli (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.), saapui klo käsittelyn aikana Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 76 Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.), saapui klo käsittelyn aikana Ulla Palomäki Kari Kuusisto (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä Jan Holst (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen Liisa Kivekäs (SDP) Timo Soini (PerusS&Sit.), poistui klo , tilalle Kari Pajunen Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kurt Torsell Nina af Hällström (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Jouni Mykkänen Muut saapuvilla olleet Jyrki Myllärniemi Hannele Kerola Nicholas Kujala Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Jouni Majuri kaupunginhallituksen jäsen, saapui klo kaupunginhallituksen jäsen, poistui tauon aikana nuorisovaltuuston jäsen kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 76 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Carl Haglund Mikko Hintsala Johanna Karimäki Heikki Seppä Markku Sistonen Kurt Torsell Jouni Mykkänen

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 76 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Simon Elo Jyrki Kasvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 76 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 26 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 27 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 28 Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen 8 29 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) 17 hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus 31 5 Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion 29 muuttaminen investointien osalta 32 Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman 36 hyväksyminen 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen 40 Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta 35 Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan 46 hyväksyminen, alue , 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä 36 Hannuksenpelto II, asemakaavan ja asemakaavan 54 muutoksen hyväksyminen, alue , 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö 37 7 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 68 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 38 Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon 69

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 26.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Simon Elo ja Jyrki Kasvi.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto Sivu 8 / / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan erottaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Tilapäinen valiokunta Valtuusto erottaa kaupunkisuunnittelulautakunnan kuntalain 21 :n perusteella. Perustelut Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale ei nauti valtuuston luottamusta, koska hän työskentelee kaupunkisuunnittelukeskuksessa, joka toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteluorganisaationa. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Pöydälle oli jaettu oheismateriaaliksi: Tilapäisen valiokunnan pöytäkirja Valtuusto: Tilapäisen valiokunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaupunginhallituksen päätös Selitys Karhu - Selitys Lahti - Selitys Markkula, Salo, Louhelainen, Pöntynen, Syrjänen - Selitys Päivinen - Selitys Pöntynen nro 2 - Selitys, Salo nro 2 - Selitys, Taipale - Tilapäisen valtiokunnan pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakuntaan on valittu valtuuston päätöksellä varajäseneksi Maria Taipale, joka työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Kuntalain 36 :n mukaan: vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianosaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto Sivu 9 / 76 Edellä olevan johdosta valtuusto on päätöksellään päättänyt asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista kuntalain 21 :n perusteella. Tilapäinen valiokunta tekee asiassa suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Kuntalain 53 :n mukaan tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kaupunginhallituksen lausunto. Kaupunginhallitus on kokouksessaan antanut seuraavan lausunnon: Kelpoisuus toimia lautakunnassa Kuntalain 36.1 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Maria Taipale työskentelee Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavaesittelijänä. Lautakunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Tällaisessa asemassa oleva henkilö on siten vaalikelvoton riippumatta siitä, mikä hänen asemansa on tai mitä hänen työtehtäviinsä sisältyy. Vaalikelpoisuutta arvioitaessa ei myöskään ole merkitystä sillä kuka henkilön on tehtävään ottanut tai missä asemassa hänen esimiehensä on. Lain esitöiden mukaan henkilön vaalikelpoisuudesta lautakuntaan vastaa sitä mitä kuntalain 35 1 momentin 1 kohdassa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että esimerkiksi tekstinkäsittelijä on vaalikelvoton kunnanhallitukseen kun hän työskentelee ko. toimielimen alaisuudessa. Kaupunkisuunnittelukeskus toimii valmisteluorganisaationa kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa. Teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosäännön 3 :n mukaan

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto Sivu 10 / 76 kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävä puolestaan on johtosäännön mukaan mm. ohjata ja valvoa kaupunkisuunnittelua. Espoon kaupungin hallintosäännön 14 :n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tehdyistä ottokelpoisista päätöksistä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen viranomainen ilmoittaa hallintosäännön mukaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle em. päätökset. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevä Maria Taipale ei siten kuntalain kohdan mukaan ole vaalikelpoinen kaupunkisuunnittelulautakuntaan eli häneltä puuttuu kelpoisuus toimia tehtävässä. Vaalikelpoisuuden merkitys Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Vaalikelpoisuutta rajoittavat säännökset on tarkoitettu turvaamaan kunnallisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta. Lainsäätäjä on katsonut, että esteellisyyssäännökset eivät yksinomaan ole riittäviä. Mikäli katsottaisiin, että vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö voisi toimia lautakunnan jäsenenä, tulisivat esteellisyyttä koskevat säännökset kuntalain 53 :n ja hallintolain 28 :n mukaisesti sovellettavaksi vastaavalla tavalla kuin muidenkin lautakunnan jäsenten osalta. Esteellisyydellä tarkoitetaan henkilön puolueettomuuden vaarantumista yksittäisessä asiassa. Mikäli vaalikelpoisuutta vailla oleva henkilö osallistuu kokouksiin, päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, jollei vaalikelpoisuuden menetystä ole päätöksellä erikseen todettu. Esteellisen henkilön osallistuminen päätöksentekoon aiheuttaa sen, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on valitusteitse kumottavissa. Peruste epäluottamukselle Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Vaikka epäluottamus kohdistuisi vain yhteen toimielimen jäseneen, koskee erottaminen kuitenkin aina kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteita. Kuntalaissa korostetaan puolueettoman käsittelyn varmistamista. Tämä tarkoittaa kuntalain mukaan mm. henkilön vastuuta

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto Sivu 11 / 76 esteellisyyden ilmoittamisesta. Samoin oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että luottamushenkilö on velvollinen heti itse ilmoittamaan, mikäli hän on menettänyt tai tulee menettämään vaalikelpoisuutensa. Vaalikelvottomuuden tultua konsernihallinnon tietoon vaalikelvottomuudesta ja sen perusteesta on ilmoitettu Taipaleelle. Taipale on ilmoittanut, että hän ei aio erota kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen tehtävästä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava toimia siten, että se voi luottaa tekemiensä päätösten pysyvyyteen ja päätöksentekoprosessin oikeellisuuteen. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen vaalikelvottomuus ja hänen asemansa kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä aiheuttaa siten sellaisen varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan, että kaupunginhallitus puoltaa kaupunginsuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 :n perusteella ja uuden kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskevan vaalin toimittamista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuus selityksen antamiseen kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista koskevassa asiassa. Saapuneet selitykset ovat oheismateriaalina. Yhteenveto Valtuusto on asettanut tilapäinen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista erottamista. Tilapäisen valiokunnan tulee tehdä tämän toimeksiannon mukaisessa asiassa ehdotuksensa valtuustolle. Kaupunginhallitus on lausunnossaan katsonut, että kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen vaalikelvottomuus ja asema lautakunnan alaisena työntekijänä aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan, jonka vuoksi kaupunginhallitus puoltaa kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamista kuntalain 21 :n perusteella. Saapuneissa selityksissä ei ole ilmennyt mitään sellaista mikä antaisi aiheen poiketa tästä näkemyksestä. Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta. Lähtökohtana tulee olla, että kaupungin toimielimissä on vain vaalikelpoisia henkilöitä. Taipaleen vaalikelvottomuus ja asema kaupunkisuunnittelukeskuksen työntekijänä

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto Sivu 12 / 76 kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisuudessa aiheuttaa varajäsen Taipaleeseen kohdistuvan luottamuspulan jonka johdosta kaupunkisuunnittelulautakunta tulee erottaa ja toimittaa uusi kaupunkisuunnittelulautakuntaa koskeva vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto Sivu 13 / / /2012 Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta, kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Henkilökohtainen varajäsen Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.) sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että Ulla Palomäen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Päivi Käri-Zein (Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen ehdotus muilta osin hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Valtuusto:

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto Sivu 14 / 76 Valtuusto valitsi kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Henkilökohtainen varajäsen Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) Päivi Käri-Zein (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.) sekä nimesi kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Selostus Valtuusto on asettanut tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnan mahdollista eroa. Kuntalain 53 :n mukaisesti tilapäinen valiokunta tekee asiasta suoraan ehdotuksensa valtuustolle. Mikäli valtuusto päättää kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta kuntalain 21 :n perusteella, käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa kokouksessa. Ehdotettavat henkilöt kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi ovat kahta varajäsentä lukuun ottamatta samat kuin nykyisessäkin lautakunnassa. Lautakunnan varajäsen Paula Lehto (Kok.) on pyytänyt eroa lautakunnan varajäsenyydestä päivätyllä kirjeellään perusteena este osallistua kokousten alussa pidettäviin infotilaisuuksiin. Lautakunnan varajäsenen Maria Taipaleen (PerusS&Sit.) tilalle tulee valita uusi varajäsen, mikäli valtuuston päätöksen mukaan hän ei enää nauti valtuuston luottamusta. Mikäli valtuusto päättää, että kaupunkisuunnittelulautakuntaa ei eroteta, kaupunkisuunnittelulautakunnan vaalia koskeva asia raukeaa. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kolmetoista (13) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenistä vähintään viiden tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto Sivu 15 / 76 Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu ja varapuheenjohtajan valtuutettu tai varavaltuutettu. Kuntalain 36 vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 34 :n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön, eikä 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön 5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja vähintään 40 % miehiä. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tulee siten olla naisia ja miehiä vähintään kuusi (6). Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto Sivu 16 / 76 puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Tasa-arvolaista poikkeamiseen on oltava erityinen syy. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee, edellyttäen, että se on päättänyt nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamisesta, kaupunkisuunnittelulautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Markku Markkula (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Jukka Lahti (SDP) Harriet Klar-Nykvist (SDP) Suvi Karhu (PerusS&Sit.) Paula Pöntynen (PerusS&Sit.) Stefan Ahlman (SFP) Seppo Salo (Kesk.) Henkilökohtainen varajäsen Heikki Syrjänen (Kok.) Leena Hoppania (Kok.) Jorma Malila (Kok.) Raili Päivinen (Kok.) (Kok.) Rainer Lahti (Vihr.) Henna Partanen (Vihr.) Sakari Heiskanen (SDP) Helena Haapsaari (SDP) Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Nina From (PerusS&Sit.) Fredrik Lindberg (SFP) Tiina Halttunen (Kesk.) sekä nimeää kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajaksi Markku Markkulan (Kok.) ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitut - Paula Lehto - Maria Taipale - Marita Forsberg, Palvelu- ja kehittämisyksikkö

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 17 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Jorma Valve, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Lahtisen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Eläkeläisaterioiden hintakytkentä henkilöstöhintaan palautetaan ja aterian hinta arvonlisäveroineen lasketaan 6,10 euroon ja tätä tarkoitusta varten myönnetään euron lisämääräraha. Hopsu Guzenina-Richardsonin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti siten muutettuna, että lisäsopeutusta pienennetään 2,87 milj. euroa seuraavasti kohdennettuna: 1,0 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päivähoito 0,8 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, erityisluokkien ja maahanmuuttajaopetus 0,1 milj. euroa vanhusten palvelut, kotihoitoa tukeva laitoshoito 0,7 milj. euroa terveyspalvelut 0,1 milj. euroa joukkoliikenne

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 18 / 76 0,07 milj. euroa ympäristölautakunta 0,1 milj. euroa liikunta- ja nuorisolautakunta, nuorisopalvelut Lisäksi eläkeläisaterioiden hintakytkentä henkilöstöhintaan palautetaan ja aterian hinta arvonlisäveroineen lasketaan 6,10 euroon ja tätä tarkoitusta varten myönnetään euron lisämääräraha. Lauslahti Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Seuraavien säästökierrosten yhteydessä vasta viime sijaisesti säästetään lasten ja nuorten palveluissa. Juvonen Sonkerin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että muistipalvelukeskuksen päivätoiminnan käynnistymisen jälkeen sen toiminnan volyymia ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin. Juvonen Sonkerin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kotona asuville espoolaisille muistisairaille tarjotaan mahdollisuus ohjattuun päivätoimintaan, mikäli asiakas ja hänen omaisensa niin toivovat. Juvonen Sonkerin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kotihoitoa tukevien lyhytaikaishoitopaikkojen määrää ja riittävyyttä seurataan. Juvonen Sonkerin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Laitoshoitoa korvaamaan avo- eli kotihoitoon kohdennetaan riittävät resurssit, jotta kotihoidon taso on laadukasta ja inhimillistä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin käsitellään lisäysehdotus, sen jälkeen muutosehdotus ja viimeisenä toivomukset. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun neuvottelutoimikunnan puolesta tekemä lisäysesitys yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti tässä vaiheessa. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi muutosehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska ehdotusta on myös vastustettu on äänestettävä.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 19 / 76 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta lisättynä Hopsun lisäyksellä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hopsun muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 47 äänellä 28 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen lisättynä Hopsun lisäysehdotuksella. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämä jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lauslahden toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus muistipalvelukeskuksen päivätoiminnan arviointia koskien yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus muistisairaiden päivätoimintaa koskien yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus koskien kotihoitoa tukevia lyhytaikaishoitopaikkoja yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus kotihoidon resursointia koskien yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi valtuuston päätökseksi tulleen kaupunginhallituksen ehdotuksen lisättynä Hopsun lisäysehdotuksella ja Lauslahden ja Juvosen toivomuksilla. Päätös Valtuusto: Valtuusto hyväksyi 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti ja että pitkän tähtäyksen investointiohjelmaa tarkastellaan kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä,

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 20 / 76 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti, kuitenkin siten muutettuna, että eläkeläisaterioiden hintakytkentä henkilöstöhintaan palautetaan ja aterian hinta arvonlisäveroineen lasketaan 6,10 euroon ja tätä tarkoitusta varten myönnettiin euron lisämääräraha. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Seuraavien säästökierrosten yhteydessä vasta viime sijaisesti säästetään lasten ja nuorten palveluissa. - Valtuusto toivoo, että muistipalvelukeskuksen päivätoiminnan käynnistymisen jälkeen sen toiminnan volyymia ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin. - Valtuusto toivoo, että kotona asuville espoolaisille muistisairaille tarjotaan mahdollisuus ohjattuun päivätoimintaan, mikäli asiakas ja hänen omaisensa niin toivovat. - Valtuusto toivoo, että kotihoitoa tukevien lyhytaikaishoitopaikkojen määrää ja riittävyyttä seurataan. - Laitoshoitoa korvaamaan avo- eli kotihoitoon kohdennetaan riittävät resurssit, jotta kotihoidon taso on laadukasta ja inhimillistä. Liitteellä mainitut valtuutetut ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Selostus 1 TATU - linjaukset ja toimenpiteet TATU talousarviomuutokset Äänestyslista 30 4 Eriävät mielipiteet 30 Vuosien taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet pitäisi saada kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla toimenpiteillä mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee parhaillaan kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Niiden suuruudesta ja ajoituksesta päätetään tarkemmin kehysriihessä maaliskuun lopulla.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 21 / 76 Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta. Espoo-tarinasta on johdettu päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Päämäärän osalta on asetettu seuraavat valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuusto päättäessään vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Tämä päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi Ohjelma huomioidaan vuosien taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. Valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt ja hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset. TATU-ohjelman hyötytavoitteet TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 22 / 76 Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä - Rahastojen käyttö on optimaalista - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista - Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 mil. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 milj. euroa v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua - pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä. Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään euroa / asukas. Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään euroa / asukas. Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 23 / 76 TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta on laadittu seuraavat linjaukset. Linjausten sisältöä on tarkennettu liitteessä 1. Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. - Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti, - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 24 / 76 - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. - Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan - Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä - Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut - Oman toiminnan jatkuva parantaminen

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 25 / 76 - Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. - Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa Vuoden 2014 talousarvion tarkistus Taloussuunnitelmasta päättäessään valtuusto edellytti myös, että TATUohjelman yhteydessä tuodaan käsiteltäväksi vuoden 2014 talousarvion tarkistus. Kaupunginjohtaja on antanut käyttösuunnitelmien valmistelua varten ohjeen, että em. talousarvion tarkistus otetaan huomioon vuoden 2014 käyttösuunnitelmien valmistelussa. Valmistelutavoitteena on ollut, että vuoden 2014 toimintakatteen alijäämää voitaisiin parantaa valtuuston joulukuussa päättämän 10 milj. euron lisäksi 15 milj. eurolla. Käyttötalouden vuoden 2013 tilinpäätöksen kokonaislukujen valossa vuoden 2014 talousarvio on siinä määrin runsas, että ehdotettu tarkistus ei vaaranna tämän vuoden talousarvion tavoitteiden toteuttamista. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutosehdotukset perusteluineen ovat liitteenä. Ne parantavat kaupungin toimintakatetta yhteensä 23,3 milj.euroa. Talousarvion tarkistus on tehty neuvotellen toimialojen esikuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi on raportoinut merkittävistä määrärahojen lisäystarpeesta erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Niitä ei ole huomioitu tässä esityksessä vaan ko. toimintojen kulukehityksen syitä selvitetään ja ennusteita tarkistetaan niin, että määrärahamielessä niihin

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 26 / 76 voidaan ottaa kantaa touko-kesäkuussa, kun seuraavan suunnitelmakauden kehyksen valmistelu käynnistetään. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lehtolan kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus jättää asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 27 / 76 Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 1 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset selostustekstin mukaisesti sekä pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä, 2 vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti. Käsittely Elo Kerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 2: vuoden 2014 talousarvion tuloarvioiden, määrärahojen ja liikelaitosten tulosten muutokset liitteen mukaisesti siten muutettuna, että lisäsopeutusta pienennetään 2,87 milj. euroa seuraavasti kohdennettuna: 1,0 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päivähoito 0,8 milj. euroa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, erityisluokkien ja maahanmuuttajaopetus 0,1 milj. euroa vanhusten palvelut, kotihoitoa tukeva laitoshoito 0,7 milj. euroa terveyspalvelut 0,1 milj. euroa joukkoliikenne 0,07 milj. euroa ympäristölautakunta 0,1 milj. euroa liikunta- ja nuorisolautakunta, nuorisopalvelut Juvonen Sonkerin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Asiassa pidettiin neuvottelutauko. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 2 ääntä vastaan ja 6 äänestäessä tyhjää hylänneen pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto Sivu 28 / 76 Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 6 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto Sivu 29 / / /2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Hannu Tuominen, puh Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta euroa liitteen mukaisesti. Päätös Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion sekä taloussuunnitelman ja samalla oikeutti Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja totesi, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina. Vuonna 2014 jatkuvat talonrakennushankkeet on liitteenä. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta euroa liitteen mukaisesti.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto Sivu 30 / 76 Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto lisää Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2014 jatkuvien talonrakennushankkeiden osalta euroa liitteen mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 31 / / /2014 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallitus Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Lappalainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 :ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 :ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 :ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Etevan yhtymähallituksen pöytäkirjan ote - Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus - Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston päätös Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 32 / 76 Selostus Yleistä Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Kuntayhtymän korkein päättävä elin on yhtymäkokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla. Eteva kuntayhtymä perustettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä (Pky) Uudenmaan erityspalvelut kuntayhtymään (UEP). Toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa, jolloin myös nykyinen perussopimus tuli voimaan. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnissa sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Eteva kuntayhtymän perussopimukseen ehdotetut muutokset Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kokouksissaan ja kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista. Yhtymähallitus on lähettänyt muutetun perussopimuksen jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi ja pyytänyt näitä antamaa siitä päätöksen mennessä. Seuraavassa on esitetyt muutokset perussopimukseen. Poikkeukselliset maksuperusteet 16 Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous on käsitellyt (10 ) toimintamallia vastuiden hoitamisesta kuntien siirtäessä tehtäviä Eteva kuntayhtymältä sekä Lammin laitoksen, joka kuului aikaisemmin Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään (UEP), toiminnan loppuessa. Yhtymäkokous päätti perustaa asian jatkovalmistelua varten työryhmän, jossa olivat edustettuina Eteva kuntayhtymän jäsenkuntien edustajia. Espoon kaupungin edustaja oli sosiaali- ja terveystoimen lakimies Eila Mustonen. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi vastaukset Eteva kuntayhtymän lausuntopyyntöön perussopimuksen muutosehdotuksista koskien mm. eläkemenoperusteisia maksuja. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston lausunnossa todettiin eläkemenoperusteisten maksujen osalta seuraavaa: Keva vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 33 / 76 Nykyisen käytännön mukaan Eteva on laskuttanut eläkeperusteista maksua palvelujen hinnassa palvelua ostaneilta kunnilta. Näin jäsenkunnan osuus eläkemenoperusteisista maksuista on määräytynyt kunkin toimintavuoden käytön suhteessa eikä ennen vuotta 2005 toteutuneen käytön suhteessa. Kevan mukaan eläkemenoperusteinen maksu tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaan sille, joka sen aikanaan on aiheuttanut. Tältä osin eläkemenoperusteisen maksun laskutus ei ole noudattanut Kevan tarkoittamaa aiheuttamisperiaatetta. Poikkeaminen aiheuttamisperiaatteesta korostuu erityisesti silloin, jos jäsenkunta siirtää kuntayhtymän tehtäviä itselleen tai merkittävässä määrin lakkaa ostamasta kuntayhtymän palveluja. Nykyisen laskutuskäytännön mukaan näin toimiva jäsenkunta välttyisi suorittamasta sille aiheuttamisperiaatteen mukaan kuuluvaa osuutta eläkemenoperusteisista maksuista. Espoon kaupunki pitää esitettyä aiheuttamisperiaatteeseen perustuvaa muutosta hyvänä ja perusteltuna. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että erillisenä perittävä eläkemaksu alentaa jäsenkunnalta perittävää jäsenmaksua. Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on tehnyt kokouksessaan ehdotuksen, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 16 Poikkeukselliset maksuperusteet lisätään seuraava kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. Lammin laitoksen purkamisen aiheuttamat kustannukset veloitetaan Lammin laitosta käyttäneiltä kunnilta. Espoon kaupunki ei kuulu näihin kuntiin, joten sille ei aiheudu maksuosuuksia Lammin laitoksen purkamisesta. Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 8 Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt esittää, että perussopimuksen 8 :ään Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään seuraava kohta, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteluna on, että kuntalakia on muutettu (325/2012) koskien mm. sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kunnissa. Osa säädöksistä on tullut voimaan lukien. Näillä on vaikutusta mm. kuntayhtymien perussopimukseen.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 34 / 76 Päätöshistoria Jäsenkuntien muutokset 3 Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt esittää, että Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 3 :ään Jäsenkunnat tehdään muutos, jossa jäsenluettelosta poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1 Perussopimuksen 16 :ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 :ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 :ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat muutokset Eteva kuntayhtymän perussopimukseen: 1

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto Sivu 35 / 76 Perussopimuksen 16 :ään poikkeukselliset maksuperusteet lisätään kohta: Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. 2 Perussopimuksen 8 :ään yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta lisätään, että yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 3 Perussopimuksen 3 :ään jäsenkunnat muutoksen, jossa poistetaan Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat, koska kyseiset kunnat on liitetty Lohjan kaupunkiin. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 36 / / /2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Iivanainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty ). Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Hankesuunnitelma - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi päiväkodin tarveselvityksen muutoksen Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi neuvolan tarveselvityksen Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää. Neuvolassa toimii noin 17 alueen terveydenhoitajaa ja 3 neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelujen työntekijä) vastaanottoja. Neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa. Hankesuunnitelmassa päiväkoti esitetään sijoitettavaksi Suviniittyyn, kortteliin , tontille 1. Osoite on Suviniitynkatu 3.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 37 / 76 Valtuusto hyväksyi asemakaavan Kohteen korttelinumero on ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue. Kortteliin haetaan kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi k-m2:stä kem2 :iin. Suurin sallittu kerrosluku on III. Hankkeen laajuustavoitteet ovat: päiväkoti hym², neuvola 592m2 sekä päiväkodin ja neuvolan yhteisiä tiloja 132 hym2 yhteensä hym2. Kohteen bruttoala on n brm2.. Vuoden 2014 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu yhteensä 11,32 milj. euroa, joka jakautuu seuraavasti: vuodelle ,5 milj. euroa, vuodelle ,39 milj. euroa ja vuodelle ,73 milj. euroa Hankesuunnitelman tavoitehinta on 9,061 milj. euron (2 971 euroa / brm²) ilman alv., kustannustaso 12/2013, KL 85. Hoitopaikan hinta lasta kohden on euroa. Hoitopaikan hinta on laskettu sillä perusteella, että päiväkodin tilojen osuus rakennuksen hyötyalasta on n. 65,29 % ja yhteisten tilojen osuudesta 70 %. Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on 463,400 euroa/vuosi ja neuvolan 222,700 euroa ilman alv. Huomioiden poistuvat Suvelan, Kiltakallion ja osin Bembölen neuvolan toimitilat perhe- ja sosiaalipalvelujen vuokrakustannukset kasvavat noin euroa vuodessa ja henkilöstömenot noin euroa ilman alv. Opetus- ja varhaislautakunta toteaa Suviniityn päiväkodin- ja neuvolan hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että hankesuunnitelman liitteeksi laadittu esisuunnitelma ei kaikilta osin täytä Espoon päiväkotien uuden suunnitteluohjeen tavoitteita. Lautakunta toteaa, että toimivien päivähoitotilojen toteuttamiseksi tulee mahdollisuuksien mukaan soveltaa uutta Espoon päiväkotien suunnitteluohjetta sekä kiinnittää erityistä huomiota lausunnossa esitettyihin tavoitteisiin. Tilakeskus-liikelaitos toteaa, että hankesuunnitelman liitteenä oleva esisuunnitelma on ensisijaisesti tontinkäyttösuunnitelma, joka on laadittu Suviniityn (kaava-alue ) asemakaavamuutoksen valmistelun pohjaksi. Esisuunnitelman avulla tutkittiin mm.: - miten neuvola-osalla laajennuttu tilaohjelma mahtuu voimassa olevassa asemakaavassa päiväkodille varatulle YL-tontille - jääkö tontille riittävästi leikkitilaa lapsille - tontin paikoitusjärjestelyjä - määriteltiin päiväkoti- ja neuvolarakennuksen vaatima rakennusoikeus kaavamuutosta varten. Laadittu esisuunnitelma osoitti, että päiväkodille varattua tonttia joudutaan laajentamaan Suviniityn puistoon päin, jotta kaikki edellä kuvatut vaatimukset saadaan täytettyä.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 38 / 76 Asemakaavamuutos on valmisteltu päiväkoti- ja neuvolatontin osalta laaditun esisuunnitelman mukaisesti. Varsinaisen suunnittelutyön käynnistyessä Suviniityn päiväkodin ja neuvolan päivähoitotilat suunnitellaan Espoon uuden päiväkotien suunnitteluohjeen mukaisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossaan esittämät tavoitteet huomioidaan hankkeen jatkovalmistelussa. Lisäksi hankesuunnitelmatekstiin on lisätty: Pysäköintilaitoksesta ostettavien autopaikkojen hankintaa varten hankesuunnitelman tavoitehintaan on sisällytetty euron määräraha (11 ap x euroa/autopaikka). Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman. Käsittely Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta): Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty ). Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto Sivu 39 / 76 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman (hankesuunnitelma päivitetty ). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 40 / / /2013 Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille: Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 :n mukaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 41 / 76 käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella, samoin kaupalliset palvelut. Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin asukasta (vaihtoehdossa b noin asukasta). Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin (vaihtoehdossa b noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia. Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta). Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 % alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä). Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on tärkeää lentomeluasioissa. Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön. Kuntajakoselvittäjien mukaan Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e todetaan, metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta. Valitettavasti erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 42 / 76 Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitys osittaisesta kuntaliitoksesta - Erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjien kirje Espoolle Vantaan kaupunginhallituksen päätös Vantaan kaupunginhallitus pyytää Espoon kaupungin valtuustolta lausuntoa Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n osittaisesta kuntaliitoksesta mennessä. Yhdistys vaatii Vantaan kaupunkia ryhtymään toimiin, jotka johtavat kuntaselvittäjän asettamiseen ja mainitun lain mukaiseen päätöksentekoprosessiin. Hämeenkylän Omakotiyhdistys esittää saapuneella kuntarakennelain 11 mukaisella esityksellä läntisen Vantaan alueiden liittämistä osaksi Espoon kaupunkia. Liitosesitys koskee Vantaan nykyisistä kaupunginosista seuraavia Linnainen (Vantaan 10 kaupunginosa), Hämevaara (Vantaan 11 kaupunginosa), Hämeenkylä (Vantaan 12 kaupunginosa) sekä Askisto (Vantaan 20 kaupunginosa), sisältäen myös Vihdintie. Vaihtoehtona esitetään kuntaliitosaluerajauksessa noudatettavaksi seurakuntarajaa, jolloin myös Vapaala, Varisto ja Petikko olisivat osa liitettävää aluetta. Liitosesitysalueet ovat rajattuna esityksen oheismateriaalina olevassa kartassa. Perusteluna yhdistys toteaa mm. sen, että Vantaan nykyinen kehityssuunta eriyttää läntisen osan asukkaita Vantaasta ja lisää yhteenkuuluvuutta Espooseen. Esimerkkinä Vantaan toiminnasta, joka heikentää asukkaiden elinoloja, mainitaan Tuomelan koulun lakkauttaminen Hämeenkylässä. Lisäksi esityksen tekijät ovat tyytymättömiä siihen, että Vantaan päättäjät ovat lähes 10 vuoden ajan käyneet neuvotteluja Ilmailulaitos / Finavia Oy:n kanssa lentokoneiden laskeutumislinjojen ja nousulinjojen keskittämisestä jo rakennetuille asuinalueille ja tällä toiminnalla osallistuneet pysyvän ympäristöhaitan aiheuttamiseen Länsi-Vantaalle. Esityksen tekijät perustelevat esitystään myös sillä, että Vantaan kehityskohteet eivät ole viime vuosina juurikaan olleet lännessä, koska Vantaan intressit ovat olleet pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä tulevan Kehäradan varressa. Esityksen perusteluna mainitaan myös, että kuntaliitoksesta seuraa taloudellista hyötyä Vantaalle. Perustelut löytyvät kokonaisuudessaan esityksestä, joka on oheismateriaalina.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 43 / 76 Kuntarakennelain 11 :n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen tai ministeriö. Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto esityksestä tullaan valmistelemaan erikseen myöhemmin. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille: Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 :n mukaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 44 / 76 Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella, samoin kaupalliset palvelut. Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin asukasta (vaihtoehdossa b noin asukasta). Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin (vaihtoehdossa b noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia. Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta). Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 % alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä). Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on tärkeää lentomeluasioissa. Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön. Kuntajakoselvittäjien mukaan Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e todetaan, metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto Sivu 45 / 76 asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta. Valitettavasti erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta. Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 46 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan hyväksyminen, alue , 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavan, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojeluja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue , Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, tapahtumaluettelo - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavamääräykset I - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavamääräykset II - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 1 - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2a - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2b - Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa kaavakartta 2c Selostus Tavoitteena on turvata Velskolan Pitkäjärven keski- ja eteläosan rannoilla sijaitsevien loma- ja vakituisten asuntojen säilyminen ja sallia vähäinen lisärakentaminen paikalliset rakennushistorialliset, luonnon ja maiseman arvot säilyttäen. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on k-m 2.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 47 / 76 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Nuuksion Pitkäjärven eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, rantaasemakaavaehdotus, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue Vireilletulo Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt maanomistajien valtuuttamana MA-arkkitehdit ay kirjatulla kaavoitushakemuksella. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011 nimikkeellä Velskolan Pitkäjärven eteläosa ja lisäksi tiedotettu kuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on viimeksi päivitetty Alueen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Velskolan Pitkäjärven etelä- ja keskiosassa ja osaksi Kattilajärven rannalla rajautuen Nuuksion kansallispuistoon luoteessa. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä n. 120 ha ja rantaviivaa on 5,784 km. Kulkuyhteys järven itä- ja etelärannalle on Velskolantieltä ja länsirannalle Nuuksiontien ja Kattilajärventien kautta. Kaava-alue kuuluu Pohjois-Espoon järviylänköalueeseen. Maiseman visuaalinen keskipiste on pitkä ja kapea Velskolan Pitkäjärvi, jonka

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 48 / 76 rannoilla on monin paikoin jyrkkiä kallioseinämiä ja rantojen korkeilta kalliomäiltä avautuu näkymiä järvelle. Rantojen maisema on pääosin metsän peitossa. Kaava-alueen osakastiloja on yhteensä 21 kpl. Tilat ovat yksityisten omistuksessa ja maanomistajia on 11 kpl. Alueella on 14 rakennuspaikkaa, joista 2 on ympärivuotisessa käytössä. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta MT. Osa alueesta on varattu luonnonsuojelualueiksi SL 1 ja SL 3. Osa alueesta on virkistysaluetta V1. Suunnittelualue rajautuu suurelta osin laajoihin virkistysalueisiin V1 ja luonnonsuojelualueisiin SL1 ja SL3. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläolon aikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja (4 kpl) antoivat Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, tonttiyksikkö ja ympäristökeskus. ELY-keskus kritisoi mm. rakennuspaikkojen määrää ja sijoitusta sekä jätevesien käsittelyä koskevaa määräystä. Sittemmin ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu ja se on hyväksynyt tarkistetun kaavaratkaisun. Palautteen perusteella kaavaan on tehty mm. seuraavat muutokset: - luonnonsuojelualuetta (SL-1) on lisätty rantaan kortteleiden ja kohdalla sekä korttelin eteläpuolella, - SLnat-alueet on laajennettu Natura 2000-verkoston mukaisiksi, - kuuden korttelin muotoa ja sijoitusta on vähäisesti tarkistettu, - rantasaunan rakennusala on poistettu korttelin eteläpuolelta, - rantojen suojeluohjelman ja valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen merkinnät on poistettu kaavakartasta, - kaavan teille ja joillekin viheralueille on lisätty nimet, - kaavamääräyksiä on tarkistettu, mm. on lisätty määräys, että korttelissa matkailurakennusten rakennusoikeus on sijoitettava 3 erilliseen rakennukseen. Ehdotetut tarkistukset eivät ole olennaisia ja asianosaiset hyväksyvät ne, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alueesta valtaosa on osoitettu maa- ja metsätaloussekä luonnonsuojelualueiksi. Loma-asuntojen ja matkailurakennusten korttelialueita on kaavoitettu pääosin jo oleville rakennuspaikoille tai niiden yhteyteen. Erillispientalojen korttelialuetta on kaavoitettu vain yhdelle kiinteistölle, joka on jo nyt ympärivuotisessa asuinkäytössä.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 49 / Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n.120 ha. Suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueita on yhteensä n. 106 ha ja korttelialueita n.14 ha. Asemakaavan kokonaiskerrosala on n k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta 0,005. Kaavassa on 13 korttelia, joiden keskimääräinen korttelitehokkuus on 0, Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueita RA on 11 kpl ja niillä on yhteensä 18 ohjeellista rakennuspaikkaa. Pääosalla korttelialueista sijaitsee jo lomarakennuksia ja kaava osoittaa lisärakentamista. Lomarakennusten sallitut kerrosalat vaihtelevat pääosin välillä 120 k-m k-m 2. Lisäksi rakennuspaikoille saa rakentaa talous- ja saunarakennuksia. Rakennuspaikoilla saa yleensä olla enintään yksi asunto. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita RM on 2 kpl. RMkorttelialue on nykyään ympärivuotisessa matkailukäytössä ja pääosa sen rakennuksista suojellaan. RM-kortteli on uusi ja sen länsipuolisella luonnonsuojelualueella on nykyinen ammattiliiton perhelomamökki. Uudelle rakennuspaikalle voidaan rakentaa 3 uutta matkailukäyttöön tarkoitettua rakennusta. Rakennusoikeus on 300 k-m k-m 2 taloustiloja. Erillispientalojen korttelissa on olemassa oleva omakotirakennus, jota voidaan laajentaa. AO-kortteliin saa rakentaa yhden asunnon, jonka kerrosala saa olla 300 k-m 2. Lisäksi saa rakentaa lomarakennuksen ja taloustiloja. Kaikilla korttelialueilla rakennuspaikkojen vähimmäiskooksi on määrätty m 2. Asemakaavaehdotuksessa on merkitty suojeltavaksi monta historiallista rakennusta Espoon kaupunginmuseon suositusten mukaisesti. 3. Virkistys- suojelu sekä maa- ja metsätalousalueet Kaksi nykyistä tenniskenttää on osoitettu yksityisiksi virkistysalueiksi. Voimassa olevat luonnonsuojelualueet on kaavoitettu SL-merkinnällä ja Natura 2000 verkostoon kuuluvat luonnonsuojelualueet SLnat-merkinnällä. Lisäksi on osoitettu 12 uutta aluetta, joille perustetaan yksityismaiden luonnonsuojelualueet (SL-1). Niillä jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoilu on sallittu. Suurin osa maa- ja metsätalousalueista on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi metsätalousalueiksi MM ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Maisemallisesti arvokkaaksi niittyalueeksi MA-1 on osoitettu Erä-Mattilan entinen pelto. M-alueeksi on osoitettu Särkilahden eteläpäässä oleva venevalkama lähialueineen ja

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 50 / 76 Päätöshistoria Erä-Mattilan pihapiiriin liittyvä pieni alue, jossa on vanhoja, suojeltavia talousrakennuksia. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että kaava-alueen maanomistajien kanssa ei ole tarpeen laatia maankäyttösopimuksia. Selvitykset Asemakaavoituksen yhteydessä on tehty luontoselvitys, maisemaselvitys, kulttuuriympäristöselvitys, rakentamisen mitoitusselvitys ja Natura-selvitys. Lisäksi on laadittu vesihuoltosuunnitelma. Hyväksyminen Ranta-asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 51 / 76 2 pyytää ranta-asemakaavan ehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 52 / 76 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanomistajien ja muiden tahojen kanssa neuvotellen saadaan aikaan ratkaisu, jossa tilojen Rno:t 1:168 ja 1:169 osalta koko rakennuskanta siirretään ranta- ja naturavyöhykkeeltä esim. Velskolantien varteen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanomistajien ja muiden tahojen kanssa neuvotellen saadaan aikaan ratkaisu, jossa tilojen Rno:t 1:168 ja 1:169 osalta koko rakennuskanta siirretään ranta- ja naturavyöhykkeeltä esim. Velskolantien varteen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmanevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Velskolan Pitkäjärvi, eteläosan ranta-asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue ,

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto Sivu 53 / 76 3 ilmoittaa asemakaavan hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/2 kuulutuskustannuksista, euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa - Vällskog Långträsk, södra delen, ranta-asemakaavan, piirustusnumero 6679, joka käsittää korttelit sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 78. kaupunginosassa (Nuuksio) ja korttelit ja sekä virkistys-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 84. kaupunginosassa (Röylä), alue , Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote ilman liitteitä, hakija - Ote liitteineen, Uudenmaan ELY-keskus

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 54 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Hannuksenpelto II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Marno Hanttu, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Hannuksenpelto II - Hannusåkern II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6730, joka käsittää osan korttelista sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Poistuu osa korttelia ja muodostuu uusi kortteli Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos.) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelin KTY-korttelialueen itäinen osa sekä siihen liittyviä katu- ja virkistysalueita. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hannuksenpelto II tapahtumaluettelo - Hannuksenpelto II kaavamääräykset osa 1 - Hannuksenpelto II kaavamääräykset osa 2 - Hannuksenpelto II kaavakartta - Hannuksenpelto II kaavakartta, rajauksen muutos - Hannuksenpelto II ajantasa-asemakaava - Hannuksenpelto II havainnekuva Tavoitteena on mahdollistaa muun muassa auto-, autotarvike- ja varaosakaupan liiketilojen sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Lisäksi varaudutaan kaavallisesti Länsiväylällä joukkoliikennekaistojen vaatimaan maantien alueeseen sekä mahdollistetaan Länsiväylän alittavan Marsbyntien katuyhteyden rakentaminen Martinsillantieltä suunnittelualueen läpi Kaitaalle. Alueella on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta noin k-m 2. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta noin k-m 2.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto Sivu 55 / 76 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Hannuksenpelto II - Hannusåkern II, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6730, käsittää osan korttelista sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita 31. kaupunginosassa (Kaitaa) ja liikennealueita 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue Poistuu osa korttelia ja muodostuu uusi kortteli Asemakaavaan liittyy kaupunginosan rajan muutos. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen kuvaus Asemakaava ja asemakaavan muutos käsittää noin 15,6 hehtaarin kokoisen alueen Kaitaalla Hannuksenpellon alueella. Suunnittelualueen maanomistajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto sekä A-katsastusasemat Oy. Vähäiseltä osin alue on yksityisessä sekä hankkeen omistuksessa. Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella rajoittuen idässä Kukkamäen asuntoalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä kaavoittamattomaan Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu noin 500 metriä Länsiväylän tiealuetta. Suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Kaitaan ja Finnoon tulevat metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta.