JOHDANTO. Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen NÄRPES

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Johdanto Millainen kasvi kumina on? Millainen lohko sopii kuminalle? Muokkaus ja kylvötekniikka Kylvösiemenmäärä Kalkitus Lannoitus Rikkojen torjunta kylvövuonna Rikkojen torjunta satovuonna Esimerkkejä ruiskutuksista Ongelmarikkakasvi (saunakukka) Ongelmarikkakasvi(juolavehnä) Ongelmarikkakasvi (hukkakaura) Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti) Kuminan tuholaiset (kuminakoi) Kuminan tuholaiset (kuminan rengaspunkki) Kasvitaudit Puinti Kuivatus Varastointi Kaluston puhdistus Kuminan tukisäännöt Kuminan ympäristötuen lannoitusvaatimukset Viljavuustutkimus Lisätoimenpide menetelmiä tuholaisten seurantaan (liimapyydykset) Kooste kuminan torjunta-aineista Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko Tehotaulukko

2 JOHDANTO Kuminaa viljellään Suomessa noin ha alalla. Kumina on lisäämässä suosiotaan viljelykasvina seuraavista syistä: 1. Kuminaa voidaan viljellä viljan kalustolla. 2. Monivuotinen kasvi = vähemmän työtunteja. 3. Hyvä esikasviarvo, kuminalla on syvä juuristo, joka parantaa maan rakennetta = sopii mainiosti vuoroviljelyyn viljan rinnalle. 4. Tasaa työhuippuja = puidaan ennen viljaa. Muun muassa yhteistyössä Berner Ab:n ja MTT:n kanssa tehtävän tehokkaan kehitystyön ansiosta on tällä hetkellä saatavissa toimivia torjunta-aineita rikkojen hallintaan. Lisäksi käyttömääristä ja ruiskutusajankohdista on saatavilla kokeiltua tietoa. Kuminanviljely ei ole vaikeaa. Mutta se vaatii kuitenkin suurempaa huolellisuutta kuin esimerkiksi viljanviljely. Jos viljelysuosituksiamme noudatetaan, onnistuneelle kuminanviljelylle on kuitenkin hyvät edellytykset. Kehitystyö ei pääty, vaan jatkuu katkeamatta. Tiedotamme tasaisin välein kuminanviljelyn ajankohtaisista asioista kotisivullamme: Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta 2011 Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen NÄRPES info@carawayfinland.fi 2

3 1. Millainen kasvi kumina on? Kumina (Carum carvi) on porkkanan sukulainen ja kuuluu sarjakukkaisiin kasveihin. Kumina ei kuki ensimmäisenä vuonna, vaan kasvattaa vahvaa pääjuurta. Mikäli juuri on syksyllä riittävän suuri (vähintään 5 mm:n paksuinen), kukinta käynnistyy ja kasvi tuottaa satoa seuraavana vuonna. Kuminan taimi ei ole erityisen arka kylmälle, paitsi kukintavaiheessa. Kumina ei siis tuota satoa ensimmäisenä vuonna (kylvövuonna). Kylvövuonna kuminantaimi alkaa kasvaa nopeasti talven jälkeen. Kukinta käynnistyy ennen juhannusta. Tämä merkitsee, että kumina tuleentuu elokuun alkupuolella. Sivuversojen kukinnot tuleentuvat vähän pääversoa myöhemmin. Pääosa sadosta saadaan kuitenkin sivuversoista. Kumina rapisee tuleennuttuaan melko herkästi, minkä vuoksi puinti tulee aloittaa nopeasti. Sen sijaan se ei ole herkkä lakoontumaan. Kumina talvehtii ja tuottaa satoa aina Pohjois-Suomea myöden. Kasvi kuolee tuotettuaan satoa. Kuminasta saadaan kuitenkin satoa useana peräkkäisenä vuonna, koska osa taimista ei ole savuttanut riittävää juurenpaksuutta kylvövuonna. Nämä taimet jatkavat juuriston kehittämistä antaen satoa seuraavana vuonna. Sen vuoksi kylvösiemenen määrä ja kasvuston tiheys vaikuttavat siihen, montako satoa kasvustosta saadaan. Kuminan valttikortin muodostavat sen aromaattiset öljyt. Öljypitoisuus on keskimäärin 3-4 %. Kuminaa käytetään eniten mausteena elintarviketeollisuudessa, leivässä tai juomissa. Toisen luokan kuminasta tislataan kuminaöljyä. Sitä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Suomessa viljeltävä kumina tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisen satotason ja öljypitoisuuden. Keskimääräinen satotaso on kg/ha. Parhaimmillaan satotaso on ollut jopa 2500 kg/ha. Kuminan satotaso vaihtelee merkittävästi vuosittain. Kuminantaimi kukkii satovuoden kesäkuussa. 2. Millainen lohko sopii kuminalle? Kumina viihtyy parhaiten hyvin kalkituilla ja ojitetuilla lohkoilla. Mahdollisuuksien mukaan tulisi välttää kuoppien esiintymistä lohkolla. Vesikertymiin jäävät kuminantaimet kärsivät hapenpuutteesta ja kuolevat, jos vettä ei saada ajoissa pois. Tulisi pyrkiä löytämään palsta, jolla ei ole kovin runsaasti rikkakasveja. Hankalimmat rikkakasvit kuminalle ovat ohdake ja valvatti. Näiden rikkojen torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota jo edellisenä vuonna esimerkiksi käyttämällä Ariane S-valmistetta. Nykyään on kuitenkin myös torjunta-aineita, jotka toimivat kuminanviljelyssä valvattia ja ohdaketta vastaan (katso sivut 8,9,11,16). Ally ja Ally Classin käyttö edellisenä vuonna emme kuitenkaan suosittele koska niiden käyttö voi vaikeuttaa kuminan itävyyskyky. 3

4 Kivennäis- ja savimaat soveltuvat kuminalle parhaiten. Multamaa ei sovellu yhtä hyvin, koska siinä on enemmän rikkakasveja ja koska maavaikutteiset torjunta-aineet tehoavat heikommin maan multavuuden noustessa. Multamaalla myös talvehtiminen voi olla heikompaa. Paras esikasvi on vilja. Rypsi tai rapsi esikasvina lisäävät pahkahomeriskiä. Timoteitä ja muita heinäkasveja voidaan käyttää ennen kuminaa, mutta tämä edellyttää onnistunutta glyfosaattikäsittelyä. Esikasvista riippumatta glyfosaattikäsittelyä suositellaan ennen kuminan kylvöä. 3. Muokkaus ja kylvötekniikka Kuminan kylvöaika on pitkä ajanjakso. Kuminaa voidaan kylvää touko-kesäkuussa. Jopa juhannuksen jälkeinen kylvö voi onnistua mutta silloin sääolosuhteiden on oltava suosiolliset loppukesän ja alkusyksyn ajan. Koska kuminan siemen on pieni, maan tulisi olla mahdollisimman tasainen. Siemen kylvetään mahdollisimman lähelle maan pintaa (n. 1-2 cm syvyyteen). Jos siemen joutuu syvemmälle kuin 2 cm, kuminan itävyys laskee merkittävästi. Kuminan kylvö onnistuu viljan kylvökoneella, ts. rivivälillä 12,5 cm. Kumina itää hitaasti, normaalisti ensimmäiset taimet näkyvät kolmen viikon kuluttua. Itävyyttä parantaa lämmin ja kostea ilma. Mahdollisimman tasainen kasvusto auttaa rikkojen hallinnassa. Rikkoja kertyy kasvuston aukkopaikoille. Kumina voidaan kylvää myös suorakylvökoneella. Tämä vaatii kuitenkin vielä tarkempaa rikkojen torjuntaa. 4. Kylvösiemenmäärä Äestys ennen kuminan kylvöä. Kylvösiemenmäärä on n. 15 kg/ ha, riippuen itävyydestä, halutusta tiheydestä ja tuhannen siemenen painosta. Suositeltava kylvötiheys on itävää siementä/m 2. Tuhannen siemen paino on tavallisesti 3 grammaa. Kylvösiemenmäärä voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä: Kylvötiheys kpl/m2 x tuhannen siemenen paino g itävyys % Tarkan kylvösiemenmäärän määräämiseksi suositellaan kiertokokeen suorittamista. Tutkimus on osoittanut, että pienempi kylvösiemenmäärä lisää vuosittaista kuminasatoa mutta harvempina vuosina. Suuremmalla kylvösiemenmäärällä kumina voidaan viljellä useampana vuonna, mutta sato on vuotta kohti pienempi. Enempää kuin kahta satovuotta ei kuitenkaan suositella, koska rikkakasvien määrä lisääntyy ja satomäärä vähenee vuosien mittaan. 4

5 5. Kalkitus Kuminan suositeltu ph -arvo on luokkaa hyvä tai 6-6,5 kivennäismaassa ja 7 savimaassa. ph-arvon kohottamiseksi 0,4 yksikköä tulee multapitoisuudesta riippuen kalkita 2-6 tonnia hehtaaria kohden. Kalkitus tulee mieluiten suorittaa syksyllä tai talvella ennen kuminan kylvöä. Satokuminalle ei suositella kalkitusta. 6. Lannoitus Lannoituksen tarve vaihtelee eri lohkoilla. Sen vuoksi pohjana tulisi ensisijaisesti käyttää maakartoitusanalyysiä. Lannoituksen tarve voidaan jakaa kylvövuoteen ja satovuosiin: Kylvövuosi: Kivennäismaat Savimaat (kg/ha) Satovuosi: (kg/ha) Kivennäismaat Savimaat Typpi Fosfori Kalium Typpi Fosfori Kalium Eläinlannoitetta voidaan hyvin käyttää kuminalle etenkin kylvövuonna. Usein eläinlannoite sisältää enemmän fosforia ja kaliumia, joita kumina tarvitsee kylvövuonna. Fosforilannoituksella on lisäksi parempi teho kylvövuonna, koska lannoite voidaan silloin lisätä multaamalla. Hivenravinteista boorilla on suuri merkitys siemenmuodostukseen. Booria voidaan antaa Hivenaine Y-lannoitteen ( ) (0,05% booria) muodossa tai Booriravinteena (0,75%) tai lehtilannoituksena. Jos lehtilannoitusta käytetään, sitä suositellaan satovuosina. Lannoitteen valitseminen riippuu siis maan ravinnepitoisuudesta. Aika usein kuminalle soveltuva lannoite on Hivenaine Y2 ( ). Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa, heti kun maa kantaa. On kyseenalaista voidaanko eläinlannoitetta suositella satovuosina, koska bakteeripitoisuus, kuten kolibakteeri, saattaa tällöin kohota kuminasadossa. On todettu, että typen lisälannoitus kg/ha sadonkorjuun jälkeen tuottaa vahvemmat taimet ja näin mahdollisuuden suurempaan satoon seuraavana vuonna. Ympäristötuen ehdot (mm. lannoitus) kuminalle esitetään sivulla 13. Lannoitus voidaan satovuonna aloittaa, heti kun maa kantaa. 5

6 7. Rikkojen torjunta kylvövuonna Kylvövuonna luodaan pohja onnistuneelle rikkakasvien torjunnalle. Paras tulos rikkakasvien torjunnassa saadaan käyttämällä sekä lehti- että maavaikutteisia torjunta-aineita. Koska kumina itää hitaasti, jopa 3 viikkoa, varsinkin maavaikutteiset aineet ovat tärkeitä. Näiden teho on parempi jos ruiskutus voidaan suorittaa kostealle maalle. Maavaikutteiset torjunta-aineet ovat teholtaan huonompia multaisissa maissa. Suositeltavaa on, että ruiskutus suoritetaan vähintään kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran noin päivää kylvön jälkeen ennen taimettumista. On tärkeää, että kumina ei ole ehtinyt muodostaa tainta (ennen sirkkalehtivaihetta= 2 sileää lehteä), koska nuori kuminantaimi sietää huonosti ruiskutusta. Toinen ruiskutuskerta suoritetaan, kun kumina on 2-lehtiasteella muodostanut yhden tai kaksi kasvulehteä (sirkkalehtien lisäksi). Tässä vaiheessa voi olla myöhäistä suorittaa ensimmäinen ruiskutus, koska lehtivaikutteinen aine tehoaa parhaiten, kun rikkaruohot ovat mahdollisimman pieniä. Kemiallisen ruiskutuksen lisänä kumina voidaan vielä kesänaikana niittää koneella. Kumina kestää useita niittoja yhden kesän/syksyn aikana. Esimerkki onnistuneesta rikkakasvien torjunnasta. 8. Rikkakasvien torjunta satovuonna Mikäli rikkakasvien torjunta on ollut menestyksellistä kylvövuonna, torjuntaa ei tarvita ensimmäisenä satovuonna. Jos kuitenkin joudutaan torjumaan siemenrikkoja, ruiskutus on syytä suorittaa aikaisin toukokuussa, ennen kuin kuminantaimi ehtii peittää maanpinnan. Maavaikutteisilla torjunta-aineilla on parempi teho, jos ne osuvat maanpintaan. Fenix ja Afalon ovat aineita, joita ei saa käyttää 2 peräkkäisenä vuonna. Rikkojen esiintyminen kuminakasvustossa lisääntyy yleensä ajan mittaan ja sen vuoksi olisikin hyvä seurata rikkojen torjunnan tarvetta seuraavana satovuonna. Emme kuitenkaan suosittele pitkäaikaista kuminan viljelyä (enemmän kuin 2 satovuotta), koska rikkojen esiintyminen lisääntyy niin paljon että kuminasato on heikko tai jää kokonaan tulematta. Silloin on paras kyntää pelto ja kylvää myöhemmin esimerkiksi viljaa ongelmarikkojen torjumiseksi. 6

7 9. Esimerkkejä ruiskutuksista: VALMISTELUT: Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) Rikkakasvit, joita on Esimerkiksi viljassa edellisenä vuonna Ariane S 1,75-2 l vaikea torjua kuten valvatti, ohdake jne Juolavehnä Syksyllä viljan puinnin jälkeen Glyfosaattia ohjeen mukaan tai keväällä ennen maanmuokkausta ja kuminan kylvöä KYLVÖVUOSI: Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat 1. ruiskutus suoritetaan Vaihtoehto 1: Fenix 0,7-1 l + Goltix 1-1,5 kg kylvön jälkeen mutta ennen Vaihtoehto 2: Afalon 1 l + Boxer 1 l kuin kumina on itänyt B Siemenrikat 2. ruiskutus suoritetaan kun Vaihtoehto 1: Fenix 0,5 l + Goltix 1 kg kuminalla on kaksi kasvulehteä Vaihtoehto 2: Afalon 1 l + Boxer 1 l (sirkkalehtien lisäksi) Vaihtoehto 3: Fenix 0,3 l + Goltix 0,7 kg + Lentagran 0,3 kg C Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 3 l 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 2 l + kiinnite Vaihtoehto 3: Agil 1,25 1,5 l Vaihtoehto 4: Fusilade 3 l D Ohdake,valvatti Kun kuminalla on Matrigon 1 l + vähintään 7 lehteä Saunakukka elokuu- syyskuu 7

8 ENSIMMÄINEN SATOVUOSI: Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat Aikaisin keväällä ennen Vaihtoehto 1: Afalon 1,5-2,5 l (jos Fenixiä on käytetty edellisenä vuonna) maanpinnan peitettäminen Vaihtoehto 2: Fenix 1,5-2 l (jos Afalonia on käytetty edellisenä vuonna) B Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 3 l lehteä Vaihtoehto 2: Targa 2 l + kiinnite Hukkakaura Vaihtoehto 3: Agil 1,25 1,5 l Vaihtoehto 4: Fusilade 3 l B Kuminakoi Siitä kun toukat ovat Vaihtoehto 1: Mavrik 0,2 l kuoriutuneet kunnes Vaihtoehto 2: Karate 2.5 WG 0,2-0,3 kg kumina kukkii Vaihtoehto 3: Karate Zeon 0,05-0,075 l Vaihtoehto 4: Fastac 50 0,4 l Vaihtoehto 5: Kestac 50 0,4 l Vaihtoehto 6: Cyperkill 0,1 l Vaihtoehto 7: Fastac T 135 g HUOM! Decis ei ole enää sallittu kuminassa! C Saunakukka Kuminanpuinnin jälkeen Matrigon 1 l (ohdake, valvatti) elokuu- syyskuu 8

9 TOINEN SATOVUOSI: Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) A Siemenrikat Aikaisin keväällä ennen Vaihtoehto 1: Afalon 1,5-2,5 l (jos Fenixiä on käytetty edellisenä vuonna) maanpinnan peitettäminen Vaihtoehto 2: Fenix 1,5-2 l (jos Afalonia on käytetty edellisenä vuonna) B Juolavehnä Kun juolavehnällä on Vaihtoehto 1: Targa 3 l 4-6 lehteä Vaihtoehto 2: Targa 2 l + kiinnite Vaihtoehto 3: Agil 1,25 1,5 l Vaihtoehto 4: Fusilade 3 l B Kuminakoi Siitä kun toukat ovat Vaihtoehto 1: Mavrik 0,2 l kuoriutuneet kunnes Vaihtoehto 2: Karate 2.5 WG 0,2-0,3 kg kumina kukkii Vaihtoehto 3: Karate Zeon 0,05-0,075 l Vaihtoehto 4: Fastac 50 0,4 l Vaihtoehto 5: Kestac 50 0,4 l Vaihtoehto 6: Cyperkill 0,1 l Vaihtoehto 7: Fastac T 135 g HUOM! Decis ei ole enää sallittu kuminassa! KUMINANVILJELYN LOPETTAMINEN: C Kohde Ajankohta Käsittely (määrä per hehtaari) Kuminan lopetus Puinnin jälkeen Glyfosaattia ohjeiden mukaan syksyllä 9

10 10. Ongelmarikkakasvi (saunakukka eli peltosaunio) Ongelmarikkakasvi numero 1 on saunakukka. Saunakukka voi olla joko keväällä tai syksyllä itävä. Keväällä itäviä saunakukkia voidaan torjua aikaisessa vaiheessa ja syksyllä itäviä loppukesästä (katso sivut 8,9,16,17). Jos lohkolla on ainoastaan yksittäisiä taimia nämä voidaan kitkeä käsin. Syksyllä itävät taimet voivat jatkaa kasvamista seuraavana vuonna. Vältä myös saunakukkien siementen leviämistä puimurin kautta, koska saunakukka kuuluu runsas-siemenisimpiin rikkakasveihimme. Yhdessä taimessa voi olla jopa siementä. 11. Ongelmarikkakasvi (juolavehnä) Juolavehnää ei ole vaikea torjua kuminasta, koska on olemassa tehokkaita torjunta-aineita, joita voidaan käyttää kuminaan (katso sivut 8,9,10,16). Lisäksi glyfosaattikäsittely voidaan tehdä jo syksyllä vuotta ennen kuminan kylvöä tai keväällä ennen maanmuokkausta. Satovuonna ei saa ruiskuttaa sallitut torjunta-aineet liian myöhään jäämien takia! 12. Ongelmarikkakasvit (hukkakaura) Hukkakaura voidaan torjua samoilla aineilla kuin juolavehnää (katso sivut 8,9,10,16). Hukkakauraa esiintyy eniten kylvövuonna, muutamat taimet voivat itää ensimmäisenä satovuonna, mutta tämän jälkeen hukkakauraa ei enää löydy. Tämä johtuu siitä, että hukkakauran siemenet vaativat itääkseen, että maata muokataan. Hukkakauran siemenet ovat silloin itämislevossa maassa, mutta virkoavat taas kun kuminapeltoa kynnetään. 13. Ongelmarikkakasvi (ohdake, valvatti) Ohdaketta ja valvattia vastaan ei aikaisemmin ole ollut torjunta-aineita kuminanviljelyssä. Mutta vuonna 2010 Matrigon sai nk. off label -luvan kuminaan saakka. Matrigonia käytetään loppukesästä kylvövuonna (katso sivut 8,16). Sitä voidaan myös käyttää satovuosina puinnin jälkeen, mutta teho ei välttämättä ole riittävä pitämään ohdakkeet ja valvatit poissa. Koska Matrigon on täysin lehtivaikutteinen, tulee ohdakkeen kukat ja nuput niittää 1-2- viikkoa ennen Matrigon-ruiskutusta. Näin ohdakkeen energia keskittyy lehtiin ja teho paranee. Kuminan tulee olla 7-lehtivaiheessa kun ruiskutus suoritetaan. 14. Kuminan tuholaiset (kuminakoi) Kuminan pahin tuholainen on kuminakoi (Depressaria daucella). Ilman torjuntaa ei luultavasti tule myöskään kuminasatoa! Torjunta tulee suorittaa joka vuosi, paitsi kylvövuonna. Oikeastaan torjunta kohdistuu kuminakoin toukkaan. Se muodostuu kuoriutuessaan munasta ja ryömiessään esiin alkaakseen syödä kukannuppuja ja kukkia. Tämä tapahtuu kun lämpösumma on ylittänyt 130 astetta mikä yleensä tarkoittaa touko-kesäkuun vaihdetta. Samaan aikaan tulevat myös ensimmäiset kuminankukat. Lämpösumman voi tarkastaa lähettämällä tekstiviestin numeroon (Ilmatieteen laitos) ja kirjoittamalla Lämpösumma välilyönti paikkakunnan nimi. Vastaus tulee välittömästi ja maksaa 84 c/kerta. Torjunnan voi suorittaa kahteen kertaan (katso sivut 9,10,16). Toinen ruiskutus suoritetaan viikkoa ensimmäisen jälkeen. Koska pyretroidit ainoastaan tappavat toukat, ensimmäistä ruiskutusta ei pidä tehdä liian aikaisin. Anna toukkien kuoriutua munista ensin! Koska pyretroideillä on ainoastaan kontaktivaikutus, teho paranee lisäämällä kostutusainetta. Ympäristötuessa voi lisätoimenpiteenä valita tuholaisten torjunta. Tämä merkitsee mm. että keltaisia liimapyydyksiä asetetaan satovuosina. Lue lisää sivulta

11 Kylläinen kuminantoukka 15. Kuminan tuholaiset (rengaspunkki) Rengaspunkki (Aceria carvi) on suhteellisen uusi tuholainen, jonka lukumäärä on lisääntynyt kuminanviljelyn lisääntymisen myötä Suomessa. Punkki, joka on kooltaan ainoastaan 0,2 mm:n kokoinen, talvehtii kuminan kasvupisteessä. Se lisääntyy nopeasti ja muodostaa useita sukupolvia kesässä. Sen vahingot on helppo havaita, kun kukista tulee kukkakaalimaisia, ne kuivuvat eikä siemeniä muodostu. Punkki voi aiheuttaa merkittävää sadon-alennusta. Se leviää lohkolta toiselle työkoneiden ja tuulten mukana. Sitä vastaan ei tällä hetkellä ole kemiallisia torjuntaaineita. Rengaspunkkin esiintymistä voidaan vähentää ainoastaan viljelykierrolla. Ennalta ehkäistä voi myös siten, että uusia kuminalohkoja perustetaan muutaman sadan metrin päähän. 16. Kasvitaudit Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum) on viljelykiertotauti, joka on aika yleinen kuminassa. Rypsin tapaan se tartuttaa kuminantaimen rungon, mistä seuraa satovahinkoja. Pahkahomeen pahkat säilyvät maassa vuosia. Puinnin yhteydessä tulee pieniä mustia hiiren ulosteen näköisiä itiöitä kuminasatoon, nämä huonontavat sen laatua ja arvoa. Pahkahometta voidaan torjua hyväksytyllä torjunta-aineella kuten Sportak tai Ortiva (Ortivalla on käyttölupa kuminassa saakka). Parasta on kuitenkin välttää rypsiä viljelykierrossa kuminan kanssa, kun taas esim. viljalla on viljelykierrossa pahkahometta poistava vaikutus. 17. Puinti Kuminan puintiaika on elokuussa juuri ennen tai samanaikaisesti kuin ohra puidaan. Tuleentuminen on epätasaista. Ensin tuulentuvat pääkukat korkealla mutta sivuversot antavat suurimman sadon. Aloittaminen ei saa viivästyä, koska siemenet rapisevat helposti tuleennuttuaan. Erityisesti myrsky tai kovempi sade voivat aiheuttaa huomattavia satovahinkoja. Puinti tulee aloittaa viimeistään kun ensimmäiset siemenet ovat varisseet. Puinti tapahtuu tavallisella viljapuimurilla. Puimuri voidaan säätää käsikirjan ohjeiden mukaan. Jos kuminaa ei ole mainittu, voidaan käyttää rypsin asetuksia. Kumina tulee puida mahdollisimman varovasti varisemisen vähentämiseksi. Sen vuoksi jakaja voidaan ottaa pois ja kaatokela tulee pitää mahdollisimman takana, ylhäällä ja ajaa pienin kierroksin. Jos korsissa on vielä jyviä kiinni, täytyy puintiväliä kiristää. Olkihälyttimen toiminta kannatta tarkastaa ennen puintia. Kosteus on puinnin aikana yleensä %. 11

12 Puinti voidaan aloittaa elokuussa. 18. Kuivatus Mikrobien toiminta lisääntyy kuminassa nopeasti puinnin jälkeen ja siksi kuivatus tulee aloitta välittömästi. Homeinen kumina ei kelpaa elintarvikekäyttöön. Kumina voidaan kuivata joko siilo- tai kylmäilmakuivurilla: Siilokuivurin käytettäessä suositellaan kuivauslämpötilaa astetta. Liian korkea kuivauslämpötila vähentää kuminan öljypitoisuutta. Kuivauksen aikana siemeniä tulisi käsitellä mahdollisimman varovasti, koska öljypitoisuus vähenee, kun siemen vaurioituu. Tarvittaessa voidaan kiertonopeutta vähentää. Voi myös olla syytä vähentää ilmamäärää, jos siemenet helposti lentävät poistokanavaan. Tämä voi kuitenkin merkitä, että kuivauslämpötila nousee liian korkeaksi ja silloin tulee käyttää pienempää suutinta öljypolttimessa. Myös lämpiminä loppukesän päivinä kuivauslämpötila saattaa nousta korkeaksi. Kylmäilmakuivurin etuna on, että pienempiä määriä on helpompi kuivattaa. Pienet siemenet saattavat pudota verkon läpi, tätä voidaan ehkäistä levittämällä katekangas pohjalle. Lisälämmitystä voidaan myös käyttää. Kumina kuivataan siten, että sen kosteus on alle 11 %. 19. Varastointi Kumina voidaan varastoida siiloihin, vaunuun tai suursäkkeihin. Kertakäyttösäkkejä varastointia varten voi ostaa meiltä. Kuminan varastoinnissa on tärkeää suojata se siten, ettei siihen joudu linnun ulostetta ym. Jos kumina varastoidaan suursäkkeihin, se tulee varastoida kosteudelta suojattuna esim. puulavalla Muuten kumina voi kostua ja tämän seurauksena homehtua. 12

13 20. Kaluston puhdistus Meiltä voi ostaa kertakäyttöisiä suursäkkejä varastointia ja kuljetusta varten. Kuminan käsittelyssä on tärkeää, että käsittelykalusto, esim. vaunu, on puhdistettu. Mutta myös myöhemmin, kun viljaa tai rypsiä korjataan, voi kuminan vahva aromi säilyä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että puimurin tai kuivurin nurkkaosiin on jäänyt kuminansiemeniä. Tämä ei merkittävästi vaikuta rehuviljaan mutta ennen vehnän, mallasohran tai rypsin puintia voidaan vähän viljaa ensin kierrättää sekä puimurissa että kuivurissa ja tyhjentää sitten peltoon. 21. Kuminan tukisäännöt Vuoden 2011 tuet ovat seuraavanlaiset: Tukialue B C1 C2 Tilatuki LFA LFA, lisä Ympäristötuki liima-ansat taimikate talviaikaan Yleinen hehtaarituki YHTEENSÄ Liima-ansat ja taimikate talviaikaan ovat nk. lisätoimenpiteitä. Ympäristötuessa voidaan valita enintään kaksi. Jos kaksi lisätoimenpidettä on jo valittu, toinen voidaan vaihtaa silloin kun kuminanviljely aloitetaan Ympäristötuen lannoitusvaatimukset kuminan osalta Ympäristölupa sallii typelle: (sekä kylvö- että satovuonna) - maks. 90 kg/ha savi- ja hiesumailla - maks. 80 kg/ha kivennäismailla - maks. 50 kg/ha multa- ja turv la 13

14 Fosforilannoituksen enimmäismäärä on viljavuusluokasta riippuen seuraava: (sekä kylvö- että satovuonna) - huono -> maks. 32 kg/ha - aika huono -> maks. 24 kg/ha - tyydyttävä -> maks. 20 kg/ha - tyydyttävä -> maks. 12 kg/ha - hyvä -> maks. 8 kg/ha - korkea -> 0 kg/ha - arveluttavan korkea -> 0 kg/ha Fosforirajoitus perustuu siis maan viljavuusluokkaan Viljavuustutkimus Kuminanviljelyssä viljavuustutkimus on tehtävä joka kolmas vuosi. Kun kumina kylvetään viljavuustutkimus saa olla enintään 2 vuotta vanha. Samaa näytetiheyttä kuin viljalle sovelletaan myös kuminalle Lisätoimenpide tuholaisten seurantamenetelmiä (liimapyydykset) Seuraavat ehdot asetetaan: 1. Hankitaan kirja Avomaavihannesten taudit ja tuholaiset tai Hedelmä ja marjakasvien tuhoeläimet tai Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. Niitä voi tilata kasvinsuojeluseurasta puh Asetetaan liimapyydyksiä: - lohkot 0,5 5,0 ha -> yksi ansa alkavaa hehtaaria kohden - lohkot > 5 ha -> yksi ansa alkavaa 5 hehtaaria kohden. - lohkot < 0,5 ha -> yksi ansa yhteenlaskettua täyttä hehtaaria kohden. Esimerkki: * lohko on 0,35 ha = 0 pyydystä * lohko on 0,53 ha = 1 pyydys * lohko on 3,58 ha = 4 pyydystä * lohko on 5,74 ha = 6 pyydystä * lohko on 11,75 ha = 7 pyydystä * lohko on 0,35 ha ja 0,33 ha = 0 pyydystä * lohko on 0,35 ha ja 0,33 ja 0,45 ha = 1 pyydys yhdelle lohkoista 3. Kuminakoin jäämisestä ansoihin pidettävä kirjaa, tarkkailtava vähintään kerran viikossa. Lisätietoa tukisäännöstä antaa kunnan maaseutuviranomaiset tai ELY-keskus. 14

15 22. Kooste kuminan torjunta-aineista: Tuotenimi Käyttö Ajankohta Pohjavesi- Saa käyttää 2 vuotta rajoitus peräkkäin Fenix Siemenrikat Kylvövuosi + satovuosi Ei Ei Goltix Siemenrikat Kylvövuosi Kyllä Kyllä Afalon Siemenrikat Kylvövuosi + satovuosi Ei Ei Boxer Siemenrikat Kylvövuosi Ei Ei Lentagran Siemenrikat Kylvövuosi Kyllä Kyllä Matrigon Leveälehtiset rikat Kylvövuosi + satovuosi Kyllä Kyllä (puinnin jälkeen) Mistral Leveälehtiset rikat Kylvövuosi Kyllä Kyllä Senkor Leveälehtiset rikat Kylvövuosi Kyllä Kyllä Targa Super Juuririkat Kylvövuosi + satovuosi Ei Kyllä Agil Juuririkat Kylvövuosi + satovuosi Ei Kyllä Fusilade Max Juuririkat Kylvövuosi + satovuosi Kyllä Kyllä Mavrik Kuminakoi Satovuosi Ei Kyllä Karate 2.5 WG Kuminakoi Satovuosi Ei Kyllä Karate Zeon Kuminakoi Satovuosi Ei Kyllä Fastac Kuminakoi Satovuosi Ei Kyllä Kestac Kuminakoi Satovuosi Ei Kyllä Cyperkill Kuminakoi Satovuosi Ei Kyllä Erilaiset glyfosaattivalmisteet Juuririkat Kylvövuosi Jotkut Kyllä 15

16 23. Torjunta-aineiden tankkiseostaulukko Tankkiseostaulukko kuminalle Rambo Afalon 3 Afalon 1 Saa sekoittaa Boxer 3 1 Boxer 2 Ei saa sekoittaa Fenix Fenix 3 Sekoitusmahdollisuutta ei tiedetä Mistral Mistral, Senkor 4 Sekoitus tarpeeton, eri ruiskutusaika Goltix Goltix Lentagran Lentagran Matrigon Matrigon Karate Karate Fastac Fastac, Kestac Mavrik Mavrik Agil Agil Targa Targa Fusilade Fusilade Ortiva Ortiva Sportak Sportak Silwet Gold Silwet Gold HUOM: Taulukon tiedot ovat ainoastaan suuntaa antavia. Vaihtelevat olosuhteet, viljelytapa, lajikkeiden väliset erot ym. ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa valmisteiden vioitusherkkyyteen tankkiseoksesta. Käyttäjä itse on vastuussa tankkiseoksista. 24. Tehotaulukko Fenix Goltix 70 WG Lentagran WSB* Matrigon Afalon-neste Boxer Jauhosavikka Pillike Torjuntateho Matara Pihatähtimö % Saunakukka % Pihasaunio % Kiertotatar <50 % Pihatatar ei tehoa Linnunkaali ei tietoa Peipit Peltoemäkki Lähde: Peltohatikka Puutarha & Kauppa Peltolemmikki / 2011 Pelto-orvokki Pentti Ruuttunen, MTT Peltovillakko Lutukka Peltoretikka *=torjuntateho on muutettu Peltotaskuruoho alkuperäistä taulukosta Peltoukonnauris seuraavasti: Ristikukkaiset =2, 2=3, 3=4, 4=4 och 5=5 Kylänurmikka Matias Rönnqvist, Berner Senkor, Mistral Reglone 16