Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta

Transkriptio

1 Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Katse lapseen hankkeen workshop Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin tarkastelu varhaiskasvatus-/ päivähoito- ja neuvolapalveluissa Helsinki Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen yksikkö Matti Rimpelä 1

2 Mitä tämä tarkoittaa??? Neljä ydinkäsitettä: Lapsiperhe Suhde muihin kehitysyhteisöihin Määräaikainen Universaali, kaikille yhtenäisesti tietyssä iässä Hyvinvointi, Tulkintakehyksenä myös HYVINvointi, ei vain PAHOINvointi Arviointi Perhe ja ammattiauttajat arvioivat yhdessä: ->sopimus Painopiste siirtyy lapsesta, ongelmista ja ammattiosaajista perheyhteisön ja sen hyvinvoinnin suuntaan Matti Rimpelä 2

3 Hieman historiasta Terveystarkastuksen toimintamalli kehittyi 1900-luvun alussa Lääkäri tarkasti yksilön, haki piileviä tauteja, neuvoi, määräsi jatkotoimet seulonnassa etsitään tunnettua häiriötä Määräaikaiset terveystarkastukset lapsille 1950-luvulta alkaen Tutkimusta vähän, rutiinit jatkuivat Kun somaattisia ongelmia löytyi vähän, kritiikki lisääntyi 1980-luvulla: Miksi tarkastaa terveitä lapsia? Matti Rimpelä 3

4 Laajan terveystarkastuksen idea ja vakiintuminen Lappeenranta/Outi Strid 1990-luvulla ensin 5-vuotiaille, sitten 5. luokalle koko perheen (vanhemmat mukaan) päiväkoti/luokkayhteisön hyvinvointi sosiaalinen hyvinvointi, mielenterveys osoittautui onnistuneeksi lääkäri: Nyt tarkastuksissa on taas järkeä! sovellutuksia useissa terveyskeskuksissa suositeltiin valtakunnallisesti: Kouluterveydenhuollon opas 2002 Kouluterveydenhuollon laatusuositus Matti Rimpelä 4

5 Teema-alueet (kuvaus/mr 2005) Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - perherakenne - toimeentulo Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Vanhemmuus - mielikuvat vauvasta - rooli lapsen rajoittajana -vuorovaikutus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit Matti Rimpelä 5

6 Toiminta-ajatuksen kehittäminen jatkui 2005 Stakes/opetushallituksen yhteistyössä pohdittiin lukuisia rinnakkaisia arviointeja ja niiden vaihtelevia menetelmiä Kutsuttiin eri tieteiden/tutkimusalojen/ ammattien senioriasiantuntijoita työkokoukseen kehittämistä: Olisiko mahdollista ja järkevää tavoitella yhteistä, koko maassa yhtenäistä arviointien/tarkastusten toimintamallia? Matti Rimpelä 6

7 Opetushallituksen ja Stakesin asiantuntijaseminaari Huhtikuu 2006 Todettiin, että neuvoloissa, kouluissa lukuisia erilaisia tarkastuksia Terveystarkastukset Palvelutarvearvioinnit Koulukypsyys, yms. Paikallisia sovellutuksia, ei yhteistä mallia Ei vertailukelpoista tietoa, tieto jää yhdelle ammattiryhmälle/hallintokunnalle Tavoitteeksi yhteinen toimintamalli aloite STM:lle T&K:n käynnistämisestä Matti Rimpelä 7

8 Stakesin aloite STM:lle Asianro 1375/005/2006 "Lasten, nuorten ja lapsiperheiden laajojen hyvinvointiarviointien runkoohjelma" Matti Rimpelä 8

9 Matti Rimpelä 9

10 Matti Rimpelä 10

11 Arviointeja ja selvityksiä laajasta terveystarkastuksesta Lukuisia erilaisia sovellutuksia Ei yhteisiä käytäntöjä Terveyskeskusten välillä suuria eroja Lasten perusoikeudet eivät toteudu Valtiontalouden tarkastusvirasto Apulaisoikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies Informaatio-ohjaus ei riitä, tarvitaan kuntia velvoittava asetus Matti Rimpelä 11

12 Asetus (380/2009)/kansanterveyslaki: Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Voimaan terveystarkastuksille siirtymäaikaa 2011 alkuun. Perustelut ja soveltamisohjeet STM julkaisuja 2009:20 ( Menetelmäkäsikirja 2011: Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Matti Rimpelä 12

13 Seitsemän laajaa terveystarkastusta Lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi laaja terveystarkastus. Neljän kuukauden ikäisen lapsen ja hänen perheensä laaja terveystarkastus Lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä Oppilaalle on järjestettävä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; 1., 5. ja 8. vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja Matti Rimpelä 13

14 7 Laajan terveystarkastuksen sisältö Alle kouluikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta Matti Rimpelä 14

15 STM Julkaisu 29:1010, sivu 34 Jos tarkastukseen ei sisälly vanhempien hyvinvoinnin arviota, tarkastusta ei voida kutsua laajaksi terveystarkastukseksi eikä tilastoida sellaisena Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle koulu-ikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa Matti Rimpelä 15

16 STM Julkaisu 29:1010, sivu 36 Laajan terveystarkastuksen yhteydessä arvio käydään läpi lapsen ja huoltajan kanssa. Arvion pyytämisestä, saamisesta ja sen keskeisestä sisällöstä tehdään asianmukaiset merkinnät lapsen terveyskertomukseen Matti Rimpelä 16

17 Informaatio kunnille 10/2009 STM ja Kuntaliitto ovat informoineet kuntia STM lähetti lokakuussa 2009 kunnille kirjeen (Kuntainfo 7/2009, joka osoitettiin kunnille ja kuntayhtymille, kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajille, sosiaali- ja terveyslautakunnille tai vastaaville toimielimille sekä sosiaali- ja terveystoimen johtaville viranhaltijoille Matti Rimpelä 17

18 Kehittämistyö jäänyt kentän ja hallinnon tehtäväksi Stakesin aloite ei ole johtanut toimiin Laajan terveystarkastuksen/ lapsiperheiden hyvinvointiarviointien tutkimukseen perustuva kehittäminen ei ole vieläkään käynnistynyt Kehittämishankkeita KASTE-ohjelmassa, mutta keskittyvät terveydenhuoltoon Lapsiperheiden laaja hyvinvointiarviointi on edelleen vain toimintaidea. Miten pitäisi kehittämisessä edetä? Matti Rimpelä 18

19 Perustaksi yhteisiä tulkintoja Lapsen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Lapsiperheen hyvinvoinnista Miten kuvataan/mitataan/seurataan Arvioinnista, joka ei ole eriytynyt tiettyyn ongelmakenttään, ammattiryhmään, tai toimintasektoriin Matti Rimpelä 19

20 Tulkintakehyksistä Monta näkökulmaa hyvinvointiin: Koettu/ kerrottu Ulkoisesti Havaittu/mitattu Yleinen Miten voin? Huolen vyöhykkeet / SDQ/Vanhemmat ja opettaja Erityinen Arviointi Miten menee päivähoidossa? Vanhemmat, ammattihenkilö(t) ja lapsi yhdessä Sopimus jatkotoimenpiteistä Opettajan arvio selviytymisestä luokassa/ Masentuneisuus -mittari Hyvinvointioppiminen ja kehitysyhteisöt Matti Rimpelä 20

21 Hyvinvointi (ja pahoinvointi) opitaan samoin kuin lukeminen! Lapsi oppii yksilönä, perhe oppii yhteisönä Elimistön ja mielen viestit ja niiden tulkinta Oman/ympäristön hyvinvoinnin arviointi Arjen rytmit Vuorovaikutus ( sosiaaliset taidot/kompetenssit ) Liikkuminen Itsehoito Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa! jatkuu koko elämänkulun Onko mahdollista kuvata hyvinvointiosaamisen kehitys iän myötä? Mitä on lapsen hyvinvointiosaaminen 4-vuotiaana? Matti Rimpelä 21

22 Esimerkki: Elimistön ja mielen viestit Ehdotus tulkintakehykseksi Tieteellisesti perusteltu Arjessä ymmärrettävä Matti Rimpelä 22

23 Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Päihteet, tupakointi, piristeet, mielialalääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta Matti Rimpelä 23

24 Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskemista oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii Hyvinvointioppiminen antaa myönteisen, toimijoille yhteisen ja tieteellisesti perustellun tulkintakehyksen lapsen hyvinvointikehityksestä Matti Rimpelä 24

25 Palvelut ja kehitysympäristöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen useimmiten häiriö/ongelmalähtöisiä olennaista häiriö/ongelma-asiantuntijuus varhainen puuttuminen -> asiakkuus kohtaaminen vastaanottohuoneessa Kehitysyhteisöt rakentuvat osallisuudesta olennaista yhteisön tunteminen yhteisön vahvistaminen ilman asiakkuuksia kohtaaminen yhteisöissä: kotona, asuinalueella, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa Matti Rimpelä 25

26 Kehitysyhteisöt Lapsi kuuluu kehitysyhteisöön, on sen jäsen: perhe asuinalue varhaiskasvatus koulu harrastukset media ja katu Lapsi varttuu samanaikaisesti useissa kehitysyhteisöissä -> Kasvatuskumppanuus Matti Rimpelä 26

27 Perhe kehitysympäristönä Äiti Lapsi Isä Muut läheiset isän hyvinvointi äidin hyvinvointi parisuhde vanhemmuus tukevat ja joskus korvaavat läheiset Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö Matti Rimpelä 27

28 Palvelut vahvistamaan kehitysympäristöjä Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus Palvelujen ensisijaiseksi tehtäväksi tukea kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta Tavoitteeksi häiriöpalvelujen kysynnän -> asiakkuuksien vähentäminen Matti Rimpelä 28

29 Miten seurataan? Hyvinvointi-indikaattorit Ei toistaiseksi kansallista suositusta Menetelmäkäsikirja 2011 Lukuisia mittareita, ks. esim. liitteet Keskeiset mittaustulokset voidaan merkitä kertomukseen Työntekijän havaintoihin perustuva kokonaisarvio Huolen vyöhykkeet Matti Rimpelä 29

30 Työntekijän havaintoihin perustuva kokonaisarvio Ei huolta Lievä huoli Selvä huoli A Huoli lapsen fyysisestä terveydentilasta B Huoli lapsen psykososiaalisesta kehityksestä ja terveydestä C Huolta lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyen D Huoli lapsen perhetilanteesta E Huoli lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta Matti Rimpelä 30

31 Potilaskertomukseen kirjataan onko työntekijällä herännyt huolta lapsen fyysisestä terveydentilasta, psykososiaalisesta kehityksestä ja terveydestä, lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, perhetilanteesta tai lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta. mahdolliset jatkotoimenpiteet, joista on lapsen ja/tai perheen kanssa keskusteltu ja sovittu sekä kuinka niitä seurataan Matti Rimpelä 31

32 Lopuksi kehittämishankkeen valmistelusta Mitä pitäisi ottaa huomioon?? 1. Kuvaa huolella, mitä on tarkoitus tehdä ja kenen kanssa 2. Selvitä kotimaista/kansainvälistä kirjallisuutta kansalliset suositukset aikaisemmat/käynnissä olevat kehittämishankkeet 3. Perehdy tarkkaan toimintaympäristöön ja kuvaa sen ydin hankkeen näkökulmasta Matti Rimpelä 32

33 Innovaatio vai implementaatio? Sama toiminta on usein uuden toiminnan kehittämisen näkökulmasta monistamista vastaanottavalle palvelurakenteelle juurruttamista/implementaatiota Kehittämistyön ydinkysymys: innovaatio (aito uuden luominen) vaiko implementaatio( juurruttaminen)? Matti Rimpelä 33

34 Palvelujen laadun parantaminen Ydinkysymyksiä ovat laatu ja sen hallinta Laadun parantamisessa Aikaisempi näyttö 20 % Toimeenpanostrategia 30 % Vastaanottajan ominaisuudet 50 % context + climate + uudistumisen palkitseminen John Ovretveit (Karolinska Institutet): Using reforms to improve quality and save money at same time: the research evidence. Terveydenhuoltotutkimuksen päivät. Tampere Matti Rimpelä 34

35 Ovretveit: Palveluinnovaatio = uusi kasvilajike puutarhaan Innovaatio: Siemenet/taimet Muutoksen johto: Puutarhurin taito/voimavarat Organisaatio: Maaperä/Ilmasto Toimeenpano: Kylväminen/istuttaminen Laadun hallinta: Kasteleminen, kitkeminen, lannoittaminen, yms. puutarhanhoito Matti Rimpelä 35

36 Verkosto Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvaannollisesti järjestelmistä. Solmut ja niitä yhdistävä vuorovaikutus Mitä tarkoittaa verkostoituminen kuntapalveluissa? Uusiin haasteisiin vastaamista valta/toimeenpanorakenteita muuttamatta? Verkosto -> todellista muutosta edeltävä/valmisteleva siirtymävaihe? Matti Rimpelä 36

37 Päätelmiä 1. Sisällöstä ei voi johtaa hyvän projektin/hankkeen mallia! Julkisrahoitteisten hyvinvointipalvelujen projektitulkinnat soveltuvat myös terveyden edistämiseen Arviointia kehitettäessä lähtökohtana ensin hyvän projektin yleiset kriteerit sitten sovellutus hyvinvointiin/palveluihin Matti Rimpelä 37

38 Päätelmiä 2. Kv. kirjallisuuden soveltamisessa huomattava konteksti Jokaista kv. raporttia tulkittaessa huomioitava se konteksti, jossa ko. tutkimus/muu raportti on laadittu Esim. Nutbeamin prosessimallin tarkoituksena oli siirtää T&K-kiinnostusta epidemiologiasta toimintaan ei ole tarkoitettu yksittäisen hankkeen eikä edes ohjelman tulkintakehykseksi Arviointien kohteena oleva projekti on usein laaja ohjelma (vertaa Pohjois-Karjala Matti Rimpelä 38 projekti)

39 Päätelmiä 3. Projektin/hankkeen tavoitteet selväksi nelikenttään Missä määrin tavoitteena on uuden luominen/juurruttaminen vakiintuneen toiminnan uudistaminen/vaikuttaminen suoraan väestön hyvinvointiin/terveyteen Innovaatio Implementaatio Väestön hyvinvointi/ terveys Kunnan toimintajärjestelmä Matti Rimpelä 39

40 Päätelmiä 4. Uuden toimintamallin ke-hittäminen ja vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista samanaikaisesti Mihin kehittämisprosessin vaiheeseen projekti/hanke keskittyy: 1. Kehitetään/kuvataan uusi toimintamalli ja sen toteutumisen edellytykset 2. Testataan sitä, korjataan, testataan uudelleen.. 3. Tutkitaan vaikutusta varmistaen, että mallia myös toteutetaan 4. Juurrutetaan/implementoidaan vaikuttavaksi osoitettu toiminta uuteen ympäristöön, laadunhallinnan osana seurataan toteutumista ja vaikutusta Matti Rimpelä 40

41 Palvelujen laadun parantaminen Ydinkysymyksiä ovat laatu ja sen hallinta Laadun parantamisessa Aikaisempi näyttö 20 % Toimeenpanostrategia 30 % Vastaanottajan ominaisuudet 50 % context + climate + uudistumisen palkitseminen John Ovretveit (Karolinska Institutet): Using reforms to improve quality and save money at same time: the research evidence. Terveydenhuoltotutkimuksen päivät. Tampere Matti Rimpelä 41

42 Ovretveit: Palveluinnovaatio = uusi kasvilajike puutarhaan Innovaatio: Siemenet/taimet Muutoksen johto: Puutarhurin taito/voimavarat Organisaatio: Maaperä/Ilmasto Toimeenpano: Kylväminen/istuttaminen Laadun hallinta: Kasteleminen, kitkeminen, lannoittaminen, yms. puutarhanhoito Matti Rimpelä 42

43 Verkosto Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvaannollisesti järjestelmistä. Solmut ja niitä yhdistävä vuorovaikutus Mitä tarkoittaa verkostoituminen kuntapalveluissa? Uusiin haasteisiin vastaamista valta/toimeenpanorakenteita muuttamatta? Todellista muutosta edeltävä/valmisteleva siirtymävaihe? Matti Rimpelä 43

44 Päätelmiä 1. Sisällöstä ei voi johtaa hyvän projektin/hankkeen mallia! Julkisrahoitteisten hyvinvointipalvelujen projektitulkinnat soveltuvat myös terveyden edistämiseen Arviointia kehitettäessä lähtökohtana ensin hyvän projektin yleiset kriteerit sitten sovellutus hyvinvointiin/palveluihin Matti Rimpelä 44

45 Päätelmiä 2. Kv. kirjallisuuden soveltamisessa huomattava konteksti Jokaista kv. raporttia tulkittaessa huomioitava se konteksti, jossa ko. tutkimus/muu raportti on laadittu Esim. Nutbeamin prosessimallin tarkoituksena oli siirtää T&K-kiinnostusta epidemiologiasta toimintaan ei ole tarkoitettu yksittäisen hankkeen eikä edes ohjelman tulkintakehykseksi Arviointien kohteena oleva projekti on usein laaja ohjelma (vertaa Pohjois-Karjala Matti Rimpelä 45 projekti)

46 Päätelmiä 3. Projektin/hankkeen tavoitteet selväksi nelikenttään Missä määrin tavoitteena on uuden luominen/juurruttaminen vakiintuneen toiminnan uudistaminen/vaikuttaminen suoraan väestön hyvinvointiin/terveyteen Innovaatio Implementaatio Väestön hyvinvointi/ terveys Kunnan toimintajärjestelmä Matti Rimpelä 46

47 Päätelmiä 4. Uuden toimintamallin ke-hittäminen ja vaikutusten arvioiminen ei ole mahdollista samanaikaisesti Mihin kehittämisprosessin vaiheeseen projekti/hanke keskittyy: 1. Kehitetään/kuvataan uusi toimintamalli ja sen toteutumisen edellytykset 2. Testataan sitä, korjataan, testataan uudelleen.. 3. Tutkitaan vaikutusta varmistaen, että mallia myös toteutetaan 4. Juurrutetaan/implementoidaan vaikuttavaksi osoitettu toiminta uuteen ympäristöön, laadunhallinnan osana seurataan toteutumista ja vaikutusta Matti Rimpelä 47

48 Ja lopuksi Kuvaammeko tutkimuksessa perheyhteisöä useimmiten häiriöiden syynä ja lapsia ongelmina? Olisiko yhteiseksi teemaksi nostettava näkyvämmin perhe hyvinvoinnin rakentajana ja vanhemmuuden tuottama onni ja ilo! Matti Rimpelä 48