-2, KV :00

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika klo Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Aspvik, Matts Kull, Bjarne Björklund, Lars Lunabba, Maria Boström, Peter Luomala, Eero Brännbacka-Brunell, Brita Lyyra, Anna-Maija Englund, Conny Nyman, Kaj Haldin, Annica Palojärvi, Tuomo Hellén, Ulla Piippolainen, Vuokko Hellstrand, Kurt Rantala, Mervi Hellström, Patrik Sandlin, Anders Henriksson, Anna-Maja Silander, Jaana Holmgård, Sebastian Silvennoinen, Pentti Holmstedt, Simon Sipinen, Helinä Howard III, Lyman Trey Sjölund, Owe Huumarsalo, Kenneth Snellman, Mikael Isokoski, Sauli Storbjörk, Jacob Ittonen, Jarmo Storholm, Stefan Itälehto, Timo Sundqvist, Lisen Jungell, Ida-Marie Suvanto, Vesa Karjaluoto, Johan Tonberg, Christer Kjellman, Marika Westman, Märta-Lisa Koskela, Jaakko Yli-Pelkola, Kim Koskela, Kari Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 69, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 70, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 20. kesäkuuta 2017 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 71, KV :00 TV: 915/2016 ASEMAKAAVAN MUUTOS KASKINIEMEN KAUPUNGINOSASSA, KORTTELISSA 33, PUROTIE 13 TL Asemakaavakartta: Liite 196 A Kaavaselostus: Liite 196 B Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, Arkkitehti Oy Arkitekt Ab Rajaniemi on laatinut yhteistyössä kaavoitusosaston kanssa ehdotuksen asemakaavan muutokseksi koskien korttelin 33 laajentamista ja korttelin rakennusoikeuden lisäämistä. Purotie 13:n kiinteistö sijaitsee Kaskiniemen kaupunginosan korttelin 33 tontilla 1. Rakennuksen omistajan tavoitteena on kaksinkertaistaa kerrosala nykyisestä noin k-m 2 :stä. Kaavatyön ja siihen liittyvien selvitysten on tutkittu, millä edellytyksillä osoitteessa Purotie 13 (Bäckvägen 13) sijaitseva liikerakennus on mahdollista laajentaa. Kaavamuutos on tullut vireille 31.8 ja ehdotus asemakaavan muutokseksi on valmistunut ja asetettaneen julkisesti nähtäville ja siitä pyydettäneen lausunnot. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta asettaa Kaskiniemen kaupunginosan 32 korttelin 33 asemakaavan muutokseksi nähtäville säädetyksi ajaksi ja pyytää siitä lausunnot seuraavilta: - pelastusjohtaja - terveysvalvonta, - ympäristö- ja rakennuslautakunta, - Pietarsaaren Vesi - energialaitos Oy Herrfors Ab - Pohjanmaan liitto ja - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. TL

5 71, KV :00 TV: 915/2016 Asemakaavakartta: Liite 94 A Kaavaselostus: Liite 94 B Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot: Liite 94 C: Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan ja ehdotuksesta on pyydetty lausunnot. Nähtävillä olon aikana ei ole jätetty muistutuksia ehdotusta vastaan. Ehdotuksesta on saatu kaikki pyydetyt lausunnot. Kaavaehdotuksen sisällön suhteen lausunnot eivät sisällä kovin merkittäviä huomautuksia. ELY-keskuksen mielestä kaavaa tulisi tarkentaa suojaviheralueen istuttamista tai puuston säilyttämistä koskevin määräyksin. Lisäksi ELY-keskuksen mukaan kaavassa voitaisiin ottaa tarkemmin kantaa hulevesien käsittelyyn ja imeyttämiseen. Suojaviheralueen istuttamista tai puuston säilyttämistä koskevia määräyksiä on tarkennettu. Kaavaselostukseen on lisätty hulevesien käsittelyä koskevia periaatteita. Pohjanmaan liiton mukaan suunnittelualueen sijoittuminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle on kuvattu selostuksessa virheellisesti. Liiton tulkinnan mukaan suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueen rajauksen ulkopuolelle. Samalla liitto muistuttaa, että keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle saa Pietarsaaressa rakentaa enintään k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän. Liitto muistuttaa myös, että maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa siten, että vähittäiskaupan suuryksiköllä tullaan tarkoittamaan ainoastaan yli k-m 2 :n suuruisia myymälöitä. Asemakaavan muutos on jäänyt odottamaan voimaan tulevaa maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka jälkeen esitetty asemakaavan muutoksessa esitetty rakennusoikeus on kiistatta lainmukainen. Lausunnot ja vastineet on toimitettu ELY-keskukseen ja on yhteisesti todettu, ettei ole tarvetta viranomaisneuvottelulle lausuntojen ja vastineiden johdosta. Kaavaehdotukseen tehdyt korjaukset eivät laadultaan ole sellaisia olennaisia muutoksia, että kaavaehdotus olisi asetettava uudestaan nähtäville (MRA 32 ).

6 71, KV :00 TV: 915/2016 Kaavoitusosasto katsoo, että korjattu asemakaavaehdotus kaavaselostuksineen on nyt valmis jatkokäsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että tämä veisi lausuntojen johdosta korjatun ja täydennetyn kaavaehdotuksen selostuksineen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Asemakaavakartta: Liite 151 A Kaavaselostus: Liite 151 B Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot: Liite 151 C Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että tämä hyväksyy lausuntojen johdosta korjatun ja täydennetyn kaavaehdotuksen selostuksineen Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Asemakaavakartta: Liite 71 A Kaavaselostus: Liite 71 B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa:

7 71, KV :00 TV: 915/ että kaupunginvaltuusto hyväksyy lausuntojen johdosta korjatun ja täydennetyn kaavaehdotuksen selostuksineen Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti.

8 Furuvägen , KV :00 / :s bilaga: Liite A, kv Pajakatu 6 sp P K3 15K Birgersvägen 33K9 Birgerintie : M617 Itäinen Rengastie :51 21:50 Itäinen Rengastie :61 32P2 4: :6 15P P2 3 Permovägen Östra Ringvägen Itäinen Rengastie 33 SIKÖREN 33 SIIKALUOTO 3 38 p Kauparbergsgatan VS 5 24 EV Purotie :15 4: E SVEDJENABBA KASKINIEMI P Hällebergsvägen Antasvägen Berggränd 32K16 Fridhemsvägen Permontie PERMO 7 VS KL-1 II ap/50m : Antintie Kotirinteentie VS 1 EV K Bäckvägen Permovägen 1 32K Vuorikuja : : P Purotie Bäckvägen : :397 antie Paasikal : JAKOBSTAD KL-1 EV-1 PIETARSAARI KVARTERSOMRÅDE FÖR AFFÄRSBYGGNADER. PÅ OMRÅDET FÅR UTÖVER BUTIKSLOKALER FÖR SPECIALVAROR SOM KRÄVER MYCKET UTRYMME PLACERAS HÖGST SAMMANLAGT 400 KVADRATMETER SPECIALHANDEL. AV DENNA YTA FÅR PÅ HÖGST 100 KVADRATMETER SÄLJAS LIVSMEDEL. Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälätilojen lisäksi muun vähittäiskaupan myymälätiloja enintään 400 kerrosalaneliömetriä. Tästä alasta saa korkeintaan 100:lla neliömetrillä myydä elintarvikkeita. SKYDDSGRÖNOMRÅDE, VARS TRÄDBESTÅND BÖR BEVARAS. Suojaviheralue, jonka puusto on säilytettävä. LINJE 3 M UTANFÖR PLANEOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. KVARTERS KVARTERSDELS OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa alueen raja. TOMTGRÄNS OCH NUMMER ENLIGT BINDANDE TOMTINDELNING Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. KRYSS PÅ BETECKNING ANGER ATT BETECKNINGEN SLOPAS. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. STADSDELSNUMMER. 32 Kaupunginosan numero. KASK STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. 33 KVARTERSNUMMER. Korttelin numero BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. II 1ap/50m2 ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTAL VÅNINGAR I BYGGNADER, BYGGNAD ELLER DEL DÄRAV. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. BYGGNADSYTA. Rakennusala. DEL AV OMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. Istutettava alueen osa. DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR KÖRFÖRBINDELSE ÄR FÖRBJUDEN. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. BETECKNINGEN ANGER PER HUR MÅNGA KVADRATMETER VÅNINGSYTA EN BILPLATS BÖR ANLÄGGAS. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. GODKÄNT I STADSFULLMÄKTIGE HYVÄKSYTTY KAUPUNGINVALTUUSTOSSA TOMTINDELNINGEN HAR GODKÄNTS I DETALJPLANEN TONTTIJAKO ON HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVASSA DETALJPLANENS BASKARTA UPPFYLLER DE KRAV SOM STÄLLS PÅ DEN ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ SILLE ASETETUT VAATIMUKSET JAKOBSTAD PIETARSAARI JAKOBSTAD DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR: GENOM DETALJPLANEÄNDRINGEN BILDAS: ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: PIETARSAARI SKALA / MITTAKAAVA RITARE / PIIRTÄJÄ PLANERARE / SUUNNITTELIJA 1:2000 JYRKI KARJALAINEN JUHO RAJANIEMI JAKOBSTAD PIETARSAARI STADEN JAKOBSTAD PLANLÄGGNINGSAVDELNINGEN TRÄTT I KRAFT TULLUT VOIMAAN ANDERS BLOMQVIST fastighetsingenjör / kiinteistöinsinööri KVARTER 33 OCH SKYDDSGRÖNOMRÅDE I STADSDEL 32 (SVEDJENABBA), SAMT EN DEL AV OMRÅDE FÖR HÖGSPÄNNINGSLEDNING I STADSDEL 15 (PERMO). KVARTER 33 OCH SKYDDSGRÖNOMRÅDEN I STADSDEL 32 (SVEDJENABBA). KAUPUNGINOSAN 32 (KASKINIEMEN); KORTTELIA 33 JA SUOJAVIHERALUETTA, SEKÄ KAUPUNGINOSAN 15 (PERMON) VOIMANSIIRTOALUEEN OSAA. KAUPUNGINOSA 32 (KASKINIEMI); KORTTELI 33 JA SUOJAVIHERALUEITA MUUTETTU / ÄNDRAD PEKKA ELOMAA stadsplanearkitekt/asemakaava-arkkitehti PIETARSAAREN KAUPUNKI KAAVOITUSOSASTO

9 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv ÄNDRING AV DETALJPLAN Detaljplaneändring för utvidgning av kvarter 33 i Svedjenabba och Permo. ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos korttelin 33 laajentamiseksi Kaskiniemessä ja Permossa.

10 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv BESKRIVNING ÖVER ÄNDRING AV DETALJ- PLAN Beskrivingen gäller den daterade och ändrade detaljplanekartan. 1 BAS- OCH INDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1.1 Identifikationsuppgifter Ändringen av detaljplanen berör: Jakobstad, stadsdel 32 kvarter 33 samt skyddsgrönområde och område för högspänningsledning i stadsdel 15. Genom ändringen av detaljplanen bildas: Jakobstad, stadsdel 32 (Svedjenabba) kvarter 33 jämte anslutande skyddsgrönområde. Tomtindelning: I detaljplanen ingår bindande tomtindelning. 1.2 Planeområdets läge Planeringsområdet ligger ca 800 m öster om stadskärnan, se bilaga 1, lägeskarta. I områdets närhet finns flera dagligvaruaffärer (Lidl, Prisma, Citymarket) samt Rautia-byggvaruhus. Direkt söder om området finns en biltvätt, norr om området en högspänningslinje och bostadshus bakom den. Öster om området finns även bostadshus. I väst angränsar området till Ringvägen, och bakom den finns ett fabriksområde. Fabriksbyggnaderna med omgivning är tänkta att ändras till stadslikt område under de kommande årtiondena. För att utveckla idéer för denna ändring ordnades en allmän arkitekturtävling år Planens syfte Syftet med planen är att möjliggöra utvidgning av kvarter 33 och att öka byggrätten för kvarteret. 1.4 Förteckning över beskrivningens bilagor Bilagorna är: 1. Lägeskarta 2. Markägoförhållanden 3. Utdrag ur tidsenlig detaljplan 4. Utdrag ur generalplanen 5. Detaljplan 6. Utredning för affärlokalens utvidgning Bäckvägen 13 (på finska) 7. Användningsplanskiss 8. Perspektivbild från Östra Ringvägen 9. Blankett för uppföljning av detaljplanen 10. Sammanfattning av bemötanden till detaljplaneförslaget samt bemötanden ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Selostus koskee päivättyä ja muutettua asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee: Pietarsaaren kaupunginosan 32 korttelia 33 ja siihen liittyviä suojaviheralueita sekä kaupunginosassa 15 sijaitsevaa voimansiirtoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Pietarsaaren 32. kaupunginosan (Kaskiniemi) kortteli 33 sekä siihen liittyviä suojaviheralueita. Tonttijako: Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 800 metriä ydinkeskustasta itään, ks. liite 1, sijaintikartta. Alueen läheisyydessä on useita päivittäistavaramyymälöitä (Lidl, Prisma, Citymarket) sekä Rautia-rautakauppa. Välittömästi alueen eteläpuolella on autopesula, pohjoispuolella suurjännitelinja ja sen takana asuinrakennuksia. Myös alueen itäpuolella on asuinrakennuksia. Alue rajoittuu länsipuolella Itäiseen Rengastiehen, jonka takana on tehdasalue. Tehdasrakennukset ympäristöineen on tarkoitus tulevina vuosikymmeninä muuttaa kaupunkimaiseksi alueeksi. Tämän muutoksen ideoimiseksi järjestettiin vuonna 2015 yleinen arkkitehtuurikilpailu. 1.3 Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on mahdollistaa korttelin 33 laajennus ja korttelin rakennusoikeuden lisääminen. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liiteasiakirjat: 1. Sijaintikartta 2. Maanomistus 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Ote yleiskaavasta 5. Asemakaava 6. Selvitys toimitilojen laajentamisesta, Purotie Käyttösuunnitelmaluonnos 8. Perspektiivikuva Itäiseltä Rengastieltä 9. Asemakaavan seurantalomake 10. Tiivistelmä asemakaavaehdotuksesta annetuista lausunnoista sekä niiden vastineet

11 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv SAMMANFATTNING 2.1 Planeringsprocessen Processen sattes igång på initiativ av Versum Capital Oy Ab utvidga kvarter 33 och öka byggrätten för kvarteret. Planförslaget uppgjordes av Arkitekt Ab Rajaniemi, som ansvarig person fungerade tekn.dr., arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. Grannar och andra intressenter kontaktades direkt per brev. 2.2 Detaljplanen I förslaget utvidgas kvarter 33 mot norr så att kvarteret omfattar det 10 meter breda skyddsgrönområdet (EV) som anvisas i Sp 346 samt ytterligare 14 meter av område som anvisats för högspänningsledning (VS) i Sp 128. Kvarter 33 anvisas som kvartersområde för affärsbyggnader (KL-1). Byggrätten ökas från 2000 v-m² till 4000 v-m². Skyddsgrönområdet öster om kvarter 33 utvidgas 24 meter norrut. I nordväst anvisas ett mindre skyddsgrönområde mot Östra ringvägen. 2 YHTEENVETO 2.1 Kaavoitusprosessi Prosessi käynnistyi Versum Capital Oy Ab:n aloitteesta korttelin 33 laajentamiseksi sekä sen rakennusoikeuden lisäämiseksi. Kaavaehdotuksen on laatinut Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa vastuuhenkilönä on toiminut TkT, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. Naapureille ja muille osallisille on ilmoitettu kaavoituksesta kirjeitse. 2.2 Asemakaava Ehdotuksessa laajennetaan korttelia 33 pohjoiseen siten, että kortteliin sisältyy 10 metriä Ak 346:ssa esitettyä suojaviheraluetta sekä 14 metriä Ak 128:ssa esitettyä voimansiirtoaluetta. Kortteli 33 osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Rakennusoikeutta lisätään 2000 k-m 2 :stä 4000 k-m 2 :iin. Korttelin 33 itäpuolella olevat suojaviheraluetta laajennetaan 24 metriä pohjoiseen. Luoteessa osoitetaan Itäisen rengastien viereen pieni suojaviheralue. 3 UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Redogörelse över planeområdets nuläge Kvartersområdet för affärsbyggnader på planeområdet är redan bebyggt med en affärsbyggnad (2059 v-m²). Skyddsgrönområdet och område för högspänningsområde består i nuläget av skog. Höjdskillnaderna på planeområdet är små förutom på områdets norra del som består av en skogsbeklädd ås Markägoförhållanden Planeringsområdets mark ägs av staden Jakobstad. 3.2 Planeringssituation Planer, beslut och utredningar som berör planområdet. Detaljplanen Detaljplan Sp 346 som gäller för kvarter 33 är godkänd Detaljplan Sp 128 som gäller för område för högspänningsledning är fastställd Generalplanen Jakobstads generalplan 2020 (bilaga 4) är godkänd av stadsfullmäktige. Generalplanen saknar rättsverkan, så landskapsplanen styr planläggningen. Generalplanen är dock en översiktlig plan för stadens markanvändning och trafiken och täcker hela staden och styr detaljplaneringen. I generalplanen har plane- 3 KAAVOITUKSEN LÄHTÖTILANNE 3.1 Suunnittelualueen nykytila Liikerakennusten korttelialueelle on jo rakennettu liikerakennus (2059 k-m 2 ). Suojaviheralueella ja voimansiirtoalueella kasvaa nykyisin puustoa. Kaava-alueen korkeuserot ovat pieniä lukuun ottamatta alueen pohjoisosaa, jossa on metsäinen harju Maanomistus Suunnittelualue on Pietarsaaren kaupungin omistuksessa. 3.2 Kaavoitustilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat päätökset ja selvitykset. Asemakaava Korttelia 33 koskeva asemakaava Ak 346 on hyväksytty Asemakaava Ak 128 voimansiirtoalueella on vahvistettu Yleiskaava Pietarsaaren yleiskaava 2020 (liite 4) hyväksyttiin valtuustossa Yleiskaava on oikeusvaikutukseton, joten maakuntakaava ohjaa kaavoitusta. Yleiskaava on kuitenkin kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin ja ohjaa osaltaan asemakaavoitusta. Yleiskaavassa suunnittelualue on

12 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv ringsområdet anvisats med beteckningen AP område för marknära boende. För planeringsområdets del har bestämmelsen i generalplanen redan avvikits i detaljplanen som uppgjordes år Motiveringen till avvikelsen var buller förorsakat av den redan nu avlägsnade tunga industrin, som skulle ha orsakat problem för bostadsområdet. Landskapsplan I Österbottens landskapsplan 2030, som fastställdes av miljöministeriet är planeringsområdets läge på gränsområde för område för centrumfunktioner och område för tätortfunktioner. Området hör till stadsutvecklingszon inom Jakobstads stadsregion. På området finns inte skyddsvärden. osoitettu merkinnällä AP maanläheisen asumisen alueeksi. Suunnittelualueen osalta yleiskaavan määräyksestä on poikettu jo vuonna 2009 laaditussa asemakaavassa. Poikkeamisen perusteena oli nyt jo poistuneen raskaan teollisuuden aiheuttama melu, joka olisi voinut aiheuttaa ongelmia asuntoalueella. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:ssa suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueen ja taajamatoimintojen alueen rajalla. Alue kuuluu Pietarsaaren kaupunkiseudun kaupunkikehittämiseen vyöhykkeeseen. Alueella ei ole suojelukohteita. Bild 1. Utdrag ur Österbottens landskapsplan Utredningar I januari 2007 gjordes en utredning över handeln i Jakobstads centrum. År 2014 gjordes en uppdatering av utredning över marknadsläget för handeln i Jakobstad. Arkitekt Ab Rajaniemi har utarbetat en utredning angående utvidgning av verksamhetsutrymmen på Bäckvägen 13 sommaren 2016 (bilaga 6, på finska). Kuva 1. Ote Pohjanmaan maakuntakaava 2030:sta. Selvitykset Tammikuussa 2007 tehtiin Pietarsaaren keskustan kaupallinen selvitys. Vuonna 2014 tehtiin selvityksen päivitys kaupan markkinatilanteesta Pietarsaaressa. Kesällä 2016 Arkkitehti Oy Rajaniemi on laatinut selvityksen Purotie 13:n toimitilojen laajentamisesta (liite 6). 4 PLANERINGSSKEDEN 4.1 Behovet av en plan Initiativet är privat (Versum Capital Oy Ab). Genom ändring av detaljplanen möjliggörs utvidgning av affärsbyggnaden i kvarter SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan tarve Aloite on tullut yksityiseltä (Versum Capital Oy Ab). Kaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakennuksen laajennus korttelissa 33.

13 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Planeringsstart och -beslut Planeringen påbörjades i oktober 2016 efter förhandlingar mellan markägare och planläggningsavdelningen. 4.3 Anhängiggörande, deltagande och växelverkan En annons om planeringens påbörjande har publicerats i lokaltidningar. Intressenter vid detaljplaneändringen är markägarna samt kringliggande områdens markägare, företag och invånare. Detaljplanen har inte krävt något bredare myndighetssamarbete. 4.4 Offentligt påseende Detaljplaneförslaget fanns till offentligt påseende under tiden Under tiden för påseende gavs sju utlåtanden om förlaget. Utlåtanden samt bemötanden presenteras i ett sammandrag i bilaga 10. Som följd av utlåtandena kompletterades detaljplanebestämmelser med bestämmelse angående skyddsgrönområdens skyddande av trädbestånd. Ändringen är så liten, att ett nytt påseende inte behövs. Dessutom gjordes justeringar i detaljplanebeskrivningen. 4.2 Kaavoituksen aloitus ja sitä koskeva päätös Kaavoitus aloitettiin lokakuussa 2016 maanomistajan ja kaavoitusosaston kesken käytyjen neuvottelujen jälkeen. 4.3 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallisissa sanomalehdissä. Asemakaavamuutoksen osallisia ovat maanomistajat sekä ympäröivien alueiden maanomistajat, yritykset ja asukkaat. Laajempaa viranomaisyhteistyötä ei ole tarvittu. 4.4 Julkinen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana ehdotuksesta jätettiin seitsemän lausuntoa. Lausunnot vastineineen on esitetty tiivistetysti liitteessä 10. Lausuntojen johdosta asemakaavamääräyksiin lisättiin suojaviheralueiden puuston säilyttämistä koskeva määräys. Muutos on niin vähäinen, että uutta nähtävilläoloa ei tarvita. Lisäksi tehtiin tarkistuksia kaavaselostukseen. 5 REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 5.1 Planens struktur I planen förstoras kvarteret 33 mot norr. Kvarterets yta förstoras med 2325 m². Kvarterets yta är efter ändringen 9185 m². Mellan högspänningslinjens mittlinje och kvartersgränsen är det 23 meter. Byggnadsytan anvisas fyra meter från kvartersgränsen vilket innebär att avståndet från högspänningslinjens mittlinje till byggnad minst är 27 meter. Från kvarteret är anslutningar till Östra ringvägen förbjudna. Befintlig anslutning till Bäckvägen är den enda möjliga. Byggrätten ökar från 2000 till 4000 kvadratmeter våningsyta, vy-m². Största tillåtna våningstalet är två. Parkeringsnormen är samma som i tidigare detaljplan 1 bilplats / 50 vy-m². Skyddsgrönområdet till bostadsområdet öster om kvartersområde för affärsbyggnader lämnar kvar som skyddsgrönområdet. Skogsområdet i planeområdets nordvästra hörn anvisas som skyddsgrönområde. Skyddsgrönområdens trädbestånd bör skyddas. Ytvatten på planeområdet kan delvis absorberas i mark på områden som planteras. Ytterligare kan taket på nybyggnation utformas som växttak som binder ytvatten. Ytvatten på parkeringsområde leds till stadens dagvattenavloppssystem. 5 ASEMAKAAVA 5.1 Kaavan rakenne Kaavassa korttelia 33 laajennetaan pohjoiseen. Korttelin pinta-ala kasvaa 2325 m 2. Laajennuksen jälkeen korttelin pinta-ala on 9185 m 2. Suurjännitejohdon keskilinjan ja korttelinrajan välinen etäisyys on 23 metriä. Rakennusala osoitetaan neljä metriä korttelinrajasta, joten suurjännitejohdon keskilinjan ja rakennuksen väliin jää vähintään 27 metriä. Korttelista ei saa osoittaa suoria liittymiä Itäiselle Rengastielle. Ainoa mahdollinen liittymä on siten olemassa oleva liittymä Purotielle. Rakennusoikeus kasvaa 2000:sta 4000 kerrosalaneliömetriin. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Pysäköintinormi on sama kuin aiemmassa asemakaavassa eli 1 autopaikka 50 k-m 2 :ä kohden. Liikerakennusten korttelialueen itäpuolella oleva asuinalueen suojaviheralue säilytetään. Metsäalue kaava-alueen luoteiskulmassa osoitetaan suojaviheralueeksi. Suojaviheralueiden puusto pitää säilyttää. Kaava-alueen hulevedet voidaan osittain imeyttää maahan istutettavilla alueiden osilla. Lisäksi uudisrakennuksen katto on mahdollista suunnitella hulevesiä sitovaksi viherkatoksi. Pysäköintialueen hulevesi ohjataan kaupungin sadevesiviemäriverkostoon.

14 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Områdesreserveringar Hela planeområdets areal är m² varav 9185 m² är kvartersområde för affärsbyggnader och 2910 m² skyddsgrönområde. Byggrätten för kvartersområdet är 4000 vy-m². Enligt ändringen av markanvändnings- och bygglagen som trädde i kraft gäller placeringsbegränsningar av detaljhandelsenheter endast för enheter större än 4000 v-m². 5.2 Aluevaraukset Suunnittelualueen koko on m², josta 9185 m 2 on liikerakennusten korttelialuetta ja 2910 m 2 suojaviheraluetta. Korttelialueella on rakennusoikeutta 4000 k-m² voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan vähittäiskaupan myymälöiden sijaintirajoitukset koskevat vain yli 4000 k-m 2 :n yksiköitä. Bild 2. Skrafferingen visar kvarterets utvidgning. 5.3 Planens konsekvenser Planen möjliggör utvidgning av affärsbyggnaden. Planens verkningar för både bebyggelsen och naturmiljön är små, så även verkningar på trafiken och ekonomiska, sociala och kulturella verkningar. Norrut minskar skogsområdet delvist mot missbrukarhemmet på Permovägen, men åsen mellan byggnaderna täcker största delen av tillbyggnaden. 5.4 Planebeteckningar och -bestämmelser I planen används bestämmelser som ingår i Miljöministeriets förordning och som tidigare använts i staden Jakobstad. Kuva 2. Rasteroitu alue osoittaa korttelin laajennuksen. 5.3 Kaavan vaikutukset Kaava mahdollistaa liikerakennuksen laajentamisen. Vaikutukset sekä rakennettuun että luonnonympäristöön ovat pieniä, samoin liikenteelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Permontien päihdekuntoutusyksikön puolella alueen pohjoisosassa oleva metsäalue pienenee, mutta harju peittää suurimman osan lisärakennuksesta. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa käytetään Pietarsaaren kaupungin aiemmin käyttämiä sekä ympäristöministeriön asetuksen mukaisia määräyksiä. 6 GENOMFÖRANDET AV PLANEN Versum Capital Oy Ab har för avsikt att bebygga området inom snar framtid. Särskild uppföljning behövs inte. 6 KAAVAN TOTEUTUS Versum Capital Oy Ab:llä on tarkoituksena rakentaa alue lähitulevaisuudessa. Erillinen seuranta ei ole tarpeen.

15 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv STADEN JAKOBSTADS PLANLÄGGNINGSAVDELNING PIETARSAAREN KAUPUNGIN KAAVOITUSOSASTO Jakobstad/Pietarsaari Juho Rajaniemi Planens utarbetare / Kaavan laatija Arkitekt Ab Rajaniemi / Arkkitehti Oy Rajaniemi Pekka Elomaa Stadsplanearkitekt / Asemakaava-arkkitehti Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki

16 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Räddningschefens utlåtande Pelastusjohtajan lausunto 2 Häloinspektionens utlåtande Terveysvalvonnan lausunto 3 Miljö- och Byggnadsnämndens utlåtande Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto 4 Affärsverket Jakobstads vattens utlåtande Liikelaitos Pietarsaaren veden lausunto 5 Herrfors Net-Verkko Oy Abs utlåtande Herrfors Net-Verkko Oy Ab:n lausunto 6 Närings-, trafik- och miljöcentralens utlåtande Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 7 Österbottens förbunds utlåtande Pohjanmaan liiton lausunto 8 Framlagd till påseende Asetettu nähtäville 9 Godkänd av stadsfullmäktige Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

17 4 Garageleden Autotallireitti Hakamaanreitti Idmansgenv. Idmanin Oikop. Ko rpv. Korpv. Korpint. Luna Bollplan Pallokenttä Fotbollspl. Jalkapallok. onäsink. Yrittäjäntie Rulltobaksg. Ringvägen Taxi Drängst. 1 Larsas gr Permovägen Östra Ringvägen 2 Birgersv. Smedjeg. Pajakatu Fabriksgatan Tehtaankatu 1d JEV/PEL Dagh. Päiväk. Hotel Bibl. Kirj. 11 Choraeusg. JNT 2 Kanava- Apot. 1 espl. Visasbacken P 23 2 nal- Otto Malmsg. P M ä ra Asemapui. 11 Jakobsgatan Victo r Schaumansespl. Itälä Jalkapallokenttä ohjanlahdentie 64 Korsgrundet Veritas Märän k orvenm. Nordanvägen Ristikari 23 2 Torp Equa Dagh. Teollisuustie 18 Ristisuonraitti Nuottalahden k Sofianlaaksonkatu Tsasouna st. Tändst.v. Vanhanhamina nt ie 2 8 rgrundet Kiviaidantie Castrens g. Castrenink Östandalsvägen Itälaaksontie skv. 6 Tallmog. Mäntykankaank Laivurin- Campus Allegro Idmaninkatu Eko-p 10 Vänr. Stålink Korsm.gr. MHSO / MTHA Itänummi creutzg. Döbelnink Mariankatu gatan die- Gar- Dagh. Päiväk. De La SKATA Luotsi- Hämeen- Pohjoisnummi Lotsgatan Eko-p Minigolf Ankarvägen Beckbruksv. 9 7 Näkinkuja 6 37 untie 22 Adv.kyr Fänrik Stålsg Järnvägsgatan Jakobsgatan Kvastb.stråk. Luutav.raitti 21 5 Mormon kyrka Motionstig Kuntopolku Köysikuja Stadsh. Kaup.talo Block- Rauh. Nål makarf. Satamak. 2 Segelsundsg. Pursisal.k. Språkb.skola Kielik.koulu Bapt. kyrka 3 15 Kirkkokatu Alholmsg. Storgatan 18 6 Perämiehenk Sib. 18 Styrmansg. Herrholmsg PinnBodholmsg onäsinkatu Oikotie 9 Skutnäsinkatu 21 Ka Genvägen Fordellsg anpå Johanneskapellet Pentzininkatu Europa Australia Orient Vesta Equatorn Tiaineng Odlingslotter Viljelypalstat 74 Eko-p Korsgr.- 6skvären Kaarilahti Hotel Andersinsv. Fotbollspl. Jalkapallok. Gästhamn Vierassatama Folkhälsan Östanlid Missnev Kråkholmantie Sofiedahlsg. Tjasovna 2 3 P Alholminkatu Kittholmen Östanfjärdsv. Itälahdentie Gam la Ham nvägen 31 ungen Jacob s Kinderg. 12 Ebba Brahe espl. Rantatie 33. Briggv. n Sadelmakarev Permosvängen Kolpintie Roosg. Lagmans skola 2 Hell. kirkko Taljasepänk. Host. 5 Pohjoisnummikatu 12 makaregatan Permonkaarre A-Bes. 21A-Kats a Tengströmsgatan 2 18 Eko-pPermo 36 Träskvägen Dagh. Päiväk Purotie 8 Antasv. Bäc kväg. Sikören Matkah. VR Fiskaruddsstråket Fiskaruddssvängen Fisk Ka laniem. k aarre 17 Palokärjentie 11 Hundskolningsplan Koirakoulutuskenttä A-Besiktning A-Katsastus 5 6 Karviken 1 1 torn 6 17 Gymnasium Lukio Skolparken Koulupuisto 20 Skolgatan Kyrka Nötkråkeväg en Svartkråkev. Vareksent Depågatan Varikonkatu 2 4 Eko-p 5 6 India Rummelgrundet Villa Dagh. Päiväk Sandv Djupviksgatan 41 Ristikari n tie Notviksg Järvis. talo Korsgrundsvägen Karviksg. 2 Båthamn Venesat Itärann a n tie Itäkunnaant. Itälän koulu Syvälahdenkatu 36 5 Herkules Granndalsv. Industrivägen Pohjantie Korsmosståget Itänummenk. 40 Öste25 rmalmsgatan vägen Kvastberget 42Luutavuori Alholmintie 2 Kittholma Repslagarbanan Alholminkatu Skepparegatan Kristiinankatu Mariah Hamng. Pavis 2 1 Östanlidv. Östermalm Idmansg. Ahlströmsgatan Kulneffsg. Adler- Eko-p 19 Munters g Saarikatu Amerikagatan Kråkholms- 2 Hälsovårdscentral / Terveyskeskus 12 Pohjanlahdentie Lontoo London 35 Lotta Svä rdsg Piispankatu Norrmalm Biskopsgatan Mariagatan Djurgårdsleden Prikintie 3 26 Förs.center Seur.keskus Past.kansli Kirkkoh.vir 2 11 Skutkullantie 12 Näckensgr. 5 Durkv 14 Meritie Sj öv. tie 7 Jaakonk. Asematie 1 Kauppiaank. Stationsv. Kvarnb.g. Runebergsg. Runebergink. Norrmalmsgatan Tavastgatan Holmgatan Alholmsgatan Christinegatan Kvastbergsg. Luutavuorenk Concord.gr Strengbergsgatan Loveret 43 Ebba Brahen puistikko 9 Stadstr. Kaup.puut. Eko-p Merimiehent. 60 ie st Muona Backstugust Kaarlonkuja Vuohisillantie Permontie Componenta Eko-p 1a Tobaksmag. Tupakkamak. Hotel Taxi P 2 Salut. Kauppat. Centrum 4 9 Eko-p P Post 24 Höt.C. 21Heinät.K. 19 Rådhusgatan 60 yryntie rundet ari 26 7 Brandstation Paloasema Notvarpet Kaarilahdenk Bottenviksvägen 24 KKC Rautatienkatu Ristikari 49 Vega Jacobstads Wapen 4 FantaSea Park 1 Pavisv. Paviksent. Simstrand Uimaranta Silverhällan Båthamn Venesatama niemi Hovslagarev. Vagnsmakarev. 7 Sjukhus / Sairaala 7 9 Döbelnsgatan 2 Ahlströmink. Tehtaankatu 4 Sven Dufvag. Lagmansg. katu katu Jaakonkatu Amerikankatu Pingstkyrka 10 pui stikko Itäinen Rengastie Museum Museo Mässplan Messukenttä Masaholmsv. Masaholmant. Optima 30 2 gat sst Länsman 21 Kirkkorannank Källback. 45 Tingshusg Past.kansli Kirkkoh.vir. Vaasantie Kyrkostrands- Jungmans skola Dagh. Päiväk Getbrovägen Aspegrens trädgård 1 Rådmansg. Raatim.haka Parentesen 4 Oxhamns skola Pietarinpuistikko Ekovägen Kaikutie Ku m perinkatu an 1 Källbergsgränd 3 Tobaksgatan Ruusuoksantie Nya Bennäsvägen Uusi Pännäiste Byväg Sockenv. Pitäjäntie Storåkersv. Västermalm 23 Västermalmsg. L Pietarsaar Åkerl Pirilöntie niemenkatu Skärsvägen 48 Han tv.g. 122 P irilövägen Björkbacka Koivurinne OptiPark 1 3 Vet. Lastenkuja Karjavalkamankatu 8 Länsinummi 1 äs a 48 Åkerviksv Tupakankatu Rajakiventie 1 Kaski- Runebergssalen Runeberginsali ktfaret Rikets sal Valtak.sali 1a Lappfjärdsväge Eko-p 1 Kivilös 2 Brunnskogsg. 14 Pietarintie Heikelinkatu Heikelsgatan Mararanna Österleden Mjölvägen Ishall Jäähalli 4 Eko-p 8 Paul Hallvars gata Radiotie Bonäs.gr Oxhamnsgatan 2 1 Mällikatu Peders 2 19 Peldanintie Pähkinäntie 24 Abramsvägen 5 55 Kyrkviksvägen Pännäi Smedsv Pedersvägen Helanderinkatu 9 1 2ntie Förs.stuga 2 Choraeuksenk. Info Apot. Polis Keskusta 13 6 Otto Malmink Köpmansg. Centr.idrottspl Kesk.urh.kenttä Pedersesplanaden Fo rdellink. 39 Brunbe P Pedersöre Kyrka Lappfjärden Länsinummen koulu 1 Skolmästargr. Sock elä Furuvägen Företagarvägen Rökverksgatan Hagtornsv M.ungd. gård 50 äg Berggränd Siikaluoto 13 Eko-p 5P Vattent. 2 Himmelsbergsg. Metod.k Miss. kyrka Kela A-E Raatihuoneenkatu kogsgatan 6 Eko-p 10 9 Va Formansv Rauhantie Fredsv Paasikalliontie Hälle b ergsv. Kauparbergsg Itäväylä Rosenlundsg. Fridhemsv. 31 Eko-p Apot Koulukatu Jugends. Dagh katu 24 3 Myllym.k. 5 Etelän. koulu Isokatu Host. 14 Etelänummik Södermalmsg. Herrholmink. 8 Idrottsgård Urheilutalo 29 Pinnonäsgatan Förs.hem Seurak.koti Lapinneva Jääräniitynt. Länsiväylä ägen arnäsv. Tengströminkatu Vallikatu 2 Länsikuja Västerm almsbr Honkatie Savukatu 24 Pietarilankatu Pederstad sg Spireav Videvägen Bennäsvägen Studiebostäder Opiskelija-asunnot 5 Västerleden 1 Joh.gr. 2 3 Lukasgr. 2 Markusgr. Matteusgr. ennis Center Dagh. Päivk Svedjenabbag Käsit.k De Gaml. Hem 2 Puutarhakatu Dagh. Päiväk. Museo Museum 2 Dagh. Päiväk Trädgårdsgatan 6 Tellushallen Tellushalli Dagh. Päiväk. 14 Eko-p Nynäs 1 Väster Lä malmstorg n sin um menkatu 27 Pörkenäsinkatu Kaskiniemi Svedjenabba LÄGESKARTA SIJAINTIKARTTA BILAGA 1 LIITE 1 1 (1) 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv

18 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv MARKÄGOFÖRHÅLLANDEN MAANOMISTUS BILAGA 2 LIITE K1 4:7 emsvägen : P3 4: tu Kotirinteentie Birgersvägen 33K9 Birgerintie Permovägen Permontie Itäinen Rengastie : Permovägen : P4 Itäinen Rengastie E P5 Purotie Antasvägen K Bäckvägen 8 32K Purotie Östra Ringvägen 32P2 32P Berggränd Antintie K Vuorikuja 2 Bäckvägen :23 STADENS MARK KAUPUNGIN MAATA PRIVAT ÄGD MARK YKSITYISTEN MAATA 1 (1)

19 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTDRAG UR TIDSENLIGT DETALJPLAN OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA BILAGA 3 LIITE 3 1 (1)

20 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTDRAG UR GENERALPLANEN OTE YLEISKAAVASTA BILAGA 4 LIITE 4 AP AP PT PT P AP P PT PT EH P II PT Smörgrundet AP AP T AP ndet P / Kittholmen T LR AP Kittholma III P Kvastberget P APLuutavuori AP P Vattungen PT Vesiniemi ET AK AP P P PTAP Itänummi NorrmalmLondon P Pohjoisnummi Lontoo P lm Skutnäs AP III EH SKATA P AK AK P AP P PPT P EH P P P P P AP AK P P/T AK AK P P Sikören AK Centrum Siikaluoto på AP AK C P P Keskusta LP AK AK ä AK AK P AP AK P AP AK P AP P AP LP Västermalm P AP P Länsinummi P mi LP AP AP AK P LR AP AP P P Rummelgrundet Silverhällan P P P AP AP Ristikari Lappfjärden Lapinneva AP Karviken Kaarilahti AP P AP Kivilös P T AP AP Östermalm ET P lm P AP lm LT AP AP P P AK Perm Svedjenabba Kaskiniemi Peders 1 (1) Pe fla A

21 , KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv DETALJPLAN (KARTA) ASEMAKAAVA (KARTTA) BILAGA 5 LIITE :6 Pajakatu K P Birgersvägen 33K9 Birgerintie : : gastie Itäinen Rengastie 32P2 4: P P Permovägen Östra Ringvägen VS Itäinen Rengastie 33 SIKÖREN 33 SIIKALUOTO EV Purotie E SVEDJENABBA KASKINIEMI P Antasvägen Berggränd K16 ridhemsvägen Permontie PERMO 7 VS KL-1 II ap/50m Antintie Kotirinteentie VS 1 EV K Bäckvägen Permovägen K Vuorikuja : Purotie Bäckvägen :397 1 (2) 3 P

22 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv DETALJPLAN (BESTÄMMELSER) ASEMAKAAVA (MÄÄRÄYKSET) BILAGA 5 LIITE 5 KL-1 EV-1 KVARTERSOMRÅDE FÖR AFFÄRSBYGGNADER. PÅ OMRÅDET FÅR UTÖVER BUTIKSLOKALER FÖR SPECIALVAROR SOM KRÄVER MYCKET UTRYMME PLACERAS HÖGST SAMMANLAGT 400 KVADRATMETER SPECIALHANDEL. AV DENNA YTA FÅR PÅ HÖGST 100 KVADRATMETER SÄLJAS LIVSMEDEL. Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälätilojen lisäksi muun vähittäiskaupan myymälätiloja enintään 400 kerrosalaneliömetriä. Tästä alasta saa korkeintaan 100:lla neliömetrillä myydä elintarvikkeita. SKYDDSGRÖNOMRÅDE, VARS TRÄDBESTÅND BÖR BEVARAS. Suojaviheralue, jonka puusto on säilytettävä. LINJE 3 M UTANFÖR PLANEOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. KVARTERS KVARTERSDELS OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa alueen raja. TOMTGRÄNS OCH NUMMER ENLIGT BINDANDE TOMTINDELNING Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. KRYSS PÅ BETECKNING ANGER ATT BETECKNINGEN SLOPAS. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 32 STADSDELSNUMMER. Kaupunginosan numero. KASK STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. 33 KVARTERSNUMMER. Korttelin numero BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. II ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTAL VÅNINGAR I BYGGNADER, BYGGNAD ELLER DEL DÄRAV. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. BYGGNADSYTA. Rakennusala. DEL AV OMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. Istutettava alueen osa. DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR KÖRFÖRBINDELSE ÄR FÖRBJUDEN. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 1ap/50m2 BETECKNINGEN ANGER PER HUR MÅNGA KVADRATMETER VÅNINGSYTA EN BILPLATS BÖR ANLÄGGAS. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. 2 (2)

23 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BÄCKVÄGEN 13, PIETARSAARI (Työnro ) 1 (8)

24 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Selvityksen tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia, millä edellytyksillä osoitteessa Purotie 13 (Bäckvägen 13) sijaitseva liikerakennus on mahdollista laajentaa. Rakennuksen omistajan tavoitteena on kaksinkertaistaa kerrosala nykyisestä noin 2000 k-m 2 :stä. Purotie 13:n kiinteistö sijaitsee Kaskiniemen kaupunginosan korttelin 33 tontilla 1. Selvitysalueen perustiedot Selvitysalue sijaitsee Pietarsaaren keskustan läheisyydessä, noin 800 metriä ydinkeskustasta itään. Alueen läheisyydessä on useita päivittäistavaramyymälöitä (Lidl, Prisma, Citymarket) sekä Rautia-rautakauppa. Välittömästi alueen eteläpuolella on autopesula, pohjoispuolella suurjännitelinja ja sen takana asuinrakennuksia. Myös alueen itäpuolella on asuinrakennuksia. Selvitysalue rajoittuu länsipuolella Itäiseen Rengastiehen, jonka takana on Componenta Oyj:n vanhoja tehdasalue. Tehdasrakennukset ympäristöineen on tarkoitus tulevina vuosikymmeninä muuttaa kaupunkimaiseksi alueeksi. Tämän muutoksen ideoimiseksi järjestettiin vuonna 2015 yleinen arkkitehtuurikilpailu. Liikenteellisesti selvitysalue on erittäin hyvin saavutettavissa, sillä Pietarsaaren itäisenä sisääntulotienä toimiva Kolpintie kulkee vain noin 300 metriä alueesta pohjoiseen. Vaikka selvitysalueen liikerakennus sijaitseekin Itäisen Rengastien varrella, kulku sille on tonttikatuna toimivan Purotien kautta. Selvitysalueen maastonmuodot ovat tasaisia lukuun ottamatta selvitysalueen pohjoisosassa olevaa metsäistä harjannetta, joka on noin 2,5 metriä liikerakennuksen pihaa korkeammalla. Alueen korot merenpinnasta vaihtelevat välillä +4,8..+7,5 m. Selvitysalueen koko on noin hehtaari. Liikerakennuksen koko on 2059 k-m 2 ja tontin koko on 6860 m 2. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti Pietarsaaren kaupunkirakenteessa (ilmakuva: Pietarsaaren kaupunki). 2 (8)

25 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Suunnittelutilanne Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 selvitysalue sijaitsee keskustatoimintojen alueen (C) reunaviivan kohdalla. Maakuntakaavan kaupallisia toimintoja koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Keskustatoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa enintään k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö, paitsi Pietarsaaren keskustaan, jossa yläraja on k-m2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiiviiseen kaupunkirakentamiseen ja monipuolisille palveluille sekä määrittelemällä korkeatasoisen kaupunkikuvan kehittämisen periaatteet. Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien mitoitus tulee sopeuttaa ympäristöön, ja kulttuuriympäristön kerroksellisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Maakuntakaavassa Pietarsaaren keskusta-alueen liiketilojen yhteenlasketulle määrälle ei ole määrätty maksimimitoitusta. Kuva 2. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta Kuva 3. Ote Pietarsaaren yleiskaavasta (8)

26 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Pietarsaaren yleiskaavassa 2020 selvitysalue on osoitettu merkinnällä AP maanläheisen asumisen alueeksi. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, joten periaatteessa Pohjanmaan maakuntakaava ohjaa alueen tarkempaa suunnittelua. Käytännössä yleiskaava on kuitenkin kaupungin maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma, joka kattaa koko kaupungin ja ohjaa osaltaan asemakaavoitusta. Suunnittelualueen osalta yleiskaavan määräyksestä on poikettu jo vuonna 2009 laaditussa asemakaavassa. Poikkeamisen perusteena oli tuolloin nyt jo poistuneen raskaan teollisuuden aiheuttama melu, joka olisi koitunut asuntoalueella ongelmaksi. Liikerakennuksen tontilla on voimassa asemakaava vuodelta Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m 2. Pysäköintipaikkanormi on 1 ap / 50 k-m 2. Tonttia ympäröi suojaviheralue. Tontille rakennettu liikerakennus ei kaikilta osin ole asemakaavassa määrätyn rakennusalan sisäpuolella. Asemakaavassa on lisäksi kielletty suora liittyminen Itäiselle Rengastielle. Käytännössä ainoa mahdollisuus tonttiliittymälle on sen nykyisellä paikalla. Pietarsaaren kaupungin asemakaava-arkkitehdin kanssa käydyn keskustelun perusteella tilanne tulee olemaan sama myös jatkossa. Selvitysalueen pohjoisosa kuuluu vuonna 1979 vahvistettuun asemakaavaan ja se on osoitettu merkinnällä VS voimansiirtoalueeksi. Kuva 4. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4 (8)

27 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Kaupunkikuvallinen analyysi 1. Componenta Oyj:n muutosalue 2. Tärkeät näkymät Itäiseltä Rengastieltä 3. Näkymä asuntolasta 4. Näkymien kannalta tärkeä metsäalue 5. Metsäinen harjanne 6. Asutuksen suojapuusto Kuva 5. Kaupunkikuvallinen analyysi (ilmakuva: Pietarsaaren kaupunki). Componenta Oyj:n muutosalue (1) ei aseta vaatimuksia tai esteitä selvitysalueen liikerakennuksen laajentamiselle. Itäisen rengastien näkymien (2) kannalta on tärkeää, että suunnittelualueen luoteiskulmassa sijaitseva metsäalue (4) säilytetään. Sen sijaan päihdekuntoutujien asuntola sijaitsee noin 50 metrin päässä selvitysalueelta, joten sen näkymään (3) ei liikerakennuksen laajennus aiheuta merkittävää muutosta etenkään, kun otetaan huomioon, että välissä on harjanne, joka peittää suuren osan laajennuksesta. Laajennuksen johdosta poistuva puusto aiheuttaa merkittävän maisemallisen muutoksen, jota voidaan lieventää matalakasvuisilla istutuksilla, jotka eivät ole haitaksi voimalinjoille. Selvitysalue sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä, joten varsinaista luonnonvaraista ympäristöä ei alueelta löydy. Kuitenkin selvitysalueen pohjoispuolella on harjanne, josta metsä on suurelta osalta hakattu suurjännitelinjan alta. Metsää on säästynyt noin 20 leveydeltä selvitysalueen pohjoisosassa (5). Metsäkaista ei kuitenkaan tällä hetkellä toimi viheryhteytenä laajemmassa viherverkostossa, sillä se päättyy selvitysalueelle. Metsäkaista muodostaa kuitenkin tärkeän vihreän linjan, jolla on tärkeä tehtävä voimalinjan maisemallisten haittojen vähentämisessä. Numerolla 4 merkitty metsäalue on tässäkin mielessä tärkein. Selvitysalueella sijaitsevan asutuksen suojapuuston (6) säilyttäminen on jatkossakin tärkeää. Kaupunkikuvallisena yhteenvetona voidaan todeta, että liikerakennusta on mahdollista laajentaa edellyttäen, että kaupunkikuvallisessa analyysissä numeroilla 4 ja 6 esitetyt puustoalueet säilytetään. Lisäksi pitää ottaa huomioon suurjännitelinjan suojaetäisyys. 5 (8)

28 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Laajennusehdotus Alla olevassa laajennusehdotuksessa on esitetty 1931 k-m 2 :n laajennus nykyiseen liikerakennukseen, jolloin rakennuksen uudeksi kerrosalaksi tulee 3990 k-m 2. Tämä tarkoittaa myös tontin laajennusta pohjoiseen kohti suurjännitejohtoa. Tontti kasvaa 1928 m 2, jolloin sen uusi koko on 8788 m 2. Tontin ainoa liittymä katuverkostoon sijaitsee tontin eteläkulmassa nykyisellä paikallaan. Tämä johtaa siihen epätoivottavaan tilanteeseen, että huoltoliikenne ja asiakasliikenne joutuvat käyttämään samaa liittymää. Lisäksi huoltoliikenne kulkee koko asiakaspysäköintialueen läpi. Tästä aiheutuvat haitat on kuitenkin mahdollista minimoida keskittämällä huoltoliikenne aamuihin, jolloin liiketilat eivät ole vielä avoinna. Laajennuksen myötä nykyinen liikenne ei lisäänny merkittävästi. Pysäköintinormina on syytä edelleen käyttää 1 ap/50 k-m 2, paitsi varastotilojen osalta 1 ap/150 k-m 2. Varastotilojen pinta-alaksi on laajennusehdotuksessa arvioitu 450 k-m 2 ja muiden tilojen pinta-alaksi yhteensä 3540 k-m 2. Näin ollen pysäköintipaikkoja tarvitaan tontille 3+71 eli yhteensä 74 kappaletta. Laajennusehdotuksessa autopaikat on jaettu tontilla siten, että asiakkaille on osoitettu 62 pysäköintipaikkaa ja henkilökunnalle 12. Rakennuksen arkkitehtonista periaatetta on mahdollista kunnioittaa rakentamalla Itäisen Rengastien puoleiseen julkisivuun yksi uusi kulma nykyisten kolmen lisäksi. Lisäksi laajennusehdotus mahdollistaa Itäisen Rengastien puolella olevien istutusalueiden ulottamisen liikerakennuksen seinään asti, minkä ansiosta katunäkymät muuttuvat miellyttävimmiksi asfalttialueiden ja ajoneuvoliikenteen poistuessa seinän vierestä. Kuva 6. Käyttösuunnitelma (1:1000). 6 (8)

29 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Kuva 7. Näkymä Itäiseltä Rengastieltä etelästä. Laajennuksen likimääräinen paikka ja koko on osoitettu valkoisella neliöllä. Kuva 8. Näkymä Itäiseltä Rengastieltä luoteesta. Laajennuksen likimääräinen paikka ja koko on osoitettu valkoisella suorakaiteella. Yllä olevista kuvista on pääteltävissä, että laajennus soveltuu varsin hyvin Itäisen Rengastien katukuvaan, mikäli rakennusta porrastetaan alkuperäisen arkkitehtonisen idean mukaisesti. Myös ikkuna-aukotuksen tulee noudattaa samaa logiikkaa kuin alkuperäisessä rakennuksessa. 7 (8)

30 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv UTREDNING FÖR AFFÄRLOKALENS UTVIDGNING BÄCKVÄGEN 13 SELVITYS TOIMITILOJEN LAAJENTAMISESTA BILAGA 6 LIITE 6 Kuva 9. Laajennuksen likimääräinen sijainti (ilmakuva: Pietarsaaren kaupunki). Yllä olevasta kuvasta on nähtävissä, että laajentamisen jälkeenkin liikerakennuksen ympärille jää runsaasti rakentamatonta aluetta. Lähimmät naapurit ovat selvitysalueen itäpuolella. Heidän tilanteensa ei käytännössä muutu nykyisestä. Johtopäätökset Tässä selvityksessä on analysoitu lähtökohtia Purotie 13:ssa sijaitsevan liikerakennuksen laajentamiseksi kerrosalaltaan noin kaksinkertaiseksi. Analyysin pohjalta on laadittu laajennusehdotus ja tarkasteltu sen vaikutuksia ympäristöön. Selvityksen perusteella laajentaminen esitetyssä laajuudessa näyttää olevan mahdollista. Ehdotan, että alueelle ryhdytään laatimaan asemakaavan muutosta, jonka aikana tässä selvityksessä esitettyjä ideoita voidaan vielä hioa ja ratkaisun teknisiä yksityiskohtia, kuten liikennettä ja jätehuoltoa, tutkia tarkemmin. Pietarsaaressa 4. kesäkuuta 2016, Juho Rajaniemi TkT, arkkitehti SAFA 8 (8)

31 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv ANVÄNDNINGSPLANSKISS KÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOS BILAGA 7 LIITE 7 1 (1)

32 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv PERSPEKTIVBILD FRÅN ÖSTRA RINGVÄGEN PERSPEKTIIVIKUVA ITÄISELTÄ RENGASTIELTÄ BILAGA 8 LIITE 8 1 (1)

33 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Blankett för uppföljning av detaljplanen BILAGA 9 LIITE 9 Basuppgifter och sammandrag Kommun 598 Jakobstad Datum för ifyllning Planens namn 32 SVEDJENABBA k33 SAMT SKYDDSGRÖNOMRÅDEN. Datum för godkännande Förslagsdatum Godkännare Dat. för meddel. om anh.gör Godkänd enligt paragraf Kommunens plankod Genererad plankod Planområdets areal [ha] 1,2095 Ny detaljplaneareal [ha] Areal för underjordiska utrymmen [ha] Detaljplaneändringens areal [ha] 1,2095 Stranddetaljplan Strandlinjens längd [km] Byggplatser [antal] Med egen strand Utan egen strand Fritidsbost.byggpl. [antal] Med egen strand Utan egen strand Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt 1, , ,33 0, A sammanlagt P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt 0, , ,44 0, T sammanlagt V sammanlagt -0,2123 R sammanlagt L sammanlagt E sammanlagt 0, ,1-0,0207 S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt Underjordiska utrymmen Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt Skyddade byggnader Ändring i skyddade byggnader Byggnadsskydd [antal] [m²vy] [antal +/-] [m²vy +/-] Sammanlagt 1 (4)

34 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Underbeteckningar Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt 1, , ,33 0, A sammanlagt P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt 0, , ,44 0, KL 0, , ,44 0, T sammanlagt V sammanlagt -0,2123 V -0,2123 R sammanlagt L sammanlagt E sammanlagt 0, ,1-0,0207 EV 0, ,0-0,0207 S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt BILAGA 9 LIITE 9 2 (4)

35 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Asemakaavan seurantalomake BILAGA 9 LIITE 9 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 598 Pietarsaari Täyttämispvm Kaavan nimi 32 KASKINIEMI k33 sekä SUOJAVIHERALUEET. Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,2095 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,2095 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,33 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,44 0, T yhteensä V yhteensä -0,2123 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0, ,1-0,0207 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3 (4)

36 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,33 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,44 0, KL 0, , ,44 0, T yhteensä V yhteensä -0,2123 V -0,2123 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0, ,1-0,0207 EV 0, ,0-0,0207 S yhteensä M yhteensä W yhteensä BILAGA 9 LIITE 9 4 (4)

37 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv SAMMANFATTNING AV BEMÖTANDEN TILL DETALJPLANEFÖRSLAGET SAMT BEMÖTANDEN BILAGA 10 Detaljplaneändring för utvidgning av kvarter 33 i Svedjenabba och Permo. Förslag till påseende PLANLÄGGARENS BEMÖTANDEN TILL UTLÅTANDEN Följande utlåtanden framfördes under tiden för påseende till detaljplaneförslaget: Miljö- och byggnadsnämnden Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten Jakobstads vatten Österbottens förbund Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk Hälsoinspektionsbyrå Herrfors Nät-Verkko Oy Ab 1/3

38 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv SAMMANFATTNING AV BEMÖTANDEN TILL DETALJPLANEFÖRSLAGET SAMT BEMÖTANDEN 1. Miljö- och byggnadsnämnden Miljö- och byggnadsnämnden hade inga anmärkningar. Bemötande: Utlåtandet noteras. 2. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten kan ökningen av byggrätt i planen anses vara i enlighet med landskapsplanens områdesbeteckning (C) då man beaktar landskapsplanens noggrannhet. NTM-centralen anser att planens bestämmelser angående skyddsgrönområdets plantering eller skyddande av trädbestånd borde specificeras. Ytterligare anser NTM-centralen att man i planen kunde ta tydligare ställning till hantering och absorbering av dagvatten. Bemötande: Detaljplanebestämmelser angående skyddsgrönområdens skyddande av trädbestånd specificeras. Principer för hantering och absorbering av dagvatten kompletteras i detaljplanebeskrivningen och eventuellt i detaljplanebestämmelserna. 3. Jakobstads vatten Jakobstads vatten hade inga anmärkningar. Bemötande: Utlåtandet noteras. 4. Österbottens förbund Enligt Österbottens förbund har planeringsområdets läge felaktigt angetts i beskrivningen som område för centrumfunktioner i landskapsplanen. Enligt förbundets tolkning är planeringsområdet beläget utanför gränsen för område för centrumfunktioner. Samtidigt påpekar förbundet att utanför område för centrumfunktioner får man i Jakobstad bygga en högst 3000 v-m² detaljhandelsenhet eller - koncentration. Förbundet påpekar även att markanvändnings- och bygglagen håller på att förnyas så att med stora detaljhandelsenheter kommer endast avses över 4000 v-m² stora affärer. Bemötande: Planeringsområdets läge är på gränsområdet för område för centrumfunktioner i landskapsplanen. Enligt NTM-centralens tolkning kan landskapsplanen med beaktande av dess noggrannhet tolkas som att området är inom området för centrumfunktioner. Österbottens förbund är emellertid landskapsplanens utarbetare och därmed den primära tolkaren. Ändringen av detaljplanen har skäl att invänta ändringen av markanvändnings- och bygglagen som troligtvis träder i kraft , då byggrätten som angetts i detaljplaneändringen obestridligen är laglig. 5. Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk påpekar att man vid uppgörande av planen bör beakta räddningsfordonen åtkomst till området och att man för släcknings- och räddningsuppdrag har tillräckligt med släckningsvatten. Bemötande: Utlåtandet noteras. 2/3 BILAGA 10

39 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv SAMMANFATTNING AV BEMÖTANDEN TILL DETALJPLANEFÖRSLAGET SAMT BEMÖTANDEN 6. Hälsoinspektion Hälsoinspektionen hade inga anmärkningar. Bemötande: Utlåtandet noteras. 7. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Herrfors Nät-Verkko Oy Ab hade inga anmärkningar. Bemötande: Utlåtandet noteras. Jakobstad Juho Rajaniemi Arkitekt Ab Rajaniemi 3/3 BILAGA 10

40 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA SEKÄ NIIDEN VASTINEET Asemakaavan muutos korttelin 33 laajentamiseksi Kaskiniemessä ja Permossa. Ehdotus nähtävillä KAAVAN LAATIJAN VASTINEET LAUSUNTOIHIN Seuraavat lausunnot jätettiin asemakaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana: Ympäristö- ja rakennuslautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pietarsaaren vesi Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Terveysvalvonta Herrfors Nät-Verkko Oy Ab 1/3 LIITE 10

41 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA SEKÄ NIIDEN VASTINEET 1. Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan kaavassa esitetyn kerrosalan lisäämisen voidaan katsoa olevan maakuntakaavan tarkkuus huomioiden maakuntakaavan aluevarausmerkinnän (C) mukaista. ELY-keskuksen mielestä kaavaa tulisi tarkentaa suojaviheralueen istuttamista tai puuston säilyttämistä koskevin määräyksin. Lisäksi ELY-keskuksen mukaan kaavassa voitaisiin ottaa tarkemmin kantaa hulevesien käsittelyyn ja imeyttämiseen. Vastine: Tarkennetaan suojaviheralueen puuston säilyttämistä koskevia määräyksiä. Lisätään kaavaselostukseen ja mahdollisesti myös kaavamääräyksiin hulevesien käsittelyä ja imeyttämistä koskevia periaatteita. 3. Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren Vedellä ei ole huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. 4. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liiton mukaan suunnittelualueen sijoittuminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle on kuvattu selostuksessa virheellisesti. Liiton tulkinnan mukaan suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueen rajauksen ulkopuolelle. Samalla liitto muistuttaa, että keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle saa Pietarsaaressa rakentaa enintään 3000 k-m2:n vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän. Liitto muistuttaa myös, että maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa siten, että vähittäiskaupan suuryksiköllä tullaan tarkoittamaan ainoastaan yli 4000 k-m2:n suuruisia myymälöitä. Vastine: Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen rajaalueelle. ELY-keskuksen tulkinnan mukaan maakuntakaavaa voidaan sen tarkkuus huomioon ottaen tulkita siten, että alue olisi keskustatoimintojen alueen sisäpuolella. Kuitenkin Pohjanmaan liitto on maakuntakaavan laatijana sen ensisijainen tulkitsija. Asemakaavan muutos onkin syytä odottamaan todennäköisesti voimaan tulevaa maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka jälkeen esitetty asemakaavan muutoksessa esitetty rakennusoikeus on kiistatta lainmukainen. 5. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos lausuu, että kaavoituksessa tulee huomioida riittävässä laajuudessa pelastusajoneuvojen pääsy kohteisiin sekä sammutusveden riittävä saatavuus. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. 2/3 LIITE 10

42 71, KV :00 / :s bilaga: Liite 71 B, kv TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA SEKÄ NIIDEN VASTINEET 6. Terveysvalvonta Terveysvalvonnalla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. 7. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Herrfors Nät-Verkko Oy Ab ei ole huomauttamista asemakaavaehdotuksesta.. Vastine: Lausunto merkitään tiedoksi. Pietarsaaressa Juho Rajaniemi Arkkitehti Oy Rajaniemi 3/3 LIITE 10

43 72, KV :00 CFV: 401/2017 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALIN- TA TOIMIKAUDEKSI Kh Kaupunginsihteeri: Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Luoto allekirjoittivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisesti sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan puitesopimuksen. Sopijakunnat ovat sopineet, että Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii 16-jäsenisen ja 16-varajäsenisen sosiaalija terveyslautakunnan hallintoyksikkönä. Lautakunnan 6 jäsentä ja 6 varajäsentä valitaan Pietarsaaresta, 4 jäsentä ja 4 varajäsentä Pedersörestä ja 3 jäsentä ja 3 varajäsentä Uudestakaarlepyystä ja samoin Luodosta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus kiertävät sopijakuntien kesken, kuitenkin siten, että isäntäkunnalla on aina joko puheenjohtajuus tai varapuheenjohtajuus. Pietarsaaren kaupunki on hoitanut puheenjohtajuutta vuoden 2015 alusta valtuustokauden loppuun asti, ja Pietarsaaren kaupungilla olisi nyt varapuheenjohtajan paikka kaksi vuotta eteenpäin valtuustokauden 2017 alusta alkaen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto valitsee sosiaalija terveyslautakuntaan 6 jäsentä ja 6 henkilökohtaista varajäsentä toimikaudeksi sekä lautakunnan varapuheenjohtajan samaksi toimikaudeksi. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee sosiaalija terveyslautakuntaan 6 jäsentä ja 6 henkilökohtaista varajäsentä toimikaudeksi sekä lautakunnan varapuheenjohtajan samaksi toimikaudeksi.

44 73, KV :00 CFV: 412/2017 JÄTELAUTAKUNNAN JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA TOIMIKAUDEKSI Kh Kaupunginsihteeri: Jäteasioita käsittelevän lautakunnan johtosääntö, 2 : "Lautakunnan kokoonpano Pietarsaaren kaupunginvaltuusto valitsee jäteasioita käsittelevään lautakuntaan kaksi (2) jäsentä ja muut osapuolena olevat kaupungit ja kunnat kukin yhden jäsenen. Jokaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan sekä muiden kunnanhallitusten ehdotuksesta varapuheenjohtajan." Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto valitsee jätelautakuntaan kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä toimikaudeksi sekä että kaupunginvaltuusto valitsee yhden jäsenen lautakunnan puheenjohtajaksi. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee jätelautakuntaan kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä toimikaudeksi sekä että kaupunginvaltuusto valitsee yhden jäsenen lautakunnan puheenjohtajaksi.

45 74, KV :00 CFV: 493/2017 RAHATOIMISTO: LYHYTAIKAISEN LUOTON OTTAMISEN ENIMMÄISMÄÄRÄN VAHVISTAMINEN Kh Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh Vuoden 2017 talousarvioon ei sisälly uusia talousarviolainoja. Maksuvalmiutta säädellään vuodesta 2016 lukien sen sijaan lyhytaikaisilla luotoilla eli kuntatodistuksilla, jotka olivat 10,5 milj. euroa vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Kassavarat olivat ainoastaan 1,3 milj. euroa tilinpäätösajankohtana. Koko lainakanta oli 43,7 milj. euroa Vuonna 2017 pitkäaikaisia lainoja tullaan lyhentämään 8,3 milj. euroa. Investointitalousarvio on 11,6 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa lyhytaikaisten luottojen ottamisen enimmäismäärät. Enimmäismäärä on tällä hetkellä 32 milj. euroa. Lyhtytaikaisen maksuvalmiuden varmistamiseksi ehdotetaan, että lyhtyaikaisten luottojen ottamisen enimmäismäärää nostetaan 40 milj. euroon. Kaupunginvaltuusto päättää mahdollisista pitkäaikaisista talousarviolainoista vuoden 2018 talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää lyhytaikaisten luottojen ottamisen enimmäismäärän nostamisesta 40 milj. euroon. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää lyhytaikaisten luottojen ottamisen enimmäismäärän nostamisesta 40 milj. euroon.

46 75, KV :00 PB: 279/2017 VUODEN 2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI Hj Liite A Henkilöstöjohtaja: Vuoden 2016 henkilöstöraportti on laadittu kaupungin henkilöstötoimistossa yhteistyössä sosiaalija terveysviraston hallinnon kanssa. Henkilöstöraportissa havainnollistetaan koko kaupunki työnantajana, eli siihen sisältyy myös sosiaalija terveydenhuolto. Raportilla pyritään esittämään havainnollisesti kaupungin työntekijät tilastomuodossa ja tekemään yleisarvioita tekstimuodossa. Raportti voi toimia suunnittelun ja päätöksenteon pohja-aineistona. Yhteistoimintaryhmä keskusteli ja hyväksyi ehdotuksen vuoden 2016 henkilöstöraportiksi kokouksessaan Ehdotus Päätös Henkilöstöjaosto hyväksyy omalta osaltaan vuoden 2016 henkilöstöraportin, joka samalla jätetään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Henkilöstöjaosto hyväksyi henkilöstöraportin lisäyksellä, että kohtaan 4.2. tehdään erittely koskien Tyhy-toiminnan osanottajamäärää. Kh Henkilöstöraportti: Liite 119 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2016 henkilöstöraportin. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Henkilöstöraportti: Liite 75

47 75, KV :00 PB: 279/2017 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin vuoden 2016 henkilöstöraportin.

48 75, KV :00 / :s bilaga: Liite 75, kh

68 76, KV :00 CFV: 260/2017 KAUPUNGIN VUODEN 2016 TILINPÄÄTÖS TKK Kaupunginkamreeri tiedottaa vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee tässä vaiheessa asian tiedoksi ja päättää tulevista kokousajankohdista. Kaupunginhallitus: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsi asian tiedoksi ja päätti seuraavan kokouksen ajankohdaksi 3.5. klo Kh Tilinpäätös 2016 (osa 1 ja 2): Liite 109 A ja B (erilliset liitteet) Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen sekä allekirjoittaa sen, - ehdottaa, että vuoden 2016 alijäämä, joka on ,91 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille, - toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen tilintarkastukseen, - valtuuttaa viranhaltijat tekemään mahdolliset tekniset korjaukset tilinpäätökseen, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä omalta osaltaan Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen, - ehdottaa, että vuoden 2016 alijäämä, joka on ,91 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille,

69 76, KV :00 CFV: 260/ toimittaa Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen tilintarkastukseen, - hyväksyä konsernitilinpäätökseen tehdyt tekniset korjaukset, - ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaalija terveyslautakunnan osalta ,00 :n ylityksen myönnettyihin määrärahoihin, sekä - esittää Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuksen valmistuttua. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että pykälän 159 osalta pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa. Kv Tilinpäätös 2016 (osa 1 ja 2): Liite 76 A ja B Tarkastuslautakunnan arviointikertomus: Liite 76 C Tarkastuskertomus: Liite 76 D Ehdotus Tarkastuslautakunta ehdottaa edellä mainittuihin asiakirjoihin, liitteisiin A - D, viitaten, että kaupunginvaltuusto: - hyväksyy Pietarsaaren kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen siten, että vuoden 2016 alijäämä, joka on ,91 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämätilille - hyväksyy sosiaalija terveyslautakunnan osalta ,00 :n ylityksen myönnettyihin määrärahoihin - myöntää kaupunginhallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudesta.

70 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 Osa I 0

71 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Sisältö 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot - ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelmaosion toteutuminen Investointiosien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostaminen KONSERNIYHTIÖT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

72 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä. Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 1

73 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta. Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2

74 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2016 toi mukanaan monenlaisia viestejä Pietarsaaren kaupungille. Kansallisesti katsoen talouden kehitys näyttää nyt kääntyneen myönteiseen suuntaan. BKT kasvoi 1,6 % vuonna 2016, ja Pietarsaaren seudun yritykset pärjäävät edelleen hyvin. Työttömyys oli Manner-Suomen lukuihin verrattuna alhaisin Pietarsaaren seudulla, vuodenvaihteessa 7,3 %, ja Pietarsaaressa 10,9 %. Toisaalta kaupungin asukasmäärä jatkoi edelleen laskuaan ja oli henkilöä , verotulojen laskiessa -3,3 %. Tilanne edellyttää kaupungilta tasapainottelua tiukan talouden ja yritteliäisyyteen, tulomuuttoon ja asukkaiden hyvinvointiin tehtävien panostusten välillä. Menojen sopeuttaminen on ollut usean vuoden ajan tavoitteena ja vuonna 2016 toimintakustannukset kasvoivat kohtalaisesti 0,6 %. Verotulojen samalla laskiessa ja valtionosuuksien kasvun ainoastaan kompensoidessa kyseisiä vähennyksiä, oli tulos negatiivinen. Vuosikatteeksi tuli 1,9 milj. euroa ja tulos osoittaa 4,87 milj. euron alijäämää. Suurimman toimialan, sosiaalija terveydenhuollon osalta lisäys oli 1,48 %, mikä heijastaa ikääntyvän väestön kasvavaa palveluntarvetta, sekä osittain myös lapsiperheiden palveluntarvetta. 3

75 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Maltillinen rekrytointi on osa toimintakustannusten vähentämistä. Kaupungin henkilöstö väheni vuonna 2016 yhteensä 51 henkilötyövuodella. Näistä 19 henkilötyövuotta on yhteydessä Malmin sairaalan koko teknisen henkilöstön siirtämiseen Malmin kiinteistöt ky:lle. Kaupungin henkilöstökustannukset pysyivät näin ollen talousarviossa. Tämä tarkoittaa myös jäljelle jäävän henkilöstön osalta osittain uusia tehtäviä ja täydennyskoulutuksen tarvetta. On tärkeää, että henkilöstö saa tukea muutosprosesseissa myös jatkossa, sillä vuoden 2019 maakuntauudistuksen muutokset tulevat olemaan suuria. Maakuntauudistuksen valmistelut näkyivät jo vuonna 2016 kaupungin organisaatiossa, erityisesti sosiaalija terveydenhuollossa. Kymmenet kaupungin työntekijät osallistuivat tavanomaisten työtehtäviensä ohella työryhmiin ja valmistelutyöhön vuoden aikana. Kaupunki jatkoi vuonna 2016 investoimista, osittain valtion kanssa tehtävien yhteisten panostusten merkeissä, joista voidaan mainita kantatie 68/satamatien parantaminen. Pännäisten ja Alholman välisen rataosuuden sähköistäminen oli myös työn alla. Laivaväylän ruoppaus vuonna 2015, rautatien sähköistäminen ja kantatie 68:n parantaminen merkitsevät, että Pietarsaaren seutu saa hyvin vahvan logistisen kokonaisuuden, joka palvelee nykyaikaisesti ja monipuolisesti alueen teollisuutta ja muita yrityksiä. Kaupunki investoi myös omiin hankkeisiin, muun muassa Rådmanin koulun keittiön cook-andchill -menetelmän käyttöönottamisen mahdollistamiseksi kaupungin ruokapalvelulle. Investoinnit olivat yhteensä 9,6 milj. euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi kohtalaisesti, 42,7 milj. eurosta (vuonna 2015) 43,7 milj. euroon ( ). Velkataakka on näin ollen euroa/asukas, maamme kuntien keskiarvon ollessa euroa/asukas. Kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2016 teknisten tukipalvelujen yhtiöittämisestä. Koko syksyn kestänyt valmistelutyö oli intensiivistä lukien 249 kaupungin työntekijää siirtyi Alerte Ab Oy:hyn, joka otti hoitaakseen teknisten tukipalvelujen tuottamisen. Yhtiöittäminen tuo uusia mahdollisuuksia toimintatapojen tarkistamiseen ja myös palvelujen tarjoamiseen koko kaupunkikonsernille. Aloitin työni kaupungin palveluksessa Tämä tapahtui aikana, jota leimasi ja leimaa edelleen epävarmuus ennakoitaessa suuria muutoksia, eli maakuntauudistusta ja sosiaalija terveydenhuoltouudistusta. Samalla monet seudun infrastruktuuriin tehdyt panostukset, elinkeinoelämän myönteiset viestit ja kaupungin oman organisaation ja kaupungin erilaisten verkostojen puitteissa toteutettava monipuolinen kehittämistyö muodostavat hyvän perustan kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia, yhtä maamme kilpailukykyisimpien alueiden keskusta. Kristina Stenman kaupunginjohtaja 4

76 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuonna 2016: Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Richard Sjölund II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraati t PRO-Pietarsaari Jakobstad Oma valtuustoryhmä Perussuomalaiset 1 YHTEENSÄ Paikkoja Puolue RKP SDP Vas Kok Kaupunginhallitus v jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia vuonna Yksityinen kulutus kasvoi volyymiltään 2,0 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen volyymi pysyi muuttumattomana eli 0,0 prosenttia. Vuonna 2016 investoinnit kasvoivat 5,2 prosenttia. Rakennusinvestointien volyymi oli +8,2 prosenttia ja kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi +5,7 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin kuten tutkimukseen ja kehittämiseen 5

77 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv ovat vähentyneet jo vuodesta 2011 lähtien. Viennin volyymi kasvoi +0,7 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi +2,0 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on vuonna ,62 miljardia euroa (2015 0,14 miljardia euroa). Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 0,84 miljardia euroa Yhteensä 111 kuntaa arvioi kunnan tuloksen muodostuvan negatiiviseksi kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2015 vuosikate oli negatiivinen 13 kunnassa. Vuoden 2016 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 439 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 347 euroa. Kuntien vuosikate kattoi ennusteiden mukaan 117 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 84 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi 18,0 miljardiin euroon Lainakanta kasvoi 3,6 prosenttia, ts. 0,6 miljardia euroa edellisvuoteen nähden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2016/2017, eli asukasmäärä on vähentynyt 193 henkilöllä vuoden 2016 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos oli myös negatiivinen. Väestö väheni 57 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan asukasta Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -30 henkilöä vuonna 2016 ja myös maassamuutto oli -115 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2016, eli +70 henkilöä. 6

78 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asuntoja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2016/2017 alueella oli ELY-keskuksen mukaan 7,3 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa myös 7,3 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 13,6 % heidän määränsä oltua 14,4 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti laski 10,9 prosenttiin vuoden 2016 lopussa sen oltua 11,1 % vuoden 2015 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 145 joulukuussa 2016 (179 v. 2015), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 36,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 258 joulukuussa 2016 (v luku oli 270). Tammikuussa 2017 oli Pietarsaaren työttömyysaste 10,4 %. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta yli 130 %, mikä on maamme korkeimpia Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Vuosi 2017 ja seuraavat vuodet merkitsevät suurten muutosten aikaa. Kaupungin tekniset tukipalvelut siirtyivät Alerte Oy:lle Vuonna 2017 maakuntauudistusta sekä sosiaalija terveydenhuoltouudistusta valmistellaan entistä intensiivisemmin. Uusi kuntalaki tulee myös kokonaisuudessaan voimaan

79 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Kunnan henkilöstö Työvuosien määrä toimialoittain vuosina : Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Muut Työvuodet yhteensä Pietarsaaren Energialaitoksen ja Pietarsaaren Sataman yhtiöittämisen vaikutukset näkyvät vuoden 2015 luvuista. Vuoden 2016 aikana työvuosien määrä väheni 51:lla vuoteen 2015 verrattuna. Yksi syy vähennykseen on että Malmin teknisen osaston koko henkilöstö, yhteensä 19 työvuotta, siirtyi Malmin Kiinteistöt Ky:lle Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: Vuodenvaihteessa 2016/2017 siirtyi 249 työntekijää Teknisestä palvelukeskuksesta Alerte Ab Oy:n palvelukseen. Kyseistä muutosta ei ole huomioitu yllä olevissa luvuissa Palkat yhteensä: Luottamushenkilöiden palkkiot: Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- ja keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,0 milj. euroa Ympäristötekijät Vuonna 2017 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 8

80 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v ja on nyt voimassa kauden Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää vaarallisten tilanteiden raportoinnissa. Yksiköiden toiminta arvioidaan vuosittain SHQS-laatukriteerien mukaisesti itsearviointeina. Vuosittain tehdään myös sisäisiä auditointeja koulutettujen sisäisten auditoijien toimesta. Sisäisten auditointien aiheena oli vuonna 2016 palvelu-, asiakas- ja hoitosuunnitelmat. Toukokuussa 2016 järjestettiin ensimmäinen ulkoinen auditointi kuuden ulkoisen auditoijan toimesta. Tuloksena oli sosiaalija terveysvirastolle myönnettävä SHQS-laaduntunnustus. SHQSlaaduntunnustus on voimassa kolme vuotta ja koskee kaikkia hallinnon, terveydenhuollon, vanhushuollon, sosiaalihuollon sekä terveystarkastuksen yksiköitä. Uusi kokonaisvaltainen riskienkartoitus on ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. Yksi toimenpide sisäisen valvonnan parantamiseen on että lähtien asiointi Kaupungintalon eri asiakaspalveluyksiköissä tapahtuu Front Office:n kautta. Osastojen väliset ovet ovat lukittuina. 9

81 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Qvalia Oy suoritti vuoden 2015 aikana Pietarsaaren Kaupungin ostolaskujen tarkastuksen. Tarkastus kohdistui vuosien 2013 ja 2014 ostolaskuja sisältävään aineistoon, yhteensä tositetta. Loppuraportti tarkastuksesta saatiin Tavoitteena oli pääoman palauttaminen identifioimalla kirjaamatta jäänyt tai väärin kirjattu arvonlisävero, tupla- ja liikamaksut, sekä muut mahdolliset ostoreskontraan liittyvät virheellisyydet. Auditoinnin yhteydessä löydettiin suhteellisesti vain pieni määrä (2,5 promillea) korjattavia virheitä. Vaikka virheiden määrä ei ollut huolestuttava, tulemme uusimaan auditoinnin kahden-kolmen vuoden välein (koska alv vanhenee kolmessa vuodessa). BDO Audiator on jaksolla suorittanut kaupungin hallinnon sisäisen tarkastuksen. Tarkastukseen on sisältynyt suunnittelu, kenttätyö ja raportointi. Tarkastus kesti 20 päivää ja keskittyi kolmeen osa-alueeseen: 1) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden sekä hyvän hallinnon toimivuuden tarkastus 2) Taloushallinnon osalta kuntalaskutuksen ja asiakaslaskutuksen tarkastus 3) Tietohallinto ja -turvallisuus BDO Audiatorin kooste ja johdon kommentit on raportoitu sekä kaupunginhallitukselle että tarkastuslautakunnalle. 10

82 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut 11

83 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 208,6 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 116,8 milj. euroa eli 56,0 %. Milj osuus 2015 muutos Toimintatuotot 91,2 43,7 % 94,1-3,1 % Verotulot 77,5 37,2 % 80,2-3,3 % Valtionosuudet 39,2 18,8 % 37,2 +5,3 % Rahoitustuotot 0,7 0,3 % 0,8-8,7 % Yhteensä 208,6 100,0 % 212,3-1,7 % Toimintatuotot Milj osuus 2015 muutos Myyntituotot 69,0 75,6 % 71,5-3,5 % Maksutuotot 13,2 14,5 % 12,3 +7,7 % Tuet ja avustukset 3,9 4,3 % 4,5-13,1 % Muut tuotot 5,0 5,5 % 5,8-12,6 % Yhteensä 91,2 100,0 % 94,1-3,1 % Toimintatuotot olivat 91,2 miljoonaa euroa, missä on vähennystä (-3,1 %). Suurin erä 2016 on myyntituotot 69,0 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaalija terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj osuus % 2015 muutos Kunnallisvero 67,7 87,3 % 68,9-1,7 % Yhteisövero 5,1 6,6 % 5,9-12,4 % Kiinteistövero 4,7 6,0 % 5,4-14,0 % Yhteensä 77,5 100,0 % 80,2-3,3 % Verotuotot vähentyivät yhteensä 3,3 % (-2,7 milj. euroa). Kunnallisvero vähentyi Pietarsaaressa 1,7 % (-1,2 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa +2,0 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) väheni Pietarsaaressa -0,45 % vuodesta 2014 vuoteen Tulokehitys Pietarsaaressa vuodesta 2014 vuoteen 2015 oli +0,4 % kasvun oltua koko maassa +1,7 %. Yhteisövero vähentyi 12,4 % (-0,7 milj. euroa). Kuntien yhteisöveron voimakas lasku kansallisella tasolla (-6,3 %) vuonna 2016 johtui pääosin kuntien jako-osuuden määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen päättymisestä. Kiinteistöveron määrä vähentyi 14,0 % (-0,8 milj. euroa) johtuen kertaluontoisista korjauseristä. 12

84 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Valtionosuudet Valtionosuudet, milj muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 36,9 34,6 +6,8 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta +2,0 +2,5-21,0 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet +0,3 +0,1 +107,2 % YHTEENSÄ 39,2 37,2 +5,3 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2016 osuus % 2015 muutos Henkilöstökustannukset 107,2 51,9 % 109,4-2,0 % Palvelujen osto 65,9 31,9 % 62,7 +5,0 % Aineet ja tarvikkeet 13,6 6,6 % 13,4 +1,3 % Avustukset 9,0 4,4 % 9,0 +0,5 % Muut toimintakustannukset 11,0 5,3 % 10,7 +2,7 % YHTEENSÄ 206,7 100,0 % 205,2 +0,7 % Toimintakustannukset nousivat yhteensä 0,7 % (1,5 milj. euroa) Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 114,7 milj. euroa (109,9 milj. euroa 2015). Rahoituksen nettokustannukset vähenivät 0,4 milj. euroa Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 1,9 milj. euroa vuonna 2016 sen oltua 7,0 milj. euroa vuonna Vuoden 2016 nettoinvestoinnit olivat määrältään 9,8 milj. euroa ja poistot 6,8 milj. euroa. Tilikauden tulos osoittaa 4,9 milj. euron alijäämää. 13

85 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Toiminnan rahoitus Velkakanta oli vuoden 2016 lopussa 43,7 milj. euroa (42,7 milj. euroa 2015) 14

86 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv

87 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 16

88 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 110,0 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 95,4 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa suurimmat erät ovat saamiset 9,1 milj. euroa, ja rahat ja pankkisaamiset 1,3 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 139,8 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 82,6 milj. euroa ja kuluneen vuoden alijäämä ,91 euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1,0 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä on 76,0 milj. euroa. Vakavaraisuus on 62,7 % (62,9 % 2015). Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kertynyttä ylijäämää on 77,7 milj. euroa (4015 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 16,6 milj. euroa. Kaupungin velkakanta nousee 43,7 milj. euroon eli 2257 euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2930 euroa asukasta kohden vuonna Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. 17

89 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Jakobstads Företagsfastigheter Ab 100,00 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Pietarsaaren Energia Oy 100,00 % Malmin kiinteistöjen ky 67,69 % Pietarsaaren Satama Oy 100,00 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % Pietarsaaren Alerte Oy 100,00 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,00 % Optima samkommun 35,91 % Pietarsaaren Vanha Satama Oy 51,62 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,67 % Pietarsaaren Jäähalli Oy 68,02 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,52 % Svenska Österbottens Förbund för bildning Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy 100,00 % och kultur 4,48 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,00 % Pohjanmaan Liitto 12,35 % OSAKKUUSYHTEISÖT Kaupungin osuus Oy Katternö Ab (Pietarsaaren Energia Oy:n kautta) 40,32 % Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus Concordia Oy 41,00 % Oy Timberpak Ab (Pietarsaaren Satama Oy:n kautta) 24,59 % VenealanTeknologiakeskus Oy 49,50 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 30,00 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,10 % Baltic Boat Yard Oy 62,50 % 18

90 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Malmin teknisen osaston koko henkilöstön ja toiminta siirtyi Malmin Kiinteistöt Ky:lle vuodenvaihteessa 2015/2016. Teknisiä palveluja koskeva toiminta: - ruokapalvelut, - siivouspalvelut, - teiden kunnossapito ja varikkotoiminta, - puistojen ja viheralueiden kunnossapito, - kiinteistönhoito ja rakentaminen, - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirrettiin vuodenvaihteessa 2016/2017 uudelle yhtiölle Alerte Ab Oy:lle. 19

91 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 20

95 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tulos osoittaa ,91 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 24

96 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi : o Strateginen alijäämä, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Vuosikate 2016 oli 1,9 milj. euroa (2015 7,0) ja nettoinvestoinnit 9,8 milj. euroa ( ,3). o Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 2,0 milj. euron kustannusvähennys vuodeksi 2017 ja myös 2,0 milj. euron vähennys vuodeksi Kaupunginvaltuuston vahvistamassa talousarviossa vuodelle 2017 on 1,0 milj. euron tehostamisvaatimus. Taloussuunnitelmaan on merkitty 2,0 milj. euron tehostamistavoite vuodelle o Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaalija terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaalija terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin kustannukset sosiaalija terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 53,9 milj. euroa. THL:n (Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) tarvevakioidut kustannukset Pietarsaaren sosiaalija terveydenhuollolle vuonna 2015 olivat 7 %, maan keskiarvoa korkeammat. THL:n tarvevakiointi tehdään ikärakenteen, sukupuolijakauman, sairastavuusindeksin ja sosiaalisten olosuhteiden perusteella. Nettokustannukset asukasta kohden, ilman tarvevakiointia, olivat vuonna 2015 Pietarsaaressa 3661 euroa, eli 12 % maan keskiarvoa, 3262 euroa, korkeammat. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset kasvoivat koko maassa ja VSHP:n alueella, niiden pysyessä aikaisempien vuosien tasolla Pietarsaaressa vuosien 2013 ja 2014 välillä. Sen sijaan koko maan nettokustannukset pysyivät samalla tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2015, kun Pietarsaaren kustannukset nousivat lievästi. Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm seuraavat toimenpiteet: 25

97 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv o Sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen yksiköt, joissa toiminta perustuu mitoitukseen, suorittavat jatkuvaa mitoitusarvojen päivitystä ja muutosta. Teknisiä palveluja koskeva toiminta: - ruokapalvelut, - siivouspalvelut, - teiden kunnossapito ja varikkotoiminta, - puistojen ja viheralueiden kunnossapito, - kiinteistönhoito ja rakentaminen, - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirrettiin uudelle yhtiölle Alerte Ab Oy:lle. o Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. Kunnossapidon yhtiöittäminen ja siihen valmistautuminen johti merkittäviin muutoksiin resurssien käytössä. Esimerkiksi rakentaminen organisoitiin uudelleen. Kaksi työnjohtotason henkilöä vaihtoi työpaikkaa vuoden 2016 aikana joten työn kehittämisen sijaan jouduttiin keskittymään palvelutuotannon ylläpitoon. Prosessien kehittämistä on tapahtunut lähinnä sähköisissä palveluissa. WWW-lomakkeiden avulla sekä parannetaan palvelua että tehostetaan ajankäyttöä. o Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi vuoden, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. Työ jatkuu edelleen vuonna o Luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Työn alla. o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Vuoden 2016 aikana työvuosien määrä väheni 51:lla vuoteen 2015 verrattuna. Yksi syy vähennykseen on että Malmin teknisen osaston koko henkilöstö, yhteensä 19 työvuotta, siirtyi Malmin Kiinteistöt Ky:lle o Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2015 kaikissa hallinnonhaaroissa. Sosiaali- ja terveysvirastossa jatkettiin vuonna 2016 järjestelmällistä laadunparannustyötä. Kaikilla tulosalueilla suoritetut sisäiset auditoinnit painottuivat hoito-, palveluja asiakassuunnitelmien arviointiin. Toukokuussa 2016 suoritettiin viraston ensimmäinen ulkoinen auditointi. Ulkoisen auditoinnin tuloksena Pietarsaaren sosiaalija terveysvirastolle myönnettiin laatujärjestelmästään laaduntunnustus, SHQS - Social and Health Quality Service. Qualification, joka myöntää sosiaalija terveydenhuollon laaduntunnustuksia totesi, että Pietarsaaren sosiaalija terveysvirasto on hyvin järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti kehittänyt palvelujärjestelmän laatua. SHQS-laaduntunnustus on voimassa saakka. 26

98 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv o Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa, ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Ylityötuntien määrä 2016 nousi 3,4 % vuodesta Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaalija terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,0 milj. euroa, ja sivistyslautakunnalle 0,3 milj. euron lisämäärärahat. Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion 0,2 milj. eurolla johtuen matalasta korkotasosta. Ainoan liikelaitoksen, Pietarsaaren veden tulos oli positiivinen +0,3 milj. euroa, mutta 0,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Verotulot 2016 jäävät 1,5 milj. euroa talousarviosta. Valtionosuudet taas ylittävät talousarvion 1,3 milj. eurolla. 27

99 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tuloslaskelmaosion toteutuminen TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA MUKAAN LUKIEN Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio muutosten Toteutuma Toteutuma talousarvio muutokset jälkeen 2016 Poikkeama 2015 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut kulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilat Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitok Korkomenot muille Korkomenot liikelaitoksille Muut rahoitusmenot RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT VUOSIKATE KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT TILIKAUDEN TULOS

100 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Verotulojen erittely Talousarvio 2016 Toteutuma 2016 Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi , ,40 Verovuosi , ,12 Verovuosi , ,20 Verovuosi , ,54 Verovuosi , ,16 Verovuosi , ,10 Verovuosi , ,78 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,82 Verovuosi , ,33 Verovuosi , ,28 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,89 Verovuosi , ,28 Verovuosi , ,00 Verovuosi , ,45 Verovuosi ,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2016 Toteutuma 2016 Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Liikelaitokset Talousarvio 2016 Toteutuma 2016 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi Yhteensä

101 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Investointiosien toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 1,5 milj. euron lisämäärärahat, sisältäen määrärahojen siirtoa edelliseltä vuodelta. Lisämäärärahaa myönnettiin 0,2 milj. euroa Tellushallin mattoa varten. Määrärahojen siirtoa edelliseltä vuodelta koski raatihuoneen korjausta, Satamatietä ja Pietarsaaren Veden investointeja. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 9,8 milj. euroa eli 505 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 7,3 milj. euroa, sosiaalija terveysviraston 0,4 milj. euroa ja liikelaitoksen investointien 2,0 milj. euroa. 30

102 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADSSTYRELSEN - KAUPUNGINHALLITUS BU-ändring Bokslut TA-muutos Tilinpäätös BU-TA BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Avvikelse Poikkeama Utg/Menot Övriga värdepapper - Muut arvopaperit Ink/Tulot Försäljning av aktier - Osakkeiden myynti Utg/Menot Centralsjukhuset - Keskussairaala Netto RÄDDNINGSNÄMNDEN - PELASTUSLAUTAKUNTA Utg/Menot Lösegendom - Irtaimisto Ink/Tulot BILDNINGSNÄMNDEN - SIVISTYSLAUTAKUNTA Utg/Menot Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Utg/Menot Övriga samkommuner Bildning - Muut kuntayhtymät; Koulut Utg/Menot T ellushallens matta - T ellushallin matto Förbä ttr. a v friluftsomr./le de r - Ulk.a lue ide n/-re ittie n Utg/Me not kunnostus TEKNISKA NÄMNDEN - TEKNINEN LAUTAKUNTA Husavdelningens investeringar tot. - Talo-osaston investoinn Nybyggnad och T illbyggnad -Uudis- ja lisärakentaminen Utg/Menot Staffansnäs - T apaninniemi Nybyggnad och tillbyggnad, totalt - Uudis- ja lisärakentaminen, yht Utg/Menot Underhållande investeringar - Kunnossapitoinvestoinnit Ink/Tulot Utg/Menot Rådmans, köksstrategi - Rådmans, keittiöstrategia Utg/Me not Björkba cka pe rsona le ns socia l utrymme n - Koivurinte e n henkilökunnan sosiaalitilat Utg/Menot Björkbacka ; avdelning 3 - Koivurinne ; osasto Utg/Me not Språkbadskola, planering - Kielikylpykoulu, suunnittelua Utg/Me not Ete lä nummi skola, ta k- och fa sa dre nove ring - Etelänummen koulu, katto- ja julkisivuremontti Utg/Menot BI-fastigheten, planering - BI-kiinteistö, suunnittelua Utg/Menot Stadhuset, infopunkt - Kaupungintalo, infopiste Utg/Menot Rådhuset - Raatihuone Underhållande investeringar totalt -Kunnossapitoinvestoinnit yhteensä Mätning och markanvändning - Mittaus ja maankäyttö, netto Utg/Menot Mätning och markanv. Mark köp o försäljning Ink/Tulot Mittaus ja maankäyttö: maan osto ja myynti Utg/Menot Mätutrustning - Mittauskalusto Utg/Menot Byggande av tomter - tonttien rakentaminen Kommuna lte knik - Kunna lliste kniikka Utg/Menot Löpande investeringar- Juoksevat investoinnit Särskilda Investeringar - Erillisinvestoinnit Utg/Menot Stationsvägen-Fabriksgatan, planering - Asematie - T ehtaankatu, suunnittelua Utg/Menot Stamväg 68, planering - Kantatie 68, suunnittelua Utg/Menot Botte nviksvä ge n-öste rma lmsga ta n-ahströmsga ta n - Pohjanlahdentie -Itänummenkatu - Ahlströminkatu Utg/Menot Förbä ttring och utve ckling a v ce ntrummiljön - Keskustaympäristön parannus ja kehittäminen Utg/Menot Ga tube lysning - Ka tuva la istus Utg/Menot Hamnvägen - Satamatie Utg/Menot Kameraövervakning - Kameravalvonta

103 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A STADEN - KAUPUNKI UT GIFT ER-MENOT INKOMST ER-T ULOT NET T O SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN - SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Utg/Me not Socia l- och hä lsovå rdsve rke t - Sosia a li- ja te rve ysvira sto AFFÄRSVERK - LIIKELAITOKSET JAKOBSTADS VATTEN - PIETARSAAREN VESI AFFÄRSVERKEN TOTALT -LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ UT GIFT ER-MENOT INKOMST ER-T ULOT NET T O TOTALT STADEN + SOCIAL OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN + AFFÄRSVERKEN - YHTEENSÄ KAUPUNKI + SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA + LIIKELAITOKSET INVESTERINGAR - INVESTOINNIT 1000 EURO/A BU-TA BU-ändring TA-muutos BU efter förändring TA muutoksen jälkeen Bokslut Tilinpäätös Avvikelse Poikkeama SUMMA INVESTERINGAR(externa) - INVESTOINNIT YHTEENSÄ(ulkoiset) Summa utgifte r - Me not yhte e nsä Summa inkomster - T ulot yhteensä Netto utgifter - Nettomenot Nettoinvesteringar/inv - Nettoinvestoinnit/asukas

104 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS: Vaasan keskussairaala: Ei rahoitusosuutta investointeihin Arvopaperit: 0,05 milj. euroa Pietarsaaren toripysäköinti Oy:n omistusosuuteen ja 0,1 milj. euroa Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohallin omistusosuuteen. Tämän lisäksi kaupungin osakeomistus lisääntyi teknisiä palveluja koskevan yhtiöittämisen takia. Osakeomistus Alerte Ab Oy:ssa on 1,7 milj. euroa, joka toteutettiin apporttina. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Investointeihin, 0,2 milj. euroa sisältyy mm. autoja ja palonsuojalaitteita. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. Osa budjetoiduista tuloista, eli korvaukset öljyntorjuntalaitteista, toteutuvat jälkikäteen. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkeenjäänyttä johtuen alhaisista määrärahoista. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin kustannuksiin oli investointitalousarvioon varattu 1,1 M euron määräraha. Myönnetystä määrärahasta käytettiin 1,13 M. Määräraha ylittyi 2 %. Määrärahaa käytettiin seuraavasti: Opetusrakennukset 0,25 M Hoitorakennukset 0,51 M Museo, liikunta- ja kokoustilat 0,07 M Konttorirakennukset 0,29 M Erillisiä määrärahoja myönnettiin ja käytettiin seuraavasti: Koivurinteen remontti ja suunnittelu 0,55 M josta käytettiin 0,45 M Staffansnäsin varikko 0,4 M josta käytettiin 0,34 M Rådmanin keittiö 0,145 M josta käytettiin 1,43 M Kaupungintalo, front-office 0,03 M josta käytettiin 0,03 M Kielikylpykoulun suunnittelu 0,2 M josta käytettiin 0,05 M Raatihuoneen korjaus 0,41M josta käytettiin 0,41 M Etelänummen kattoremontti 0,2 M josta käytettiin 0,19 M Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. 33

105 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Kunnallistekniikka Juoksevien investointien määrärahasta käytettiin 65 % katusaneerauksiin. Suurimmat kohteet olivat osa kerrallaan saneerattavat Pohjanlahdentie, Permontie ja Itärannantie sekä Vestersundinkadun viimeistelytyöt. Vuonna 2016 tehdyt saneeraukset ovat olleet yhteishankkeita Pietarsaaren Veden ja muiden osallisten kanssa. Uusien katujen rakentamiseen käytettiin samasta määrärahasta noin 9 %. Sillä rakennettiin Otsopellonkujaa ja Kärkiniemenkujaa ja viimeisteltiin Timoteintietä. Konevarikolla uusittiin traktori, jota pääasiassa käytetään liikunta-alueiden hoidossa. Kokonaismäärärahasta koneiden osuus oli 4 %. Urheilualueisiin kului 6 % määrärahasta, jolla vaihdettiin keskuskentän nurmi ja kunnostettiin Vestersundinkylän kaukalon maapohja. Kittholman hyppytornista teetettiin kuntotutkimus ja kustannusarvio sen kunnostamisesta. Puistoyksikössä kunnostettiin vesiongelmista kärsinyt Etelä-Kivilösin leikkipuisto, 3 % määrärahasta. Kråkholman leikkipuiston suunnitelmia (opinnäytetyönä) ei vielä ollut käytettävissä. Asfaltointeihin käytettiin 4 % määrärahasta. Kohteita olivat Kråkholmankatu, Lotta Svärdinkatu, Vänrikki Ståhlinkatu, Permontie ja Rantapellontie. Erillisinvestoinneista käytettiin suurin osa Pietarsaaren satamatie -hankkeeseen ( euroa), Pohjanlahdentiehen ( euroa) ja Keskustaympäristön parantamiseen ( euroa). Keskustassa parannettiin kielikylpykoulun muuton takia myös alueen liikenneturvallisuutta ja rakennettiin jo valmiiksi torialueen pintavesille viivytyssäiliö. Katuvalaistuksen saneerauskohteita olivat Parenteesi ja Itäinen Rengastie. Näiden lisäksi aloitettiin Siikaluodon rautatiesillan yleissuunnittelu, osallistuttiin kantatie 68 suunnitteluun sekä poliisin kameravalvontahankkeeseen. Investointien taloudellinen tulos näyttää ylitystä 4 % juoksevien investointien summassa ja vastaavasti 5 % erillisinvestoinneissa. Pohjanlahdentien yhteishankkeessa kustannusarvion ylitys tuli Itänummenkadun liikennevalojen siirrosta, omista suunnittelukustannuksista ja tilapäisistä järjestelyistä kun hanke jaettiin kahdelle vuodelle. Keskustaympäristön parantamiselle kirjattiin suunnittelukustannusten, euroa, lisäksi aiemmin mainitut koulun liikenneturvallisuuden parantamisen kustannukset, keskustan pysäköintiaikojen liikennemerkkimuutokset ja jouluvalot. Torin kaivantovaihetta hyödynnettiin rakentamalla jo nyt osa pintavesijärjestelmää ja vastaavasti kävelykadulla uusittiin sähkökaivo. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat 429,000 euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 2,0 milj. euroa vuonna

106 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Rahoitusosan toteutuminen 35

107 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta NÄMNDNIVÅ LAUTAKUNTATASO UTGIFTER O INKOMSTER BS BS Ursprunglig Korrigerad EURO budget Budge t- ä ndring budge t BS Avvike lse BS/BU MENOT JA TULOT T P T P Poikkema 2016 Alkuperäinen T alousarvio- Korjattu T P T P/T A ta lousa rvio muutos ta lousa rvio STADSSTYRELSEN INK - TULOT KAUPUNGINHALLITUS UT G - M EN OT N ET T O ,01 % CENTRALVALNÄMNDEN IN K - T ULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA UT G - M EN OT N ET T O #DIV/0! REVISORER INK - TULOT TILINTARKASTAJAT UT G - M EN OT N ET T O ,96 % SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER INK - TULOT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT UT G - M EN OT N ET T O ,25 % MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UT G - M EN OT ALUEEN PELASTUSLAITOS N ET T O ,33 % BILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT SIVISTYSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT N ET T O ,90 % Svenska Yrkeshögskolan Novia INK - TULOT UT G - M EN OT N ET T O MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTAUT G - M EN OT N ET T O ,56 % TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT TEKNINEN LAUTAKUNTA UT G - M EN OT N ET T O ,00 % SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN INK - TULOT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT N ET T O ,22 % AVFALLSNÄMNDEN INK - TULOT JÄTELAUTAKUNTA UT G - M EN OT N ET T O ,00 % TOTALT IN K - T ULOT YHTEENSÄ UT G - M EN OT N ET T O ,89 % 36

108 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 37

112 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv KONSERNI 41

116 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymän tarkistetun poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenon suuruisena. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen mukaisena. Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty taseeseen suoriteperusteisesti. Verotulot on kuitenkin kirjattu asianomaisen tilikauden tilitysajankohdan mukaisesti. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Koronvaihtosopimuksia ei ole kirjattu käypään arvoon Korkojohdannaisista johtuvat kassavirrat on tilikauden aikana kirjattu rahoitustuottoina ja -kustannuksina. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäinen omistus Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen olennaiset aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Tytäryhtiöt Pietarsaaren Jäähalli Oy:n osalta on käytetty tilinpäätöstiedot per

117 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Baltic Boat Yard Oy:n osalta konsernitilinpäätöksessä on käytetty alustavaa tilinpäätöstä. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1) TOIMINTATUOTOT Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus) Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Muut Sosiaali- ja terveyslautakunta Pohjanmaan jätelautakunta Pietarsaaren Vesi Muut tulot Yhteensä TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (2) VEROTULOJEN ERITTELY Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (3) Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustava valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Laskennalliset valtionosuudet yhteensä TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (4) OSTOPALVELUJEN ERITTELY Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Yhteensä

118 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (5) Pietarsaaren kaupungin poistosuunnitelma (koskee kaupungin kaikkia laitoksia ja virastoja) Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7. maaliskuuta 2011 Asuinrakennukset, kiviset Asuinrakennukset, puiset Hoitorakennukset, kiviset Hoitorakennukset, puiset Toimisto- ja hallintorak., kiviset Toimisto- ja hallintorak., puiset Urheilu- ja kok.tilat, kiviset Urheilu- ja kok.tilat, puiset Opetusrakennukset, kiviset Opetusrakennukset, puiset Maa- ja metsätilat, puiset Muut hall. rakennukset, kiviset Muut hall. rakennukset, puiset Muut tehdasrakenn., kiviset Muut tehdasrakenn., puiset Muut talousrakenn., kiviset Muut talousrakenn., puiset Muut vapaa-ajanrak., kiviset Muut vapaa-ajanrak., puiset Talousrakennukset, kiviset Talousrakennukset, puiset Sähkö-, vesi- ym. tuotantorak. kiviset Sähkö-, vesi- ym. tuotantorak. puiset Kadut, tiet, torit, puistot yms. Rautatie (Satama) Vesialueet ja väylät Sillat ja laiturit Pienvenesatamat Liikenteenohjauslaitteistot Katuvalaistus Puhelinverkko, keskus Vedenjakelu-, viemäri ja päivävesiverkko Vesi-, viemäri-yms.laitoskoneet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntimet ym. Kaukolämpölaitt., kattilat, verkot ym. Muut putki- ja kaapeliverkot Raakavesisäiliö Liikuntalaitokset Rauta-alukset Muu kuljetuskalusto Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Atk-laitteet Muut laitteet ja varusteet Muoto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 47

119 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (6) Keskimääräiset poistot ja investoinnit Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama (%) -36 % -31 % Ero johtuu tarkastuskauden aivan liian kiivaasta investointitahdista TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (7) Pakollisten varausten muutos Eläkevastuu Vähennykset tilikaudella Kunnan eläkejärjestelmän eläkevastuu Johdannaissopimukset Lisäys tilikaudella Johdannaissopimukset Energiavirasto Lisäys tilikaudella Energiavirasto Kaatopaikka Lisäys tilikaudella Kaatopaikka TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (8) Selvitys muihin toimintatuottoihin sisältyvistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista Osakkeiden myynti Maa-alueiden myynti Muut myyntivoitot Yhteensä TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (9) Tuotto osuuksista muissa yhteisöistä Osinkotuotot Peruspääoman korko TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (10) Menetetyn työansion korvaus

120 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (11) Valtuustoryhmille annetut tuet yhteensä TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1) Pysyvät vastaavat Poistamaton hankintameno 1.1 Lisäys Vähennys Erien väliset siirrot Tilikauden poisto Rahoitusosuus Poistamaton hankintameno Aineettomat hyödykkeet 0 0 * Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 * Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet * Maa- ja vesialueet * Rakennukset * Kiinteät rakenteet ja laitteet * Koneet ja kalustot * Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset * Osakkeet ** Osakkeet, tytäryhteisöt ** Osakkeet, osakkuusyht ** Osakkeet, muut * Kuntayhtymäosuudet * Lainasaamiset; tytäryhteisöt * Lainasaamiset; muut Yhteensä TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (2) Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset Saamiset yhteistyökunnilta Sosiaali- ja terveyshuolto Kirjaston myöhästymismaksuja koskevia saatavia, noin euroa, ei ole otettu taseen saataviin.

121 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (3) Oma pääoma Peruspääoma , ,87 Peruspääoma , ,87 Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) , ,54 Lisäys Vähennys Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) , ,54 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,05 Lisäys Edellisten tilikausien yli/alijäämän siirto , ,19 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,24 Edellisten tilikausien tulosten oikaisu Tilikauden yli/alijäämä , ,55 Oma pääoma , ,20 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (4) Pitkäaikaiset velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (5) Pakolliset varaukset Eläkevaraus Kaatopaikka TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (6) VELKOJEN ERITTELY Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat Velat kuntayhtymille Muut velat Velat yhteistyökunnille Muut velat

122 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (7) Muut pitkäaikaiset velat Liittymismaksut Hoidettavien varat (eivät sisälly kaupungin taseeseen) TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (8) Erittely siirtoveloista Vuosilomapalkkavelka Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMIKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin antamat takaukset Alkuperäinen takaus Jäljellä 2016 Tytäryhteisöjen puolesta Osakkuusyhteisöjen puolesta Muiden puolesta Yhteensä Eläkevastuu Kuntien takauskeskus Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Vastuu oleellisista vuokrasopimuksista per Sosiaali- ja terveyslautakunta Muu kaupunki 8,07 milj. 6,09 milj. Merkittävät yhteistyö- ja kumppanuussopimukset Yhteistoimintasopimus Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kanssa sopimuskuntien sosiaalija terveydenhuoltotyön isäntäkuntana toimimisesta, vuositaso Yhteistyösopimus Keski-Pohjanmaan alueellisen pelastustoimen kanssa, vuositaso 139,8 milj. 2,1 milj. Vireillä olevat oikeudenkäynnit Ympäristövastuu

123 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv KORKOJOHDANNAISET Nordea / (sopimus alk ) Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 6 kk Euribor Kaupunki maksaa: 1,64 % p.a. Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) OP-Pohjola (sopimus alk ) Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 1,64 % p.a. Kaupunki maksaa: 6 kk Euriobor Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) Nordea / (sopimus alk ) Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 3 kk Euribor Kaupunki maksaa: 2,50 % p.a. Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) OP-Pohjola (sopimus alk ) Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 2,50 % p.a. Kaupunki maksaa: 3 kk Euriobor Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) Nordea / (sopimus alk ) Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 6 kk Euribor Kaupunki maksaa: 3,29 % p.a. Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) Nordea / (sopimus alk ) Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 6 kk Euribor Kaupunki maksaa: 2,97 % p.a. Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) OP-Pohjola Jakobstad 1 (sopimus alk ) Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo Sopimuksen erääntymispäivä Pankki maksaa: 3 kk Euribor Kaupunki maksaa: 1,67 % p.a. Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)

124 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv LEASINGVASTUIDEN YHTEISSUMMA Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät , ,73 Myöhemmin erääntyvät , ,80 Yhteensä , ,54 3 STEP IT LEASINGSOPIMUKSET Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät , ,71 Myöhemmin maksettavat , ,30 Yhteensä , ,01 NORDEA TUKIRAHOITUS LEASINGSOPIMUKSET (as.nro 56148) Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät 4 578,00 696,00 Myöhemmin maksettavat 792,00 96,00 Yhteensä 5 370,00 792,00 NORDEA TUKIRAHOITUS LEASINGSOPIMUKSET (as.nro 47725) Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät , ,91 Myöhemmin maksettavat , ,27 Yhteensä , ,18 DANSKE FINANCE OY LEASINGSOPIMUKSET Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät , ,31 Myöhemmin erääntyvät ,31 0,00 Yhteensä , ,31 SIEMENS FINANCIAL SERVICES Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät , ,81 Myöhemmin maksettavat , ,23 Yhteensä , ,04 53

125 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilötyövuosien määrä Sosiaali ja terveysvirasto Päivähoito ja koulutusvirasto Tekninen virasto Muut Yhteensä Henkilöstökulut Maksetut palkkiot Maksetut palkat Eläkekustannukset Muut henkilösivukustannukset Henkilöstökulut Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä TILINTARKASTAJIA KOSKEVAT LIITETIEDOT KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot 585 Tarkastuslautakunnan tehtävät Muut palkkiot Yhteensä BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan tehtävät Muut palkkiot 781 Yhteensä Ernst & Young Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan tehtävät Muut palkkiot Yhteensä

126 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tuokko Tilintarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan tehtävät Muut palkkiot 0 Yhteensä Palkkiot yhteensä KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Omistukset muissa yhteisössä Tytäryhteisöt Kotipaikka Kaupungin osuus Konsernin osuus Osuus omasta pääomasta Osuus vierasta pääomasta Osuus voitosta/ tappiosta Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, P:saari 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Ebba P:saari 100,00 % 100,00 % Pietarsaaren Alerte Oy P:saari 100,00 % 100,00 % Pietarsaaren Energia Oy P:saari 100,00 % 100,00 % Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy P:saari 100,00 % 100,00 % Kiint. Oy Kaarilahden halli P:saari Pietarsaaren Vanha Satama Oy P:saari 51,62 % 51,62 % Pietarsaaren Satama Oy P:saari 100,00 % 100,00 % Pietarsaaren Jäähalli Oy P:saari 68,02 % 68,02 % Tytäryhteisöt yhteensä Kuntayhtymät Osuus omasta pääomasta Osuus vierasta pääomasta Osuus voitosta/ tappiosta Kaupungin Konsernin Kotipaikka osuus osuus Malmin kiinteistöjen ky Jakobstad 67,69 % 67,69 % Vaasan sairaanhoitopiiri Vasa 5,50 % 5,50 % Optima samkommun Jakobstad 35,91 % 35,91 % Kårkulla samkommun Parainen 4,48 % 4,48 % Vasa 4,48 % 4,48 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur SÖF Pohjanmaan liitto Vasa 12,35 % 12,35 % Kronoby Folkhögskola Kronoby 9,52 % 9,52 % ESKOON sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Seinäjoki 2,73 % 2,73 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Karleby 13,67 % 13,67 % Kuntayhtymät yhteensä Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät yhteensä

127 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Osakkuusyhteisöt Kotipaikka Kaupungin osuus Konsernin osuus Osuus omasta pääomasta Osuus vierasta pääomasta Osuus voitosta/ tappiosta Oy Katternö Ab (Pietarsaaren Energia Oy:n kautta) P:saari 40,32 % 40,32 % Oy Timberpak Ab (Pietarsaaren Satama Oy:n kautta) P:saari 24,59 % 24,59 % Ab Jakobstadsregionens näringscentral-concordia- Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus P:saari 41,00 % 41,00 % Venealan Teknologiakeskus Oy P:saari 49,50 % 49,50 % Kiint. Oy Kruunupyyn Lentohalli Kruunupyy 30,00 % 30,00 % Oy Pohjanmaan Biokaasu Kokkola 31,10 % 35,89 % Baltic Boat Yard Ab P:saari 62,50 % 62,50 % Osakkuusyhteisöt yhteensä Pakolliset varaukset Eläkevaraus Muut varaukset Siirtovelat Vuosilomapalkkavelka Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Kuntayhtymien Tytäryhteisöjen

128 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja ANDREAS SVARVAR TOIMIALA: Vesihuolto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sääolojen äärevöityminen ja säätyypin nopeat ja odottamattomat muutokset näyttävät tulleen jäädäkseen. Osaltamme muutos on vaikuttanut varsin voimakkaasti sekä vesilaitoksen että viemärilaitoksen toimintaan. Aiemmin vain keväisin esiintyneet virtaamahuiput näyttävät toistuvan nyt myös loppuvuodesta, vieläpä keväisiä hankalampina. Elokuussa oli näkyvissä virtaamahuippu mikä oli kolme kertaa suurempi kuin vuorokausikeskivirtaama. Maailmantalous ja osin myös Euroopan talous osoitti vuoden aikana elpymisen merkkejä. Suomen taloudessa vähäistä piristymistä oli havaittavissa vuoden aikana. Pietarsaaren Veden liikevaihto kasvoi 3,1 % ja samalla ylitettiin käyttökustannusten määrärahat 3,4 %. Suurin syy ylityksiin oli materiaali- ja ostopalveluissa. Vesihuoltolain muutokset tulivat voimaan jo Samanaikaisesti tulivat voimaan myös maankäyttö- ja rakennuslain uudet hulevesien hallintaa koskevat säädökset. Niiden myötä päävastuu hulevesien hallinnasta siirtyi vesihuoltolaitoksilta kunnille. Kunta ja vesihuoltolaitos voivat kuitenkin sopia, että vesihuoltolaitos jatkossakin huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Tämä asia on kuitenkin meidän osaltamme vielä vaiheessa. 57

129 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Veden laatu Laatuvaatimukset ja - suositukset (stm 461/2000 ja 442/2014) Toteutustapa Vastuussa oleva Viranomais- ja omavalvonta, käyttöinsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Vaatimukset täyttyivät. Suositusten osalta todettiin rutiinitarkastuksessa yksi mangaanin poikkeama. Vedentoimituksen keskeytykset Viemärin toimintahäiriöt Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys Asiakaspalautteen rekisteröinti, suunnitteluyksikkö Kehitys oikean suuntainen Kehitys oikean suuntainen HENKILÖKUNTA kohdennettu ja hyvä johtavuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Työpaikkakokouksia 8 kertaa/v verkst. dir., esimies Arviointi (Tilinpäätös) Henkilökunnan vaihtumisen takia tavoitetaso ei täyttynyt kaikkien yksiköiden osalta Ahkera ja vauras henkilökunta Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Määrällinen ja kohdistettu henkilöstökoulutus Ammattikohdistettu 1-2 päivä/v Toteutustapa Vastuussa oleva toimitusjohtaja, esimies Arviointi (Tilinpäätös) Noin 40 % henkilökunnasta saavutti tämän. Tässä on parantamisen varaa. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Asiakasmaksut Maan keskitaso +/-15 Vesihuoltolaitosten % maksut, vvy:n raportit, toimitusjoht. Arviointi (Tilinpäätös) Kun huomioidaan sekä viemäriveden että juomaveden maksut tavoite saavutetaan. RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2015 min - real - max Investointien tulorahoitus Suurempi kuin 100 % 10 vuoden tarkastelujaksolla Toteutustapa Vastuussa oleva Tilinpäätös, toim.joht. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitetaso saavutettiin. 58

130 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TOIMINTA JA TALOUS Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden aikana osa henkilökunnasta on lopettanut ja uusia on tullut tilalle. Koska varastotoiminnot siirtyivät meille vuodenvaihteen jälkeen, siirtyivät myös varastonhoitaja Kai Fagerhed ja varastotyöntekijä Viktor Nieminen meille. Keväällä käyttöinsinööri Jonas Ahlström siirtyi muihin tehtäviin ja hänen tilalle tuli Leif Nyberg. Kesän aikana siirtyi myös toinen käyttöinsinöörimme, Jan Snellman toisiin tehtäviin, ja hänen tilalle tuli Tom Dahlfelt. Syksyllä meidän monivuotinen toimitusjohtaja Markku Kaksonen jäi eläkkeelle ja hänen tilalla aloitti Andreas Svarvar. Syksyllä palkattiin Roosa Eloniemi laboratoriovastaavaksi Åminnen vesilaitokselle. Loppuvuodessa palkattiin myös Anssi Tervaskangas suunnittelu-insinööriksi. Vuoden lopussa vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 34 henkilöä. Näistä 26 oli kuukausipalkkaisia ja kahdeksan tuntipalkkaisia. Yksi työntekijä kuukausipalkkaisista ja yksi tuntipalkkaisista oli osa-aikainen. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 44,63 vuotta. Tilapäisten työntekijöiden (sijaisten ym.) lukumäärä vuoden aikana oli kolme henkilöä. Työvuosien määrä oli yhteensä 31,37. Henkilöstö osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin varsin ahkerasti. Vähintään 1-3 koulutuspäivää kertyi noin 42 % henkilöstöstä. Asiakkaat ja myynti Laskutetun veden kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuodesta kun taas jäteveden määrä pieneni. Laskutettu vesimäärä oli m3, kun se 2015 oli m3 (ero 1,9 %). Laskutettu jätevesimäärä oli m3, kun se 2015 oli m3 (ero -3,0 %). Laskutetun jäteveden määrän pieneminen tapahtui suurimmaksi osaksi omalla alueella. Vuoden 2016 lopussa laskutettavien vedenkäyttöpaikkojen lukumäärä oli 5 030, kun paikkoja edellisen vuoden lopussa oli

131 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Vedenhankinta Vedenhankinta tapahtui edelleenkin pääasiassa Ähtävänjoesta. Åminnen vesilaitoksen käsittelyprosessiin pumpattu raakavesimäärä oli m3, mikä oli 6,3 % edellisvuotta vähemmän. Käsiteltyä talousvettä pumpattiin vesijohtoverkkoon m3 (- 8,3 %) eli m3/v. Erotus m3, eli 20,7 % raakaveden määrästä käytettiin vesilaitoksen sisäisiin tarpeisiin, kuten flotaatioyksiköiden sekä hiekka- ja hiilisuodattimien huuhteluun. 3 Vesimäärät (milj.m3) 2,5 2 1,5 1 0, raakavesi verkkoon pumpattu vesi laskutettu vesi vesilaitoksen sisäinen käyttö muilta laitoksilta laskutettu muilta laitoksilta ostettu Ähtävänjoen raakaveden laatu vuonna 2016 oli edellisvuotta parempi. Tärkeimmän veden laatua kuvaavan parametrin, kaliumpermanganaattiluvun, joka mittaa raakaveden orgaanisen aineksen määrää, keskiarvo oli 66,7 mg/l. Keskiarvo oli 12 % pienempi kuin edellisen vuoden keskiarvo, 74,9 mg/l Åminne vesilaitos/ KMnO4-luku raakavedessä ja puhdassa vedessä KMnO4 raakavedessä KMnO4 puhdassa vedessä Valvontatutkimukset osoittivat talousveden täyttäneen asetuksen laatuvaatimukset raakavedestä, poikkeuksena yksi rajoitettu tarkkailu (6.10) kun mitattu mangaanitaso verkostossa oli 0,180 mg/l, mangaanin suositusarvo on 0,050 mg/l. Kaliumpermanganaattiluku verkostossa oli vuoden aikana keskimäärin 7,8 mg/l. 60

132 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Klooripitoisuus johtoverkossa on pidetty jatkuvasti vakaalla tasolla veden hygieenisen laadun varmistamiseksi. Viranomaisvalvonta on rajoitetussa tarkkailussa käsittänyt 24 näytteenottokertaa, yhteensä 531 analyysiä ja laajennetussa tarkkailussa 4 näytteenottokertaa, 311 analyysiä, ylityksiä ei ole ollut. Lisäksi terveysvalvonnan raakaveden tarkkailu on käsittänyt 4 näytteenottokertaa ja 72 analyysiä. Itse olemme suorittaneet käyttötarkkailua raakavedestä ottaen 381 näytettä (3 356 analyysiä), puhtaasta vedestä 359 näytettä (2695 analyysiä), johtoverkosta 3 näytettä (30 analyysiä), alasäiliölle tulevasta vedestä 6 näytettä (11 analyysiä) ja lähtevästä vedestä 6 näytettä (49 analyysiä). Tämän lisäksi on puhdistusprosessista otettu ja analysoitu suuri joukko näytteitä; flotaatioyksiköistä, hiekkasuodattimista, välipumppauksesta, hiilisuodattimista, desinfioinnista jne. Huuhteluvedet flotaatiosta pitää nykyisen ympäristöluvan mukaan puhdistaa tai pumpata Alhedan jätevedenpuhdistamolle viimeistään Huuhteluvedet hiekka- ja hiilisuodattamista saadaan jatkossakin päästää jokeen, edellyttäen ph:n olevan välillä 6 8. Flotaatio- ja välialtaiden puhdistus suoritettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Kalkkitoimittajan vaihdos (uusi SMA Minerals) aiemman toimittajan laatuongelmien vuoksi, näytti olevan onnistunut, kalkkitukokset ovat vähentyneet merkittävästi. Sulzerin kunnostettavat raakavesipumput otettiin käyttöön vuoden alussa. Vuoden aikana ostettiin pieni määrä vettä (9 166 m3) Kovjoki Vatten Ab:n pohjavesilaitokselta Uudenkaarlepyyn suunnan yhdysvesijohdon (kriisivesijohdon) kautta. Tarkoituksena oli pitää kriisivesijärjestelmä toimintakunnossa. Varavoimalaitos on ajoittain ollut käytössä useamman lyhyen ja muutaman pidemmän sähkökatkoksen aikana. Johtoverkot Johtoverkot-yksikkö toimii Tapaninniemen tiloissa varikkoalueella. Uuden kylmävaraston rakentaminen ja puolilämpimän varaston kunnostaminen tarpeisiimme aloitettiin vuoden 2015 aikana ja otettiin käyttöön Teetimme omana työnä vesijohtojen ja viemäreiden saneerausta vuoden aikana urakalla Peltoraitilla, Permontiellä, Pohjalahdentiellä sekä Kolpintietä pitkin. Vuoden aikana jatkuivat myös suuren seudullisen hankkeen työt osuudella Spituholmintie risteykseen Pohjanlahdentie - Sofialaaksontie. Uusi syöttövesijohtoosuus, Åminne Pedersin alavesisäiliö, otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden aikana. Kytkentätyö Pedersissä oli erittäin haastava työ, joka vaati sekä tarkkaa suunnittelua että ammattitaitoa. Vesijohtoverkon putkirikkojen lukumäärä vuonna 2016 oli 36 kpl kun se edellisvuonna oli peräti 44 kpl. 61

133 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Vuonna 2016 todettiin viemäritukoksia vain 2 kappaletta. Suurempia häiriötilanteita esiintyi harvakseen, vaikka viemäriverkon kunto monin paikoin on todettu huonoksi. Vuoden 2016 investointimäärärahasta käytettiin johtoverkkojen saneeraukseen. Suurimpia kohteita olivat Pohjanlahdentien ( ), Peltoraitin ( ) ja Permontien ( ) johdot. Uudisrakentamiseen määrärahasta käytettiin , josta kaikki rahat menivät hulevesiviemäreiden rakentamiseen Lapinlahdessa. Seudullisen hankkeen valmistunut osuus Spituholmen risteys Pohjanlahdentie Ristikarintie maksoi Osuutta varten saimme valtion rahoitusta. Toimintavuoden aikana rakennettiin ainoastaan yhteensä 3066 m uusia paineviemärijohtoja (2315 m), ja 362 m (646 m) hulevesiviemäreitä. Saneeraustöiden yhteydessä rakennettiin uusia vesijohtoja tai sujutettiin vanhoja, yhteensä m (3 065 m), viemärijohtoja m (1 179 m) sekä rakennettiin uusia hulevesiviemäreitä 434 m (2 000 m). Jätevedenpuhdistus Vuonna 2016 käsiteltiin Alhedan puhdistamolla jätevettä yhteensä m3. Vuonna 2015 määrä oli m3. Vähennys oli 4,6 %. Puhdistamon vuorokausivirtaama oli keskimäärin m3. Suurin vuorokausivirtaama m3 mitattiin elokuussa. Laskutettu jätevesimäärä omalla alueella oli m3. Muilta kunnilta/ laitoksilta laskutettiin jätevettä m3. Lietettä kaivoista otettiin vastaan m3. 62

134 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Käsitellyt jätevedet yhteensä ja muilta laitoksilta (milj. m3) Käsitellyt jätevedet yhteensä Muilta laitoksilta Jätevedet muilta laitoksilta (m3) Uusikaarlepyy Pedersöre Luoto Sakokaivoliete ym Jätevedet Snellman Oy ja UPM Oyj, (m3) Snellman UPM 63

135 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Jätevesimäärät Snellman Oy:ltä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. UPM:n osalta jätevesimäärät ovat pysyneet liki samalla tasolla. Vastaanotetun lietteen määrä kotitalouksilta on vähentynyt vuoden 2016 aikana ohjattuamme lietteet sakokaivoista Pohjanmaan Biokaasulaitokselle Kokkolaan, ja ottaessamme nykyään vastaan ainoastaan lietettä suljetuista yksiköistä Alhedaan. Teollisuuslaitoksista Snellman Oy on suurin asiakkaamme. Yrityksen vedenkäyttö ja jätevesimäärä on kasvanut vuodesta 2006 noin 60 %. Vuonna 2016 puhdistamolle tullut orgaaninen kuorma oli 707 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 719 t, ja fosforikuorma 22,4 t, kun edellisen vuoden kuorma oli 22,9 t. Alhedan puhdistusprosessi toimi suhteellisen hyvin huomioiden elokuussa ja syyskuussa alkaneet saneeraustyöt kahden flotaatioaltaan muuttamisesta kiekkosuodattimiksi. Lupamääräysten puhdistusvaatimuksia, neljännesvuosittain laskettuna, ei saavutettu kaikkien neljännesten osalta kaikilta osin. Reduktiovaatimus kiintoaineen, BOD 7:n ja fosforin osalta ylittivät raja-arvot sekä alittivat prosentuaalisen reduktiovaatimuksen ensimmäisen neljänneksen aikana. COD C:n prosentuaaliset reduktiovaatimukset alittuivat kaikilla neljänneksillä. Toisen neljänneksen aikana ylitettiin raja-arvot ja alittettiin prosentuaaliset reduktiovaatimukset kiintoaineen ja BOD 7:n osalta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä alittuivat reduktiovaatimukset kiintoaineen ja fosforin osalta. Syynä siihen ettei reduktiovaatimukset- ja raja-arvot täyttyneet olivat suuret virtaamat sekä saneeraustyöt Sisääntuleva BOD7 tonnia/vuosi Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi Sisääntuleva fosfori tonnia/vuosi Lähtevä fosfori tonnia/vuosi Vuoden aikana kuljetettiin tonnia kuivattua lietettä käsiteltäväksi Pohjanmaan Biokaasulaitokselle Kokkolaan. Vuonna 2015 määrä oli tonnia. Lietteen kuivaainepitoisuus oli keskimäärin 20,9 %. Analyysit osoittivat jälleen, että liete on laadultaan hyvää, raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset. Liete soveltuu hyvin maanparannusaineeksi viljelykäyttöön ja viherrakentamiseen. Tärkein saneeraus- ja tehostamistoimenpide Alhedan puhdistamolla oli kahden flotaatioaltaan muuttaminen kiekkosuodattamiksi, DynaDisc, HyXo Ab:ltä, Projekti, väistämättömillä lisätöillä, ei ole vielä valmis ja sen kustannuksen on arvioitu olevan Pääpumppaamolle on hankittu uudet taajuusmuuttajat ABB:ltä piloottiprojektina. Maksoimme ainoastaan asennuksista. 64

136 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Puhdistamon kunnostus- ja tehostamissuunnittelu jatkui suunnittelutoimisto Ramboll Oy:n kanssa. Tärkeimpiä osa-alueita olivat jälkikäsittelyn saneeraus ja tehostaminen joka aloitettiin elokuussa KVR projektina sekä prosessiautomaation kehittäminen. Työn alla olivat myös rakennustekninen ja LVI-tekninen suunnittelu. Tämän toteutus tapahtuu vuoden 2017 aikana. Suunnittelukustannukset vuoden aikana olivat yhteensä TALOUS JA TILINPÄÄTÖS Liikevaihto vuonna 2016 oli , mikä on (3,1 %) edellisvuoden liikevaihtoa suurempi ja (6,4 %) budjetoitua pienempi. Toimintakustannukset olivat (10,4 %) edellisvuoden kustannuksia suurempia ja (3,4 %) budjetoituja suurempia. Poistot olivat , eli edellisvuotta suuremmat. Rahoitustuotot ja - kustannukset olivat eli edellisvuotta pienemmät. Liikeylijäämä oli , mikä on (26,9 %) edellisvuotta vähemmän. Tilikauden ylijäämä oli eli (51,5 %) edellisvuotta vähemmän. Bruttoinvestointien määrä oli Investointiosuuksia kirjattiin yhteensä Käyttöomaisuuden myyntituloja oli Nettoinvestoinnit olivat , mitkä ovat edellisvuotta suuremmat. Vuoden investointikatto sekä käyttämättä olevat investointimäärärahat vuoden 2015 määrärahoista, , alitettiin :lla. Vuoden 2016 liikevaihto ei riittänyt rahoittamaan toimintavuoden investointeja ja toimintakustannuksia, poistojen, lainojen lyhennysten ja omistajalle maksetun pääoman tuoton jälkeen. Investointien tulorahoitus oli vuoden 2016 osalta 76,2 %. Kymmenen vuoden tarkastelussa se laski 116 %:iin. Kassavarat olivat vuodet lopussa Lainanottoon ei ollut tarvetta. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Pietarsaaren Vesi on olosuhteisiin nähden varsin hyvin saavuttanut ne tavoitteet, jotka sille talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on asetettu vuodelle Aiempien tilinpäätösten mukaisesti ylijäämä kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. 65

137 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Suoritteet/ Tunnusluvut VESILAITOS Pumpattu vesi, m3 - omalta laitokselta - muilta laitoksilta Laskutettu vesi, m3 - oma alue - muut laitokset Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Vesijohtoverkon pit., m Korjatut vuodot, kpl - yleisissä johdoissa - yksityisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo VIEMÄRILAITOS Käsitelty jätevesi, m3 Laskutettu jätevesi, m3 - oma alue - muut laitokset - sakokaivoliete ym. Laskuttamaton, % Käsittelykustann., /m3 Energiakustannukset Kemikaalikustannukset Viemäriverkon pit., m Viemäritukokset, kpl - yleisissä johdoissa Maksut, /m3 - käyttömaksu - maan keskiarvo - vertailumaksu - maan keskiarvo Tilinpäätös ,2 0,489 0,040 0, ,72 1,40 2,23 1, ,0 0,040 0,037 Tilinpäätös ,2 0,506 0,043 0, ,85 1,46 2,38 2, ,6 0,356 0,045 0, Tilinpäätös ,5 0,532 0,039 0, ,92 1,51 2,45 2, ,0 0,304 0,045 0, Tilinpäätös ,1 0,471 0,071 0, ,92 1,58 2,45 2, ,0 0,280 0,037 0, Talousarvio Tilinpäätös ,8 0,539 0,044 0, ,96 1,65 2,52 2, ,0 0,340 0,041 0, ,93 2,21 2,54 2,78 2,01 2,35 2,66 2,96 2,10 2,51 2,75 3,21 2,10 2,59 2,70 3,30 2,16 2,65 2,78 3,35 Työvuodet 29,5 27,8 28,7 28,8 31,0 31,4 2 66

141 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv LIIKELAITOS PIETARSAAREN VESI Tilinpäätös 2016 TULOSLASKELMA Vesilaitos Viemärilaitos Sivutoiminta Hulevesi Hallinto Yhteensä Liikevaihto * Maksut * Vyöryryserät (sisäiset) * Muut toimintatuotot * Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut * Aineet tarvikkeet ja tavarat * Palvelujen ostot * Henkilöstökulut ** Palkat ja palkkiot ** Henkilösivukulut Poistot ja arvoalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot * Vyöryryserät (sisäiset) * Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 0 * Muut rahoitustuotot * Korkokulut * Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä

143 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Liikelaitos Pietarsaaren Vesi TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot Liiketoiminnan myyntitulot Vesi, käyttömaksut Jätevesi, käyttömaksut Liittymismaksut, vesi Liittymismaksut, jätevesi Liittymismaksut, hulevesi Rakennuspalvelujen myynti (käännetty alv) Muut tulot Muut liiketoiminnan tuotot Tonttijohtomaksut Muiden kuntien jätev.puhdistus Vedenmyynti, vesipostit Vedenmyynti muille vesilaitoksille Vesi, perusmaksut Jätevesi, perusmaksut Teollisuuden jätev. puhdistus Lietteen vastaanotto Liiketoiminnan myyntituotot yhteensä Muut suoritteiden myyntituotot Muut myyntituotot Tulot kopioinnista Tulot suoritetusta työs Henkilökunnan ateriam Muut myyntituotot Koulutuskorvaukset Muut myyntituotot yhteensä Vuokratuotot Asuntojen vuokrat Muut vuokratuotot 0 0 Maa- ja vesialuiden vuokrat 0 0 Vuokratuotot yhteensä Muut toimintatuotot Muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0 Muut toimintatuotot yhteensä Pietarsaaren kaupungin poistosuunnitelma (koskee kaupungin kaikkia laitoksia ja virastoja) Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7. maaliskuuta 2011 Muoto Vuotta Sähkö-, vesi- ym. tuotantorak. kiviset Tasapoisto 30 Sähkö-, vesi- ym. tuotantorak. puiset Tasapoisto 15 Vedenjakelu-, viemäri ja päivävesiverkko Tasapoisto 35 Vesi-, viemäri-yms.laitoskoneet Tasapoisto 15 Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 20 Raakavesisäiliö Tasapoisto 30 Muu kuljetuskalusto Tasapoisto 5 Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 7 Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 Atk-laitteet Tasapoisto 3 Muut laitteet ja varusteet Tasapoisto 5 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama (%) -16,49 % Ero johtuu tarkastuskauden aivan liian kiivaasta investointitahdista, minkä syynä on osittain se, että investoinnit pidettiin vähäisinä 1990-luvulla. 72

144 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Liikelaitos Pietarsaaren Vesi TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet * Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1 Lisäys Vähennys Tilikauden poisto Rahoitusosuus Siirrot erien välillä Poistamaton hankintameno Aineelliset hyödykkeet * Rakennukset * Muut maa ja vesirakenteet * Vesijohtoverkkko * Viemäriverkko ja hulevesiviem * Veden- ja jäteveden * Kuljetusvälineet *Meneillään olevat hankkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset

145 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Liikelaitos Pietarsaaren Vesi TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Oma pääoma Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma Erittely siirtovelasta Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset

146 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostaminen Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostaminen Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä ennen Virallinen liikelaitoksia yhteensä eliminnoinit Eliminnoinit tilinpäätös Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut kulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muu rahoituskulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys Laskennalliset kulut/tuotot TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

147 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv KONSERNIYHTIÖT Yhtiö: Pietarsaaren Satama Oy Toiminta ajatus: Yhdessä sataman muiden palvelutuottajien kanssa tuottaa, kehittää ja myydä satamapalveluja elinkeinoelämälle sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Sataman kilpailukyky luodaan panostamalla elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavalla infrastruktuurilla ja palveluilla. Strategiset tavoitteet: -Toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden kuljetustarpeet. -Satamalla on tärkeä elinkeinopoliittinen osa liittyen uusiin yrityksiin, jotka tarvitsevat satamaa ja siihen liittyviä perusrakenteita. - Toiminta perustuu kannattavuuteen. -Toiminta kehitetään yhteistyönä sataman, asiakkaiden ja sataman palvelutuottajien kanssa. -Satama toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimintaympäristön muutos Maailmantalous on jo monta vuotta kehittyneet heikosti, jos ollenkaan. Tämä on johtanut siihen, että satamien kautta kulkevat tavaramäärät ovat pienentyneet. Satamat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Kuinka paljon eri satamat ovat menettäneet tavaravirtoja, riippuu siitä mihin tavaralajiin satama on erikoistunut. Pietarsaaren sataman osalta raakapuun ja biopolttoaineen tuontimäärät ovat vähentyneet. Kaukoviisaasti Pietarsaaren Satama on investoinut syvälaituriin, uusin varastokenttiin ja satamaan johtavaan 11 metrin väylään ja on kilpailukykyisempi kuin koskaan. Pietarsaaren Satama Oy:lle on uudistuneen sataman markkinointi prioriteetti numero yksi. Tavoitteet Saada Pietarsaaren Sataman olemassa olevat asiakkaat käyttämään satamaa enemmän. -Saada asiakkaita eri tavarasegmenteistä, jotka voivat hyödyntää uutta väyläämme. -Myydä Pietarsaaren Satamaa logistisena solmukohtana jolla on mainiot yhteydet maanteitse (uusi satamatie valmistuu 2016), rautateitse (radan sähköistäminen 2016), ja ilmateitse. Kasvattaa liikevaihtoa 15 % 2015 vuoteen verrattuna. Toteutunut 2016: Toteutuneet tavoitteet Investoinnit -Sementtilaiturin investointi valmistui. Kokonaiskustannukset vuoden 2016 aikana olivat Finnsementti Oy:n kanssa on sovittu 25 vuoden vuokrasopimuksesta. - Radan sähköistäminen Pännäisistä Alholmaan. Sataman osuus Investoinnit liikenneturvallisuuteen, puomeihin ja liikennevaloihin Laukontien ja sahatien risteyksessä. Sataman osuus Sahatavarahalli noin m2. Halli valmistui vuonna 2016, käytössä Pietarsaaren Satama rakentaa ja vuokraa hallin satamaoperaattorille 15 vuodeksi niin että investointi kustannetaan saaduilla vuokratuloilla. Kustannukset

148 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Tavaraliikenne-talous: Sahatavaran vienti kasvoi 25 % verrattuna vuoteen Kokonaisvolyymi nousi 7 % verrattuna vuoteen Toteutuneet volyymit vastaavat tavoitteita. Liikevaihto kasvoi 10 % vuoteen 2015 verrattuna. Kasvu hieman ennustetta maltillisempaa. Tehostettu markkinointi Europortsin kanssa toteutettu. Oleelliset investoinnit (1000 ) -Sementtilaiturin saneeraus Ylläpitoinvestoinnit Buskön laiturin odottamaton korjaus 50 -Radan sähköistäminen (Sataman raiteet + sähköistäminen ja ratatyöt) -Ei suurempia investointeja vuonna 2017, ainoastaan kunnossapito- ja käyttöinvestointeja. Budjetoitu 140 Yhtiö: Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy Toiminta-ajatus: Kiinteistöjen, asuntojen, rakennusten ja osakkeiden omistaminen ja hallinta. Toimintaedellytysten muutos: Vuoden 2015 aikana mm. päihdeasuminen Permontie 32:ssa ja Keva-Paja ovat valmistuneet. Lisäksi kaikkien kohteiden kiinteistöhuolto on kilpailutettu. Tavoitteet : Kiinteistöjen kehittäminen ja sitä mukaa peruskorjausalijäämän vähentäminen. Organisaation kehittäminen ja optimointi, mm. pitkän aikavälin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien kautta. Toteutunut 2016: -Kokoaikainen toimitusjohtaja lukien -Asuntoja on kunnostettu tarpeen mukaan vuokralaisen vaihtuessa -Julkisivujen maalaus aloitettu v. 2016, Skata Pensionärer, jatkuu v Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Kaikki investoinnit toteutetaan omin varoin. Jakolosan C-talon purkaminen, Jakobs källa -talon julkisivun kunnostaminen, sekä Andanten mahdollinen kehittäminen. 77

149 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Yhtiö: Fastighets Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy Toiminta-ajatus: Opiskelija-asuntojen omistaminen ja hallinta, Pitäjäntie 3-5. Toimintaedellytysten muutos: Yrityssaneeraus on päättynyt vuoden 2015 aikana. Tavoitteet : Päätös yhtiön jatkotoimintaedellytyksistä on tehtävä pian. Tämä tehdään yhteistyössä Valtion Asuntorahaston (ARA) ja valtiokonttorin kanssa. Toteutunut 2016: Selvitetty asuntojen kevyen kunnostamisen kustannuksia siten, että kaikki asunnot saadaan vuokraamiskuntoon. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Jaksolle ei ole suunniteltu investointeja. 78

150 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Yhtiö: Pietarsaaren Energia Oy Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on hankkia, tuottaa ja myydä energiaa. Yhtiö voi omistaa, hallinnoida ja myydä osakkeita toimintaansa varten. Toimintaedellytysten muutos: Toimintaedellytysten ei odoteta muuttuvan mainittavasti. Energianhinnan kehitys on hyvin ratkaiseva yhtiön taloudelle. Tavoitteet : Toiminta-ajatuksen mukaisesti. Arviointi 2016: Yhtiö osoittaa voittoa vuodelta Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Investoinnit Perhonjokeen ja Katternö Kraftiin: 2016: euroa 2017: euroa 2018: euroa Rahoitus osinko- ja muilla tuloilla, tarvittaessa myönnetty pankin shekkiluotto. 79

151 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv Yhtiö: Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on ostaa, myydä, omistaa ja hallinnoida kiinteistöjä, jotka koostuvat liike-, toimisto- ja teollisuustiloista, sekä kiinteistöyhtiöiden osakkeita, jotka oikeuttavat kyseisten tilojen hallussapitoon sekä edellä mainittujen kiinteistöjen vuokralle antamiseen, rakentamiseen, rakennuttamiseen ja kehittämiseen. Yhtiö omistaa Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy:n, Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11:n ja Kiinteistö Oy Kaarilahdenhallin kaikki osakkeet. Toimintaedellytysten muutos: Suurin osa Strengbergin kiinteistön tiloista on annettu vuokralle. Maria Malmin tontin omistaa Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11. Tontti on annettu kaupungille vuokralle toistaiseksi pysäköintipaikkana käytettäväksi. Tontti aiotaan tulevaisuudessa myydä ja sille on tarkoitus rakentaa. Tavoitteet : Kaupungin on päätettävä miten kauan tonttia käytetään pysäköintipaikkana. Arviointi 2016: Maria Malmin tontin pysäköintiä käyttävät keskustassa työskentelevät ja pysäköinti täydentää kaupungin muita pysäköintejä. Pysäköintipaikat, joilla käytetään pysäköintikiekkoa, ovat nykyään enimmäkseen yhden tunnin paikkoja. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Ei olennaisia investointeja. 80

152 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 81

154 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVT Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat Kassasta maksut tilikaudella TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat+ Muut velat) Konsernin omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma Saadut ennakot) 83

156 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 Osa II 0

157 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Sisältö Käyttötalouden toteutuminen... 2 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 2 KAUPUNGINHALLITUS... 3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA JÄTELAUTAKUNTA

158 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat - kaupunkikehitys 2

159 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: Milla Kallioinen TOIMINTA-ALUE: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja johtaa hallinnon kehittämistä, ulkoista viestintää ja tarpeen mukaan osallistuu muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto, IT-yksikkö sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Näistä yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta kaikilla toimialoilla, mukaan lukien kaupunginkansliassa, on tarkistettava palvelutarjontaa ja palveluntuottamista kustannusten vähentämiseksi. Kaupunginkanslian tehtäviä ja prosesseja on voimakkaasti uudelleenorganisoitu vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on myös koko kaupungin palveluiden ja tehtävien digitalisointi ja sähköistäminen. Keskitymme ydintoimintaan, ja sen hoitamiseen erinomaisesti. Matkailutoimisto sulautui myös talousarvion osalta kokonaan kaupunginkansliaan vuonna

160 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (tilinpäätös) 1. Luotettava ja nopea asiainhallinta Realistisen tavoitetason mukaan saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) tai kaupunginvaltuustolle kolmen kuukauden kuluessa. Kirjaamo toimii joka päivä. Asioihin ja/tai valmisteluihin liittyvät epäselvyydet selvitetään säännöllisissä kanslisti-, esimiestai johtoryhmäkokouksissa. Kaupunginsihteerillä on päävastuu, ja kanslisteilla/kirjaajalla on osavastuu. Tavoite täyttyy, lukuun ottamatta tapauksia, joissa asiat poliittisista syistä vaativat lisävalmistelua. 2. Kaupunki noudattaa palveluissaan, julkisissa hankinnoissaan ja tietosuojatoiminnassa lain määräyksiä. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Asioiden juridinen tarkastus tehdään valmisteluvaiheessa. Kaupunginlakimies on vastuussa. Kaupunginsihteeri on päävastuussa. Tehdyt oikaisuvaatimukset ja valitukset eivät ole johtuneet päätöksistä, jotka ovat olleet lainmukaisuuden puolesta virheellisiä. 3. Kaupunki pitää yhteyttä asiakkaisiinsa ja hoitaa tiedotustoimintaa asiakasystävällisesti ja selkeästi käyttämällä tiedotusvälineitä, Kaupunki uudistaa verkkosivut ja kehittää viestintäänsä sosiaalisen median osalta. Kaupunginsihteerillä on päävastuu. Kaupungin uudet kotisivut ovat valmistuneet. Kaupunki on myös kehittänyt viestintäänsä sosiaalisen median osalta. 4

161 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv puhelupalveluita ja Internetiä. Puhelinvaihteen ja liikennevälityksen palvelujen on oltava tavoitettavissa, kielitaitoista ja asiakasystävällistä. Ei valituksia odotusajoista tai huonosta palvelusta. Keskuksen tietokanta päivitetään vuoden mittaan. Puhelinvaihteen ja Vipparin palvelun osalta on päästy tavoitteeseen. 5

162 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv AVAINLUVUT Suoritukset Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Työvuodet 19,5 19,5 19,0 19,0 18,0 18,0 Matkailu- ja markkinointisuunnittelija: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian alaisuuteen kuuluva Matkailutoimisto: -toimii matkailuneuvontapisteenä. -vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. -harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. -edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten kanssa. -vastaa yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailuorganisaatioiden kanssa. -edustaa kaupunkia matkailuhankkeissa ja niiden hallinnossa. -osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS lähtien alueellisen matkailun koordinoinnista ja matkailumarkkinoinnista vastaa Oy Pietarsaaren Seudun Kehittämisyhtiö Concordia. Matkailutoimiston henkilöstövahvuus on vähentynyt yhdellä henkilöllä. 6

163 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Alueellisen matkailun kehittämisen toimintasuunnitelma ja uudelleen organisointi Nykyinen toimintamalli - Alueellisen matkailun kehittämisen toimintasuunnitelma valmiiksi v aikana - Alueellisen matkailun kehittämisen toimintasuunnitelman toteutus on käynnistynyt v Toimintasuunnitelma yhteistyössä Concordian, 7 Sillan Saaristo ry:n, alueen kuntien ja muiden matkailutoimijoiden kanssa Matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) lähtien on vastuu alueellisen matkailun koordinoinnista, kehittämisestä ja markkinoinnista siirtynyt Pietarsaaren Seudun Kehittämisyhtiö Concordian vastuulle. 7

164 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Asiakaskäynnit Välitetyt opastetut kiertoajelut Yöpymiset majoitusliikkeissä Pietarsaaren seudulla Työvuodet 3,9 3,8 3,8 3,5 3,8 2,0 IT-päällikkö: TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja IT-palvelut TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2016 hallintokuntien käytössä olevia tietojärjestelmiä on modernisoitu. Päätös tukipalveluiden yhtiöittämisestä käynnisti IT-yksikössä suunnitteluprosessin Alerte Ab Oy:n käyttöön tulevan viestintä- ja tietojärjestelmäratkaisujen valintaprosessin ja käyttöönottoprosessin osalta. Keväällä 2016 toteutetuista sisäisistä tarkastuksista ja auditoinneista saatujen palautteiden pohjalta IT-yksikössä otettiin käyttöön IT-palveluiden palvelunhallinnan tietojärjestelmä. Järjestelmään kirjataan kaikki IT-yksikköön tulevat palvelupyynnöt ja saatu palaute. Uudistuvien Suomi.fi -verkkopalveluiden käyttöönottamiseen on aloitettu varautuminen ja kouluttautuminen. Aiempien vuosien tapaan IT-yksikkö tulee aktiivisesti osallistumaan eri hallintokunnissa meneillään oleviin kehityshankkeisiin. 8

165 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoitteena on toimintavarmat Ei katkoksia Toteutetaan kriittiset ja käytettävyydeltään hyvät järjestelmät kahdennettuina ja tietojärjestelmät vikasietoisina. Tietotekniikkapäällikkö vastaa. Arviointi (Tilinpäätös) Yli tunnin mittaisia tuotantohäiriöitä ei ole ollut. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteistyökumppanit ovat Yhteistyökumppaneita Ylläpidetään hyvää käytettävissä silloin kun oman käytetään täydentävänä yhteistyökumppaneiden henkilöstön resurssit eivät ole resurssina. verkostoa. riittävät. Tietotekniikkapäällikkö vastaa. Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstön osaamistason ylläpitämiseksi yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty koulutustilaisuuksia. 9

166 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Työvuodet 5,95 7,27 10, Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Perustelut Tietotekniikkayksikön henkilöstö koostuu nykyisellään IT-päälliköstä, ICT-koordinaattorista, kolmesta IT-suunnittelijasta, kehitysassistentista ja neljästä mikrotukihenkilöstä. Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 10

167 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uudistettu velkajärjestelylaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan luotonannossa tapahtunutta muutosta. Ylivelkaantuminen, joka aiemmin johtui pääasiassa yritys-, takaus- tai asuntovelasta, on nykyisin pääosin seurausta kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista. Laki antaa nyt myös toiminimiyrittäjille mahdollisuuden hakeutua velkaneuvonnan piiriin ja hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä. Tämä lakimuutos ei kuitenkaan ole aikaansaanut ennakoitua voimakasta kasvua velkaneuvonnan asiakasmääriin. Yhteydenottoja ja tiedusteluja yrittäjiltä tai entisiltä yrittäjiltä on kyllä ollut, mutta varsinaisiksi velkaneuvonnan asiakkaiksi heitä kirjattiin tarkasteluvuonna vain 6 kpl. Kokonaisuudessaan uusien asiakkaiden määrä talous- ja velkaneuvonnassa kasvoi tuntuvasti ollen 52 kpl (edellisenä vuonna 41 kpl). Myös sosiaaliasiamiespalvelujen käyttö lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi; asiatapauksia oli 24 kpl (edellisenä vuonna 18 kpl). Talous- ja velkaneuvontayksikkö muutti juuri ennen kesälomakautta kaupungintalolta Raatihuoneelle. Elokuusta 2016 alkaen talous- ja velkaneuvonta- sekä sosiaaliasiamiespalvelut ovat siis saatavilla aivan kaupungin ydinkeskustassa. 11

168 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti Kokopäivätoiminen talous- ja on velkaantuneiden, ja asiakaslähtöisesti hoidettu velkaneuvojan virka velkaantumisuhan alla olevien tai talous- ja taloutensa hallintaan neuvontaa velkaneuvontapalvelu Kaupunginhallitus haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu. -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä - max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin. Talous- ja velkaneuvoja Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti. Arviointi (Tilinpäätös) Puhelinneuvontaa on ollut saatavissa ja ajanvarauksia on voinut tehdä päivittäin lukuun ottamatta viranhaltijan lomapäiviä sekä päiviä, jolloin hän on osallistunut erilaisiin koulutuksiin. Sähköposteihin on vastattu pääsääntöisesti samana tai seuraavana työpäivänä. Jonotusaika asiakastapaamiseen on vaihdellut 2:sta 13:een vuorokauteen. Neuvonnan Internet-sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja annetaan neuvoja siitä, mitä velkaongelmainen voi tehdä odotusaikana asiansa käsittelyn nopeuttamiseksi. 12

169 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti tuotetaan Pietarsaaren kaupungin ja asiakaslähtöisesti hoidettu toimesta vaikka Länsi- ja Sisä- talous- ja Suomen aluehallintoviraston velkaneuvontapalvelu tavoitteena onkin ollut, että Vaasa saatavilla Pietarsaaren vastaisi koko Pohjanmaan talous- kaupungintalossa. ja velkaneuvonnan organisoinnista. Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Valtion kaupungille palvelun järjestämisestä maksaman korvauksen ylittävä budjettierä katetaan kuntarahoituksella Kaupunginhallitus. Arviointi (Tilinpäätös) Ammattitaidolla, huolellisesti ja asiakaslähtöisesti hoidettu talous- ja velkaneuvontapalvelu on ollut saatavilla Pietarsaaren kaupungintalossa, elokuusta lähtien Raatihuoneella. 13

170 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia VJ-hakemuksia KäO Maksuohjelmaehdot Kirjallisia lausumia Sosiaaliasiamieskontakteja Työvuodet Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Pietarsaarenseudun kotouttamiskoordinaattori: : Pia Fraktman TOIMIALA: Pietarsaarenseudun kotouttamisyksikkö TOIMINTA-AJATUS Kotouttamisyksikön tavoitteena on tukea pitkällä tähtäimellä, tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti maahanmuuttajien ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Edelleen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille yhteiskunnassa sekä työelämässä toimimiseen tarvittavia tietoja ja valmiuksia sekä yhtäältä tukea heidän mahdollisuuksiaan oman kulttuurinsa ja kielensä säilyttämiseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kotouttamisyksikkö kuuluu lukien kaupunginkanslian ja kaupunginhallituksen alaisuuteen. Henkilöstö siirtyi yksikön mukana. Vuonna 2016 avattiin kaikille maahanmuuttajille integroitu infopiste, joka tarjoaa tietoja neuvontapalveluita Pietarsaaren seudun maahanmuuttajille. Kotouttamisportti on avoinna arkisin klo Keväällä 2016 käynnistyi hanke Hyvä alku Pohjanmaalla. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista ja osallisuutta. Kaikki maahanmuuttajaryhmät muodostavat kohderyhmän. Hankkeen suurin rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto, loppurahoitus tulee Svenska Kulturfondenilta ja Pohjanmaan liitolta. Pietarsaaren kotouttamisyksikkö on yksi viidestä osatoteuttajasta. Pietarsaaren kotouttamisyksikössä työskentelee hankkeen parissa yksi täyspäiväinen hankekoordinaattori. Pietarsaaren seudulla käynnistyi yksivuotinen yhteishanke, jossa panostetaan kotoutumiseen liikunnan ja urheilun kautta. Hanke rahoitetaan aluehallintoviraston tuella ja siihen on rekrytoitu hankekoordinaattori. 14

171 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Henkilöstöjohtaja : Eva-Maria Emet TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään, ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. Työ suoritetaan turvallisesti ja ergonomisesti oikealla tavalla terveessä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Nykyinen palkkaohjelma korvataan uudella. Keskustelua jatketaan uuden ohjelman ja palkanlaskennan organisaation osalta. Tavoitteena on, että palkanlaskenta on mahdollisimman tehokasta ja järkeistettyä. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja henkilöstöjohtaja toimivat hyvässä yhteistyössä sosiaalija terveyslautakunnan henkilöstöjaoston ja henkilöstöpäällikön kanssa. Työllistämistoiminnassa kiinnitetään erityishuomiota nuorisotyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Uusi lainsäädäntö 2015 aiheuttaa korkeampia kunnallisia kustannuksia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Erillinen työllisyysosasto tullaan perustamaan henkilöstöosastoon. 15

172 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Esimieskoulutusta kaikille Johtajuustaitojen Henkilöstötoimisto esimiehille. järjestelmällinen päivittäminen Arviointi (Tilinpäätös) Johtamista tukevaa esimieskoulutusta on järjestetty. Esimiespassin suunnittelu ja toteutus aloitettiin. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Vähentää sairauspoissaoloa Sairauspoissaoloa vuonna -61 syntyneiden vähennetään %, työntekijöiden vaikka työntekijät vanhenevat sairauspoissaoloa. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Toteutustapa Vastuussa oleva TYHY-hanke Arviointi (Tilinpäätös) 45 % osallistui hankkeeseen. Osallistujien sairauspoissaolot nousivat keskimäärin 6,4 päivää/työntekijä. Sairauspoissaolot henkilöiden osalta, jotka eivät osallistuneet, nousivat 13,7 päivää/osallistuja. Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Työpaikkakokoukset ja Työpaikkakokouksia pidetään Henkilöstötoimisto kehityskeskustelut. vähintään 8 kertaa vuodessa. Henkilöstötoimisto tilastoi ja Kehityskeskusteluja yhteistoimintasopimuksen raportoi henkilöstöraportissa. mukaan. Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstöraportti. 16

173 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Aktivoidut vaikeasti työllistettävät Sairauspoissaolot 16,1 15,1 15,7 15,6 15,5 17,1 kalenteripäiviä/työntekijä. Työvuodet 25,6 25,4 25,2 23, ,32 Kaupunginkamreeri : Jonny Wallsten TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kuntayhtymä Malmin kiinteistöt ulkoisti taloushallintonsa alkaen yksityiselle palveluntarjoajalle. Rahatoimisto vastasi aikaisemmin kuntayhtymän taloushallinnosta. Teknisten tukipalvelujen yhtiöittäminen vaikuttaa myös rahatoimiston toimintaan. 17

174 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoitteiden raportointi ja Tavoitteet, mittarit ja Kaupunginkamreeri seuranta kehitetään raportointi määritelty. käyttäjäystävällisemmiksi Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitteet ja mittarit tarkastellaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. 18

175 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Työvuodet 21,05 20,36 19,97 20, ,6 19

176 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat KAUPUNGINHALLITUS Values Row Labels Alkuperäinen budjetti BudjettimuutosVirallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 KUNNALLINEN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Grand Total

177 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand TOIMIALA: Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2016 ei järjestetty vaaleja. 21

178 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Kaj Nyman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Tarkastuslautakunta seuraa lautakunnan ja tilintarkastajan toiminnasta ja taloudesta tekemien havaintojen ja suositusten huomioon ottamista ja mahdollisten puutteiden korjaamista. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi kuntalaki on astunut voimaan Samanaikaisesti uuden kuntalain kanssa on meneillään sosiaalija terveydenhuollon uudistus, joka koskee koko maata. 22

179 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat TILINTARKASTAJAT Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Grand Total

180 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) Kaupunki ostaa tällä hetkellä koko sosiaalija terveydenhuoltonsa joko sosiaalija terveysvirastolta tai Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja pienen osan muilta palveluntuottajilta. Kokonaisuutena ottaen alkuperäinen talousarvio ylittyi 3,9 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana 3,0 milj. euron lisämäärärahan. Oikaistu talousarvio ylittyi 0,5 milj. eurolla. Lisämääräraha jakaantui siten, että sosiaalija terveysvirastolta ostettuihin palveluihin myönnettiin 1,5 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirin ostopalveluihin myönnettiin myös 1,5 milj. euroa lisää. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostetuista palveluista lisääntyivät eniten sosiaalihuollon palvelut vuoteen 2015 verrattuna. Lisäys on 4,9 % eli 0,6 milj. euroa. Vanhushuollossa kustannukset nousivat 1,4 % (0,2 milj. euroa). Terveydenhuollossa kustannukset nousivat 1,0 % (0,2 milj. euroa). Vuoteen 2015 verrattuna kustannusten nousu on yhteensä 0,2 % (0,1 milj. euroa), mutta vertailukelpoinen kustannusten nousu on 0,9 milj. euroa, koska kotouttamisyksikön kustannukset (0,8 milj. euroa netto Pietarsaaren osalta 2016) raportoidaan kaupunginhallituksen alla lähtien. Vaasan sairaanhoitopiirin ostopalvelut ylittävät alkuperäisen talousarvion 1,6 milj. eurolla. Lisäys vuoteen 2015 verrattuna on 4,3 % (0,7 milj. euroa). Sosiaali- ja terveydenhuollon eläkemenoperusteiset eläkemaksut vähenivät 0,1 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Pakolaistoiminnan tulot ylittivät talousarvion 0,2 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisnettokustannusten lisäys vuoteen 2015 verrattuna on 1,5 % (1,1 milj. euroa), mutta vertailukelpoinen (sisältäen kotouttamisyksikön) kustannusten nousu on 2,6 % (1,85 milj. euroa). Tavoitteet ja niiden arvioinnit ovat sosiaalija terveyslautakunnan toimintakertomuksessa. 24

181 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Alkuperäinen Tilinmpäätös 2015 Talousarvio 2016 Korjattu TA 2016 Tilinpäätös 2016 Muutos TP-korj. TA 2016 Ostopalvelut sosiaalija terveysvirastolta Hallinto ,03 % -3,86 % Vanhushuolto ,36 % 101,18 % Sosiaalihuolto ,53 % 83,23 % Terveydenhuolto ,87 % 108,80 % Ympäristoterveydenhuolto ,87 % 94,64 % Sosiaali- ja terveysvirasto yhteensä ,24 % 99,29 % Eläkemenoperusteiset eläkemaksut ,85 % 98,46 % Muu hoito ,24 % 19,96 % Työmarkkinatuki ,42 % 100,90 % Tulot Pakolaistoiminta ,16 % 120,40 % Totalt ,63 % 98,74 % Vaasan sairaanhoitopiiri Oma tuotanto ,19 % Hoito muissa laitoksissa ,79 % Yhteiset maksuosuudet ,27 % Vaasan sairaanhoitopiiri yhteensä ,32 % 100,61 % Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä ,48 % 101,25 % 25

182 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat SOSIAALI - JA TERVEYDENHOITOPALVELUT Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 0 0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -675 Avustukset Muut toimintakulut Grand Total

183 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja: Jaakko Pukkinen TOIMIALA: Pelastustoiminta Yleiskatsaus Vuosi 2016 oli Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen kolmastoista toimintavuosi alueellisena pelastuslaitoksena. Pelastuslaitos tuotti lakisääteiset pelastustoimen palvelut 11 kunnan alueelle asukkaalle sekä ensihoitopalvelut (ambulanssipalvelut) Pietarsaaren ja Luodon alueelle Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitos tuotti ensivastepalvelut koko pelastusalueelle. Valvontatoiminnan osalta saavutettiin lakisääteiset ja valvontasuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Pelastustoiminnan osalta saavutettiin valtakunnallisesti asetetut onnettomuuskohteiden ajallista saavutettavuutta koskevat vaatimukset. Tulospuutteet kohdistuivat pääosin lakisääteisten suunnitelmien valmisteluun ja päivityksiin, joka johtui viranomaistyövoiman vajauksesta (tehtävien priorisointi). Pelastuslautakunta Alueen pelastustoimesta vastuussa oleva ylikunnallinen monijäseninen toimielin pelastuslautakunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Talous Pelastuslaitos pysyi Kokkolan kaupunginvaltuuston päättämässä talousarviossa pelastustoimen käyttömenojen ollessa 11 kunnan pelastusalueella yhteensä ( ). Pelastusalueen kuntien yhteenlasketut maksuosuudet nousivat edelliseen vuoteen verrattuna (keskimäärin 2,45 %). Pietarsaaren maksuosuus laski edellisestä vuodesta (-2,8 %) alustavan laskelman mukaan. Kaikki pelastusalueen kunnat saavat pelastuslaitoksen talousarvion mukaisesti perittyihin maksuennakoihin palautusta kertomusvuodelta. Palautus Pietarsaaren kaupungille ennakkoon perittyihin maksuosuuksiin on alustavan laskelman mukaan Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä valvontakäyntejä suoritettiin 605 kpl (566 kpl) = 100 % tavoitteesta ja asuinrakennusten omavalvontatoimenpiteitä suunnattiin (2 056 kpl) kohteeseen = 100 % tavoitteesta. Turvallisuusviestintä tavoitti pelastusalueen asukasta ( asukasta), mikä on 65 % yli tavoitteen (6 000 asukasta). Muut tarkastukset ja katselmukset kyettiin toimittamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminta Hälytystehtäviä oli kpl (1 918 kpl). Onnettomuustyypeittäin huomioitavaa on rakennuspalojen määrän kasvu ja liikenneonnettomuuksien väheneminen. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoitteen toteutumisprosentti oli 94 % (93 %) ja pelastustoiminnan 98 % (97 27

184 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv %). Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan keskiarvo oli 7 minuuttia 47 sekuntia (8:08) ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan keskiarvo 11 minuuttia 14 sekuntia (11:55). Koulutustoiminta ja varautuminen Päätoimisen henkilöstön koulutus tapahtui viikko- ja kuukausisuunnitelman mukaisesti koulutusmäärän ollessa n tuntia (6 620). Pelastuslaitoksen 17 sopimuspaloaseman hälytysosaston kirjavahvuus oli 423 henkilöä (392). Sopimushenkilöstön harjoitustunteja kertyi n (9 932). Sopimuspalokuntatoimintaan liittyvien tukiosastojen vahvuus oli 75 henkilöä (68) ja nuoriso-osastoissa toimi kymmenellä (yhdeksällä) asemalla yhteensä 229 nuorta (225). Varautumisen osalta merkittävimmät suoritteet kohdentuivat suuronnettomuusharjoituksiin sekä Pohja-Botten -harjoitukseen. Sisäinen valvonta Pelastuslaitoksen sisäinen valvonta toteutettiin osana laitoksen toimintojen johtamista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista valvottiin Pronto-tietokannan sekä Merlotpalotarkastusohjelman avulla vastuuviranhaltijatasoisesti jatkuvan valvonnan periaatteella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurattiin johtoryhmätasoisesti vähintään neljännesvuosittain. Talouden toteutumista valvottiin taloushallintaohjelmisto Unit 4 -toteutumaraporttien avulla, valvonta oli moniportaista. Talouden valvonta luottamushenkilötasolla tapahtuu osavuosikatsausten muodossa. Hankintojen osalta valvonta toteutettiin pääosin hajauttamalla hankintojen tekninen valmistelu, kilpailutus ja päätöksenteko. Hankintojen toteutusta seurattiin johtoryhmätasoisesti. Pelastuslaitoksen hallintaan luovutetusta kalustosta pidettiin luetteloa. Ostolaskujen käsittely ja tilatun tavaran saapumisen varmistaminen tapahtui moniportaisesti (Unit 4). Laskujen hyväksymisen yhteydessä valvottiin erityisesti kustannuspaikan oikeellisuutta kuntien maksuosuuksien oikeellisuuden takia. Myyntien laskuttaminen tapahtui pelastuslaitoksen Kokkolan ja Pietarsaaren toimipaikoilta. Palkanmaksuun liittyvien erilliskorvausten laskennassa käytettiin Promeron ohjelmistoa ja kirjausten oikeellisuuden varmisti viranhaltijatasoinen henkilö, pääsääntöisesti päällystö- tai alipäällystöviranhaltija. Autoverottomien pelastusajoneuvojen käytön valvonta oli osa esimiesasemassa olevien työnjohtotehtävää. 28

185 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat K-P JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSTOIMINTA Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuuto Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMIS Grand Total

186 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Jan Levander o o o o o o o o o o Hallinto Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus Päivähoito Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Nuorisotyö Kirjastotoiminta Museotoiminta Yleinen kulttuuritoiminta Liikunta ja urheilutoiminta 30

187 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja kaupungin välistä kasvatuskumppanuutta. Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Aamu- ja iltapäivätoiminnan hallintoa on uudelleenorganisoitu hallinnon puitteissa. Toiminta ostetaan edelleen seurakunnalta ja Folkhälsanilta, oman hallintomme hoitaessa ilmoittautumiset, paikkojen myöntämisen ja toiminnan maksun laskuttamisen. 31

188 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Eläkkeelle jäämisten Henkilöstölle sopiva Arviointi keskustelun kautta yhteydessä työtehtävät työmäärä. Sivistysjohtaja/päivähoidon johtaja arvioidaan ja järjestellään uudelleen. Arviointi (Tilinpäätös) Henkilöstön kanssa on käyty läpi työn vaativuuden arviointi ja työtehtävät on jaettu uudelleen vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Uusia työntekijöitä ei ole palkattu. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tehokas hallinto sivistyksen Hyvä asiakaspalvelu koko Päätösten etenemisen ja toimialalla toimialalla viranhaltijoiden toimivallan läpikäynti Sivistysjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) Hallinnon tehtäviä ja päätösten etenemistä on seurattu ja joitakin puutteita on korjattu. Uuden hallintosäännön myötä on aloitettu uusi läpikäynti. 32

189 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Organisaation hallinnon Min: tuottaa vähintään yhtä Tilastot vertailu naapurikuntien ja hyvää palvelua kuin Sivistysjohtaja vastaavien kuntien kanssa vertailukunnissa, Suomessa käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla Arviointi (Tilinpäätös) Tilastot 33

190 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Työvuodet 9,5 9,0 8,0 8,0 7,3 7,6 Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan yksilön mahdollisuuksia kasvaa yhteiskunnan jäseneksi, joka tuntee olonsa varmaksi ja turvalliseksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden uuden opetussuunnitelman laatimistyö on saatu valmiiksi. Opetussuunnitelmasta tulee kokonaisuudessaan sähköinen ja henkilöstön tämän lukuvuoden täydennyskoulutuspäivät ovat käsitelleet pääasiassa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma tuli voimaan Koko esiopetus järjestetään kouluissa. Kaikissa kouluissa järjestetään aamutoimintaa ja iltapäivätoimintaa ennen esikoulutoimintaa ja sen jälkeen. Esikouluopetukseen käytetään jälleen 20 viikkotuntia (19 viikkotuntia viime vuonna). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta koskee 1 2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta ja Folkhälsan. Sopimukset seurakunnan ja Folkhälsanin kanssa ovat voimassa kolme vuotta. Perusopetus Maahanmuuttajien valmistava opetus on vähentynyt voimakkaasti vuonna Turvapaikkaa hakevat lapset saavat opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Tällä hetkellä Itälän koulussa on yksi valmistavan opetuksen ryhmä, Lagmanin koulussa yksi ryhmä ja Oxhamnin koulussa yksi ryhmä. Päätöksiä kuudensien luokkien oppilaiden sijoittamisesta Etelänummen kouluun siirrettiin myöhemmäksi. Uuden Kielikylpykoulun suunnittelu on käynnissä. 34

191 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Lukiokoulutus Seudun yhteinen lukiolautakunta on toiminnassa. Lautakunta kokoontuu säännöllisesti ja on pitänyt kokouksiaan eri puolilla seutua jokaisessa lukiossa. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa eri lukioiden erikoistumislinjat, tukitoiminnot mm. koulukyytien ja tietokonevarusteiden osalta. Maria Söderbacka on palkattu hankerahoilla osa-aikaiseksi toiminnan kehittämistä varten. Tällä hetkellä Pedersören kunta toimii lautakunnan esittelijänä. 35

192 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Perusopetuksen laatukriteerit: Arviointi (Tilinpäätös) 1. Taloudelliset voimavarat, kustannus oppilasta kohden perusopetuksessa 2. Opetusryhmien koko 3. Kustannus opiskelijaa kohden lukiossa Suomen keskitasoa Ryhmäkoot oppilasta ryhmää kohden Suomen keskitasoa Suomen viralliset tilastot (OPH) Alueellinen vertailu Sivistysjohtaja Suomen viralliset tilastot (OPH) Raportit liitteenä. 36

193 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Oppilaita esiopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Oppilaita perusopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Aamu- ja iltapäivätoiminta - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Lukiokoulutus - Jakobstads gymnasium - Pietarsaaren lukio Työvuodet Perustelut Esikouluopetuksen, peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuus on 100 %. Valtionosuus perustuu oppilasmäärään Sivistyslautakunnan edun mukaista on luonnollisesti, että kunnan hyväksi tuleva valtionosuus käytetään opetukseen. 37

194 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Päivähoidon johtaja: TOIMIALA: Tom Enbacka Päivähoito TOIMINTA-AJATUS Päivähoidon tavoitteena on toimia tärkeänä osana kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia. Tätä toteutetaan tarjoamalla lapsiperheille monipuolisia ja korkealaatuisia päivähoitopalveluja: Tämä saavutetaan siten, että päivähoito - tarjoaa jokaiselle pietarsaarelaiselle lapselle mahdollisuuden merkitykselliseen lapsuuteen ja hyvään elämän alkuun, punomalla yhteen leikin, opetuksen ja hoidon toimivaksi kokonaisuudeksi - että päivähoito mahdollisuuksien mukaan pystyy täyttämään vanhempien toiveet - tarjoaa henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. Työskentelemme moniammatillisesti yhdessä lasten ja perheiden kanssa saavuttaaksemme hyvinvointia TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Päivähoitoon kohdistuva paine on edelleen suuri. Asianmukaisten tilojen puute johtaa siihen, että toimintaa on harjoitettava tarkoitusta vastaamattomissa tiloissa, mikä puolestaan tarkoittaa sekä suoria että epäsuoria lisäkustannuksia. Sen vuoksi on elintärkeää, että uutta päiväkotia aletaan suunnitella mahdollisimman pian. Koko Pursisalmen päiväkoti (kaksi ryhmää) toimii tilapäisesti Länsinummen koulussa Pursisalmen kiinteistön sulkemisen seurauksena. Nordmanin päiväkoti aloitti toimintansa kaikkien ryhmäperhepäiväkotien päättäessä toimintansa Nordmanin päiväkoti muodostettiin neljästä ryhmäperhepäiväkodista. Kaksi ryhmäperhepäiväkotia muodosti uuden päiväkotiosaston Barnabon päiväkodin alaisuuteen ja yksi ryhmäperhepäiväkoti suljettiin. Sähköisen läsnäolon rekisteröinnin kokeilusta tuli pysyvä ja järjestelmä otettiin vuoden aikana käyttöön kaikissa päiväkodeissa. Ainoastaan perhepäivähoito on toistaiseksi järjestelmän ulkopuolella. Perhepäivähoitajien määrä on jatkanut vähenemistään ja jäljellä on ainoastaan 14 perhepäivähoitajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa perhepäivähoidossa menettämistämme paikoista on korvattava päivähoidon puitteissa. Tiukempi lainsäädäntö johtaa myös siihen, että ryhmäperhepäiväkodin kustannustaso ylittää vähitellen päiväkodin kustannustason. Yli 30 % päivähoidon lapsista joutuu tänä päivänä olemaan epätarkoituksenmukaisissa ja kuluneissa tiloissa, mikä tarkoittaa, että päivähoidolla on kiireellinen tarve uusista tiloista toiminnalleen. Varhaiskasvatussuunnitelman parissa tehtävä työ jatkuu yhdessä naapurikuntien kanssa. Suunnitelma tulee voimaan

195 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Päivähoidon laatukriteerit työryhmät laaditaan yhteistyössä päivähoidon johtaja naapurikuntien kanssa. Päivähoidon arviointia kehitetään uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti. Arviointi (Tilinpäätös) Työ jatkuu ja tapahtuu varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Suunnitelma tulee voimaan PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Päivähoidon organisaatio päivähoidon johtaja käydään läpi ja sitä muutetaan sivistysjohtaja tarvittaessa eläkkeelle päivähoidon esimiehet jäämisten vuoksi Arviointi (Tilinpäätös) Työ on käynnissä 39

196 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut hoitopäivät, päiväkoti/ostetut palvelut hoitopäivät, perhepäivähoito / 6100 Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös / vuotiaat vuotiaat 54 58,3 59, ,7 päivähoidossa, % lapset/kokop päiväkoti lapset/kokop ryhmäperhepäiväkoti lapset/kokop ryhmäperhepäiväkoti Työvuodet

197 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Rehtori: TOIMIALA: Bo-Anders Sandström Pietarsaaren musiikkiopisto TOIMINTA-AJATUS Musiikkiopiston peruskoulutus: - antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin. Kuvataidekoulu Balatako: - antaa Pietarsaaren lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin kuvataideopintoihin sekä kasvattaa tiedostavia kulttuurinkuluttajia ja harrastajia - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin muiden kulttuurijärjestöjen ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuurijärjestöihin Pietarsaaren Sinfonietta: - ylläpitää Pietarsaaren Konserttisarjaa omien konserttien ja tuotettavien konserttien muodossa - toimii koulutusorkesterina Pietarsaaren Musiikkitalon ammattiopiskelijoille. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Balatako kasvaa vielä syksyllä -16. Opetuksen uudet tilat ovat Galleria GRO:n toisessa kerroksessa. Tilat ovat sekä suuremmat että tarkoituksenmukaisemmat kuin aikaisemmat ensimmäisen kerroksen galleriatilat. Balatakon toiminnasta pitäisi tulla alueellisesti jakautunutta, samoin kuin musiikkiopiston toiminta on Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kanssa. Alueen kouluna mahdollisuudet valtiontukeen ovat suuremmat. 41

198 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva MI:n kokonaistuntimäärä Talousarviossa pysyminen. Rehtori suunnittelee ja pidetään 377 h:ssa/viikko. vastaa talousarviossa Balatakon oppilasmäärä pysymisestä yhdessä opiston kasvaa, mutta kustannukset johtokunnan kanssa. pidetään vuoden 2015 tasolla. Arviointi (Tilinpäätös) Taidekoulu Balatako teki :n eli 117,9 %:n nettoylityksen. Omistajaohjaus Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoite olisi kehittää Kutsua seudun sivistysjohtajat Rehtori kutsuu Balatako seudun kokoukseen, jossa tiedotetaan sivistysjohtajat kokoukseen. taidekouluksi. mahdollisuudesta saada valtiontukea. Rehtori vie asian Musiikkiopisto mallina. Viedä asian yhteistyölautakuntaan. yhteistyölautakuntaan Arviointi (Tilinpäätös) Laadittiin suunnitelma siitä, miten Balatakon toimintaan voidaan hakea valtionavustusta. Anomus valtionavustuksesta, johon sisältyy Pietarsaaren, Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon välinen aiesopimus, lähetetään maaliskuussa

199 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Työvuodet 22,32 21,14 21,74 21,87 20,3 20,48 Perustelut Musiikkitoiminta kokonaisuutena ylitti talousarvion :lla. Suurimpana syynä on tulojen vähentyminen. Musiikkiopiston tilinpäätös osoittaa :n nettoylitystä, joka johtuu lukukausimaksuista ja kuntaosuuksista kertyvien tulojen vähenemisestä. Syksyllä poikkeuksellisen moni oppilas keskeytti opintonsa, eikä varalistalla ollut tarpeeksi oppilaita. Säästövaatimusten johdosta toiminnan kustannukset ovat myös laskeneet siten, että laskennallinen kuntaosuuskustannus on laskenut :oon oppilasta kohden vuonna 2016 oltuaan /oppilas vuonna Myönteistä vuoden 2016 tilinpäätöksessä on se, että henkilöstökustannukset nyt ovat laskeneet. Menopuolella sähkön hinnankorotukset ja panostukset hallinnon sihteerin ergonomiseen työympäristöön aiheuttivat :n ylityksen. Pietarsaaren Sinfonietta teki hyvän tuloksen. Toiminnan kustannukset alittuivat :lla. Taidekoulu Balatako teki :n eli 117,9 %:n nettoylityksen. Ylitys muodostuu henkilöstökustannuksista ja vuokrista. Galleria GRO:n toisessa kerroksessa sijaitsevan tilan vuokrakustannukset olivat talousarvion laatimisvaiheessa vielä arvioituja vuokria. Todelliset vuokrat ovat arvioitua suuremmat. Suuret henkilöstökustannukset johtuvat osittain siitä, että toiminta on nyt saavuttanut kattonsa sen suhteen, paljonko oppilaita Balatakossa voi opiskella, ja osittain siitä, että perustoiminnan ja täydentävän toiminnan suunnittelu lisääntyi. Paras ratkaisu olisi viran perustaminen Balatakoon siten, että toimintaa voitaisiin suunnitella virkaan sisältyvän muun työn avulla. Pietarsaaren seudun musiikkiopiston opetustuntien määrä oli 376,7 tuntia/viikko. Musiikkiopistolla on oikeus 377 viikkotunnin valtion tukemaan opetukseen, joten pitkällä aikavälillä ei kannata alittaa 377 tuntia viikossa. Balatakon kustannukset lisääntyivät henkilöstökulujen johdosta. Rehtori tarkastaa täydentävän toiminnan. 43

200 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Rehtori: TOIMIALA: Marie-Louise Björndahl Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto luo oppimisympäristöjä, ja on siten kehittämässä kurssilaisten yleissivistystä, kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Opistolla on toimintaa myös Luodossa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaan sivistyksen rahoitukseen tehtävistä muutoksista on keskusteltu pitkään valtion taholla. Tähän asti valtionosuutta on saatu toteutuneiden oppituntien määrän mukaan. Asukastiheyteen perustuva järjestelmä (joka on ollut hyvin suosiollinen Pietarsaarelle) on lakkautettu, mutta korkeimman yksikköhinnan ryhmään kuuluneet opistot (mm. Pietarsaari) ovat saaneet 15 %:n korvausta usean vuoden ajan. Nyt muutokset on toimeenpantu. Vapaan sivistyksen rahoitusperusteiden mukaan kansalaisopistoilla on valtionosuusrahoitus, joka koostuu 90 %:n kiinteästä osasta ja 10 %:n muuttuvasta osasta. Kansalaisopistojen valtionosuudella saama opetustuntien määrä on vuonna 2016 se tuntimäärä, joka jatkossa toimii valtionosuuslaskelmien perustana. Laskelmiin sisältyy 90 %:n kiinteä osa ja 10 %:n muuttuva osa. Muuttuvaan osaan vaikuttavat seuraavat tekijät: väestöpohja ja siinä tapahtuvat muutokset sekä kunnassa asuvien työttömien, maahanmuuttajien ja yli 65- vuotiaiden henkilöiden määrä. Yksikköhinta on jatkossa sama taajamien ja hajaasutusalueiden opistoille. Valtionosuus on edelleen 57 % todellisista kustannuksista. Opiston henkilöstötilanne on edelleen äärimmäisen hankala. Sekä tekstiilityönopettajan että kieltenopettajien virat pidetään toistaiseksi täyttämättä. Tekstiiliaineiden ja kielten opetus hoidetaan tuntiopettajavoimin, mutta heillä ei ole kokonaisvastuuta aineistaan. Kanslian työmäärä on usein myös ylivoimainen ainoastaan kahden henkilön (rehtorin, kanslistin) hoidettavaksi ilman kokoaikatoimisen opettajan työpanosta. 44

201 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Pystyä palvelemaan kurssilaista Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori, kurssisihteeri Arviointi (Tilinpäätös) Tyytyväiset kurssilaiset melko hyvä - erittäin hyvä - erinomainen kurssiarviointi rehtori 4,26 asteikolla 1-5 Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Medianäkyvyys kertaa Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori Arviointi (Tilinpäätös) 27 Julkiset tapahtumat kertaa tilastot rehtori 10 RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Pystyä toteuttamaan talousarvion rajoissa oppituntia tilastot rehtori Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös)

202 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Oppitunteja Kurssilaisia, brutto Kurssilaisia, netto Kurssilaisia/asukk 35,4 38,5 37,4 38, ,21 aita, % (ml. Luoto) Kurssilaisia/ asukkaita, % (ainoastaan Pietarsaaren ruotsinkieliset) 51,37 56,2 54,9 56, ,33 Menot yhteensä, Tulot yhteensä, Netto Valtionosuudet Työvuodet 10,62 11,42 12,31 11, ,63 Rehtori: TOIMIALA: Päivi Rosnell Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Tämän toteuttamiseksi opisto pyrkii vastaamaan koulutustarpeisiin järjestämällä kurssitoimintaa mm. seuraavilla osa-alueilla: taito- ja taideaineet, kielet, tietotekniikka, musiikki, tanssi ja liikunta. Tämän lisäksi vastataan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Lukuvuonna opiston iltavalvojana toimii kahden työntekijän sijaan yksi henkilö, joka hoitaa sekä opistotalon että Etelänummen koulun iltavalvonnan ja siistimisen. Työväenopiston hallintohenkilöstö muutti Strengbergin kiinteistöön Koulukadulle. Toimitiloissa toimii hallinnon lisäksi opiston ja Arbiksen kielikoulutus. Päiväkoulutukseen osallistui noin 120 opiskelijaa. Runeberginkadun tiloissa varsinaisen toiminnan lisäksi opiskeli noin 100 turvapaikanhakijaa suomen kieltä. 46

203 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Kurssitoiminnan 30 %/33 %/37 % tilastot saavutettavuus. Pystyä rehtori, kanslisti palvelemaan n. 35 % suomenkielisestä väestöstä. Arviointi (Tilinpäätös) 1081 suomenkieltä äidinkielenään puhuvaa netto-opiskelijaa Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kurssitarjonta ja opetustunnit asiakastarpeet kohtaavat Toteutustapa Vastuussa oleva arvioinnit ja tilastot/rehtori Arviointi (Tilinpäätös) 6361 valtionosuus opetustuntia/ yht HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Henkilöstön osaaminen erinomainen/hyvä/tyydyttävä vastaa toiminnan tarkoitusta Toteutustapa Vastuussa oleva tuloksellisuuden arviointi ja asiakaskysely/rehtori Arviointi (Tilinpäätös) arviointi hyvä 47

204 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toiminnan kehittäminen minimi toteutuminen/kehittämisen aloittaminen/kehittäminen toteutunut Toteutustapa Vastuussa oleva OPH:n rahoitus/rehtori Arviointi (Tilinpäätös) kehittäminen toteutettiin vuoden 2016 aikana RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Vapaan sivistystyön rakenne- ennakointi alkaa/ennakointi ja rahoitusuudistuksen huomioidaan/toteutunut ennakointi Toteutustapa Vastuussa oleva kartoitus ja arviointi tilanteesta/oph:n rahoitus rehtori Arviointi (Tilinpäätös) ennakointi huomioitiin toiminnassa 48

205 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Opetustunnit Brutto-opiskelijat Netto-opiskelijat Toimintamenot Tulot Valtionosuus Työvuodet 10 10,43 11,24 9,5 8,63 9,5 Perustelut Opetustuntien määrän kasvu oli linjassa opiskelijamäärän kasvun kanssa. Valtionosuutta maksetaan pidettyjen tuntien perusteella. Maahanmuuttajille tarkoitettuja kielikursseja (7 kurssia) on järjestetty päiväkoulutuksena. Taloussuunnittelussa huomioitiin, että maahanmuuttajahakijoiden määrä kasvaa vuosittain. Leader-hankkeen ( ) ensimmäinen kausi nosti kustannuksia. Leader-hankkeen kulut maksetaan takautuvasti takaisin. Työväenopiston ja Arbiksen (Koulukatu 25-27A) kielenopetuksen menot olivat yhteensä euroa. Kuusi päiväkurssia ja seitsemän opettajaa sekä tila- sekä muut kulut. 49

206 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Nuorisosihteeri: TOIMIALA: Tiina Höylä-Männistö Nuorisotyö TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö, tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys. Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän itsenäistä kasvua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Seudullinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto piti vuoden aikana neljä kokousta. "ABC kohtaa nuoria" -hanke päättyi jo 2013, mutta ABC yhteistyö jatkui Pietarsaaressa myös vuoden 2016 ajan. Yhteistyössä mukana olevat nuoret osallistuivat lastenpäivän tapahtumaan. Kevään suuri satsaus oli nuorille suunnattu YEY-tapahtuma koulujen päätösiltana. Tapahtuma keräsi paikalle noin 200 nuorta ja illan pääesiintyjä oli Softengine. Viikonloppu sujui rauhallisissa merkeissä tällä kertaa. Myös "aikuiset kaupungilla" -ryhmät olivat liikkeellä illan aikana. Kesän leiritoiminta järjestettiin Fanta Seassa. Osallistujia Fanta Sean leireihin (yhteensä neljä leiriviikkoa) oli kaikkiaan 86 lasta. Ystävyyskuntatapahtuman nuorten leiri pidettiin nuorisotoimen organisoimana Oxhamnin koululla Leirin vahvuus oli 25 hlöä, joista ulkomaalaisia (Ruotsista, Norjasta ja Islannista) oli 14. Nuorisovaltuusto kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 82. Nuorisovaltuuston edustajat osallistuivat aktiivisesti vuoden aikana myös eri lautakuntien kokouksiin. Yhteisiä tapaamisia naapurikuntien nuorisovaltuustojen kanssa oli kaksi vuoden 2016 aikana. Suomen nuorisovaltuustojen liiton Väli-Suomen piiri valitsi Pietarsaaren nuorisovaltuuston alueellaan vuoden nuorisovaltuustoksi vuonna Marraskuussa järjestettiin keskustelutilaisuus poliitikkojen kanssa. Nuorisoportaali Decibel.fi oli aktiivisesti nuorten käytössä. Syksyllä portaalia esitettiin Etelänummen koululla ja Oxhamnin koululla alkuvuodesta. Vuoden aikana Pietarsaaresta tehtiin "Kysy pois" -osioon yhteensä 317 kysymystä. Alakoululaisten synttärikutsut Tupakkamakasiinilla olivat edelleen kysyttyjä. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 25 synttärit. 50

207 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Nuorten osallisuutta lisäämällä Vuoden aikana nuorille parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia annetaan 1/2/4 eri tilaisuutta osallistua nuoria koskevien päätösten valmisteluihin Toteutustapa Vastuussa oleva Keskustelutilaisuus Nuorten osallisuushankkeet Nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Arviointi (Tilinpäätös) Keskustelutilaisuuden ja muiden vaikutusmahdollisuuksien kautta tavoite toteutui maksimissaan. RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Nuorisotoimen taloutta Tavoitteena hakea rahoitusta tasapainotetaan hankkimalla 2 / 3 / 4 hankkeelle vuoden lisäresursseja erilaisten aikana hankkeiden/ projektirahoitusten kautta Toteutustapa Vastuussa oleva Nuorisosihteeri ja nuorisoohjaajat Arviointi (Tilinpäätös) Tavoite toteutui reaalitasoisena (3 lisärahoitusta). 51

208 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Ryhmäkoko/ohjattu kerho/ Tupis Kävijämäärä/ mittausviikko/ Tupis Työvuodet 9 8, ,5 8,5 Kirjastotoimenjohtaja: Leif Storbjörk TOIMIALA: Kirjastotoiminta (Kirjasto- ja tietopalvelut) TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja kirjastoasetukseen. Visio on seuraava: kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. Kaupunginkirjastomme on kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen parhaisiin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Fredrika-kirjastojen ( ja Vaasan kaupunginkirjaston /maakuntakirjaston välisen aloitetun yhteistyöhankkeen tavoitteena on avata fyysiset kokoelmat kokonaistaloudellisesti edulliseen yhteiseen käyttöön koko Pohjanmaan alueella. Tarkoituksena on rakentaa yksinkertaiset tilaajatoiminnot ja toimiva kuljetuslogistiikka. Laitoskirjasto, eli kaupunginkirjaston ylläpitämä Malmin sairaalan potilaskirjasto, suljettiin Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessaan tekemällä päätöksellä kirjastotoimintaan tarkoitetut tilat (36 m2) otettiin käyttöön muuta tarkoitusta varten. Asiaa käsiteltiin sivistyslautakunnan kulttuurijaostossa Kulttuuritoimiston kanslia muutti Runeberginkatu 12:een vuodenvaihteessa ja yleisellä kulttuuritoiminnalla on ollut toimintavuonna 2016 toimintaa yhteisissä tiloissa Kaupunginkirjaston kanssa. Myös nuorisovaltuuston toiminta on esillä Kaupunginkirjaston tiloissa. Kaupunginkirjaston, kulttuuritoimiston ja nuorisotoimiston yksikönpäälliköt ovat yhdessä kaupungin nuorisovaltuuston kanssa työskennelleet nuorisovaltuuston toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Tietoa nuorisovaltuustosta ja sen toiminnasta on nykyään saatavissa myös kaupunginkirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Kirjasto- ja kulttuuritalossa toteutettavaa toimintaa ja tiiviimpää yhteistyötä on myös suunnitelmissa. 52

209 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kirjaston tilojen saavutettavuus ja kirjaston kokoelmien, sekä fyysisen että sähköisen aineiston, käyttömahdollisuus. Hakuvälineiden ja tietokantojen käyttömahdollisuus. Paljon kirjastokäyntejä, sekä fyysisiä että verkon kautta. Hyvä lainaus. Riittävä hankinta. min: laatusuositusten mukaisesti real: selvitä vertailusta Pohjanmaan maakunta max: yksi maan parhaista Asiakasystävälliset, säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Jatkuva hankinta. Tarpeeksi henkilöstöä, joka antaa hyvää palvelua. Arviointi (Tilinpäätös) Kirjastoaineistoa on yhteensä kappaletta, joista kirjojen osuus on 89,5 %. E-kirjoja ja muuta e-aineistoa on saatavilla. Sekä kävijäluvut että nettikäyntien määrä ovat nousussa. Tapahtumia ja koulutustilaisuuksia kehitetään. Lainauslukujen kokonaismäärä laski huomattavasti vuoden aikana, yhtenä syynä tähän on laitoskirjaston lainausten poisjääminen. Aktiivisten lainaajien määrä suhteessa asukasmäärään oli samalla korkealla tasoilla kuin aikaisemminkin. 2016: 39 %, 2015: 39,80 % (vrt. vuoden 2014 tilasto: Pietarsaari 40,57 %, Pohjanmaa 36,83 %, koko Suomi 37,45 %) Henkilöstötilanne on ollut huolestuttava useamman eläköitymisen vuoksi. 53

210 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Toimiva kirjastotalo, kaikkien yhteiskuntaryhmien kokoontumispaikka. Tietoa yhteiskunnasta ja demokratiasta. Osallisuus yhteisöön. Kirjastotalon pitäminen hyvässä kunnossa yhteistyössä kiinteistövastaavien kanssa. Jo vakiintuneiden toimintamuotojen jatkaminen ja uusia panostuksia ulospäinsuuntautuvaan toimintaan. Kirjailijavierailut, teemapäivät, tapahtumat, näyttelyt. Ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista tiedottaminen. Kirjasto saa myönteistä palautetta uutisoinnissa, myös valtakunnallisesti. Arviointi (Tilinpäätös) Kaupunginkirjaston järjestämät tapahtumat ja käyttäjäkoulutukset ovat houkutelleet paljon osallistujia. Runeberginviikolla järjestettiin ohjelmaa sekä kirjastossa että kaupungin kouluissa, joissa oli kirjailijavierailuja. Näyttelytoiminta on ollut mittavaa. Kirjasto on pidetty näyttelytila. Näkyvyys on ollut hyvä uutisoinnissa. Uudesta kirjastolaista on keskusteltu. Kirjasto- ja kulttuuritalo alkaa olla käsite kaupungissa, mikä tuo monia synergiavaikutuksia ja nostaa kirjastotoiminnan kokonaisnäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. 54

211 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kirjasto- ja tietopalvelujen Vakaat volyymiluvut Kirjastolle annetaan resurssit ja puitteissa tuotetaan volyymipalveluja henkilöstölle annetaan kuten lainausta Kirjastopalveluja suomeksi ja tarvittavat työkalut tavoitteiden suuruusluokassa ruotsiksi toteutetaan toteuttamiseen. lainausta vuodessa ja samanlaisin perustein. kirjastokäyntejä (fyysisiä + Jossain määrin itsepalvelua verkossa) suuruusluokassa Monikielinen ja käyntiä vuodessa. monikulttuurinen Vastuu: Lisäksi tiedotustyö, neuvonta kirjastoympäristö. Kulttuurijaosto ja opastaminen tiedonhaun Kirjastotoimenjohtaja prosesseissa lukemista Jos palveluista tehdään edistävän toiminnan ohella. vastaava kysely pietarsaarelaisten parissa kuin vuonna 2014: kirjasto saa korkeimmat pisteet Arviointi (Tilinpäätös) Kirjaston paikallinen langaton verkko mahdollistaa joustavat ratkaisut ja hyvät käyttäjäehdot, esim. ulkomaisia lehtiä ja aikakauslehtiä sisältävän PressReader-palvelun (yhteensä n kpl) lataamisen käyttäjän omiin mobiiliyksikköihin sekä tietyn etäkäytön. Kirjastoympäristön monikulttuurisemmaksi ja monikielisemmäksi muuttamiseksi Fredrika-kirjastot toteuttavat yhdessä hanketta, joka tähtää monikulttuurisen kirjastotoiminnan laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen. Lukemisen edistäminen: Pietarsaari kirjallisuudessa - opastettu kierros. Hyvä kaupunkiin juuri muuttaneille. Selkeä paikallishistoria ja suuri kiinnostus kirjallisuutta kohtaan. Pidetty matkailijoiden parissa. Käytetään myös kouluissa. 55

212 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Lainaus Lainaajia vuoden aikana (käytössä olevia lainauskortteja) Fyysisiä käyntejä Verkkokäyntejä Osallistujia järjestetyissä tapahtumissa ja käyttäjäkoulutuksissa Työvuodet 18,2 17, , ,5 Perustelut Kirjastotoiminta on kunnallista peruspalvelua. Valtionosuusrahoitus on kirjastojen osalta osa kunnallista peruspalvelua. Tilastovertailua on käytetty valtakunnallisesta tilastotietokannasta ( Laitoskirjaston, Malmin sairaalan potilaskirjaston sulkeminen vaikutti negatiivisesti vuositilastoon. E-aineiston käyttäminen tilastoidaan nykyään omana osastonaan kansallisessa tilastoinnissa. Pitkällä tähtäimellä olisi perusteltua ottaa käyttöön myös tämän seikan huomioivat avainluvut, sillä nykyisillä avainluvuilla ei nähdä kirjaston e-resurssien kokonaiskäyttöä. Käyttöaste oli voimakkaassa kasvussa vuodesta 2015 vuoteen (Joitakin poimintoja: Naxos-musiikki 4768:sta 10572:een, PressReader 655:stä 3884:ään, Epress 517:stä 1300:aan). Loppuvuodesta varmistui, että uusi kirjastolaki todellakin tulee voimaan Ilmoitetut muutokset vaikuttivat työhön jo ennen lain voimaantuloa. Lain voimaantulon jälkeen ratkaistaan asetuksella, mistä kirjastoista tulee kehittämiskirjastoja ja miten alueelliset ja kielelliset seikat otetaan huomioon. Pietarsaaren kaupunginhallitus on antanut asiasta lausunnon opetusministeriölle. 56

213 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Museonjohtaja: TOIMIALA: Carola Sundqvist Museotoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun historian pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille näyttelyin, esitelmin ja julkaisuin. Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia esinekokoelmia, arkistoja ja taidetta. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon toimialalla ja se avustaa kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja. Museotoiminnan on oltava elävä lenkki seudun historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Kaikkien kaupungin asukkaiden on voitava kokea Pietarsaaren kaupunginmuseo omaksi museokseen kielestä ja poliittisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin Pohjanmaan laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko maan erikoismuseoksi omalla alallaan ja Euroopan tärkeimpiin kuuluvaksi. Pietarsaaren kaupunginmuseo on itsestään selvä toimija kaupungin kulttuurielämässä, kaupunkirakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa. Yhteistyö museotoiminnan valtionosuuksien puitteissa jatkuu kuten ennenkin Uudenkaarlepyyn museotoiminnan kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ei suunniteltu suurempia muutoksia. Osa henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän lähivuosina, joten henkilöstömuutokset tulevat ajankohtaisiksi. 57

214 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Museon esine-, taide-, Kävijämäärä: valokuva- ja kirjakokoelmien min sekä arkistojen real saavutettavuus toimivissa ja max tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Toteutustapa Vastuussa oleva Säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Hyvä tiedottaminen joukkotiedotusvälineiden, kotisivujen ja muiden nettipalvelujen kautta. Arviointi (Tilinpäätös) Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toiminta museon min 25 ulkopuolella: luentoja ja real 30 näyttelyjä kouluissa ja max 35 laitoksissa. Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva henkilöstö 27 58

215 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Erilaisiin kaupungin ja alueen min 2 asukkaille suunnattuihin real 4 tapahtumiin osallistuminen max 6 tapahtumaa yhteistyössä seudun muiden kulttuurintuottajien kanssa. Pedagoginen toiminta sekä lapsille että aikuisille: luentoja näyttelyiden ja tapahtumien yhteydessä. Niitä ovat esim. Jaakon päivät, Spotlight ja Etelänummen joulu. Vuotuisia lastentapahtumia päiväkodeille ja kouluille. Real: yhteensä 3000 kävijää min 1000 real 1500 max 2000 kävijää Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstö; mukana järjestämässä ja osavastuullisia Yhteistyössä muiden järjestöjen ja oman henkilöstön kanssa Näyttelyjä työpajoineen, aikamatkoja. Henkilöstö. Arviointi (Tilinpäätös) (marraskuu tammikuu - 17) 59

216 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Henkilökohtaisten yhteyksien Näyttelyt yhteistuotantona: pitäminen kaupungin ja real 12 seudun asukkaisiin; tiedottavat, laadukkaat, opettavaiset ja kiinnostavat Itse tuotetut näyttelyt: näyttelyt, erityisopastukset, max 4 luennot, tapahtumat ja julkaisut. Tiedon tarjoaminen yksityishenkilöille, tiedotusvälineille, kunnan ja valtion toimielimille. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Toteutustapa Vastuussa oleva Osaava ja asiaan paneutuva henkilöstö Arviointi (Tilinpäätös) 11 6 Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan keskittämisen Nygårdin verstaan sisätilojen Tilapäisen näyttelytoiminnan jatkaminen Isokatu 2:n ja 4:n kunnostaminen. siirtäminen Nygårdin verstaaseen museoalueelle ja alueen kehittäminen Arviointi (Tilinpäätös) _ 60

217 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Säilyttää museon status valtion real 10 tukemana säilyttämällä henkilötyövuosimäärä. Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstömäärän säilyttäminen samana Arviointi (Tilinpäätös) 9 (sis. 1 Uuteenkaarlepyyhyn) 61

218 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio - 16 Tilinpäätös -16 Kävijät, yksityiset tapahtumissa kävijät Kävijät, ryhmät Näyttelyt, mukana järjestämässä Näyttelyt, omat Valtionosuudet, Työvuodet 8,8 9,6 10,5 10,15 10,15 10 Perustelut Museon toiminnan keskittäminen Malmin talon museoalueelle ja Isokatu 4:ään on edelleen ajankohtaista. Nygårdin verstas pitäisi kunnostaa tilapäisen näyttelytoiminnan käyttöön. Kunnostus myös lisäisi alueen houkuttavuutta ja tukisi siellä jo olevia toimintoja sekä tekisi Etelänummen kaupunginosasta todellisen kulttuurikeskuksen. 62

219 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kulttuurisihteeri: Marja-Leena Pitkäaho TOIMIALA: Yleinen kulttuuritoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari muodostuu monipuoliseksi kulttuurikaupungiksi, jolla on oma kulttuuriperintö sekä kaksikielisyys. Yleinen kulttuuritoiminta antaa asukkaille mahdollisuuden monipuoliseen kulttuuripalveluun sekä tukee paikallisia hankkeita, jotka koskettavat asukkaitaan. Kaikilla on sama oikeus taiteen luomiseen sekä kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Yleinen kulttuuritoimi edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain puitteissa. Kulttuuritoiminta järjestää asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta sekä muuta harrastajia tukevaa opetusta. Kulttuuritoimisto palvelee sekä tiedottaa asukkaita kulttuurin alan kysymyksissä sekä vaalii ja edistää yhdistysja kulttuurielämän runsautta kaupungissa. Yleinen kulttuuritoiminta Pietarsaaressa pyrkii olemaan monipuolinen ja ulospäinsuuntautunut toiminta- ja palvelumuoto. Runsas ja monipuolinen kulttuuritarjonta edesauttaa kunnan asukkaiden hyvinvointia sekä tekee kaupungista vetovoimaisen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kulttuuritoimisto panostaa määrätietoisesti ohjelmaan lapsille ja nuorille sekä vanhuksille. Runeberginviikko, kaupungin kulttuuriviikko, tekee aktiivisesti yhteistyötä kaupungin muiden kulttuurinjärjestäjien kanssa pitäen määrätietoisesti yllä kulttuuriviikon korkeaa tasoa. Runeberginviikko 2016 "Sairaan hullua!" ylsi henkilön kävijämäärään. Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään Kulttuuritoimisto on tiedottanut ja valmistanut juhlavuoden tapahtumia koko vuoden Kulttuuritoimiston uusi Leader-hanke, Kulttuurinen moninaisuus Pietarsaaressa, aloitti toiminnan maaliskuussa Vuonna 2016 on työstetty kaupungin kulttuuripoliittista ohjelmaa. Toimintavuosi tarjosi monia hienoja tapahtumia, kuten esim. kirjailija Herman Lindqvistin vierailu Pietarsaaressa lokakuussa Vierailu järjestettiin kaupunginkirjaston, eläkeläisyhdistys Milstolpenin sekä kulttuuritoimiston yhteistyönä. Spektaakkelipäivän järjestäminen - Lasten oikeuksien päivän huomioimiseksi - on löytämässä vakiintuneen muodon. Spektaakkelipäivä järjestetään kulttuuritoimiston ja lasten taidekoulu Balatakon yhteistyönä. Teeman mukaan yhteistyökumppanina on vuosittain myös muita toimijoita. Vuoden 2016 teeman Rytmi ja liike, yhteistyökumppanina oli Musiikkiopiston Rytmilinja. 63

220 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kaksikielinen, monipuolinen ja min: kävijää/vuosi ulospäinsuuntautunut real: kävijää/vuosi toiminta. Monikulttuurinen max: kävijää/vuosi toiminta. Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan määrätietoinen suunnittelu sekä tehokas tiedottaminen toiminnasta. Kulttuurisihteeri. Arviointi (Tilinpäätös) kävijää. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Verkostoituminen ja yhteistyö. Nykyisen yhteistyön Säännölliset kokoukset ja Seudullinen yhteistyö. ylläpitäminen. yhteistyö tapahtumien osalta. Kulttuurisihteeri. Arviointi (Tilinpäätös) Monta hienoa yhteisesti tuotettua tapahtumaa, esim. Veteraanijuhla sekä Spektaakkelipäivä. RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tasapainoinen talous Uuden Leader-rahoitetun Ulkoinen rahoitus. yhteistyön sekä lisärahoitusten kulttuuriprojektin Kulttuurisihteeri. kautta. käynnistäminen. Arviointi (Tilinpäätös) Leader-hanke Kulttuurinen moninaisuus on käynnistynyt

221 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Kävijämäärä, koko toimintavuosi Runeberginviikko, kävijämäärä Taidetoiminta, kurssien määrä Koulupuiston ulkonäyttämön, VPKalueen ja Viktor Sundin tuvan vuokraus, kerta Tapahtumakalenteri, käyttäjämäärä/tapaht uma Työvuodet 2,5 2,16 1,2 1,2 1,2 1 Perustelut Kunnille myönnetään valtionosuutta yleistä kulttuuritoimintaa varten. Yleisen kulttuuritoiminnan valtionosuusrahoitus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa sosiaalija terveydenhuollon, esiopetuksen, perusopetuksen, kirjastot, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen. Taloudellisista syistä kulttuuritoimisto ei enää järjestä taidekursseja. Kulttuuritoimiston tulos 2016 on linjassa osavuosiraportin 2/2016 kanssa, mutta "rasitteena" Kulttuurinen moninaisuus-hankkeen n euron kustannukset, maksatushakemus, joka on käsiteltävänä ja tulee vaikuttamaan vuoden 2017 tilinpäätökseen. 65

222 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Liikuntatoimenjohtaja: Tove Jansson TOIMIALA: Liikunta- ja urheilutoiminta TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa, kaksikielisessä ympäristössä, johon pääsee helposti. 1. KUNTOLIIKUNTA Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavaroja jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen. 2.TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikunnan aikaansaamiseksi. Terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan. 3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten tai kuulo- ja näkövammaisten, päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti siitä, että lähiympäristössä on kevytliikenneväyliä ja rakennuksia, joissa he voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi. 4. KOULULIIKUNTA Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun. Erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Muutoksia kaupungin strategiaan liittyen. 66

223 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Kaupungin nykyiset liikuntapaikat pidetään kunnossa jatkuvalla työllä ja riittävällä huoltohenkilökunnan määrällä. Riittävä määrä huoltohenkilökuntaa Urheilutalossa ja ulkoliikuntapaikoilla. Tekninen palvelukeskus Vuonna Itälän kuntoradan levennys - Fäbodan latupohjaa on vuosittain parannettu - Keskusurheilukentän nurmi on vaihdettu - Tellushallin keinonurmi on uusittu - Vestersunsinkylän kaukalon pohja laitettu kuntoon Keskuskentän katsomon pukuhuoneet on vuosina kunnostettu ja käytävä on kunnostettu PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupunki vastaa käyttäjien real: nykyiset liikuntapaikat Nykyisen palvelutason tarpeisiin ja huolehtii siitä, pidetään kunnossa ylläpitäminen. että kuntalaisten käytössä on max: uusien Tekninen palvelukeskus riittävä määrä liikuntapaikkojen liikuntapaikkoja. rakentaminen Arviointi (Tilinpäätös) Pietarsaaren kaupunki on tehnyt 10 vuoden vuokrasopimuksen FAB Bottenviksvägenin kanssa. Rettigin vanha teollisuushalli muutetaan monitoimihalliksi kahdessa eri vaiheessa. 67

224 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Ammattitaitoinen henkilökunta. Vakinaista ja tilapäistä henkilökuntaa valittaessa asetetaan ammattitaito etusijalle. Liikuntatoimenjohtaja ja liikuntajaosto. Arviointi (Tilinpäätös) Uimavalvojat, vakinaiset ja tilapäiset, ovat suorittaneet SUH:in uimatestin hyväksyttävästi. Liikuntajaoston henkilökunta on osallistunut kahdelle ensiapu/hengenpelastuskurssille vuoden aikana. Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Hyvät liikuntapalvelut. Yhteistyön kehittäminen Liikuntajaosto lähikuntien kanssa. Sivistyslautakunta Liikuntajaosto ja lähikunnat. Arviointi (Tilinpäätös) Lähialueen kuntien liikuntavastaavat ovat osallistuneet Kotouttaminen liikunnan ja urheilun avulla -hankkeen ohjausryhmän toimintaan. 68

225 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Uimahallin asiakkaat josta uimakouluryhmiä Salibandysalin asiakkaat Tanssi- ja yläsalien asiakkaat. Tellus, asiakkaat aktiiviset urheilijat Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös Jalkapallotunnit kentillä Yleisurheilutunnit Työvuodet 11,29 10,74 10,55 10,55 10,55 10,55 Perustelut Palvelutaso toiminta-ajatuksen mukaisesti. Valtionosuus Pietarsaaren kaupungin liikuntatoiminnalle maksetaan seuraavin perustein: asukasmäärä x 12 euroa, josta 30 % opetus- ja kulttuuritoiminnan tukemisesta säädetyn lain (1705/2009) :n 21 ja :ien mukaisesti. 69

226 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Sivistystoimi 2016 Toimintatuotot Toimintakulut netto Sivistyshallinto Perusopetus Lukiokoulutus Musiikkitoiminta Aikuiskoulutus Nuorisotoiminta Varhaiskasvatus Kuntayhtymä jne Kuraattorit Yleinen kulttuuritoiminta Museotoiminta Kirjastotoiminta Liikuntatoiminta Yhteensä

227 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat SIVISTYSLAUTAKUNTA Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMIS Grand Total

228 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TEKNISET PALVELUT o o o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Tekninen palvelukeskus Sisäinen tukipalvelukeskus 72

229 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto 73

230 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Vt. Ympäristönsuojelupäällikkö: Sofia Zittra-Bärsund TOIMIALA: Ympäristönsuojelu TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle määrätyillä lakisääteisillä tehtävillä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ympäristölainsäädäntö kehittyy edelleen nopeassa tahdissa. Vuonna 2014 astuivat uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetus (713/2014) voimaan. Ympäristönsuojelulain toinen tarkistusvaihe käsiteltiin eduskunnassa vuoden 2015 aikana, päämääränä oli arvioida ympäristönsuojelulain ja muun ympäristölainsäädännön muutos, kun niitä sovelletaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuihin toimintoihin. Uudistuksen 3. vaihe on vielä työn alla. Lakimuutokset merkitsevät mm. sitä, että ympäristöluvanvaraisen toiminnan valvontaan tullaan kohdistamaan suurempaa painoarvoa, mutta samalla tästä valvonnasta voidaan periä maksu. Lakimuutokset ja uudet sovellutukset vaativat huomattavaa työmäärää jo pelkästään riittävän tietotason ylläpitämiseksi sekä valmiutta asioiden käsittelemiseen ja tarpeellisten aloitteiden tekemiseen. Työmäärä tulee myös jossain määrin lisääntymään mutta ainakin tässä vaiheessa tuntuu realistiselta, että tämä lisäys voidaan olettaa hoidettavan nykyisellä henkilöstömäärällä ja työtehtävien uudelleen priorisoinnilla. Valtion ilmasto- ja energiapolitiikalla sekä kestävän kehityksen tavoitteilla ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisella on niin ikään vaikutuksensa kunnan ympäristöhallintoon. Ympäristö- ja rakennuslautakunta tarkisti vuonna 2016 maa-ainestenottotaksat, jotta ne vastaisivat paremmin asian käsittelystä syntyviä todellisia kuluja. Ympäristönsuojelupäällikölle myönnettiin virkavapaus alkaen saakka. Korvaava viranhaltija astui vt. ympäristönsuojelupäällikkönä virkaan alkaen. 74

231 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Sujuva ja oikeanlainen lupa- Mielipide asianmukaisesta Ajanmukaisen asiantuntemuksen ja muiden päätösten käsittelystä: 100 % ylläpitäminen ja kyky antaa käsittely / Kyselyt hakijoille asianmukaista tietoa ja palvelua ja yhteistyötahoille Vastaava: ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Ympäristönsuojelutoimiston yhteistyökumppaneille lähetettiin kysely, jossa vastausprosentti oli 47 %. Vastanneista 38 % oli erittäin tyytyväisiä ja 62 % tyytyväisiä saamaansa palveluihin. 13 % ehdotti palvelun parannuksia. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Luotettavaa tietoa Ympäristönsuojelutoimiston kaupungin ympäristöstä on kotisivuja kehitetään ja saatavilla ja tietoa infotilaisuuksia järjestetään levitetään aktiivisesti tarvittaessa. Ympäristötietoa kerätään ja tallennetaan järjestelmällisesti Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö, ympäristötarkastaja, ympäristösuunnittelija Arviointi (Tilinpäätös) Ilmanlaadun jatkuvaa mittaamista on jatkettu ja mittaustulokset ovat nähtävillä internetissä. Asukkaita on informoitu rajaarvojen ylityksistä paikallislehdissä. 75

232 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Lupa-asioiden keskimääräinen käsittelyaika / Aika hakemuksen sisäänjätöstä päätöksen antamiseen. 3 kuukautta Ympäristönsuojelupäällikkö Vuoden aikana on myönnetty yksi ympäristölupa, jonka käsittelyaika oli pitkä (32 kk) asian luonteen vuoksi sekä uuden mittaustiedon saamiseksi. RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminta rahoitetaan yhä 25 %. Valvontasuunnitelman Tiukka talousarviokuri ja aktiivinen enentyvässä määrin valmistuttua voidaan ulkoisen rahoituksen ja yhteistyön lisätuloilla / Tulojen osuus tavoitetasoa nostaa. etsiminen kustannuksista Ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Vuonna 2016 talousarvio ylittyi 16 %:lla ( ), koska ilmanlaadun seuranta aiheutti odottamattomia kustannuksia. Tulojen osuus ei saavuttanut tavoitetasoa. Tulojen osuus kustannuksista oli 12 %. Lokakuussa otettiin käyttöön tarkastussuunnitelma, joka mahdollistaa tarkastusmaksujen perinnän. 76

233 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Käsiteltyjen lupahakemusten ja ilmoitusten määrä Tarkastus ja valvontaasiat Lausunnot Ympäristölupien 3 5,6 5,5 4 32* käsittelyaika, kk Työvuodet 3 2,3 2 2,1 2,5 2,5 Perustelut * Ympäristöluvan pitkä käsittelyaika johtui asian luonteesta, joka vaati uutta tietoa raakaaineen käyttöä koskien (tuhka). Ympäristönsuojelutoimiston työtehtävät voidaan suurin piirtein jakaa puhtaisiin viranomaistehtäviin kuten lupien myöntämiseen ja tarkastuksiin sekä kehittämistehtäviin, jotka mainitaan 6 :ssä kuntien ympäristönsuojeluhallinnosta. Tähän kuuluvat mm. ympäristönsuojelun suunnittelun ja kehittämisen tukeminen, ympäristön tilan seuraaminen, opastaminen, neuvonta sekä ympäristöasioista tiedottaminen. Ympäristö- ja rakennuslautakunta myönsi viranomaistehtävinään vuoden 2016 aikana yhden ympäristöluvan, joka koski Alholmens Kraft Oy Ab:n tuhkan käyttöä. Kaksi nestemäisten polttoaineiden jakeluasemaa rekisteröitiin; ABC Prisma ja Neste Markkinointi Oy. Lautakunta antoi aluehallintovirastolle ympäristölupaa koskevat lausunnot Pietarsaaren veden ja Pietarsaaren Sataman hakemuksista sekä UPM Kymmene Oyj:n vesilain nojalla koskevassa hakemuksessa. ELY-keskukselle annettiin lausunto koskien Jeppo Biogas YVA-ohjelmaa. VHO:lle ja KHO:lle annettiin vastineet valituksista, jotka koskivat Evijärven Perunaa sekä Alholmens Kraft Oy:tä. Tilapäistä melua aiheuttavalle toiminnalle myönnettiin yhteensä 7 lupaa. Ympäristönsuojelutoimisto tarkasti suuren määrän eri toiminnoista johtuvia päästö- ja tarkkailuraporttia. Ympäristönsuojelutoimisto osallistui yhdessä rakennusvalvontatoimiston kanssa kaupungin ympäristökatselmukseen ja puuttui löydettyihin roskaamistapauksiin. Ympäristönsuojelutoimisto teki vuoden 2016 aikana kuusi yhteistarkastusta ELY-keskuksen kanssa, jotka koskivat Vallanin tarha-alueen puhdistamon toimintaa. Ympäristönsuojelutoimisto osallistui yhteistyössä ruotsinkielisen Pohjanmaan turkistuottajayhdistys ry:n kanssa Vallanin turkistarha-alueen ympäristönparannusyhteistyöryhmän toimintaan. Vuoden 2016 aikana tehtyjä konkreettisia toimenpiteitä olivat mm. eteläisen puhdistamon läpivirtauman estäminen betonielementtien avulla. Suurin osa ympäristönsuojelutoimiston työpanoksesta vuonna 2016 koostui yhä lakisääteisten lupa-asioiden käsittelystä, tarkastustehtävistä ja ympäristön tilan seurannasta. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti tulee kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen laatia säännöllisesti tehtäville tarkastuksille oman alueensa tarkkailusuunnitelma sekä -ohjelma. Tarkkailusuunnitelma ja -ohjelma on laadittava kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tarkkailusuunnitelma otettiin käyttöön marraskuussa

234 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Tarkkailuohjelma otetaan käyttöön vuonna Tarkkailusuunnitelman ja -ohjelman laatiminen mahdollistaa siinä mainittujen tarkkailujen ja tarkastusten tekemisen maksullisena. Painopiste tullaan asettamaan muiden hallintokuntien, naapurikuntien ja muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Säästötoimenpiteiden vuoksi ei uusia merkittäviä kehitystyöprojekteja voitu aloittaa, mutta ilmanlaadun mittausta yhteistyössä teollisuuden ja naapurikuntien kanssa on jatkettu. Rakennustarkastaja: Micael Nylund TOIMIALA: Rakennusvalvontatoimisto TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Suorittaa ne tehtävät, jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokra-asuntojen välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja peruskorjaukseen, myöntää korjaus- ja energia-avustuksia, myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin, valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä. Yleinen neuvonta asuntoasioissa. Seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi rakennustarkastaja palkattiin vuoden 2016 alussa. Vuoden 2016 lopussa päätettiin, että vuoden 2017 aikana saadaan palkata apulaisrakennustarkastaja. Torinalaisen pysäköinnin rakentaminen sekä nk. HOP-liikerakennuksen, mukaan lukien asunnot, rakentaminen torin ympäristössä alkaa olla loppusuoralla ja valmistuu vuoden 2017 aikana. Pientalojen rakentaminen uudella alueella Vestersundinkylässä on täydessä käynnissä. 78

235 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tyytyväisten asiakkaiden 100 % Hyvä asiakaspalvelu osuus / Asiakaskysely joka Johtava rakennustarkastaja kymmenennelle valmistuneelle tai käyttöönotetulle projektille Arviointi (Tilinpäätös) Yhteistyökumppanit 72,45 % Asiakkaat 72,2 % PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Lupien käsittelyajat 3 kk / 2 kk / 1,5 kk Nopea käsittely keskimäärin Johtava rakennustarkastaja Arviointi (Tilinpäätös) 1,1 kk RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Asiakkaiden osuus 45 % Maksujen tarkistukset kustannusten katta- Johtava rakennustarkastaja miseen viiden vuoden aikajaksolla Arviointi (Tilinpäätös) 34,67 % / 5 vuotta 79

236 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Myönnetyt rakennusluvat (lautakunta + rak.tarkastaja) Rakennustarkastajan luvat + muut päätökset Ilmoitusasiat Valmistuneet asunnot Tarkastukset Työvuodet 7 6, ,5 4,5 80

237 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Grand Total

238 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen palvelukeskus Sisäinen tukipalvelukeskus 82

239 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Vt. tekninen johtaja: Rune Hagström TOIMIALA: Tekninen palvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Tekninen palvelukeskus - valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen edellytysten turvaamiseksi, - hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja, venesatamia ja ulkoliikuntapaikkoja sekä hoitaa metsäomaisuutta, - hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, - kehittää kaupungin yhdyskuntatekniikkaa ja julkisia ulkotiloja siten, että ne edistävät elinvoimaista kaupunkielämää. Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteisöjen kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuoden 2016 aikana keskitytään edelleen Teknisen palvelukeskuksen palvelualueiden - kaavoituksen, mittaustoiminnan ja kunnallistekniikan - tuottavuuden tehostamiseen ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Teknisen palvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen kolmen palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. Tekninen palvelukeskus osallistuu aktiivisesti kaupungin organisaation ajankohtaiseen strategiatyöhön. Teknisiä palveluja koskeva toiminta: - ruokapalvelut, - siivouspalvelut, - teiden kunnossapito ja varikkotoiminta, - puistojen ja viheralueiden kunnossapito, - kiinteistönhoito ja rakentaminen, - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirrettiin uudelle yhtiölle Alerte Ab Oy:lle. Teknisen johtajan virkaa hoidetaan sijaisella kunnes uuden johtajan rekrytointi on tapahtunut. Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Työvuodet 99,13 94,85 88,75 83, ,97 83

240 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Asemakaava-arkkitehti: Pekka Elomaa TOIMIALA: Kaupunkisuunnittelu TOIMINTA-AJATUS Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisedellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy kiinteänä, sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Väestön ikärakenteen muutos edellyttää, että suunnittelussa kasvavassa määrin otetaan huomioon ympäristön laatu "seniorinäkökulmasta", esimerkiksi kaupungin keskeisten osien suunnittelussa. Samalla on kaavoituksella valmisteltava tilaa mahdollisille muuttajille, jotka työelämässä tulevat korvaamaan ns. suuret ikäluokat. Kaupunkiseudulla kasvaa koordinoidun, seudullisen maankäyttöpolitiikan tarve, mikä asettaa lisävaatimuksia kunnanrajat ylittävälle suunnitteluyhteistyölle - erityisesti naapurikuntien Luodon ja Pedersören kanssa. 84

241 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kaavoituksellinen valmius Kaavoitustoiminta kattaa vastaa yhdyskunnan myös kaupunkiympäristön rakentamistarvetta, reservien olennaista laadullista riittäessä sekä parantamista palvelevia asuntorakentamisen että suunnitelmia. elinkeinoelämän tarpeisiin. Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Asemakaava-arkkitehti Tilikauden aikana on 2 liikennealueiden asemakaavaa (Pedersin ja Kuuusisaaren liittymät yht. 25,3 ha) hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaavat ovat käsittäneet liikennealueita 15,8 ha ja erityisalueita 9,5 ha. Palveluiden hyvä saatavuus ja laatu edellyttävät nykyistä parempia henkilöstöresursseja. 85

242 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Asukkaiden tietoisuutta Tiedotustoimintaa kaavoituksen merkityksestä parannetaan. yhdyskunnan kehityksessä sekä yksittäisen kansalaisen roolista ja oikeuksista prosesseissa kehitetään. Toteutustapa Vastuussa oleva Asemakaava-arkkitehti Arviointi (Tilinpäätös) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia on kehitetty merkittävästi informatiivisempaan suuntaan ja tämä on edistänyt osallistamista kaavoitukseen ja asukkaat ovat vilkkaasti käyneet kaavoitusosastolla yksityisissä ja yhteisöllisissä asioissa. Uuden käytännön on havaittu selvästi edistävän varsinaista kaavatyötä. Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Yhteinen näkemys MAL-työ tehdään (JASU:n seudullisista maankäytön jatko) tavoitteista. Elämänlaatu 2040 rakennemallin jatkuva ylläpito Toteutustapa Vastuussa oleva Asemakaava-arkkitehti Arviointi (Tilinpäätös) Kaavoitusosasto on osallistunut maankäyttöryhmän toimintaan. Hyvä maankäytön suunnittelu kaupungin kannalta on samalla parasta seudullista suunnittelua kun kyseessä on seudun palveluja seutukeskus. 86

243 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talous arvio -16 Tilinpäätös -16 Työvuodet 3,89 4,1 4 3,73 3,5 3,93 Kaupungingeodeetti: Christer Tonberg (vt.) / Anders Blomqvist TOIMIALA: Mittaus ja maankäyttö TOIMINTA-AJATUS Mittausosasto: - valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi - kehittää ja ylläpitää kaupungin ja isäntäkunnan paikkatietojärjestelmää - pitää kaupungin kiinteistörekisteriä - hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta - vastaa kiinteistöjen osoitejärjestelmästä - hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä kaupungin omistamia talousmetsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti - vastaa kaupungin karttatuotteista ja mittaustoiminnasta TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Paikkatietojärjestelmän kehitys ja ylläpito jatkuvat. Kaupungingeodeetti oli virkavapaalla saakka. Osaston toimet on osittain hoidettu jakamalla työtehtäviä, sijoittamalla henkilöitä uusiin tehtäviin ja kouluttamalla henkilökuntaa. Vuoden 2015 aikana toimeenpantiin kaupungin metsäalueiden uudelleenorganisointi. Monikäyttösuunnitelman päivitys ja metsäalueiden hoitovastuun uudelleenjakaminen saatettiin loppuun vuoden 2016 aikana. 87

244 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Asumiselle ja Raakamaata hankitaan yritystoiminnalle tarjolla ha viiden vuoden tarvittava määrä tontteja. sisällä. min: 2 ha vuodessa real: 5 ha vuodessa max: 15 ha vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva Neuvotteluja maanomistajien kanssa ajankohtaisilla alueilla. Arviointi (Tilinpäätös) Kaupunki on vuoden 2016 aikana hankkinut noin 4 ha raakamaata. Minimitaso on saavutettu. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota jatkuvaan aktiiviseen tonttipolitiikkaan asuntojen rakentamista ja elinkeinotoimintaa varten sekä turvata myös vanhojen toimivien yritysten mahdollisuudet kehittyä. Uusia pientalotontteja tarjotaan: min: 25 kpl. real: 40 kpl. max: 60 kpl. Oikeiden kadunrakentamishankkeiden priorisointi. Kunnallistekniset sopimukset yksityisten tontinomistajien kanssa. Vuodenvaihteessa kaupungilla oli 39 pientalotonttia vapaana (2 kpl vähemmän kuin 2015). Minimitaso on saavutettu. 88

245 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Maapolitiikan tase positiivinen Maanmyyntitulot ja pitkällä aikavälillä tarkasteluvuoden uusien vuokrasopimusten pääomitetut (5 %) tulot ylittävät yhteensä maanostomenot ja muut maa-alueita koskevat investoinnit. min: 5-10 vuoden tarkastelujaksolla real: 2-3 vuoden tarkastelujaksolla max: vuosittain Toteutustapa Vastuussa oleva Vakaan maanhinnan tason säilyttäminen. Arvokkaiden kohteiden myynti tarjousten perusteella. Arviointi (Tilinpäätös) Maanmyyntitulot alittavat maanostomenot vuodelta 2016, mutta kun uudet vuokrat huomioidaan, tase on positiivinen. Pitemmällä aikaperspektiivillä tase on myös positiivinen. Realistinen taso on saavutettu. 89

246 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Myyty maata Ostettu maata Puunmyyntitulot Rekisteröity tontteja kpl Rekisteröity yleisiä alueita kpl Työvuodet 17,67 16,37 14,4 13,07 13,5 13,86 Perustelut Vapaiden pientalotonttien tarjonta on vuoden aikana pienentynyt jonkin verran, koska uusia pientaloalueita ei ole avattu. Maakaupat riippuvat lyhyellä tähtäimellä suoraan siitä, mitkä kohteet tarjotaan kaupungille ostettaviksi tai mitkä voidaan kauden aikana myydä. Tavoitetasoja on sen vuoksi hankala määritellä tarkasti vuositasolla. Suuri osa kaupungin metsäomaisuudesta on nyt saavuttanut sellaisen kasvuvaiheen, jossa tarvitaan puustonhoitoharvennuksia. Uusi metsänhoitosuunnitelma osoittaa, että metsän taloudellinen tuotto kasvaa. Tulojen osuus (pois lukien vuokrat) osaston kustannuksista on ollut noin 25 %. 90

247 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kaupungininsinööri: Harri Kotimäki TOIMIALA: Kunnallistekniikka TOIMINTA-AJATUS Kunnallistekninen osasto - hallitsee, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen liikenteen väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä urheilu- ja virkistyslaitokset - tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja - tuottaa kaupungille tilaustöinä kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista - hallinnoi pysäköinninvalvontaa Vuodelle 2017 toiminta-ajatusta on muotoiltu uudelleen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varastotoimintojen siirto Pietarsaaren Vedelle tehtiin vuoden vaihteessa. Muu kunnallistekniikan kunnossapito jatkui ennallaan vuoden loppuun. Oma rakentaminen päättyi ja rakentajat siirtyivät kunnossapitotehtäviin jo syksyllä. Henkilöstön vähenemistä kompensoitiin tilapäisillä erityisjärjestelyillä vuoden loppuun saakka. Kulunut vuosi osoitti meille, että tarvitsemme lisää resursseja. Pysäköinnin maksullisuus otettiin käyttöön siten, että saaduilla tuloilla katetaan pysäköintialueiden vuokramenot sekä valvontakustannukset (vuokra Maria Malmin tontista sekä lippuautomaatti). 91

248 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Asiankäsittelyä tehostetaan edelleen Käsittelyä odottava asiamäärä pienenee. Kaikki asiat otetaan käsittelyyn saapumisjärjestyksessä. Läpimenoaikaa lyhennetään lean-periaatteen mukaisesti. Kaikki KommunOfficen käyttäjät osallistuvat. Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitteeseen ei päästy. Vuoden loppupuoliskolla yhtiöittäminen vei ylimääräistä aikaa, myös valmistelutyöltä. Kiireellisiä asioita otettiin ensimmäisenä käsittelyyn. RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Hyödynnetään ajoneuvojen ja Seuraavista toteutuu 1,2 tai työkoneiden teknistä 3: seurantaa aluksi yhden vuoden - Ajoaikojen dokumentointi aikana, jonka jälkeen tehdään (koneiden käyttötapa päätös pysyvästä ja laajasta työvuorojen aikana) järjestelmän käyttöönotosta. - Työsuorituksen seuranta ja Oletus on, että ohjaus (reaaliaikaisen kustannussäästöjä saavutetaan sijainnin perusteella) ja tuottavuus lisääntyy. - Tiedon keruu laskutusta ja kirjanpitoa varten (sähköisesti) Toteutustapa Vastuussa oleva Varikon päällikkö ja tiemestari selvittävät mahdollisuudet, joita GPS-seuranta tarjoaa ja soveltavat niitä käytännön työnjohdossa. Arviointi (Tilinpäätös) Työkoneiden sijaintia seurattiin reaaliaikaisesti ja myös historiatietoa saatiin tarvittaessa. Saavutettiin tavoitteen vähimmäistaso 1. 92

249 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Pysäköinninvalvonta: - maksukehotuksia - vastalauseita - saadut maksut Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös -15 Talou s- arvio -16 Tilinpäätös Katujen kunnossapito: Liikennealueiden ylläpito /asukas (19627as) - katujen kesähoito (241 km) - katujen talvihoito (252 km) - aurauskertoja ,36 /m ,66 /m * ,55 /m ,18 /m ,55 /m ,47 /m ,43 /m ,11 /m , ,09 /m ,73 /m 14 Venepaikkoja - käyttömenot - käyttömenot/paikka - kok.kustannus/paikka , , , , , Urheilu ja liikuntaalueiden kunnossapito: - ylläpito /asukas (19627as) - Keskusurheilukenttä /kenttä 8250m² - Länsikenttä /koko alue m² /kenttä 6732 m² - otteluruohokentät (3) /koko alue m² /kenttä m² - harj.ruohokentät (2) /alue m² (koulul.) - sorakentät (2) (+luistelu) /alue m² - Tellus /kenttä 6320 m² - valaistut ladut /13 km - vaellusreitit /25 km - jääkiekkokaukalot (3) /kaukalo - uimarannat (5) /ranta 35, /m² ,47 /m² 3,94 /m² ,88 /m² 1,46 /m² 447 0,03 /m² ,26 /m² ,33 /m² ,81 /m ,52 /m , ,5 /m² ,24 /m² 3,33 /m² ,63 /m² 1,04 /m² 620 0,04 /m² ,20 /m² ,38 /m² ,59 /m ,36 /m , ,21 /m² ,59 /m² 1,57 /m² ,37 /m² 0,61 /m² 876 0,06 /m² ,10 /m² ,36 /m² ,56 /m ,65 /m , ,9 /m² ,40 /m² 1,06 /m² ,39 /m² 0,64 /m² ,07 /m² ,22 /m² ,48 /m² ,21 /m² ,01 /m , ,44 /m² ,15 /m² 3,08 /m² ,68 /m² 1,12 /m² ,09 /m² ,24 /m² ,35 /m² ,59 /m ,56 /m

250 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Puistojen ja viheralueiden kunnossapito: - ylläpito /asukas (19627as) Rakennettuja puistoja ja viheralueita ha - m²/asukas - kunnossapito /m² - kunnossapito /asukas Leikkipuistoja - asukasta/puisto - kunnossapito /puisto - kunnossapito /asukas 46, ,69 13, ,71 48, ,57 7, ,75 48, ,21 6, ,47 8, ,50 6, , , ,32 6, ,34 Suoritteet/ Tunnusluvut Konevarikko: Kaluston keski-ikä vuotta Keskimääräinen työaika - kuorma-autot (3) /1650h - tiehöylät (2) /1650h - traktorit (4) /1650h - pyöräkuormaajat (2) /1650h Tilin päätös -12 6, h 83 % 1053 h 64 % 955 h 58 % 1303 h 79 % Tilinpäätös -13 6, h 82 % 844 h 51 % 996 h 60 % 1455 h 88 % Tilinpäätös -14 7, h 87 % 757 h 35 % 775 h 47 % 1210 h 73 % Tilinpäätös -15 7, h 93 % 863 h 52 % 1000 h 61 % 1337 h 81 % Talousarvio -16 Tilinpäätös ,29 10, h 83 % 950 h 58 % 922 h 56 % 1128 h 68 % Korjaamo: Laskutus /työntekijä Varasto: Laskutus /työntekijä Rakentaminen ja rakennuttaminen: Saneerattuja katuja - omajohtoisena - urakoitsijan rakentamaa Uusia katuja - rakennettu yht - omajohtoisena - urakoitsijan rakentamaa 960 m 960 m m 1212 m 550 m 910 m 910 m m 305 m 820 m 1270 m 780 m 490 m 500 m 120 m 380 m 434 m 1315 m 800 m 500 m 1551 m m 1687 m 117 m 1570 m Suunnittelu: Katusuunnitelmia -muistutuksia Kaivulupia Työvuodet 74,57 74,54 67,36 63,74 65,36 58,25 Perustelut Pietarsaaren Vedelle siirrettiin kaksi työntekijää. Varikonpäällikkö, koneasentaja, rakennuttajainsinööri ja yksi rakentamisen työnjohtaja lopettivat vuoden aikana. Pietarsaaren satamatiehanke valmistui ja siihen sisältyi uusia ja uudelleen rakennettuja katuja noin 1570 m. 94

251 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Vt. tekninen johtaja: Rune Hagström TOIMIALA: Sisäinen tukipalvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Sisäinen tukipalvelukeskus - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset. - siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset. - valmistaa ja tarjoaa päivähoitolapsille, koululaisille, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon asiakkaille sekä kaikkien näiden laitosten henkilöstölle maukkaita ja ravitsemuksellisesti täyspainoisia aterioita. - tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. Tämä tehdään kustannustehokkaaseen hintaan siten, että pidämme ensisijalla asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja kokonaistaloudellisuutta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaikkien kolmen palvelualueen - tilahallinto, ruokapalvelut ja siivouspalvelut - osalta kehitetään edelleen sisäistä laskutusta sekä tuottavuutta ja tehokkuutta. Strategiatyön tuomien mahdollisten muutosten suunnittelu ja toteutus. It-palvelut on hallintosääntömuutoksella siirretty keskushallintoon ja toteutetaan budjettiteknisesti alkaen. Sisäisen tukipalvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen kolmen palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. Teknisiä palveluja koskeva toiminta: - ruokapalvelut, - siivouspalvelut, - teiden kunnossapito ja varikkotoiminta, - puistojen ja viheralueiden kunnossapito, - kiinteistönhoito ja rakentaminen, - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirrettiin uudelle yhtiölle Alerte Ab Oy:lle. Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -17 Työvuodet 222,19 258,36 244,06 231, ,36 95

252 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström TOIMIALA: Tilahallinto TOIMINTA-AJATUS Tilahallinto - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Strategiatyön tuomien mahdollisten muutosten suunnittelu ja toteutus. Prosessinohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kiinteistönhoitotoiminnassa. Malmin teknisen osaston koko henkilöstö siirtyi Malmin Kiinteistöt Ky:lle

253 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Aikatauluseuranta: 90% sisällöstä toteutunut Hyväksytyn aikataulun vertailu Hyväksytty/Toteutunut. toteutuneeseen. Kunnossapitoinvestoinnit projekti-insinööri, suuret investoinnit rakennuttajainsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Toteutunut tavoitteen mukaisesti PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Ennakoiva pitkäntähtäimen Mitoitus toteutuu 100 % Henkilökunnan ohjeistus. kiinteistönhoito-ohjelma Isännöitsijä Arviointi (Tilinpäätös) Toteutunut tavoitteen mukaisesti Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Käyttöasteen seuranta. 90 % vuokrattu Toteutuneen käyttöasteen seuranta. Isännöitsijä Arviointi (Tilinpäätös) Toteutunut tavoitteen mukaisesti 97

254 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Hyväksytyt tavoitehinta-arviot Tavoitearviot pitävät 100 % Jatkuva kustannusseuranta eivät ylity Talonrakennuspäällikkö. Arviointi (Tilinpäätös) Toteutunut tavoitteen mukaisesti 98

255 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Asuinrakennukset Hoitorakennukset Konttorirakennukset Museo ja yleiset rakennukset. Opetusrakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Yhteensä Työvuodet 57,73 59, , ,2 Ruokapalvelupäällikkö: Lisa Kentala TOIMIALA: Ruokapalvelu TOIMINTA-AJATUS Ruokapalvelu tarjoaa asiakkailleen maukkaita aterioita, joilla on riittävän hyvä laatu ja ravintosisältö, ja samanaikaisesti pyritään saavuttamaan optimaalinen kustannustehokkuus. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ruokapalvelu etsii toimintamuotoihin erilaisia vaihtoehtoja, jotka tehostavat tuotantoprosesseja ja sitä kautta pienentävät kokonaiskustannuksia. Ruokapalvelu siirtyy kilotilauksiin, jolloin voidaan minimoida hävikkiä. Aivo-tilausjärjestelmän käyttöönotto takaa tarkemman tilausmäärän. Aivo-reseptiikka käytössä ja kaikki valmistuskeittiöt noudattavat samoja ohjeita. Näin takaamme tasaisemman ruuan laadun. 99

256 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Neljässä tuotantokeittiössä on Minimi on 250 ja max 300 Keittiöhenkilökunta ja suoritemäärä noin suoritetta /työntekijä/päivä. ruokapalvelu /työntekijä/päivä. Arviointi (Tilinpäätös) Suoritemääräksi jäi n. 260 /työntekijä. RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Arviointi (Tilinpäätös) Vastuussa oleva Aivo-tilausjärjestelmä käytössä kaikissa keittiöissä 100 % kaikissa keittiöissä Ruokapalvelu ja ATK-osasto Aivo-ohjelma käytössä 100 %. Sekä reseptiikka, tilaukset että laskutuspohja käytössä. Palvelukeittiöt tilanneet kg-tilauksella valmistuskeittiöstä. Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Biojäte punnitaan ja kirjataan Jatkuva seuranta ja hävikin Keittiöhenkilökunta ja kuukausittain. minimoiminen 100 kg/ päivä ruokapalvelu /kg päivä (koko ruokapalvelussa yhteensä) Arviointi (Tilinpäätös) Tammikuussa n. 70kg/päivä ja marraskuussa n. 29 kg/päivä. 100

257 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio - 16 Tilinpäätös -16 Päiväkotiateriat/päivä Päiväkotiateriat/vuosi Koululounas, oppilas /päivä. Koululounas, oppilas, / vuosi Malmin ateriamäärä/päivä. Koululounas hinta Päiväkotiateriahinta/ päivä Lounashinta Malmi 9,75 8,62 2,40 4,20 8,08 2,66 4,65 8,22 2,45 4,25 8,00 2,66 4,63 8,46 Työvuodet 67,56 63,55 59,56 55,22 52,50 51,78 Perustelut Henkilöstövähennys luonnollisen poistuman kautta on noin 3-4 henkilöstövuotta /vuosi, ja vaikka toimintaan on palkattu uutta henkilökuntaa, on työvuosissa silti tapahtunut vähennystä. Henkilöstössä tapahtuu nuorentumista. Malmin keittiö on ylimitoitettu ja siellä pystytään vielä henkilöstövähennyksiin henkilökunnan siirtyessä eläkkeelle. Suunnitteilla on keittiön laitekapasiteetin uudistaminen ja saneeraus vuodesta 2016 alkaen. Rådmanin keittiösaneeraus valmis ja käyttöönotto v. 52 (Laitekoulutus ). Keittiössä on Cook & chill-tuotantotapa. Malmin keittiösaneeraus siirretty alkamaan Siivouspäällikkö: Annika Stenvik TOIMIALA: Siivouspalvelut TOIMINTA-AJATUS Palvelemme Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä ja asukkaita kokonaisvaltaisesti. Pidämme huolta siitä, että asiakkaamme saavat puhtaat ja viihtyisät tilat, ruokaa sekä puhtaan sängyn tiloissamme. Kaiken tämän teemme kustannustehokkaasti ja tunnollisesti. Työntekijämme ovat ammattitaitoisia ja kokeneita alan ammattilaisia, ja asiakastyytyväisyys on meille tärkeää. 101

258 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoitetun työtehon Henkilöstösiirto pitäminen Esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) 144,45 m2/h 102

259 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 m2/h kaupunki m2/h sos. terv.virasto m2 yhteensä , /m2/kk kaupunki 2,39 2,57 2,41 2,49 2,46 2,36 /m2/kk sairaala 5,55 9,67 9,28 8,13 9,12 8,13 Työvuodet 88,95 129,26 123,09 122, ,42 Perustelut Erittäin korkea sairauspoissaolo on syynä henkilötyövuosien lisäykseen. 103

260 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Tilinpäätös Tekninen lautakunta 2016 Toiminta-alue Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Nettotulos Tekninen palvelukeskus Hallinnollinen kanslia+lautakunta Kaavoitus Mittaus ja maankäyttö Kunnallistekniikka Yhteensä Sisäinen tukipalvelukeskus Tilahallinto Siivouspalvelut Ruokapalvelut Yhteensä Tekninen lautakunta yhteensä

261 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat TEKNINEN LAUTAKUNTA Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMIS Grand Total

262 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas Hallinto Terveydenhuolto Vanhushuolto Sosiaalihuolto Ympäristöterveydenhuolto 106

263 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysvirasto: TOIMIALA: Vt. sosiaalija terveysjohtaja Pia-Maria Sjöström Sosiaali ja terveysvirasto TOIMINTAKERTOMUS 2016 TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa perusterveydenhuollon, peruserikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, vanhushuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja, joiden tarkoituksena on edistää yhteistoiminta-alueen väestön hyvinvointia ja hyvää terveyttä sekä ehkäistä sosiaalista turvattomuutta ja sairauksien ja epäterveellisen ympäristön haitallisia vaikutuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOSINA Kansallinen sote-uudistus on tätä kirjoitettaessa edelleen työn alla, joten sote-alueiden määrästä ei ole päätöstä. Suunnitelmakauden haasteena on sosiaalija terveysviraston nykyisen organisaatiorakenteen hiominen asiakaslähtöiseksi ja kustannusvaikuttavaksi. Tulevaisuuden haasteita ovat myös toiminnallinen integraatio, kuntoutumista edistävä toiminta ja asiakkaiden/potilaiden osallisuus. Johtamiseen liittyviä kehittämisalueita ovat lähijohtamisen vahvistaminen sekä johtamisjärjestelmien ja vastuualueiden selkeyttäminen. Tämänhetkisen valtakunnallisen suunnitelman mukaan vastuu julkisesta sosiaalija terveydenhuollosta siirtyy kunnilta 18 maakunnalle , sosiaalija terveysviraston yhteistoimintakuntien osalta Pohjanmaan maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto tulevat kuulumaan eri osiin maakuntahallintoa. Viranhaltijatason väliaikainen valmisteluelin aloittaa toimintansa Vuoden aikana on aloitettu uudistuksen valmistelu, ja n. 30 sosiaalija terveysviraston työntekijää on osallistunut aktiivisesti maakuntatason eri työryhmiin. Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas nimettiin vuoden lopussa maakunnan vanhushuollon muutosagentiksi. Lakiesitysten mukaan sosiaalija terveydenhuollon julkinen rahoitus järjestetään vuodesta 2019 lukien siten, että maakunnat saavat valtiolta korvausta lähinnä väestöpohjan ja sairastavuuden mukaan. Pohjanmaan osalta tämä merkitsee sitä, että sosiaalija terveydenhuollon kustannusten täytyy vähentyä. Vielä ei ole täysin selvillä, kuinka suuri vähennys tulee tarkalleen olemaan. Yhteistoimintakuntien (Pedersören kunta, Luoto ja Pietarsaari) aloitteesta laadittiin vuoden aikana selvitys sosiaalija terveysviraston toiminnan mahdollisesta pääosittaisesta ulkoistamisesta kuntien ja yksityisen toimijan väliseksi yhteisyritykseksi. Suurimmat toiminnan muutokset vuoden aikana: - Geriatrian osasto 7 (pitkäaikaishoito) suljettiin keväällä. Asiakkaat ohjattiin muihin asumispaikkoihin ja henkilöstö sijoitettiin uudelleen. - Uudenkaarlepyyn osasto 9:n peruskorjatut tilat otettiin käyttöön syksyllä ja osaston nimi vaihtui Uudenkaarlepyyn hoito-osastoksi. 107

264 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Uudenkaarlepyyn Hagaborgin profiili muuttui psyykkisiä sairauksia sairastavien ikääntyneiden tehostetuksi palveluasumiseksi ja toiminta siirtyi mielenterveys- ja riippuvuushoitoyksikön alaisuuteen. - Malmin akuuttineurologian vuodepaikat suljettiin ja korvattiin vaativan geriatrisen kuntoutuksen paikoilla. - Päihderiippuvaisten asumisyksikkö sai uudet tilat ja paremmat toimintaedellytykset. Toiminnasta on tehty hankinta, ja sitä hoitaa Mikeva. - Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto ja toimenpideyksikkö/kotisairaala siirtyivät kesällä geriatrian osasto 7:n tiloihin. Tämän johdosta osastolla on paremmat edellytykset kuntouttavaan hoitoon. Yhteisistä tiloista saadaan myös synergiaetuja. - Terveydenhuoltolain muutosten johdosta mm. leikkaustoimintaa keskitetään tulevaisuudessa yhä enemmän. Syksyllä päätettiin lyhytkirurgian ja Malmin osasto 3:n ympärivuorokautisen hoidon lakkauttamisesta vuoden 2017 alussa, ja henkilöstön kanssa on käyty yhteistoimintaneuvottelut. Päiväkirurgiatoiminta jatkuu. - Koivurinteen osasto 3 sai aluehallintovirastolta käyttökiellon sisäilmaongelmien vuoksi, ja asukkaat evakuoitiin alueella sijaitseviin tilapäisiin elementtitaloihin. - Purmon vastaanotto lakkautettiin. Tarvittava ikääntyneiden sairaanhoitovastaanotto ja laboratorionäytteiden otto on järjestetty Purmohemmetin kautta. Ähtävän vastaanoton toiminta siirrettiin sisäongelmien vuoksi Kolpin vastanotolle. Johtamisessa korostuvat moniammatillisen osaamisen, muutosjohtamisen ja tietojohtamisen menetelmät. Benchmarking, hyvistä käytännöistä oppiminen ja oman toiminnan kriittinen arviointi ovat kustannusvaikuttavuuden kehittämisen työvälineitä. Sosiaali- ja terveysviraston rakenteelliset ja sisällölliset päätavoitteet vuodelle 2016 Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vanhushuollon sekä peruserikoissairaanhoidon toiminta on integroitunutta perustuen moniammatilliseen palveluohjaukseen ja ehkäisevään toimintaan. Pietarsaaressa sijaitsee yhteistoiminta-alueen terveyskeskus/sairaala, Uudessakaarlepyyssä terveyskeskus, johon kuuluu osasto. Muissa yhteistoimintakunnissa on riittävä määrä vastaanottoja, joihin moniammatillinen osaaminen on koottu. Terveydenhuollon ja vammaishuollon mielenterveys- ja päihdehuolto on yhdennetty vuoden aikana yhteiseksi kokonaisuudeksi, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Vuoden aikana on valmisteltu lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien yhteistä yksikköä, joka otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Ikääntyneiden sekä runsaasti hoitoa ja palveluja tarvitsevien aikuisten palveluohjauksen moniammatillisten tiimien ja sosiaalihuollon tiimien toiminta on sujuvaa. Lapsiperheiden palveluohjausta kehitetään kansallisen Parempi arki -hankkeen kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta ja palvelujen yhtiöittämistä koskevat lakiesitykset saattavat olla nykymuodossaan uhka toiminnan saavutetulle yhdentymiselle. Esitysten mukaan sama toimija ei voi vastata peruspalveluista ja viranomaisvallan käytöstä tai laajemmasta palveluohjauksesta. Luodon hyvinvointiasema on valmistunut ja otettu käyttöön vuoden 2017 alussa. Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen peruskorjauksen suunnittelutyö on aloitettu. Pännäisten vastaanoton lisäksi Pedersören kunnan itäosia varten suunnitellaan uutta yhteistä vastaanottoa, mutta konkreettista työtä ei ole vielä aloitettu. Meneillään ovat peruskorjaustyöt Pietarsaaren terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osien keskittämiseksi Malmin alueelle. 108

265 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Alueelle on luotu osaamiskeskus, johon on koottu sosiaalija terveysviraston nykyinen erityisosaaminen (esim. kivunhoito, vaativa kuntoutus, syömishäiriöhoito, geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus ). Se tuottaa palveluja myös yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Toimintoja kehitetään. Fredrika-klinikka on ottanut käyttöön uuden syömishäiriöiden hoitomallin, joka lyhentää hoitoaikoja ja vahvistaa perheiden roolia hoidossa. Akuuttineurologian sairaalapaikat suljettiin keväällä 2016 ja korvattiin vaativan geriatrisen kuntoutuksen vuodepaikoilla, jotka on tarkoitettu asiakkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt ja joiden itsenäinen asuminen on vaarantunut. Kipukuntoutus tukee koko sairaanhoitopiirin terveyskeskuksia pitkäaikaisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidossa. Sosiaali- ja terveysviraston kaikki palvelut tuotteistetaan ja laatu auditoidaan ulkoisesti (SHQS) keväällä Lean-työskentelyä hyödynnetään toimintaprosessien kehittämistyössä. Sosiaali- ja terveysvirastossa suoritettiin toukokuussa 2016 ulkoinen auditointi, ja se on saanut SHQS:n mukaisen laaduntunnustuksen. Palvelujen tuotteistamista on jatkettu, ja vuodesta 2017 lukien myös suurin osa vanhushuollosta ja aikuissosiaalityöstä laskutetaan tuotteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2016: 1. Terveydenhuollon hoitotakuumääräykset ja sosiaalihuollon toimintaa koskevat määräajat toteutuvat 100-prosenttisesti o Tunnusluvut: palvelujen saatavuuteen liittyvät seurannat Suun terveydenhuollon hoitotakuu on kyetty täyttämään vuoden puolivälistä alkaen ostopalvelujen avulla. Muilta osin terveydenhuollon jonot ovat olleet hoitotakuun aikarajojen mukaisia. Lastensuojelun 3 kk:n käsittelyajat ylittyvät edelleen. Asia on ollut Valviran ja AVI:n valvonnassa, mutta valvonta-asia raukesi tehdyllä päätöksellä, johon sisältyi kehotus lakisääteisten käsittelyaikojen noudattamisesta. Toimeentulotuen 7 päivän käsittelyaika on toteutunut suurimmaksi osaksi. 2. Vähintään 80 % potilaista/asiakkaista kokee olleensa osallisena hoitonsa/palvelujensa suunnittelussa, tulleensa kuulluksi ja ystävällisesti kohdelluksi o Tunnusluvut: potilas-/asiakaskyselyt ja tyytymättömyyden ilmaisut Terveydenhuollon sekä vanhushuollon osastojen 8 ja 9 vuoden 2016 potilaskyselyssä kysymyksen Saitko osallistua hoitosi suunnitteluun? arvosana oli 4,21 asteikolla 1-5. Hyvää kohtelua koskevan kysymyksen arvosana oli 4,65. 98,5 % ilmoitti, että hoitohenkilöstö oli palvellut heitä heidän äidinkielellään ja 94 % lääkärin tavanneista oli saanut hoitoa omalla äidinkielellään. Kotihoidon asiakaskyselyssä palvelujen laatua ja riittävyyttä koskevan kysymyksen arvosana oli >3,5/5. 3. Kehitetään toimialarajat ylittävä palveluohjausmalli, jotta asiakkaiden/potilaiden palvelutarpeeseen vastaaminen on tarkoituksenmukaista ja toiminta ennaltaehkäisevää o Tunnusluvut: malli käytössä syksyllä

266 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Ikääntyneiden sekä runsaasti hoitoa ja palveluja tarvitsevien aikuisten palveluohjauksen moniammatillisten tiimien ja sosiaalihuollon tiimien toiminta on sujuvaa. Lapsiperheiden palveluohjausta kehitetään kansallisen Parempi arki -hankkeen kautta. 4. Organisaatiorakennetta uudistettaessa myös johtamisjärjestelmä tehostuu asiakaslähtöiseksi ja kuntoutumista edistäväksi. o Tunnusluvut: asiakaslähtöinen organisaatiomalli käytössä vuoden 2016 lopussa o Kehityskeskustelut: pidetään, tavoite 80 % Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti vuonna 2016 ei toteutettu organisaatiomuutosta toiminnan ulkoistamista koskevan keskeneräisen selvityksen vuoksi. Ryhmäkehityskeskustelut on otettu käyttöön siellä, mihin ne soveltuvat. Kehityskeskustelujen osuus mitataan joka toinen vuosi tehtävän henkilöstökyselyn yhteydessä, seuraavan kerran vuonna Henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät vuoteen 2015 verrattuna o Tunnusluvut: poissaolot Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 17,9 päivään (16,1 vuonna 2015). Eniten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vanhushuollossa ja terveydenhuollossa, joissa on toteutettu myös suurimmat organisaatiomuutokset. Sosiaalihuollon sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työterveyshuollon kanssa on tehty yhteistyötä aktiivisesti. Terveydenhuollon päätavoitteena on toteuttaa hallittu rakennemuutos, joka koskee seuraavia osa-alueita: Kotihoitopainotteisen toimintamallin käyttöönotto tehokkaampi analyysi potilaiden palveluntarpeesta sairaalan osastoilta kotiutettaessa ja potilaiden päivystys- ja avohoitokäyntien yhteydessä, erityisenä kohderyhmänä ovat palvelujen suurkuluttajat -toimialarajat ylittävää yhteistyötä on parannettu. Kotisairaala ja päivystyksen tarkkailupaikat ovat vähentäneet sairaalahoidon tarvetta. Moniammatilliset tiimit tekevät yhteistyötä runsaasti hoitoa ja palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta. Kuntoutusosaston henkilöstö on vieraillut muilla vuodeosastoilla ja toiminut henkilöstön tukena. Osastojen kuntouttavaa työotetta on kehitetty edelleen. Lasten ja nuorten moniammatillisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto -toimintamalli on suunniteltu vuoden aikana ja otetaan käyttöön vuonna Perusterveydenhuollon hyvinvointikeskus-toimintamallin suunnittelu -Luodon hyvinvointiasema on valmistunut ja otettu käyttöön vuoden 2017 alussa. Uudessakaarlepyyssä on aloitettu terveyskeskuksen peruskorjauksen suunnittelutyö hyvinvointiasema-mallin mukaisesti. Vastaavaa mallia kaavaillaan Pedersören kunnan uudelle vastaanotolle, josta käydään keskusteluja. Mielenterveyspalveluiden toimintamallin käyttöönotto -terveydenhuollon aikuispsykiatria ja vammaishuollon tuki psykiatrisista ja riippuvuusongelmista kärsiville asiakkaille yhdistettiin yhteiseksi kokonaisuudeksi keväällä Samalla 110

267 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Uudenkaarlepyyn Hagaborgin tehostetun palveluasumisen profiili muuttui psyykkisiä sairauksia sairastavien, ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien ikääntyneiden tehostetuksi palveluasumiseksi. Pietarsaaressa sijaitsevat tukiasumisyksiköt Harmony ja Maya voitiin yhdistää Mayan saadessa käyttöönsä lisää asuntoja. Nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että henkilöstöä voidaan käyttää tehokkaammin, että asumisyksikköjen kuntouttava työote paranee ja että ostopalveluja on voitu vähentää. Mielenterveystoimiston päiväosaston yhteydessä sijainnut yöpymismoduuli on lopettanut toimintansa, minkä johdosta henkilöstöresursseja voidaan ohjata iltoihin ja viikonloppuihin ja mahdollisuudet kotikuntoutukseen ovat parantuneet. Vanhushuollon päätavoitteena on siirtyä laitospainotteisesta hoidosta kuntoutumista ja kotona asumista edistävään toimintaan. Kotikuntoutusmallien käyttöönotto -tehostetun kotikuntoutuksen hanke on tuottanut hyviä tuloksia vuoden aikana, ja toiminta vakinaistetaan vuonna Vuoden aikana on suunniteltu kotihoidon johdon uudelleenjärjestelyä, joka pilotoidaan vuonna Malmin osasto 2:n geriatrisen kuntoutuksen kautta voidaan toteuttaa tehokkaita täsmätoimenpiteitä asiakkaille, joiden toimintakyvyn heikkeneminen uhkaa heidän mahdollisuuksiaan kotona selviytymiseen. Useimmille kotihoidon asiakkaille on laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma. Sosiaalihuollossa tavoitteena on panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön lasten ja nuorten palveluissa sekä vähentää huostaanottoja ja laitoshoitoa. -lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien yksikköjen välistä yhteistyötä on parannettu. Konkreettisia esimerkkejä ovat perhetyöntekijöiden ja terveydenhoitajien yhteistyö perhekoulussa (ADHD-ongelmaisten lasten perheiden tuki) ja vauvaperheille tarkoitetuissa Vahvuutta vanhemmuuteen -kursseissa. Lastensuojelun laitoshoidosta on tehty hankinta. Huostaanotettujen lasten laitoshoidon kustannukset eivät ole lisääntyneet vuoden aikana, mutta ne ovat edelleenkin suuria. Malmin alueelle valmistellaan neuvolatoiminnan ja perhepalvelukeskuksen yhteisiä tiloja muiden sellaisten yksikköjen läheisyyteen, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa. Muissa yhteistoimintakunnissa äitiys- ja lastenneuvola ja perhetyö saavat lähekkäiset tilat. Ympäristöterveydenhuollon päätavoitteena on suunnitelmallisen (ehkäisevän) valvonnan toteuttaminen vuosittaisten riskiperusteisten valvontasuunnitelmien mukaisesti. -on toteutunut suunnitellusti, suoritteet lisääntyivät 4,5 % edellisvuoteen verrattuna. Mobiiliratkaisuja pilotoidaan ja lisäksi panostetaan sosiaalija terveysviraston toimitilojen optimaaliseen käyttöön. -vuonna 2016 sosiaalija terveysvirastossa on työskennellyt hanketyöntekijä, joka on mm. selvittänyt mobiileja IT-ratkaisuvaihtoehtoja. Kotihoitoa varten on suunniteltu mobiili Effica (asiakaskertomusjärjestelmä), joka otetaan käyttöön keväällä Toimitilat on käyty läpi ja on laadittu suunnitelma niiden mahdollisimman optimaalisesta käytöstä. Sisäisen valvonnan kautta varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, että toiminnassa noudatetaan lakeja, asetuksia ja muita ohjeita ja että resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Sosiaali- ja terveysviraston kaikkien työntekijöiden tulee noudattaa organisaation säännöstöä ja raportoida havaitsemistaan puutteista. Luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja esimiehillä on kuitenkin erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteutumisesta. Sisäisen valvonnan tukena noudatetaan kaupungin laatimia ohjeita. 111

268 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Asiakas- ja potilastyön riskitilanteita ja henkilöstön vaaratilanteita varten käytetään HaiProraportointijärjestelmää. Sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa johtavien viranhaltijoiden päätöksentekoa jatkuvasti. TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 TS -16 Tilinpäätös -16 Milj. 128,3 134,8 134,6 137,8 135,7 139,8 Henkilötyövuodet 1365, , , Virat ja toimet talousarviossa 1170, , , ,5 1123,4 1123,4 Tulosalueen päällikkö: TULOSALUE: Peter Granholm Hallinto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on poliittinen vastuu yhteistoiminta-alueen sosiaalija terveydenhuollosta. Hallinto sovittaa yhteen ja tukee toimintaa siten, että tarvittavaa sosiaalija terveydenhuoltoa voidaan ylläpitää ja kehittää. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ja alueellisten rakenteiden uudistamisen suunnittelu jatkuu. Meneillään on siis toimintapohjan perusteellinen uudistaminen. Kuntatalouden kiristyminen vaatii toimenpiteitä. Johdon ja hallinnon on sovitettava toiminta ikääntyvän väestön lisääntyviin palvelujen ja huolenpidon tarpeisiin kestävän talouden rajoissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnan menettelytavat varmistetaan SHQS-ohjelman mukaisen laadunarvioinnin ja laaduntunnustuksen avulla vuonna 2016 sen jälkeen, kun kaikissa yksiköissä on toteutettu itsearvioinnit ja sisäinen auditointi vuonna 2015 ja ulkoinen auditointi vuonna Laatuohjelman johdosta hallinto voi noudattaa strategiaa, jonka tavoitteena on antaa hyvää hoitoa. 112

269 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Oikea ja nopea asioiden käsittely. Ei huomautuksia eikä muistutuksia viiveistä hallintoasioissa. Kaikilla asianosaisilla hyvä ammattitaito ja toimintavalmius. Ei viiveitä. Laadukkaampi hoito. SHQS-laadunarviointi. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen hoidossa hankkeiden sekä menettelytapojen parantamisen kautta. Vähemmän oikaisuvaatimuksia, valituksia ja potilasvahinkoilmoituksia koko sosiaalija terveysvirastossa. Tarve ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen vähenee. SHQS käytössä kaikissa toimintayksiköissä. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Kaikilla asianosaisilla hyvä ammattitaito ja toimintavalmius. Ulkoinen auditointi SHQS:n mukainen laaduntunnustus. Oikaisuvaatimukset, valitukset ym. 52 (2014) 62 (2015) 68 (2016) Potilasasiamies, yhteydenotot: 168 (2014) 151 (2015) 173 (2016) Sosiaaliasiamies, yhteydenotot: 13 (2014) 18 ( (2016) Ulkoinen auditointi 2016 SHQS-laaduntunnustus Koulutetaan kokemusasiantuntijoita, joiden resursseja käytetään hoidossa talousarvion puitteissa. Kokemusasiantuntijoita käytetään toiminnan tukena. Asiakkaiden mielipiteet otetaan huomioon hoitosuunnittelussa, hoidon toteuttamisessa ja jatkohoidossa. Asiakkaiden mielipiteet otetaan huomioon hoitosuunnitelmia laadittaessa. Kokemusasiantuntijoita käytetään toiminnan tukena hoidossa, koulutuksessa ja tiedotuksessa. On käytetty tiedotuksessa ja koulutuksessa. 113

270 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Tulosalueen päällikkö: Päivi Stenman TULOSALUE: Henkilöstöhallinto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Henkilöstöhallinto tulee päivittämään henkilöstöstrategian ja asettamaan samalla uudet tavoitteet tuleville vuosille. Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on olla houkutteleva uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijöiden rekrytoimiseen sosiaalija terveysvirasto tulee kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon alue on jatkuvien muutosten edessä, joten erityisesti muutosjohtajuutta ja henkilöstön osallisuutta tulee kehittää. Sosiaali- ja terevysviraston on uudistuttava organisaationa siten, että se on entistä valmiimpi sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Yhtenä haasteena on toimialarajat ylittävän johtamisen kehittäminen. Toinen suuri haaste on henkilöstön uudelleen sijoittaminen tulevien rakenteellisten muutosten yhteydessä. Tulevina vuosina jatketaan sisäistä esimieskoulutusta, jonka tarkoituksena on varsinkin lähiesimiesten johtamisen vahvistaminen. Muun henkilöstökoulutuksen tavoitteena on oman alan osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden uralla kehittyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueen jatkuvien muutosten vuoksi on paikallaan myös arvioida ja edelleen kehittää johtajuutta, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen toimivuutta erityisenä painopistealueena henkilöstön innovaatio- ja kehittämismyönteisyys. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että työpaikoilla on hyvä yhteistyö ja että henkilöstö on motivoitunutta, hallitsee työnsä ja kehittää uusia innovatiivisia työtapoja yli toimialarajojen. Henkilöstön työaikojen kehittämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Erilaisten kansallisten hankkeiden kautta kehitetään uusia toimintamalleja, joilla on myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiin että työntekijöiden hyvinvointiin. Koko henkilöstöllä tulee myös olla mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluihin. Sairauspoissaolojen hallinta ja seuranta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöhallinnon tulevan vuoden haasteena on myös toiminnan kehittäminen siten, että sosiaalija terveysviraston laadunhallinnan asettamat arviointikriteerit toteutuvat. Henkilöstöhallinnon toimintaa on kehitetty sosiaalija terveysvirastossa siten, että SHQS laadunhallinnan arviointikriteerit toteutuisivat. Pietarsaaren kaupunki on aloittanut vuoden 2016 aikana strategiansa päivittämisen. Sen jälkeen henkilöstöhallinto päivittäää kaupungin henkilöstöstrategian. Sosiaali- ja terveysvirastossa on jo usean vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota tiettyjen ammattiryhmien rekrytointiin. Tehostettu rekrytointi on tuottanut tulosta sosiaalityöntekijöiden ja terveyskeskuslääkäreiden osalta. Uusi, vuonna 2016 voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tulee vaikeuttamaan sosiaalityöntekijöiden sijaisten hankintaa. Sisäistä varahenkilöstöjärjestelmää on kehitetty edelleen yhteistyössä sijaispankin, vanhushuollon ja terveydenhuollon tulosalueiden edustajien kanssa. 114

271 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Sosiaali- ja terveysvirasto on ollut jatkuvien rakenteellisten muutosten edessä. Etenkin terveydenhuollon alueella on kuluneen vuoden haasteena ollut useiden yhteistoimintaneuvottelujen läpivienti. Suurimpana haasteena on ollut henkilöstön uudelleen sijoittaminen avoimina oleviin virkoihin ja toimiin. Alkuvuodesta jatkuivat neuvottelut muodollisessa jaksotyössä olevien työntekijöiden siirtämisestä yleistyöaikaan. Tämä koski lähes 300 henkilöä, ja useimmilla heistä ruokailutauko siirtyi muutoksen myötä varsinaisen työajan ulkopuolelle. Vuoden 2016 aikana on Malmin yksiköissä pilotoitu sähköistä työajan seurantaa. Sähköisen työajan seurannan käyttöönoton laajentaminen toteutetaan vuoden 2017 aikana. Sisäinen esimieskoulutus, jonka tarkoituksena on henkilöstöstrategian saattaminen käytäntöön, on jatkunut kuluneena vuotena. Muun henkilökunnan koulutuksen tavoitteena on ollut oman alan osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden uralla kehittyminen. Useita turvallisuuteen ja pelastusharjoitteluun liittyviä täydennyskoulutuksia on järjestetty. Sosiaali- ja terveysjohtajan asettama työryhmä on työstänyt asiakaskeskeistä organisaatio- ja johtamismallia, joka valmistui vuoden 2016 lopussa. Syksyn aikana aloitettiin Pohjanmaan sote-työryhmien sekä maakuntien teemaryhmien työskentely. Sosiaali- ja terveysvirastosta on edustus kaikissa työryhmissä. Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimukseen liittyvät tulokset ovat vuodelta Työhyvinvointitutkimus uusitaan syksyllä Sairauspoissaolojen hallinta ja seuranta yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa on ollut tärkeä osa henkilöstöjohtamista. Sairauspoissaolojen hallinnassa ei olla kuitenkaan täysin onnistuttu, sillä niiden määrä on lisääntynyt vuoden 2016 aikana. Tutkimusten mukaan sairauspoissaolot lisääntyvät, kun organisaatiossa tapahtuu suuria muutoksia. Henkilöstöhallinnosta on osallistuttu useisiin kolmikantaneuvotteluihin, joiden tuloksena on tehty onnistuneita uudelleensijoituksia. 115

272 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) 1. Henkilöstöresursointi ja talousarvioon varatut henkilöstökulut tasapainossa. Talousarvioseuranta. Henkilöstökulujen on pysyttävä talousarviossa 100-prosenttisesti. Talousarvioseuranta johdon raportoinnin kautta. Uudelleensijoittaminen, työn kierto, urakehitys. Henkilöstöresursointi / seuranta. Ks. tilinpäätös Esimiehet seuraavat talousarviointia Exreportin avulla. 2. Sairauspoissaolot vähenevät 1-2 päivää työntekijää kohden. Sairauspoissaolot koko organisaatiossa keskimäärin 14,5 15,0 päivää/työntekijä. Hyvinvointitutkimus. Kiinnitetään erityistä huomiota työhyvinvointiin, esimiestyöhön, varhaiseen tukeen ja henkilöstön jaksamiseen, tyhy-toimintaan, työnkiertoon, uudelleensijoittamiseen. Nykyisten työtehtävien arviointi (kolmikantakeskustelut). Kehitetään innovatiivisia työmenetelmiä, kuten kinestetiikka ja Lean. Pitkäaikaisten sairauslomien selvittäminen ja toimenpiteet. Sairauspoissaolojen hallinnassa ei täysin onnistuttu. Sairauspoissaolot 17,9 (vuonna ,1) henkilöä kohden. Eniten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vanhushuollossa ja terveydenhuollon tulosalueella. Sosiaalihuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Useita kolmikantaneuvotteluja on pidetty ja tuloksena on ollut onnistuneita uudelleensijoituksia. 3. Onnistunut muutosjohtajuus. Organisaatiota kehitetään. Henkilöstö osallisena % henkilöstöstä vastaa, että vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät. Organisaatiomalli uudistetaan (toimialarajat ylittävä organisaatiomalli). Lähijohtajuutta vahvistetaan. Saumaton päätöksenteko/johtajuus. Järjestetään muutosjohtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta. Säännöllisiä kokouksia siten, että henkilöstö tuntee itsensä osalliseksi. Toimialarajat ylittävä organisaatiomalli valmistui vuoden 2016 lopussa. Toimintamallia ei ole otettu täysin käyttöön. Useita yhteistoimintamenettelylain mukaisia osastokokouksia on pidetty. 116

273 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Toimintaa vastaavat työajat. Työajat lisäävät työhyvinvointia. 5. Innovatiivinen ja toimiva työyhteisö. 6. Kiinnostava ja nykyaikainen työnantaja. 7. Osaamisen kehittäminen. Suunnitelman mukainen koulutus. Hyvinvointitutkimus. Sairauspäivät. Titania-hanke. Hyvinvointitutkimus. Innovatiivisuus 3,3 3,5. Työyhteisön kehittäminen 3,0 3,8. Hakijoiden määrä. Keikkatyöläisten määrä vähenee vuodesta Täydennyskoulutuspäivät työntekijää kohden samalla tasolla kuin vuonna Titania-hanke/työaikojen kehittäminen. Sähköinen työaikaseuranta. Käyttöön otetaan uusia kuntouttavia työmenetelmiä (kinestetiikka), saumattomat työprosessit (Lean, laadun kehittäminen). Moniammatillinen tiimityö. Lähiesimies myönteisen kehityksen tukena. Palkitsemisjärjestelmän laatiminen. Rekrytointia tehostetaan ja siitä tehdään näkyvämpää. Mahdollisuus työnkiertoon ja urakehitykseen. Lyhyisiin sijaisuuksiin suunnitellaan muita ratkaisuja poolijärjestelyjen kautta (huom. vaikeaa löytää keikkatyöläisiä sijaispankin kautta). Resurssipankin kehittäminen. Osaamistaso vastaa tulevia osaamistarpeita. Titania-hankkeesta on saatu loppuvuodesta raportti. Raportti on lähetetty tiedoksi kaikille yksiköille. Sähköinen työajan seuranta on pilotoitu syksyn aikana Malmilla. Liukuvan työajan käyttöönotosta on tehty paikallinen sopimus. Työhyvinvointitutkimustuloksia vuodelta 2016 ei ole saatavilla. Kinestetiikkaan liittyvää koulutusta on järjestetty. Pääprosessien kuvausta on edelleen työstetty. Uutta palkitsemisjärjestelmää ei ole laadittu. Rakenteellisten muutosten seurauksena henkilöstön uudelleen sijoittaminen on työllistänyt asianomaisten osastojen esimiehiä ja johtoa sekä henkilöstöhallintoa. Varahenkilöstöjärjestelyä (poolihenkilöstö) on kehitetty yhteistyössä sijaispankin kanssa. Täydennyskoulutuspäivien määrä on pysynyt vuoden 2015 tasolla. 117

274 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Tulosalueen päälliköt: TULOSALUE: Pia-Maria Sjöström Lis-Marie Vikman Terveydenhuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Suunnitteilla oleva asiakaskeskeinen organisaatiomalli toteutetaan vuonna Vuoden aikana keskipisteessä ovat sosiaalija terveysviraston toimijat, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa sekä mielenterveys- ja päihdehuollossa. Yhteiskunnan psyykkinen pahoinvointi ja kasvava huumeongelma asettavat yhä suurempia vaatimuksia viraston yksikköjen väliselle tiiviille yhteistyölle, mutta myös ulkoisten toimijoiden, kuten sivistystoimen, poliisin ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Muiden toimialojen kanssa yhteistyössä annettava palveluohjaus yhdennetään ja sähköisen viestinnän ja asiakaspalvelun mahdollisuuksia lisätään. Vastaanotolla kokeillaan aukioloa klo 18 saakka tiettyinä viikonpäivinä ja kokeilu arvioidaan. Toimialarajat ylittävän palveluohjauksen malli on laadittu. Aukioloaikoja on tarkistettu hieman yleistyöaikaan siirryttäessä. Muutoin iltavastaanottoa ei ole lisätty. Terveyden edistämisellä, ehkäisevällä työllä ja toimintakykyä ylläpitävällä työotteella on merkittävä rooli kaikessa toiminnassa. Potilaiden valinnanvapautta ja osallisuutta painotetaan. Kipupotilaille suunnattu EU-hanke VAKY (asiakaslähtöinen varhainen arviointi ja kuntoutus) ja KASTE-hanke Parempi arki, joka on tarkoitettu paljon sosiaalija terveydenhuollon palveluja käyttävien pitkäaikaistyöttömien palveluohjausta varten, kehittävät moniammatillista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Maahanmuuttajien sosiaalija terveyspalvelujen koordinointia kehitetään pienemmän hankkeen kautta. Hanke on edennyt suunnitellusti ja liitetty osaksi normaalia toimintaa. Suuntausta kohti avoimia ja puoliavoimia hoitomuotoja jatketaan. Kotisairaala muodostaa yhdessä toimenpideyksikön kanssa täydentävän ja joustavan toimintamuodon, joka tukee kotona asumista ja vähentää vuodepaikkojen tarvetta ja käytössä olevien paikkojen päällekkäistä käyttöä. Kotisairaalatoiminta käsittää myös lapset ja nuoret, joiden osalta toiminnasta vastaa lastentautien yksikkö. Aikuisten kotisairaalatoiminta on päässyt hyvään alkuun ja kotisairaalan kautta hoidettavien potilaiden osuus on lisääntynyt. Uudenkaarlepyyn osasto 9:n peruskorjauksen jälkeen osasto 6:n paikkamäärää vähennetään 30 paikkaan perusmiehityksen säilyessä ennallaan. Potilasvaihtuvuus on lisääntynyt, ja palliatiivisen hoidon potilasryhmä omaisineen tulee asettaa etusijalle. Akuutin neurologian vuodeosastopaikat (6) lopetetaan ja korvataan akuutin geriatrisen kuntoutuksen paikoilla. Neurologian poliklinikkatoiminta jatkuu. Osasto 6:n paikkamäärän vähennystä ei ole voitu toteuttaa, koska yksi geriatrian osasto on suljettu kokonaan ja yleislääketieteen vuodepaikkoja on tarvittu. Akuuttineurologian vuodeosastopaikat on suljettu ja osasto 2:sta on kehitetty kuntoutusosasto, jolla on 11 vaativan kuntoutuksen paikkaa ja 6 geriatrisen kuntoutuksen paikkaa. Neuvolatoiminta saa lisätukea perheterapeutilta ja perhekätilöltä erityistarpeisten perheiden parissa tehtävään työhön. Yhteistyötä sosiaalihuollon perhetyön kanssa vahvistetaan. Uusi isyyslaki tulee voimaan vuonna 2016 ja isyyden tunnustaminen siirtyy sosiaalihuollosta äitiysneuvolaan. Fredrika-klinikan päiväosasto ottaa käyttöön uuden hoitomallin toiminnan te- 118

275 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv hostamiseksi ja hoitojaksojen lyhentämiseksi. Vuoden aikana jatketaan hanketta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin moniammatillisen tukemisen mallien löytämiseksi. Neuvola on saanut perhekätilön, perheterapeutti jatkaa. Isyyden tunnustaminen on toimeenpantu lakimuutoksen mukaisesti. Fredrika-klinikan hoitomalli on otettu käyttöön ja se on tehostanut hoitojaksoja. Hanketta lasten ja nuorten moniammatillisen tuen mallien kehittämiseksi on jatkettu ja työmenetelmiä on pilotoitu. Sosiaali- ja terveysviraston mielenterveyshuolto (aikuispsykiatria, mielenterveyskeskuksen päiväosasto, vammaishuollon psykiatrinen toiminta avohuollossa ja asumisyksiköissä sekä riippuvuushoito) muodostavat yhteisen hallinnollisen yksikön toiminnallista, asiakaskeskeistä yhteistyötä varten. Uusi toimintamalli on saanut hyvän alun ja toteutunut suunnitellusti. Hagaborg on muutettu 12-paikkaiseksi ikääntyneiden tehostetuksi palveluasumiseksi. Vammaishuollosta siirretyt toiminnot ja Hagaborgin tehostettu palveluasuminen lisäävät terveydenhuollon henkilöstöä n. 30 toimella ja viralla. Perusterveydenhuollon astmahoito ja erikoissairaanhoidon keuhkopoliklinikkatoiminta lisäävät yhteistyötään, jonka tavoitteena on muodostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen yksikkö diabetes- ja reumahoidon mallin mukaisesti. Lääkärien/hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön välistä työnjakoa kehitetään edelleen ja hoitajien ja terapeuttien vastaanottoja laajennetaan siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Yhteisen keuhko- ja astmahoidon malli on laadittu ja valmis otettavaksi käyttöön vuonna Avainpotilaille eli potilaille, joilla on paljon käyntejä ja suuri hoidon tarve, nimetään koordinoiva sairaanhoitaja, joka suunnittelee ja koordinoi hoitoa ja seurantaa. Yksi hammashoitaja on saanut lisäkoulutuksensa päätökseen ja voi vastaanottaa hammaslääkärin delegoimia tehtäviä hampaiden oikomistoiminnassa. Käynnit korvaavat hammaslääkärikäyntejä. Päivystystä hoitavat lukien sosiaalija terveysviraston omat lääkärit, joten lääkärien ostopalvelut vähenevät. Uudenkaarlepyyn päivystys lopetetaan maanantaita lukuun ottamatta. Virka-aikana on edelleen akuuttivastaanottoaikoja. Päivystys1-linjaa hoitavat omat lääkärit. Virka-ajan ulkopuolella toimivan päivystys2- linjan lääkäreitä koskevasta ostopalvelusopimuksesta on tehty hankinta, ja toimintaa hoitaa edelleenkin Attendo Oy. Uudenkaarlepyyn vastaanotto on ollut lukien avoinna klo 8-16, virka-aikana on edelleenkin akuuttivastaanottoaikoja. MRI-toiminta aloitetaan syksyllä Malmin kiinteistöt ky. järjestää tilat, ja henkilöstö suunnittelee uutta toimintaa ja hankkii täydennyskoulutusta sitä varten. Siirtymäkauden aikana tarvitaan lisää koulutusmäärärahaa ja henkilöstöresursseja (0,5 röntgenhoitajaa), mutta ajan mittaan toiminnan rahoitus saadaan siten, että nykyiset röntgenpalvelujen ostokustannukset vähenevät. Uudenkaarlepyyn röntgentoiminta lopetetaan. Tutkimukset voidaan tehdä Malmin röntgenosastolla, mutta lakkautus vaikuttaa Uudenkaarlepyyn palvelutasoon. Oma magneettiröntgentoiminta aloitetaan maaliskuussa Uudenkaarlepyyn röntgentoiminta on lopetettu vuoden alussa. EKG-ohjelmisto laitteineen uusitaan vuoden aikana ja samassa yhteydessä Malmin tk-vastaanoton EKG-toiminta siirretään laboratorioon. Laboratorionäytteiden ottoon liittyviä ohjeita yksinkertaistetaan ja kotinäytteenottoa kehitetään yhteistyössä kotihoidon kanssa. Sairaalakemistin sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi vuonna EKG:tä koskevat muutokset on toteutettu. Kotinäytteenotto on pilotoitu ja kehittämistä jatketaan vuonna Uusi sairaalakemisti on rekrytoitu ja sukupolvenvaihdos on onnistunut hyvin. 119

276 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kiinteistöt luovat edellytykset avohoitosuuntauksen lisäämiselle ja toimintojen yhdentämiselle. Luodon vastaanoton arvioidaan olevan muuttovalmis vuoden 2016 lopussa. Vastaanotosta tulee terveydenhuollon, suun terveydenhuollon, kotihoidon ja perhetyön yhteinen. Ähtävän vastaanottoa ja kotihoitoa varten kunnostettavien tilojen arvioidaan olevan muuttovalmiit joulukuussa Samalla Kolpin vastaanotto suljetaan ja asiakkaat ohjataan Pännäisten ja Ähtävän vastaanotoille. Pännäisten vastaanoton tilat suunnitellaan kotihoidon ja terveydenhuollon tulevia tarpeita varten. Malmin tk-vastaanotolla on pulaa vastaanottotiloista. Uudenkaarlepyyn tk-vastaanotto kaipaa kipeästi peruskorjausta. Erikoisalojen poliklinikkojen vastaanottotilat sairaalan ensimmäisessä kerroksessa peruskorjataan ja ovat valmiit käyttöön otettaviksi vuoden lopussa. Dialyysin, tähystysten ja EKG:n peruskorjatut tilat otetaan käyttöön tammikuussa Vuoden 2016 aikana suunnitellaan myös kipeästi peruskorjausta tarvitsevan osasto 1:n siirtoa. Lastenkuntoutus tarvitsee vierekkäiset tilat, jotta yhteistyö toimisi. Vuoden aikana aloitetaan suunnittelu yhteisten tilojen saamiseksi suurimmalle osalle lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevistä sosiaalija terveydenhuollon työntekijöistä. Osa Pietarsaaren keskustavastaanoton neuvolatoiminnasta siirtyy Malmin alueelle jo vuoden 2016 lopussa. Luodon vastaanotto voidaan ottaa käyttöön helmikuussa Ähtävän vastaanoton peruskorjaus on keskeytynyt. Pedersören kunnassa on vuoden lopussa vastaanotot Kolpissa ja Pännäisissä sekä sairaanhoitokäyntien sivuvastaanotto kerran viikossa Purmohemmetin tiloissa. Uudenkaarlepyyn sosiaalija terveydenhuollon vastaanoton tilojen peruskorjauksen suunnittelu on aloitettu. Asiakaskeskeistä organisaatiomallia koskevien keskustelujen edetessä on Malmin H- rakennuksen 1. kerroksen suunnittelussa keskitytty yhteisten tilojen järjestämiseen toiminnalle, jonka kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja perheet (neuvola, perhekeskus). Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto siirtyi keväällä 2016 B-rakennuksen osastolle 7 yhdessä toimenpideyksikön ja kotisairaalan kanssa. Sairaalan asiantuntijavastaanotot ovat siirtyneet 4. kerroksen vapaisiin tiloihin. Ensimmäisen kerroksen tähystys-, dialyysi- ja EKG-tilat on peruskorjattu ja otettu käyttöön. Yksiköt valmistautuvat keväällä 2016 järjestettävään ulkoiseen auditointiin. Tavoitteena on saada SHQS:n (Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) mukainen laaduntunnustus. Ennen auditointia jokainen yksikkö suorittaa itsearvioinnin. Vuonna 2016 luodaan uusi rakenne ja käytännön malli sähköisille laatukäsikirjoille. Useimmat yksiköt soveltavat Lean-menetelmiä työprosessien analysoinnissa ja parantamisessa. Organisaatio kokonaisuudessaan onnistui saamaan SHQS-laaduntunnustuksen määrätietoisen työn ja ulkoisen auditoinnin jälkeen. Henkilöstösuunnittelun saumattomuutta parannetaan yhdistämällä osa kustannuspaikoista: Osasto 1:stä (sisätaudit ja keuhkosairaudet) tulee yksi kustannuspaikka, jolla on 22 potilaspaikkaa. Osasto 2:sta (vaativa kuntoutus ja akuutti geriatrinen kuntoutus) tulee yksi kustannuspaikka, jolla on 17 potilaspaikkaa. Kotisairaalasta ja toimenpideyksiköstä (jotka on kirjattu eri erikoisalojen poliklinikoille) tulee yksi kustannuspaikka, jolla on yhteinen henkilöstö. Pietarsaaren, Luodon ja Pedersören kunnan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto muodostavat yhden kustannuspaikan. Pännäisten-Purmon ja Ähtävän-Kolpin vastaanotot muodostavat kaksi kustannuspaikkaa, joilla on yhteinen henkilöstö. 120

277 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 TS -16 Tilinpäätös -16 Työvuodet 671, ,7 n ,5 Virat ja toimet talousarviossa 595,17 568,05 578,56 554,42 559,18 MUUTOS ON NETTO VAMMAISHUOLLON JA HAGABORGIN LISÄYKSESTÄ JA TERVEYDENHUOLLON VÄHENNYKSISTÄ 121

278 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Toimiva palveluohjaus, joka perustuu asiakkaan hoidontarpeeseen. Oikea-aikainen hoito oikeassa hoitoportaassa. Vuonna 2016 tavoitteena, että runsaasti palveluja käyttävillä avainasiakkailla on hoitosuunnitelma, yhteyshenkilö, hoitokontaktien tarve vähenee. Tasa-arvoinen, tarveharkintainen hoidon saatavuus. Potilas osallisena hoitosuunnittelussa. Käyttöön otetaan uusia asiakasystävällisiä välineitä, kuten sähköinen ajanvaraus ja ajanvarauksen peruminen, tekstiviestimuistutus, sähköinen ilmoittautuminen, asiakasystävälliset verkkosivut, palvelusetelit. Turvallinen ja varma potilashoito. Jonotilanteen seuranta, tavoitettavuus, suunnittelemattomien käyntien määrä. Hoitosuunnitelmien määrä. Potilaspalaute. Määrä ja käyttö. Perumattomat ajat. Kokemusasiantuntijat antavat palautetta soten kotisivuista. Käytettyjen palvelusetelien määrä. Käytössä olevien tarkistuslistojen määrä. Infektiotilasto. Huolellinen triage tk:ssa ja päivystyksessä. Tiimityön kehittäminen, työnjako. Hankkeet: VAKY/TBRS, Parempi arki, maahanmuuttajahanke. Ryhmätoiminta siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Tk:ssa koordinoiva sairaanhoitaja avainpotilaita varten. Suunnitellaan siirtymistä toimialojen väliseen palveluohjaukseen. Tk-psykologeilla ja mielenterveyshuollon aikuisvastaanotolla on yhteinen hoitosuunnittelu ja jono. Ohjelman hankinta ja pilotointi (suun terveydenhuolto). Itseilmoittautuminen pilotoidaan suun terveydenhuollossa, otetaan myöhemmin käyttöön vastaanotoilla ja poliklinikoilla. Tekstiviestimuistutus mielenterveystoimiston ja psykologiyksikön käyttöön. Suun terveydenhuollossa pilotoidaan palvelusetelit. Sähköinen lähetteiden käsittely erikoisalojen poliklinikoilla. Tk:n triagea ja tiimityötä on kehitetty, mikä näkyy asiakastyytyväisyyden lisääntymisenä. VAKY/TBRS ja Parempi arki -hanke on implementoitu omaan toimintaan Toivo-tiiminä, ts. palveluohjauksena, joka on tarkoitettu asiakkaille, joilla on suuri palvelutarve esim. pitkäaikaisen kivun vuoksi, sekä pitkäaikaistyöttömille. Avainpotilaita varten on koordinoiva sairaanhoitaja. Hoitosuunnitelmien määrä on lisääntynyt. Jonot hallinnassa. Yhteinen palveluohjaus implementoitu. Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön sähköinen ilmoittautuminen. Verkkosivut on päivitetty nykyisissä ohjelmissa asiakasryhmien mukaisesti ja ne avataan vuonna Sähköisten palvelujen kehittämishanke on jatkunut vuoden aikana. Palveluseteleitä ei ole otettu käyttöön, suun terveydenhuollon jonot on hoidettu ostopalvelun avulla. Lähetteiden käsittely on sähköistetty vuoden lopussa. Laiterekisteri on hankittu ja pilotoitu IT:ssä ja se ote- 122

279 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv HaiPro-tilasto. Laiterekisteri, rekisteröityjen laitteiden määrä. Kattava rekisteri sosiaalija terveysviraston laitteistosta. taan käyttöön muuta laitteistoa varten keväällä HaiPro on käytössä ja tulokset arvioidaan vuosittain. Potilasturvallisuuden seurannan tunnusluvut on valittu. HaiPro:ta käytetään myös henkilöstön riskitilanteiden seurantaan. HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Kaikilla esimiehillä on voimavaroja ja valmiuksia muutosten toteuttamiseen ja henkilöstönsä johtamiseen muutosprosessin läpi. Henkilöstövastuullisten esimiesten määrä vähenee, suurempia/useampia yksikköjä esimiestä kohden. Hyvinvointitutkimus. Sairauspoissaolotilasto. Toimintasuunnitelman noudattaminen. Kehityskeskustelujen määrä. Uusilta työntekijöiltä ja opiskelijoilta saatu palaute. Henkilöstövastuullisten esimiesten määrä. Tutkimusten ja tilastojen analysointi. Monipuolinen täydennyskoulutus. Johdon tuki, mentorointi, valmennus, ohjaus. Uusien esimiesten perehdytys. Kehityskeskustelujen kehittäminen. Päällikköjen antama ohjaus ja tuki. Aluksi yhteinen esimies seuraavalle hoitohenkilöstölle: -Uudenkaarlepyyn-Pedersören terveysasemat, -Pietarsaaren keskustavastaanotto, Luodon vastaanotot, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto -lasten yksikkö, Fredrika-klinikka ja lasten ja nuorten vastaanotto -osasto 3 ja operatiiviset poliklinikat -mielenterveyshuollon aikuisten yksiköt -leikkausosasto, kipupoliklinikka, tähys- Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoden ,1 päivästä 15,4 päivään työntekijää kohden vuonna Täydennyskoulutusta seurataan kehityskeskusteluissa ja henkilöstöraportissa. Kehityskeskusteluja pidetty, myös ryhmissä. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa. Esimiehille on järjestetty ohjausryhmiä. Henkilöstövastuullisten esimiesten määrä on vähentynyt suunnitellusti. Lisäksi kirurgian osastolla, leikkausosastolla ja operatiivisilla poliklinikoilla on ollut yhteinen esimies syksystä alkaen. Ylihoitajien määrä on vähentynyt 1,2 henkilötyövuodella. 123

280 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv tys ja dialyysi. Pätevän henkilöstön riittävä saatavuus kaikkiin toimintayksiköihin. Sijaisten varma saatavuus vuodeosastoille. Työviihtyvyys ja toimiva yhteistyö. Rafaela-hoitoisuusmittari. Henkilöstön vaihtuvuus. Toimia ja sijaisuuksia hakevien määrä. Miehittämättömät työvuorot. Hyvinvointitutkimuksen ja palautteiden tulokset, ks. edellä. Erityinen panostus sairaanhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien, hammaslääkärien, suuhygienistien ja psykiatrin rekrytointiin. Pidempiä työsuhteita määräaikaisille työntekijöille. Riittävä sijaisbudjetointi, sijaisten yhteiskäyttö. Osastonlääkärien työkäytäntöjen kehittäminen osana tiimityötä. Lucian päivän kahvit ja kesäjuhla. Suuhygienistien toimiin ei ole onnistuttu rekrytoimaan päteviä hakijoita. Sairaanhoitajan sijaisista on ollut kova pula koko vuoden. Psykiatrin työtä on hoidettu tilapäisten järjestelyjen ja ostopalvelujen avulla. Sijaistalousarvio on ollut riittämätön. Sen toteuttaminen kehysten mukaisesti on vaatinut suuria ponnistuksia. Henkilöstölle on tarjottu Lucian päivän kahvit sairaanhoidon rahastovarojen tuella. Potilaille ja henkilöstölle järjestettiin juhla elokuussa. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Kotihoito- ja avohoitosuuntauksen lisääminen, tavoitteena että mahdollisimman moni voi asua omassa kodissa sairaudesta huolimatta. Käyntien ja hoitopäivien määrä. Toistuvat osastohoitojaksot. Kotisairaalan kautta hoidettavien potilaiden määrä. Päivystyksen tarkkailupaikkojen kautta kotiutettujen määrä. Hoitosuunnitelmien määrä. Klinikkavalmiiden seuranta. Hoitaja- ja terapeuttiresurssien asteittainen ohjaus avohoidon tarpeisiin. Lasten ja aikuisten kotisairaalatoimintaa kehitetään. Päivystykseen tarkkailupaikkoja turhien osastohoitoon ottojen välttämiseksi. Uloskirjauksen ja hoidon suunnittelu aloitetaan hoidon alkaessa. Fredrikan päiväosastolla otetaan käyttöön uusi toimintamalli hoitojaksojen lyhentämiseksi. Psykiatrian päiväosaston ja yöpymismoduulin uusi toimintamalli. Osastolla ja avohoidossa annettavaa pal- Kotisairaalakäyntien määrä on lisääntynyt ja toimintaan on siirretty resursseja sisätautien osastolta. Lasten ja nuorten kotisairaalatoimintaa kehitetään vuonna Lähes 500 potilasta on hoidettu päivystyksen tarkkailupaikkojen kautta. Fredrikan päiväosasto on muuttanut hoitomalliaan ja voi sen johdosta lisätä hoidettavien potilaiden määrää. Psykiatrinen päiväosasto on vahvistanut päiväajan toimintaansa ja sulkenut yöpymismoduulin vuoden alussa. 124

281 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kuntouttava työote. Terveyden edistämistoiminnan vahvistaminen siten, että se vastaa uusia tarpeita. Lisätukea tarvitsevat asiakasryhmät etusijalle. Kello-malli; päivittäisten toimintatuntien seuranta. Hoitojaksojen pituus. Niiden potilaiden määrä, jotka uloskirjataan muun kuin sen osaston kautta, jolla hoito aloitettiin. Laajojen terveystarkastusten seulontatulosten seuranta. Kouluterveyskysely. Ryhmävastaanotoista saatu palaute. Sotkanet, Tea-viisari, Palveluvaaka ym. liatiivista hoitoa kehitetään. Toiminnan mahdollistavat tilat. Kinestetiikkakoulutus sairaalaosastojen henkilöstölle. Kello-mallin implementointi ja levittäminen. Huumevalistus yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Perhekätilö erityistä tukea tarvitsevia perheitä varten. Tehostettu tupakkavalistus ja tehokas vieroittautumisen tukeminen. Vahvuutta vanhemmuuteen mallin implementointi ensisijaisesti ensimmäisen lapsensa saaville perheille. Perheitä ja yksilöitä tuetaan ottamaan itse vastuuta suun terveydestä. Palliatiivinen poliklinikka on auki yhden kokonaisen päivän viikossa ja laajentaa toimintaansa rahastovarojen tuella vuonna Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto on saanut paremmat kuntoutusedellytykset osastolle 7 siirryttyään. Osa kaikkien vuodeosastojen henkilöstöstä on saanut kinestetiikkakoulutusta. Käyttöön otetaan aktivoivia työmenetelmiä ja seuranta, kuntoutuksen asiantuntijoita käytetään potilaiden tunnistamiseen osastoilla. Huumevalistusluentoja järjestetty yhteistyössä opetustoimen kanssa. Perhekätilö on. Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmiä tarjolla. Ehkäisevää suun terveydenhuoltoa yhteistyössä perheen kanssa ei ole voitu toteuttaa. RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Työmäärä ja resurssit tasapainossa, fyysisen työympäristön parannukset. Siellä missä Rafaela-mittarit käytössä: hoitoisuus optimialueella vähintään 70 %:ssa päivistä. Ei sairauspoissaolopäivien lisääntymistä. Rafaela-hoitoisuusmittari. Hyvinvointitutkimukset. Sairauspoissaolot. Talousarvio- ja kirjanpitoraportit. Tutkimusten ja tilastojen analysointi. Yhteistyö kiinteistönomistajien kanssa. Kehityskeskustelut. Henkilöstöbudjetointi tasapainossa tarpeiden ja toiminnan vaatimusten kanssa. Parannustyö; työmenetelmien jatkuva kehittäminen. Hyvinvointitutkimusten mukaan henkilöstö kokee, että työn intensiteetti on lisääntynyt. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Rafaelan mukaan hoitoisuus pysyy optimialueella vuodeosastoilla, mutta kirurgian osasto on ylittänyt talousarvionsa kohtuullisen hoita- 125

282 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv jamiehityksen säilyttämiseksi suhteessa hoidontarpeeseen (yleislääketieteen potilaiden osuus on ollut suunniteltua suurempi). Osassa vastaanotoista ja poliklinikoista näkyy, että potilastyö on siirtynyt avohoitoon, mutta henkilöstöresursseja ei ole tarkistettu vastaavassa määrin. Kustannuspaikkojen väheneminen helpottaa talousarvioseurantaa. Kustannuspaikkojen määrä esimiestä ja päällikköä kohden. Yhteinen kustannuspaikka osastojen 1 ja 2 vuodepaikoille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja Pedersören kunnan vastaanotoille (Ähtävä+Kolppi, Pännäinen+Purmo). Toimenpideyksikkö ja kotisairaala muodostavat yhteisen kustannuspaikan. Kustannuspaikat ovat toteutuneet suunnitellusti. Kiinteistönomistajien kanssa pidetään yhteistyökokouksia. Asianomainen henkilöstö on ollut osallisena uudisrakentamisessa ja peruskorjaustyössä. Henkilöstön ajan tarkoituksenmukainen käyttö. Työaikaseuranta. Sähköisten kokousten määrä. Työaikaseuranta otetaan käyttöön vuonna 2016 Malmin alueen yksiköissä. Tehokkaat ja hyvin valmistellut kokoukset. Sähköisten kokousten, kuten Skypen käytön lisääminen matkustusajan vähentämiseksi. Työaikaseurannassa on ollut ohjelmateknisiä vaikeuksia, ja sen toimeenpanoa jatketaan vuonna Sähköisten kokousten määrä on lisäntynyt. Useimmissa yksiköissä tehdään jatkuvia parannuksia Lean-filosofian mukaisesti. Jatkuva parannustyö Lean-menetelmän avulla. 126

283 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Tulosalueen päällikkö: TULOSALUE: Vanhushuollon päällikkö Pirjo Knif Vanhushuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA 2016 Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin sosiaalija terveyslautakunnassa vuoden alussa ( 16 / ). Suunnitelmaan on linjattu vanhushuollon kehitystä rakenteellisesti ja sisällöllisesti. Suunnitelma perustuu vanhuspalvelulakiin (980/2012) ja ikääntyneen väestön palvelujen laatusuositukseen (STM 2013:11). Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain. Arvioinnissa on keskeistä riittävien ja laadukkaiden palvelujen toteutuminen sekä riittävien resurssien osoittaminen niiden järjestämiseen. Palvelujen jonotusaikoja seurataan ja ne ilmoitetaan julkisesti. Palvelujen arvioinnin apuna käytetään vanhuspalvelujen tunnuslukuja, jotka mahdollistavat kansallisen vertailun. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman arvioimiseksi kuultiin kuntien vanhusneuvostoja ja pyydettiin niiltä lausunnot. Palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon jonotusajat ovat pidentyneet ja ovat nyt keskimäärin 4,6 kk. Verrattaessa ikääntyneiden palveluja kansalliseen tasoon on nähty, että palvelurakenne kokonaisuutena on kehittynyt tavoiteltuun suuntaan. Omaishoitajien määrä on lisääntynyt jonkin verran, samoin ikääntyneiden kotona asuminen on lisääntynyt. Vanhushuollon toiminnassa painopiste on siirretty kotihoitoon. Kotihoidossa palvelujen kehittäminen pohjautuu kaikille asiakkaille tehtävään hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoitopalvelujen kehittämisessä keskitytään sisällölliseen kehittämiseen erityisesti kuntouttavassa ja moniammatillisessa toiminnassa. Gerontologisen sosiaalityön osuutta vahvistetaan vuoden 2016 aikana. Kuntouttavan hoitotyön osuus kotihoidossa korostuu: osaava henkilökunta kykenee tukemaan ikääntyvien toimintakykyä ja kuntoutumista kotona. Suurimmalle osalle kotihoidon asiakkaista on tehty hoito- ja palvelusuunnitelma. Tavoitteena on edelleen, että kaikilla asiakkailla on ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Gerontologista sosiaalityötä on voitu vahvistaa suunnitelmallisesti onnistuneen rekrytoinnin ansiosta. Kuntouttavan kotihoidon toteuttamisen tukena on ollut erillinen hanke, ja hankkeen aikana luotu malli juurrutetaan osaksi vakinaista toimintaa. Kotihoidon palveluja kohdennetaan siten, että resurssit tulevat mahdollisimman tehokkaaseen ja vaikuttavaan käyttöön. Mobiilijärjestelmä ja optimointi otetaan käyttöön syksyllä 2016, jolloin Effica-järjestelmä on laajennettu kotihoitoon kaikissa viraston kunnissa. Kotihoidon yhteistyötä terveydenhuollon, kotisairaalan ja vammaishuollon kanssa tiivistetään. Samoin yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa lisääntyy niiden toiminnan muuttuessa kevyemmäksi ja asiakkaiden hoitovastuun siirtyessä kotihoidolle. Päiväkeskustoiminta kilpailutetaan vuoden 2016 aikana sopimuksen päättyessä. Muistineuvolan siirtymistä sairaalaan/perusterveydenhuollon yhteyteen selvitetään. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa toteutetaan vapaaehtoistyön hankkeen kautta. Effican käyttöönotto Pedersöressä siirtyi vuoden 2017 alkupuolelle, jolloin myös otetaan käyttöön kotihoidon mobiilijärjestelmä. Näitä varten tehtiin valmisteluja syksyllä Kotihoidon yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa ei ole vielä riittävällä tasolla. Kotihoidolle on siirtynyt enemmän vastuuta yksityisissä palvelukodeissa asuvista asukkaista. Muistineuvola jatkaa toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa on saatu uusia avauksia mm. vapaaehtoistyön hankkeen ja Hyvinvointi TV -hankkeen kautta. Asumispalveluissa kehitetään palvelujen sisältöä vastaamaan ikääntyvien tarpeita. Tehostetun palveluasumisen tarvetta arvioidaan jatkuvasti, koska siihen vaikuttavat monet tekijät. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja suunnitellaan vähennettävän ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Huomioon on otettava myös muut muuttujat, kuten yksityisen palvelu- 127

284 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv asumisen ja senioriasumisen tarjonta. Asumispalvelujen kilpailutus, jossa kilpailutetaan muistisairaiden tehostettua palveluasumista, valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Koivurinteen sosiaaliset tilat peruskorjataan. Peruskorjauksen ajan osasto 4:n tiloja käytetään tilapäisesti sosiaalisina tiloina. Tänä aikana osaston viisi paikkaa ovat pois käytöstä. Purmohemmetin vanhainkotitoiminta muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Aluehallintovirasto asetti Koivurinteen osasto 3:n käyttökieltoon, ja väistötiloiksi järjestettiin elementtirakennus, joka valmistui lokakuussa. Sosiaalisten tilojen valmistuttua voitiin myös osasto 4 ottaa väistötiloiksi osasto 3:n asiakkaille. Osasto 7:n sulkeminen ja Hagaborgin toiminnan muuttaminen psykogeriatriseksi osastoksi vaikuttivat merkittävästi asumispalvelujen tarjontaan ja jonotusajat pitenivät. Muiden muutosten vuoksi Purmohemmetin toimintaa ei toistaiseksi muutettu. Asumispalveluja ei ole kilpailutettu, koska käytössä olevat paikkamäärät riittävät. Asumispalveluihin suunnitellaan palveluseteliä. Kunnallisten asumispalvelujen osalta arvioidaan erityisesti muistisairaiden ja psykogeriatristen ikääntyvien tarpeita sekä vuorohoitotarvetta. Näiden asiakasryhmien hoito on tarkoituksenmukaista järjestää omissa erillisissä yksiköissä ja ratkaisujen löytämiseksi jatketaan toiminnan profiloimista eri yksiköissä. Geriatrian osasto 8 toimii kuntoutusosastona. Osaston paikat on tarpeellista saada siihen käyttöön, johon ne on varattu, siis vuorohoitoon ja kuntoutukseen. Osasto 9 muuttaa syyskuussa 2016 uusiin tiloihin, jolloin väliaikaisen toiminnan järjestelyt päättyvät (os. 9 toiminta Hakalehdon ensimmäisessä kerroksessa ja Uudenkaarlepyyn ostopalvelut Folkhälsanilta). Osasto 7 suljetaan. Osastolla olevien pitkäaikaispotilaiden muita sijoituspaikkoja tehostettuun palveluasumiseen (yksityiseen tai omiin yksiköihin) tai pitkäaikaishoidon ostopalveluihin selvitetään. Os. 7:n lakkauttaminen vaikuttaa myös tehostetun palveluasumisen paikkojen käyttöön siten, että näitä paikkoja tarvitaan vastaavasti enemmän. Pitkäaikaispotilaiden kotiosastona toiminut os.7 lakkautettiin 1.4. alkaen ja osaston 30 asiakasta sijoitettiin muille pitkäaikaispaikoille ja asumispalveluyksiköihin. Osasto 9 muutti uusiin tiloihin lokakuussa ja 25-paikkaisen osaston nimi muutettiin Uudenkaarlepyyn hoitoosastoksi. Intervallihoitotarve on lisääntynyt, erityisesti omaishoitajien vapaiden kysynnän lisääntyessä. Palvelusetelin käyttö on antanut lisää mahdollisuuksia omaishoitajan vapaan järjestämiseen. Effica-järjestelmän saaminen kaikkiin vanhushuollon yksiköihin on merkittävä parannus, joka mahdollistaa sähköisten potilastietojen saannin kaikissa vanhushuollon yksiköissä. Tämä lisää potilasturvallisuutta sekä mahdollistaa ajantasaisen tilastotiedon saannin. Lisäksi asiakaslaskutus helpottuu. Rai-tietojen avulla seurataan hoidon laadun toteutumista. Toimintaan liittyvän tilastotiedon saaminen nykyistä kattavammin ja sujuvammin on apuna johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa. Tilastotietojen saamisessa on edelleen suuria haasteita. Ajantasaisen tilasto- ja toimintatiedon saaminen on tärkeä väline toiminnan johtamisessa. Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sekä innostavat ja osaavat esimiehet mahdollistavat laadukkaat vanhushuollon palvelut. Toiminnassa kehitetään lisää asiakkaiden osallisuutta mahdollistavia työtapoja. Asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle suunnattujen laatukyselyjen tulosten pohjalta kehitetään toimintaa asumispalveluissa, kotihoidossa ja geriatrian osastoilla. Epätietoisuutta tulevista muutoksista tulisi voida hälventää, jotta henkilöstön olisi helpompi orientoitua niihin. Kotihoidon asiakkaille, omaisille ja työntekijöille tehdyssä kyselyssä saatiin myönteistä palautetta toiminnasta, mutta myös monia kehittämisehdotuksia. Sosiaali- ja terveysviraston yhdennettyä toimintatapaa on tarve kehittää edelleen; sillä on usein ratkaiseva merkitys ikääntyneen asiakkaan hoito- ja palveluprosessin onnistuneen toteutumisen kannalta. 128

285 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Laadukkaat palvelut ikääntyneille Ikääntyneet asiakkaat osallisia heitä koskevissa palveluissa Asumispalvelujen Rai-laatuindikaattorit; tavoitetaso = kansallista tasoa vastaava 1. muutokset adltoiminnoissa 2. vuoteessa 22t/vr 3. liikkumisen rajoittaminen 4. lääkkeiden käyttö 5. unilääkkeiden käyttö 6. sosiaalinen eristäytyminen Kotihoidon Rai-laatuindikaattorit; absoluuttiset: 1. painonlasku 2. lääkäri ei ole tarkastanut lääkitystä 3. tarpeelliset apuvälineet puuttuvat 4. ei kuntoutusta, vaikka kuntoutumisen edellytykset ovat olemassa 5. kaatuminen 6. sosiaalinen eristäytyminen 7. riittämätön kivunlievitys 8. sairaalahoito Laatukyselyt/ asiakkaille ja omaisille suunnattu - Rai-arvioinnit tehdään vähintään 2x/vuosi - Seurataan ja vertaillaan tuloksia suhteessa kansalliseen tasoon ja muihin kuntiin - Tulosten perusteella harkitaan toimenpiteet yksilöiden ja yksikkökohtaisesti - Palautetieto työntekijöille ja yksiköille tehdyistä mittauksista ja arvioinneista. Parannustoimenpiteet suunnitellaan yksiköissä yhdessä työntekijöiden kanssa; esimiehen rooli tärkeä. - Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma pohjautuu Rai-mittauksiin ja kokonaisarvioon. Hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta tehdään niiden pohjalta. - Laatukysely kotihoidossa keväällä Säännöllinen yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa RAI-laatumittarien tulokset on esitetty erillisessä taulukossa lopussa. HaiPro ilmoitusten määrä on lisääntynyt Sandlundenissa. Kaikista paikoista tuli eniten ilmoituksia kaatumisista ja putoamisista. Rafaela-mittarin mukaan hoitoisuus osasto 8:lla on ylittänyt optimin 25 % johtuen pääasiassa ylipaikkojen käytöstä. Suositusten mukaan se saisi olla 15 % yli optimin. Laatukysely toteutettiin kotihoidossa yhteistoiminta-alueen kaikissa kunnissa keväällä 2016, kohderyhmänä asiakkaat, omaiset ja henkilöstö. Tyytymättömyydestä palautetta antaneita asiakkaita on alle 1 % suhteutettuna vanhuspalveluiden koko asiakasmäärään (> 1500). Suurin osa asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vanhusneuvostojen kunta- ja seutukuntakokouksiin osallistuminen. 129

286 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv (Valitusten käsittely hallinnon osuudessa). HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö - Sairauspoissaolot/ sairauspoissaolopäivien määrä laskee keskimäärin 2 pv/työntekijä - Kehittämiskeskusteluissa otetaan esiin työhyvinvointi ja motivaatiotekijät - Sairauspoissaolojen syitä selvitetään ja tehdään työoloihin parannuksia tarpeen mukaan, esim. oikeudenmukaisuus, työntekijöiden mahdollisuudet voida vaikuttaa työyhteisön asioihin Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Vakavat, pitkäaikaista sairauspoissaoloa aiheuttavat sairastumiset ovat lisänneet sairauspoissaolopäivien kokonaismäärää. Yksiköiden välillä on eroja sairauspoissaoloissa. Myös usean käytössä olevan kiinteistön sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet henkilöstön sairauspoissaoloja. - Täydennyskoulutus/ vähintään 3 koulutuspv/työntekijä - Esimiestyöskentelyn avulla kannustetaan työntekijöitä ammatilliseen kehittymiseen mm. täydennyskoulutuksen avulla. Täydennyskoulutus kirjataan järjestelmällisesti. 130 Koivurinteellä osasto 3:n toiminnan siirtäminen väistötiloihin on työllistänyt esimiehiä siinä määrin, että kehittämiskeskusteluja ei ole pidetty. Kotihoidon esimiestehtävien henkilöstömuutokset ovat osaltaan haitanneet tavoitteeseen pääsemistä kehittämiskeskusteluissa. Täydennyskoulutusta järjestetään aiempaa enemmän omana toimintana.

287 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Laatukyselyt/ henkilöstölle suunnattu - Henkilöstön hyvinvointikysely - Sijaisille suunnattu kysely - Kyselyjen analyysin pohjalta toteutetaan toimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation sekä vanhushuollon työpaikkojen kiinnostavuuden lisäämiseksi. Henkilöstöhallinnon tilinpäätösosiossa on enemmän tietoa henkilöstöä koskevista tavoitteista ja niiden seurannasta. PROSESSIT JA PALVELUTUOTANTO Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Ikääntyvien hyvin toimiva palveluketju - Kansalliset tunnusluvut, koskevat 75 vuotta täyttäneitä: 1. säännöllinen kotihoito % 2. tehostettu palveluasuminen 6-7 % 3. pitkäaikaishoito 2-3 % 4. omaishoito 6-7 % 5. kotona asuvat % - Hoitovuorokaudet sairaalan osastoilla kotiutusta odotellessa - HaiPro, osoittaa palveluprosessin kriittiset kohdat - Ikääntyvän väestön hyvinvointisuunnitelma ; seurataan ja arvioidaan suunnitelman toteutumista. Suunnitelmassa esitetty, missä aikataulussa kansalliset avainluvut/laatusuositukset saavutetaan. Jos ilmenee perusteita, tehdään tarvittavia muutoksia ikääntyvien hyvinvointi-suunnitelman toteutuksessa. - Järjestetään tehokas ja osaava asiakasohjaus ja neuvonta sekä seurataan sen toteutumista. - Tehdään tarpeelliset toimenpiteet palveluprosessin parantamiseksi ja laajennetaan kuntouttavaa kotihoitoa. - Kotiuttamisen apuna palvelusetelit. - Toimialojen välisiä raja-aitoja madalletaan ja yhteistyötä tiivistetään. Toiminnan suunnittelu ja toteutus 131 Katso tunnuslukutaulukko lopussa. SAS-ryhmä on tehnyt yhteensä 141 asiakassijoitusta (v ) ympärivuorokautiseen hoitoon (palveluasuminen ja pitkäaikaishoito). Palveluohjauksen prosesseja on kehitetty. Ikääntyneen asiakkaan kotona asumista on tuettu kotihoidon kuntoutushankkeen avulla. Osasto 2:lla olevia geriatrisen kuntoutuksen paikkoja on käytetty ikääntyneiden kuntoutukseen. Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin käyttöä pyritään lisäämään laajentamalla sen kriteereitä.

288 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Riittävät palvelut ikääntyville - Palvelujen saatavuus - Jonotusajat eivät ylitä suosituksia ja laissa esitettyjä rajoja perustuu asiakkaan tarpeisiin. - Jonotusaikoja seurataan säännöllisesti vähintään 2x/ vuosi - Arvioidaan palvelujen kriteerejä - Muun palautteen seuranta Ympärivuorokautisen hoivan jonotusajat ovat pidentyneet edellisvuodesta. Jonotusajat: tehostettuun palveluasumiseen 6,4 kk, dementia-asumiseen 4,0 kk ja pitkäaikaishoitoon 3,7 kk. Kotihoidon palveluja on voitu toteuttaa tavoitteen mukaisesti. Palautteesta ja valituksista enemmän hallinnon osuudessa. RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Resurssit ja palveluntuotanto tasapainossa - Talousarvion toteutuksen seuranta - Realistinen talousarvio, jatkuva talousarvion toteuman seuranta yksiköissä. Lähiesimiehillä on yksikön talousvastuu. Kotihoidossa tämä ei ole toteutunut. Tämän vuoksi kotihoidossa on valmisteltu esimiesmallin muutosta. - Kiinteistöjen kunnon seuranta - Toimintaan käytettävien kiinteistöjen hyvän kuntotason edellytykset täyttyvät, esim. asianmukaiset laajakaistayhteydet ja hälytysjärjestelmät on järjestetty. V aikana tehtiin useita kiinteistöjen sisäilmaan tai muuhun epäkohtaan liittyviä selvittelyjä, joista kaikki eivät ole vielä valmistuneet. - Palveluntuotanto perustuu ikääntyneen väestön määrään; kansalliset tunnusluvut ohjaavat palveluntuotantoa. Ne perustuvat - Arvioidaan oman toiminnan ja ostopalvelujen välistä työnjakoa tehokkuuden, tuotantokustannusten sekä hoidon ja hoivan laatutekijöiden perusteella. Tarpeen mukaan tehdään muutoksia työnjaossa. 132 Käytössä olevat ikääntyneiden palvelujen kriteerit (kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut, asumispalvelut, omaishoidon tuki) ovat ohjanneet toimintaa yhdenmukaiseksi ja tasavertaiseksi.

289 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv ikääntyneen väestön tarpeiden huomioimiseen 2. kokonaistaloudellisten ehtojen huomioimiseen kunnan kannalta - Lisätään omaisten ja vapaaehtoistoimijoiden sekä yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja tuetaan sitä eri tavoin. Asumispalvelujen kriteerit ovat lyhentäneet aikaa, jonka asiakas asuu palveluasumisessa. - Henkilöstöresurssien tehokas käyttö muutostilanteissa - Henkilöstömitoitus perustuu hoidon vaativuuteen. Tehdään tarpeelliset henkilöstöresurssien muutokset esim. paikkatilanteen muuttuessa. Jatkuva arviointi. - Sijaisjärjestelyjä kehitetään, jotta voidaan vähentää sijaisten hankintaan käytettävää resurssia. Osasto 7:n toiminnan lopettamisen yhteydessä henkilöstö sijoitettiin avoimiin toimiin. Pitkäaikaisia sijaisia käytetään enemmän lyhytaikaisten sijaisten asemasta sijaistarpeiden kattamiseksi, jolloin toiminnan jatkuvuus toteutuu paremmin. 133

290 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TUNNUSLUVUT Suoritteet Kotona asuvat yli 75- vuotiaat, % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Prs yhteistoiminta-alue Koko maa Tavoite Omashoidon tuki yli 75-vuotiaat % väestöstä Kotona asuvat yli 75-vuotiaat % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Prs yhteistoiminta-alue Koko maa Tavoite Säännöllinen kotihoito yli 75-vuotiaat % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Prs yhteistoiminta-alue Koko maa Tavoite 75 vuotta täyttäneiden tehostettu palveluasuminen % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Prs yhteistoiminta-alue Koko maa Tavoite Tilinpäätös ,6 86,5 85,6 86,1 86,1 90,0 2,9 2,9 2,4 2,9 2,8 4,5 8,8 10,6 10,5 7,7 9,4 11,9 7,7 7,7 4,9 8,8 7,3 6,1 Tilinpäätös ,0 87,4 84,8 87,4 86,9 90,3 3,8 3,7 2,9 3,7 3,5 4,6 8,8 9,9 10,6 7,2 9,1 11,9 8,5 7,2 5,2 11,4 8,0 6, ,0 87,4 84,8 86,9 86,8 87,0 Sotkanet ,6 3,1 3,3 3,1 3,3 4,5 Sotkanet ,7 10,2 11,4 8,5 10,0 11,8 tilasto 8,5 7,2 5,2 11,4 8,0 6, tilasto 88,7 88,5 90,3 88,5 89, tilasto 3,6 2,6 3,1 3,3 3,1-15 Tilinpäätös -14 tilasto Tilinpäätös Talousarvio , , tilasto 9,7 8,5 11,4 10,2 9, , tilasto 7,8 10,1 7,0 6, , Statistik Tilinpäätös tilasto 88,0 88,9 90,9 88,7 89,1 90,6 92, tilasto 3,6 3,3 3,3 3,0 3,3 4, tilasto 10,2 9,7 12,2 8,7 10,2 11, tilasto 8,7 7,0 6,2 10,7 8,1 7, tilasto 75 vuotta täyttäneiden tilasto pitkäaikaishoito (vanhainkoti tai tk) % väestöstä ,4 2,2 2,2 2,4 2,4 Pietarsaari 5,1 4,9 5,0 0 3,9 Pedersöre 9,5 10,0 10,0 1,5 1,2 Uusikaarlepyy 3,6 0,0 3,6 4,9 0 Luoto 4,9 4,3 5,2 2,2 1,9 SOTE 3,8 3,1 2,6 2,1 Koko maa 2, ,0 1-2 Tavoite Henkilötyövuodet 566,5 550,36 561,6 563,3 559,5 537,3 Virat ja toimet talousarviossa 463,05 460,71 457,33 459,6 365

291 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv ÄLDREOMSORGEN, NYCKELTAL - VANHUSHUOLTO, TUNNUSLUVUT Prestationer Suoritteet Bokslut Tilinpäätös 2014 Bokslut Tilinpäätös 2015 Budget Budjetti 2016 Bokslut Tilinpäätös 2016 Minnesrådgivningen - Muistineuvonta Antal besök - Käyntien määrä Dagverksamhet - Päivätoiminta Azalea Mimosa Sandlunden Lyo Herrmangården, köptjänst/ostopalvelu Besök, totalt - Käynnit yhteensä Närståendevård > 65 år Omaishoitaja > 65 v Jakobstad - Pietarsaari Nykarleby - Uusikaarlepyy Pedersöre Pedersören kunta Larsmo - Luoto Antal personer, tot. - Henkilöiden määrä yht. Hemvård Kotihoito Jakobstad - Pietarsaari Nykarleby -uusikaarlepyy Pedersöre Pedersören kunta Larsmo - Luoto Besök, totalt - Käynnit yhteensä Antal kunder Asiakkaiden määrä Serviceboende, demensboende Palveluasuminen, dementiakoti Antalet vårddygn - Hoitovuorokausien määrä Beläggningsprocent - Käyttöprosentti Antal platser - Paikkojen määrä *Varav intervallplatser *Niistä intervallipaikk. ** Hagaborg ej medräknat, Björkbacka 55 pl Åldringshem - Vanhainkoti Antalet vårddygn - Hoitovuorokausien määrä Beläggningsprocent - Käyttöprosentti Antal platser - Paikkojen määrä *Varav intervallplatser *Niistä intervallipaikk. Geriatriska avd. Geriatriset osastot Antalet vårddygn - Hoitovuorokausien määrä Beläggningsprocent - Käyttöprosentti Antal platser - Paikkojen määrä *Avd. 7 ständgdes Os.7 suljettiin Köptjänster: serviceboende, demensb. Ostopalvelut Palveluas. dementia-as. Antalet vårddygn - Hoitovuorokausien määrä Beläggningsprocent - Käyttöprosentti Antal platser - Paikkojen määrä , , , , , , , Hagaborg ej medräknad , ** 94,76 243** 24* , * ,41 92 Köptj.: långvård - Ostopalv. Pitkäaikaish. Antalet vårddygn - Hoitovuorokausien määrä EP 2017 EP

292 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Beläggningsprocent - Käyttöprosentti Antalet platser - Paikkojen määrä 75, , ,82 46 RAI laatuindikaattorit, kotihoito Pietarsaaren sosiaalija terveysvirasto Suomen keskiarvo Aineisto 2016_1 2016_ ja 2016 Arvioitujen asiakkaiden lukumäärä Painon lasku % 16,7 11,4 11,2 Lääkäri ei tarkistanut lääkitystä % 4,1 4,1 4,4 Tarpeelliset apuvälineet puuttuvat % 38,2 37,8 31,9 Ei kuntoutusta, vaikka mahdollisuus kuntoutua % 16,6 15,9 13,7 Kaatuminen (viimeisen 90 vuorokauden aikana) % 68,7 74,0 67,9 Sosiaalinen eristäytyminen % 14,5 9,8 8,6 Riittämätön kivunlievitys % 13,2 7,9 7,9 Sairaalahoito % 6,5 5,1 3,8 RAI laatuindikaattorit, palveluasuminen Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto Yhdeksän lääkettä tai enemmän Suomen keskiarvo Aineisto 2016_1 2016_2 2016_1 ja 2016_2 Arvioitujen asiakkaiden, lukumäärä % 53,2 50,6 50,7 Vuoteeseen hoidettavat % 11,3 14,0 11,6 ADL suoriutuminen huonontunut % 56,2 43,7 48,3 Unilääkkeiden säännöllinen käyttö % 22,0 18,0 23,1 Liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin % 16,3 19,8 14,3 Ei aktiviteetteja % 40,4 39,5 54,4 136

293 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Sosiaalihuollon päällikkö: TOIMIALA: Carola Lindén Sosiaalihuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Uusi, voimaan tullut sosiaalihuoltolaki asettaa sosiaalihuollolle yhä suurempia vaatimuksia. Laissa painotetaan mm. asiakasprosessia ja palvelutarpeen arviointia, neuvonnan ja ohjauksen saatavuutta sekä velvollisuutta järjestää palveluja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Lakiin sisältyy myös määräyksiä velvollisuudesta nimetä asiakkaalle omatyöntekijä sekä useita määräyksiä ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä on tehty merkittäviä muutoksia lastensuojelulakiin ja määräyksiin, jotka koskevat velvollisuutta järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja edistää varhaista tukea sekä vahvistaa asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista näkemystä asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Laki edistää sosiaalihuollon ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä asiakkaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Palveluja annetaan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti ja vasta toissijaisesti muiden erityislakien mukaisesti. Perheille ja yksin asuville annettavat palvelut, esim. kotipalvelu, tukiperhe tai tukihenkilö sekä liikkumista tukevat palvelut vähentävät vammaisia koskevan erityislainsäädännön mukaisten kalliimpien palvelujen tai raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lapsesta tulee lastensuojelun asiakas vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun tukitoimia, joita ovat esim. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Kiireellisen sijoittamisen kriteerejä on tiukennettu, ja lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. Päihdehuolto Päihdehuolto siirtyi mielenterveys- ja riippuvuushoidon yksikön alaisuuteen. Ennen siirtoa tehtiin hankinta Permontien uuden palveluasumisyksikön palveluntuottajasta. Vammaishuolto Psykiatrinen avohoito siirtyi vammaishuollosta mielenterveys- ja riippuvuushoitoyksikön alaisuuteen. Pietarsaaressa sijaitsevan psykiatrisen tukiasumisyksikön Mayan toiminta laajeni samassa yhteydessä, kun sinne siirrettiin tukiasumisyksikkö Harmonyn toiminta. Luodon Ankaret sekä kuntien päiväkeskustoiminta (Sympatia, Träffen, Lillhaga) siirrettiin uuteen yksikköön. Psykiatristen asiakkaiden työtoiminta säilyy vammaishuollossa. Psykiatristen asiakkaiden palveluasumisen ostopalveluja ovat hallinnoineet vuonna 2016 vammaishuollon sosiaalityöntekijät. Psykiatrisen avohoidon ja sen ostopalvelujen talousarvio on ollut n. 2,6 milj. ja muodostanut n. 1/7 vammaishuollon talousarviosta. Asiakkaiden itsemääräämisoikeus painottuu uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Keskipisteessä ovat asiakassuunnitelmien laadinta ja kirjaaminen. Henkilöstön kirjaamiseen käyttämä aika on lisääntynyt huomattavasti, samoin jokaisen uuden yhteydenoton ja toimenpiteiden rekisteröinti. Syksyllä on järjestetty kirjaamiskouluttajan koulutus Kansa-koulu -hankkeen kautta. Koulutus antaa henkilöstölle perustaidot siihen mennessä, kun sosiaalihuollon kirjaus ja asiakastiedot siirretään Kantaan. Kaikilla asiakkailla on silloin mahdollisuus kirjautua Omakantaan tarkastelemaan sosiaaliviranomaisen laatimaa dokumentointia. 137

294 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Eskoon uusi suomenkielinen palveluasumisyksikkö Kotilinna ja työkeskus Veturi Pietarsaaressa ovat vakiinnuttaneet toimintansa vuoden aikana. Radiotie 15:n neuropsykiatrista toimintaa on kehitetty ja laajennettu. Henkilöstö tarjoaa nyt asumisyksikön ulkopuolista asumisen tukea koko yhteistoiminta-alueella. Asiakkaiden ja ohjauskäyntien määrä lisääntyy, ja voidaan todeta, että toiminta tuottaa suuria säästöjä ehkäisemällä ostopalvelutarvetta ja neuropsykiatrisista ongelmista kärsivien syrjäytymistä. Toiminnalle on saatu tiimijohtaja henkilöstön uudelleenjärjestelyjen avulla. Vuonna 2016 on järjestetty henkilökohtaisen budjetoinnin koulutusta yhteistyössä Eskoon kanssa. Koulutus on rahoitettu valtion varoin. Osa henkilöstöstä on koulutettu hankkeessa ja saanut käsityksen siitä, miten henkilökohtainen budjetointi on mahdollista toteuttaa. Henkilökohtainen budjetointi nostetaan esille sote-uudistuksessa osana valinnanvapautta. Henkilökohtainen budjetointi antaa asiakkaalle mahdollisuuden toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja lisää kustannustehokkuutta. Koko yhteistoiminta-alueella on nyt käytössään kuljetuspalvelumatkojen sähköinen seuranta. Kuljetuspalvelumatkojen käyttöä voidaan valvoa GPS-koordinaattien avulla. Kuljetuspalvelumatkojen väärinkäyttöä esiintyy mm. Kela-korvausten piiriin kuuluvissa sairaanhoitomatkoissa. Väärinkäytön on todettu lisääntyneen Kelan korotettua sairaanhoitomatkojen omavastuuosuutta 16 :sta 25 :oon. Vammaispalvelulain mukaiset kodin muutostyöt vievät liikaa sosiaalityöntekijöiden resursseja. Joissakin yhteistoimintakunnissa tekninen toimi laatii laskelmat ja piirustukset, mutta ei kaikissa. Siinä tapauksessa palvelut on ostettava yksityisiltä tuottajilta. Kun muutostöiden käytännön suorittamiseen käytetään yritystä, joutuvat sosiaalityöntekijät toimimaan koordinoijina ja työnjohtajina, mikä on aikaa vievää eikä kuulu heidän ammatilliseen osaamiseensa. Palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta on kehitetty monialaisesti yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa. Yhteistyömenetelmien suunnittelulla vältytään kaksinkertaiselta työltä. Vammaishuollolla, psykiatrisella avohoidolla ja vanhushuollolla on useita yhteisiä kosketuspintoja, joissa yhteistyötä voidaan tehostaa tarkoituksenmukaisten palvelujen tarjoamiseksi asiakkaille. Kevakodin uudisrakentamisen suunnittelu on edennyt ja rakennuspiirustukset ovat valmistuneet vuoden 2016 aikana. Perhepalvelukeskus Lapsiperheiden palvelujen uudelleenjärjestelyä ja kehittämistä jatketaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi lokakuussa 2016 uuden toimintamallin lapsia, nuoria ja perheitä varten. Koko yhteistoiminta-alueen perhepalvelukeskushenkilöstö siirtyy syksyllä 2017 Malmin alueelle yhdessä mm. lastenneuvolan, lasten ja nuorten vastaanoton ja lastenosaston kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on tiivistetty vuoden aikana monella tasolla, sekä päällikkötasolla että henkilöstön kesken käytännön asiakastyössä. Yhteisen kehittämistyön, mm. Eksoteen tehdyn opintokäynnin, kick off -päivän ja Parempi arki -seminaarien kautta on laadittu konkreettisia yhteistyömuotoja. Mainioita esimerkkejä ehkäisevän lastensuojelun hyvästä yhteistyöstä ovat Perhekoulu ja Vahvuutta vanhemmuuteen -kurssit. Perhekoulua vetävät perhetyön ja lasten ja nuorten vastaanoton työntekijät yhdessä, ja Vahvuutta vanhemmuuteen -kurssit järjestetään yhdessä perhetyöntekijöiden ja terveydenhoitajien kanssa. Sosiaalihuoltolain uudistamisen yhteydessä vuonna 2015 kunnat velvoitettiin tarjoamaan lapsiperheille mm. perhetyö-, tukihenkilö- ja tukiperhepalveluja, myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sosiaalihuollon tiimien järjestäminen on aloitettu, ja vuonna 2016 on kehitetty sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia. Sosiaalihuoltolain mukaiset selvitykset 138

295 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv tekee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu kolme aikuissosiaalityön, perhetyön ja psykiatrian työntekijää. Lastensuojelun selvitysyksikköä on laajennettu vuoden 2016 aikana siten, että se selvittää myös Luodon ja Uudenkaarlepyyn lastensuojeluilmoitukset. Ainoastaan Pedersören kunnassa oman kunnan sosiaalityöntekijät selvittävät edelleen lastensuojeluilmoitukset. Lastensuojelu on käynyt vuoden aikana säännöllistä vuoropuhelua koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon kanssa sekä konsultoinut niitä ja järjestänyt niille koulutusta. Lasten/nuorten kodin ulkopuolelle sijoittamisesta aiheutuvat suuret kustannukset kielivät siitä, että peruspalvelujen ehkäisevä lastensuojelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka ehkäisevää työtä parannetaan jatkuvasti ja tietoisuus varhaisesta puuttumisesta lisääntyy, ei tämä vielä näy lastensuojelukustannuksissa. Laitossijoitukset ja kustannukset eivät ole vähentyneet vuoden aikana, vaan ostopalvelukustannukset ovat edelleen suuria. Keväällä/kesällä 2016 on tehty hankinta lastensuojelun ympärivuorokautisten laitospaikkojen ostopalveluista. Yhteensä 54 tarjouksesta on valittu 19 tarjouksentekijää ammatillisen perhekotihoidon, laitoshoidon ja vaativan laitoshoidon tuottajiksi väliseksi ajaksi. Palveluntuottajien kanssa on tehty puitesopimukset. Vuoden aikana on ollut erittäin suuri tarve nuorten tukihenkilöille. Tukihenkilöitä hankitaan ja palkataan sekä suoraan perhepalvelujen kautta että ostopalveluina. Yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty vuonna Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat työskennelleet yhdessä poliisiin kanssa eräinä viikonloppuina (koulujen päättäjäiset, Jaakon päivät, koulujen alkua edeltävä viikonloppu ja uuden vuoden aatto). Vuoden aikana on aloitettu lastensuojelun asiakaspalautejärjestelmän laatiminen osana erään työntekijän sosiaalityöntekijäopintojen kandidaatintyötä. Uuden isyyslain johdosta isyyden tunnistaminen on järjestetty lukien pääasiassa lastenneuvoloissa. Neuvoloiden kanssa isyysasioissa tehtävä yhteistyö on alkanut toimia yhteistoiminta-alueella nopeammin kuin monilla muilla paikkakunnilla. Vuoden aikana on järjestetty tuki- ja sijaisperheiden säännöllisiä ryhmätapaamisia sekä kurssi-iltoja adoptio- ja sijaisperheiden vanhemmille. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön yksikkö on valmistautunut kuluneen vuoden aikana muutoksiin, jotka johtuvat perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelan hoidettavaksi Vuoden aikana henkilöstö on osallistunut tiedotustilaisuuksiin ja Skype-kokouksiin Kelan aluevastaavien kanssa. Kelan käsittelijät ovat vierailleet kaikissa kunnissa esittelemässä sekä asiakkaille että henkilöstölle perustoimeentulotuen hakemista Kelasta. Kelan kanssa tehtävän yhteistyön malli on laadittu valtakunnallisella tasolla. Toimeentulotukea nostaneiden talouksien määrä lisääntyi Pietarsaaressa vuonna 2016 yhteensä 100 taloudella edellisvuoteen verrattuna. Tämä on tuntunut voimakkaasti jo ennestään kuormitetussa henkilöstössä. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät aikuissosiaalityöhön, mutta tulevat muodostamaan vain murto-osan nykyisestä työstä. On laadittu järjestelmä asiakasasioiden sähköiseksi siirtämiseksi Kelalta kunnille täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyä varten. Henkilöstövahvuutta on vähennetty ja henkilöstöresursseja on siirretty perhepalveluihin. Muutoksen johdosta jää tilaa sosiaalityön ja uusien työtapojen kehittämiselle. Yhteistyötä työ- ja elinkeinotoimiston, Intron ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa on jatkettu. Tavoitteena on työttömyyden kielteisten seurausten ehkäisy tarjoamalla mahdollisuus työtoimintaan. Työttömien aktivoiminen vähentää kuntien rahoitusosuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Yhteistyötä terveydenhuollon, päihdehuollon ja vanhushuollon kanssa tehostetaan. 139

296 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) SHQS-laatujärjestelmän laaduntunnustus. Ulkoinen auditointi Syksyn 2015 sisäisissä auditoinneissa ilmenevien kehittämistarpeiden johdosta toteutettavat toimenpiteet. SHQS-laaduntunnustus saatiin Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Kyselyt. Kyselyjen laatiminen ja toteuttaminen vuoden 2016 aikana. Marras-joulukuussa 2016 suoritettiin kyselytutkimus sosiaalihuollon sähköisten palvelujen kehittämistä varten. Lakisääteisten käsittelyaikojen saavuttaminen lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja vammaispalvelussa. Tilasto käsittelyajoista. Asiakasmäärä sosiaalityöntekijää kohden. Hallittavissa oleva työmäärä. Työtapojen muuttaminen. Asiakasasioiden oikeanlainen kirjaaminen. Lastensuojelun 3 kk:n käsittelyajat ylittyvät edelleen. Asia ollut Valviran ja AVI:n valvonnassa useita vuosia. AVI on pyytänyt kaksi selitystä vuonna Valvonta-asia raukesi tehdyllä päätöksellä, johon sisältyi kehotus lakisääteisten käsittelyaikojen noudattamisesta. Toimeentulotuen 7 arkipäivän käsittelyaika on pitänyt koko vuoden, mutta marraskuussa ylittyivät 11 ja joulukuussa 22 hakemuksen käsittelyajat. Vammaishuollon 7 päivän sekä 3 kk:n käsittelyajat ovat pitäneet kuutta asiaa lukuun ottamatta (asunnon laajat muutostyöt). 140

297 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Työssään viihtyvä ammattitaitoinen, hyvinvoiva henkilöstö, jolla hallittavissa oleva työmäärä. Sairauspäivien määrä. Hyvinvointitutkimus. Henkilöstön vähäinen vaihtuvuus. Pätevän henkilöstön rekrytointi. Asiakasmäärä sosiaalityöntekijää kohden. Suositus: Lastensuojelu: 30 perhettä/sosiaalityöntekijä, 40 lasta/vastaava sosiaalityöntekijä. Perhetyö: 15 perhettä/perhetyöntekijä/-ohjaaja, kun 1-2 lasta/perhe. Aikuissosiaalityö/ohjaus: asiakasta/viranhaltija. Selkeät työtehtävät ja työprosessit. Vuoropuhelu, tuki esimies henkilöstö ja tulosalueen päällikkö yksikön vastaava. Kehityskeskustelut. Sairauspäivien määrä 2016: 11,7 päivää/työntekijä (13,2 vuonna 2015), mikä on vähiten organisaatiossa. Sosiaalihuollolla hyvät tulokset hyvinvointitutkimuksessa; osoittaa, että vaativista työtehtävistä huolimatta henkilöstöllä on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne, joka tukee työssä jaksamista. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä. Kehityskeskusteluja on pidetty. Lasten määrä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden : 51 lasta/vastaava sosiaalityöntekijä. Perhetyö: 15 perhettä/perhetyöntekijä/-ohjaaja + valvotut tapaamiset. Aikuissosiaalityö: 174 taloutta/viranhaltija (ei mahdollista saada tietoja pelkästään ohjauksesta, koska kaikki viranhaltijat myös laskeneet toimeentulotukia). 141

298 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PROSESSIT JA PALVELUTUOTANTO Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Tarkoituksenmukainen ja selkeä dokumentointi. Laaditut, päivitetyt asiakassuunnitelmat. Pistokokeet dokumentoinnista ja asiakassuunnitelmista. Dokumentointikoulutus. Dokumentointiohjeet. Hallittavissa oleva työtilanne, joka mahdollistaa dokumentoinnin. Yksi kirjaamiskouluttaja koulutettu Kansa-koulu -hankkeessa syksyllä -16. Henkilöstön kouluttaminen aloitettu tammikuussa -17 Kansa-koulu -hankkeen ohjeiden mukaisesti. Asiakassuunnitelmista tehty pistokokeita lokakuussa -16 sekä asiakassuunnitelmien sisäinen auditointi. Sosiaalihuollon asiakassuunnitelmien kehittämissuositukset laadittu marraskuussa -16. Toimivat sosiaalihuollon prosessit. Prosessikuvaukset laadittu eri osa-alueille. Prosessikuvaustyötä jatketaan kussakin yksikössä. Prosessikuvauksia laaditaan tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveysviraston pääprosessit laadittu syksyn aikana. Asiakkaiden palvelutarpeen toimiva arviointi sosiaalihuoltolain mukaisesti. Asiakkaiden palvelutarve arvioidaan. Laaditaan palvelutarpeen arviointimalli/toimialarajat ylittävän yhteistyön malli. Resurssit? Palvelutarpeen arviointi on tehty alustavasti 3 työntekijän yhteistyönä. Mallia kehitetään. Aikuissosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen työskentelymalli lukien. Työmenetelmät/yhteistyö. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittely. Laaditaan malli sosiaalityöntekijöiden/sosiaaliohjaajien/etuuskäsittelijöiden välistä työnjakoa varten. Aikuissosiaalityön henkilöstö pitänyt säännöllisiä yhteistyökokouksia Kelan kanssa vuonna 2016 ja kehittänyt järjestelmää yhteistyölle, jota on tehty lukien perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle. Päihdeasumisen palveluntuottajan valinta. Tarjoukset. Hankinta valmistellaan syksyllä Määräraha palvelutuotannon ostoa var- Hankinta valmisteltiin vuoden 2016 alussa ja palveluntuottaja valittiin 142

299 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv ten. keväällä -16. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto vammaispalvelussa. Henkilökohtaiset budjetoinnit toteutettu. Hankeyhteistyö Eskoon kanssa. Henkilöstökoulutus hankkeen puitteissa. Osa henkilöstöstä on koulutettu hankkeessa ja saanut käsityksen siitä, miten henkilökohtainen budjetointi on mahdollista toteuttaa. Sote-uudistuksessa henkilökohtainen budjetointi nostetaan esiin osana valinnanvapautta. 143

300 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Lastensuojelun resurssien uudelleenjärjestely ja tehostaminen. Tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät. -Päättäjien antama tuki -Yhteinen talousarvio -Henkilöstö työskentelee yli kuntarajojen. -Toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen -Yhden sosiaaliohjaajan viran tarve Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt perhepalvelujen uuden organisaatiomallin syksyllä -16. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välinen yhteistyö on aloitettu. Henkilöstöresursseja siirretty aikuissosiaalityöstä ja omia talousarviovaroja jaettu uudelleen. Uusi psykiatrisen avohoidon yksikkö. Psykiatrian asiakkaiden palvelukokonaisuuden parantaminen. Psyk. RAI-mittarin tehostettu käyttö ja seuranta koko avohoidossa. Vammaishuollon psykiatrinen avohoito (koordinointi, päiväkeskukset, tukiasuminen, työtoiminta, ostopalvelut) siirretään uuteen yksikköön viimeistään Toimeenpanopäätös. Psykiatriset asumisyksiköt ja päiväkeskukset siirrettiin mielenterveys- ja riippuvuushoitoyksikön alaisuuteen. Psyk. asiakkaiden ostopalveluja ja avotyötoimintaa on hallinnoitu vuonna 2016 vammaishuollossa. Psykiatrisen Maya-tukiasumisen paikkamäärän lisääntymisestä (8 ->15) johtuvan työtaakan mahdollistaminen henkilöstölle sekä asiakkaiden ruokailutottumusten parantaminen. Henkilöstöllä enemmän aikaa asiakkaille. Asiakkaiden ruokailutottumukset paranevat. Lisätyöntekijä 60 %:n työajalla. Lounas valmistetaan itse, ostopalvelu lopetetaan. Mielenterveys- ja riippuvuushoito arvioi. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja kanslistit hallinnollisesti samassa paikassa. Työtehtävien uudelleenjako tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilöstön tukemisen vahvistaminen. Pedersören kunnan sosiaalityöntekijällä sekä Uudenkaarlepyyn sosiaalityöntekijällä ja kanslistilla fyysisesti sama työpiste kuin muilla. Kenttätyö tehdään kunnissa. Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn vammaishuollon henkilöstöllä on edelleenkin fyysiset työpisteet omissa kunnissa. Radiotie 15:n tukiasumistoiminnan kehittäminen ja johtaminen. Tehostettu kenttätoiminta; tukiasumispalvelujen ohella Oma tiimijohtaja: avoimen 75 %:n lähihoitajan toimen muuttaminen sosiaalioh- R 15:llä on oma tiimijohtaja. Toimintaa kehitetty vuoden aikana ja 144

301 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Permontie 32:n päihdeasumisen laskutus, palvelumaksujen ja vuokrien seuranta. lisätään kenttäpalveluja asiakkaiden omissa kodeissa. Laskutetut maksut. Tuottojen seuranta. jaajaksi. Yövalvonta päättyy lokakuussa Riippuvuushoitoklinikan lähihoitajan työajan lisääminen 70 % -> 100 %. useita uusia asiakkaita tullut. Ei henkilöstöä klo Siirretty mielenterveys- ja riippuvuushoitoyksikön alaisuuteen Lähihoitajan työaikaa on lisätty. 145

302 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinp.- 12 Tilinp.- 13 Tilinp. -14 Tilinp. -15 Talousarvio -16 Tilinp. -16 Henkilötyövuodet 101,2 102, ,4 73,68 Virat ja toimet talousarviossa 90 93,56 102,13 97,28 146

303 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv SUORITTEET/TUNNUSLUVUT Toteutunut Toteutunut Tilinp. Tilinp. Suunnit. Tilinp. VAMMAISHUOLTO Työllistäminen, oma toiminta; avoimet 98/1273 työmarkkinat Asiakkaiden/päivien määrä Kuntoutusohjaus 29/346 24/724 henkilöiden/tuntien määrä R 15:n tukiasuminen: tukea saaneiden henkilöiden määrä kenttäohjauskäyntien määrä hoitopäivät Henkilökohtaista apua saavat vammaiset -henkilömäärä tuntimäärä / vastaavat kokoaikavirat /23, /24,13 Omaishoidon tuki, vuotiaiden määrä Oma palveluasuminen, 2016 alkaen vain KevaKoti Grönkulla; hoitopäivät Palveluasumisen ostopalvelut, paikat/hoitovuorokaudet / /45625 Laitoshoidon ostopalvelut, paikat/hoitovuorokaudet 11/2868 5/ /1825 Työtoiminnan ostopalvelut, päivät Kårkulla +Eskoo Toimintakeskus, oma toiminta, päivät Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjät Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjät 147

304 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PERHEPALVELUKESKUS Lastensuojeluilmoitusten määrä Laitoshoidossa/ammattimaisissa perhekodeissa olevien lasten määrä Perhehoidossa (sijaiskodissa) olevat lapset Avohuollon lastensuojelu Ehkäisevän tukiperhetoiminnan piirissä olevien lasten määrä, ei lastensuojelu Perhetyötä saaneet perheet Vahvistettujen huoltosopimusten määrä Huoltajuuskiistojen johdosta oikeudelle annettujen 9 5 lausuntojen määrä Valvottujen tapaamisten määrä 6 AIKUISSOSIAALITYÖ Perustoimeentulotukea nostaneet taloudet Täydentävää toimeentulotukea nostaneet taloudet Ehkäisevää toimeentulotukea nostaneet taloudet

305 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Ympäristöterveydenhuollon päällikkö: Marit Björkstrand TULOSALUE: Ympäristöterveydenhuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköt. Työtehtävät ovat suurelta osin viranomaisvalvontaa, jota ohjaavat keskusviranomaiset, kuten Evira, Valvira, Tukes ja aluehallintovirasto. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyi kunnilta Tukesille Terveysvalvonta: Terveysvalvonnassa on meneillään useita suuria kansallisia muutoksia. Maamme elintarvikehuoneistojen valvonnan yhtenäistämiseksi on vuoden 2013 alusta alkaen otettu asteittain käyttöön OIVA-järjestelmä. Vuodesta 2016 alkaen kaikki elintarvikehuoneistot kuuluvat OIVAjärjestelmän piiriin. Tämä on toteutunut. Ympäristöterveydenhuollon vuosien valtakunnallinen valvontasuunnitelma sisältää seuraavat muutosalueet: - Kaiken valvonnan tulee olla riskiperusteista ja tehokkaasti kohdennettua ja valvonnan näkyvyyttä tulee lisätä. Kaikille elintarvikehuoneistoille on laadittu Eviran ohjeen mukainen riskiluokitus vuonna Myös terveydensuojelun kohteita valvotaan riskiperusteisen luokituksen mukaan. - Valvonnan kustannukset peritään vuosimaksuina. Elintarvikevalvonnan osalta käytäntö on tarkoitus aloittaa vuonna Kansallisesti päätettiin, että vuosimaksuja ei oteta käyttöön tupakan myynnin valvontamaksua lukuun ottamatta. - Osaa kohteista valvotaan vain toiminnan alkaessa ja valitusten johdosta. Valvontasuunnitelmista on poistettu kohteet, jotka eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. - Byrokratiaa vähennetään siten, että osa hyväksymismenettelyistä muutetaan pelkiksi ilmoitusmenettelyiksi. Olemme ryhtyneet noudattamaan kansallisia määräyksiä sitä mukaa kuin terveydensuojelu- ja elintarvikelakeja on päivitetty. - Toiminnan rekisteröintiä ja seurantaa varten käytetään keskitettyjä tietojärjestelmiä (KUTI, YHTI ja VYHA). Ne eivät toimi vielä optimaalisesti ja vaativat merkittäviä työpanoksia myös vuonna Raportoimme ne tiedot, jotka on mahdollista raportoida tietojärjestelmiemme kautta. Laatutyötä jatketaan, ja Lean-periaatteiden avulla terveysvalvonta pyrkii parantamaan suunnitelmallisen valvonnan toteutumisastetta. Kehitämme laatutyötä edelleen. Eläinlääkintähuolto: Vuodesta 2016 alkaen eläinlääkintähuolto muodostaa yhden kustannuspaikan ja kuntien väliset menot jakautuvat 50-prosenttisesti kunnan asukasluvun perusteella ja 50-prosenttisesti eläinlääkäripalvelujen käytön perusteella. Eläinlääkintähuollon vuoden 2016 kustannukset jaettiin yllä esitetyllä tavalla. Praktikkoeläinlääkärien vastaanotot sijaitsevat Pietarsaaressa, Pännäisissä ja Uudessakaarlepyyssä. Pieneläinten hoito ohjataan varsin pitkälti Pietarsaaren vastaanotolle, ja Pännäisten ja Uudenkaarlepyyn eläinlääkärit hoitavat lähinnä alueen hyötyeläimiä. Tämä on toteutunut vuonna

306 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto: Turvallinen ja terveellinen elinympäristö yhteistoiminta-alueen kaikille asukkaille ja eläimille. Valvontasuunnitelmat toteutuvat 70-prosenttisesti. Valvontasuunnitelmat ovat riskiperusteisia keskusviranomaisten suositusten mukaisesti / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, terveystarkastajat, eläinlääkärit. Omaan työsuunnitelmaan verrattuna toteutui 69,4, %. SHQS:n mukainen laaduntunnustus. Sisäisessä auditoinnissa ja itsearvioinnissa ehdotetut toimenpiteet suoritetaan. Kehittämisehdotuksia seurataan järjestelmällisesti omissa laatukokouksissa / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Laaduntunnustus saatiin syyskuussa Kehittämisehdotuksia on seurattu omissa laatukokouksissa. Vuonna 2016 pidettiin kuusi laatukokousta. Asiakkaita koskevat päätökset ja käsittelyt tehdään kohtuullisessa ajassa. Päätökset tulee tehdä 60 päivässä. Käsittelyt tulee tehdä 14 päivässä. Päätökset ja käsittelyt etusijalla/ Terveystarkastajat, eläinlääkärit. Tehtävät on jaettu viikkopalavereissa terveystarkastajien erikoistumisalojen/työtaakan mukaan siten, että asiat on saatu hoidettua sovitussa ajassa. HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Ks. henkilöstöhallinto. 150

307 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Terveysvalvonta: Työskennellään vuotuisen valvontasuunnitelman mukaisesti (suunnitelmallinen toiminta) ja resursseja varataan myös suunnittelematonta toimintaa varten. Käytettävissä olevat resurssit huomioidaan työsuunnitelmissa. Suoritteiden kokonaismäärä ja käytetyt henkilötyöpäivät ovat samalla tasolla kuin aikaisemmin % henkilötyöpäivistä on kirjattu tietokoneohjelmaan. Henkilökohtaiset valvontasuunnitelmat laaditaan realistisesti, seuranta kolmen kuukauden välein ja osavuosiraporttien yhteydessä / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, terveystarkastajat. Suoritteiden kokonaismäärä on 2059, mikä on 4,5 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2016 kirjattuja henkilötyöpäiviä on 671, mikä on 6,2 % enemmän kuin vuonna Terveystarkastajien ja näytteenottajan henkilötyöpäivistä on kirjattu 45,8 %. Kaikkea valvontaan käytettävää aikaa ei kirjata tietokoneohjelmaan. Eläinlääkintähuolto: Ympärivuorokautinen päivystys sekä kiireettömät tapaukset viikon kuluessa. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus puhelinkontaktiin vuorokauden ympäri. Ajanvarausten seuranta. Päivystyslistat laaditaan hyvissä ajoin päivystyksen toimivuuden varmistamiseksi / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, kanslisti, eläinlääkärit. Työ suunnitellaan siten, että joku alueen kolmesta eläinlääkäristä voi ottaa potilaat vastaan määräajassa / Eläinlääkärit. Eläinlääkäripäivystys on toiminut ympärivuorokautisesti vuoden kaikkina päivinä, ja ajanvarauksella hoitoa on ollut mahdollista saada tarvittaessa 3-5 päivän kuluessa. 151

308 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Terveysvalvonta: työtehtävien erikoistuminen dokumentoidaan. Työsuoritteita vastaavat asiakasmaksut. Jokaisen terveystarkastajan työtehtävien kirjalliset kuvaukset saatavilla. Suoritteista saatavat tulot kattavat vähintään 12 % menoista. Kehittämiskeskusteluissa ja palavereissa keskustellaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, terveystarkastajat. Suoritteista saatujen tulojen seuranta ja vuotuinen taksan tarkistus / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Terveystarkastajien työtehtävien kirjalliset kuvaukset ovat työn alla. Kehityskeskusteluja on pidetty. Vuoden tulot kattavat 17,2 % menoista. Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto: ei talousarvioylityksiä. Käytettävät talousarviovarat pysyvät hyväksytyn talousarvion puitteissa. Talousarvion toteuman kuukausittainen seuranta / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Talousarvion toteutumaa seurataan kuukausittain. Ympäristöterveydenhuolto on pysynyt vuoden 2016 talousarviossa. 152

309 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinp. -12 Tilinp. -13 Tilinp. -14 Tilinp. -15 Talousarvio -16 Tilinp. -16 Terveysvalvonta: Tarkastukset Näytteenotot Lausunnot Päätökset/käsittelyt Muut Suoritteet yhteensä Valvontasuunnitelman 47 % 48 % 48 % 77 % 70 % 69,4 % toteutumisaste (32 %) Henkilötyövuodet 7,3 6,8 6,9 7,4 8,2 8,1 Virat ja toimet talousarviossa 7,7 7,7 7,7 7,9 8,2 8,2 Suoritteet Tilinp. -12 Tilinp. -13 Tilinp. -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös -16 Eläinlääkintähuolto: Sairauskäynnit, virkaaika Pieneläinkäynnit, virka-aika Terveydenhoitokäynnit Sairauskäynnit, päivystysaika Pieneläinkäynnit, päivystysaika Eläinsuojelukäynnit Suoritteet yhteensä Henkilötyövuodet 2,6 4,2 4,5 4,8 5,3 4,8 Virat ja toimet talousarviossa 4 3, ,0 5,3 5,3 153

310 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT POISTOT JA ARVONALENTUMIS Grand Total

311 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv JÄTELAUTAKUNTA Jätehuoltopäällikkö: Johan Hassel TOIMIALA: Pohjanmaan jätelautakunta TOIMINTA-AJATUS Pohjanmaan jätelautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelain 23 :ssä säädetään. Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenkunnat ovat seuraavat: Kaupungit Kauhava, Kokkola, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy sekä kunnat Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Veteli. Pietarsaaren kaupunki toimii ylikunnallisen jätehuoltoviranomaisen isäntäkuntana. Pohjanmaan jätelautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä jätelain (646/2011) 23 :n mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat mm: 1. yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys- ja käsittelypaikoista päättäminen tässä yhteydessä (91, ) 2. jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa (91.3 ) 3. jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista päättäminen (35 38 ) 4. jätteenkuljetusrekisterin pitäminen (142 ) 5. kunnallisten jätehuoltoon kuulumisesta poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa palvelujen ja hallinnon jätteen osalta (42 ) 6. jätetaksan hyväksyminen (79.3 ) 7. jätemaksujen määrääminen, kohtuullistamisesta päättäminen ja muistutusten käsittely (81 ) 8. jätemaksujen ulosottoon laittaminen (145 ) 9. muut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvät viranomaispäätökset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Pohjanmaan jätelautakunta on vuonna 2016 huomioinut Valtioneuvoston hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet ja samalla EU:n jätedirektiivin materiaalinhyödyntämistavoitteet muuttamalla kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on 50 % vuonna Vuonna 2016 Pohjanmaan jätelautakunta on järjestänyt Ekoroskin kanssa yhteisiä tiedotustilaisuuksia kiertotalousteemalla isännöitsijöille, kuljetusyrityksille sekä luottamushenkilöille. Mainittakoon myös, että vuoden 2016 aikana voimaan tulleet lakimuutokset eivät ole vaikuttaneet Pohjanmaan jätelautakunnan toimintaan. 155

312 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Jätelautakunta pyrkii Minimitasona on täyttää tarjoamaan kuntalaisille lakisääteiset vaatimukset. laadukasta kunnallista Realistinen taso on jätehuoltoa kohtuullisin kuntalaisten nykyisen kustannuksin. jätepalvelun jatkuva Mitataan palveluasteen kehittäminen. Saatavuuden ja mukaan suhteessa kunnallisiin laadun maksimitasoa ei voi jätemaksuihin. saavuttaa korottamatta huomattavasti kunnallisia jätemaksuja HENKILÖSTÖ Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan harjoittaminen lainsäätäjän ja paikallisten jätepoliittisen linjausten mukaan. Vastuu: Pohjanmaan jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Vuonna 2016 jätelautakunta on mahdollistanut kotitalouksille monipuolisempia jätehuoltopalveluja. Pienemmillä kunnallisilla jätemaksuilla on pyritty ohjaamaan kotitalouksia suosimaan kiertotaloutta edistäviä vaihtoehtoja. Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real max Henkilöstö hoitaa lautakunnan Minimitaso on nykyisen tason johtosäännössä sille määrätyt säilyttäminen. velvollisuudet motivaation ja Realistinen taso on nykyisten viihtyvyyden vaarantumatta. työtapojen ja fyysisen Henkilöstön on pidettävä työympäristön parantaminen. työtehtäviä mielekkäinä ja Hyvän ja tavoitteellisen tärkeinä, ja sitä on johtamisen maksimitasoa ei kannustettava kehittämään voi määritellä, sillä sen on itseään annettujen oltava aina optimaalinen. työtehtävien rajoissa. Mittari: Yleinen työviihtyvyys heijastuu sairauspoissaoloihin. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Henkilökunta on hoitanut tehtävänsä jätelautakunnan johtosäännön mukaisesti. Henkilökunnalle on annettu mahdollisuus kehittää itseään työssään ja heitä on osallistettu myös työympäristön kehittämiseen. Sairauspoissaoloja voidaan edelleen pitää suhteellisen vähäisinä. 156

313 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kehittää edellytykset Minimitaso on toteuttaa parempiin kunnallistan jätehuoltopalveluille jätehuoltopalveluiden toimialueella. Mittari: lakisääteiset vaatimukset. Kuntalaisten sekä muiden Realistinen taso on kehittää kohderyhmien tulevaisuus. palvelut yhteistyökumppaneiden kanssa. Maksimitaso on oman korkealla tavoitetasolla oleva palvelustrategia. Toteutustapa Vastuussa oleva Päätöksenteko joka on strategisten tavoitteiden mukainen. Vastuu: Jäsenkunnat Arviointi (Tilinpäätös) Pohjanmaan jätelautakunta on toteuttanut lakisääteiset velvoitteet. Jätelautakunta on yhdessä Ekoroskin kanssa kehittänyt kunnallisia jätehuoltopalveluja. 157

314 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Suoritteet/ Tunnusluvut Työvuodet Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Tilinpäätös -15 Talousarvio -16 Tilinpäätös

315 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv Kalenteri 2016 Kululaji Kaikki kululajit Rakenne Tuloslaskelmatili Kustannuspaikat POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNTA Values Row Labels Alkuperäinen budjetti Budjettimuutos Virallinen budjetti Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Poikkeama 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Grand Total

316 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 C, kv

331 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 D, kv

332 76, KV :00 / :s bilaga: Liite 76 D, kv

333 77, KV :00 CFV: 395/2017 VUODEN 2018 TALOUSARVIOKEHYKSET JA VUOSIEN TALOUS- SUUNNITELMA TKK Keskustelu vuoden 2018 talousarviokehyksistä ja vuosien taloussuunnitelmasta aloitettiin vuosien taloussuunnitelman pohjalta. Tulevan taloussuunnitelmakauden aikana julkisessa taloudessa toteutetaan suuria uudistuksia, joiden seurauksena ovat alhaisemmat verotulot, mikä edellyttää kaupunkia tarkastamaan tulo- ja kustannusrakennettaan. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talousarviokehysten käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. TKK Talousarvion 2018 kehysehdotus: Liite 11 Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh Kaupungilla on korkeat asukaskohtaiset sosiaalija terveydenhuollon kustannukset ja osittain epätarkoituksenmukainen rakenne vanhushuollossa. Sivistystoimessa päiväkoti- ja kouluverkkoa on tarkistettava kiinteistöjen parempaa hyödyntämisastetta sekä tarkoituksenmukaista henkilöstösuunnittelua ajatellen, sekä tulevaisuuden investointien mahdollistamiseksi. Vuoden 2018 talousarviokehykset perustuvat seuraaviin olettamuksiin: Lisäykset verrattuna talousarvioon 2017: Henkilöstökustannukset 0,0 % Palvelujen ostot 0,0 % Tarvikkeet 0,0 % Sisäiset vuokrat 0,0 % Myyntituotot 0,0 % Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin seuraavista lisäyksistä talousarviokehyksiin: 1,2 milj. euroa määrärahalisäystä vuodelle 2018 ja

334 77, KV :00 CFV: 395/2017 1,1 milj. euroa vuodelle 2019 sekä 0,8 milj. euroa vuodelle 2020 kunnallisteknisen osaston käyttötalouteen. Tätä on huomioitu kehysehdotuksessa. Edellisen mukaan tehdyn kustannusten tarkistamisen jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on yhteensä 1,0 milj. euroa. Tehostamisvaatimus jaetaan lautakuntatasolle. Sosiaali- ja terveysviraston talousarviokehys on kuitenkin samalla tasolla kuin talousarvio Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (tuhat euroa): Valtionosuudet kehysehdotuksessa 2018 perustuvat Kuntaliiton arvioon. Kunnallisverokanta on korkeintaan 21,25 % vuosina Kiinteistöveroon ehdotetaan muutoksia seuraavasti: - Yleinen kiinteistövero 1,05 -> 1,15 % - Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,45 -> 0,50 % - Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,05 -> 1,15 % - Rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 -> 4,00 % Verotuotot perustuvat Kuntaliiton ennusteeseen. Korkokustannukset lasketaan 2,0 %:n keskikoron mukaan vuosina Poistot lasketaan voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti. Investoinnit Nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelman mukaan 13,3 milj. euroa 2018 ja 11,9 milj. euroa Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä.

335 77, KV :00 CFV: 395/2017 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa plus rahoitus Kielikylpykoulun tilojen rakentamista varten. Talousarviokehysehdotukseen sisältyy kiinteistöveron korotus, minkä arvioidaan lisäävän kiinteistöverosta saatavia tuottoja 0,5 milj. eurolla. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto antaa kaupunginjohtajalle ja kaupunginkamreerille tehtäväksi laatia toimenpidesuunnitelma kiinteistön- ja henkilöstönkäytön tehostamiseksi sivistystoimessa sekä sosiaalija terveydenhuollon prosessien kehittämiseksi, erityisesti Pietarsaaren vanhushuollossa. Päätös Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh Talousarvion 2018 kehysehdotus: Liite 185 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa plus rahoitus Kielikylpykoulun tilojen rakentamista varten. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti:

336 77, KV :00 CFV: 395/2017 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää pyytää lautakunnilta esityksiä toimintojen tehostamiseksi mennessä. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Talousarvion 2018 kehysehdotus: Liite 77 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2018 sekä, että - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä.

337 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv

338 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv

Näytä lisää