SATAKUNNAN POLUT HOITOON JA KUNTOUTUKSEEN

Transkriptio

1 1 (20) SATAKUNNAN POLUT HOITOON JA KUNTOUTUKSEEN HANKESUUNNITELMA

2 Sisällys 1 Tausta ja lähtökhdat Satakunta timintaympäristönä Kehittämistyötä tukevat tekijät Satakunnassa Perustelut ja tarve hankkeen tteuttamiselle Satakunnassa Päämäärä, tavitteet, tutkset, tulkset ja rajaus Khderyhmät Hankkeen rganisinti ja resurssit Hallinnijatah, yhteistyökumppanit, hjausryhmä ja työryhmät Kustannukset ja henkilöstö Timenpiteet ja niiden aikataulu Asiakkaan sallisuuden humiinti Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä leviin hankkeisiin Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma Yritysten, 3. sektrin ja muiden yhteistyökumppaneiden rli hankkeessa Arviinti Tulsten juurruttaminen ja jatkkehittäminen Riskien arviinti Liitteet... 20

3 1 Tausta ja lähtökhdat 1.1 Satakunta timintaympäristönä Satakunnassa valmistellaan yhteistyössä ste-uudistusta (Sataste prjekti). Valmistelutyöhön sallistuvat kaikki maakunnan 17 kuntaa, Phjis-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Prin yhteistiminta-alue (YTA), Keski-Satakunnan terveydenhulln kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhitpiiri, Satakuntaliitt, alueen ppilaitksia, yksityisen ja klmannen sektrin edustajat, Satakunnan TE-timist, Kela sekä maakunnan asukkaat. Satasten valmistelua hjaava prjektisuunnitelma n hyväksytty kaikkien kuntien ja ste-kuntayhtymien valtuustissa. Prjektisuunnitelma sisältää situmuksen sallistumisesta maakunnalliseen hankevalmisteluun. Satasten uudistustyössä krstuu palvelujen uusien tteutustapjen etsiminen sekä asukkaiden sallisuus. Satakunnassa li vuden 2015 lpussa n asukasta, jista työikäisen (18 65-v.) väestön suus li henkilöä. Taulukk 1. Satakunnan väestö pääasiallisen timinnan mukaan v Yhteensä Kk väestö Työvima Työlliset Työttömät Työviman ulkpulella levat vutiaat Opiskelijat, kululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Muut työviman ulkpulella levat Lähde: Tilastkeskus: vrm tykay/010_tykay_tau_101.px/table/tableviewlayut1/?rxid =75bc1a4a b442-c155be9f725a Hankkeen satyökykyisten khderyhmän työllisyyttä ja timintakykyä edistäviä palveluita tutetaan mnen eri rganisaatin timesta. Ohessa n esimerkinmaisesti kuvattu jidenkin palveluiden nykytilannetta jissakin khderyhmän palveluissa. Perusterveydenhult Satakunnan alueella Prissa ja Raumalla n perusterveydenhullssa käytössä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hidssa fysiterapeuttien suravastaanttmalli. Suravastaanttmallissa ptilaat pääsevät fysiterapeutin vastaantlle npeasti. Hit alkaa välittömästi, sillä tule-sairauksissa hitn pääsyn pitkittyminen hunntaa hittulsta. Malli n tdettu hyväksi ja timivaksi, mutta se ei le käytössä kuitenkaan kattavasti kk maakunnan alueella. 1 Suravastaantta tteuttavien fysiterapeuttien tapaamisissa n nussut esille mningelmaisten asiakkaiden hitn hjaus sillin, kun heitä ei le asianmukaista hitaa perusterveydenhullssa. Tässä khden syntyy usein hittulsta hunntava viive. Ratkaisuksi nähdään ptilaiden seulnta ja kriteerien määrittely siitä, millin ptilas siirtyy vaativampaan hitn. 1 Muut alueet tivvat tarvittavan kulutuksen järjestämistä. Mm. Phjis-Satakunnan terveyskuntayhtymä PSa ja Huittinen haluavat alittaa suravastaantttiminnan.

4 Erikissairaanhit Työkyvyttömyyden ja satyökyvyttömyyden merkittävimpiä syitä vat tuki- ja liikuntaelinngelmat ja psykiatriset ngelmat. Käytännössä tämä näkyy erikissairaanhidssa Satakunnassa niin, että salla kuntutusasiakkaista n samanaikainen asiakkuus fysiatrian ja psykiatrian erikisalilla. 2 Satakunnan sairaanhitpiirin fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksikkö tuttaa mnialaista vaativan kuntutuksen palveluja alueen väestölle. Vastuuyksikön pliklinikilla ja päiväkuntutuksessa n vusittain yli ptilaskäyntiä (11/2016: 15553). Vastuuyksikön ptilasprsesseissa yhteistyötahina vat mm. kuntien ste-palvelut, TYPit, TE-timistt, työterveyshult, Kela ja 3. sektri. Maakunnan väestö n kattavasti edustettuna vastuuyksikön asiakkuuksissa. Fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksiköllä n tärkeä rli alueella vaikuttavan ja tasavertaisen kuntutustiminnan kehittämisessä. Asiakkaat hjautuvat fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksikköön mm. krnisen kivun, erilaisten tule-vaivjen sekä leikkausten ja tapaturmien jälkitilissa. SATSHP:ssä n viime aikina vimakkaasti kehitetty ja laajennettu erikistumista eri tules-pliklinikilla (kipupli 3, kuntutustutkimuspliklinikka, selkäpli, päiväkuntutusyksikkö) 4, sekä lisätty yhteistimintaa eri erikisaljen välillä. Perusterveydenhulln n mahdllista hyödyntää näitä pliklinikita ja hjautumista eri erikisalille entistä paremmin. 5 Satakunnan sairaanhitpiirin fysiatrian ja kuntutuksen yksikkö n suunnitellut 15 pintpisteen laajuisen suravastaanttkulutuksen, jnka tteutus alkaa keväällä Tavitteena n laajentaa suravastaantn timintamalli kk Satakuntaan ja tarjta tasavertainen, laadukas hit kk Satasten alueella. Suravastaanttkulutuksen pintkknaisuuteen kuuluu lennaisena sana varsinaisen substanssin lisäksi seulnta- ja laatumittaukseen perehtyminen sekä kriteeristön phdinta. Tavitteena n, että suravastaantta tteuttavat fysiterapeutit saavat timia perusterveydenhulln yksiköissä mnialaisessa/ mniammatillisessa työryhmässä palveluhjauksen periaatteiden mukaisesti. Erikissairaanhidn ja perusterveydenhulln välillä n j yhteistä mittaamista timintakyvyn ja elämänlaadun salta. 6 Psykiatrian palveluissa n panstettu viime vusina mm. avhitn ja mielenterveyskuntutujien tukemiseen (mm. PPPR- ja PPPR 2 hankkeet). 2 Työkyvyttömyyden ja satyökyvyttömyyden ngelmat näkyvät mm. kuntutustutkimuspliklinikan, kipupliklinikan ja päiväkuntutusyksikön asiakasprsesseissa: Työkyvyttömyys pitkittyy ja asiakkaiden elämäntilanteet vaikeutuvat. Asiakkaat tarvitsevat mnialaista tukea ja hjausta. 3 Tule-sairauksiin liittyy lennaisesti kipu. Yli klme kuukautta kestänyt kipu n lunteeltaan krnista kipua. Tällaisen kivun hitaminen n vaativaa. Kun ptilaan tilanne kehittyy tähän suuntaan, n tärkeää, että hän pääsee npeasti viiveettä, heti klmen kuukauden khdalla vaativaan hitn kipupliklinikalle. 4 Näillä pliklinikilla n käytössä työparimalli-työskentely. Tällaista mallia vidaan tteuttaa myös perusterveydenhullssa. 5 Perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn sekä eri erikisaljen rganisaatitasn keskinäisen työn lisäksi n kehitetty eri ammattihenkilöiden yhteistyötä. Tämä tarkittaa työparimallityöskentelyä. Fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksikössä n käytössä ait työparityöskentely kipupliklinikalla ja selkäpliklinikalla. Mallia valmistellaan käyttöön tettavaksi myös muilla pliklinikilla. Työpareja vat esimerkiksi kipuhitaja ja fysiterapeutti, kipuhitaja ja lääkäri, lääkäri ja fysiterapeutti. Työparit kuuluvat ptilasta hitavaan mniammatilliseen tiimiin. Kuntutustutkimuspliklinikalla työparityöskentelyyn tulee kuulumaan myös ssiaalityöntekijät ja Päiväkuntutusyksikössä edellä mainittujen lisäksi myös timintaterapeutit ja hitajat. 6 Suravastaanttkulutuksen pintkknaisuuteen kuuluu lennaisena sana varsinaisen substanssin lisäksi seulnta - ja laatumittaukseen perehtyminen sekä kriteeristön phdinta. Erikissairaanhidn ja perusterveydenhulln välillä n j yhteistä mittaamista timintakyvyn ja elämänlaadun salta. Seulntamittarin lisäksi nähdään tärkeäksi j Satakunt-hankkeessa suunniteltu mittauskäytäntö ylipäätään ja sen digitalisiminen erityisesti. Tavitteena n, että suravastaantta tteuttavat fysiterapeutit visivat ja saisivat timia perusterveydenhulln yksiköissä Satakunt-hankkeen mukaisessa mnialaisessa/ mniammatillisessa työryhmässä palveluhjauksen periaatteiden mukaisesti.

5 Kela Kela järjestää työikäisille mnipulista kuntutusta, jlla parannetaan ja tuetaan työkykyä, edistetään työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Kela järjestää ammatillista kuntutusta työikäisille, jiden työ- tai piskelukyky ja ansimahdllisuudet vat lennaisesti heikentyneet sairauden tai vamman ja muun kknaistilanteen vuksi. Ammatillinen kuntutus tarjaa yksilöllistä työhönvalmentajan tukea ammattialan tai piskelualan varmistamiseen tai terveydentilaan spivaan työhön työllistymiseen. Työikäisille järjestetään erilaisia kuntutuskursseja, jiden tavitteena n timinta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. Kuntutus auttaa pysymään työelämässä. Kuntutus ttaa humin timintakyvyn eri sa-alueet, ja tukee kuntutujan aktiivista rlia ja vaikutusmahdllisuuksia. Kuntutuksena vidaan myöntää myös apuvälineitä, jtka helpttavat piskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjittajalle vidaan myöntää kuntutuksena elinkeintukea. Harkinnanvarainen kuntutus täydentää Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntutusta. Harkinnanvaraisen kuntutuksen tärkeimpänä tavitteena n tukea kuntutujien työ-, piskelu- ja timintakykyä. Sairausryhmäkhtaisia kuntutus- ja speutumisvalmennuskursseja järjestetään sekä vaativana lääkinnällisenä kuntutuksena että harkinnanvaraisena kuntutuksena eri sairausryhmille. Kuntutuspsykterapia vi turvata ja parantaa piskelu- tai työkykyä, kun kuntutustarpeen aiheuttaa mielenterveydenhäiriö. Kuntutus perustuu kknaisvaltaiseen arviintiin ja erityisasiantuntemuksella tehtyyn yksilölliseen suunnitelmaan. Vaativaa lääkinnällistä kuntutusta järjestetään asiakkaalle, jlla n sairauteen tai vammaan liittyvä suritus- ja sallistumisrajite, jka aiheuttaa hänelle humattavia vaikeuksia sallistumisessa ja suriutumisessa arjessa. Kuntutuksella vidaan tukea kuntutujan mahdllisimman itsenäistä ja täysipainista timintaa ja sallistumista hänelle merkityksellisissä arjen ympäristöissä. Kelan työkykyneuvja tarjaa sairauspäivärahakaudella levalle asiakkaalle henkilökhtaista palvelua kartittamalla asiakkaan kknaistilanteen ja hjaamalla asiakkaan työkykyä ja työhön paluuta tukeviin timenpiteisiin. Kela maksaa kuntutuksen ajalta kuntutusrahaa, js kuntutukseen sallistuminen aiheuttaa kuntutujalle ansinmenetystä. Kela krvaa myös kuntutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntutus n yleensä maksutnta. Työllistymistä edistävä mnialainen palvelu (ent. TYP) Satakunnassa n vuden 2016 alusta alkaen timinut kaksi työllistymistä edistävää mnialaista yhteispalvelua (TYP). Tinen n Prin ja 14 muun kunnan yhteinen verkst, ja tinen Rauman ja kahden muun kunnan TYP-verkst. TYP-timintamallissa työllistyäkseen mnialaista palvelua tarvitsevia työnhakija-asiakkaita palvelevat kunnan ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstö sekä TE-timistn ja Kelan henkilöstö. TYP:een hjautuvat usein ne asiakkaat, jilla n selkeitä työ- ja timintakyvyn rajitteita tai puutteita työelämävalmiuksissa. Mnialainen yhteispalvelu n tdettu vaikuttavaksi tavaksi edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytyksiä. TYP-lain mukaiset asiakkuuskriteerit jättävät yhteispalvelun ulkpulelle mm. vammaiset asiakkaat ja pelkkää sallisuutta tukevaa timintaa tarvitsevat asiakkaat, jtka yhtälailla kuitenkin hyötyisivät mnialaisesti tteutetusta palvelusta. TE-timist Satakunnan TE-timist n työllistymistä edistävän mnialaisen palvelun spimussapuli, ja tekee yhteistyötä mm. kuntien, kuntayhtymien, KELAn sekä työeläkelaitsten kanssa satyökykyisten saamisen kehittämiseksi sekä työelämään hjaamiseksi. Tästä esimerkkejä vat yhteiset suunnitelmat kuntuttavaan työtimintaan, sekä Kelan tai työeläkelaitsten kuntutukseen hjaaminen. Vuden 2017 alussa TE-timistssa alittaa työkykykrdinaattri hankerahituksella.

6 TE-timistn järjestämiä palveluita vidaan käyttää satyökykyisten asiakkaiden ammatillisen kuntutuksen tukena. Arviintipalveluja vidaan käyttää, kun halutaan tarkempaa tieta esim. asiakkaan työkyvystä tai saamisesta suhteessa työelämään. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelussa hjataan ammatinvaihtajia uuden urasuunnitelman laatimisessa. Työkkeilu timii urasuunnittelun ja työhön paluun knkreettisena apuna. Työnantajan rekrytintikynnyksen madaltamiseksi vidaan käyttää esim. työhönvalmentajapalvelua, työlsuhteiden järjestely- tai palkkatukea. TE-timist tukee myös 3. sektrin hankkeita työllisyyspliittisilla avustuksilla. Hankkeiden khderyhmänä vat henkilöt, jtka tarvitsevat erityistä tukea työmarkkinille sijittumiseen. Hankkeiden kautta järjestetään asiakkaille henkilökhtaista tai ryhmämutista tukea ja hjausta sekä työpajatimintaa. Satakunnan TE-timistn asiakkaista hjautuvat TYP:stä usein ne, jilla n selkeitä työ- ja timintakyvyn rajitteita tai puutteita työelämävalmiuksissa. Osa asiakkaista ei kykene vastaanttamaan TYP-palveluita, vaan hjautuu esim. psykssiaalisiin, päihde- tai vammaispalveluihin. Järjestökenttä Satakunnassa timii nin 450 ssiaali- ja terveysalan yhdistystä. Yhdistyksillä n erityyppisiä timintamutja, jtka tukevat satyökykyisten elämän hallintaa, hyvinvintia ja työllistymistä. Järjestöt vat aktiivisia timijita kuntuttavan työtiminnan, avtyön ja työkkeilun areenilla. Järjestöt timivat keskeisinä sallisuuden edistäjinä khtaamispaikkatiminnan, vapaaehtistyön, vertaistiminnan ja tukipalvelujen avulla. 1.2 Kehittämistyötä tukevat tekijät Satakunnassa Satakunta tarjaa erinmaisen kehittämisympäristön satyökykyisten uusien mallien kehittämiselle. Eri timijat tekevät tiivistä yhteistyötä maakunnan ste valmistelussa. Kkeiluun ja käyttöön n j tettu aktiivisesti uusia timintamalleja, jtka tähtäävät vaikuttavuuden lisäämiseen hidn ja kuntutuksen asiakasprsesseissa. Esimerkkeinä tästä vat elämänlaatu- ja timintakykymittarit perusterveydenhullssa ja erikissairaanhidssa sekä kuukausittainen kuntutustyöryhmätiminta Satakunnan keskussairaalassa, jssa mukana n mm. fysiatri, psykiatri, eri aljen erityistyöntekijöitä, kuntien peruspalvelujen sekä Kelan, työvimahallinnn ja työviman palvelukeskuksen asiantuntijat. Kuntutustyöryhmän yhtenä keskeisenä teemana n uusien timintamallien rakentaminen niille asiakkaille, jilla n samanaikaisesti useita asiakkuuksia eri palveluissa. Myös tiet näyttöön perustuvista hit- ja kuntutusmudista n lisääntynyt kuntutusverkstssa, ja palveluketjuja muutetaan tämän tiedn phjalta. Pri ja Rauma vat mukana työvima- ja yrityspalveluiden alueellisessa uudistuksessa keväästä 2017 alkaen. Kyseisellä työllisyyskkeilulla n yhtymäkhtia myös Satakunnan plut hitn ja kuntutukseen -hankkeeseen. Lisäksi suunnitteilla n maakunnallinen hjaam, jka kkaa nurten palvelut yhdeksi timijaksi, jllin hankkeella lisi yhdyspinta myös hjaamn timintaan nurten asiakkaiden khdalla. Satakunnan TE-timistssa alitti hankerahituksella vuden 2017 alussa työkykykrdinaattri, jnka työpans keskittyy satyökykyisyyden tunnistamisen edistämiseen sekä ppilaits- ja yritysyhteistyöhön. Satakunnassa myös 3. sektri n aktiivisesti mukana kehittämässä satyökykyisten palveluja ja järjestöillä tulee lemaan tärkeä rli kärkihankkeen tteutuksessa. Satakuntalaiset järjestöt khtaavat päivittäistiminnassaan tuhansia satyökykyisiä henkilöitä, niin nuria kuin aikuisia. Siksi järjestöiltä löytyy syvää asiakasymmärrystä ja kkemusperäistä tieta ihmisten tuen tarpeista ja dtuksista.

7 Hankkeen timijina levat ste-sapulet vat merkittäviä työterveyshulln palveluntuttajia sittain malle henkilöstölleen ja myös yrittäjille. Työterveyshulln itselleen järjestäneistä yrittäjistä 33 prsenttia hankkii työterveyshulln terveyskeskuksilta tai kunnallisilta liikelaitksilta (Sumen yrittäjät 2009). Erikissairaanhidn fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksikön mm. kuntutustutkimuspliklinikalle tulee asiakkaita kattavasti alueen työterveyshultjen lähettäminä. Usein asiakkuus syntyy siinä vaiheessa, kun satyökykyisyys n pitkittynyt ja vaikeutunut. Tämän jhdsta vastuuyksikössä n alitettu alueen työterveyshultjen tapaamiset asiakkaiden työkyvyn tuen prsesseissa levien ngelmien ratkaisemiseksi. Psykiatrian vastuualueella n myös tehty jatkuvaa kehittämistyötä, ja tteutettu useita kehittämishankkeita. SATHSP:n hidn ja kuntutuksen vaikuttavuusseurannassa n havaittu, että usein tuki- ja liikuntaelinngelmista kärsivillä asiakkailla n samanaikaisesti myös masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä. Mm. Rutsissa n kkemusta ja tutkimustulksia tietisuus-, hyväksymis- ja mistautumistaitjen kehittymisen myönteisistä vaikutuksista asiakkaan työkykyyn. Satakunnassa n tettu käyttöön em. kuntutusmutja, ja kkemukset vat myönteisiä. J kuntutustimijiden tiet em. ngelmien usein ilmenevästä yhtäaikaisuudesta parantaa työkyvyttömyyden nykyistä varhaisempaa tunnistamista, ikeaan hitn hjausta ja avun saamista ikea-aikaisesti. Työkyvyn tuen palveluketjuissa tietisuus- ym. taitjen mnialainen tuki n siis tarpeen saada saksi saumatnta palveluketjua satyökyvyttömyyden ngelmien helpttamiseksi. Lisäksi Satakunnassa n käynnistymässä alkaen ESR-rahitteinen SATAKUNTO-hanke, jnka tarkituksena n yhtenäistää kuntutuskäytäntöjä ja parantaa palveluiden saatavuutta niin, että kansalaisten yhdenvertaisuus ja sallisuus lisääntyy. SATAKUNTO -hanke tukee tässä hankkeessa tehtävää kkeilua erinmaisesti. 1.3 Perustelut ja tarve hankkeen tteuttamiselle Satakunnassa Työelämässä levien ja työttömien satyökykyisten palveluketjut vat nykyään pirstaleiset. Asiakkaalla saattaa lla samanaikaisesti asiakkuus mnella tahlla. Lisäksi palveluketjuissa n vaikeutta tunnistaa uhkaava työkyvyttömyys riittävän varhain ja alittaa kuntutustimia ikea-aikaisesti. Kuntutuksen mnitimijuus n jhtanut siihen, että asiakkaan kknaistilanteen etenemisestä puuttuu usein krdinaati. Työkyvyttömyys pahenee myös sillin, kun kuntutuksessa käytetään timia, jtka eivät le tuttaneet tulsta, eivätkä aina le näyttöön perustuvia. Esim. erikissairaanhidssa n havaittavissa, että asiakas saattaa lla työkyvyttömyytensä aikana lukuisissakin eri timijiden tuttamissa timenpiteissä, jiden aikana työkykyisyys ei kuitenkaan aina merkittävästi khene. Asiakas saattaa lla pitkittyneellä sairauslmalla vailla selkeitä kuntutustavitteita. Saumattmien, ikea-aikaisten ja tarkituksenmukaisten työkyvyn tuen palveluketjujen vaikuttavuuden lisäämiseksi n tarve kehittää mnialaista perustasn kuntutusrakennetta ja luda timinnallinen yhteinen arviintimalli perusterveydenhultn. Tarvetta n myös vaikuttavan timintamallin lumiseen perus- ja erikistasn sekä muiden timijiden, kuten Te-timistn, Työllistymistä edistävä mnialainen palvelun, Kelan, työterveyshultjen, työpaikkjen ja muiden asiakkaiden kuntutumista tukevien timijatahjen välille. Ensiarvisen tärkeää n myös, että asiakkaan timintakyvyn, työkyvyn ja sallisuuden tavitteet selkiytyisivät mahdllisimman varhaisessa vaiheessa kuntutusta. Lisäksi kuntutuskeinjen tulee lla tutkitusti vaikuttavia. Erikissairaanhidssa fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksikön eri pliklinikilla vidaan useasti tdeta, että asiakkaan kuntutus lisi tarkituksenmukaista tteuttaa perustasn kuntutuksessa. Perustaslla ja myös työterveyshullssa n mahdllista havaita työkyvyttömyyden uhka varhaisessa vaiheessa, jllin ngelmaan n helpmpi löytää npeitakin ratkaisuja. Ongelmana perustasn kuntutuksen tteutumiseen tehkkaasti perusterveydenhullssa n mm. asiakkaiden hakeutuminen lähtökhtaisesti lääkärin vastaantlle, pitkittyvät jntusajat, ja edel-

8 leen jntus esim. fysiterapiaan. Tarkituksenmukaista lisi luda timintamalli, jssa asiakas saa justavasti, npeasti ja alhaisella kynnyksellä tuen ja hjauksen työkykyänsä uhkaavaan tukija liikuntaelinvaivaansa esim. fysiterapeutin suravastaantn kautta. Lisäksi lennaista n, että js esim. tteutettu fysiterapia ei tuta dtettua tulsta khtuullisessa ajassa (kuten 2 kk:n sisällä), tulee asiakkaan saada mnialainen vaativa arvi jatktimenpiteineen. On tarpeen luda selkeä etenemismalli, miten timitaan, kun timenpide ei tuta svitussa aikaraamissa taviteltua tulsta. Satakunnan plut hitn ja kuntutukseen -hankkeessa lennaista n, että verkstn timijiden työnjak vaikuttavan kuntutusketjun tteutumiseksi selkiytyy, ja timijat pystyvät tukemaan asiakkaan kuntutustavitteita työkykyä edistävästi. Hanke linkittyy kiinteästi SATAKUNTO -hankkeessa käyttöön tettaviin yhteisiin hidn ja kuntutuksen laadun seurannan mittareihin. Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti timijiden välisen yhteistyön himiseen ja käyttöön tettujen mittareiden hyödyntämiseen laaturekisterin (Satalaatu) avulla. Erilliset mittarit ja kyselypaketit mudstavat laaturekisterissä ja siinä levan vaikuttavuusseurannan avulla asiakaslähtöisen prsessiseurannan. Tämä n työkalu timijille, jtta ne pystyvät tuttamaan asiakkaan tarvitsemia, vaikuttavia palveluja prsesseissa, jissa asiakkaan työkykyisyys khenee myös kustannustehkkaasti. 2 Päämäärä, tavitteet, tutkset, tulkset ja rajaus Satakunta hakee tällä hakemuksella hankekumppaniksi OTE-kärkihankkeen Plut hitn ja kuntutukseen prjektiin. Satakunnan tavitteet vat Plut hitn ja kuntutukseen prjektin hakemuksen mukaiset, ja Satakunta situtuu yhteistyöhön ja prttyypin kkeiluun. Satakunnan plut hitn ja kuntutukseen -hankkeen päämääränä n luda mnialainen perustasn kuntutusrakenne ja malli Satakuntaan. Lisäksi tavitteena n luda vaikuttava ja tavitteellinen timintamalli perus- ja erikistasn yhteistyöhön ja muiden asiakkaan työkyvyn palveluntuttajien välille. Hankkeen kehittämistyössä hyödynnetään OTE -kärkihankkeen valmistelemaa prttyyppiä. Satakunnan plut hitn ja kuntutukseen -hankkeessa kehitettävä timintamalli n työkyvyttömyyden uhassa levien, satyökykyisten ja työkyvyttömien hitn ja kuntutukseen hjaamista ja työkyvyn tuen tteutumista edistävä maakunnallinen, eri timijat yhdistävä timintamalli, jka parantaa khderyhmän työkykyä, työssä pysymistä, työhön palaamista, elämänlaatua ja sallisuutta. Hankkeen tavitteena n mm. kehittää systemaattista timintakyvyn arviintia perustaslla, kehittää systemaattisen timintakyvyn arviinnin hyödyntämistä satyökykyisyyden timijaverkstssa, kehittää perustasn kuntutusrakennetta suravastaantttiminnalla ja mini-interventiilla, kehittää perus- ja erikistasn yhteystyön mallia työkyvyn tuen ikea-aikaisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi, lisätä työkyvyn tuen timijaverkstn tieta vaikuttavista kuntutuskeinista, kehittää työkyvyn tuen timijaverkstn kykyä reagida ikea-aikaisesti ja tarvittavin palveluin, kun tteutettu timenpide ei le lisännyt asiakkaan työkykyä, kehittää timijaverkstn taita hyödyntää vaikuttavuusmittausta ja laaturekisteriä asiakkaan tarvitsemien palvelujen tteutumisessa ja työkyvyn tuen prsessien parantamisessa, kehittää työkyvyn tuen timijiden yhteistyötä asiakasprsessien sujuvuuden lisäämiseen ja timimattmien sien pistamiseen.

9 Hankkeella dtetaan levan mm. seuraavia tutksia: systemaattinen perustasn timintakykyarvi ja sitä kskevat käytännöt: kenelle perustasn asiakkaille arvi tehdään, kuka tai ketkä arvin tekevät, mikä n valittu arviinnin mittari, mittauksen raja-arvt, palveluhjauksen timintamalli raja-arvn täyttyessä perustasn suravastaantt timintamalli perustasn mini-interventi timintamalli timintamallit perus- ja erikistasn sekä työterveyshulln välillä työkyvyn tuen palveluketjuissa raprtit, inft ja kulutukset timijaverkstlle vaikuttavista kuntutuskeinista red flaggs timintamalli reagintiin, kun tteutetulla kuntutuskeinlla ei vaikutusta (timintamallia tuetaan digitaalisesti) timijaverkstn timintamallit käytettävien mittareiden standardinnista, vaikuttavuusseurannasta sekä timinnan parantamisesta mittausten phjalta suravastaanttkulutukset ja mini-interventikulutukset Hankkeelta dtetaan mm. seuraavia tulksia ja vaikutuksia: asiakkaiden työkyvyn tuen palvelutarpeet tunnistetaan nykyistä varhaisemmin asiakas saa nykyistä npeammin tarvitsemaansa palvelua asiakas saa nykyistä vaikuttavampia palveluita satyökykyisyyden ngelmien väheneminen työkykyisyyden lisääntyminen jnttaminen asiantuntijalle vähenee verkstn resurssit käytetään nykyistä tarkituksenmukaisemmin ja kustannustehkkaammin työkyvyn tuen timijaverkstn prsessitaidt paranevat ja näin prsessien sujuvuus paranee ja asiakkaan kknaistilanteessa n selkeästi määriteltävissä krdininnin vastuutah 3 Khderyhmät Khderyhmämäärittely n OTE-kärkihankkeen Plut hitn ja kuntutukseen -prjekti mukainen. Hankkeen varsinaisena khderyhmänä vat työelämässä levat ja työttömät satyökykyiset henkilöt riippumatta siitä, minkä palveluiden piirissä he vat.

10 4 Hankkeen rganisinti ja resurssit 4.1 Hallinnijatah, yhteistyökumppanit, hjausryhmä ja työryhmät Hankkeen hakijatahna ja maakunnallisena hallinnijana timii Prin kaupunki. Hankkeen vastuullinen jhtaja n perusturvajhtaja, Satasten muutsjhtaja Terttu Nrdman. Hankkeen seurannasta ja raprtinnista vastaavana yhteyshenkilönä timii Satakunnan sairaanhitpiirin hanketiminnan päällikkö Mari Niemi. Hanke tteutetaan kk Satakunnan alueella. Timijilla n tarvittavat resurssit ja kkemus maakunnallisten hankkeiden läpiviemiseen. Hankkeessa vat mukana seuraavat taht: - Prin yhteistiminta-alue (Pri, Merikarvia, Ulvila) - Euran kunta - Huittisten kaupunki - Rauman kaupunki - Säkylän kunta - Phjis-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä PSa (Hnkajki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pmarkku ja Siikainen) - Keski-Satakunnan terveydenhulln kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajki, Harjavalta, Kkemäki, Nakkila) - Satakunnan sairaanhitpiirin kuntayhtymä - Satakunnan TE-keskus - Kela - Satakunnan yhteisökeskus (ja sen jäsenjärjestöt mien mahdllisuuksiensa mukaan) Satakunnan yrittäjät vat mukana Satasten tteutuksessa, ja sitä kautta sallistuvat myös hankkeiden tteutukseen. Yrityssallisuutta täydennetään hankkeen aikana. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita, kuten työterveyshulta, täydennetään vielä tammi-helmikuun 2017 aikana. Hallinnija nimeää hankkeelle hjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjhtajana timii vastuullinen jhtaja, ja lisäksi hjausryhmään kuuluu hankkeen hallinnn edustajana SATSHP:n hanketiminnan päällikkö. Ohjausryhmään kutsutaan Satakunnan kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden yhteistyökumppaneiden edustus. Ohjausryhmään nimetään myös asiakkaiden (kkemusasiantuntija) edustus. Ohjausryhmän kknpana vidaan täydentää tarvittaessa. Ohjausryhmä tukee ja hjaa hankkeen etenemistä, sekä seuraa tavitteiden saavuttamisastetta. Ohjausryhmän ensimmäinen kkus pidetään hankkeen käynnistyessä. Prjektipäällikkö timii hjausryhmän esittelijänä. Ohjausryhmän nimeämisessä kuullaan Satasten Vammais- sekä Aikuis, päihde- ja mielenterveyspalveluiden valmistelevia työryhmiä, jiden kanssa hanke tekee kk hankeajan tiivistä yhteistyötä. Hanke tekee yhteistyötä myös Satasten muiden työryhmien kanssa (mm. ICT- ja viestintätyöryhmät). (Lisätiedt Satastesta: Hankkeen tueksi perustetaan tarvittaessa yksi tai useampi työryhmä, jka kkntuu prjektipäällikön klle kutsumana tarvittaessa. Työryhmien kknpant vaihtelevat kunkin teeman mukaisesti. Kaikissa työryhmissä humiidaan asiakkaiden edustus. Työryhmien tehtävänä n suunnitella käytännön etenemisen timenpiteitä, lisätä ammattilaisten verkstitumista ja tiedn leviämistä, sekä timia prjektihenkilöstön tukena käytännön tasn timenpiteiden läpiviennissä. Hankkeen timenpiteet tteutetaan mniammatillisesti, ja ne tukevat tinen tisiaan. Hankesuunnitelma n käsitelty Satasten valmistelevissa elimissä, jilla n kaikkien jäsenkuntien mandaatti timia hankerahituksen suhteen. Satasten palvelurakennetyöryhmä hyväksyi hankerahituksen hakemisen kkuksessaan Hanke tukee Satakunnan alueellisen yhteistyön kehittämistä myös tulevaa ste-integraatita ajatellen.

11 4.2 Kustannukset ja henkilöstö Hanke tteutetaan ajalla Hankkeen kknaiskustannukset vat , jsta haettavan valtinavustuksen määrä n (80 %). Omarahituksen määrä n (20 %). Hankkeen marahitussuutena käytetään pääsin hankkeeseen siirrettävää kuntien ja kuntayhtymien työpansta. Hankkeen tarkempi kustannusarvi sekä sallistujaluettel rahitussuuksineen vat hakemuksen liitteinä. Hankkeen suurimmat menerät mudstuvat hankkeeseen palkattavasta henkilöstöstä sekä kunnilta ja mahdllisesti muista yhteistyökumppaneista sa-aikaisesti hankkeen tehtäviin irrtettavasta työpanksesta ( ). Hankkeeseen palkataan ajalle (19 htkk) yksi kkpäivätiminen prjektipäällikkö, jlla dtetaan levan vähintään krkeakulutasinen kulutus. Prjektipäällikön tehtävänä n mm. krdinida hankkeen tteutusta, sallistua hankkeessa käyttöön tettavien timintamallien suunnitteluun ja tteutukseen, tehdä yhteistyötä valtakunnallisissa verkstissa, laatia tarvittavia selvityksiä ja raprtteja, kta maakunnallisia verkstja, järjestää kulutuksia, sekä sallistua hankkeen tiedttamiseen. Lisäksi hankkeeseen palkataan 4 prjektisuunnittelijaa ja 50 % prjektisihteeri (yhteensä 85,5 htkk), jiden tehtäväkuvat ja saamisvaatimukset n sidttu timenpiteisiin. Suunnittelijilta edellytetään erityisesti substanssisaamista timenpiteiden tehtävistä. Prjektisihteerin tehtävänä n hankkeen raprtinti ja käytännön asiiden hitaminen. Prjektisuunnittelijat pyritään rekrytimaan mahdllisuuksien mukaan sallistujarganisaatiiden työntekijöistä, jtta saaminen jää maakunnan käyttöön hankkeen jälkeen alkaen. Timijiden situtuneisuus hankkeen nnistumiseksi edellyttää, että satyökykyisten palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset vivat malla panksellaan sallistua verkstmaiseen kehittämistyöhön ja hankkeessa asetettujen tavitteiden eteenpäin viemiseen. Työntekijöille määritellään hankkeen tehtäviä. Erikseen nimetyt työntekijät sallistuvat mm. timintamallien suunnitteluun ja käyttöönttn, sekä tekevät hankkeen arviinteja ja mittauksia. Tämä työpans kattaa samalla hankkeessa vaadittavaa marahitussuutta. Hankkeen tehtäviin irrtettavan työpanksen suus kustannuksista n (laskennallisesti n. 40 htkk). Kaikkea henkilöstötyöpanksen käyttöä seurataan erikseen työajanseurantalmakkeella, ja se raprtidaan asianmukaisesti hankkeen kustannuspaikalle. Hankkeen timenpiteiden tteuttamiseksi ja saamisen lisäämiseksi arviidaan tarvittavan myös ulkpulista asiantuntemusta. Mm. knsultaatiihin, prttyypin jalkauttamiseen ja tarvittaviin ICTpalveluihin arviidaan tarvittavan stpalvelua. Asiantuntijatyöpanksen hankinta sisältyy timist-, pankki ja asiantuntijapalveluiden stihin, ja kustannusten arviidaan levan Lisäksi hankkeen aikana käyttöön tettavien timintamallien kulutukseen arviidaan tarvittavan Hankkeen matkakulut mudstuvat hankehenkilöstön työhön liittyvistä matkista, jita vi tulla runsaasti laajan hankealueen vuksi. Ulkpulisten asiantuntijiden matkakulut sisältyvät palveluiden stihin. Matkakulujen arviitu määrä n Lisäksi hankkeessa arviidaan syntyvän majitus- ja ravitsemuskuluja Hankkeesta aiheutuu myös hallint-, timist- ja erilaisia vukrakustannuksia, sekä vähäisessä määrin aine- ja tarvikekuluja sekä ilmitus- ja painatuskuluja. Vukrakulut vat pääsin hanketyöntekijöiden käyttöön sitettavien työhuneiden tilakuluja sekä tietkneiden lisenssikuluja. Hankehenkilöstölle hankitaan puhelin ja muut tarvittavat välineet, jtka sisältyvät hankkeen aine- ja tarvikekustannuksiin. Lisäksi aineissa ja tarvikkeissa n humiitu mahdlliset kulutusten tueksi hankittavat manuaalit ja muu materiaali. Timist-, pankki- ja asiantuntijakuluissa n humiitu hankkeesta aiheutuvat hallintkulut (mm. hankehallinnn palvelut, talus- ja henkilöstöhallint, kulutuspalvelut, työterveyshult) sekä mm. hanketyöntekijöiden puhelin- ja muut timistkulut. Painatuksissa ja ilmituksissa n humiitu rekrytinti-ilmitukset sekä vähäisessä määrin paintutteina tehtävä tiedtusmateriaali. Em. kustannusten arviitu määrä n yhteensä

12 5 Timenpiteet ja niiden aikataulu Hankkeessa n situduttu valtakunnallisen prttyypin kkeiluun sveltaen, jten hankkeen tarkemmat timenpiteet ja aikataulut täsmentyvät vasta kkeilun käynnistyessä. Timenpiteitä llaan valmiit mukkaamaan rahittajan edellytysten mukaisesti. Kuitenkin Satakunnassa n suunniteltu alustavasti jitakin timenpiteitä, jtka tukevat k. khderyhmän palveluketjun timivuutta. Näistä llaan valmiit keskustelemaan rahittajan kanssa. Hankkeen tteuttamiseksi n alustavasti suunniteltu seuraavia alueellisia timenpiteitä: Timenpide 1. Systemaattinen timintakyvyn arviinti Kuvaus: Vastuutah: Arviinnin eli seulnnan avulla vaativampaa hita tarvitsevat ptilaat erttuvat, ja he myös pääsevät npeammin asianmukaiseen hitn. Osatyökykyiset vat ryhmä, jka erityisesti hyötyy npeasta hitn pääsystä. Arviinnissa käytetään Rutsin laaturekisterin mukaisia arviinti- ja seurantalmakkeita, jllin saadaan vertailtavaa tieta alueellisesti ja kansainvälisesti. Lmakekeruujärjestelmä n j timiva, ja käytössä SATSHP:n fysiatrian ja kuntutuksen vastuuyksikössä manuaalisena ja sin sähköisenä. Keruujärjestelmän muuttaminen kknaan sähköiseksi n alkanut. Yhtenä tavitteena n yhteisten timintamallien, esim. Lintn testin, käyttööntt alueen perustasn terveydenhullssa. Testi timii seulana, jka auttaa tunnistamaan työkyvyttömyyden uhan, ja hjaamaan asiakas systemaattiseen timintakyvyn arviintiin ja tarvitsemiinsa, näyttöön perustuviin timenpiteisiin. Hankkeessa määritellään, millin asiakas testataan ja timintakäytännöt testauksen jälkeen perusterveydenhullssa, siirtymiset testauksen (+ timenpiteiden) perusteella perustaslta erikistaslle. Systemaattista timintakyvyn arviintia hyödynnetään kk asiakkaan työkyvyn tuen palveluketjussa. Digitaalisuutta käytetään hyödyksi arviinnissa. SATSHP, kunnat, ste-kuntayhtymät Aikataulu: 04/ /2018 Tutkset ja tulkset: - Löydetään varhain asiakkaan uupumis- paniikkiire- ja depressin merkit sekä tules -vaivat - Asiakkaan työkykyä uhkaava ngelma ei vaikeudu. - Asiakas hjataan näyttöön perustuvaan timenpiteeseen ikea-aikaisesti. - Resursseja käytetään tarkituksenmukaisesti.

13 Timenpide 2. Suravastaantttiminnan piltinti Kuvaus: Vastuutah: Suravastaantttiminnan alitetaan alueen perusterveydenhullssa esim. fysiterapeuttien ja sairaanhitajien timesta. Timenpiteen vaikuttavuutta seurataan, ja asetetaan aikarajja (esim. 2 kk) -> siirtymiset, timintakäytännöt. Kunnat, ste-kuntayhtymät Aikataulu: 05/ /2018 Tutkset ja tulkset: - Timintamallin luminen ikea-aikaiselle ja työkykyä tukevalle timinnalle perusterveydenhullssa - Työkyvyn lisääminen ja tukeminen - Työkyvyn ngelmien pahenemisen estäminen - Saumattman työkyvyn palveluketjun san luminen - Asiakkaan tarve dttaa palveluihin vähenee - Resurssit käytetään tarkituksenmukaisesti Timenpide 3. Suravastaantttiminnan kulutukset Kuvaus: Alueen perusterveydenhullissa suravastaantttiminnan alittavien fysiterapeutit kulutetaan (n. 30 hlöä). Kulutus vastaa laajuudeltaan n. 15 p. Kulutuksen tavitteena n luda yhtenäinen käytäntö tulevaisuudessa Satasten alueelle tule-sairauksien fysiterapeuttisessa hidssa. Tavitteena n parantaa hitn pääsyä niin, että hitn pääsy n npeaa, kattavaa ja seulvaa. Npeus ja kattavuus ehkäisevät timintakäytännöistä jhtuvaa krnistumista, kun hit vidaan alittaa heti. Kulutuksella vaikutetaan siis tules-ptilaiden hitn pääsyyn, mutta myös laajemmin yli rajapintjen ptilaiden kknaisvaltaisen hidn saatavuus paranee. Ammattihenkilöiden tiet hidn vaikutuksista lisääntyy. Vastuutah: Aikataulu: Tutkset ja tulkset: SATSHP Samanaikaisesti suravastaantttiminnan piltinnin kanssa - Vaikuttavan asiantuntijuuden takaaminen - Suravastaantttiminnan eli varhaisen tunnistamisen keinn mallintaminen käytäntöön. Kulutettavat henkilöt avainasemassa. Timenpide 4. Mini-interventiiden piltinti Kuvaus: Vastuutah: Mini-interventiiden alitetaan alueen perusterveydenhullssa esim. lääkäri, sairaanhitaja, fysiterapeutti minitiimeinä. Timenpiteen vaikuttavuutta seurataan, ja asetetaan aikarajja (esim. 2 kk) -> siirtymiset, timintakäytännöt tässä. Kunnat, ste-kuntayhtymät Aikataulu: 05/ /2018 Tutkset ja tulkset: - Asiakas saa näyttöön perustuen tarvitsemaansa palvelua npeasti, saumattmasti ja matalalla kynnyksellä. - Työkykyisyys khenee. - Resurssien tarkituksenmukainen käyttö

14 Timenpide 5. Mini-interventikulutukset Kuvaus: Tteutetaan alueen perusterveydenhulln mini-interventiiden tteuttajien 2 3 pv kestävät kulutukset tietisuus-, hyväksymis- ja mistautumistaitjen rientaatin ja timintamalliin. Vastuutah: SATSHP Aikataulu: 05/2017, 08/2017 Tutkset ja tulkset: - Vaikuttavan asiantuntijuuden takaaminen - Mini-interventitiminnan eli vaikuttavan timenpiteen tuminen saksi työkyvyn tuen palveluketjua Timenpide 6. Timijiden yhteistyön tukeminen (krdininti) Kuvaus: Vastuutah: Arviidaan hankkeen aikana suravastaantttiminnan ja mini-interventiiden käyttööntta sekä kuntutuksen laaturekisterin käyttööntta. Tuetaan ja krdinidaan, jtta asiakas etenee työkyvyn tuen palveluketjussa ilman katkksia ja saa tarpeiden/ tavitteidensa mukaiset palvelut, jtka vat näyttöön perustuvia. Tuetaan ja krdinidaan yhteisten käytäntöjen luntia laaturekisterin hyödyntämisessä. Tuetaan palveluketjun sujuvuutta, tudaan esille pullnkaulja ja krjataan timimattmuuksia. Kaikki timijat Aikataulu: 06/ /2018 Tutkset ja tulkset: - Tutetun palvelun kustannushyötyvaikuttavuuden mittarit - Tutetun palvelun kustannushyötyvaikuttavuus paranee Timenpide 7. Työkyvyn ja timintakyvyn arviinnin rajapintjen krdininti ja red flaggs timintatavan käyttööntt Kuvaus: Systemaattisen eri timijiden tteuttaman arviintityön sujuvuus varmistetaan asiakkaan prsessissa ja pistetaan päällekkäisen työn. Keskitytään erityisesti työkyvyn ja timintakyvyn arviintien nykyistä parempaan ja prsessimaiseen hyödyntämiseen. Myös arviinnin rlia seulana palvelun tarpeen tunnistamiseen ja prtaana palvelun tuttamisen vastuun siirtymiseen kirkastetaan. Vastuutah: Otetaan käyttöön ns. red flaggs timintamalli, jka linkittyy myös timenpiteeseen 6 (timijiden yhteistyön tukeminen). Eli tetaan sveltuvia hälyjä käyttöön ilmaisemaan sitä, että tteutettu palvelu ei le tuttanut tulsta ja asiakas tarvitsee jtain muuta palvelua. Tuetaan timintatapaa digitaalisuudella. Kaikki timijat Aikataulu: 04/ /2018 Tutkset ja tulkset: - Arviintityön selkiyttäminen ja arviinnin laadun parantuminen - Eri työkyvyn tuen timijiden rlin selkiytyminen - Eri timijiden työn limittyminen entistä vaikuttavammaksi asiakkaan prsessissa

15 Timenpide 8. ICF-lukituksen käyttöön timinnallinen check list, piltinti Kuvaus: Vastuutah: SATSHP:n kuntutustutkimuspliklinikalla tetaan käyttöön kansainvälisen timintakyvyn lukittelujärjestelmän ICF:n (Internatinal Classificatin f Functining, Disability and Health) kuuluvat ydin- ja tarkistuslistat ptilaiden timintakyvyn kuvaamisessa. Timinnan tulksia ja saatuja kkemuksia tarkastellaan syyskuussa 2017 järjestettävässä ICF-seminaarissa. 7 Hankkeessa piltidaan timinnallista ICF -lukituksen check-listaa, jka auttaa ammattilaisia ja asiakasta humiimaan asiakkaan eri sa-alueet ja hyödyntämään niitä kuntutumisessa. Valitaan sveltuvin j lemassa leva ICFcheck list, jka piltidaan erikistasn prsesseissa. Tavite n, että check list n hyödynnettävissä kk timijaverkstssa. Kaikki timijat Aikataulu: 06/ /2018 Tutkset ja tulkset: - Asiakkaan vimavarjen hyödyntäminen - Systemaattinen timintakyvyn arviinti helpttuu - Asiantuntijiden rlit selkiytyvät ja prsessit sujuvituvat 6 Asiakkaan sallisuuden humiinti Hankkeen keskeisenä tavitteena n työelämässä levien ja työttömien satyökykyisten työkyvyn tuen palveluketjujen parantaminen ja asiakkaan sallisuuden lisääminen. J valmisteluvaiheessa ja tulevassa kehittämistyössä hankkeen khderyhmään kuuluvien ääntä kuullaan aktiivisesti. Hankesuunnitelmaa laadittaessa n hyödynnetty aiemmissa hankkeissa kerättyä palautetta. Lisäksi Satasten kuntakierrksella kerättiin khderyhmän näkemyksiä. Sataste-prjektin puitteissa jalkauduttiin jkaiseen Satakunnan kuntaan, ja kysyttiin kuntalaisten näkemyksiä STM:n kärkihankkeiden teemista. OTE-kärkihanke li yksi viidestä keskustelupisteestä. Kierrksen aikana tavitettiin n satakuntalaista, jiden kmmentit kirjattiin ylös SWOT-analyysiä hyödyntäen. Ne raprtidaan vielä erikseen tammikuun 2017 aikana. Hankkeen lähtökhtana n, että asiakas n kaiken keskiössä. Tavitteena n asiakaslähtöinen timintakulttuurin muuts, jssa asiakas sallistuu itse alusta asti palveluidensa suunnitteluun. Timintamalleissa asiakas n aktiivinen timija, hänen ääntään kuullaan, ja häntä kunniitetaan palveluista svittaessa. Henkilöstöresurssit khdennetaan asiakastyöhön. Asiakkaille tarjtaan man yksilöllisen palvelusuunnittelun tuki. Matalan kynnyksen sallisuutta edistävää timintaa tarjtaan sitä tarvitseville asiakkaille. Timintakulttuurin, ja erityisesti asenteenmuuts vaatii ammattilaisten kuluttamista. Lisäksi timintakulttuurin muuts vaatii myös asiakkaalta aktiivista tetta massa asiassaan, kuitenkin kunkin asiakkaan henkiset ja fyysiset vimavarat humiiden. Hankkeessa mitataan sveltuvin mittarein asiakastyytyväisyyttä, jta hyödynnetään kehittämisessä. Hankkeessa kerätään myös asiakaspalautetta. Asiakkaat saavat mahdllisuuden arviida ja kehittää palveluita, ja näin vaikuttaa palveluiden sisältöön. Kirjallisten tai internet-phjaisten kyselyjen lisäksi tehdään mm. henkilökhtaisia haastatteluja, hyödynnetään lemassa levia asiakaspa- 7 Satasten valmisteluryhmät timivat aktiivisesti, ja niissä rakennetaan aidsti ste-integraatita Satakunnassa. ICF vi tarjta yhteisen viitekehyksen kuntutukselle. Suravastaanttkulutuksen arviintisi ja ICF-viitekehys vat ste-yhteistyön ja timinnan synkrninnin välineitä. Osatyökykyiset tarvitsevat usein mnia palveluja, ja he hyötyvät kknaisvaltaisesta palvelutarpeen arviinnista ja tteutuksesta. Yhtenäinen mittaus ja arviintikäytäntö lisäävät yhdenvertaisuutta Satakunnan alueella. ICF- seminaari n sa fysiterapeuttien suravastaanttkulutusta. Seminaari n tarkitettu kulutettavien lisäksi muille steammattihenkilöille.

16 lautejärjestelmiä sekä perustetaan tarvittaessa erillisiä asiakasraateja. Asiakastyytyväisyydestä ja - palautteesta laaditaan analyysit. Lisäksi hankkeen hjausryhmään ja eri työryhmiin ja työpajihin kutsutaan asiakkaiden edustajina ns. kkemusasiantuntijita. Kkemusasiantuntijat vivat myös timia prsessien testaajina, jtka palveluita käyttäessään systemaattisesti tuvat esille prsessien hukkakhtia jk viiveen tai vaikuttavuuden salta. Myös 3. sektrin suus hankkeen aktiivisena yhteistyökumppanina n sa hankkeen asiakassallisuuden tteutumista, sillä järjestöillä n tärkeä rli asiakkaiden edunvalvjina ja vertaistuen tarjajina. 7 Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä leviin hankkeisiin Hankkeessa hyödynnetään aiemmin sekä Satakunnassa että muualla tteutettavien tai j tteutettujen hankkeiden hyviä käytäntöjä, jtka vat jk näyttöön perustuvia tai jiden vaikuttavuus n arviitu muulla tavin. Esimerkiksi Turun hallinniman Palvelumutilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeen eri kehittämissiiden, Rauman hallinniman valtakunnallisen Party- hankkeen, Osatyökykyiset työssä (OSKU) hjelman, Kuntutussäätiön työkykykrdinaattripalvelun ja SAMKin Työmieli-hankkeen kkemuksia hyödynnetään. Hyviä timintamalleja haetaan myös Innkylästä ( Hankkeen valmistelussa n humiitu myös SATAKUNTO ESR-hanke, jka käynnistyy helmikuussa 2017 (SATAKUNTO hankesuunnitelma liitteenä 6.). Lisäksi alueella n j lemassa hyviä käytäntöjä, jtka edesauttavat hankkeen kehitystyötä. Näitä vat mm. - Alueen terveyskeskusten ja erikissairaanhidn välinen viime vusina tiivistynyt työ yhteisten ptilasprsessien sujuvuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi (mm. yhteisiä vaikuttavuusmittareita ja vaikuttavuusseurantaa) - Fysiatrian ja psykiatrian tiivistynyt yhteistyö erikissairaanhidssa yhteisten ptilaiden hidssa - V vimaan tullut uusi TYP-laki yhteistyön lisäämiseksi timijiden välillä - Alueen terveydenhulln ja muiden timijiden välinen työ timintakyvyn arviinnin systematisimiseksi, sekä työkyvyn ja timintakyvyn arviinnin prsessien parantamiseksi - Erikissairaanhidssa käyttöön tetut tietisuus- ym. taitjen menetelmät: timintamalli ja kkemus hyödynnettävissä perustasn timintamallin kehittämiseen - Merkittävä myönteinen yhteistyön vire alueen timijiden välillä Hankkeen liittyminen aiempiin tai käynnissä leviin hankkeisiin n kuvattu liitteessä 4.

17 8 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma Hankkeen tiedtuksen tulee lla avinta ja ikea-aikaista. Hankkeen timeenpann suunnittelussa ja tteutuksessa svelletaan Sataste-prjektin tiednkulkuun lutuja linjauksia ja tiednkulun periaatteita. Satasten viestinnän käytännön tteuttamista varten n laadittu aikataulutettu ja vastuutettu viestinnän tteuttamissuunnitelma. Ohjaavana periaatteena n, että viestinnässä krstuvat avimuuden, ennakivuuden, ikea-aikaisuuden, vurvaikutteisuuden, rehellisyyden, lutettavuuden ja arvstuksen vaatimukset. Osana muutksen viestimistä mahdllistetaan erilaisten näkökulmien esilletunti sekä kiteytetään perustelut muutkselle ja sen vaikutuksille. Hankkeen viestimisessä humiidaan mnisuuntainen (vertikaalinen ja hrisntaalinen) tiednkulku, jtta kaikki asiansaiset tietävät, mitä tavitellaan. Hankkeen jkaisessa neuvttelussa päätetään, mitä viestintätimenpiteitä kyseinen tilanne tai päätös vaatii. Näin minimidaan virheellisten tietjen leviäminen. Viestintä n lennainen sa jhtamista. Jht mtivi, situttaa ja näyttää suuntaa esimerkillään, viestimällä sekä sanallisesti että sanattmasti. Hankkeessa hallinnijalla, hankehenkilöstöllä, hjausryhmällä ja työryhmillä n keskeinen rli viestimisessä, siten myös keskeinen rli julkisessa keskustelussa. Hankkeen asukas- ja sidsryhmäviestinnän keinja ja kanavia vat mm. esitteet, verkksivut ja ssiaalisen median välineet, kuntalaisille jaettava tiet rganisaatiiden timipisteissä, kuulemis- ja keskustelutilaisuudet, kirjitukset verkkblgeissa ja paikallislehdissä sekä muu yhteistyö alueellisen median kanssa. Hankkeessa henkilöstöviestinnän keinja ja kanavia vat mm. kuntien, yhteistyökumppaneiden ja Satasten verkksivut, ssiaalinen intranet (mm. ajankhtaiset uutiset, keskustelupalstat), alite- ja palautejärjestelmät, digitaaliset henkilöstölehdet ja uutiskirjeet, sisäiset tiedtteet, tiedtus- ja keskustelutilaisuudet, jhdn kyselytunnit livenä tai vidella/intrassa, puhelin- ja videneuvttelut ja tiedstjen jakaminen. Hankkeelle laaditaan erillinen aikataulutettu viestintäsuunnitelman hankkeen alkuvaiheessa. 9 Yritysten, 3. sektrin ja muiden yhteistyökumppaneiden rli hankkeessa Sumen Yrittäjien aluejärjestö, Satakunnan Yrittäjät n lähes jäsenellään Satakunnan suurin elinkeinelämän etujärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus Satakunnassa n yli henkilöä. Jäsenistä pulet n yksinyrittäjiä ja pulet työnantajayrittäjiä. Järjestö mudstuu 24 paikallisyhdistyksestä, jissa timii 300 aktiivista luttamushenkilöä. Ssiaali- ja terveysalan yrittäjiä jäsenistä n 250. Satasten valmisteluryhmissä yrittäjäjärjestöllä n edustus seitsemässä eri ryhmässä, ja järjestö n aktiivisesti mukana asiakkaan valinnanvapauden lisäämisen ja palvelusetelitiminnan kehittämisessä. Satakunnan yrittäjät tuvat esille alueen yrittäjien näkemyksiä hyviksi ketuista timintamalleista, jtta niitä vidaan hyödyntää kk maakunnassa. Yrittäjäjärjestöt ja klmannen sektrin edustajat tetaan mukaan phtimaan palvelujen kriteerejä. Vurpuhelun kautta saadaan aikaiseksi lutettavuutta tukevat vaatimukset.

18 Hanke lu uusia mahdllisuuksia 3. sektrin timijille. Satakunnan yhteisöt ry n hallinninut vudesta 2011 alkaen Satakunnan yhteisökeskusta 8. Satakunnan yhteisökeskus situtuu timimaan hankkeen kumppanina luden tarvittavia yhteistyöverkstja klmannen sektrin timijihin. 9 Järjestökentän suurin vahvuus n vapaaehtistyö, jta ei pidä palvelututannn uudistuksessa hukata, vaan jnka rlia tulee nimenmaan kasvattaa erityisesti matalan kynnyksen palveluiden ja vertaistuen salta. Oppilaitksilla ja alueen krkeakuluilla n tärkeä rli kkeilun arviinnin ja kriteerien määrittelyn tukena. Yritysten, 3. sektrin ja muiden yhteistyökumppaneiden tarkempi rli täsmentyy tteutuksen aikana. Yritysvaikutuksista laaditaan tarkempi suunnitelma viimeistään huhtikuun 2017 lppuun mennessä. 10 Arviinti Plut hitn ja kuntutukseen prjektin 7 hakujulistuksessa tdetaan seuraavaa: Hankkeen seuranta ja arviinti sekä sidsryhmätyö - Hanketimijat timittavat tarpeelliset tiedt STM:n nimeämälle yhteistyötahlle kkeilujen arviintia, fasilitintia ja prttyypin päivitystä varten. - Hanketimijat sallistuvat kulutustarpeiden määrittelyyn ja kulutuksiin. Hakemukseen ei liitetä kkeilun arviintisuunnitelmaa, mutta Satakunta situtuu itsearviintiin. Myös alueellisten kkeilujen yhteistyötahn hjaukseen, arviintiin, kulutuksiin sekä kkeilujen fasilitintitimiin sallistutaan. Hankkeen itsearviinti suunnitellaan hankkeen kknais- ja timenpidekhtaisten tavitteiden mukaisesti. Arviinti ja tulsten hyödyntäminen n sa hankkeen jhtamista. Hankkeessa nudatetaan kehittämisen PDCA -sykliä. Ajatuksena n, että kaikkia kehitettyjä timintamalleja piltidaan yhteistyökumppaneiden timesta asiakasrajapinnassa. Tulksia vidaan vertailla ja saada arviinnin kautta selkeä kknaiskuva, miten kehittämistyö n nnistunut suhteessa tivttuihin tavitteisiin, ja miten n nnistuttu estämään haitalliset ja ei-tivtut ilmiöt. Arviinti raprtidaan hankkeen rahittajalle, hjausryhmälle, yhteistyökumppaneille sekä Satasten timielimille (hjausryhmä, jhtryhmä, palvelurakenneryhmä). Itsearviinnin menetelminä käytetään mm. kyselyjä, haastatteluja ja mittauksia. Olemassa levia mittareita ja seurantamenetelmiä hyödynnetään. Esimerkiksi asiakkaiden hidn ja kuntutuksen vaikuttavuutta seurataan tällä hetkellä mm. elämänlaatu- ja timintakykymittauksin tietyissä ptilasprsesseissa erikissairaanhidn ja perusterveydenhulln välillä, ja näitä tulksia hyödynnetään. Timijilla n tällä hetkellä käytössään mia asiakaspalautejärjestelmiään, jita hyödynnetään. Hankkeen arviinnissa svelletaan mahdllisuuksien mukaan CAF (The Cmmn Assessment Frame-wrk) arviintimallia. Hankkeelle laaditaan tarkempi itsearviinnin arviintisuunnitelma indikaattreineen, menetelmineen, aikatauluineen ja vastuutahineen hankkeen käynnistyttyä. 8 Yhteisökeskus n Satakunnan alueella timiva maakunnallinen järjestötal, jnka fyysinen timipiste sijaitsee Prin keskustassa. Satakunnan yhteisöt ry:llä n 41 jäsenyhdistystä, ja se timii tiiviissä yhteistyössä alueen kaikkien merkittävien järjestöjen kanssa. Yhteisökeskuksen klme keskeistä timintalinjaa vat järjestötiminnan kehittäminen, järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen ja julkisen, yksityisen ja 3. sektrin välisen yhteistyön edistäminen. Yhteisökeskus n alueellaan tunnustettu järjestötiminnan asiantuntija, jka mm. timii järjestökentän edustajana julkisen sektrin hankkeissa, jhtaa ja krdini järjestötiminnan eri timintamutja, kuluttaa ja kehittää järjestötimijita sekä tarjaa tilja ja tukipalveluita järjestöille. 9 Järjestöjen rlina n timia julkisen sektrin palveluverkstn kumppanina sekä uusien, asiakaslähtöisten palvelumutjen kehittäjänä.