Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3"

Transkriptio

1 Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0, = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm puhelit: 50 :ll sd puheik 50 = 000 mi 0,05 /mi 4 kuukude ik Lssi puhuu mi = 000 mi mksettv puheik 000 mi 000 mi = 000 mi Liittymä mks siis khde vuode ik 000 0, ,6 = 564,40 Puhelime kss hiksi tulee 564, = 754,40. Kytkykupp tulisi siis 754, = 0,09... = 9,...% 9,% 754,40 edullisemmksi.. Oskkee rvo ee vroitust Vroitukse jälkee 0,75 Ryhmäktee ik 0,9 0,75 = 0, 675 Oikeudekäyi kuluess. ousu jälkee kurssi oli,5 0,675 = 0, 7765 Viimeise ousu jälkee kurssi oli,5 0,7765 = 0, Verrttu lähtörvoo kurssi oli lskeut 0, = 0,07... eli 0,7% %. 4. Pkkukse koko luss (kg) Koko suuretmise jälkee,5 (kg) Kilohit luss b ( /kg) Kilohit lopuss 0,95b ( /kg) Pkkuksie hit luss b Pkkuksie hit lopuss,5 0,95b =,095b Pkkukse hit ostettii,095b b = 0, 095b eli 9,5 %. 5. Bruttoplkk Nettoplkk 0,65 Asutoo 0 % Asutomeoje jälkee plkst jää 0,7 0,65 = 0, 455. Muide meoje jälkee plkst jäljellä 0,455 = 0,75 0,75 = 450 = 978, ,0 :0,75 Ville bruttoplkk o 978,0. 6. ) kuuluu tuloluokk Vero lrj kohdll 8 Vero ylimeevältä oslt ( ) 0,09 = 5 Vero yhteesä = 60 b) 0000 kuuluu tuloluokk Vero lrj kohdll 860 Vero ylimeevältä oslt ( ) 0,95 = 950 Vero yhteesä = 80 68

2 7. Vltio vero: kuuluu tuloluokk Vero lrj kohdll 56 Vero ylimeevältä oslt ( ) 0,5 = 800 Tulovero yhteesä = 756 Muut verot: Kullisvero 9 % Kirkollisvero,40 % Eläkemksu 4,0 % Työttömyysvk.mksu 0,58 % Yhteesä 5,8 % Vero mksettv 0, = 4,40 Verot yhteesä 4, = 990,40 Nettosiot ,40 = 8709,60 8. Vero 40 Vuositulot Vuosituloje täytyy kuulu luokk Vero lrj kohdll , Vero ylimeevältä oslt ( ) 95 Sd yhtälö ( 0000) 0, = 40 0, = 40 0,95 = 5460 = 8000 :0,95 Tulot vltio verotuksess olivt Bruttosiot Vsss: Kullisvero 9 % jälkee plkst jää 0,8. Vltio tulovero mkset 0,. ettosiot 0,8 0, = 0, 68 Jyväskylässä: Kullisvero 8,50 % j kirkollisvero,5 % jälkee plkst jää 0,805. Vltio tulovero mkset 0,. ettosiot 0,805 0, = 0, 675 0,68 0,675 0,68 = 0,05 =,5% Nettosiot lskivt,5 %. 0. Verotusrvo Peritö kuuluu luokk , kosk sisret ovt. veroluokss j 8870 = 445 < 575. Vero lrj kohdll , Vero ylimeevältä oslt ( ) Sd yhtälö [ ( 7000) 0, + 445] = , = 445 0, = 500 = Oskkeide verotusrvo oli Veroto hit Verollie hit,08 :,08 = 4,0 =,888...,89 :,08 Vero 4,0,89 = 0, 69

3 Lääkkee hist vero 0, = 0, = 7,8...% 7,4 % 4,0. Msikviljelijä verollie hit,9 500 = 850 Veroto hit 850 = 45, ,90,7 Vero ,90 = 44,0 Kuppi verollie hit 500,0 = 4800 Veroto hit 4800 = 40, , 56,7 Vero ,56 = 697, 44 Kuppis tilittää vero 697, 44 44,0 = 8, 4. Oske A ostohit 500 4,50 = 50 myytihit 500 7,0 = 600 voitto = 50 Oske B ostohit 500 8,85 = 445 myytihit 500 6,90 = 450 tppiot = 975 Voitto tppioide vähetämise jälkee = 75 Vero mkset 0,8 75 = Pääom Korkotekijä ettokorkotekijä 0,7 Aik 4 kk = 0, = = 468 Korkokt 5, % = 0,05 5. Korkokt luss p % Korotukse jälkee ( p + 0,)% Korko esimmäiseltä puolelt vuodelt: p 0, = 40 p 00 Korko vuode jälkipuoliskolt p + 0, 0, = 40 p + 0, = 40 p + 00 Sd yhtälö 40 p + 40 p + = 80 p = 0 p =,5 ( ) :80 Korkokt vuode luss,5 % 6. Korkopäivät: Elokuu = 0 Syyskuu 0 Lokkuu Mrrskuu 0 Joulukuu Yhteesä 4 Nettokorkokt 0,7,4 % =,5408% = 0,05408 Korko 4 0, = 7,9... 7,

4 7. Tlletussumm b) Nettokorkotekijä Korko. tlletuksest 0,08. tlletuksest 0,08 0. tlletuksest 0, = ,06 =,74 = ± 6,74 = ±, (vi pos.rvo käy) =, tlletuksest 0,08 Korot yhteesä: 0,08 + 0, ,08 5 = 0, = 0,08 8 = 0, , = 8,08 = 40 Tlletussumm o 40. :0, ) Nettokorkokt 0,7,0 % =,04 % Nettokorkotekijä 00 % +,04 % = 0,04 % =,004 5 Nettokorkokt,06 %,06...% Korkokt =,800...%,80% 0,7 9. Tlletussumm Korkotekijä 00 % +,8 % = 0,8 % =, 08 Rh. vuode jälkee,08 Rh. vuode jälkee,08 +,08 Rh. vuode jälkee,08 +,08 +,08 Rh tilillä 0. vuode kuluttu 0,08 +, ,08,08 =,08,08 =, Sd yhtälö, = 45,5 :, = 99, Mij tllett 00 vuodess. 0 Kuude vuode kuluttu tilillä o 6, = 866,8... Korko 866, = 66, , 7

5 0. HUOM! Esimmäisessä pioksess vstuksess virhe. Vuode tlletukset: 00 = 600 Vuode korot: 0, , ,09 = 0, = 0,0900 = 56,55 Nettokorko 0,7 56,55 = 40,76 Summ ,76 = 640,76 640,7 ksv korko korolle. Nettokorkokt 0,7,9% =,088% Nettokorkotekijä, 0088 Rh tilillä. vuode kuluttu 640,7 +, ,7 Rh tilillä. vuode kuluttu 640,7 +, ,7 +,0088 Rh tilillä 5. vuode kuluttu 640,7 +, ,7 +, ,7 640,7 5 4, , ,7 = 640,7,0088 = 8979, ,8 ( ). Vähittäismksull hiksi tulee ,0,0 = 488, = 488, Arvopperie diskottut rvot ovt = 44, , = 4 597, , 065 Arvoppereist mkset siis 44, ,66 = 774, ,07. Pääom korkoiee. vuode jälkee, vuode jälkee, , vuode jälkee, , , Kymmee vuode kuluttu sijoituste rvo o 0, , ,09 500,09 =,09 500,09 = 4400, ,7 ( ) 0 Tuotto 4400, = 6400,7 Nettotuotto 0,7 6400,7 = 808, ,5 4. Kysytty hit Ostopäivä j liikkeellelskupäivä välie korko 60 0, 07 = 0, Sd yhtälö + 0, = 997, 60, = 997,60 :, Obligtio hit esimmäiseä myytipäivää oli Edullisempi tp o mks erissä. 7

6 5. Ostohit 000,40 = 400 Plkkio 0,0 400 = 4 Osigot 000 0,75 = 750 Osikotuotto veroje jälkee 0,7 750 = 540 Myytihit 000 5,05 = 5050 Plkkio 0, = 50,50 Myytivoitto ,50 = 75,50 ( ) Nettovoitto 0,7 75,50 = 70,6 Äyrie sitsi oskkeill 70, = 50,6. 6. Tlletussumm Nettokorkokt 0,7 4, 0 % =,88 % = 0,088 Korkotekijä, 088 Rh tilillä kolme vuode kuluttu Lisäkorko 0,7 0,08 = 0, 0576,088 Sd yhtälö, ,0576 = 664,4,46... = 664,4 :,46... = 4500, Tilille tlletettii Mikko ost osuuksi summll. Osuuksi tmmikuuss kpl, helmikuuss kpl,0 mliskuuss kpl 0,85 huhtikuuss kpl,5 Huhtikuuss Mikoll yhteesä osuuksi =, (kpl),,0 0,85,5 Ku osuude rvo huhtikuuss o,5 /kpl, slku rvo o,790...,5 = 4,77... Mikko o sijoittut kuukusie ik 4 eli hä o voitoll 4, = 0, Prosettei 0, = 0, ,8 = 8% 4, 0 % 8. Kuukusikorko = 0, 5 % = 0, 005 Lisumm 000 Likuukusi 4 = Kuukusilyheys = ). hoitomksu , = 80 Viimeie hoitomksu , = 50,65 50,6 b) Lisumm pieeee jok kuukusi 50 Korot ovt yhteesä 0, , , ( ) = 0, = 0, = 75 7

7 9. Li-ik 5 vuott Lisumm ,8% ) Kuukusikorko = 0,4 % Korkotekijä 00 % + 0,4 % = 00,4 % =, 004 Lyheyskertoj 5 = 80 80,004 A = 0000,004 80,004 = 04,58... = 04,54 4,8% b) Neljäesvuosikorko =, % 4 Korkotekijä 00 % +,% = 0,% =, 0 Lyheyskertoj 5 4 = 60 60,0 A = 0000,0 60,0 = 05, = 05,90 0. Auiteetti 600,6% Kuukusikorko = 0,% Korkotekijä 00 % + 0,% = 00,% Lyheyskertoj 0 = 40 Lisumm K 40,00 K,00 = ,00 K 0, = 600 :0, K = 0544,56... K 0000 Lisumm voi oll Puu määrä luss,5 (milj. m ) Ksvu 0 % Ksvukerroi 00 % + 0% = 0% =, Sovellet uitettili kv. Auiteetti 0, (milj. m ) Jäljellä olev puu määrä 0 vuode kuluttu 0 0,,5, 0, = 0,70..., 0,70 Puut o jäljellä 0,70 miljoo kuutiometriä.. Lyheyskertoj,6% Kuukusikorko = 0,8% Korkotekijä 00 % + 0,8% = 00,8% =, 008 Auiteetti 675,8 Lisumm ,008,07...,07...,008,008,008 ( 0,008),008,008,008,008 (,008 ), ,07...,008,008,07...,008,008 = 675,8 = 0, =,07... =,008 =,008 =,07... =,07... =, lg,008 = lg,495 lg,008 = lg,495 lg,495 = lg,008 = 4, :80000 : ( 0,008) :,07... Li-ik 44 kuukutt eli vuott. 74

8 . Myytikurssi = 4,706THB 00 = 00 4,706 THB = 5447, THB Mtk jälkee jäljellä 5447, THB = 0489,44 THB 5 Ostokurssi = 48,906THB Lhtiset svt euroj 0489,44 = 4, ,48 48, Aluss yhdellä euroll s rupl. Brrelihit rupli b ) Muutokse jälkee yhdellä euroll s,05 rupl. Brrelihit rupli b b b Brrelihit euroi = 0,95...,05 Brrelihi muutos b b b b 0,95... = 0, ,048 Brrelihit lskee siis 4,8 %. b) Muutokse jälkee yhdellä euroll s 0,95 rupl. Brrelihit rupli b b b Brrelihit euroi =, ,95 5. Käytetää tilivluut ostokurssi: = 9,490SEK Tiluksie rvo = 4874, , Sijoittj s 0000 :ll 0000,05USD = 95USD Ee revlvtiot yhde dollri rvo euroi oli = 0, ,05 Revlvtio jälkee dollri rvo o,08 0, =,05... Sijoitukse rvo o yt, = Muutost = 0,08,8 % Sijoittj o voittut,8 %. 7. ) Perusjkohd v. 00 ideksiluku o 00. v. 00: =,07... = 07,...% 07,% Brrelihi muutos b b b b, = 0, ,05 Brrelihit ousee siis 5, %. v. 00: =, = 5,85...% 5,9% 75

9 v. 004: =,95... =,95...%,0% 9. Vismutti 50 % = 0, 5 Lyijyä 5 % = 0, 5 Ti,5% = 0, 5 Kdmiumi,5% = 0, 5 v. 005: =,44... = 4,4...% 4,% Ideksisrj o 00, 07, 6,, 4. b) Asuo hit olisi,4 -kertistuut:, = 4085, ) Vuosiluku Motko vuott kuluut vuodest Ideksi 000? , Suor kulmkerroi 04, 00 =, 0 Yhtälö y 00 =,( 0) =, + 00 Ku vuodest 000 o kuluut vuott, ideksiluku o f ( ) =, + 00 b) Vuo 004 = 4 f ( 4) =, = 08,4 Ero todellisee rvoo 08,4 05, = 0,094...,9% 05, c) f ( 0) =, = Tiheydet piotet prosettiosuuksie mukisesti: kg kg ρ( Woodi metlli) = 0,5 9,75 + 0,5,5 dm dm kg kg kg + 0,5 7,8 + 0,5 8,65 = 9,7075 dm dm dm kg 9,7 dm 40. Olkoo kokee rvos. 0, 9 + 0,5 8,5 + 0, 8 + 0, ,4 8,5 5,05 + 0,4 8,5 Heli o stv kokeest vähitää Ideksi muutos =, Jos plkk olisi seurut ideksiä, Turkie tieisi vuo 000, = 8740, ,4,475 Kosk vuode 000 todellie plkk o 8000, relisiot ovt pieetyeet 8740, = 0,00...,% 8740, Ideksie suhde =, Vuo 997 tuottee hit oli, jolloi sitä stii rhmäärällä b b kpl. Vuo 000 tuottee hit oli, , jolloi sitä stii rhmäärällä b 8,

10 b b kpl = 0, kpl, Ostovoim lskeut b b 0, = 0, = 5,7...% 5,7% b 4. ) Ideksi 9 90 Hit,6 9 = 90,6 90 = 49,9 = 0, ,6 :90 Lehti olisi mksut 0,6. b) Ideksi 9 90 Hit 0,6 9 0,6 90 = 9 = 6,4 = 0, ,9 Ifltoitu hit 0,9. :9 Ero todellisee hit,6 0,9... = 0, %,6. Hrjoituskoe. Merkitää tuottee hit luss kirjimell. ) Hit lopuss,5,5 =,475, 44 Hit ousi yhteesä 44 %. b) Merkitää prosettikerroit kirjimell k.,475 k = : 0,475k = :,475 k = 0, Hit o lskettv 0, = 0, %. Vstus: ) 44 % b) 0 %. ) Loppupääom 0 K0 =, = 605, , 4 b) Korkojksoj 0 = 0 kpl,5 % Kuukusikorko = 0,5% Loppupääom 0 K0 =, = 67, ,5 Vstus: ) 605,4 b) 67,5. ) Nettokorkokt 0,7,5% =,08% 4 Korkoik = vuott Korko r = ,008 = 8 b) Merkitää tlletusik kirjimell t. Sd yhtälö ,008 t = 50 54t = 50 t = 0,95... : 54 77

11 0,95... =,...kk = kk,...d kk d Vstus: ) 8 b) kk d 9,6% 4. ) Kuukusikorko = 0,8% Mksuerie määrä 5 = 60kpl Auiteetti 60,008 A =, ,008 = 76, ,78 60 Esimmäie j viimeie mksuerä 76,78. b) Tslyheykse suuruus 5000 = 58,... 58, 60 Esimmäise mksuerä korko 0, = 80 Esimmäie mksuerä 58, + 80 = 86, Viimeise mksuerä korko 0, , = 4, ,67 Viimeie mksuerä 58, + 4,67 = 588,00 Vstus: ) molemmt 76,78 b) esimmäie erä 86,, viimeie erä 588,00 b) Pkki myy 000 USD tilivluuttkurssi muk, =,60 USD USD =,60 Lsku o euroi: 000 = 05,97...,60 05,9 Vstus: ) 454,0 b) 05,9 6. ) Lehde myytihit,08,80 =,04,0 b) Merkitää elitrvikkeide verotot hit kirjimell.,7 = 5 :,7 = 9, ,9 Arvolisävero: 5 9,9 = 5,09 Merkitää lehtie verotot hit kirjimell y.,08 y = 5,80 :,08 y = 5,70... y 5,7 Arvolisävero: 5,80 5,7 = 0,4 Arvolisävero yhteesä: 5,09 + 0,4 = 5,5 Vstus: ),0 b) 5,5 5. ) Pkki ost 540 USD =,889USD USD =,889 Turisti s: 540 = 454, ,0, ) Nimellie muutos sd vertmll plkkoj. 560 =,04 = 04 % 500 Plkk ousi imellisesti 4 %. 78

12 b) Muutet 560 ikisemm jkohd rhksi. Plkk Ideksi 560 4, 0 0 0,66 = 4,87 : 0,66 0 = 7, =, Hit ousi 6,9 % vuodess , = 0 4, = 7600 = 50, ,6 :4, b) Muutet esi vuode 97 hit vuode 00 rhksi. Rh ( ) Ideksi 0, Relie muutos sd vertmll plkkoj, jotk o muutettu sm jhetkee. 50,6 =, ,% 500 Plkk ousi relisesti 0, %. Vstus: ) 4 % b) 0, %. Hrjoituskoe. Vltio tulovero mkset 7 + 0,( ) = 00,57 Muit mksuj mkset yhteesä 8,75% +,5% + 4,0% + 0,58% = 4,88% Tämä o euroi 0, = 794, ,55 Veroj olisi pitäyt mks 00, ,55 = 0 96, 0,66 = 577 = 040,8 : =,55..., ( ) Hi relie muutos euroi 4,87, =,74 Hi relie muutos prosettei,74 = 0, %, Vstus: ) 0,5 % vuodess b) oussut 56 %. Diskott trjoukse B rht ykyhetkee ,05,05 = 40805,7... < Trjous A o prempi. Aku s veroplutust 00, , = 004, 08. Vstus: Aku s plutust 004,08. ) Vuode 97 hit euroi o,95 = 0, ,66 5,9457 Merkitää prosettikerroit kirjimell. 79

13 4. Li korko kolme kuukude jlt 4,8% =,% 4 Mksueriä o 5 vuodess ) Tslyheysli lyheys = = 60kpl Korot esimmäisessä mksuerässä 0, = 60 Esimmäie mksuerä = 560 Korot viimeisessä mksuerässä 0, = 6 Viimeie mksuerä = 06 Tseräli uiteetti o 60,0 A = 80000,0 60,0 = 45, ,7 ( ) b) Tslyheysliss li määrä 45 lyheykse jälkee = Tseräliss li jäljellä 45,0 V45 = 80000,0 45,7,0 = 5769, ,76 ( ) Vstus: ) tslyheysli 560 j 06 tseräli 45,7 b) tslyheysli tseräli 57 69, Tlletukset esimmäiseä vuo Kuukude lku Tlletus ( ) Korko vuode lopuss ( ). kk 00 0,0 00. kk , kk , kk , kk ,0 00. kk 00 0,0 00 Korot yhteesä 0 0, , ,0 0 = 0, S 6 = 6,5 = = 0,000,5 = 96,6 ( ) Vuode lopuss tilillä o ,6 = 796,60. Trkstell tlletuksi vuositti. Tlletus trkstelu lopuss ( ) 4. vuosi 796,60,0. vuosi 796,60,0. vuosi 796,60,0 4. vuosi 796,60, 0 5. vuosi 796, 60 Tlletukset yhteesä 796, ,60, ,60,0 = 796,60 800,6 ( ) 4 ( +, ,0 ) = 800, Vstus: 800,6 80

14 . Hrjoituskoe. ) Rhoitettvksi jää = 500 Mksueriä o 4 = 48kpl 5,5% Kuukusikorko = 0,46% Li mksuerä 48,0046 A = 500, ,0046 = 90, ,8 ( ) Mksuerä käsittelymksuiee 90,8 + 5 = 95,8 b) Auto hit osmksull ,8 = 799,6 799, =, Auto tulee % klliimmksi.. Merkitää verotot hit kirjimell. Sd yhtälö,08 = = 9, ,6 ( ) Hiss o rvolisävero 9,6 =,7. b) Pkki ost kurssill = 8,490 NOK eli NOK = 8,490 Tällöi 60 NOK = 60 8,490 =,407...,4 Tästä mkset plvelumksu eli turisti s,4 5,50 = 5,64. Vstus: ) 94,8 b) 5,64 4. Merkitää kokoiskulutust luss kirjimell. Kirjoihi käytetää muutokse jälkee,05 0,08 = 0, 08 Kulttuurii käytetää muutokse jälkee 0,975 0,0 = 0, 95 Kokoiskulutus muutokse jälkee 0,08 + 0, + 0,95 + 0,5 + 0,47 = 0, 997 Kokoiskulutus pieeee 0,00 = 0,% 0,00 eli Vstus: Kokoiskulutus pieeee 0, %. ) Pkki myy euroll 7,96450 kruuu. Merkitää ettvie euroje määrää kirjimell. Sd yhtälö 7, = 00 : 7, = 7, = 88, , 78 ( ) 5. Ifltio lskee rh rvo,0 % vuodess. Muutet sijoituste rvot esi sm jkohd rhksi. Diskott 500 sijoitukse lkuhetkee. 500 = 9587, ,0 9587,60 Merkitää muutoskerroit kirjimell q. Euroj tulee t 88,78 + 5,50 = 94, 8 8

15 5000 q q 7 7 = 9587,60 =,0584 q = 7,0584 q =, :5000 Vstus: Relie korkokt oli,9 % 6. ) Mksueriä 0 kpl Mksuerä suuruus,045 A = 80000, ,045 = 9986, ,4 b) Li jäljellä viide mksuerä jälkee 5 5,045 V5 = 80000, ,4,045 = 4447, , ( ) Uusi korko 4,5% + 0,50% = 4,75% Li jäljellä lkuperäise li-j lopuss 5 5,0475 V5 = 4447,, ,4,0475 = 770, ,8 ( ) Tämä mkset koko korkoiee seurv vuo., ,8 = 806, ,97 Vstus: ) 9986,4 b) 806,97 8

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % 6 Kertausosa 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % Osakkeen arvo vuoden lopussa 1,289 0,957 12,63 = 15,580... 15,58 b) Indeksin muutos: 6500 1,1304...

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % 6 Kertausosa 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 % Osakkeen arvo vuoden lopussa 1,289 0,957 12,63 = 15,580... 15,58 b) Indeksin muutos: 6500 1,1304...

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a) Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos

Lisätiedot

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

6 Kertausosa. 6 Kertausosa Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)

Lisätiedot

2 Hinnat ja rahan arvo

2 Hinnat ja rahan arvo 2 Hinnt j rhn rvo Indeksit 90. Vuosi Hint Indeksi (2006 = 100) 2006 442 100,0 2007 465 465 105,203... 442 2008 493 493 100 111,538... 442 2009 521 521 117,873... 442 2010 508 508 114,932... 442 105,2 111,5

Lisätiedot

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

3.7. Rekursiivisista lukujonoista .7 Rekursiivisist lukujooist.7. Rekursiivisist lukujooist Kerrt vielä, että lukujoo void määritellä khdell eri tvll, joko käyttämällä lyyttistä säätöä ti rekursiivist säätöä. Joo määrittelemie rekursiivisesti

Lisätiedot

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S 3.3. Aritmeettie summ 3.3. Aritmeettie summ Mikä olisi helpoi tp lske 0 esimmäistä luoollist luku yhtee? Olisiko r voim käyttö 0 + + + 3 + + 00 hyvä jtus? Tekiik vull se iki toimii. Fiksumpiki tp kuiteki

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut Rtkisuist Nämä Trigoometriset fuktiot j lukujoot kurssi kertustehtävie j -srjoje rtkisut perustuvt oppikirj tietoihi j meetelmii. Kustki tehtävästä o yleesä vi yksi rtkisu, mikä ei kuitek trkoit sitä,

Lisätiedot

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2. Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200 Geometrie lukujoo 7. Geometrise lukujoo esimmäie jäse o = 0 j peräkkäiste jäsete suhde =. Määritä lukujoo kolme seurv jäsetä. = 0 = 00 = 0 = 800 = 0 = 00 8. Geometrie lukujoo lk seurvsti: ), 0, 0, b) 000,

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

1.1 Lukujoukot ja laskutoimitukset

1.1 Lukujoukot ja laskutoimitukset . Lukujoukot j lskutoimitukset. Lukujoukot j lskutoimitukset. ) ( ) b) (7,) 7, c) ( ) d) (π ) π. ) 0 0 b) c) d) 7. ) 9 b) 0,0 c) 9 d) π . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) Luvun - vstluku on -(-). Luvun

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro Ehdot 3. Mksu suoritet se m vluutss, mistä objektiivi o ostettu. Mksu suoritet 4 viiko kuluess cshbck-dokumettie spumisest. 4. Objektiivi tulee oll Focus Nordici mhtuom j se tulee oll ostettu virllise

Lisätiedot

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14).

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14). Auiteettiperiaate Huom 4 Jaksolliste suorituste periaate soveltuu luoollisesti laia- ja luottolaskelmii. Lähtökohtaisea yhtälöä o yhtälö (14). Auiteetti Nimellisarvoltaa K 0 suuruise laia maksuerä k, joka

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT OPETTAJAN MATERIAALI

TEHTÄVIEN RATKAISUT OPETTAJAN MATERIAALI TEHTÄVIEN RATKAISUT OPETTAJAN MATERIAALI Sisällysluettelo 1 Prosettilasketa ja verotus 3 Prosettilasketa 3 Verotus 18 2 Hiat ja raha arvo 23 Ideksit 23 Euro ja muut valuutat 39 3 Laiat ja talletukset 52

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi! MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske

Lisätiedot

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95 9..008 (9). Lskime käyttö.. Lske tskulskimell seurv lusekkee rvo j tulos kolme umero trkkuudell: 4 + 7 t 60,0 + Rtkisu: 4 + 7 =,950...,95 t 60,0 + Huom: Lskimiss o yleesä kolme eri kulmyksikköjärjestelmää:

Lisätiedot

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan 3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa

Lisätiedot

Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.

Laskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan. 2. Peruslsket 2.1 Yhtee- j väheyslsku Lske: 23 14 9 MENU. Vlitse Mi Syötä lskuluseke. Pi EXE. Lskut kirjoitet vsemp reu, vstukset tulevt oike reu. 2.2 Näytö tyhjeys Vlitse Edit j pi Cler All. Pi OK. Huom!

Lisätiedot

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa

Lisätiedot

MAB7 Loppukoe 25.9.2014

MAB7 Loppukoe 25.9.2014 MAB7 Loppukoe 25.9.2014 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko konseptin ekalle sivulle yläreunaan! Valitse kuusi tehtävää, joihin vastaat. Muista että välivaiheet perustelevat

Lisätiedot

Huippu 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Huippu 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Hank maksaa kunnallisveroa 22 % verotettavasta tulostaan eli 0,22 52 093,84 = 11 460,6448 11 460,64. Hank maksaa kunnallisveroa 11 460,64. Vastaus: 11 460,64 K2. Kimin maksaman

Lisätiedot

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto Liike-elämä matematiikka Opettaja aieisto Pirjo Saarae, Eliisa Kolttola, Jarmo Pösö ISBN 978-951-37-5741-0 Päivitetty 13.8.2014 Tehtävie ratkaisut - Luku 1 Verotus - Luku 2 Katelaskut ja talousfuktiot

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Jonon neljä ensimmäistä jäsentä saadaan sijoittamalla n= 1, n= 2, n= 3 ja n = 4 lausekkeeseen TEHTÄVIEN RATKAIUT Luku 5. 0. ) Joo eljä esimmäistä jäsetä sd sijoittmll,, j lusekkeesee +. + + 5 + + 7 + 6+ 9 + 8 + b) ijoitet,, j lusekkeesee + ( ). + ( ) + ( ) + + ( ) + ( ) + Vstus: ) 5, 7, 9, b),,,

Lisätiedot

2.2 Monotoniset jonot

2.2 Monotoniset jonot Mtemtiik tito 9, RATKAISUT Mootoiset joot ) Kosk,,,, ii 0 Lukujoo ( ) o siis lhlt rjoitettu Toislt 0 Lukujoo (

Lisätiedot

Potenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea.

Potenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea. Potessi 9. ) Kirjoit potessiksi j 7 ( 7) ( 7) ( 7). Kirjoit kertolskuksi 9 j ( ). Lskuj ei trvitse lske. ) 5 j ( 7) 9 9 9 9 9 9 j ( ) ( ) 9. Lske. ) 0 7 9 ) 000 9 8 9. Lske. ) ( ) ( ) ) 7 95. Yhdistä prit.,

Lisätiedot

2.1 Kertaus prosenttilaskennasta

2.1 Kertaus prosenttilaskennasta Verotus 2.1 Kertaus prosenttilaskennasta 1. Alennukset yhteensä 1500 + 800 = 2300 Alennusprosentti 2300 0,184 18,4% 12500 Vastaus: Alennus 18,4 % 2. Reetun alennusprosentti: 99,90 0,8649... 115,50 alennusprosentti100%

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

3 Lukujonot matemaattisena mallina

3 Lukujonot matemaattisena mallina 3 Lukujoot matemaattisea mallia 3. Aritmeettie ja geometrie joo 64. a) Lukujoo o aritmeettie joo, joka yleie jäse o a 3 ( ) 4 34 4 4 b) Lukujoo o geometrie joo, joka yleie jäse o c) Lukujoo o geometrie

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa

Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa Harjoituksia 9 Aihe: Yhtälön käyttö soveltamisessa ja ongelmanratkaisussa 1. Kirjoita yhtälö ja ratkaise x. a) lukujen x ja 6 summa on yhtä suuri kuin lukujen x ja 4 tulo. b) Kun luku x kerrotaan kolmella

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

Lyhyt, kevät 2016 Osa A

Lyhyt, kevät 2016 Osa A Lyhyt, kevät 206 Osa A. Muodostettu yhtälö, 2x 2 + x = 5x 2 Kaikki termit samalla puolla, 2x 2 4x + 2 = 0 Vastaus x = x:n derivaatta on x 2 :n derivaatta on 2x f (x) = 4x + derivoitu väärää funktiota,

Lisätiedot

NIPSUT: IHMISET AIKA KAUPPA, LÄÄKÄRI ASIOINTI VAPAA AIKA RUOKA YHTEISKUNTA KIRJAIMET MINÄ ITSE AIKA AIKA IHMISET IHMISET KAUPPA ASIOINTI KAUPPA

NIPSUT: IHMISET AIKA KAUPPA, LÄÄKÄRI ASIOINTI VAPAA AIKA RUOKA YHTEISKUNTA KIRJAIMET MINÄ ITSE AIKA AIKA IHMISET IHMISET KAUPPA ASIOINTI KAUPPA AIKA IHMISET NIPSUT: AIKA AIKA IHMISET IHMISET KAUPPA, ASIOINTI LÄÄKÄRI KAUPPA ASIOINTI KAUPPA ASIOINTI LÄÄKÄRI LÄÄKÄRI VAPAA AIKA RUOKA VAPAA AIKA VAPAA AIKA RUOKA RUOKA YHTEISKUNTA NUMEROT JA KIRJAIMET

Lisätiedot

Riemannin integraali

Riemannin integraali LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu

Lisätiedot

Vaihdettavat valuutat klo 15.30

Vaihdettavat valuutat klo 15.30 HAAGA-HELIA HARJOITUS 4/Ratkaisut s. / 6 Liike-elämän matematiikka Syksy 20 Käytä tehtävissä tarvittaessa alla olevia valuuttakursseja. Kurssit ilmaisevat yhden euron arvon kyseisessä valuuttayksikössä.

Lisätiedot

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä. .. Lukujoo Aluksi Mtemtiiklle o erityise tyypillistä se, että käytäö tiltee settm ogelm bstrhoid. Käytäössä tämä trkoitt sitä, että siitä krsit lilluk vrret. Trkstelu kohteeksi jätetää vi si loogie ydi

Lisätiedot

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta mperee tekillie yliopisto hum.8.3 Kostruktiotekiik litos EDE-00 Elemettimeetelmä perusteet. Lueto vk Syksy 03. Mtemtiik j mtriisilske kertust Yleistä Kirjoittele täe joiti kurssi keskeisiä sioit iille,

Lisätiedot

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x) BM20A580 Differetiaalilasketa ja sovellukset Harjoitus 3, Syksy 206. Laske seuraavat itegraalit si(4t + )dt (b) x(x 2 + 00) 000 dx (c) x exp(ix )dx 2. Mitä o y, ku (x ) 2 + y 2 = 2 2, etäpä y? Vastaukset

Lisätiedot

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä? Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.

Lisätiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja. DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

S , Fysiikka IV (ES) Tentti S-1436, Fysiikk IV (S) Tetti 81 35 19 1 Vierekkäiste spektriviivje piei hvittu tjuuser Cl F mlekyyli 1 rttispektrissä 1,1 1 Hz Lske tmie välie etäisyys mlekyylissä Rtkisu Kksitmise mlekyyli pyörimiseergi

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

3 Lainat ja talletukset

3 Lainat ja talletukset 3 Laiat ja talletukset Korkolasku 17. 0,8 3 = 64,96 ( Lähdevero määrä pyöristetää alaspäi täysii kymmeii setteihi. Lähdeveroa peritää 64,90. 173. 0,05 1 6 = 40,5 ( a 0,8 40,5 = 11,7 ( Lähdeveroa peritää

Lisätiedot

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT 9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT ALOITA PERUSTEISTA 370A. Kunnallisveroprosentti oli 19,5, joten 31 200 tuloista oli maksettava kunnallisveroa 0,195 31 200 = 6084. Vastaus: 6084 euroa 371A. a) Hajuveden

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikk Infrrkentmisen j kivnnisln työnjohdon koulutus (ESR) MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI Hrjoitustehtävien rtkisut Ari Tuomenlehto - 0 - Hrjoitustehtävien rtkisut 1.

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran / m kertaa vuodessa / jatkuvasti Diskonttaus

Lisätiedot

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat Korkolasku, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti i = p 100

Lisätiedot

7.lk matematiikka. Geometria 1

7.lk matematiikka. Geometria 1 7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,

Lisätiedot

1 Prosenttilaskenta ja verotus 3. 2 Hinnat ja rahan arvo 21. Indeksit 21 Euro ja muut valuutat 36 Kertaustehtäviä 43. 3 Lainat ja talletukset 48

1 Prosenttilaskenta ja verotus 3. 2 Hinnat ja rahan arvo 21. Indeksit 21 Euro ja muut valuutat 36 Kertaustehtäviä 43. 3 Lainat ja talletukset 48 Sisällysluettelo 1 Prosenttilaskenta ja verotus 3 Prosenttilaskenta 3 Verotus 12 Kertaustehtäviä 19 2 Hinnat ja rahan arvo 21 Indeksit 21 Euro ja muut valuutat 36 Kertaustehtäviä 43 3 Lainat ja talletukset

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio. Yo-tehtäviä Mb06 kurssista Sarja 1 k09/12. Mikä on suurin arvo, jonka lauseke x + y saa epäyhtälöiden x 0, y 0, 2x + 3y 24, 5x + 3y 30 määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit.

Lisätiedot

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella H 8.3.2 uontegrlt: vektoreden pntntegrlt Tvllsn tpus pntntegrlest on lske vektorkentän vuo pnnn läp: Trkstelln pnt j sllä psteessä P (x, y, z olev pnt-lkot d. Määrtellään vektorlnen pnt-lko d sten, että

Lisätiedot

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6 Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4:

****************************************************************** MÄÄRITELMÄ 4: . Murtopotessi MÄÄRITELMÄ : O Olkoo prillie, positiivie kokoisluku. Ei egtiivise luvu :s juuri trkoitt sellist ei-egtiivist luku b, jok :s potessi o. Merkitää b. Kute eliöjuureki tpuksess, luku b täyttää

Lisätiedot

LASKENTA laskentakaavat

LASKENTA laskentakaavat LASKENA lketkvt Kvkokoelm älle ivulle o koottu yleiiät j ueiite trvitut lketkvt. Näitä käytetää hihleveyde j keliväli lket. Liäki o koottu muutmi muuokvoj. Hhih mitoittmie käy helpoti Heomitoituohjelmll.

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä 2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu 83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto kijn tiot kijn sukunimi kijn tunimt kijn llkirjoitus Lupkirjn tyyppi* Lupkirjn numro* Lupkirjn myöntänyt vltio kmus- j ilmoituslomk LPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupkirjoj vrtn vittv lntoko- j trkstuslntolusunto

Lisätiedot

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi. S-436, FYSIIKKA IV (EST) Kevät 5, LH Rtisut LH- Lse liui Ferieergi olettll että joie toi luovutt yhde eletroi johtovyöhö Johtvuuseletroit uodostvt vp vuoroviutttto eletroisu Kliui tiheys o 8,5 g / c 3

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt

2.4. Juurifunktio ja -yhtälöt .. Juurifuktio j -yhtälöt.. Juurifuktio j -yhtälöt Juurifuktio lähtökoht void pitää potessifuktiot: f (x) x, missä o luoollie luku;,,,, j yhdistety potessifuktio määrittelee puolest yhtälö f (x) [g(x)],,,,,...

Lisätiedot

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,

Lisätiedot

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia 3.9 Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia 3.9. Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia Lukujoo määritelmä harjoituksia 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3

Lisätiedot