1.1 Lukujoukot ja laskutoimitukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1 Lukujoukot ja laskutoimitukset"

Transkriptio

1 . Lukujoukot j lskutoimitukset. Lukujoukot j lskutoimitukset. ) ( ) b) (7,) 7, c) ( ) d) (π ) π. ) 0 0 b) c) d) 7. ) 9 b) 0,0 c) 9 d) π

2 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) Luvun - vstluku on -(-). Luvun vstluku on. 9 9 b) Luvun käänteisluku on. Luvun 9 käänteisluku on 9. c), 9 9 d) ei ole määritelty, kosk juurrettv - < ),9, b) ei määritelty, kosk juurrettv - < 0 c) 0, 7

3 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ), sillä 9. b) Ei voi lske, sillä < 0. c), sillä 7. ), kosk b), kosk ( ) c) 7, kosk 7 d) ( ). ),, - 7 b) π ( 7) π 7

4 . Lukujoukot j lskutoimitukset 9. ) ( ) b) ( ) ),, b),,. ei ole lkuluku 7 on lkuluku - < ei ole lkuluku on lkuluku ei ole lkuluku 0 < ei ole lkuluku Alkulukuj ovt 7 j.

5 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) 7 b) 7 c) 0. ) b) Molemmt ovt jollisi yhteisillä tulon tekijöillä. Tulojen tekijöistä yhteisiä ovt:, j.. Kirjoitetn luvut lkulukujen tuloin. Tulojen tekijöistä yhteisiä ovt:,,, j.

6 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) 0 b) c) ( ) ( ). ) 9 b) 0 c) 7 7. ) { [ ( ) ]} [ ( ) ] ( ) b) { [ 7 ( ) ]} { [ 7 ] } ( 9) c) { [ ( ) ]} ( ) { ( 00) }

7 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) - { [0 ( 0) ] } - { [0 ( ) ] } - { [0] } - {-0} b), 0,(0,,)(,,), 0,(-)( 0), (-0,)(-0), 0, 9. ) 7 (7 ) b) 7 7 7( - )

8 . Lukujoukot j lskutoimitukset 0. ) 7 (-0) (7 0) 7 b) 9 ( 9). ) 9 9 (9 ) b) 0 0 ( 0) ( 0 0 ) 0(0 0 ) 0 0

9 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) 0 b) c). ) b). ) b) 9 c) 0 0 9

10 . Lukujoukot j lskutoimitukset. ) : 7 ( ) 7 (-) 7 7 b) {0 [ ( 0) ] } {0 [ ( ) ] } {0 [ 0 ] } {0 [0] } {-9} 9. ) ( 0) 9 b) (-) 97 ( - 97) 0

11 . Murtoluvuill lskeminen. Murtoluvuill lskeminen 7. ) ( b) ( 0 7. ) ) 0 7 j ) 7 b) j 9 9 c) ) j ) 9

12 . Murtoluvuill lskeminen 9. ) b) ) 9 9 b) c) 0 0 9

13 . Murtoluvuill lskeminen. ) ( b) 7 7 ) ) c) ) (. ) ( 0 b) ) ( c) ) 0) )

14 . Murtoluvuill lskeminen. ) ( 7) 7 b) 9 ti 9 ( ( ) ( ) 9 ( ( ) ( ) c) ) 7 : 7 7 b) ( ) 9 c) 7 : 7 7 7

15 . Murtoluvuill lskeminen. ) / / b) : : / 9 9 9/ 0 c) 9 : / 9 / ( 9) / /. ) ) 7 ) b) ) 7 ) / 7/ c) 7/ / d) 7 :

16 . Murtoluvuill lskeminen 7. ) 0 7 ) ) b) : ( ) : ( ) : ( ) / 9 / 9 9. ) b) 7 7 : c) : ) ) / 9/ /

17 . Murtoluvuill lskeminen 9. ) 7 ) / / b) ) ( : ( ) c) 9 9 : ) 9 7

18 . Murtoluvuill lskeminen 0. Luvut ovt: ) j. ) 7 ) 7 b) ) ) ) b b on edellisen käänteisluku eli 7

19 . Murtoluvuill lskeminen. ) ) 7 j 0 0 ) 7 b) j c) ) 7 j 7 ). ) ) ) b) ) 7 / / c) / / d) : 7 7 : 7 7 7/ 7/ ( 9 9

20 . Murtoluvuill lskeminen. ) ) ) b) : 9 ) c) 7 : 7 : ). ) 7 ) ( b) 7 ) ( c)

21 . Potenssien lskusäännöt. Potenssien lskusäännöt 7 b) ( ). ) c) d) e) ( ) 9 f) 7. ) 7 b) 7 c) 79 d) 79. ) 9 7 b) : : ) 0 c) ( ) ( ) 9 9 ( 7) 7 9 d) [ ( ) ] : ( ) [ ( ) ] : ( ) [ ] : ( ) (

22 . Potenssien lskusäännöt 9. ) 7 b) b b b b c) y y 7 y 7 y d) ) ( ) b) ( ) y ( ) y 7 y c) d) ( )

23 . Potenssien lskusäännöt. ) ( ) 0 y y y b) ( ) ( ) c) ( ) ) ( ) ( ) ( s s s s. ) b) 9 c) ( ) 9 d). ) / / b) ( ) ( ) 9 9 c) ( ) ) ( y y y y y y y y y y

24 . Potenssien lskusäännöt. ) ,9 0,9 0 0,9 b) 00 0, 0, 0 0, c) d) ( ) 0 0 ) ( ) ( e) 0 ) ( ) ( 0 f) 9 9 ) ( ) (. )

25 . Potenssien lskusäännöt b) ( ) ( ) ( ). ) b) c) d) 0 e) 9 7. ) b) 7 7 c) 7 ) ( d) ) ( 0 k k

26 . Potenssien lskusäännöt. ) ) ( b) 0 / / c) t t t t t t t t t d) t t t t t t t t e) ) ( f) ( ) ) ( ) ( ) ( ) ( 9. ) 7 0) ( ) ( b) ( ) ( ) ) ( ) ( 9 ) ( ) ( b b b b b b c) ) ( ) ( ) (

27 . Potenssien lskusäännöt 0. ) ) (0, b) , 0,0 c) ) ( ) b) ( ) ( ) ( 7

28 . Potenssien lskusäännöt. Sievennetään ensin lusekett: ) ( m m m m m Kun, niin 7. ) b) () () c) ( ) ( ) 9 ) ( d) 79 ) (

29 . Potenssien lskusäännöt. ) 9 : : b) ( ) ( ) ( ) 0 0 c) : d) ( - ) - - (-). ) 0 c c c c c c b) t t t t t t t t t c) ( ) 0 ) ( ) ( ) ( y y y y d) 7 9

30 . Potenssien lskusäännöt. ) ) ( / / b) t t t c) d) k k k k k k k k 7. ) b) b b b b

31 . Luseke j lskutoimitukset. Luseke j lskutoimitukset. ) b) 9 9. Lusekkeen rvo, kun ) 0 on b) on ( ) ( ) 0 c) on 70. Lusekkeen rvo, kun ) on 0 b) on ( ) ( ) 7 c) on / 9/

32 . Luseke j lskutoimitukset 7. ) Auton jrrutusmtkksi, kun uton nopeus on 0 km/h, sdn 0, 0 0,0 0 7, (metriä). b) Jos nopeus ksv kksinkertiseksi nopeudest 0 km/h nopeuteen 00 km/h, niin jrrutusmtkksi sdn 0, 00 0,0 00,0 (metriä). Jrrutusmtk ksv,0 m 7, m 7, m Vstus: ) 7, m b) 7, m 7. ) 7 ( ) ( ) 7 b) ( ) ( ) c) ( ) ( )

33 . Luseke j lskutoimitukset 7. ) y y y y y y y y y y b) ) ( ) ( y y y y y c) ) ( ) ( y y y y y y y y y y y 7. ) ) ( ) ( ( )

34 . Luseke j lskutoimitukset b) [ ( ) ] ( ) c) [ ( ) ( )] ( ) ( ) 7. Sievennetään lusekett ( ) ( ) Lusekkeen rvo, kun 999 on

35 . Luseke j lskutoimitukset 7. ) Lusekkeiden j summ ( ) 7 b)lusekkeiden j erotus ( ) 77. Lusekkeiden j summ on 7 ) ( ) ( Lusekkeiden j erotus on ) ( ) ( Summn j erotuksen erotus on siis ( ) ( ) 7 7 7

36 . Luseke j lskutoimitukset 7. Suorkulmion knnn pituus on j korkeus yksikköä knt lyhyempi eli 7. ) Piirin lusekkeeksi sdn knt korkeus ( ) ( 7) b) Piirin rvo, kun 0, on Vstus: ) 7 b) ) (7 ) 7 b) ( ) ( ) 0 c) ( 9) ( ) ( 9) 9

37 . Luseke j lskutoimitukset 0. ) ( ) ( ) 0 b) (p ) 7 p p p c) ( k) ( k ) k k. ) ( ) 0 b) ( ) c) ( ) Perunoiden hint on /kg. Keskimääräinen myynti päivässä on 00 kg. ) Keskimääräinen päivämyynti ksv kg, joten myynti päivässä on siis 00 (kg). Päivän myyntitulot ovt tällöin (00 ) ( ). 7

38 . Luseke j lskutoimitukset b) Päivän perunn myynti on 0 kg keskimääräistä pienempi, joten 0. Päivän myyntitulot ovt siis ( 0) ( ). Vstus: ) 00 b) 900. ) b) c) 9 9. ) y y b) y c) ( ) 0 0 0

39 . Luseke j lskutoimitukset. ) / / / / t t t b) / / / / c) / / / 9 9 ( ). ) b) s s s s c) y y y y y y y y 9

40 . Luseke j lskutoimitukset ) 9 9 b) z z z z z z z z ( 9) z z z z z z 9. ) 0 b) ( ) ( ) 9 c) Lusekkeen rvo, kun, on 9 0

41 . Luseke j lskutoimitukset 9. )( ) ( ) 9 9 b)( ) ( ) ( ) [ ] [ ] ) (9 ) 9 ( ) b) ( ) ( ) ( ) ( ) c) ( ) ( )

42 . Luseke j lskutoimitukset 9. ) 7 7 b) y 9y y 9y c) y y 9. ) Olkoon kun käyntikertojen määrä. Kustnnuksi kuntoslill A, kuv luseke 70 ( ). Kustnnuksi kuntoslill B kuv luseke ( ). b) Lsketn kustnnukset, kun käyntikertoj on kpl eli. Kuntosli A: ( ) Kuntosli B: 0 ( ) Kosk <, niin kuntosli A on edullisempi käyttää. Vstus: ) kuntosli A: 70, kuntosli B: b) Kuntosli A on edullisempi käyttää.

43 . Polynomi. Polynomi 9. Polynomej ovt, c, d, e, f, g, sillä näissä lusekkeiss muuttujtermien eksponenttein positiivisi kokonislukuj. Lusekkeess b on muuttuj nimittäjässä j lusekkeess h muuttuj juurrettvn. Nämä eivät ole polynomej. 9. Polynomi Nimi Termit Termien Kertoimet Muuttujost Polynomin steluvut steluku binomi,, 0, -,, trinomi,,,,,, 0,,,,,,,,,,, 9. () P() Q.

44 . Polynomi 9. Polynomin R lusekkeeksi sdn: R() P( ) ( ) 97. ) Polynomien Q j P summ Q() P() 7 b) Polynomien Q j P erotus Q() P() ( ) c) Q() P() ( ) ( ) 9. Polynomit ovt P() 7 j Q() 9. ) P() Q() ( 7) ( 9)

45 . Polynomi b) P() Q() ( ) ( ) 9 7 ) 9 ( ) ( ) ) ( ) ( ) ( R Q P ) ( ) ( b) [ ] ) ( ) ( Q P ) ( ) ( Q P ) ( ) (

46 . Polynomi 00. Polynomit ovt P() j Q(). R() [Q() P()] [( ) ( )] [ ] R(-) ( ) ( ) 9 0. ) b) ( ) ) ( ) ( c) () ( ) ( ) 0. ) ( ) ( ) b) ( ) ( ) ( ) 0

47 . Polynomi 0. ) ( ) ( ) ( ) b) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 0. ) ( )( ) 7 b) ( )( ) 0. ) ( )( ) 0 0 7

48 . Polynomi b) ( )( ) ) ( ) ( 0 0. ) ( )( ) ) ( ) ( 7 b) ( )( ) ) ( ) ( ) ( ) ( 07. ) ( )( ) ) ( ) ( ) ( ) ( 0 0

49 . Polynomi b) ( ) ( )( ) 0. ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) b) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ) - ( )( ) ( ( ) ( ) ) ( ) 9

50 . Polynomi b) ( )( ) ( )( ) ( )( ) ( ) ( ) ) ( ) ( ) 9 b) ( ) ( )( ) ( ) ) ( y)( y)( y ) ( y y y )( y ) ( y )( y ) y y y y 0

51 . Polynomi b) ( ) ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ). ) [( ) ( ) ]( [ ) ( ) ] [ ][ ] ( )( 7 7) b) [( )( ) ] ( 0 0) ( 0 9 0)

52 . Polynomi. HUOM! Kirjn. pinoksess vstuksess virhe. ( )( ) ( )( ) ( ) ( 0 ) 7 ( 7 ) 0 P() Näin ollen ) P(0) 0, b) P() 0, c) P() 0.. ) ( ) ( )( )( ) ( )( ) ( )( ) m m m m m b) ( ) ( ) m ( m) m m m ( m ) m m

53 . Polynomi. Väite: b c, kun mn, b m n j c m n. Todistus: Kun mn j b m n, niin b (mn) ( m n ) m n ( m n )( m n ) m n m m n n m m n n Toislt, kun c m n, niin c (m n ) ( m n )( m n ) m m n n Näin ollen b c, kun mn, b m n j c m n.

54 . Polynomi. Suurennetun suorkulmion knt on (cm) j korkeus y (cm). ) piiri on: ( )(y ) y y (cm) b) Pint-l on knnn j korkeuden tulo: ( )( y ) y y (cm ) Vstus: ) Piiri: y (cm) b) Al: y y (cm ) 7. ) Merkitään lipun hinnn muutost euroin kirjimell. Muodostetn myyntitulojen luseke tulukon vull. Lipun hint ( ) Kävijöiden määrä (kpl)

55 . Polynomi Myyntitulot hint kävijämäärä ( )( 00 0) 00 ( 0) 00 ( 0) b) Kun lipun hint on,0, niin hinnnkorotus on,0 -,0, joten,0. Myyntitulot ovt tällöin 0, 00, 000 7, ( ) Vstus: ) b) 7,0. )Suorkulmion muotoisen m-lueen ympärysmitt on 00 m. Merkitään toist sivu muuttujll, jolloin toinen sivu on 00 0 (m). b) Pint-lksi A() sdn knnn j korkeuden tulo A() ( 0 ) 0 (m ).

56 . Polynomi c) Pint-l A(), kun 0 m on A(0) (m ) Vstus: ) 0 (m) b) 0 (m ) c) 00 m 9. ( b) ( b) ( b)( b) ( b)( b) ( b b b ) ( b b b ) ( b b ) ( b b ) b b b b b Kun j b 00 00, niin ( b) ( b) b

57 . Polynomi 0. ) y y 7 ( ) y 9 y b) y( y y ) y y y y y y. ) ( 7)( ) b) ( )( ) c) ( )( ) ( ) ( ) 7

58 . Polynomi. )( ) ( )( ) 9 9 b) ( )( ) ( )( ) ( )( ) ) ( ) ( 0 c) ( )( ) ( )

59 . Polynomi. Kun til plkk ylimääräistä poimij, niin poimijoit on 0. Jokinen näistä poimii keskimäärin 00 0 kg. Stokuden ikn kerätty mrjmäärä m() (0 )(00 0) (kg) 0 poimij keräsivät mrjoj m(0) (kg) Vstus: Kuden ikn kerätty mrjmäärä m() poimij keräävät mrjoj yhteensä 000 kg. 9

60 . Murtolusekkeit. Murtolusekkeit. ) b) c) d) n n n n n n n n n n. ) ( ) / / / / b) ( ) ( ) 0 0

61 . Murtolusekkeit. ) ) ) b) ( ) 7. ) ( ) ( ) 7 ) b) ( ) ( ) 0 0 ) ) b b b b b b 0 7 b. ( ) ( ) ) ) y y y y 0 y y y

62 . Murtolusekkeit 9. ) ( ) b) ( ) ) ) 0. ) ( ) ( ) ( ) ) ) / / b) ( )( ) ( ) ( ) ) )

63 . Murtolusekkeit. ) ( ) ) ( ) ) / / / / b) ) )( ( c) n n n n n n n Sievennetään ensin lusekett j sijoitetn vst sitten. ( ) ) ) ( Sijoitetn. ( ) ( )( ) ( )( ) ( ) ( )

64 . Murtolusekkeit. Lvennetn smnnimisiksi y y y y y y y y y ) ) Sijoitetn lusekkeeseen y j y y y. ) / / / / b) : / /. ) : / / / / b) ( ) : / / b b b b b b

65 . Murtolusekkeit. ) : / / ( ) b) 0 : 9 / 9/ ) ( ) b) b ( b ) c) y ( y). ) 0 ( ) b) y 7 ( y 7) c) ( )

66 . Murtolusekkeit 9. ) 0b 0 ( ) 0 b b) y y ( ) y y c) b b ( ) b b 0. HUOM! Kirjn. pinoksess -kohdn vstuksess virhe. ) ( ) ( ) 0 / / b) ( ) ( ) 0. ) ( ) b) ( ) ( ) ( ) ) ( 9

67 . Murtolusekkeit. 9 : 9 ( ) / ( ) /. ) ) ) ( t ) ( t ) t t t t t 9 ( t ) 9/ t / b) 0) s ) s 0 0 0s 0 s 0 s 0 ( s ) ( s ) 0 0s 0 (s ) 0 7

68 . Murtolusekkeit. ) ( ) ( )( ) ( )( ) ) ) b) ( )( ) ) ( ) ( ) / / b) : / /. ) 7 ( ) 9 b) y ( ) y c) ( )

69 . Murtolusekkeit 7. y y : 0 y 0 y ( y) 0 ( y) ( y) 0 ( y) 9

70 . Ensimmäisen steen yhtälö. Ensimmäisen steen yhtälö. ) 7 :7 7 b) ( ) ( ) :( ) 9. ) ( ) : 70

71 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ( ) ( ) : ( ) 0. ) ( ) ( ) ( 7 ) : ( 9 b) c ( c) ( c ) c ( c ) c c c c c c c c c c c : c 7

72 . Ensimmäisen steen yhtälö. ) ( )( ) ( ) 9 9 b) ( ) ( )( ) :( ). ) ( ) ( ) epätosi Yhtälöllä ei ole rtkisu. 7

73 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ( - ) ( ) identtisesti tosi Yhtälön rtkisuj ovt kikki reliluvut.. ) ( ) ( ) ( ) identtisesti epätosi Yhtälöllä ei ole rtkisu. b) ( ) ( ) : 0 0 7

74 . Ensimmäisen steen yhtälö. Sijoitetn yhtälöön j rtkistn. :. Jos on yhtälön rtkisu, niin se toteutt yhtälön. Sijoitetn siis yhtälöön ( k). ( k) 0 k k ( ) : ( ) k 7

75 . Ensimmäisen steen yhtälö. ) Merkitään otetut kopiot. Kuukuden lsku oli 0 euro. 0 0, 0 0 0,0 0 0 : 0, ,0 Kopioit otettiin 00 kpl. b) Merkitään kopion hint. Kuukuden lsku oli euro : 00 0,07 00 Kopion uusi hint on 0,07 euro. Kopion hint nostettiin 0,07 0,0 0,0 Vstus: ) 00 kpl b) 0,0 eli snt 7

76 . Ensimmäisen steen yhtälö 7. Luonnolliset luvut ovt kokonislukuj. Esimerkiksi: n, n j n ovt kolme peräkkäistä luonnollist luku. ( ) ( ) n n n 9 n n n 9 n 9 : 9 n Tällöin n n Vstus: Luvut ovt, j.. Merkitään: Lillin ikä tällä hetkellä Petrn ikä tällä hetkellä vuoden kuluttu: Lillin ikä Petrn ikä 7

77 . Ensimmäisen steen yhtälö Petrn ikä (Lillin ikä) ( ) : Lilli j Petr Vstus: Lilli v j Petr v. 9. Merkitään nopeusero 0, h kuluttu välimtk on 0 eli 0,7 km on kurottu kiinni. 0, 0, 7 :0, 0, 7 km km, 0, h h Vstus: Nopeusero oli, km/h. 77

78 . Ensimmäisen steen yhtälö 0. Merkitään lkuperäinen kokonisluku Jos lukuun lisätään yhdeksän loppuun, luvun ykköset ovt 9 j luku itse on kymmeniä ( ) 9 : Vstus: Alkuperäinen kokonisluku on.. ) ) ) ) : 0 7

79 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ) ) ) :. HUOM! Kirjn. pinoksess on -kohdss virhe. ) ) ) :( ) 79

80 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ) ) ) ( ) : (. ) 7 ) ) 7 ( ) ( 7) 9 ( ) tosi Yhtälön rtkisuj ovt kikki reliluvut. 0

81 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ) ) ( ) ( ) ( ) :( ). ) ) ) ) ) 9 :

82 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ( ) ( ) ( ) 0 9 : Merkitään käteen stu kuukusiplkk 0 0 0) ) 0 ) 0) 0 0) ( ) : , Vstus: Kuukusiplkk oli n. 09 euro.

83 . Ensimmäisen steen yhtälö. Merkitään tilusmtkn hint 0 ) ) ) Kustnnukset: 0 euro 0euro Vstus: 0

84 . Ensimmäisen steen yhtälö 7. Jos on rtkisu, niin se toteutt yhtälön. Sijoitetn ) 9 : 9 9 Vstus:

85 . Ensimmäisen steen yhtälö p p. p ) ) p p p ) p p p p p p 7p :7 p 7 7 Vstus: p 7 9. ) ( ) ( 7) 7 7 :

86 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ( ) ( ) :9 9 ( 70. ) ) ) ) ( ) 0 ( ) 0 ( ) ( ) :

87 . Ensimmäisen steen yhtälö b) ) ) 0 0 epätosi Yhtälöllä ei ole rtkisu. 7. Merkitään korkeus (cm), jolloin knt (cm) Piiri 0 cm ( ) : Knt on 9. Vstus: Korkeus on cm j knt on 9 cm. 7

88 . Ensimmäisen steen yhtälö 7. Merkitään luokn oppilt (kpl) Tnsseihin osllistui Kolme tnssijoist oli sirn, jolloin tnssijoit oli :( ) Vstus: Oppilit luokll oli. 7. ) ) ) ( ) Vstus:

89 . Villininen toisen steen yhtälö. Villininen toisen steen yhtälö 7. ) ( )( ) 0 0 ti 0 : b) ( )( ) 0 0 ti 0 ti 0 : 7. ) ( )( ) 0 0 : ti 0 : ( ) 9

90 . Villininen toisen steen yhtälö b) 0 ( ) 0 0 : ti 0 0 : 7. ) 0 ( ) 0 0 ti 0 : b) 0 ( ) 0 0 ti 0 ti 0 90

91 . Villininen toisen steen yhtälö c) 0 ( ) 0 0 ti 0 :( ) 77. ) 0 ( ) 0 0 ti 0 : b) 0 ( ) 0 0 ti 0 0 ti :( ) 9

92 . Villininen toisen steen yhtälö c) 0 0 ( ) 0 :( ) ti 0 0 : 7. ) ( ) 0 0 ti 0 :( ) b) ( ) ti 0 :( ) 9

93 . Villininen toisen steen yhtälö 79. ) ( ) 0 ( )( ) 0 0 ti 0 b) ( ) 0 0 ti ( ) 0 ( )( ) 0 : 0 ti 0 : 0. ) 0 0 ( ) 0 0 ti 0 0 9

94 . Villininen toisen steen yhtälö b) ( ) ( ) 0 0 ti 0 :. Esimerkiksi yhtälöt ) ( )( ) 0 b) ( )( ) 0 c) ( )( b) 0. Polynomeill on sm rvo, kun ne ovt yhtäsuuret. ) : 9

95 . Villininen toisen steen yhtälö b) 0 0 ( ) 0 0 ti 0 :. ( 7 )( 7 ) ti

96 . Villininen toisen steen yhtälö. h( t) t t ) h () b) Kun pllo osuu mhn, on korkeus 0 m. t t t ( t) 0 0 t 0 ti t t t 0 :( ) Vstus: ) Pllo on m korkeudell. b) Pllo osuu mhn s kuluttu.. )( ) 0 b) 0 9

97 . Villininen toisen steen yhtälö. Jos on juuri, se toteutt yhtälön. ( ) ( p) p ( ) 9 p 9 p :( ) p Jos p, niin yhtälö on muoto: ( ) 0 0 ( ) 0 0 ti 0 0 ti Vstus: Kun p, niin yhtälön toinen juuri ( lisäksi) on 0. 97

98 . Villininen toisen steen yhtälö 7. ) ±9 b) ± ±,7 c) Ei rtkisu, kosk yhtälön oikelt puolelt ei voi ott neliöjuurt.. ) 0 ± b) 0 ± c) ei rtkisuj 9

99 . Villininen toisen steen yhtälö 9. ) 0 0 ± b) ( ) 0: 0 ± c) ( ) : ± ±, 99

100 . Villininen toisen steen yhtälö 90. ) 7 7 ti 7 b) : 9 ti c) :( ) Minkään reliluvun neliö ei voi oll negtiivinen, joten yhtälöllä ei ole rtkisu. 9. ) 0,0s 00 s 00 s ± 00 s ± 0 00

101 . Villininen toisen steen yhtälö b) 0,0k 0, 0 0,0k k k 0, : 0.0 0, 0 0,0 ± 0 9. ) ( t ) t t t t t : ( ) ei rtkisuj b) 7 : ( ) 9 ei rtkisuj 0

102 . Villininen toisen steen yhtälö 9. ) t t 0 t 0 b) t t t 9 ± c) t t Yhtälöllä ei ole rtkisuj, t : n rvoill eli ei millään 9. Merkitään neliön sivu kirjimell, > 0. Neliön pint-l on tällöin. Sdn yhtälö ±, kosk > 0. Neliön piiri on silloin m,9...m,9 m. Vstus:,9 m 0

103 . Villininen toisen steen yhtälö 9. Turon liturin l on,m 7,m. m Merkitään Petterin liturin sivu kirjimell, > 0. Sdn yhtälö 7, ± 7, 7,,7 ; > 0 Vstus: Petterin liturin sivu on,7 m. 9. Kikkin lut rkentmiseen kului cm 00m 0,m 0m. 00 m Jos neliönmuotoisen lttin sivun pituus on m ( > 0), sdn yhtälö 0 ± 0 0, ; > 0 Vstus: Neliön muotoisen kuistin mitt ovt, m j, m. 0

104 . Villininen toisen steen yhtälö 97. Sijoitetn lusekkeeseen v :n rvot j rtkistn yhtälöistä kirjin v. ) kun, v ( ) 0 v 0 v v ± ±, b) kun, v 0 v 0 v Tällä yhtälöllä ei ole rtkisuj eli ei millään v:n rvoll. c) kun 0, v 0 0 v 0 v 0 0

105 . Villininen toisen steen yhtälö 9. Kun hlkisij d on, m, säde r on 0,7 m Ympyrän l on π r π (0,7 m) 0,π m. Jos neliön sivu on, > 0, sdn yhtälö 0,π (m ± 0,π 0,π, (m); ) > 0 Vstus: Neliön muotoisen pöydän mitt ovt, m, m. 99. Neliön l on (,0m),0m. Olkoon ympyrän säde r, r > 0. Khden ympyrän l on silloin π r, jolloin sdn yhtälö r π,0 : r,0 π π,0 r ± π,0 r 0, ; r > 0 π Vstus: Ympyrän säde on 0,0 m. 0

106 . Villininen toisen steen yhtälö 00. ) 9 ±7 b) 0 : ± c) : ± 0. ) ( )( ) 0 0 ti 0 : 0

107 . Villininen toisen steen yhtälö b) ( ) : ti 0 0 : 0. ) ( ) ( ) ti 0 : ti 0 0 ti

108 . Villininen toisen steen yhtälö b) ( ) 0 0 ( ) 0 0 : 0 ti ti 0 :( ) 0 ti c) ( ) ( ) 0 0 :( ) 0 0

109 . Villininen toisen steen yhtälö 0. Esimerkiksi seurvt yhtälöt: ) ( )( ) 0 b) ( )( ) 0 c) 0 0. Pöytäliinn l A (cm ) Tästä muodostuu neliön muotoinen pöytäliin, jonk sivun pituutt merkitään kirjimell, > 0. 0 (cm ) ± 0 0 0,0...(cm), > 0 Vstus: Pöytäliinn sivun pituus on noin 0 cm. 09

110 . Täydellinen toisen steen yhtälö. Täydellinen toisen steen yhtälö 0. ) 0 ti ± ± b) 0 ti ) ( ) ( ± ± 0. ) 0 ti ) ( ± ± 0

111 . Täydellinen toisen steen yhtälö b) 0 0 ± ( 0) ± ti 07. ) 0 ± ( ) ( ) ± ± ± ti

112 . Täydellinen toisen steen yhtälö b) 0 0 ± ( ) ( 0) ± 0 ± 7 ± 0 ti 0. ) 0 ± ( ) ( ) ( ) ± 9 ± 9 ± ti

113 . Täydellinen toisen steen yhtälö b) 0 ± ± 0 ± ± ti ) 7 0 ( 7 ) 0 0 ti : 7 7 b) 0 ( ) 0 0 : ti 0 0

114 . Täydellinen toisen steen yhtälö 0. ) ) ( 9) ( ) ( ± ± ± ± b) 0 y y 0 0 ± ± y y y y y

115 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) 0 ± ± ± ti 0, ,,79...,79 b) 0 0 ( ) ± ( ) ( ) ±,7 ti 0,7

116 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) ± 7 7 ± 9 7 ± 7 ti 7 7 0, ,7 7 7,70...,7 b) ( ) 0 ± ± 0, ti,

117 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) 0 9 ) ( ) ( ) ( 0 ± ± Negtiivisest luvust ei s neliöjuurt, joten yhtälöllä ei ole rtkisuj. b) 0 ti ) ( ) ( ) ( ) ( 0 ± ± 7

118 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) 0 9 ( ) ( ) ± ± b) 0 t t 0 t t ( ) ( ) ti ± ± t t t t

119 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) 0 k k 0 ) ( ) ( 0 ± ± k k k k b) 9 ) ( ti ) ( 0 9 ± ± 9

120 . Täydellinen toisen steen yhtälö. Polynomien rvot ovt yhtäsuuret, kun ) ( ) ( Q P 7 0 ti 0 0) ( ± ± ± ± Vstus: ti 0

121 . Täydellinen toisen steen yhtälö 7. Sijoitetn yhtälöön, jolloin ( ) ( ) 0 0 p p 0 p : ( p Sijoitetn p yhtälöön j rtkistn ( ) ± ± ( ) ( 0) 0 ti Vstus: Kun p, niin toinen juuri ( lisäksi) on.

122 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) : ± ± b) 0,000 0,000 0, ti ) ( 0 ± ±

123 . Täydellinen toisen steen yhtälö 9.,7 ti 0, ) ( ) ( 0 ± ± ±

124 . Täydellinen toisen steen yhtälö 0. Sijoitetn t yhtälöön. ( ) ( ) 0 0 r r r r 0 r r 0 r r ti ) ( ) ( ) ( ± ± r r r r Kun r, sdn lkuperäinen yhtälö muotoon 0 t t ti ) ( ) ( ) ( 0 ± ± t t t t t t

125 . Täydellinen toisen steen yhtälö Kun r, yhtälö sdn lkuperäiseen muotoon t t t 0 t 0 ( ) ± t t t ± ti t ( ) ( ) Vstus: Kun r, toinen juuri (t lisäksi) on t. Kun r, toinen juuri (t lisäksi) on t.. 0 ( ) ± ( ) ( ) ±, ti 0, Juurist inostn jälkimmäinen on vditull välillä. Vstus: 0,

126 . Täydellinen toisen steen yhtälö. ) 0 ti ) ( ) ( ± ± b) ti ) ( 9) ( 9) ( ± ±. HUOM! Kirjn. pinoksess -kohdn vstuksess virhe. ) 0 s s 0 ± ± s s

127 . Täydellinen toisen steen yhtälö b) 0 0 ± ± ( ) ( 0) ( ) Ei rtkisu, kosk neliöjuurt ei voi ott negtiivisest luvust ( < 0).. ) 0 ± ( ) ± 7 ti 7

128 . Täydellinen toisen steen yhtälö b) 0 0 ± ( ) ± ± ti. ) 9 0 ( 9) ± ( 9) 9 ± ± 0 9,..., 0 ti 9 0 0,... 0,

129 . Täydellinen toisen steen yhtälö b) 0 ± ( ) ± 9 ± ti 0,0... 0,0,0...,0. Jos on rtkisu, niin se toteutt yhtälön. Voidn siis sijoitt yhtälöön. t 0t 0 t 0t 0 t 0t 0 0t t 0 9

130 . Täydellinen toisen steen yhtälö Rtkistn yhtälöstä t. 0t t 0 ± ( 0) ( ) t ( 0) ± t 0 Ei rtkisu, sillä neliöjuurt ei voi ott negtiivisest luvust ( < 0). 0

131 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Toisen steen yhtälön sovelluksi 7. Olkoot kksi peräkkäistä kokonisluku j. ( ) 0 Tällöin Vstus: Luvut ovt j.. Olkoot luvut j y, jolloin y y

132 . Toisen steen yhtälön sovelluksi Neliöiden summst sdn yhtälö ( ) ( ) ± ( ) ± 0, jolloin y, jolloin y. 0 ti Vstus: Luvut ovt j. 9. Olkoot kyseiset luvut,, j, > 0. Tällöin on pienin luvuist j se on prillinen. Prillisten tulo: ( ) Prittomien summ: ( ) ( )

133 . Toisen steen yhtälön sovelluksi Sdn yhtälö ( ) ( ) 0 ( ) ± ( ) ( ) ± ti (ei kelp,kosk > 0) Luvut ovt 7 Vstus: Luvut ovt,, j 7.

134 . Toisen steen yhtälön sovelluksi 0. HUOM! Kirjn. pinoksess vstuksess virhe. Olkoon sivujen pituudet j y. Tällöin y 9 (m) y (m) Kosk sivujen pituudet eivät voi oll negtiivisi lukuj, on muuttujn on oltv välillä [0,]. Suorkulmion pint-ln luseke on y ( ). Sdn yhtälö y 0 ( ) ± ± ( ) ( 0) ( ) 0,, jolloiny jolloiny 0 ti Vstus: Sivujen pituudet ovt siis m j 0 m.

135 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Jos polun leveys on (m), ovt polun j ksvimn yhteismitt, j,., Näin ollen sdn yhtälö (, )(, ), ( m ),,, 0, ±,, ± 7, 0, ti, (,) Negtiivinen rtkisu ei käy, kosk polun leveys > 0. Vstus: Polun leveys on 0, m.

136 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Merkitään lkuperäisen neliön sivu kirjimell (cm), jolloin l on (cm ). Uudet mitt ovt,0 j,0. Muodostuneen suorkulmion pint-l on, jolloin sdn yhtälö ( )( ) 0 ± ± 7 0,... ( ) ( ) ti,... Negtiivinen rtkisu ei kelp, kosk neliön sivu > 0. Neliön lksi sdn (, cm), cm Vstus: Neliön l on cm.

137 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Levyn piiri on 0 m. Merkitään sivuj kirjimill (m) j y (m). y 0 (m) y 0 (m) Kosk sivujen pituudet eivät voi oll negtiivisi lukuj, voi sd rvoj välillä [0,0]. Sdn yhtälö y (m (0 ) ± ) 0 ( ) ( ) ( ) 0 ±,...ti 7,7... Jos,, niin y 0, 7,7 Jos 7,7, niin y, Vstus: Korkeus on, m ti 7, m. 7

138 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Olkoon ristin leveys, > 0. Risti muodostuu neljästä suorkulmiost j yhdestä neliöstä. Aln luseke on tällöin Yhden ltn l on ( cm) cm. Näin ollen sdn yhtälö ( cm) ( 900) 0 ± 0 0 ± 700,... ti 7,... Negtiivinen rtkisu ei kelp, kosk ristin leveys > 0. Vstus: Ridn leveys on, cm.

139 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Jos mittojen lisäys on (cm), uudet mitt ovt j. Vnhn ilmoituksen l on cm cm. cm Uuden ilmoituksen l on ( )( ) 0 0 (cm ) ± ( 0) ±,7...ti 0,7... Negtiivinen rtkisu ei kelp, kosk mittojen lisäys > 0. Uuden ilmoituksen mitt ovt (,7... )cm 7,7 cm j (,7... )cm,7 cm. Vstus: Mitt ovt, cm j 7, cm. 9

140 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Kosk kysyntä on 00 kpplett, niin 00 7 p 0,0p 00 0,0p 7 p 00 0 ( 7) ± ( 7) 0,000 p 0,0 7 ± p 0,0 p,...ti p,9... Riippuvuus oli voimss silloin, kun hint oli lle 0 euro. Rtkisuksi kelp vin p,9 (euro.). Vstus: 0

141 . Toisen steen yhtälön sovelluksi 7. Jos korotus on (euro), hint on (euro). Luuti myydään tällöin 00 0 kpplett. Myyntitulot ovt ( )(00 0). Sdn siis yhtälö ( )(00 0) 00 (euro) ± 70 ( 0) ( 00) ( 0) 70 ± 0 0 ti ( ) ei kelp, kosk. Hint on siis korotettv ( ). Uusi hint on siis ( ) Vstus: Luuti voi myydä hintn eli korotus on.

142 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Jos hint korotetn (euro), > 0, myyntihint on 0 (euro). Levyjä myydään 0 (kpl) Kustnnukset ovt,( 0 ) Voitto: (0 )(0 ),(0 ) 00 0 Jos voitto on 00 (euro), niin sdn yhtälö 00 0 ± ( ) () ( ) ± 0 0,0...ti,0... Negtiivinen rtkisu ei kelp, kosk hinnn korotus > 0. Kun,0, niin levyn uusi hint on 0 0,0.,0 ( ) Vstus: Levyn hinnn oltv,0.

143 . Toisen steen yhtälön sovelluksi 9. Alkuperäisen minoksen l on cm cm cm, jolloin uuden minoksen l on cm cm cm. Jos lisättyä korkeutt/leveyttä merkitään kirjimell (cm), uuden minoksen mitt ovt (cm) j (cm). Uuden minoksen l on ( )( ) (cm ) 0 ( ) ± ±,09... ti 9,09... Negtiivinen rtkisu ei kelp, kosk > 0. Uuden minoksen mitt ovt :,09,09 j,09,09 Vstus: Uuden minoksen mitt ovt, cm, cm.

144 . Toisen steen yhtälön sovelluksi 0. Merkitään korkeus (m), > 0, jolloin knt on,0 (m). Suorkulmion l on (,0) 0 ( ) ± ± ( ) ( ) 7 ti Negtiivinen rtkisu ei kelp, kosk korkeus > 0. Kun 7,0, niin knt on,0 7,0,0,0. Vstus: Sivut ovt 7,0 m j,0 m.

145 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Merkitään hint kirjimell ( 7). Kävijämäärä on tällöin 0 0. Päivätuotto kuv luseke ( 0 0). Sdn siis yhtälö (0 0) 000 (euro) ± 0 ± 70 0 ti, 0 ( 0) ( 000) ( 0) Kosk 7, niin vin kelp rtkisuksi. Vstus: Lipun hint oli.

146 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Vlitn priton luku. Seurv priton luku on. Näiden tulo on 9, joten sdn yhtälö ( ) ± ( 9) ± 7 ti 0 Kun, niin. Kun, niin. Vstus: Luvut ovt j ti j.

147 . Toisen steen yhtälön sovelluksi. Luku on. Sen käänteisluku on. Näille on voimss yhtälö ) 0 ( ) ± ± ( ) ( ) ( ) ( ( ti Kun, niin käänteisluku. Kun, niin käänteisluku. Vstus: Luvut ovt j. 7

148 . Suhde j verrnto. Suhde j verrnto m 00cm /. ) 0 : 0cm 0cm / 00g 00g / / b) : 00 0kg 0000g / / 00 mm mm c) : 00 dm 00mm 00 0/ d) : 9 / 9. Jäseniä on 00. Ruotsinkielisiä näistä on 00 0 j suomenkielisiä loput eli / ) : 0/ b) 0 / : 00/

149 . Suhde j verrnto. Noor 0, Iiro 90, Apo 0 ) ( b) 0 0 ( 7. Lukujen suhde on :, joten luvut ovt j. Tällöin lukujen summ on 7 :7 Luvut ovt 0. Vstus: Luvut ovt 0 j. 9

150 . Suhde j verrnto. Lukujen suhde on :. Merkitään lukuj j. Lukujen tulo on 9 eli 9 9 ± 9 : ± Kun, niin luvut ovt. Kun, niin luvut ovt ( ) ( ). Vstus: Luvut ovt j ti j. 0

151 . Suhde j verrnto 9. Knnn j korkeuden suhde on :. Olkoot knt (cm) j korkeus. (cm) ( > 0). Aln luseke on ±, jolloin ±, Negtiivinen rtkisu ei kelp, sillä > 0. Knt,707, j korkeus,707,90 Vstus: Knt, cm, korkeus cm

152 . Suhde j verrnto 0. ) : b) : c) ( )

153 . Suhde j verrnto. ) ( ) ( ) : b) ( ) ( )( ) 7 : 7

154 . Suhde j verrnto. ) ( ) b) 9 ( ) ( ) 0 ) ( ) ( ) ( ± ± ± ± 0 ti

155 . Suhde j verrnto. ) 0 00 ± 0 b) :0 ±. ) ( ) ( ) 9 :( )

156 . Suhde j verrnto b) ( )( ) ( ) 0 ( ) ± ( ) ( ) ± 9 Ei rtkisu, kosk negtiivisest luvust ei voi ott neliöjuurt ( 9 <0).. Merkitään lkuperäinen luku ( >0). Muodostetn verrntoyhtälö k k : k Vstus: k

157 . Suhde j verrnto. Olkoon sikkn pituus (cm). Pienoismllin korkeuksien suhteest sdn verrnto 7 : 7, Vstus: Asikkn pituus on cm. 7. Tlon korkeus mlliss olkoon (cm). Muutetn pituudet smoiksi yksiköiksi. m 00 cm Tlon j kirkon korkeuksien suhteist sdn verrnto : 00 9,7... Vstus: Tlon korkeus on 9,7 cm. 7

158 . Suhde j verrnto. HUOM! Kirjn. pinoksess vstuksess virhe. Merkitään lkuperäisen tornin korkeutt kirjimell, > 0. Jos ensimmäisen kopion korkeus on, niin tornin pituuksien suhteest sdn Jos toisen kopion korkeus on y, niin tornin pituuksien suhteist sdn y y 9 y : 9 9 y Viimeisen kopion j lkuperäisen suhde on 9 9/ : 9 :. / Vstus: 9:

159 . Suhde j verrnto 9. ) : ( 9 b) ( ) ( ) 0 : ( ) 0. ) ( ) ( ) 0 ( ) ± ± ti ( ) 9

160 . Suhde j verrnto b) 0 0 ( ) ti 0 0 ) ( ) ( ) 0 ti ) ( 0 ± ± 0

161 . Suhde j verrnto b) h h h h ( )( ) ( )( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ti ± ± h h h h h h h h h h h h h h h h. Lukujen suhde on :. Olkoot luvut j. ( > 0) Tällöin lukujen tulo on ± Kosk > 0, vin toinen rtkisuist kelp eli j 0. Vstus: Luvut ovt j 0.

162 . Suhde j verrnto. Olkoon Kyöstin pituus (cm), jolloin Mikin pituus on (cm). Sdn yhtälö ( ) Vstus: Kyöstin pituus cm j Mikin 0 cm.

163 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. ) Mtk s on vkio. Tulukost nähdään, että nopeuden v ksvess ik t pienenee smss suhteess. Kyseessä on kääntäen verrnnollinen tpus. nopeus v mtk s ik t mtk s v t 0 m/s 00s 000m km Vstus: kääntäen verrnnollisuus, mtk km b) Nopeus v on vkio. Tulukost nähdään, että mtkn s ksvess ik t ksv smss suhteess. Kyseessä on suorn verrnnollinen tpus. s v t 0km h 0 km/h Vstus: suorn verrnnollisuus, nopeus 0 km/h

164 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Muodostetn verrnto, joss on oliivien määrä. Juhelih (g) Oliivit (g) Vstus: Trvitn 0 g oliivej.. Merkitään kysyttyä mkkrmäärää (kg) kirjimell. henkilöiden lkm mkkrn määrä (kg), 7 Mkkrn määrä j vieriden lukumäärä ovt suorn verrnnollisi, joten sdn verrnto 7, 7,: 7,,..., (kg) Vstus: Mkkr trvitn, kg.

165 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. Olkoon kilpikonnn ikä. Tällöin,, 70, 7 0 :, Vstus: Kilpikonn on 0-vuotis.. h min 0 min min. Muodostetn verrnto, joss on ik minuuttein. Mtk (km) ,... Aik (s) 0 00 Muutetn ik tunneiksi j minuuteiksi,... min h,... min Vstus: h 7 min

166 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 9. Merkitään ik, jok skootterill jettess kuluu kirjstoon, kirjimell. Kosk keskinopeus pysyy muuttumttomn, ovt ik j mtk suorn verrnnollisi. ik (min) mtk (km) 0, 9, 0, 9,, 0 9, 9, :,,... (min) Vstus: Mtkn kuluu ik min.

167 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 70. Olkoon Vernerin loppuik. Merkitään nnetut tiedot tulukkoon. ) Mtk (km) Aik (s) 00, , ( s) 0 s 0 min 0 s b) Mtk (m) Aik (min) ,... (min) eli min 0 s. Vstus: ) 0 min 0 s b) min 0 s 7

168 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. ) on minuuttiviisrin kiertymä Merkitään nnetut tiedot tulukkoon j muodostetn verrnto. Aik (min) Kiertymä ( ) b) Olkoon tuntiviisrin kiertymä. 0 minuutiss tuntiviisri kiertyy 0 stett. Merkitään nnetut tiedot tulukkoon j muodostetn verrnto. Aik (min) Kiertymä ( ) Vstus: ) b)

169 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. Merkitään kysyttyä nopeutt kirjimell. nopeuden neliö (km/h) jrrutusmtk (m) 0 0 Jrrutusmtk on suorn verrnnollinen nopeuden neliöön : 9000 ± 9000 ±,9... Kosk nopeus ei voi oll negtiivinen, vstukseksi kelp,9 km/h km/h. Vstus: Nopeus on km/h. 9

170 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. Pumppujen määrä on suorn verrnnollinen reiän hlkisijn d neljänteen potenssiin. Jos hlkisij on,9 cm, pumppuj trvitn kpplett. Pumput (kpl) d (cm ),,9 Sdn verrnto,,9,07,0,... Vstus: Jott vene pysyy tyhjänä, trvitn 7 pumppu. 70

171 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. Tulukoidn ensin tiedot: Klle Ville Aik (h) Määrä Aik (h) Määrä k k k tunniss Klle j Ville kntvt tiiliä määrän k k k. Määrään k heiltä menee tunti (suorn verrnnollisuus), jolloin sdn yhtälö: k k h 0 min 0 min h 0 min Vstus: h 0 min 7

172 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. Kun etäisyys torist ksv, sitä lyhyemmiksi jutut muodostuvt. Plsttil j etäisyys torist ovt kääntäen verrnnollisi. Al (plstmm) Etäisyys (m) Sdn verrnto : 000 7, Vstus: noin 0 plstmillimetriä 7

173 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. Apulisten lisääntyessä trvittv ik pienenee. Kyseessä on kääntäen verrnnollisuus. Henkilöt (kpl) Aik (h) 7 Sdn verrnto 7 :, Neljä henkilöä tekee urkn lle neljässä tunniss. Priskunt trvitsee siis kksi pulist lisää. Vstus: Trvitn kksi henkilöä lisää. 7

174 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 77. Kun ltn pint-l pienenee, niin trvittvien lttojen kpplemäärä ksv. Kyseessä on kääntäen verrnnollisuus. Al (cm ) Ltt (kpl) Sdn verrnto : 0,... Jott ltti sdn kkeloitu, lttoj trvitn kpl. Vstus: noin kpl lttoj 7

175 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 7. ) Olkoon nopeus (km/h). Aik (min) Nopeus (km/h) Aik j nopeus ovt kääntäen verrnnolliset. 0,0... Nopeus noin km/h. b) Työmtkn kuluu ik min 0,7 h. Mtk ik nopeus 0,7 h km/h 9km. Puolet mtkst on siis, km. Olkoon loppumtkn nopeus. Koko mtkn s kulu ik min h. 0 7

176 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet Kosk ik mtk/nopeus, sdn yhtälö,, 0,, 0 0,, 0, 70 7,... Loppumtkn nopeus on 7 km/h. 79. Merkitään kysyttyä ik kirjimell. nopeus (km/h) ik (min) 9 Kosk jettu mtk pysyy vkion, niin nopeus j ik ovt kääntäen verrnnollisi. Sdn siis verrnto 9 9 : 9 9,9... (min) Vstus: Aik kuluu min. 7

177 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet 0. ) Merkitään kysyttyä tiheyttä kirjimell. tilvuus (dm ) tiheys (kg/dm ) 0,, 0, Tiheys j tilvuus ovt kääntäen verrnnollisi, joten sdn verrnto 0, 0, 0, 0,, b) Kosk,,0 0, tiheys : 0,,..., ( kg / dm ) mss tilvuus, niin mss tiheys tilvuus. Kppleiden msst ovt siis kg,dm,,0kg, kg dm 0 kg,dm,...,0kg, kg dm 0 Vstus: ), kg/dm b), kg molemmt 77

178 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Pine j tilvuus ovt kääntäen verrnnollisi. Pine (kp) Tilvuus (l), 0 9, Sdn verrnto, 9, 0 9, : 9,,... Vstus:, l 7

179 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Olkoon intensiteetti etäisyydellä 0 m k, jolloin se on etäisyydellä d metriä 00k. Intensiteetti Etäisyys (m ) k 0 00k d Sdn verrnto d k 00k d d d ± Etäisyys d ei voi oll negtiivinen, joten d. Vstus: Mill siirtyi metrin päähän. 79

180 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Asunnon koko j hint ovt suorn verrnnollisi. Merkitään sunnon koko kirjimell (m ). Tulukoidn nnetut tiedot. Al (m ) Hint (euro) Sdn verrnto ,7... Vstus: m 0

181 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. ) Minont j myynti ovt suorn verrnnollisi. Merkitään minontn käytetty rh kirjimell. Tulukoidn nnetut tiedot. Minont (euro) Myynti (euro) Sdn verrnto ,9... b) Merkitään myynnin ksvu kirjimell. Minont (euro) Myynti (euro) Sdn verrnto Vstus: ) 0 b) 00

182 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Vlistus on kääntäen verrnnollinen etäisyyden neliöön. Tulukoidn nnetut tiedot. Vlistus (l) Etäisyys (m ),, Sdn verrnto,,, 9 :, 9,... Vstus: l

183 . Suorn j kääntäen verrnnolliset suureet. Merkitään kysyttyä nopeutt kirjimell. nopeuden neliö (km/h) normlikiihtyvyys (m/s ) 0,7,9 Normlikiihtyvyys on suorn verrnnollinen nopeuden neliöön, joten sdn verrnto 0,7,7,9 0 77,7,9:,7 ± 77,7 ± 0,07... Kosk nopeus ei voi oll negtiivinen, vstukseksi kelp km km 0,07 0 h h Vstus: 0 km h

184 . Prosenttilskennn perustilnteit. Prosenttilskennn perustilnteit 7. ) 0,77... % b) 0,0... %. tytöt, pojt 9 9, yhteensä ) 0,9... 9% b) 0,0... % On selvitettävä, montko prosentti 0 euro on lkuperäisestä vuokrst (0 euro) ,07 %

185 . Prosenttilskennn perustilnteit 90. ) Poiss oli oppilst :st. 0,... % b) Poiss olevist oppilst sirn oli. 0,7 7% 9. Liuoksen mss on g, joss on, g kuprisulftti. Pitoisuus eli kuprisulftin osuus mssprosenttein koko liuoksest, g g 0, ,%.

186 . Prosenttilskennn perustilnteit 9. Vksuorn plkin pint-l A (pint-lyksikköä, py) Pystysuorn plkin pint-l A ( ) (py) Koko ristin pint-l A A 7 (py) Koko lipun pint-l 9 7 Sinisen osuus 0, % 9 Vstus: 9 %

187 . Prosenttilskennn perustilnteit 9. Prosentti on sdsos. ) 0, 0, b) 0, 0, 9. 0, l 0,7 l 9. Liike A:n lennus prosenttein 0 0,,% Liike B:n lennus oli %., % > % Vstus: Liike A:n lennus oli suurempi, joten sieltä si puhelimen hlvemmll. 7

188 . Prosenttilskennn perustilnteit 9. Tiin mks vero 0, 700 Omn käyttöön jää 00 % % 7 % 0,7 700 TAI: 700 Vstus: Vero mksetn. Omn käyttöön jää. 97. Uusi hint: 00 % 0 % 0 %. 0,0,00 9,0 (euro) TAI: Alennus: 0,,00, 0, Uusi hint:, 00, 0 9, 0 ( ) Vstus: 9,0

189 . Prosenttilskennn perustilnteit 9. Koko liuoksen mss on kg Liuoksen suolpitoisuus on 0, %, joten suoln määrä liuoksess on 0,00 kg 0,0kg. Liuoksest hihtuu nestettä kg, jolloin liuost on jäljellä 0 kg. Suoln määrä ei tällöin muutu, joten suolpitoisuus hihtumisen 0,0 kg jälkeen on 0,00 0,% 0 kg 99. Yhtiövstike ennen korotust:, 9 (euro ) Yhtiövstike % korotuksen jälkeen:,0 9 9,9 Vstus: 9,97 euro 9

190 . Prosenttilskennn perustilnteit 00. Mtk on 0 km. Nopeudell 90 km/h Vilmll kuluu ik ik s t mtk 0 km nopeus v, km/h h Nopeus ksv % eli 0, 90 km/h,km/h Uusi nopeus 90 km/h,km/h 0, km/h TAI: Uusi nopeus sdn myös suorn:, 90 km/h 0, km/h Aik kuluu tällöin 0km 0,km/h,... h Vilm voitt jss, h, h 0, h 0, h 0,... 0 min 0 min Vstus: Vilm voitt 0 min. 90

191 . Prosenttilskennn perustilnteit kpl levyä, joist jzz-levyjä on % eli 0, 00 kpl. Jzz-levyistä suomlisi on 0 % eli 0,0 9 kpl. 0. Omenoit:, 00kg kg Bnnej:, kg 79,7kg. Vstus: Omenoit 00 kg j bnnej 700 kg. 9

192 . Prosenttilskennn perustilnteit 0. kotitlouksien lukumäärä m Mtkpuhelin 0,7 (7, %) l Lnkpuhelin 0,7 (7, %) v Vin mtkpuhelin 0,9 (,9 %) Niiden kotitlouksien määrä, joill on käytössä puhelin. l v 0,7 0,9 0,97 Vin lnkpuhelin on niillä, joill ei ole mtkpuhelint. 0,97 0,7 0,0 Vin lnkpuhelin 0, %:ll kikist kotitlouksist. Molemmt puhelimet ovt niillä, joill ei ole vin toist. 0,97 0,9 0,0 0, Tätä verrtn lnkpuhelimien käyttäjiin eli määrään 0,7. 0, 0,7 0,7... 7,% Vstus: Vin lnkpuhelin oli 0, %:ll. Lnkpuhelimen käyttäjistä 7, %:ll oli myös mtkpuhelin. 9

193 . Prosenttilskennn perustilnteit 0. ), 0 % eli ksvnut 0 % b) 0, % eli lentunut % c) 0,00 0, % eli lentunut 99,7 % d), 0 % eli ksvnut 0 % 0. ), 0 % suurempi 0 b) 0, 7 % pienempi 0 0. ) Verrtn diplodocuksen pinoon ,7 7% 7 % 00 % 7 % eli 7 % pinvmpi b) Verrtn friknnorsun pinoon , 70% 70 % 00 % 0 % eli 0 % pinvmpi Vstus: ) 7 % b) 0 % 9

194 . Prosenttilskennn perustilnteit 07. ), 0, prosenttiyksikköä, b) 0,0... % 0 0. suolpitoisuus ennen, %, suolpitoisuus jälkeen, % ) lennus prosenttiyksiköinä,, 0, lennus 0, b) 0, % pitoisuus luss, 09. Lsketn luksi montko prosentti 99,0 euro on,0 eurost. 99,0,0 0,0... % Alennusprosentti oli 00 % % %. 9

195 . Prosenttilskennn perustilnteit 0. Täysinäisestä stist puuttuu l l l. Tyhjänä on siis l. Prosenttein 0,... % Vstus: %. Tilvuus ksv % eli 0,0 0, l 0,0 l Ksvnut tilvuus 0, l 0,0 l 0,9 l < l TAI: Ksvnut tilvuus sdn suorn:,0 0,l 0,9l < l Vstus: Pullo ei hlke. 9

196 . Prosenttilskennn perustilnteit. Toimistotyössä olev kulutti % vähemmän kuin rskn työn rtj. Toimistotyössä olevn osuus energist on siis: 00 % % 7 % 0,7 000 kj 090 kj Vstus: noin 000 kj. HUOM! Kirjn. pinoksen vstuksess virhe. Lääkkeessä on vikuttv inett jäljellä: 00 % % % 0, 0 mg 7 mg Vstus: 70 mg 9

197 . Prosenttilskennn perustilnteit. Tuotteen hint luss (euro). Joulun myynti 00 % % % Hint on nyt, Alennusmyynti (0 %) 00 % 0 % 0 % Hint on tämän jälkeen 0,, 0, 9 Aluss hint oli (00 %). Hint oli muuttunut: 00 % 9 % % Vstus: Hint lski %.. Aluss klt pinoivt.. ksvu % pino:,. ksvu % pino:,,. ksvu % pino:,0,,,90 (9,0 %) Lisäystä on siis tullut 9,0 % 00 % 9,0 % Vstus: Klt olivt ksvneet 9 %. 97

198 . Prosenttilskennn perustilnteit. Vteliike:. lennus 0 %, joten uusi hint on 0,,0 7,90 (euro). lennus 0 %, jolloin uusi hint on 0, 7,90,7 (euro) Tvrtlo: Alennus on 70 %, jolloin uusi hint on 0,,0,9 (euro),9 <,7, joten pit knntt ost tvrtlost. Vstus: Knntt ost tvrtlost. 7. Hint luss (euro) Vuoden luss, Vuoden lopuss,,, Muutos lkuperäiseen verrttun:, % 00 %, % Vstus: Hint nousi %. 9

199 . Prosenttilskennn perustilnteit. Merkitään tuotteen hint luss kirjimell j kysyntää kirjimell y. Kootn tehtävän tiedot tulukkoon. Tilnne luss Tilnne lopuss Hint ( ), Kysyntä (kpl) y 0,77 y Myyntitulot ( ) y, 0,77 y Myyntitulot muutoksen jälkeen ovt siis, 0,77y 0,90y. Verrttun luss oleviin myyntituloihin y se on 0,90- kertistunut eli lskenut (00 90,) % 9, % 9, %. Vstus: Myyntitulot lskivt 9, %. 9. ) Veroj mksetn euro 00 eurost. 0,..., % 00 b) Käteen jää loput eli 00 %, % 7, %. Vstus ) % b) 7, % 99

200 . Prosenttilskennn perustilnteit 0. Korotus %. Uusi hint on,,9,9 (euro) TAI: Korotus 0,,9 0, 9 (euro) Uusi hint,9 0, 9,9, (euro) Vstus:,0 (ti,9 ). Vero on, %, jolloin rh jää 00 %, % 7, %. Rh jää verojen jälkeen: 0,7 00, (euro). Linojen mksuun: 0,,, (euro) Rh jää tämän jälkeen:,, 0,0 (euro) Vuokrn (00 euro) jälkeen käyttörh jää: 0, , 0 (euro). Vstus: 0 00

201 . Prosenttilskennn perustilnteit. Hmeen pituus luss. Lyhennys %, jolloin hmeen pituus oli 00 % % % lkuperäisestä eli 0,. Uusi lyhennys 0 %, jolloin hmeen pituus oli 00 % 0 % 0 % edellisestä pituudest eli 0,0 0,. 0,0 0, 0,. Hmeen pituus luss oli (00%) Hmeen pituus muuttui 00 % % %. Vstus: Pituus lyheni %. 0

202 . Prosenttilskennn perustilnteit. Merkitään vdelmmehun määrää kirjimell Vdelmmehuss sokeri 0,0. Sekoitussuhde on :, jolloin os on vdelmmehu j os puolukkmehu. Puolukkmehun määrä Puolukkmehuss sokeri 0,0 Sokeri yhteensä 0,0 0,0 0, Mehu yhteensä Sokeripitoisuus 0, 0,0...,9% Vstus:,9 % 0

203 . Prosenttiyhtälöitä. Prosenttiyhtälöitä. Merkitään kysyttyä luku kirjimell., 7 :, 7, 0 Vstus: Luku on 0.. Merkitään pino kesän lopuss 0, :0,,... Vstus: Hylkeen pino oli kg.. Merkitään kysyttyä nopeutt kirjimell., 9 :, 9, 0,0 (km/h) Vstus. km/h 0

204 . Prosenttiyhtälöitä 7. Sokeriliuoksess on sokeri 0, kg 000 kg Merkitään sokerijuurikkiden määrä 0, 000 :0,,... Vstus: Sokerijuurikkit trvitn n., tonni.. Merkitään sokerin määrä 0, ,0 00 ( ) 0 0,0 0,9 0 :0,9,9... ( ) Vstus: grmm 9. Merkitään bensiinin hint ennen korotust,0,0,,9, :,9,099...,09( euro) Vstus:,09 0

205 . Prosenttiyhtälöitä 0. Merkitään käyttörj 0,0 0 :0,0 000 Merkitään y bruttotulot 0,y 000 :0, y 0000 Vstus: Vuotuiset bruttotulot ovt Merkitään kirjn tukkuhint kirjimell. Myyntihint on tällöin,. Jos kirjn myyntihint on,00, niin sen tukkuhint sdn yhtälöstä,,00,00, :,,7...( ) Tukkuhint lennettiin, eli uusi tukkuhint on,7,, ( ). Uusi myyntihint on tällöin,,,7. 0

206 . Prosenttiyhtälöitä. Bruttoplkk 00 euro. Nettoplkk 0, (euro) Käteen jää 0, (euro) Olkoon vuokr. Nettoplkst otetn pois vuokr j 00 euro, jolloin sdn käteen jäävä osuus 9 euro : ( ) Vstus: Vuokr oli.. Merkitään lkuperäinen perushint,0,0,0,0 :,0 0,... Uusi perushint: 0,,0, ( ) Uusi myyntihint sdn lisäämällä % uuteen perushintn.,0,... 7,7 7,7 ( ) Vstus: 7,7 0

207 . Prosenttiyhtälöitä. Merkitään myyntihint 0,, 0, 0 :0, 70, Vstus: Myyntihinnn on oltv 70.. Suol 0,, l 0,7 l Merkitään limennetun liuoksen tilvuus Suoln määrä säilyy limennettess. 0,0 0,7 7, : 0,0 Vstus: Liuoksen tilvuus limennettun 7, litr. 07

208 . Prosenttiyhtälöitä. Merkitään prosenttikerroint kirjimell. 0 9 :0, Tästä voidn päätellä kysytty prosenttiluku % 00 % % Vstus: suurennettv % 7. Merkitään prosenttikerroin, 0, :, 0, 0, %, Hint on lskettv 00 % 7 % 9 % Vstus: 9 % 0

209 . Prosenttiyhtälöitä. kk sähkölsku luss 970 kk sähkölsku nyt 0 ) Sähkölsku pienenee siten, että se -kertistuu luss olevn lskuun nähden, jolloin sdn yhtälö : 970 0,79... Sähkönkulutus siis lski (00 79,) % 0, % %. b) Merkitään kuukusikohtist tvoitett siten, että sähkölsku j kulutus -kertistuu kuukusittin. sähkölsku luss 970 ( ) kk jälkeen 970 kk jälkeen Sdn siis yhtälö 970 ± 0 : ± 0, Kuukusittinen säästö on (00 9,07) % 0,9 % %. Vstus: ) % b) % 09

210 . Prosenttiyhtälöitä 9. Merkitään myyntiä luss kirjimell. Myynti vuoden jälkeen on. Merkitään vuosittist ksvu siten, että myynti -kertistuu vuodess. Tutkitn myynnin muuttumist tulukon vull. Aik (vuosin) Myynti ( ) 0 Kosk toislt vuoden kuluttu myynti on, niin sdn yhtälö : ( 0) ± ±,... Ksvu on siis (, 00) %, % % Vstus: % 0

211 . Prosenttiyhtälöitä 0. Merkitään mtkustjmäärä luss 0,77 : 0,77 : 0,77, % Mtkustj määrän on lisäännyttävä 0 % 00 % 0 %. Vstus: 0 %. Lssi pin 0 kg kg kg. Merkitään prosenttikerroin , % On siis lihduttv 00 % 9 % 9 % Vstus: 9 %

212 . Prosenttiyhtälöitä. Turpeen mss Vettä 0, Muut 0, Hihduttmisen jälkeen: Turpeen mss Vettä 0, Muut 0, Muun ineen määrä pysyy smn: 0, 0, : 0, 0, Vettä hihdutuksen jälkeen: 0, 0, 0, Vettä on hihdutettu: 0, 0, 0,. 0, Tämä on prosenttein: 0,... % 0, Vstus: Vettä on hihdutettv %.

213 . Prosenttiyhtälöitä. Aluss Lopuss Määrä 0, Hint b b Tulot b b 0, b b : b 0, : 0,, ,0...% Nousu 9,0 % 00 % 9,0 % Vstus: Hinnn on noustv 9 %.. Merkitään plkk. Pidätys 7 %, jolloin jäljelle jää (käteen) 00 % 7 % % 0, : 0, 7,0... Verojen osuus oli siis: 77,0 9,0... (euro) Vstus: 9

214 . Prosenttiyhtälöitä. Merkitään H Heikin pisteet L Liisn pisteet M Mijn pisteet H,L j L, 0M,L :, L 7, 7, 0 M L :, 0 L M, 0 7,... M 9, , 0 Vstus: Liis si 7 pistettä. j Mij si 9 pistettä.

215 . Prosenttiyhtälöitä. Merkitään linn määrä (euro). lyhennys: jäljellä 0,9. lyhennys: 0,9 0,9. lyhennys 0,9 0,9 0,9 0,9 Lin on nyt jäljellä 7 (euro). Sdn yhtälö 0,9 7 0,77 7 : 0, ,9... Vstus: euro

216 . Prosenttiyhtälöitä 7. suksluku luss 00 suksluku vuoden kuluttu 00 Merkitään vuosittist ksvu siten, että suksluku -kertistuu. Tutkitn suksluvun muutost tulukon vull. Aik (vuosin) Myynti ( ) Kosk toislt suksluku vuoden kuluttu on 00, sdn yhtälö :00 ± ±,07... Vuosittist ksvu on siis (0,7 00) %,7 %, %. Vstus:, %

217 . Prosenttiyhtälöitä. Merkitään hint luksi. Uusi hint,07 Merkitään prosenttikerroin Uusi hint lennuksen jälkeen on,07 Tämän hinnn tulee oll 9 % lkuperäisestä hinnst. Sdn siis yhtälö, 07 0,9 :, 07 0,9/ 0,9...,9...%, 07/ Hint on siis lskettv 00 %,9 %,0 % Vstus: % 7

218 Kertusos Kertusos. ) b). ) 0 b) 00. ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( 0) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9

219 Kertusos. ) ( ) b) ( ) ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) 0 b) 9

220 Kertusos c) : 7 ( 9) ) 7 7 ) 9 b) : 0 9. ) 7 0 b) ( t ) t t c) 9 9 d) ( y ) ( ) ( y ) y 0

221 Kertusos 9. ) Kun,. ( ) b) Kun,. 0. ) b) ( ) ( ) c)

222 Kertusos. ) , 0 0 0, 0 ( ) , b) ( ) m m m m m m m m m m m m m. ( ) ( ) 0 0. ) ( ) 9 9 b) ( ) ( ) [ ] [ ] 7 b b b b b b b

223 Kertusos. ( ) ( ) [ ] ( ) ( ) [ ] [ ] [ ] y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y y. ) ( ) b) ( ) c) ( )( ) y y y y 7. ) 0 0 b) ( )

224 Kertusos 7. ) P ( ) Q( ) 7 ( ) b) P ( ) P( ) Q( ) 7 ( 7)( ) ( 0 ) 9 7. ) ( ) 0 0 b) ( )( ) c) ( )( )

225 Kertusos 9. ) ( )( ) b) [( ) ( )][( ) ( )] ( )( ) (- )( ) 0. ) ( ) ( )( ) ( ) b)( ) ( )( )

226 Kertusos. hint ( ) määrä (kpl) 9,00 9,00 0,0 0, 9,00 9,00,, 9,00 Myyntiä kuv polynomi m() (9,00 )( ) ) m(,00) (9,00,00)(,00) 9,00 ( ) b) m(,0) (9,00,0)( (,0)),0 ( ). ) 7 ( 7 ) 7 b) ) 7

227 Kertusos. ) ( ) ( ) 0 0 / / b) ( ) 0 : / / / /. ) ( ) b) ( ) b b b b. ) ( ) 0 / / / / b) ( ) ( ) 7

228 Kertusos. ) 9 9 : b) ( ) ( ) : 7. ) ) ( ) ( ) ( ) ) : ( )

229 Kertusos b) ) ) ) : 7 0 (-0) 7 0. ) Kulutus, l/00 km 0,0 l/km Merkitään jettujen kilometrien määrää kirjimell. Ajminen dieselillä mks 0 0,0 0,9 Ajminen bensll mks 0,0, Lsketn kilometrimäärä, joll diesel j bens ovt yhtä edulliset. 0 0,0 0,9 0,0, 0 0,09 0, ,077 0,09 0 0,0 0,0 0 :0,0 0, 00 (km) 9

230 Kertusos b) Dieselin kulutus :,0 l/00 km 0,0 l /km Bensn kulutus:,0 l/km 0,0 l /km Lsketn kilometrimäärä, joll diesel j bens ovt yhtä edulliset, kun jetn km. 0 0,9 0,0 0,0, 0 0,07 0,07 0 0,07 0,07 0 0,07 0,07 0 :0,07 7,7 00 (km) Vstus: ) Dieselutoll jettv vähintään 00 km. b) Dieselutoll on jettv vähintään 00 km. 0

231 Kertusos 9. Perusos 00 Provisio 0, 0 /puhelin /puhelin Merkitään myytyjen puhelimien määrää kirjimell. ) Kuukusiplkk kuv luseke 00 b) Kuukusiplkk, kun myydään 0 puhelint, on ( ). c) : kuukusiplkkn on myytävä 00 kpl puhelimi.

232 Kertusos 0. Merkitään knojen määrää kirjimell. Sikojen määrää kuv luseke. Kosk eläimillä on jlkoj yhteensä kpplett sdn yhtälö: ( ) 0 0 :( ) Knoj on kpl, joten sikoj on kpl.. ) 0 ( ) 0 0 ti 0 Vstus: 0 ti

233 Kertusos b) 0 ( ) 0 0 ti 0 : Vstus: 0 ti. ) 0 : ± b) 0 : ± c) 0 Ei rtkisu.

234 Kertusos. 0 0 ( ) 0 0 ti 0 :( ) Vstus: 0 ti. ) 0 ( ) ± ± ± 0 ti

235 Kertusos b) 9 0 ( ) ( ) ± ± Vstus: ) ti b) 7. ) ) ( ) ( ) ( ) 9 ti 9 9 ± ± ±

236 Kertusos b) 0 ( ) ( ) ( ) 7 ± ± Juurrettv 7 negtiivinen, joten ei rtkisu.. ) 0 ( ) ( ) ti ± ± ± Vstus: ti

237 Kertusos b) 0 ( ) ± ( ) ± ± ti Vstus: ti 7. 0 Kosk on yhtälön rtkisu, niin ( ) ( ) 0 0 :( ) 7

238 Kertusos Yhtälö on siis muoto: 0 ( ) 9 ti 9 9 ± ± ± Vstus:, toinen rtkisu ( ) ( ) ( ) 7 ti ± ± ±

239 Kertusos 9. y y rnt y A Pint-lst sdn: A y ( ) 0 ± ± 9 y ( ) ( ) ti Jos 9, niin y. Jos, niin y. Vstus: Jos rnnnsuuntinen mitt on m, niin muut sivut ovt 9 m. Jos ts rnnnsuuntinen mitt on m, niin muut sivut ovt m. 9

240 Kertusos 0. Olkoot luvut j. ( ) 0 0 : 0 0 ( 0) ± ± 0 ti Jos 0, niin. Jos, niin 0. Vstus: Luvut ovt 0 j ti j ( ) ( ) : 0 ± ± 0 Vstus h 0

241 Kertusos. SIVU ALA Alkuperäinen Suurennos ( ) ( ) ( ) 9 ( ) 9 0 : 0 ( ) ( ) ± ± ti < 0, ei käy Vin kelp, jolloin lkuperäinen l 9 j suurennos on( ).. ) 0 0 (

242 Kertusos b) 9 : 9. ) 0 ± b) ( ) ti 0 ± ±

243 Kertusos. Olkoot suorkulmion sivut j. A (m ) : ± ti 00 < 0, ei käy Sivut ovt 00 m j 00 m. Vstus: 00 m j 00 m. 0 : Vstus: oppilst

244 Kertusos 7. Pituus (cm) Pino (kg) 7 Suorn verrnnollisuus, joten sdn yhtälö: 700 : , Vstus: 79 kg. ) Vjus (h) Työteho (%) 0, 0, 0, Suorn verrnnollisuus, joten sdn yhtälö: 0, 0, : 0, 0, 0,... (h) 0, 0,... 0 min 0 min

245 Kertusos b) Vjus (h) Työteho (%) 0, 0, Suorn verrnnollisuus, joten sdn yhtälö: 0, 0, :0, 0, 0, 0, Prosenttein: 0, 00 0% 9. Suure b Suureen kuutio ( ) 00 0 Suorn verrnnollisuus, joten sdn yhtälö: 00 0 : ,7... Vstus: Ksv %

246 Kertusos 0. ) 0, 70 b) 0,9... Prosenttein: 0, % 7 c) 0,... %. ),, 0, 0, b) 0,7..., Prosenttein: 0, % % Vstus: ) 0, prosenttiyksikköä b) %. 0, 00 ml 0 ml. 9, 0,... % 00 % % % Vstus: %

247 Kertusos. Pilli sijoitti 00 euro. Pull % enemmän, joten Pull sijoitti, 00 7 (euro) Yhteensä he sijoittivt: 00 7 (euro) Vstus:. Ennen muutost Muutoksen jälkeen Hint,0 Levikki b 0,b Tulot b,0 0,b,0 0,b 0,9...b Tulot lskevt (00 9, ) %, % Vstus: Tulot lskevt, % 7

248 Kertusos. Työntekijöitä oli luss. 0, 0 : 0, 0,7... 0, Irtisnottuj työntekijöitä on siis: 0 Vstus: henkilöä 7. Luku Suurennetn %, Pienennetään % 0,, 0,, 00 0,90 00 : 0, , ,90 Vstus: Luku oli 0.

249 Kertusos. Kohonnut hemoglobiini oli,0, 9. Merkitään lsku kuvv prosenttikerroin, 9 0 :, 9 0 0,99..., 9 Hemoglobiini siis lskee (00 9,9 ) %,0.. % Vstus:,0 % 9. Merkitään sijoitust kirjimell. Nousun jälkeen:,09 Lskun jälkeen: 0,,09 0, 900 Tppiot on siis tullut (00 90,0) % 9,9 % 0, : 0, , ( ) 0, 099 Vstus: Sijoitus oli

250 Hrjoituskokeet. Hrjoituskoe. ) b) / / / / c) 9 0 :. ) b) ( ) ) ( k k k k k k k c) ) ( 0

251 Hrjoituskokeet. ) P( ) Q( ) 7 b) P Q ( ) ( ) 7 ( ) 7 7. ) 0 : ± b) 0 ( ) 0 0 ti 0 0 c) ( )( ) 9 ± 9 ±

252 Hrjoituskokeet. )Verrtn Kllion suntoon ,7... % % 00 % % % klliimpi b) Verrtn Kivopuiston suntoon ,7... % 00 % % % % hlvempi. vedonlyöntisuhde :0 ) Merkitään stu voitto kirjimell. Sijoitettu summ on, joten sdn yhtälö ( ) b) Merkitään sijoitettu summ kirjimell. Stu voitto on, joten sdn yhtälö 0 0 : 0,0 ( ) Vstus: ) 0 b),0

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

6 Kertausosa. 6 Kertausosa Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3

Kertausosa. Kertausosa. Verrattuna lähtöarvoon kurssi oli laskenut. Kalliimman tukkuhinta 1,2 480 = 576 Kalliimman myyntihinta 1,3 Kertusos. ) Edullisemm hit 480, = 64 Klliimm tukkuhit, 480 = 576 Klliimm myytihit, 576 = 748,80 b) 748,80 64 = 0,666... = 6,66% 7% 748,80. Liittymä puhelimell mks khde vuode ik 4 8,50 = 684. Liittymä ilm

Lisätiedot

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi! MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske

Lisätiedot

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut . Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku TEHTÄVIEN RATKAISUT Luku 3.1 137. 138. a) Yhtiövastikkeesta on rahoitusvastiketta 40 % ja hoitovastiketta 60 %. Ilmaistaan 60 % desimaalilukuna. 60 % = 0,60 Lasketaan hoitovastikkeen määrä euroina. 0,60

Lisätiedot

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä? Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.

Lisätiedot

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c) Luku ) 8 8 + = + 6 6 ) ) + = + = = b) ) 7 := 7 := 7 : ) ) 9 6 7 7 = 7 := = = ( 7) ( 7) b) 5 5 5 5 + : = + 6 6 ) + + + = + + + 9 ) 5 5 6) 5+ 5 = + = = = 6 6 6 6 = + + + = + + = + + = + = 9 9 9 ( c) ) 9

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

4 Pinta-alasovelluksia

4 Pinta-alasovelluksia Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion

Lisätiedot

Vastaukset. 1. kaksi. 3. Pisteet eivät ole samalla suoralla. d) x y = x e) 5. a) x y = 2x

Vastaukset. 1. kaksi. 3. Pisteet eivät ole samalla suoralla. d) x y = x e) 5. a) x y = 2x Vastaukset. kaksi. y - - x - - 3. Pisteet eivät ole samalla suoralla. d) x y = x 0 0 3 3 e) 5. a) b) x y = x 0 0 3 6 98 6. a) b) x y = x + 0 3 5 6 7 7. a) b) x y = x - 3 0-3 - 3 3 8. 99 a) y = b) y = -

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS 0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö

Lisätiedot

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus. KOLMIULOTTEISI KPPLEIT Tsogeometriss käsiteltiin kuvioit vin ydessä tsoss. vruusgeometriss tsoon tulee kolms ulottuvuus, jolloin sdn kppleen tilvuus. SUORKULMINEN SÄRMIÖ Suorkulmisess särmiössä kikki kulmt

Lisätiedot

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [ 1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä 2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn

Lisätiedot

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x, Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d

Lisätiedot

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikk Infrrkentmisen j kivnnisln työnjohdon koulutus (ESR) MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI Hrjoitustehtävien rtkisut Ari Tuomenlehto - 0 - Hrjoitustehtävien rtkisut 1.

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)

Kertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a) Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos

Lisätiedot

Sinilause ja kosinilause

Sinilause ja kosinilause Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,

Lisätiedot

6 Integraalilaskentaa

6 Integraalilaskentaa 6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Peruslaskutoimitukset. Isto Jokinen 2015

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Peruslaskutoimitukset. Isto Jokinen 2015 MATEMATIIKKA Mtemtiikk pintkäsittelijöille Peruslskutoimitukset Isto Jokinen 01 SISÄLTÖ 1. Lskujärjestys 1. Murtoluvuill lskeminen. Suureet j mittyksiköt. Potenssi. Juuri 6. Tekijäyhtälöiden rtkiseminen

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut

Kertaustehtävien ratkaisut Rtkisuist Nämä Trigoometriset fuktiot j lukujoot kurssi kertustehtävie j -srjoje rtkisut perustuvt oppikirj tietoihi j meetelmii. Kustki tehtävästä o yleesä vi yksi rtkisu, mikä ei kuitek trkoit sitä,

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29 Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()

Lisätiedot

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Integraalilaskenta. Määrätty integraali 9..08 Integrlilskent Määräämätön Etsitään funktiot Derivoinnille käänteistoimenpide integroiminen Integrlifunktio F(x), jolle F x = f x, lisäksi integrlifunktioille G x = F x + C. Vkion C lisäys (merkitys),

Lisätiedot

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95 9..008 (9). Lskime käyttö.. Lske tskulskimell seurv lusekkee rvo j tulos kolme umero trkkuudell: 4 + 7 t 60,0 + Rtkisu: 4 + 7 =,950...,95 t 60,0 + Huom: Lskimiss o yleesä kolme eri kulmyksikköjärjestelmää:

Lisätiedot

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN ..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin

Lisätiedot

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44, Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.

Lisätiedot

2 Hinnat ja rahan arvo

2 Hinnat ja rahan arvo 2 Hinnt j rhn rvo Indeksit 90. Vuosi Hint Indeksi (2006 = 100) 2006 442 100,0 2007 465 465 105,203... 442 2008 493 493 100 111,538... 442 2009 521 521 117,873... 442 2010 508 508 114,932... 442 105,2 111,5

Lisätiedot

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti

Lisätiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Vastaukset. 1. a) 5 b) 4 c) 3 d) a) x + 3 = 8 b) x - 2 = -6 c) 1 - x = 4 d) 10 - x = a) 4 b) 3 c) 15 d) a) 2x. c) 5 3.

Vastaukset. 1. a) 5 b) 4 c) 3 d) a) x + 3 = 8 b) x - 2 = -6 c) 1 - x = 4 d) 10 - x = a) 4 b) 3 c) 15 d) a) 2x. c) 5 3. Vastaukset. a) 5 b) 4 c) d) -. a) x + = 8 b) x - = -6 c) - x = 4 d) 0 - x =. a) 4 b) c) 5 d) 8 4. a) x 8 b) 5x 5 x c) 5 x d) 6 5. a) kyllä b) ei c) kyllä d) ei 6. a) x x x b) x x x 0 0 0 x c) x x x x 00

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN 3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin

Lisätiedot

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta. MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen. Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.06 Rationaalifunktio. a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen. f (50) 50 8 50 4 8 50 500 400 4 400

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,

Lisätiedot

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikk Infrrkentmisen j kivnnisln työnjohdon koulutus (ESR) MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI Ari Tuomenlehto - 0 - Lusekkeen käsittelyä Luseke j lusekkeen rvo Näkyviin merkittyä

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200 Geometrie lukujoo 7. Geometrise lukujoo esimmäie jäse o = 0 j peräkkäiste jäsete suhde =. Määritä lukujoo kolme seurv jäsetä. = 0 = 00 = 0 = 800 = 0 = 00 8. Geometrie lukujoo lk seurvsti: ), 0, 0, b) 000,

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen

Lisätiedot

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys. TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE RATKAISUT. Trkstelln yhtälöpri, polynomin sievennöstä j lusekkeeseen sijoittmist. ) Rtkistn jälkimmäisestä yhtälöstä x, jolle

Lisätiedot

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on

Lisätiedot

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a) K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

Opettajan sähköposti: Algebra ja geometria 5 op

Opettajan sähköposti: Algebra ja geometria 5 op Opettjn sähköposti: jouko.teeriho@lpinmk.fi Algebr j geometri 5 op Os: Sisältö Algebrn lskulit (luvut j lusekkeet) Tärkeimmät yhtälötyypit Suorn yhtälöt, linerinen mlli Toisen steen polynomimlli Muit yhtälötyyppejä,

Lisätiedot

7.lk matematiikka. Geometria 1

7.lk matematiikka. Geometria 1 7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,

Lisätiedot

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon. 5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson

Lisätiedot

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2. Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös

Lisätiedot

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III Sisältö Mikrotlousteori 2, 2008, os III Yrityksen tuotntofunktiost 2 Pnosten substituoitvuus 2 3 Yrityksen teori 3 4 Mittkvedut tuotnnoss 5 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys 5 6

Lisätiedot

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1 5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },

Lisätiedot

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L ) 76638A Termofysiikk Hrjoitus no. 6, rtkisut syyslukukusi 014) 1. Trkstelln L:n pituist nuh, jonk termodynmiikn perusreltio on de = d Q + d W = T ds + F dl, 1) missä F on voim, joll nuh venytetään reversiibelisti

Lisätiedot

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ POHDITTAVAA 1. Merkitään toisen neliön sivun pituutta kirjaimella x. Tällöin toisen neliön sivun pituus on

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus NodeCount(v /* lskee solmun v lipuun solmujen lukumäärän */ if solmu v on null return 0 else return + NodeCount(v.left + NodeCount(v.right Rekursio: lgoritmi kutsuu itseään Usein hjot j hllitse -perite:

Lisätiedot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot . Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts

Lisätiedot

KORJAUSMATIIKKA 3, TEHTÄVÄT

KORJAUSMATIIKKA 3, TEHTÄVÄT 1 SISÄLTÖ KORJAUSMATIIKKA, TEHTÄVÄT 1) Potenssi 2) Juuri ) Polynomit ) Ensimmäisen asteen yleinen yhtälön ratkaisu 5) Yhtälöt ongelmaratkaisuissa ja toisen asteen yhtälön ratkaisukaava TEHTÄVÄT: Käythän

Lisätiedot

Polynomi ja yhtälö Sievennä. a) 4a + 3a b) 11x x c) 9x + 6 3x. Ratkaisu a) 7a b) 12x c) 6x + 6

Polynomi ja yhtälö Sievennä. a) 4a + 3a b) 11x x c) 9x + 6 3x. Ratkaisu a) 7a b) 12x c) 6x + 6 Polynomi ja yhtälö 103. Sievennä. a) 4a + 3a b) 11x x c) 9x + 6 3x a) 7a b) 12x c) 6x + 6 104. Ratkaise yhtälöt. a) 2x + 3 = 9 b) 8x + 2 = 5x + 17 a) 2x + 3 = 9 3 2x = 6 : 2 x = 3 b) 8x + 2 = 5x + 17 2

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Apua esimerkeistä Kolmio teoriakirja. nyk/matematiikka/8_luokka/yhtalot_ yksilollisesti. Osio

Apua esimerkeistä Kolmio teoriakirja.  nyk/matematiikka/8_luokka/yhtalot_ yksilollisesti. Osio Aloita A:sta Ratkaise osion (A, B, C, D, jne ) yhtälö vihkoosi. Pisteytä se itse ohjeen mukaan. Merkitse pisteet sinulle jaettavaan tehtävä- ja arviointilappuun. Kun olet saanut riittävästi pisteitä (6)

Lisätiedot

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja. DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen

Lisätiedot

Muita määrätyn integraalin sovelluksia

Muita määrätyn integraalin sovelluksia Muit määrätyn integrlin sovelluksi Ekstr Pohint Auto kiihyttää tsisesti viiessä sekunniss vuhist 4 km/h vuhtiin 76 km/h. ) Muoost funktio, jok ilmisee uton vuhin v(t), kun on kulunut t sekunti kiihytyksen

Lisätiedot

3 Eksponentiaalinen malli

3 Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen 6. Kulunut aika (h) Bakteerien määrä 0 80 0 60 0 0 7 7 0 0 0 6. 90 % 0,90 Pienennöksiä (kpl) Piirroksen korkeus (cm) 0,90 6,0, 0,90 6,0,06,

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

S Fysiikka III (EST), Tentti

S Fysiikka III (EST), Tentti S-114.137 Fysiikk III (ES), entti 30.8.006 1. Lämpövoimkone toteutt oheisen kuvn Crnotin prosessi. Koneess on työineen yksi mooli ideliksu. Lske yksitomisen ksun kierroksen ikn tekemän työn suhde kksitomisen

Lisätiedot

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b 5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),

Lisätiedot

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S 3.3. Aritmeettie summ 3.3. Aritmeettie summ Mikä olisi helpoi tp lske 0 esimmäistä luoollist luku yhtee? Olisiko r voim käyttö 0 + + + 3 + + 00 hyvä jtus? Tekiik vull se iki toimii. Fiksumpiki tp kuiteki

Lisätiedot

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI 4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI Neliömtriisin determinntti Neliömtriisin A determinntti on luku, jot merkitään det(a) ti A. Lskeminen: -mtriisin A determinntti: det(a) -mtriisin A determinntti esim.

Lisätiedot

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

3.7. Rekursiivisista lukujonoista .7 Rekursiivisist lukujooist.7. Rekursiivisist lukujooist Kerrt vielä, että lukujoo void määritellä khdell eri tvll, joko käyttämällä lyyttistä säätöä ti rekursiivist säätöä. Joo määrittelemie rekursiivisesti

Lisätiedot

Kuutio % Kappaleet kertaus

Kuutio % Kappaleet kertaus Kuutio % Kappaleet 1-6 + kertaus % 1 1. Prosentti 1 % = 1 100 = 0,01 Prosentti on sadasosa. 2 % = = 20 % = = Alleviivattu muoto on 200 % = = nimeltään prosenttikerroin Esimerkki 1. Kuinka monta prosenttia

Lisätiedot

205. a) 139 :n kulman vieruskulma on = Siis suorat s ja l eivät ole yhdensuuntaiset.

205. a) 139 :n kulman vieruskulma on = Siis suorat s ja l eivät ole yhdensuuntaiset. Lisätetäviä Peruskäsitteitä 0. ) Kulm on smnkotinen kulmn knss, joten kosk s j l ovt ydensuuntiset, on. b on :n ristikulm, joten myös b. b) b on smnkotinen kulmn 0 knss j kosk s j l ovt ydensuuntiset,

Lisätiedot

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4 Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille 2 800118P

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille 2 800118P Mtemtiikn perusteet tloustieteilijöille 2 800118P Luentomoniste Kri Myllylä Niin Korteslhti Oulun yliopisto Mtemttisten tieteiden litos Kevät 2014 Sisältö 1 Mtriisilgebr j optimointi 4 11 Määritelmä 4

Lisätiedot

6 Kertaus: Lausekkeet ja yhtälöt

6 Kertaus: Lausekkeet ja yhtälöt 6 Kertaus: Lausekkeet ja yhtälöt 6.1 Kurssin keskeiset asiat 1. a) ( x x) 3( x ) ( x x) (3 x 3 ) x x (3x 6) x x 3x 6 x x 6 b) 9( x 1) 5( x ) 9 x ( 9) 1 5 x 5 9x 9 5x 10 4x 1 c) (3x )(4 5 x) 3x 4 3 x (

Lisätiedot

AVOIN MATEMATIIKKA 7 lk. Osio 3: Potensseja ja polynomeja

AVOIN MATEMATIIKKA 7 lk. Osio 3: Potensseja ja polynomeja Mrik Toivol j Tiin Härkönen AVOIN MATEMATIIKKA lk. Osio : Potenssej j polynomej Sisältö on lisensoitu voimell CC BY.0 -lisenssillä. Osio : Potenssej j polynomej. Smnkntisten potenssien tulo.... Smnkntisten

Lisätiedot