1165/ /2016 VAPAA-AIKAPALVELUT

Transkriptio

1 1165/ /2016 VAPAA-AIKAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA 2017

2 SISÄLLYS 1 VAPAA-AIKAPALVELUT Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman perustelut Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut Organisaatiokaavio KULTTUURIPALVELUT Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kulttuuripalveluiden tuloslaskelmat Kulttuuripalvelujen toimintatiedot Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma KIRJASTOPALVELUT Kirjastopalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Kirjastopalveluiden tuloslaskelma Kirjastopalvelujen toimintatiedot Kirjastopalvelun käyttösuunnitelma LIIKUNTAPALVELUT Palveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Liikuntapalveluiden tuloslaskelmat Liikuntapalvelujen toimintatiedot Liikuntapalveluiden käyttösuunnitelma... 36

3 5 KANSALAISOPISTO Palveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Kansalaisopiston tuloslaskelma Kansalaisopiston toimintatiedot Kansalaisopiston käyttösuunnitelma... 39

4 1 VAPAA-AIKAPALVELUT 1.1 Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen 1.1. Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä Monialainen yhteistyö nivelvaiheet huomioiden Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä Nuorten löytyminen ja motivointi. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Vastuutaho Suuri mahdollisuus = jen esimies Nuorisopalvelu- 5, yksi syrjäytynyt nuori kustantaa yhteiskunnalle 1,5 milj euroa Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia Soten yhteinen laatujärjestelmä. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Palvelualueiden toteutuneet auditoinnit/terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus ja sosiaalityön jollekin palvelulle on suoritettu kartoittava auditointi Henkilöstöresurssit ja vaihtuvuus. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 = 2 Vastuutaho Sosiaalipalveluiden päällikkö, vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri

5 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 2. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen varhaiskasvatuksessa. 3. Toimintaympäristön digitalisaatio 4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita lisätään Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu 2.1. Yksityisen päivähoidon määrän lisäys Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen Käynnistetään Toiminta alkaa palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin työ ja kehitetään toimintaa muissa sosiaalityön palveluissa Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt Wilman käyttöön ottaminen varhaiskasvatuksessa. Iltapäivätoimintaprosessin sähköistäminen, nuorisopalveluissa sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa Liikuntaneuvonta, kansalaisopiston kohdennettu kurssitarjonta, kulttuuripalveluiden markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtaamispaikka kuntalaisille (myös työasemien käyttömahdollisuus), museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri ryhmille, räätälöidyt osallistumismaksut. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Vuonna 2017 hoitopaikoista 20 % on yksityisiä Wilman pilotointi, iltapäivätoiminnan asiakkuusprosessien sähköistys (ilmoittautuminen, laskutus, toiminnasta eroaminen), nuorisopalveluissa otettu käyttöön uusia sosiaalisen median sovelluksia Toteutuneiden ryhmien määrä ja osallistujien määrä Henkilöstöresurssit. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 = Ei saada riittävästi yksityisiä palvelun- riski = 4 Melko suuri tuottajia, asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä Henkilöstöresurssien vähäisyys. Kohtalainen riski = Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, kaupungin maantieteellinen laajuus, resurssien vähäisyys mahdollinen = 2 Vastuutaho Sosiaalipalveluiden päällikkö Varhaiskasvatuspalveluiden esimies Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies Vapaaaikapäällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori

6 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 5. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja tehostamalla mm. digitalisoinnin avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla Kuntalaisten aktivoiminen vapaaaikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin oman organisaation kanssa. Digitalisaation avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään nykyisiä laadukkaita vapaaajanpalveluita nykyisillä resursseilla Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, peruskorjaus- ja kehittämishankkeet Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä Lähikirjastojen automatisointi suunnitelman mukaan, verkkomaksamisen mahdollistaminen, verkkopohjaisen liikuntaneuvonnan ja kansalaisopiston opetuksen kehittäminen, Urheilupuiston peruskorjauksen valmistuminen, kirjaston käyttöjärjestelmän muutos, paikallismuseosuunnitelman vaiheittainen toteutus, Veturitallin toimintaympäristön kehittämishankkeet ja toteutuneiden ääni- ja mobiiliopastusten määrä, pääkirjaston irtaimistohankinnat, Perniön urheilukentän suorituspaikkojen peruskorjaus, Tupurin frisbeegolf ja kuntoilualue - hanke Ei onnistuta tavoittamaan kohderyhmiä, kaupungin maantieteellinen laajuus, resurssien vähäisyys, kolmannen sektorin resurssit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön Digitalisaation hyödyntämisessä riskinä resurssien vähäisyys, muutosvastarinta sekä järjestelmien toimivuus. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Mahdollinen = 2 Vastuutaho Kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori Digitaalisuudeaikapäällikkö, Vapaa- lisääminen riski mahdollinen = 2 museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori

7 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. 2. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö. 3. Kustannustehokas palvelutuotanto varhaiskasvatuksessa 4. Opetustilat ja oppilasmäärä suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä Optimaalinen palveluketju talouden, toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin Hoitopaikkojen optimaalinen käyttö 4.1. Kouluverkon muutosta arvioidaan säännöllisesti Geriatrinen arviointiyksikkö ja Perniön dementiayksikkö käynnistyvät Tukiasumiskokeilu osasto Rauhalassa Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön Uudistusten hallittu ja ripeä täytäntöönpano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus Ryhmäkokojen hallittu kasvattaminen 3-9 -luokilla. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Toiminta käynnistyy kesällä Yli puolet tukiasumisen asiakkaista kotiutuu Uudet tilaratkaisut, tilojen määrän ja käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Täyttöaste 95 %, päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa Kustannukset /oppilas, oppilasryhmien koko, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset /oppilas vertailukuntien tasoa Poliittinen päätöksenteko Poliittinen päätöksenteko Asenteet, yhteistyön puuttuminen Asiakkaan hoitomatkan piteneminen Kouluverkon joustamattomuus Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Merkittävä 2, mahdollinen 2 = 4 Merkittävä 2, mahdollinen 2 = 4 Vastuutaho Vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri Vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies 2 Varhaiskasvatuspalveluiden esimies Suuri riski = 5 Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö

8 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 5. Kustannustehokas vapaaajanpalvelutuotanto 5.1. Laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja kehittäminen nykyresurssein Yhteistyön kehittäminen kolmannen nukset vertailukuntien Nettokustan- sektorin, kaupungin tasoa. oman organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku Mahdollinen = 2. Vastuutaho Liian vähän resursseja kehittämistyöhön. Vapaaaikapäällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori, nuorisopalvelujen esimies Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. 2. Koulujen ja päiväkotien kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen, Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen Täydennyskoulutus henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan perustuen Laaditaan kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma OPPIVA SALO vuosille Laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma. Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurikuvaus. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Täydennyskoulutusvelvoite 3 päivää/työntekijä toteutuu Laadittu ja hyväksytty kehittämissuunnitelma. 50 % Salon kouluissa on vähintään yksi monipuolinen oppimisympäristö. Laadittu kehittämissuunnitelma ja käynnistyneet koulutukset. Laadittu tavoitearkkitehtuurikuvaus Asiakastyön määrä suhteessa resursseihin Jatkuvat leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia. Riskin vaikutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 =2 Suuri riski = 5 Vastuutaho Sosiaalipalveluiden päällikkö, vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies

9 2 (38) Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelualueen merkittävimmät riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla korkeat palvelumaksut karkottavat asiakkaat paikallisuuden ja itse tuotetun arvo pienenee Palvelualueen painopisteet kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja monipuolisten vapaa-ajanpalveluiden avulla nykyisten laadukkaiden palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen kaikille kuntalaisille palveluiden kehittäminen digitalisoinnin avulla kustannuksia kasvattamatta vapaa-ajanpalveluiden vetovoimaisuuden esille tuonti markkinoinnin avulla yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, kouluyhteistyö) uusien ratkaisujen kokeileminen kuntalaisten aktivoimisessa vapaa-ajanpalveluiden pariin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa paikallismuseosuunnitelman toteutus 1.2 Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-aika ltk TP2015 TA2016 HKE TA 2017 TA% Toimintatuotot ,5 Myyntituotot ,2 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,7 Palkat ja palkkiot ,1 Henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,9 Toimintakate ,0 1.3 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut /käsitelty asia /kokous Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut Vakituista henkilöstöä 0,25 0,3 0,5 0,5 Tuotot

10 3 (38) Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto

11 9 (38) 1.4 Henkilöstösuunnitelma Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka HKE TA TA Vapaa-ajan palvelut 4510 Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Henkilöstösuunnitelman perustelut Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Hyvinvointipalvelut 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Jääkenttien hoitoon reuna-alueilla on palkattu tuntityöntekijöitä kenttien hoitoon olosuhteiden turvaamiseksi. 1.6 Investointisuunnitelma Selitys TP 2015 TA 2016 Kust. yht. HKE 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS Investointimenot 200 Talonrakennus Vapaa-ajan palv. Hankkeet 4602 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltorakennus Vapaa-ajan palvelut yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet 450 Toimialojen muut kohteet

12 10 (38) Selitys TP 2015 TA 2016 Kust. yht. HKE 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS Urheilupuiston peruskorjaus Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen Lehmijärven viemäröinti xxxx Tupurin kuntoilu- ja frisbeegolfrata Toimialojen muut kohteet yhteensä Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 6417 Liikuntapalvelujen irtain Kirjaston tietojärjestelmän hankinta Pääkirjaston kalusteet Kiikalan kirjaston automatisointi Muurlan kirjaston automatisointi xxxx Lähikirjastojen automatisointi xxxx Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen xxxx Pääkirjaston keskusradion uusinta Veturitallin tuolit Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely Pääkirjaston palautusautomaatti xxxx Kulttuuripalveluiden monitoimitilan kehittäminen Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä

13 14 (38) 1.7 Investointisuunnitelman perustelut 200 Talonrakennus 225 Vapaa-ajan hankkeet 4600 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltotilojen peruskorjaus Urheilupuiston pukuhuone ja huoltotilat on rakennettu 60-luvulla ja ovat käyttöikänsä päässä. Alkuperäisessä urheilupuiston peruskorjaus suunnitelmassa oli ehdotus jossa olisi rakennettu yläkentän ja keinonurmen väliin iso katsomo jonka yhteydessä olisi ollut pukuhuoneja huoltotilat. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin sen korkean kustannusarvion johdosta ja päätettiin tehdä pienempi katsomo ja huoltotilat yläkentän tarpeisiin. Uusiin tiloihin ei tullut pukuhuonetiloja. Vanhan huolto- ja pukuhuonerakennuksen tiloja on tarkasteltu talosuunnitteluosaston kanssa ja tilojen peruskorjaus ei ole tarkoituksen mukaista vaan on järkevämpää purkaa vanha ja rakentaa uusi. Lisäksi kentän hoitotöihin liittyvät tilat ovat liian pienet kaluston säilytystä ja huoltotöitä varten. Suunnitelmana on, että vanhan huoltorakennuksen paikalle rakennetaan pukuhuoneet, henkilökunnan sosiaalitilat sekä valvomo. Alapuolella sijaitsevan konehallin viereen tehdään laajennus työ- ja huoltotiloja varten. 400 Kiinteät rakenteet ja laitteet 450 Toimialojen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus 2017 Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vuosi. Yleisurheilukentän pinnat tehdään kuntoon ja katsomo sekä huoltorakennus rakennetaan valmiiksi Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen( ) 2017 Perniön kirkonkylän keskustassa sijaitsevan yleisurheilukentän suorituspaikkojen pintojen uusiminen. XXXX Tupurin kuntoilu ja frisbeegolfrata (2018) 2017 Tupurin kuntoilualueen ja frisbeegolf radan rakentaminen (toteutetaan mikäli oikotie 110-tielle toteutuu). Tupurin asuinalueelta on suunniteltu oikotietä 110-tielle. Tämän suunnitelman johdosta myös Tupurin ulkoilualue muuttuu. Suunnitelmassa on tehty varaus uudelle paikoitustilalle kuntoilualueen käyttäjille. Paikoitustilan yhteyteen esitetään rakennettavaksi lihaskuntoharjoitteluun soveltuva ulkoalue sekä frisbeegolf-rata. 600 Irtain omaisuus 635 Vapaa-ajan palvelut 6417 Liikuntapalveluiden irtain ( ) Urheilupuiston yläkentän peruskorjaus valmistuu 2017 ja samalla tulee ajankohtaiseksi uusia eri lajien välineistöä. Alustavan kartoituksen ja tarjousten perusteella kustannusarvio on n Urheilupuistoon kentän hoitoon tarvitaan uusi kelaleikkuri. Hinta-arvio uudelle leikkurille lisävarusteineen on n Kuntosalien uusien välineiden hankinta Uusitaan välttämättömiä välineitä liikuntapalveluiden kuntosaleilla. Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi on astunut voimaan 2015 ja nyt vielä käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput alkavat olla lopussa ja näin ollen tulee uusia sekä lamput, että valaisimet. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina Jäljelle jäävien kuntoratojen osalta on tehty yhdessä sähkösuunnittelijan kanssa laskelma uusista led-valaisimista kuntoradoille ja on laskettu kuntoratojen valaisinten määrä. Valaisimien vaihto led-valaisimiin maksaa 11 kuntoradan osalta n e. Uusiminen aletaan vuonna 2017 ( ) ja jatketaan vuonna 2018 loppuun.

14 15 (38) Vuosi 2018, : Vuonna 2018 kuntoratojen lamppujen uusintaa on edelleen jatkettava (n ). Lisäksi pitää uusia Urheilupuiston ns. 5-kentän (keinonurmen alapuolella oleva kenttä) sadettajajärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden sadettajajärjestelmän hinnaksi on laskettu Jäähalliin tarvitaan uusi kaukalo ( ). Vanha kaukalo voidaan tarvittaessa sijoittaa ulkojäille Kirjaston tietojärjestelmän hankinta (2017) Vuosille on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Origo päivitettiin Auroraksi. Käyttöjärjestelmän päivitys oli ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen oli edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaskikirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta teki vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli / vuosi Pääkirjaston kalusteet (2017) Pääkirjaston toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita eurolla. Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjaston tilojen sujuvan käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Niiden hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilaisin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle Muurlan kirjaston automatisointi (2017) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan /kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata /kohde. Yhteensä nämä tekevät /kohde. XXXX Lähikirjastojen automatisointi ( ) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata / kohde. Yhteensä nämä tekevät / kohde. Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna eurolla ja vuonna eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. xxxx Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen (2017) Kirjaston sähköisiä palveluja kehitetään eurolla. Sekä kauno- että tietokirjallisuuden kokoelmien sisällöistä kerrotaan QR-kooditunnisteilla. Asiakas voi omaan älypuhelimeen tai tablettitietokoneeseen ladatulla sovellutuksella etsiä tietoa haluamastaan aineistosta tai suosikkikirjailijastaan. Kirjaston uutuusluettelot on mahdollista lukea QR-koodin avulla asiakkaan omasta laitteesta. QR-kooditunnisteita voidaan käyttää perinteisten hyllyopasteiden yhteydessä. Tunnisteet täydentävät hyllyluokituksen antamaa informaatiota esittelemällä sekä kirjailijoita että heidän teoksiaan. Tavoitteena on saada asiakkaat etsimään itse aktiivisesti haluamaansa aineistoa. Osana sähköisten palvelujen kehittämistä on kahden isokokoisen info-tv-tyyppisen näyttölaitteen hankkiminen. Ne sijoitetaan helposti saavutettaviin paikkoihin. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä kirjaston palveluista, kokoelmien uutuuksista ja yleisötapahtumista. Näiden laitteiden avulla voidaan välittää tietoa myös alueellisista tapahtumista ja uutisista. Samalla niitä voidaan käyttää myös kaupungin toiminnan esittelemiseen, kuten eri palveluista tai lautakuntien päätöksistä kertomiseen. XXXX Pääkirjaston keskusradion uusinta Pääkirjaston uuden keskusradion hankkimiseen esitetään Hintaan sisältyy keskusyksikkö, kuulutuslaite, kaapelit ja kaiuttimet asennustöineen. Nykyinen keskusradio on peräisin 1980-luvulta. Sen toimintavarmuus on heikko. Keskusradiota tarvitaan erilaisia tiedotuksia varten. Tavallisesti sillä annetaan kuulutuksia yleisötapahtumista tai iltaisin kiinteistön sulkeutuessa. Keskusradiota tarvitaan myös tilanteissa, joissa rakennus joudutaan tyh-

15 16 (38) jentämään esimerkiksi tulipalon vuoksi. Nykyisellä 1980-luvulla hankitulla keskusradiolla ei tavoiteta Hilkansalissa, kahvilassa tai musiikkiopiston puolella olevia asiakkaita, koska laitetta hankittaessa koko kirjastotalo oli pienempi. Laajennusosa valmistui vuonna Tällöin ei tehty muutoksia, joilla olisi parannettu keskusradion kuuluvuusaluetta ja siten koko rakennuksen turvallisuutta (Kirjaston keskusradion uusiminen poistettiin talousarviosta jatkokäsittelyn aikana.) XXXX Kulttuuripalveluiden monitoimitilan rakentaminen Salon taidemuseo Veturitallin kahvilatila Cafe Veturitalli on nykyään monikäytössä. Salon kulttuuriasiain yksikkö järjestää Veturitallissa säännöllisesti konsertteja iltaisin ympärivuotisesti. Veturitallin kahvilatilaa käytetään tuolloin väliaikatarjoiluun. Taidemuseo käyttää kahvilatilaa kokoustilanaan päivittäin viikoittain. Kahvilatilaa annetaan myös yhdistyksille päivisin kokouskäyttöön ja yritykset voivat pitää siellä asiakastarjoilujaan ja kokouksiaan. Tilassa ei ole mitään äänieristettä eikä käyntiestettä. Veturitallin kaarikäytävä on yhtä avointa tilaa kahvilasta näyttelysalipäätyyn. Eri tiloista toisiin kantautuu melu ja kokouksien pito on muodostunut vaikeaksi. Tarjoiluihin liittyvien järjestelyjen turvaamiseksi ja erimuotoisten kokouksien yksityisyyden turvaamiseksi tarvitaan saranaovella varustettu siirtojärjestelmällä varustettu lasiseinämä erottamaan taidemuseon aulan kahvilasta. Seinämä, n. 12m2, voi olla samantyyppinen kuin kaupungintalolla. Lasikon paksuus on 12 mm, ja taidemuseon kaltevan kattorakenteen vuoksi kattoon on rakennettava painoa kestävä kiskorakenne. Investoinnin arvio on n euroa. Veturitallin suurimman näyttelysalin, 4. salin, takaseinään on rakennettu 1990-luvun lopussa väliaikainen kovalevyseinä peittämään seinässä olevat ikkunat. Samalla on saatu li sää tärkeätä ripustustilaa. Huokoinen kovalevyseinämä rakennettiin alaosastaan suljetuksi, ja sen taakse on tiivistynyt kosteutta, joka on pehmittänyt seiniä ja saanut osan levyistä pullistumaan. Levyt tulee vaihtaa paremmiksi ja alaosaltaan avoimeksi ilmankierron mahdollistamiseksi. Uudet levyt tulee olla paksua vaneria, joka on kovalevyä siistimpi ja kulutusta kuten jatkuvia maalauksia sekä myös kiinnitysruuvilla tapahtuvia ripustuksia kestävä. Levyjen vaihto vie 1-2 viikkoa ja se voidaan toteuttaa kaupungin sisäisenä työnä. Materiaalit ja sisäiset kulut yhteensä n euroa.

16 1.8 Organisaatiokaavio 17 (38)

17 18 (38) 2 KULTTUURIPALVELUT 2.1 Kulttuuripalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kulttuuriasiainyksikön tavoitteena on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. Kulttuuripalvelujen merkittävimmät riskit Suurena riskinä on vähenevien resurssien vaikutukset suunnitelmalliseen kokoelma- ja näyttelytoimintaan sekä paikallismuseokiinteistöistä huolehtimiseen. Mikäli vakinaisen henkilöstön (9) määrä putoaa muutoksissa (eläköityminen, muu siirtyminen), ydintoimintoja kuten laadukasta näyttelytoimintaa ja jo hiipunutta kokoelmahoitoa kyetä tuottamaan, vaikka kokoelmat ovat museotyön ydin. Myös valtionapu voi laskea. Säännöllinen, ympärivuotinen aukipito elektroniikkamuseossa järjestetään tilapäisellä henkilöstöllä, jonka saanti on epävarmaa. Taideteosten säilytys- ja tekniset tilat ovat puutteelliset, ahtaat ja riskialttiit. Kulttuurihistoriallisten kokoelmaesineiden säilytystilat ovat hajallaan. Prosenttitaiteen hankinta tulisi mahdollistaa palauttamalla niiden hankintamääräraha rakennusten irtaimisto- ja kalustehankintoihin. 2.2 Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kulttuuriasiainyksikkö Painopistealueet: määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö Kulttuuriasiainyksikön toiminnan lähtökohtana on talousarvioon varatun määrärahan kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Kulttuuriasiainyksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa kaikilla asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide pitää nähdä perusoikeutena ja ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Avustukset Talousarvioon on varattu euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen. Palvelusopimukset Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä.

18 19 (38) Museopalvelut Konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. Wiurilan kesä -taidenäyttelytapahtumaa oheistoimintoineen Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten ympärivuotista konsertti- ja toimintatapahtumia Salo Irish Festival -tapahtumaa maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuuritoimintaa romanikulttuurin edistämistä kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin ja Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja Bio Saloon laatuelokuvasarja (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset (8 kpl). Taidemuseon painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut kolme päänäyttelyä. Taidemuseo tekee yhteistuotannot Suomen valokuvataiteen museon, Heinolan museon ja Kokkolan museon kanssa. Heikki Willamon luontokuvanäyttelyn ajankohta siirtyi syksystä 2016 keväälle Kesällä on esillä vanhoja pitsejä ja kuvataidetta yhdistävä Pitsi on Pop näyttely, syksyn näyttely on avoin. Näyttelyihin tuotetaan julkaisut kustannusyhteistyönä. Tornissa pidetään kolme studionäyttelyä. SAMUn painopisteenä on Salon elektroniikkamuseon kokoelmista 2016 avatun perusnäyttelyn viimeistely tutkimuksen ja museopedagogiikan osalta. Näyttelyyn valmistuu Suomi 100- juhlavuoteen liittyvä osio, joka kertoo puhelintoiminnasta Salon seudulla luvulla. Elektroniikkamuseon osalta tullaan harkitsemaan sen statuksen muuttamista jatkossa kokoelmaksi sekä tarkastelemaan sen laajuutta kriittisesti. Elektroniikkamuseosta toteutetaan tiivistetty Salon elektroniikkateollisuuden historiaa kuvaava näyttely. Paikallismuseoiden näyttelytoiminnassa nousee esille erityisesti Suomi 100-vuotta teema. Vaihtuvat näyttelyt toteutetaan osittain yhteistyössä museon auki pidosta vastaavien yhdistysten kanssa. Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Museopalveluiden yleisötyö Näyttelyt ja tutkimus Salon taidemuseo järjestää näyttelyjä ympärivuotisesti Veturitallissa ja Salon historiallinen museo SAMU ympärivuotisesti elektroniikkamuseossa sekä osavuotisesti paikallismuseoiden tiloissa tai SAMUn tuottamina muualla. Museokasvatus Taidemuseon ja elektroniikkamuseon näyttelyihin tuotetaan museoita avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja ääniopastuksia, taiteilija- ja historiavideoita ja mobiilisovelluksia. Niihin valmistetaan oppimissisällöt omana työnä tai asiantuntijapalveluina. Taidemuseon näyttelyjen oheistoimintana ovat luennot ja työpajat. Elektroniikkamuseo jatkaa joulukuussa 2016 valmistuneen perusnäyttelyn täydentämistä museokasvatuksellisin toiminnoin. Näyttelyyn tuotetaan yliopistollisena yhteistyönä artikkeleja salolaisen elektroniikkateollisuuden kehityksestä, josta toimitetaan julkaisu. Elektroniikkamuseoon valmistetaan yleisöopastusmateriaalia eri kohderyhmille. Työpajatoiminta jatkuu. Kokoelmatyö

19 20 (38) Taidekokoelma Kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Viime vuosina vain muutamia teoksia on voitu hankkia, joten kaupungin kokoelmateoksia ja talletusteoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen toimipisteisiin myös toimintavuonna. Niitä ei enää kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tehdään vuosi-inventaario. Kulttuuri- ja tuotantohistoriallinen kokoelma Lähtökohtana esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä jälkipolville Salossa on paikallismuseoiden kokoelmatoiminnan kehittäminen lautakunnan 2016 hyväksymän paikallismuseosuunnitelman mukaan. Vuodelle 2022 ulottuvan suunnitelman toteuttaminen aloitetaan Halikon ja Perniön museoiden kokoelmien digitoinnilla ja arvoluokituksella Museokiinteistöjen ja niissä olevien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa. Kiinteistöjen kunnostamista jatketaan osittain perinnerakentamiseen erikoistuneilla ostopalveluilla. Kokoelmia kartutetaan rajoitetusti lahjoituksina. Tapahtumat Kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttisarja järjestetään Veturitallissa. Taidemuseo vastaa myös itse tapahtumatilaisuuksien kuten kevyen musiikin, esitelmien ja taidetapahtumien järjestämisestä iltaisin. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on kokouksia. Veturitallin käyttöä kulttuurisena monitoimitilana kohennetaan eristämällä siirrettävällä lasiseinällä aula ja kahvilatila toisistaan. Elektroniikkamuseon tapahtumissa otetaan huomioon myös Astrum-keskuksen muu ohjelmisto. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia osittain yhteistyössä yhdistysten kanssa. Tiedotus, markkinointi Toteutetaan yhteinen vuosikalenteri Salon kotitalouksiin jaettavaksi sekä museomatkailun tarpeisiin. Jatketaan paikallista katumarkkinointia. Vaihtuvista päänäyttelyistä ilmoitetaan tiedotusvälineissä. Lisätään sosiaalisessa mediassa leviävää markkinointia. SAMUn paikallismuseoiden markkinointia varten valmistetaan seudun historiasta ja kulttuuriperinnöstä kertova video. Muu talous ja henkilöstö Museopalvelujen toimintakate jakautuu taidemuseon osuuteen 54 % ja historiallisen museon osuuteen 46 %. Henkilöstöä taidemuseolla on 6 vakinaista, historiallisessa museossa 3 vakinaista. Toimipisteitä taidemuseolla on 1, historiallisella museolla 9, josta paikallismuseokohteet (8) ovat erittäin pieniä. Toimitilavuokrissa taidemuseon osuus on 41 %.

20 21 (38) 2.3 Kulttuuripalveluiden tuloslaskelmat Tuloslaskelma 4004 Kulttuuripalvelut TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot Myyntituotot ,4 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,3 Henkilöstökulut ,2 Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut ,1 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut ,2 Toimintakate ,4 Tuloslaskelma 4015 Kulttuuriasiainyksikkö TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot ,7 Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,5 Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut ,3 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset Muut toimintakulut ,2 Toimintakate ,3

21 22 (38) Tuloslaskelma Tulosyksikkö: 4025, 4030 Museopalvelut TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot ,4 Myyntituotot ,1 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,1 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,3 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Muut toimintakulut ,6 Toimintakate ,8

22 23 (38) 2.4 Kulttuuripalvelujen toimintatiedot Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut 509 Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kävijämäärä Kulut /tapahtumat, tilaisuudet /kävijä 12,43 13,46 10,24 10,08 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 3,82 4 3,8 3,74 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut /kävijä 13,5 28,59 30,34 30,13 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 11,79 9,55 10,13 10,06 Taidekokoelmatyö Kulut Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 46 % 45 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä /asukas 1,16 1,37 1,36 1,34 Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut /kävijä 19,91 17,92 24,88 24,8 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 2,84 3,32 4,62 4,6 Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut /kokonaismäärä 4,79 4,12 2,86 2,84 Vakinaista henkilöstöä Tuotot /asukas 6,12 5,28 3,72 3,7 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Netto /asukas 22,81 22,75 24,01 23,83

23 24 (38) 2.5 Kulttuuripalveluiden käyttösuunnitelma Tehtäväalue Tulosyksiköt Tehtäväalueen esimies Kulttuuripalvelut Kulttuuriasiain yksikkö, taidemuseo Veturitalli, Salon historiallinen museo SAMU Vapaa-aikapäällikkö Toiminnallinen kuvaus/muutokset Kulttuuriasiainyksikkö Palvelusopimuksella kustannetaan - Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä (9.000 ) - Wiurilan kesä -taidenäyttely tapahtumaa oheistoimintoineen (9.000 ) - Salo Lasten Laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia (9.000 ) - Raatalan Humpparalli -tapahtumakokonaisuutta (5.000 ) - Salo Irish Festivaalitapahtumaa (2.000 ) - Yö Kuusjoella -tapahtumaa (1.500 ) - Pimeän peitto laskeutuu Perniöön -tapahtumaa (7.000 ) - ympärivuotinen tapahtumatuotanto Suomusjärvelle (3.500 ) - säännölliset esitystoiminnat Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin (5.000 ) - laatuelokuvasarja (10 kpl) Bio-Salossa (4.000 ) - oopperaa ja balettia valkokankaalla (10 kpl) Bio-Salossa (2.000 ) - klassisen musiikin taidekummitoiminta Kaivolan, Kuusjoen ja Ollikkalan ala-asteen koululaisille ja eläkeläisryhmille, (3.000 ) - koululaiskonserttikiertueet (7.500 ) - maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuurityötä (2.000 ) - romanikulttuurin edistämistä ja tunnetuksi tekemistä (2.000 ) - kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto ja muu tapahtumatuotanto ( ) Museopalvelut Kehittäminen: - Salon historiallinen museo SAMUn vuoden 2017 keskeisin painopiste on kehittämistyö o SAMUn paikallismuseoiden kehittämisessä edetään vapaa-ajan lautakunnassa hyväksytyn suunnitelman mukaan: Halikon ja Perniön museoiden kokoelmatoimenpiteet, ks. Kokoelmatyö - Salon elektroniikkamuseon kehittämisessä edetään kaupunginvaltuuston hyväksymän elektroniikkamuseon toimintaa ja kokoelmaa koskevien selvityspyyntöjen mukaan.. o maaliskuun loppuun mennessä selvitetään kaupunginhallitukselle, millä aikataululla ja millä toimilla elektroniikkamuseon varastotila voidaan purkaa o selvitykseen lisätään, kuinka tyhjiksi jäävistä kokoelmatiloista luovutaan mahdollisimman pian o miten kokoelmia voidaan tiivistää ja keskittyä salolaisen elektroniikkateollisuuden tuotannon esittelyyn näyttelyssä o miten elektroniikkamuseosta saadaan toteutettua ytimekäs Salon elektroniikkateollisuuden historiaa kuvaava näyttely ja samalla huomioida showroomin avulla salolaisten teknologiayritysten uusinta tuotantoa, mikä esittely laajentaa näyttelyn aikajanan menneisyydestä tulevaisuuteen o selvitetään mahdollisuus koota Marimekko-kokoelma, Kupittaan Saven kokoelma sekä elektroniikkaesineistö yhtenäiseksi kokoelmaksi - museopalvelujen keskusvarastona toimivan uuden säilytystilan saaminen kaupungin omista tiloista - millä toimenpiteillä voidaan luopua elektroniikkakokoelmasta ylimääräiseksi jäävästä aineistosta

24 25 (38) Yleisöpalvelu: Näyttelyt Salon taidemuseo Veturitalli: - Heikki Willamon luontokuvanäyttely Pitsi on Pop näyttely Elliott Erwitt retrospektiivi Salon historiallisen museon SAMU: - paikallismuseoiden Suomi100 aiheiset kesänäyttelyt yhdistysten kanssa Museokasvatus/Saavutettavuus: - ääniopasteet taidemuseon päänäyttelyihin sekä elektroniikkamuseon kokoelmanäyttelyyn, ja niistä mobiiliopasteet - yleisövideot taidemuseon kahteen näyttelyyn ja paikallismuseoista esihistoria-video - Suomi100 juhlavuoden luentojen järjestäminen Kokoelmatyö: - selvitetään taidemuseon kokoelmatallennusohjelman siirto MuseumPlusRia tallennusjärjestelmään nykyisen Muusa-järjestelmän sijasta - Halikon ja Perniön museoiden kehittäminen aloitetaan näiden museoiden kokoelmien inventoinnilla, sen yhteydessä tehtävällä arvoluokituksella sekä näiden jälkeisellä luettelointitoimenpiteillä sähköiseen kokoelmahallintajärjestelmään Muskettiin (digitointi) Voimavarat 2017 museopalvelujen esimies 1 intendentti 2 kulttuurituottaja 1 toimistosihteeri 1 museoassistentti 2 museomestari 1 Tutkija 1 Museoamanuenssi 1 Seurattavat suoritteet Esitetään kulttuuripalvelujen yhteisenä toimintatietotilastona.

25 26 (38) 3 KIRJASTOPALVELUT 3.1 Kirjastopalveluiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kirjastopalvelujen keskeiset tavoitteet Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Kirjastopalvelujen merkittävimmät riskit Taloudellisesti huonot ajat merkitsevät kirjastoille korkeata käyttöastetta. Tämä tarkoittaa Salon kirjastopalveluille todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaa palvelun kysyntää joudutaan kohtaamaan niukkenevin henkilöstöresurssein. Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden 2017 aikana on odotettavissa kahden henkilön eläkkeelle siirtymiset. Näiden kahden tehtävän palkat ja sivukulut ovat suuruudeltaan yhteensä Palveluiden painopistealueet sekä keskeisten toimintamenojen ja tulojen perustelut Painopistealueet kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Kirjastopalvelujen toimintakate on vuoden 2017 talousarvioesityksessä eli n. 2 % annettua raamia korkeampi. Ylitys selittyy sillä, että raamissa on huomioitu kahden työntekijän eläkkeelle siirtyminen jo vuoden alusta. Tämä toteutuu kuitenkin vasta vuoden 2017 aikana. Koska tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa ei ole tiedossa, henkilöstömenoihin on varattu rahaa täysimääräisesti. Henkilöstökulut, Palkan sivukulujen osuus henkilöstömenoista on Vuosilta täyttämättömiä vakansseja on kuusi, joista viisi on lakkautettu. Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2016 on Palvelujen ostot, Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit ). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivouspalvelut ( ). Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Suurin osa näistä menoista koostuu aineistomäärärahoista ( ). Esityksen mukaisesti vuoden 2017 aineistomääräraha on 6 asukasta kohti (laskettu mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 asukasta kohti. Muut toimintakulut, Sisältää muun muassa toimitilavuokrat ( ) ja leasingvuokrat ( ). Toimitilavuokriin on varattu 1,5 % vähemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Sen sijaan leasingvuokrissa on kasvua 1.958, joka 4,3 enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttömenoihin esitetään pääkirjaston osalta lastauslaiturin rakentamiseen. Pääkirjastorakennuksessa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista lastauslaituria. Postin ja muiden tavarantoimittajien lähetykset joudutaan purkamaan rullakoista pihalla ja kanta-

26 27 (38) maan sylissä sisälle rakennukseen. Lastauslaiturin rakentaminen parantaa merkittävästi päivittäisen kirjastotyön sujuvuutta. Muutostyöt eivät edellytä nykyisten ilmastointilaitteiden tai käyttövesiputkien purkamista tai muita muutoksia. Myyntituotot, Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot. Muut toimintatuotot, Sisältää muun muassa pääkirjaston kahvilan vuokrat, huomautus- ja varausmaksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä wc:n käyttömaksut. Summa on pienempi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tulojen vähentyminen selittyy kirjaston kahvilan vuokraamisesta saatavien tulojen pienentymisellä sekä varatun aineiston varausmaksujen poistumisesta. Tämä perustuu voimaan astuvaan kirjastolakiin. 3.3 Kirjastopalveluiden tuloslaskelma Tuloslaskelma 4100 Kirjastopalvelut TP2015 TA2016 HKE KHE TA2017 TA% Toimintatuotot ,6 Myyntituotot ,4 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,5 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Muut toimintakulut ,7 Toimintakate ,2