Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Karakallio II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat / lisätiedot: Teija Patrikka, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että asemakaava laitetaan nähtäville seuraavin lisäpäätöksin: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen tämän asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Karakallio kaipaa elinympäristön ja olemassa olevan rakennuskannan osittaista uudistamista ja täydentämistä, jotta alueen elinvoimaisuus saadaan paranemaan siksi yleissuunnitelman laadintaa ja muita toimenpiteitä on syytä kiirehtiä. Yleissuunnitelmasta voi aiheutua tähän asemakaavaan merkittäviäkin muutostarpeita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen tämän asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Karakallio kaipaa elinympäristön ja olemassa olevan rakennuskannan osittaista uudistamista ja täydentämistä, jotta alueen elinvoimaisuus saadaan paranemaan siksi yleissuunnitelman laadintaa ja muita toimenpiteitä on syytä kiirehtiä. Yleissuunnitelmasta voi aiheutua tähän asemakaavaan merkittäviäkin muutostarpeita. Liite Oheismateriaali Selostus 15 Karakallio II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 16 Karakallio II, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karakallio II, tapahtumaluettelo - Karakallio II, kaavamääräykset 1 - Karakallio II, kaavamääräykset 2 - Karakallio II, kaavakartta - Karakallio II, ajantasa-asemakaava - Karakallio II, havainnekuva - Karakallio II, yleisnäkymä lounaasta - Karakallio II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Karakallion täydennysrakentaminen rakennus- ja asuntokantaa monipuolistamalla. Tavoitteena on kohtuuhintainen ja hallintamuotojakaumaltaan

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 monipuolinen asuntotuotanto. Tärkeä tavoite on myös toimitilatyöpaikkojen säilyttäminen alueella. Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta nykyisen asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusia asunkerrostaloja liikennemelualueella sijaitsevalle kapealle puistoalueelle ja siirretään toimitilarakentamisen korttelialue nykyisin pysäköintikäytössä olevalle puistoalueelle. Rakennusoikeutta nostetaan k-m 2. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, josta k-m 2 on uutta asuntokerrosalaa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varata Karakallion Huolto Oy:lle maa-alueita Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen paikan suunnittelua varten. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut varauspäätöstä , ja Varaus on voimassa saakka. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karakallio II - Karabacka II, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6981, käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Karakallion Huolto Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n hakemus on saapunut Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän yhteydessä. Liittymä on kaupunkirakenteellisesti tärkeä Karakallion sisääntulokohta. Alueen koko on noin 1,7 ha. Pääosa alueesta on tyypillistä taajamalähimetsää, joka sijoittuu kallioiseen rinnemaastoon. Liittymän länsipuolella sijaitsee Karakallion Huolto Oy:n noin 300 k-m 2 :n suuruinen vuonna 1969 valmistunut huoltorakennus. Kalasääksentien itäpuolella sijaitsee laajahko pysäköintikenttä, joka on rakennettu asemakaavan puistoalueelle. Osa Karakalliontien ja Kalasääksentien katualueista kuuluu kaava-alueeseen. Bussit liikennöivät Rastaalan- ja Karakalliontietä pitkin ja alueella on pysäkkipari Karakalliontiellä. Kaava-aluetta rajaavan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä kaava-alueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Karakalliontien noin ajon / vrk ja Kalasääksentien ajon / vrk. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet Karakallion keskustaan ja myös Leppävaaran suuntaan. Koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Alue rajautuu lännessä Kalasääksentiehen, jonka länsipuolisissa kortteleissa on III IV -kerroksisia asuinkerrostaloja. Itäpuolelle Rastaalantien varteen on 2000-luvulla rakennettu IV-kerroksisia asuinkerrostaloja. Alueen välittömässä läheisyydessä on päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema. Suunnittelualueelle leviää Rastaalantien tieliikennemelua. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa Karakallion pohjoispuolella kulkee moottoriväylä- (Kehä II jatke) sekä sen kanssa samansuuntaiset viheryhteystarpeen ja pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin merkinnät. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty valtuustossa , saanut lainvoiman ) alue on varattu asuntoalueeksi, joka kuuluu ryhmään Nykyisellään säilyvät alueet. Niitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu ja sen suuntainen sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa: Karakallio II (vahvistettu ), Kortteli 57035:n asemakaava ja asemakaavan muutos kortteleissa ja sekä jalankulku- ja puistoalueella (vahvistettu ) ja Karakallio II, muutos (hyväksytty ).

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Asemakaavoissa alueelle on osoitettu toimisto-, työpaikka- ja huoltorakennusten korttelialue (KTH), puistoaluetta (VP) ja luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL) sekä katualuetta. KTH-korttelialueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuuslukuna e = 0.4. Lisäksi autonsäilytyspaikan rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m 2. Autopaikkavaatimus on 1 ap / 50 k-m 2. Korttelialueelle on merkitty maanalaiselle johdolle varattu alueen osa. Maanpinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi korttelialueella on merkitty + 36,25 (N60). Ajoneuvoliittymän järjestäminen Rastaalantieltä on kielletty. Korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu Sääksipolku -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka johtaa Rastaalantien alittavalle jalankulku- pyörätielle (Sääksiportti). Kalasääksentien katualueelle on merkitty maanpinnan likimääräiset korkeusasemat (+ 35,25; + 36,25 ja + 38,25). Kalasääksentie, Karakalliontien risteysalueet, KTH - korttelialue ja lounainen puistoalue eivät ole toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kevyen liikenteen alikulkua ei ole toteutettu. Maanomistus Korttelin tontin 1 omistaa Karakallion Huolto Oy. Muutoin kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Karakallion koululla järjestettiin suunnittelijoiden vastaanotto Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 13 kappaletta ja kannanottoja yksi. Kaavamuutos herätti vastustusta lähialueen asukkaissa ja asunnon omistajissa. Uudisrakentaminen koettiin paikalle liian massiiviseksi ja Karakallion rakennustapaan epäsopivaksi. Lisääntyvän liikenteen haitoista oltiin huolissaan. Kahdeksankerrosta korkeiden rakennusten pelättiin pimentävän ilta-auringon Rastaalantien itäpuolisilta asuinrakennuksilta. Toimitilarakennuksen uskottiin häiritsevän asumista ja luovan kuvan teollisuusalueesta. Palautteen perusteella on kerroslukuja osalla rakennusaloja madallettu ja kaavaan on sisällytetty rakentamistapaa ja lähiympäristön suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä. Kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu lähialueen liikennejärjestelyiden parantamissuunnitelma, liikenteen toimivuustarkastelut ja toimenpidetarkastelut sekä tieliikenteen meluselvitys. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Karakallion viimeaikainen täydennysrakentaminen on mahdollistanut asukasmäärän pysymisen noin asukkaan tasolla, mutta asukasmäärä ei ole riittänyt tukemaan palveluiden säilymistä. Kaava-alueella on nykyisin työpaikkatoimintaa ja muutoksen tavoitteena on jatkossakin mahdollistaa myös toimitilatyöpaikkojen sijoittuminen alueelle. Kaavamuutosalueen kaupunkirakenteellinen sijainti on luonteva tehostavan täydennysrakentamisen paikka. Alue sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähelle ja kaavaratkaisulla voidaan liikennemelulle alttiille alueelle sijoittaa asumista. Muurein rajattu täydennysrakentamiskortteli tuo Karakallion kaupunkikuvaan uuden nykyiset ympäristövaatimukset huomioon ottavan rakentamistavan, joka toisaalta tarjoaa myös mahdollisuuksia visuaalisesti rikastuttaa lähiöympäristöä. Bertta-konsepti Kaavamuutosehdotus perustuu kaupunkirakenteen täydentämiseksi kehitettyyn Bertta-konseptiin. Bertta-kerrostaloissa lähtökohtana on hyödyntää pieniä rakennuspaikkoja sijoittamalla autopaikat rakennuksen alakerroksiin ja mitoittaa rakennuksen runko tämän mukaan. Asuntojen kohtuuhintaisuuteen pyritään kahdeksan kerroksisella keskikäytäväratkaisulla, jossa yhdellä hissillä palvellaan kerrostasanne tehokkaasti. Rakennukset hyötyvät rinnemaastosta, jossa pysäköintikerroksiin voidaan järjestää ajoyhteys ilman merkittäviä ramppeja. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 1,7 ha ( m 2 ). Siitä noin 0,5 ha on uutta asuinkerrostalojen korttelialueita, 0,2 ha toimitilarakennusten korttelialuetta, noin 0,07 ha puistoja ja noin 0,55 ha katualuetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta e a = Uuden asuinrakentamisen rakennusoikeus k-m 2. Asuinkerrostalojen ja sitä palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen korttelitehokkuus on e k = 1,48. Uusi asuinkerrosala vastaa noin 210 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Toimitilarakennusten rakennusoikeus on k-m 2. Kaavatalous Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääsääntöisesti katulinjauksiin sekä tulevaan alikulkuun liittyvistä töistä. Kaavan tulot

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 koostuvat tontinmyynti- ja alueidenvaihtotuloista. Espoon kaupungin kannalta tulot ylittävät kustannukset, joten hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Kortteliin osoitettu uusi asuinkerrostalojen korttelialue on jaettu kolmeksi ohjeelliseksi tontiksi, joille on esitetty kolmen asuinkerrostalon rakennusalat. Kerrostalot on sijoitettu siten, etteivät uudet rakennukset täysin sulje näkymiä naapurikortteleista ja että asunnot saavat mahdollisimman hyvin päivänvaloa. Rakennusalojen erilaisilla enimmäiskerrosluvuilla on jäsennöity rakennusmassoja ja sovitettu niitä ympäristöönsä. Kerrostalojen päämassan suurin sallittu kerrosluku on VIII. Kalasääksentien puoleisen länsisivun suurin sallittu kerrosluku on VII ja koillis- ja lounaisnurkissa suurin sallittu kerrosluku on V. Rastaalantien katujulkisivu muodostaa Kalasääksentien julkisivua suurimittakaavaisemman kokonaisuuden, jota murretaan rakennusten koilliskulmien matalammilla osilla. Kalasääksentien puolella rakennuksia on madallettu kerroksella koko julkisivun pituudelta ja lisäksi eteläkulmia kolmella kerroksella. Kerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana kattorakenteena. Piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi eikä tontinrajoja saa aidata. Korttelialueen Rastaalantien puoleiselle sivulle sekä eteläosaan Karakalliontien ja Kalasääksentien puoleisille rajoille on rakennettava melueste, muuri, jonka tulee olla pääosin kiviaineista. Melueste tulee jäsennöidä läpinäkyvin osin sekä muuriin liittyvin istutuksin. Melusuojaustoimenpiteenä on myös määrätty parvekkeet lasitettaviksi ja lisäksi pohjois- ja itäpuolisille parvekerakenteille on annettu äänitasoerotus, joka tulee saavuttaa. Maastoa joudutaan muokkaamaan ja kaavassa on osoitettu maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Asuinkerrostalojen korttelialueen yhteenlaskettu kerrosala on k-m 2. Kaavaa toteutettaessa nykyinen huoltorakennus ohjeelliselta tontilta 1 puretaan. AK-korttelialueen pysäköintipaikkoja saa sijoittaa ainoastaan autopaikkojen korttelialueelle (LPA) ja asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusaloille Kaavamuutoksessa annetaan lisäksi määräyksiä mm. lisärakennusoikeuksista, pysäköinnistä, rakentamistavasta, pihasta ja hulevesistä. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue palvelee viereistä asuinkerrostalojen korttelialuetta. Korttelialueet liittyvät toisiinsa ja niiden

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Asuinkerrostalojen, asumista palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen ja autopaikkojen korttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. Kalasääksentien puoleiselle rajalle tulee rakentaa enintään 1,5 metriä korkea pääasiallisesti kivirakenteinen muuri. Muuri sitoo alueen kokonaisuudeksi ja suojaa piha-aluetta katuliikenteeltä. Korttelialueelle saa rakentaa muuriin yhdistettyjä talousrakennuksia yhteensä enintään 80 k-m 2 :n verran. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena. Asumista palvelevalle korttelialueelle on osoitettu asuinkerrostalojen leikki- ja oleskelualueet. Kaavaratkaisusta on tehty meluselvitys, jonka mukaan kaavassa osoitetuille leikki- ja oleskelualueille ei ulotu ohjearvoja ylittävää liikennemelua. Korttelialueen kautta on osoitettu ajoyhteydet asuinkerrostalojen korttelialueelle siten, että kulku asunnoista leikki- ja oleskelualueille voidaan järjestää risteämättä ajoyhteyden kanssa. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina on istutettava. Asumista palvelevalle korttelialueelle ei saa osoittaa autopaikkoja. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa asuinkerrostalojen korttelialueen autopaikkoja. Korttelialueelle saa rakentaa II tasoisen pysäköintilaitoksen. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Kalasääksentien länsipuolelle Karakalliontien kulmaukseen sijoittuu toimitilarakennusten korttelialue. Rakennusoikeutta on osoitettu k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja, joissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Autopaikat ja huoltokalusto sijoittuvat korttelialueen pysäköimispaikalle (p), joka rajataan näköesteenä toimivalla muurilla. Korttelinosan pohjoissivulle on osoitettu istutettava alueen osa. Virkistysalueet Puisto (VP) Karakalliontien varren voimassa olevan asemakaavan mukaisesta puistoalueesta osa säilytetään puistona. Katualueet Voimassa olevan asemakaavan jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue, Sääksipolku, ja Karakalliontien eteläpuoleinen pieni luonnonmukaisena säilytettävä puistoalue (PL) muutetaan Karakalliontien katualueeksi. Luonnonmukaisena säilytettävä puistoalue on nykyisellään huoltoasematonttia reunustavaa piennaraluetta, jota ei käytännössä voida säilyttää luonnonmukaisena. Katusuunnitelmissa määritellään katualueen sisäinen toiminnallinen jako jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys on tarkoitus säilyttää.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Kalasääksentien katualuetta muutetaan vastaamaan toteutettua katulinjausta. Kalasääksentien ja Karakalliontien katualuerajauksia on tarkistettu. Katualueessa on varauduttu Rastaalantien alikulun toteuttamiseen. Korkeusmerkinnät on kaavasta poistettu; Kalasääksentien tasausta on suunniteltu loivennettavaksi. Kadun tasaus suunnitellaan tarkemmin katusuunnitelmassa. Liikenne Kaavamuutosalueen ja sen läheisyyden liikennejärjestelyitä on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Liikennejärjestelyihin on esitetty liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Kalasääksentien yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä on suunniteltu levennettäväksi 3,5 metriseksi ja kadun tasausta on suunniteltu loivennettavaksi, jotta esteettömyyden perustaso täyttyy. Lisäksi Kalasääksentien katualueelle on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja vierailijoita varten. Kalasääksentien parantaminen ei vaadi Kalasääksentien katualueen muuttamista asemakaavassa, vaan parantamistoimet voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan katualueella. Karakalliontien ajorataa on siirretty hieman etelämmäksi, jolloin bussipysäkille ja sen ohittavalle yhdistetylle jalankulku- ja pyörätielle on saatu enemmän tilaa. Kalasääksentien liittymän kohdalle Karakalliontien ylittävä suojatielle on suunniteltu keskisaareke, jolloin kadun ylitys helpottuu ja turvallisuus paranee. Rastaalantien alikulun toteuttamismahdollisuudet on varmistettu. Liikennejärjestelyiden parantaminen vaatii katusuunnitelmien laatimisen. Uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Uuden maankäytön liikennetuotos on arvioitu olevan alle 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen 2035 mukaan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Karakalliontien noin ajon / vrk ja Kalasääksentien ajon / vrk. Toimivuustarkastelujen (WSP ) mukaan uusi maankäyttö ei muodosta ongelmaa läheisen katuverkon liikenteen toimivuudelle. Palvelutaso Karakalliontien ja Kalasääksentien sekä Karakalliontien ja Rastaalantien liittymissä pysyy hyvänä lukuun ottamatta aamuhuipputuntia vuonna 2035, jolloin Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän palvelutaso on tyydyttävä. Rastaalantien ja Rastaspuistontien liittymän palvelutaso heikkenee vuoden 2035 tilanteessa ja palvelutason parantamiseksi liittymään suositellaan valo-ohjausta. Palvelutason heikkeneminen johtuu suureiksi osaksi liikenteen yleisestä kasvusta.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Pysäköinti Autopaikkojen vähimmäismäärät: - AK -korttelialueella 1 ap / 85 k-m 2 eli yhteensä 125 ap, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. - KTY-korttelialueella 1ap / 50 k-m 2 eli yhteensä 23 ap. KTY-korttelialueella vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Yleistä pysäköintiä, joka palvelee muun muassa alueella vierailevia, on mahdollista toteuttaa Kalasääksentien katualueelle kadunvarsipysäköintinä. Suunnitelmassa on esitetty kadunvarteen 16 autopaikkaa, jotka palvelevat sekä uutta maankäyttöä, että jo olemassa olevaa maankäyttöä. Polkupyörien vähimmäismäärät: - AK korttelialueella 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Normin 1 pp / 30 k-m 2 mukaisten pyöräpaikkojen (354 pp) tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. - KTY-korttelialueella 1 pp / 80 k-m 2 eli yhteensä 15 pyöräpaikkaa. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Selvitykset Kaavatyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma (Optiplan Oy , Arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky ) ja korttelisuunnitelma (Optiplan Oy ) sekä seuraavat selvitykset: - Luontoselvitys Espoon Karakallion asemakaava-alueilla vuonna 2015 (Ympäristötutkimus Yrjölä ) - Maaperäolosuhteet, alustava hulevesisuunnitelma (Geotek Oy ) - Karakallion täydennysrakentaminen, liikenteen toimivuustarkastelut sekä toimenpidetarkastelut (WSP ) - Kalasääksentien parantamissuunnitelma ja Rastaalantien alikulkuvaraus (WSP ) - Rastaalantien alikulku, alikulkusuunnitelman tarkentaminen yleissuunnitelmatasoiseksi (WSP ) - Karakalliontien alikulku ja Kalasääksentie, alustava johtosiirtotarkastelu (WSP ) - Tieliikenteen meluselvitys, Karakallion Bertat (Akukon ) - Varjoanalyysi, animaatiot, (Optiplan , ) Tieliikenteen meluselvityksen (Akukon Oy, ) mukaan asuinkorttelin Rastaalantien ja Karakalliontien puolelle tarvitaan noin 1,5-2,0 m korkuinen melueste, jotta leikki- ja oleskelualuilla täyttyy melutasojen ohjearvot. Lisäksi selvityksen mukaan parvekkeet täytyy

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 lasittaa. Pohjois- ja itäjulkisivulla parvekkeiden lasituksen ääneneristävyys tulee olla vähintään 11 db. Rakennukset ovat vähintään noin 10,5 m päässä Rastaalantien ajoradan reunasta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaatuvyöhykkeiden minimiarvot täyttyvät. Rakennuksien tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota liikenteen aiheuttamisen epäpuhtauksien takia. Leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat yli 30 m päässä Rastaalantien ajoradasta, joten niiden osalta täyttyy ilmanlaatuvyöhykkeiden suositusetäisyys. Kaavamääräyksissä on huomioitu melu- ja ilmanlaatuasiat. Asuinkerrostalojen korttelialueen ja katualueen aluevarauksessa on huomioitu varautuminen Rastaalantien alikulkuun. Hulevesistä on annettu määräyksiä, joiden mukaan hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. Tavoitteena on Espoon hulevesiohjelman mukaisesti hulevesien hallinnan parantaminen, hulevesitulvien vähentäminen ja hulevesien laadun aiheuttamien haittojen ehkäisy ympäristössä Karakallion alueilta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontotyyppejä, lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, liito-oravaa eikä erityisesti suojeltavia lintulajeja. Luontoselvityksen perusteella mitään alueen osista ei ole tarpeen suojella kaavamuutoksissa. Riittävien viheralueiden säilyttäminen asutuksen keskellä kuuluu hyvän kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmisteilla Karakallion täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti selvittävä konsulttityö. Kaavamuutos on huomioitu tekeillä olevassa selvityksessä. Maaperän pilaantuneisuus Huoltotontilla sijainneiden öljysäiliöiden vuoksi kaavassa on velvoitettu ennen rakentamista selvittämään maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistamaan maaperä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laatinut Optiplan Oy.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13