Karakallio II Asemakaavan muutos 57. kaupunginosa, Karakallio kortteli 57034, katu- ja virkistysalueet

Transkriptio

1 1 (38) Asianumero 2517/ /2015 Aluenumero Karakallio II Asemakaavan muutos 57. kaupunginosa, Karakallio kortteli 57034, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä toukokuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Kaava-alue sijaitsee Karakalliossa, Rastaalantien ja Karakalliontien risteyksen luoteispuolella. Alue rajautuu lännessä Kalasääksentiehen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Teija Patrikka teija.patrikka@espoo.fi

2 2 (38) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen ja lähiympäristön nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen ja lähialueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset kaupunkikuvaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...37 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Havainnekuva 1:1000 Liite 4 Liikenteen tavoiteverkko

3 3 (38) Liite 5 Liite 6 Katukartta Ohjeelliset katupoikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen sekä seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: - Kalasääksentien Berttojen ja Karakallion Huolto Oy:n toimitilojen viitesuunnitelma (Optiplan Oy, arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky ) - Korttelisuunnitelma, Karakallion Bertat (Optiplan ) - Karakallion huollon huolto- ja toimistorakennus, viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Eero Korosuo ) - Karakallion täydennysrakentaminen, liikenteen toimivuus- sekä toimenpidetarkastelut (WSP ) - Katujen yleissuunnitelma (Kalasääksentien parantamissuunnitelma ja Rastaalantien alikulkuvaraus sekä Rastaalantien alikulku, alikulkusuunnitelman tarkentaminen yleissuunnitelmatasoiseksi) (WSP ) - Karakalliontien alikulku ja Kalasääksentie, alustava johtosiirtotarkastelu (WSP ) - Tieliikenteen meluselvitys, Karakallion Bertat (Akukon ) - Maaperäolosuhteet, alustava hulevesisuunnitelma (Geotek Oy ) - Luontoselvitys Espoon Karakallion asemakaava-alueilla vuonna 2015 (Ympäristötutkimus Yrjölä ) - Varjoanalyysi, animaatiot, (Optiplan , ) Lähdeaineistoa - Täydennysrakentamismahdollisuudet Karakalliossa, Opinnäytetyö, Janne Marttinen, FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Tilasto_ja_tu tkimusjulkaisut/vaesto_ja_vaestonmuutokset(2451)

4 4 (38) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen ja lähiympäristön nykytila Noin 1,7 ha suuruinen kaava-alue sijaitsee Karakallion- ja Rastaalantien liittymän yhteydessä. Liittymä on kaupunkirakenteellisesti tärkeä Karakallion sisääntulokohta. Pääosa alueesta on kallioiseen rinnemaastoon sijoittuvaa taajamalähimetsää. Eteläosalla sijaitsee Karakallion Huolto Oy:n huoltorakennus ja pitkäaikaispysäköintiin käytetty pysäköintialue. Osa Karakallion- ja Kalasääksentien katualueista kuuluu kaava-alueeseen. Bussit liikennöivät Rastaalan- ja Karakalliontietä pitkin ja kaava-alueella on pysäkkipari Karakalliontiellä. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet Karakallion keskustaan ja Leppävaaran suuntaan. Karakallion koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Alue rajautuu lännessä Kalasääksentiehen, jonka länsipuolella on III IV - kerroksisia asuinkerrostaloja. Itäpuolella Rastaalantien varteen on 2000-luvulla rakennettu IV-kerroksisia asuinkerrostaloja. Alueen välittömässä läheisyydessä on päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema. Kaava-alueelle leviää Rastaalantien tieliikennemelua. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta voimassa olevan asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusia asunkerrostaloja liikennemelualueella sijaitsevalle kapealle puistoalueelle ja siirretään toimitilarakentamisen korttelialue nykyisin pysäköintikäytössä olevalle puistoalueelle. Rakennusoikeutta nostetaan k-m 2. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, josta k-m 2 on uutta asuntokerrosalaa. Rastaalan- ja Kalasääksentien väliin on sijoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), ja sitä palvelevat yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) ja autopaikkojen korttelialue (LPA). Asuinkerrostalokortteliin liikennöidään Kalasääksentieltä. Ajoyhteydet asuinkerrostaloille järjestetään AH-korttelialueen kautta. Asuinkerrostalokortteliin on kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi sallittu lisärakennusoikeutta mm. asumista palvelevia yhteistiloja ja alimpiin kerroksiin sijoitettavia pysäköintitiloja varten. Kaava mahdollistaa noin asuntoa. Kerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on VIII. Rakennusten ympäristöön sovittamista varten osalla rakennusaloja suurin sallittu kerrosluku on VII tai V. Kaavassa on annettu määräyksiä mm. julkisivumateriaaleista, meluntorjunnasta, pihajärjestelyistä ja hulevesien käsittelystä. Asuinkerrostalojen ja asumista palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Asumista palvelevalle korttelialueelle on osoitettu melulta suojatut leikki- ja oleskelualueet. Asuinkerrostalojen autopaikat tulee sijoittaa asuinkerrostalojen rakennusalalle tai autopaikkojen korttelialueelle, jolle voidaan rakentaa II-tasoinen pysäköintilaitos. Kalasääksentien länsipuolelle on osoitettu uusi toimitilarakennusten korttelialue (KTY), jonka rakennusoikeus on 1150 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku II. Julkisivumateriaaleista ja pihan jäsentelystä on annettu määräyksiä. Osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta puistoalueesta säilytetään puistona. Kalasääksentien linjaus on muutettu nykytilanteen mukaiseksi. Katualueiden rajoja on tarkistettu siten, että ne mahdollistavat risteysalueiden toimivuuden ja liikkumisturvallisuuden parantamisen. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutos on käynnistetty Karakallion Huolto Oy:ltä, NCC Rakennus Oy:ltä ja tonttiyksiköltä saapuneen hakemuksen perusteella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä OAS on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti

5 5 (38) Asemakaavaehdotus on laadittu yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden sekä NCC:n ja Karakallion Huolto Oy:n edustajien ja heidän konsulttiensa kanssa. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee laatia maankäyttösopimus.

6 6 (38) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kokonaisuuksista tätä kaavaa koskevat erityisesti eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun sekä Helsingin seudun erityiskysymysten tavoitekokonaisuudet. Kaavamuutoksessa: Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen välittömään läheisyyteen. Hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Edistetään joukkoliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia asukasmäärää lisäämällä. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle laajentumismahdollisuus olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen huomioon ottamalla mm. liikennemeluhaitat. Huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoille sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Ehkäistään melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja vähennetään jo olemassa olevia haittoja. Riittävä meluntorjunta varmistetaan. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi varmistetaan tonttimaan riittävyys. Kaavamuutos lisää asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti Maakuntakaava Kaava-aluetta koskee kaksi maakuntakaavaa. Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Karakallion pohjoispuolella kulkee moottoriväylä- sekä sen suuntaiset viheryhteystarpeen ja pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin merkinnät.

7 7 (38) Kuva: Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä. Kaava-alueen sijainti on osoitettu kirkkaan sinisellä pallolla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 04/2016 Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. Vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei ole merkintöjä kaava-alueella Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi, joka kuuluu ryhmään Nykyisellään säilyvät alueet. Niitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu ja sen suuntainen sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. Laadittu kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

8 8 (38) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2/2015). Kaava-alue sijaitsee sinisellä katkoviivalla merkityllä alueella Asemakaava Alueella on voimassa kolme asemakaavaa: Karakallio II (hyväksytty ja vahvistettu ), Kortteli 57035:n asemakaava ja asemakaavan muutos kortteleissa ja sekä jalankulku- ja puistoalueella (hyväksytty ja vahvistettu ) ja Karakallio II, muutos (hyväksytty ). Kaava-alueelle on asemakaavoissa osoitettu toimisto-, työpaikka- ja huoltorakennusten korttelialue (KTH), puistoaluetta (VP) ja luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL) sekä katualuetta. Toimisto-, työpaikka- ja huoltorakennusten korttelin rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0.4. Autonsäilytyspaikan rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m 2. Autopaikkavaatimus on 1 ap/ 50 k-m 2. Korttelialueelle on merkitty maanalaiselle johdolle varattu alueen osa. Maanpinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi on merkitty + 36,25 (N60). Ajoneuvoliittymän järjestäminen Rastaalantieltä on kielletty. Korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu Sääksipolku-niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka johtaa Rastaalantien alittavalle jalankulku- pyörätielle. Kalasääksentien linjaus, KTH korttelialue ja lounainen puistoalue eivät ole toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kalasääksentien eteläpää on rakennettu asemakaavan KTH-korttelialueelle. Korttelin tontti 1 ulottuu Sääksipolun katualueelle. Puistoalueelle on rakennettu laaja pysäköintikenttä. Kevyen liikenteen alikulkua ei ole toteutettu. Katso myös kohta

9 9 (38) Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta 4/ Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Korttelia koskeva tonttijako on hyväksytty Korttelin tontti 1 (huoltorakennuksen tontti) ulottuu asemakaavan mukaisen Sääksipolun katualueelle Rakennuskiellot Korttelin tontilla 1 on rakennuskielto, koska tontti ei ole voimassa olevan tonttijaon mukainen tai tonttijaon muuttaminen on tarpeen Muut suunnitelmat ja päätökset Vireillä on Karakallion ja Viherlaakson kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään 1960-luvun lähiöiden palvelujen turvaamista ja ostoskeskusten kehittämistä, alueiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja jalankulkuyhteyksien kehittämistä esteettömiksi. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmisteilla Karakallion täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti selvittävä konsulttityö (Karakallion täydennysrakentaminen, täydennysrakentamisselvitys, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy). Kaavamuutos on huomioitu tekeillä olevassa selvityksessä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varata Karakallion Huolto Oy:lle maa-alueita Karakalliosta korttelin laajennuksen ja asumisen mahdollistavan käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen paikan suunnittelua varten. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut varauspäätöstä , ja Varaus on voimassa saakka Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

10 10 (38) 2.2 Selvitys alueesta Alueen ja lähialueen yleiskuvaus Maanomistus Keskusverkko ja Karakallion kaupunginosa Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Espoon keskuksista suurin on Leppävaara. Karakallion kaupunginosa kuuluu Leppävaaran suuralueeseen ja sen aluekeskustasoiset palvelut löytyvät Leppävaarasta. Leppävaaran joukkoliikenneyhteydet tulevat täydentymään pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentamisen myötä. Karakallion asuntoalue on rakentunut 1960-luvulta lähtien. Suurin osa Karakallion rakennuskannasta on peräisin luvuilta. Karakalliossa on sekä kerros- että pientaloja. Asuinkerrostalojen kerrosluku vaihtelee III-VI. Monet asuinkerrostaloista ovat hissittömiä. Asuinrakennukset on sijoitettu väljästi maastoon. Väljyyden tunnetta lisäävät laajat avopysäköintialueet sekä monet erikokoiset puistot korttelien lomassa. Karakalliossa on paikalliskeskuksen palvelut ja luonto lähellä. Väestö on ikääntymässä, ja palvelujen säilyttämiseen ja asukasrakenteen laajentamiseen tarvitaan uusia asuntoja ja asukkaita. Kaava-alue ja lähialue Kaava-alue sijaitsee Karakallion keskeisten liikenneväylien, Karakalliontien ja Rastaalantien, liittymän yhteydessä ja on nykytilassaan pääosin metsäistä kalliorinnettä. Alue rajautuu lännessä Kalasääksentiehen, jonka länsipuolisissa kortteleissa on III IV -kerroksisia asuinkerrostaloja. Alueen välittömässä läheisyydessä on päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet Karakallion keskustaan ja Leppävaaran suuntaan. Koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Suunnittelualueelle leviää Rastaalantien tieliikennemelua. Rastaalantien itäpuolelle on rakennettu rivi nelikerroksisia asuinkerrostaloja. Suunnittelualue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa, tontti on yksityisessä omistuksessa. Kuva: Maanomistuskartta (kaupungin maanomistus vaaleanpunaisella).

11 11 (38) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kalasääksen- ja Rastaalantien välinen alue on luonnontilaista kalliorinnettä, jonka eteläosalla sijaitsee Karakallion Huolto Oy:n matala vuonna 1969 valmistunut noin 300 k-m 2 :n suuruinen huoltorakennus. Rakennuksessa on toiminut lämpökeskus öljysäilöineen. Pääosa alueesta on tyypillistä taajamalähimetsää, jota käytetään mm. kulkureittinä. Osa Karakalliontien ja Kalasääksentien katualueista kuuluu kaavaalueeseen. Kalasääksentien eteläpäässä on asemakaavan puistoalueelle rakennettu laaja pysäköintikenttä, jota käytetään asuntovaunujen, peräkärryjen ja veneiden säilytykseen. Bussit liikennöivät Rastaalan- ja Karakalliontietä pitkin ja alueella on pysäkkipari Karakalliontiellä. Kuva: Viistokuva suunnittelualueelle Rastaalantien itäpuolelta. Alueen keskellä näkyy avokalliota. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Karakallion kaupunginosassa oli 5557 asukasta vuodenvaihteessa Hieman yli 50 % asukkaista on työikäistä aikuisväestöä eli vuoden ikäisiä. Karakallion ensimmäisten, vuoden 1975 väestötietojen mukaan alueella oli tuolloin 4979 asukasta. Asukasmäärä on vuosien välisenä aikana noussut noin 500 asukkaalla. Kaava-alueella ei ole asukkaita. Karakallion asuinalueella on lähinnä palvelutoimialan työpaikkoja. Päivittäistavarakauppojen lukumäärä ja yhteispinta-ala on vähentynyt v jälkeen. Karakallion Huolto Oy:n palveluksessa on noin 40 työntekijää ja osa työpaikoista sijoittuu kaava-alueelle. Yhdyskuntarakenne Leppävaaran suuralueeseen kuuluva Karakallion kaupunginosa sijoittuu Turuntien ja Lähderannantien koillispuolelle ja sen pohjoiskärki rajoittuu Vantaan kaupungin alueeseen. Karakallio liittyy ympäröivän yhdyskuntarakenteen liikenneverkkoon Lähderannantiehen yhdistyvän Karakalliontien ja Turuntiehen liittyvän Rastaalantien kautta. Rastaalantie jatkuu Karakallion läpi yhdistäen sen pohjoiseen Laaksolahden kaupunginosaan. Rastaalantien itäpuoleiset Rastaspuiston ja Leppäsillan alueet rajautuvat laajaan Leppävaaran puistoon, jossa Monikonpuro toimii Lintuvaaran ja Karakallion rajana. Muita Karakallion suuria yhtenäisiä viheralueita ovat Karavuoren ja Rastaalanmetsän muodostama kokonaisuus sekä Rastaalanpuiston pohjoispuoleinen Äijänpelto. Asutus painottuu Karakallion - ja Lähderannantien väliselle kerrostalovaltaiselle osalle.

12 12 (38) Kaupunkikuva Suurin osa Karakallion asuntokannasta on rakennettu ja 1990-lukujen välillä. Kaupunki- ja katukuva on yleisilmeeltään yhtenäinen ja vehreä. Kerrostalot ovat suurimmaksi osaksi vaaleita lamellikerrostaloja, joiden korkeus vaihtelee III VI kerroksen välillä. Pysäköinti on maantasossa. Alueen ominaispiirteenä voidaan pitää metsälähiömäisyyttä, mikä tuli myönteisenä piirteenä esille myös OAS-vaiheen mielipiteissä. Kaava-alueen kapea metsäinen kalliorinne nousee Rastaalantien viereltä ja tuo pitkälle katusuoralle visuaalista vaihtelua (a-b alla olevassa kuvakoosteessa). Kalliorinteen keskivaiheella avokalliomaaston puusto harventuu ja maastossa ylempänä olevalta Kalasääksentieltä avautuu näkymiä yli Rastaalantien itään (c). Kalasääksentien kaupunkikuva on epäsymmetrinen: länsireunalla on kerrostalojen muodostama voimakas katutilan rajaus ja itäpuolella avokalliopinnan ja metsäpuiden rytmittämä luonnontilaisempi maisema (d). Eteläosalla huoltorakennuksen varastointi- ja työskentelypiha rajautuu risteys- ja jalankulkuympäristöön vaatimattomalla aitarakenteella (e). Pitkäaikaissäilytykseen käytetty pysäköintialue sijoittuu Karakallion tiehen nähden ylemmäs ja sen ja pysäköintialueen välinen kasvillisuusvyöhyke peittää varsinkin kesäaikaan pysäköintialuetta Karakalliontien suuntaan (f). Kuva: Kuvakooste alueelta. Virkistys Kallioista aluetta käytetään oikopolkuna ja lyhytaikaiseen käyskentelyyn. Maasto on vaikeakulkuista ja lisäksi liikennehaitat vähentävät alueen virkistyskäyttöarvoa. Alueelta on hyvät yhteydet Karakallion laajemmille virkistysalueille sekä Leppävaaran urheilupuistoon. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue liittyy nykyiseen katuverkkoon Kalasääksentien (tonttikatu) kautta ja muuhun liikenneverkkoon Rastaalantien ja Karakalliontien kautta. Rastaalantien ja Karakalliontien liittymä on valo-ohjattu. Kalasääskentien etelä-

13 13 (38) osa on pituuskaltevuudeltaan jyrkkä. Karakalliontien ja Kalasääksentien kulmaukseen on rakennettu pysäköintialue. Kuva. Alueen katuverkko. Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä kaava-alueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon/vrk), Karakalliontien noin 4400 ajon/vrk ja Kalasääksentien 1100 ajon/vrk. Kaavatyön yhteydessä on tehty liikenteen toimivuustarkastelut, joiden pohjaksi alueella tehtiin syksyllä 2015 liikennelaskentoja (WSP Finland Oy, ). Tarkastelun mukaan Rastaalantien ja Karakalliontien liittymän palvelutaso on aamu- ja iltahuipputunteina hyvä (B). Karakalliontien, Kalasääksentien ja Tornihaukantien sekä Rastaalantein ja Rastaspuistontien liittymien palvelutaso on puolestaan erittäin hyvä (A) aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Kuva. Nykytilanteen (2015) aamu- ja iltahuipputuntien liikennemäärät. WSP.

14 14 (38) Kuva. Viivytykset (sekuntia), jonopituudet sekä palvelutaso tarkasteltavissa liittymissä (2015) aamu- ja iltahuipputuntien aikaan. WSP. Kävely ja pyöräily Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet muun muassa Karakallion keskustaan ja Leppävaaran suuntaan. Koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Seudulliset pyöräteiden pääreitit ovat Turuntien, ja Rastaalantien varressa. Karakallion alueella on pyöräilyn paikallisreittejä. Kalasääksentien vieressä on kapea jalankulku- ja pyörätie. Kalasääksentien pituuskaltevuus kadun eteläosalla on jyrkkä. Kuva. Ote Pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta.

15 15 (38) Kuva. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle Nykyisellä katuverkolla liikkuu paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Ruuhka-aikaan alueella liikkuu myös lapsia, koska koulu, päiväkoti ja bussipysäkit ovat lähellä. Viime vuosina Rastaalantien ja Karakalliontien liittymässä on tapahtunut useita omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia sekä muutama loukkaantuminen. Karakalliontie Kalasääksentien ja Rastaalantien välisellä alueella on jalankulun ja pyöräilyn kannalta jäsentymätön ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ovat melko huonot. Julkinen liikenne Karakallioon pääsee sujuvasti bussilla Helsingin, Leppävaaran ja Espoon keskuksen suunnasta. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Karakalliontiellä ja Rastaalantiellä. Turuntien bussipysäkit sijaitsevat noin 600 m päässä. Kuva. Bussilinjat ja pysäkit (kevään 2016 tilanne).

16 16 (38) Palvelut Karakallion julkisia palveluja ovat mm. musiikkipainotteinen koulu, Rastaalan koulu, monitoimitalo, nuorisotila, päiväkoti ja vanhusten palvelutalo. Karakallion kirkko palvelee seurakuntalaisia. Kirjasto ja muut kulttuuripalvelut ovat saatavissa Leppävaaran aluekeskuksesta. Karakallio tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun. Karakalliossa on myös asukaspuisto. Lähialueen virkistyspalveluja ovat mm. Rastaalanpuisto ja Leppävaaran urheilupuisto. Kaupallisia palveluja saa mm. Karakallion Ostoskeskuksesta ja Rastaalantien varren Lidlistä. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on pääosin metsäistä kalliomaastoa, jossa on myös irtolohkareita. Alueella kasvaa mm. mäntyä ja katajaa. Kuva: Katajaista rinnemaastoa keväällä Alueesta on tehty luontoselvitys vuonna (Luontoselvitys Espoon Karakallion asemakaava-alueilla vuonna 2015, Ympäristötutkimus Yrjölä ). Selvityksen tarkoituksena oli löytää alueille tyypilliset ja luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaiset piirteet asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Tutkimuksessa selvitettiin luontoarvosta: alueen luontotyypit (luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavat luontotyypit ja metsälain arvokkaat elinympäristöt määritettiin) kasvillisuuden pääpiirteet liito-oravan esiintyminen lepakoiden esiintyminen linnusto Luontotyypit ja kasvillisuus Alueen metsät ovat tyypillisiä taajamien lähimetsiä, joissa näkyy myös ulkoilun aiheuttama kuluminen, erityisesti kallioiden kasvillisuudessa. Puutarhakarkulaisia ja muita vieraslajeja on pihojen lähistöllä melko runsaasti, mm. jättipalsamia. Selvityksen perusteella alueella ei ole erityisesti suojeltavia kohteita. Liito-oravat Karakallion alueella on liito-oravalle soveltuvaa metsää, mutta alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lepakot Kesäkuussa alueella havaittiin yksi pohjanlepakko, heinäkuussa pohjanlepakoita havaittiin lentelemässä teiden ja puistokäytävien yläpuolella. Pohjanlepakko on tavallisin laji asutuksen piirissä ja se saalistaa usein myös avoimien aluei-

17 17 (38) den yllä. Alueella lepakoiden todennäköisiä asuinpaikkoja ovat viereisten kerrostalojen räystäiden raot, ilmanvaihtohormit tai vastaavat paikat. Tulosten perusteella lepakoita ei erityisesti tarvitse ottaa huomioon alueen rakentamisessa. Linnusto Selvitysalueiden pesimälinnusto on hyvin tyypillistä Espoon puistometsien ja piha-alueiden linnustoa. Peippo, rastaat ja pajulintu olivat yleisimpiä lajeja. Suhteutettuna pinta-alaan linnuston tiheys on korkea. Alueilla ei havaittu uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Lajeja, joita havaittiin selvitysalueiden vieressä mutta ei itse alueilla, olivat mm. kivitasku, kirjosieppo, leppälintu, kultarinta, hernekerttu, naakka, harakka ja sepelkyyhky. Linnuston perusteella alueella ei ole erityisesti suojeltavia alueita, vaan maankäyttöä voidaan suunnitella normaalisti, alueen luonnon monimuotoisuus huomioiden. Luontoselvityksen johtopäätökset Karakallion alueilta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontotyyppejä, lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, liito-oravaa eikä erityisesti suojeltavia lintulajeja. Selvitysten perusteella mitään alueen osista ei ole tarpeen suojella kaavamuutoksissa. Riittävien viheralueiden säilyttäminen asutuksen keskellä kuuluu hyvän kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin. Maaston muodot, maaperä ja rakennettavuus Alue on osin jyrkkäpiirteistä kalliorinnettä. Nykyinen maanpinta on alimmillaan korttelialueen eteläosalla ja korkeimmillaan pohjoisosalla. Maanpinta Kalasääksentien vieressä on ylimmillään noin + 43,5 (N2000). Viereisen Rastaalantien korkeus vaihtelee alueen kohdalla suunnilleen tasovälillä + 33,7 + 38,0. Korkeusero Rastaalantien ja Kalasääksentien välillä on 4 6 metriä. Kuva: Näkymä Rastaalantieltä suunnittelualueelle. Taustalla näkyy Kalasääksentien kerrostaloja. Alueelle on tehty alustava selvitys perustamistapaselvitys (Geotek Oy, ). Maaperäkartan mukaan alueen maaperä on pääosin moreenia, mutta pohjoisosassa on myös kalliota. Geotekin selvityksessä maaperän arvioidaan olevan lähinnä kitkamaata.

18 18 (38) Kuva: Ote 1: maaperäkartasta, kallioiset alueet punaisella, moreeni alueet oranssilla. (Espoon kaupunkimittauksen Trimble Webmap-palvelu, ei mittakaavassa) Espoon kaupungin geotekniikkayksikön rakennettavuusluokituksessa alueen eteläisin osa kuuluu rakennettavuusluokkaan 2. normaalisti rakennettava. Kalliorinneosat kuuluvat rakennettavuusluokkaan 3b. vaikeasti rakennettava rinnemaasto. Vesiolosuhteet Suunnittelualue kuuluu Monikonpuron valuma-alueeseen. Hulevedet valuvat maan- ja kalliopinnan suuntaisesti kohti Rastaalantietä. Avokallion ulkopuolella pintakasvusto sitoo osan satavasta vedestä. Pääosa vedestä valuu tien vieressä olevan painanteeseen ja siitä edelleen ojien kautta Monikonpuroon. Osa vedestä imeytyy kallionpintaa peittävään maahan Ympäristön häiriötekijät Rastaalantie ja Karakalliontie aiheuttavat liikennemelua ja liikenteen päästöjä suunnittelualueelle. Uusia asuinalueita koskevat yleiset melutasojen ohjearvot ovat ulkooleskelualueilla päivällä 55 db ja yöllä 45 db yöllä. Kaava-alue on nk. liikennemelualuetta, jolloin asumisen ulko-oleskelualueiden sijoituksen yhteydessä tulee esittää melun torjunta. Vuoden 2012 melutilanne on esitetty alla olevissa kuvissa. Suunnittelualueella ylittyvät melutasojen ohjearvot sekä päivällä että yöllä melutasot kaava-alueella ylittyvät.

19 19 (38) Kuva. Vuoden 2012 melutilanne päivällä ja yöllä. Pilaantuneet maat Karakallion Huolto Oy:n tiloissa on alunpitäen toiminut öljyä käyttänyt lämpökeskus ja tontilla on ollut öljysäiliöt.

20 20 (38) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL -toteutusohjelman mukaisesti ja parantaa Karakallion palveluiden kehittymisedellytyksiä asukasmäärää lisäämällä. Uusilla asuinkerrostaloilla halutaan vahvistaa ja eheyttää Karakalliota asumisen alueena. Lisäksi tavoitteena on kehittää kaupunkikuvaa paikkaan sopivalla tavalla ja mahdollistaa myös jatkossa toimitilojen sijoittuminen alueelle. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on muuttaa liikennemelualueelle sijoittuva puisto asuntotonttimaaksi. Tällöin on tärkeää huolehtia hyvistä yhteyksistä laadukkaille virkistysalueille ja uuden asuinkorttelin melunsuojauksesta. Uusi rakentaminen on täydennysrakentamista, jossa uudisrakentamisen ympäristöönsä sovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on laadukas ja viihtyisä asuin- ja toimintaympäristö. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon kallioinen maasto, sen korkeuserot ja tieliikennemelun torjunta. Rastaalantien, Karakalliontien ja Kalasääksentien risteysalueen liikkumisturvallisuutta parannetaan. Asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditaan Kalasääksentielle parantamissuunnitelma ja Rastaalantien alikulkua varten yleissuunnitelma. 3.3 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on mahdollistaa Rastaalantien ja Kalasääskentien väliselle alueelle uusien asuinkerrostalojen rakentaminen. Karakallion Huolto Oy:n huoltorakennus halutaan purkaa ja kaavoittaa Kalasääksentien länsipuoliselle pysäköintialueelle tontti uutta huolto- ja toimistorakennusta varten. Bertta-täydennysrakentamiskonsepti NCC Rakennus Oy:n tavoitteena on kohtuuhintainen asuminen ja hallintamuotojakaumaltaan monipuolinen asuntotuotanto, jossa olisi sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Alue on tarkoitus toteuttaa Bertta -konseptin mukaisilla asuinkerrostaloilla. Bertta-konsepti on kehitetty lähiöiden täydennysrakentamistarpeisiin ja sen yksi perusidea on sijoittaa autopaikat alimpiin kerroksiin siten, että koko rakennuksen runko on mitoitettu alakerran autopaikkojen mukaan. Kustannustehokkaissa Bertta-rakennuksissa on aina kahdeksan kerrosta. Konseptitalot sovitetaan ympäristöönsä matalammilla osilla. Lähialueen asukkaiden tavoitteet OAS-vaiheen mielipiteiden perusteella Ratamotien (Rastaalantien) varren asukkaiden tavoitteena on, että uudisrakentaminen ei varjosta Ratamotien kiinteistöjä eikä aiheuta liikennehaittaa. Osa Ratamotien ja myös Kalasääksentien nykyisistä asukkaista vastustaa kahdeksankerroksisuutta. Kalasääksentien eteläisin kiinteistö (As Oy Kalasääksentie 4) pitää Karakallion huolto Oy:n toimitilojen sijoittamista yhtiönsä pihan eteen yhtiön arvoa ja asumisviihtyvyyttä heikentävänä ja esittää toisen paikan etsimistä huoltovarikolle. Nykyiset asukkaat toivovat liikenneturvallisuuden parantamista ja liikennehaittojen vähentämistä. Alueen vehreästä yleisilmeestä ja matalasta rakennustavasta halutaan pitää kiinni.

21 21 (38) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutos tiivistää nykyistä kaupunkirakennetta mahdollistaen asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL -toteutusohjelman mukaisesti. Kaavamuutoksella parannetaan Karakallion palveluiden kehittymisedellytyksiä asukasmäärää lisäämällä. Kaavamuutos kehittää kaupunkikuvaa ja mahdollistaa jatkossakin toimitilojen sijoittuminen alueelle. Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta voimassa olevan asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusia asunkerrostaloja liikennemelualueella sijaitsevalle kapealle puistoalueelle ja siirretään toimitilarakentamisen korttelialue nykyisin pysäköintikäytössä olevalle puistoalueelle. Kaavamuutoksen ratkaisu on saanut lähtökohtansa täydennysrakentamiseen kehitetyn Bertta -kerrostalokonseptin mukauttamisesta rinnemaastoon. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2, joka jakautuu seuraavasti: - asumista yhteensä k-m 2, mikä mahdollistaa asunnon rakentamisen, kun asuntojen keskipinta-ala on m 2. Suurin sallittu kerrosluku on VIII. - toimitilaa k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallitaan lisärakennusoikeutta mm. asuinkerrostalojen kerroksiin sijoitettavia asuntojen ulkopuolisia varastoja, yhteistiloja ja teknisiä tiloja varten, sekä väestönsuojia ja ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sijoitettavia pysäköintitiloja varten. Meluesteeseen yhdistettyjä talousrakennuksia saa myös rakentaa asuinkerrostalojen korttelialueelle enintään 450 k-m 2 :n verran ja asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle enintään 80 k-m 2 verran. Asemakaavan muutoksen myötä kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Kokonaiskerrosalasta k-m 2 on uutta asuntokerrosalaa. Kaavaalueen aluetehokkuus on e = 0,68. Asuinkerrostalojen ja sitä palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen korttelitehokkuus on ek = 1,48. Asuinkerrosala vastaa noin 210 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Autopaikkojen vähimmäismäärät: - AK -korttelialueella 1 ap / 85 k-m 2 eli yhteensä 125 ap, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. - KTY-korttelialueella 1ap / 50 k-m 2 eli yhteensä 23 ap. KTY-korttelialueella vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Asumisen osalta liikkumisesteisten autopaikkojen vähimmäisvaatimukset tulevat Espoon rakennusjärjestyksestä, jonka mukaan asuinrakennusten korttelialueella tulee rakentaa vähintään yksi liikkumisesteisen autopaikka 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Yleistä pysäköintiä, joka palvelee muun muassa alueella vierailevia, on mahdollista toteuttaa Kalasääksentien katualueelle kadunvarsipysäköintinä. Suunnitelmassa on esitetty kadunvarteen 16 autopaikkaa, jotka palvelevat sekä uutta maankäyttöä, että jo olemassa olevaa maankäyttöä.

22 22 (38) Polkupyörien vähimmäismäärät: - AK korttelialueella 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Normin 1 pp / 30 k-m2 mukaisten pyöräpaikkojen (354 pp) tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. - KTY-korttelialueella 1 pp / 80 k-m 2 eli yhteensä 15 pyöräpaikkaa. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Asemakaavan muutos perustuu Optiplan Oy:n ja arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky:n laatimiin viitesuunnitelmiin Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Korttelialueelle on sijoitettu kolmen asuinkerrostalon rakennusalat siten, etteivät uudet rakennukset täysin sulje näkymiä naapurikortteleista ja että asunnot saavat mahdollisimman hyvin päivänvaloa. Rakennusalojen erilaisilla enimmäiskerrosluvuilla on jäsennöity rakennusmassoja ja sovitettu niitä ympäristöönsä. Kerrostalojen päämassan suurin sallittu kerrosluku on VIII. Kalasääksentien puoleisen länsisivun suurin sallittu kerrosluku on VII ja koillis- ja lounaisnurkissa suurin sallittu kerrosluku on V. Rastaalantien katujulkisivu muodostaa Kalasääksentien julkisivua suurimittakaavaisemman kokonaisuuden, jota murretaan rakennusten koilliskulmien matalammilla osilla. Kalasääksentien puolella rakennuksia on madallettu kerroksella koko julkisivun pituudelta ja lisäksi eteläkulmia kolmella kerroksella. Kaavassa on osoitettu maanpinnan likimääräinen korkeusasema, joka perustuu viitesuunnitelmaan. Korttelialuetta joudutaan jonkin verran tasaamaan mm. täytöilla. Kuva. Näkymä Kalasääksentien pohjoispäästä kohti etelää. Optiplan Oy.

23 23 (38) Kuva: Kerrostalo- sekä melu- ja tukimuurijulkisivu Rastaalantielle, rakennusten korkeusasemat ja sijoittuminen maastoon. Optiplan Oy. Rakennusoikeus Asuinkerrostalojen rakennusaloille on osoitettu hieman erilaiset kerrosalamäärät: 3300, 3800 ja Määrät perustuvat viitesuunnitelmaan, jossa eri rakennuksissa on mm. erilainen määrä rakennuksen alakerroksiin sijoitettuja pysäköintitiloja. Rakennusalakohtaisen kerrosalan lisäksi saadaan rakentaa: - porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta ja parantaa tilasuunnittelua, - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - väestönsuojatilat, - pysäköintitilat ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen, - meluesteeseen yhdistettyjä talousrakennuksia yhteensä enintään 450 k-m 2 :n verran Julkisivut Kaavassa on annettu määräyksiä julkisivumateriaaleista ja -väreistä. Yleismääräyksen mukaan rakennusten, muurien ja muiden rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita ja julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Kerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, tulee elementtisaumat piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana kattorakenteena. Melusuojaus Kaavassa annetut melusuojausmääräykset perustuvat tehtyyn tieliikenteen meluselvitykseen (Akukon, ). Asuinkerrostalojen korttelialueen Rastaalantien, Karakalliontien ja pieneltä osin myös Kalasääksentien vastaisille reunoille tulee rakentaa melueste, jonka likimääräinen korkeus vierellä olevasta tontin tasauksesta on Rastaalantien puolella +1,5, ja Karakalliontien puolella + 2,0 metriä. Melusuojaustoimenpiteenä on myös määrätty parvekkeet lasitettaviksi ja lisäksi pohjois- ja itäpuolisille parvekerakenteille on annettu äänitasoerotus, joka tulee saavuttaa. Korttelialueelle tehtäviä täyttöjä tuetaan tukimuurein. Tarkoituksena on, että tukimuuri rakennetaan toimimaan myös meluesteenä. Määräyksen mukaan meluesteet, pengerrykset ja tukimuurit tulee toteuttaa korkeatasoisesti yhtenäisen pihasuunnitelman mukaan. Meluesteestä määrätään lisäksi: AK-korttelialueelle rakennettava melueste tulee pääosin olla kiviaineista. Melueste tulee jäsennöidä läpinäkyvin osin sekä muuriin liittyvin istutuksin. AK-korttelialueen Rastaalantien puoleisen muurin kautta tulee rakentaa jalankulkuyhteys Rastaalantielle. Muurin yhteyteen sallitaan talousrakennusten rakentaminen erillismääräyksellä. Rastaalantien ja Karakalliontien liittymäalueen viereen tehtävän tukimuurin suunnittelussa huomioidaan Rastaalantien myöhemmät alikulkujärjestelyt.

24 24 (38) Kuva: Näkymä Rastaalan- ja Karakalliontien risteyksestä. Kuvassa näkyvät maastoon porrastuva melumuuri ja lasitetut parvekkeet. Melumuuriin kytkeytyvässä talousrakennuksessa on viherkatto. Kuvassa näkyy myös rakennuksien jakaminen matalampiin osiin ja tehostevärien käyttömahdollisuus. Optiplan Oy. Pihat Kerrostalojen ja melumuurin väliin syntyy kolmiomaiset pihatilat, jotka jatkuvat Kalasääksentien puoleiselle asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH). Kaavamääräyksen mukaan AK- ja AH-korttelialueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja AK-, AH- ja LPAkorttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. Asuinkerrostalojen pihoille sijoittuvat mm. pelastustiet, mutta pihoille vaaditaan myös istutuksia: Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Asuinkerrostalojen korttelialueen pysäköintipaikkoja saa sijoittaa ainoastaan viereiselle autopaikkojen korttelialueelle (LPA) ja AK-korttelialueen rakennusaloille. Pysäköintiä on kuvattu jäljempänä Liikenne - kohdan yhteydessä. Asuinkerrostalojen ilmanvaihdosta on myös annettu määräys liikenteen päästöjen takia, ks. tarkemmin jäljempänä kohdassa Ympäristön häiriötekijät. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Asuinkerrostalokorttelialuetta palvelee vieressä oleva yhteiskäyttöinen korttelialue, jonne on sijoitettu mm. yhteiset leikki- ja oleskelualueet. Korttelialueet muodostavat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden, joiden piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. AK-, AH- ja LPA-korttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. Asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle ei saa sijoittaa autopaikkoja. Asumista palvelevan korttelialueen ja Kalasääksentien väliselle rajalle tulee rakentaa enintään 1,5 metriä korkea pääasiallisesti kivirakenteinen muuri. Muuri sitoo alueen kokonaisuudeksi ja suojaa piha-aluetta katuliikenteeltä. Korttelialueelle saa rakentaa muuriin yhdistettyjä talousrakennuksia yhteensä enintään 80 k-m 2 :n verran. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena. Leikki- ja oleskelualueille ei tehdyn meluselvityksen mukaan ulotu ohjearvoja ylittävää liikennemelua. Korttelialueen kautta asuinkerrostaloille osoitetut ajoyhteydet on sijoitettu niin, että kulku porrashuoneista leikkialueille voidaan järjestää ilman risteämistä ajoväylien kanssa. Korttelialue ja sille sijoittuvat kaksi leikki- ja oleskelualuetta palvelevat kaikkia kolmea kerrostaloa. Leikki- ja oleskelualueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja varustelussa tulee huomioida niiden muodostavan toisiansa täydentävän kokonaisuuden, jolloin niistä voidaan suunnitella toiminnoiltaan mahdollisimman monipuolisia.

25 25 (38) Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa asuinkerrostalojen korttelialueen autopaikkoja. Korttelialueelle saa rakentaa II tasoisen pysäköintilaitoksen. Korttelialueen kautta voidaan järjestää ajoyhteyksiä pohjoisimmalle asuinkerrostalotontille. Maanpintaa joudutaan tasaamaan täyttämällä ja alueelle on määritelty likimääräinen maanpinnan korkeusasema, joka on Kalasääksentien nykyistä korkeusasemaa alempana. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Kalasääksentien länsipuolelle Kalasääksentie 4:ssä sijaitsevan asuinkerrostalotontin eteläpuolelle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten rakentamisen. Uusi KTYkorttelialue mahdollistaa Karakallion Huolto Oy:n uuden toimitalon rakentamisen. Suurin sallittu kerrosluku on II. Tonttiliittymä sallitaan Kalasääksentieltä korttelialueen pohjoisosasta. Autopaikat ja huoltokalusto sijoittuvat korttelialueen pysäköimispaikalle (p), joka rajataan näköesteenä toimivalla muurilla. Korttelinosan pohjoissivulle on osoitettu istutettava alueen osa. Maanpinnan likimääräinen korkeusasema on merkitty alueella nykyisin sijaitsevan pysäköintialueen mukaan. Virkistysalueet Puisto (VP) Karakalliontien varren voimassa olevan asemakaavan mukaisesta puistoalueesta osa säilytetään puistona. Muut alueet Katualueet Voimassa olevan asemakaavan Sääksipolku ja Karakalliontien eteläpuoleinen pieni luonnonmukaisena säilytettävä puistoalue (PL) muutetaan katualueeksi. Luonnonmukaisena säilytettävä puistoalue on nykyisellään huoltoasematonttia reunustavaa piennaraluetta, jota ei käytännössä voida säilyttää luonnonmukaisena.. Voimassa olevan asemakaavan mukainen Kalasääksentien katualue on siirretty nykyisen Kalasääksentien kohdalle sekä tarkistettu Kalasääksentien ja Karakalliontien katualuerajauksia. Liikenne Uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Uuden maankäytön liikennetuotos on arvioitu olevan alle 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen 2035 mukaan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Karakalliontien noin ajon / vrk ja Kalasääksentien ajon / vrk. Toimivuustarkastelujen (WSP ) mukaan uusi maankäyttö ei muodosta ongelmaa läheisen katuverkon liikenteen toimivuudelle. Rastaalantien ja Rastaspuistontien liittymän palvelutaso heikkenee vuoden 2035 tilanteessa ja palvelutason parantamiseksi liittymään suositellaan valo-ohjausta. Liikenneverkon toimivuutta on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Suunnittelualueen ja sen läheisyyden liikennejärjestelyitä on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Liikennejärjestelyihin on esitetty liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Kalasääksentien yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä on suunniteltu levennettäväksi 3,5 metriseksi ja kadun tasausta on suunniteltu loivennettavaksi, jotta esteettömyyden perustaso täyttyy. Lisäksi Kalasääksentien katualueelle on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja vierailijoita varten. Kalasääksentien parantaminen ei vaadi Kalasääksentien katualueen muuttamista asemakaavassa, vaan parantamistoimet voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan katualueella.

26 26 (38) Karakalliontien ajorataa on siirretty hieman etelämmäksi, jolloin bussipysäkille ja sen ohittavalle yhdistetylle jalankulku- ja pyörätielle on saatu enemmän tilaa. Kalasääksentien liittymän kohdalle Karakalliontien ylittävä suojatielle on suunniteltu keskisaareke, jolloin kadun ylitys helpottuu ja turvallisuus paranee. Rastaalantien alikulun toteuttamismahdollisuudet on varmistettu. Liikennejärjestelyiden parantaminen vaatii katusuunnitelmien laatimisen. Kuva. Kalasääksentien parantamissuunnitelma ja Rastaalantien alikulkuvaraus (WSP, ). Kaavamuutokseen liittyvässä viitesuunnitelmassa ja korttelisuunnitelmassa on tutkittu pelastustoiminnan järjestäminen alueella. Pysäköinti Pysäköinti järjestetään tonteilla sekä erillisellä LPA-alueella kaava-alueen pohjoisosassa. Yleinen pysäköinti voidaan järjestetään Kalasääksentien katualueella kadunvarsipysäköintinä. Autopaikkojen vähimmäismäärät: - AK -korttelialueella 1 ap / 85 k-m 2 eli yhteensä 125 ap, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. - KTY-korttelialueella 1ap / 50 k-m 2 eli yhteensä 23 ap. KTY-korttelialueella vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Asumisen osalta liikkumisesteisten autopaikkojen vähimmäisvaatimukset tulevat Espoon rakennusjärjestyksestä, jonka mukaan asuinrakennusten korttelialueella tulee rakentaa vähintään yksi liikkumisesteisen autopaikka 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Yleistä pysäköintiä, joka palvelee muun muassa alueella vierailevia, on mahdollista toteuttaa Kalasääksentien katualueelle kadunvarsipysäköintinä. Suunnitelmassa on esitetty kadunvarteen 16 autopaikkaa, jotka palvelevat sekä uutta maankäyttöä, että jo olemassa olevaa maankäyttöä.

27 27 (38) Yhdyskuntatekninen huolto Polkupyörien vähimmäismäärät: - AK korttelialueella 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Normin 1 pp / 30 k-m2 mukaisten pyöräpaikkojen (354 pp) tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. - KTY-korttelialueella 1 pp / 80 k-m 2 eli yhteensä 15 pyöräpaikkaa. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Kaavamuutos tukeutuu olemassa oleviin yhdyskuntatekniikan verkostoihin. Kaavamuutoksen toteuttaminen vaatii osaa johtolinjoista siirrettäväksi. KUVA: Kartassa on esitetty siirrettävät / uudet johtolinjat. WSP

28 28 (38) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Rakennettaville alueille tulee maatäyttöjä. Huoltotontilla sijainneiden öljysäiliöiden vuoksi kaavassa on velvoitettu ennen rakentamista selvittämään maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistamaan maaperä. Kuva: Kaavamuutosalueen maatäytöt on esitetty vaaleanpunaisella värillä. Optiplan Oy. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Rastaalantie ja Karakalliontie aiheuttavat liikennemelua ja liikenteen päästöjä suunnittelualueelle. Alueelle on tehty tieliikenteen meluselvitys (Akukon, ). Selvityksessä on otettu huomioon myös Karakallion huollon toiminta. Selvityksen mukaan ulkoseinärakenteilta vaadittava äänitasoerotus toteutuu tavanomaisilla rakenteilla. Parvekkeet sen sijaan on määrätty lasitettaviksi ja pohjois- ja itäpuolisille parvekkeiden lasituksen ääneneristävyys tulee olla vähintään 11 db. Oleskelu- ja leikkialue sijoittuu AH-alueelle, joka on melun kannalta suojaisella puolella. Rastaalantien ja Karakalliontien puolelle tarvitaan kuitenkin noin 1,5-2,0 m korkuinen melueste, jotta leikki- ja oleskelualuilla täyttyy melutasojen ohjearvot. Selvityksessä on otettu huomioon myös vaikutus olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Kalasääksentien länsipuolella melutasot pysyvät ohjearvojen sisällä sekä päivällä että yöllä. Lisäksi rakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot pienenevät nykytilanteeseen verrattuna. Uudet rakennukset eivät myöskään vaikuta Rastaalantien itäpuolelle kohdistuviin melutasoihin.

29 29 (38) Kuva. Julkisivuilla ja pihoilla esiintyvät suurimmat melutasot päivällä, Akukon Oy. Rakennukset ovat vähintään noin 10,5 m päässä Rastaalantien ajoradan reunasta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaatuvyöhykkeiden minimiarvot täyttyvät. Rakennuksien tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota liikenteen aiheuttamisen epäpuhtauksien takia. Tuloilma on suodatettava käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Lisäksi tuloilman otto tulee sijoittaa pihan puolella ja mahdollisimman korkealle, kuitenkin vähintään neljännen kerroksen korkeudelle. Leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat yli 30 m päässä Rastaalantien ajoradasta, joten niiden osalta täyttyy ilmanlaatuvyöhykkeiden suositusetäisyys. Kaavamääräyksissä on huomioitu melu- ja ilmanlaatuasiat.

30 30 (38) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa suunnitellun tilanteen välillä. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella eheytetään yhdyskuntarakennetta. Täydennysrakentaminen tiivistää nykyistä kaupunkirakennetta nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Karakallio vahvistuu asumisen alueena. Kuva: Kaupunkirakenne. Optiplan Oy. Kaavamuutoksessa puistojen määrä nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna vähenee. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset puistoalueet sijaitsevat kuitenkin tieliikennemelualueella, jolloin niiden käyttöarvo on vähäinen. Asuntojen rakentamisella ja uusilla asukkailla varmistetaan alueen toimivuutta sekä parannetaan palvelujen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna Kalasääksentien linjaus muutetaan nykytilanteen mukaiseksi. Katujärjestelyjä parantamalla syntyy turvallista liikkumisympäristöä. Liikkuminen polkupyörällä ja jalkaisin helpottuu. Kaavasta erillisen Kalasääksentien parantamissuunnitelman toteuttaminen parantaa Kalasääksentien käytettävyyttä, kun katua loivennetaan pituussuunnassa. Kaava mahdollistaa Rastaalantien alikulun toteuttamisen myöhemmin. Uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Uuden maankäytön liikennetuotos on arvioitu olevan alle 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen 2035 mukaan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Karakalliontien noin ajon / vrk ja Kalasääksentien ajon / vrk. Toimivuustarkastelujen (WSP ) mukaan uusi maankäyttö ei muodosta ongelmaa läheisen katuverkon liikenteen toimivuudelle. Palvelutaso Karakalliontien ja Kalasääksentien sekä Karakalliontien ja Rastaalantien liittymissä pysyy hyvänä lukuun ottamatta aamuhuipputuntia vuonna 2035, jolloin Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän palvelutaso on tyydyttävä. Rastaalantien ja Rastaspuistontien liittymän palvelutaso heikkenee vuoden 2035 tilanteessa ja palvelutason parantamiseksi liittymään suositellaan valo-ohjausta. Palvelutason heikkeneminen johtuu suureiksi osaksi liikenteen yleisestä kasvusta.

31 31 (38) Kuvapari. Liikennemäärät ennustetilanteessa 2035 (WSP, ). Kuvapari. Viivytykset, jonopituudet ja palvelutasot ennustetilanteessa 2035 (WSP, ). 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan Toteuttamisen yhteydessä pääosa kaavamuutosalueesta muuttuu luonnontilaisesta rakennetuksi ympäristöksi. Rakentamisen yhteydessä joudutaan kaatamaan asuinkerrostalojen, asumista palvelevan yhteiskäyttöisen ja autopaikkojen korttelialueilta puusto, louhimaan kalliota ja täyttämään maastoa. Menetettyä kasvillisuutta korvataan uudella istuttamisella. Toimitilarakennusten korttelialue toteutetaan tasatulle pysäköintialueelle, joten rakentaminen ei tältä osin vähennä viheralueiden määrää. Katujen reunoilla ja puiston muuttumattomalla alueella on mahdollista säilyttää olevaa puustoa. Alueen rakentamisella on vaikutusta myös paikallisesti eläimistön elinympäristön pienentyessä ja pienilmaston muuttuessa. Kasvillisuuteen kohdistuvilla muutoksilla ja läpäisemättömien pintojen lisäämisellä on vaikutusta hulevesien muodostumiseen ja hulevesien imeytyminen vähenee. Hulevesiä koskevalla kaavamääräyksellä kuitenkin lievennetään valunnan kasvua Monikonpuroon, joka on tulvaherkkä. Rastaalantien varren maisema muuttuu voimassa olevaan asemakaavaan ja nykytilanteeseen verrattuna kaupunkimaisemmaksi. Rakennusten korkeus poikkeaa lähiympäristön nykyisestä rakennuskannasta. Rakennusten matalammat osat pienentävät rakennusten kokonaisvaikutelmaa.

32 32 (38) Vaikutukset ovat suurimmat Rastaalantien lisäksi Kalasääksentien ja Ratamotien varrella asuvilla asukkaille maisemakuvan ja näkymien muutoksena. Lisäksi uudet asuinrakennukset paikoin varjostavat lähimpiä olemassa olevia rakennuksia. (Varjostusta on käsitelty enemmän jäljempänä kohdassa Vaikutukset ihmisten elinoloihin). Kuva: Näkymä Rastaalantieltä kohti etelää. Ratamotien asuinkerrostalot vasemmalla. Optiplan Oy. Muurein rajattu uusi täydennysrakentamiskortteli tuo Karakallion kaupunkikuvaan uuden, nykyiset ympäristövaatimukset huomioon ottavan rakentamistavan, joka toisaalta tarjoaa myös mahdollisuuksia visuaalisesti rikastuttaa lähiöympäristöä. Kuvat: Rakennusosien korkeusvaihtelut, kattoterassit, ulokkeet, väritehosteet ja kivimuurien ja kasvillisuuden toisiinsa liittyminen tuovat katukuvaan uusia mielenkiintoisia piirteitä. Optiplan Oy Tukimuurien toteuttamistavalla ja istutuksilla on suuri merkitys katumaisemassa. Niiden laatua ohjeistetaan korttelisuunnitelmassa. Kuva: Leikkaus, jossa näkyvät Rastaalantien ja sen viereisen tukimuurin korkeuserot. Tukimuuriin liittyy istutuskaukalo.

33 33 (38) Optiplan Oy. Autopaikkojen korttelialue rajoittuu pohjoisosiltaan puistoon, mikä vaatii rakennustyöltä ja viherrakentamiselta huolellisuutta. 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Varjostus - Kaavamuutos edistää asuinalueen ikärakenteen monipuolistumista ja uudistumista. Alueelle rakennetaan omistus- ja vuokra-asuntoja sekä valtion rahoittamia asuntoja, jolloin Karakallion asuntojen hallintamuotojakauma säilyy monipuolisena. - Täydennysrakentamisella syntyy viihtyisää asuinympäristöä. Kaavamuutosalueella on paikkoja yhdessäoloon. - Kaavan toteuttamisen myötä Karakallion hissillisten asuntojen määrä kasvaa. - Kaavamuutos mahdollistaa esteettömän ympäristön syntymisen ja liikkumisen heikompien ehdoilla. - Lisääntyvä sosiaalinen kontrolli ja valaistus luovat suunnittelualueelle turvallisuuden tunnetta. Kun asukkaiden pysäköinti ohjataan hallitusti rakennuksiin ja autopaikkojen korttelialueelle, oleskelu- ja leikkipihat ovat turvallisia. Toteuttamisen yhteydessä parannetaan myös nykyistä katuverkkoa, jolloin onnettomuusvaara Rastaalantien ja Karakalliontien sekä Kalasääksentien ja Karakalliontien risteysalueilla vähenee. - Alue voi tukeutua joukkoliikennepalveluihin sekä lähellä oleviin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. - Palvelut ja joukkoliikenteen pysäkit ovat lähellä, jolloin auton käyttötarve vähenee. Polkupyörien hyvillä säilytystiloilla innostetaan pyöräilemään. - Asuntorakennusoikeus on k-m 2 ja kaavamuutosalueelle kaavaillaan rakennettavan m 2 :n asuntoja noin kpl. Asuntojen lukumäärän arvioidaan mahdollistavan asukasta. Kaavoituksessa yleisesti käytetty laskennallinen asukasmääräarvio perustuu kerrosalan ja asukasmäärän suhteeseen 50 k-m 2 / 1 asukas. Bertta-hankkeessa on arvioitu asukkaita tulevan noin Ihmisten elinoloihin kaavamuutos vaikuttaa myös mahdollistamalla tulevaisuudessakin työpaikkojen sijoittumisen alueelle. - Korttelialueen toteuttamisen myötä aluetta ei voi entiseen tapaan käyttää lähivirkistykseen, läpikulkureittinä tai esimerkiksi koirien ulkoilutusalueena. - Lähimpien naapuritalojen asukkaissa muutos herättää kielteisiäkin tunteita, koska alue saatetaan mieltää jo valmiiksi rakentuneeksi. Suuria muutoksia omassa lähiympäristössä ei ole ehkä osattu odottaa, ja niihin sopeutuminen voi tuntua vaikealta. Rakennusaikana aiheutuu myös jonkin verran melua yms. häiriötä, mutta haitta on tilapäinen. OAS-vaiheen jälkeen suunnitelmaan on tehty muutoksia, joiden avulla on pyritty hieman lieventämään nykyisiin lähialueen asukkaisiin kohdistuvia kielteisiksi koettuja vaikutuksia. Laadukkaalla täydennysrakentamisella on yleisesti ottaen paljon positiivisia vaikutuksia alueen arvoon ja imagoon. Laaditun varjotarkastelun perusteella kahdeksan kerrosta korkeat kerrostalot aiheuttavat Ratamotien asuinkerrostaloille jonkin verran varjostushaittaa iltaisin varsinkin talviaikaan, kun aurinko paistaa matalalta aiheuttaen pitkiä varjoja. Myös korkea havupuusto voi varjostaa pihoja. Varjostushaittaa on kesäisin lähinnä Ratamotie 2:n eteläisimmälle kerrostalolle.

34 34 (38) KUVA: Kesäpäivänseisauksen varjostustilanne klo 18. Optiplan Oy. KUVA: Kevätpäiväntasauksen varjostustilanne klo 17. Optiplan Oy. KUVA: Kevätpäiväntasauksen varjostustilanne klo 18.

35 35 (38) 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Käyttötarkoitusten muuttaminen ja rakennusoikeuksien lisääminen nostavat kaavamuutosalueen arvoa. Kokonaisratkaisu on suunniteltu siten, että se on taloudellisesti toteutettavissa. Asuntotuotanto turvaa yritysten työvoiman saantia ja vaikuttaa siten kaupungin kilpailukykyyn. Kaavamuutoksen toteuttaminen edistää osaltaan kauppaa ja palvelujen säilymistä. Laadukas ympäristö, asuntojen kohtuullinen hinta ja varustelutaso lisäävät Karakallion vetovoimaa asuinpaikan valinnassa. Kaavamuutos voidaan toteuttaa nykyisten katuyhteyksien varaan eikä se sinällään vaadi uusien katujen rakentamista. Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu Kalasääksentien ja Karakalliontien parantamissuunnitelma, jonka tämänhetkinen kustannusarvio on noin Kaavatalous Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääsääntöisesti katulinjauksiin sekä tulevaan alikulkuun liittyvistä töistä. Kaavan tulot koostuvat tontinmyynti- ja alueidenvaihtotuloista. Espoon kaupungin kannalta tulot ylittävät kustannukset, joten hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan toteuttamien edellyttää maankäyttösopimusta. Alueelle tulee laatia erillinen tonttijako. Katujen parantamissuunnitelmien toteuttaminen vaatii katusuunnitelmat. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi. Asuinkerrostalojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa eteläisimmästä talosta. Pysäköintilaitoksen rakentaminen on tarkoitus vaiheistaa niin, ettei väliaikaisia paikkoja tarvitse rakentaa. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavamuutokseen liittyy asemakaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkentava korttelisuunnitelma. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta.

36 36 (38) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Karakallion Huolto Oy, NCC Rakennus Oy ja tonttiyksikkö ovat hakeneet asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Maankäyttösopimusneuvotteluista vastaa Espoon kaupungin tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.3 Suunnittelu Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaupungin asemakaavayksikön ja kaavamuutosta hakeneiden Karakallion Huolto Oy:n, NCC Rakennus Oy:n ja heidän konsulttiensa Optiplan Oy:n, Arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky:n, WSP:n ja Akukon Oy:n kanssa. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Bertta-konseptin mukaisten kerrostalojen sijoittamista tutkittiin Karakalliontien ja Rastaalantien väliselle alueelle erilaisina vaihtoehtoina. Vuonna 2013 tutkittiin yhden ja kahden Bertta konseptitalon sijoittamista Karakalliontien eteläpuolella Rastaalantien ja Tornihaukantien väliselle alueelle. Niiden lisäksi tutkittiin konseptitalon sijoittamista korttelin eteläpuolella olevalle virkistysalueelle. Vuosina tutkittiin kolmen konseptitalon sijoittamista nykyisen Karakallion Huolto Oy:n rakennuksen paikalle ja sen pohjoispuolisille puistoalueille (VP). Rakennusten suuntaus oli vaihtoehdoissa mm. Rastaalantien suuntainen, pohjois-eteläsuuntainen ja Rastaalantien itäpuolella olevien rakennusten suuntausta mukaileva. Kuva: Vasemmalla rakennukset pohjois-eteläsuuntaisesti. Oikealla rakennukset viistossa, kuten Rastaalantien toisella puolella olevat talot. Optiplan Oy Vaihtoehtojen arvioinnissa oli mm. tärkeää, etteivät rakennukset peitä kokonaan näkymiä Rastaalantien suuntaan ja että olevien talojen korkeus otetaan huomioon uudiskohteiden suunnittelussa. Samalla kiinnitettiin huomiota asuntojen ja pihojen valon saantiin. Pohjois-eteläsuuntaisessa ratkaisussa saatiin