Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh Katariina Peltola, puh Markus Pasanen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6999, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että nähtäville asetettavaa materiaalia täydennetään laatimalla dokumentti lähialueen kehitysnäkymät, jossa on esitetään tätä asemakaavaa laajemman alueen potentiaalinen rakentaminen ja mahdolliset kerrostalot kerroslukuineen. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Ulla Palomäen, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Suvi Karhun kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että rakentamisen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa on syytä varautua lisärakentamaan autopaikkoja tarvetta vastaavasti kaavamääräysten edellyttämän minimiautopaikkamäärän lisäksi. Tämä voi edellyttää autopaikkoja koskevan kaavamääräyksen ja kaavakartan vähäistä

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 muuttamista. Tämä selvitetään ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 edellyttää, että nähtäville asetettavaa materiaalia täydennetään laatimalla dokumentti lähialueen kehitysnäkymät, jossa on esitetään tätä asemakaavaa laajemman alueen potentiaalinen rakentaminen ja mahdolliset kerrostalot kerroslukuineen, 2 korostaa, että rakentamisen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa on syytä varautua lisärakentamaan autopaikkoja tarvetta vastaavasti kaavamääräysten edellyttämän minimiautopaikkamäärän lisäksi. Tämä voi edellyttää autopaikkoja koskevan kaavamääräyksen ja kaavakartan vähäistä muuttamista. Tämä selvitetään ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnassa, 3 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue , 4 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6999, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Lippajärvi, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 Lippajärvi, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Lippajärvi, tapahtumaluettelo - Lippajärvi, kaavamääräykset - Lippajärvi, kaavakartta - Lippajärvi, ajantasa-asemakaava - Lippajärvi, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Rakennusoikeutta lisätään noin k-m 2 ja kerroslukua korotetaan nykyisestä kahdesta kerroksesta neljään - viiteen kerrokseen. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää nykyisten huonokuntoisten asuinrakennusten purkamista.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lippajärvi - Klappträsk, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6999, käsittää osan korttelia 62011, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien ja Lippajärventien risteyksessä. Suunnittelualueen omistaa Espoon Asunnot Oy. Alueella on nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta, jotka ovat kaikki huonokuntoisia. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna Kaikki asunnot (122 kpl) ovat vuokra-asuntoja ja niissä on noin 240 asukasta. Rakennusoikeutta on käyttämättä 651 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentieltä. Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Lippajärven kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Kolkekannaksentien varressa sekä Lippajärventien eteläpäässä on kerrostalokortteleita, joiden kerrosluvut vaihtelevat kahden ja neljän kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on rivitaloasutusta ja itäpuolella sijaitsevalla mäellä hahmoltaan kolmekerroksisia kerrostaloja. Pohjoispuolella Kolkekannaksentien takana sijaitsee mm. Auroran kappeli, yleiseen pysäköintiin varattu alue sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jossa on tällä hetkellä Caruna Espoo Oy:n sähkönjakelulaitteita. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsee Träskändanpuisto, joka on määritelty

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY) sekä luonnonsuojelualueeksi. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Tontti 62011/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen sekä rivitalojen korttelialueeksi (ARK 1 ). Rakennusoikeuden määrä on k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e = Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Autotalli- ja taloustilat saadaan sijoittaa myös siipi- tai erilliseen, enintään yksikerroksiseen rakennukseen. Asuntoa kohden on rakennettava vähintään yksi autopaikka sekä lisäksi yksi autopaikka pinta-alaltaan 80 m 2 tai sitä suurempaa asuntoa kohden. Asuntoa kohden on lisäksi rakennettava vähintään 10 m 2 lasten yhteistä leikkitilaa laitteineen. Kaavassa on määritelty sekä rakennusalan rajat, että ohjeelliset rakennusalat. Lisäksi kaavaan on merkitty pysäköimispaikka sekä viemäriä varten varattu alue. Kulku tontille tapahtuu Kolkekannaksentieltä tontin koilliskulmasta. Muutoin Kolkekannaksentiellä on ajoneuvoliittymäkielto. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin yhdet kappaleet. Caruna Espoo Oy esitti muuntamopaikkavarauksen ja vaikutukset sähkönjakeluun. Tonttiyksikkö ilmoitti, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Mielipiteet tulivat paikalliselta asukasyhdistykseltä sekä 54:ltä allekirjoittaneelta osalliselta. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. ympäristöstä poikkeavaan rakentamiseen, liikenteen lisäykseen ja liikennejärjestelyihin, kouluverkkoon sekä rakentamisaikaisiin vaikutuksiin.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella tavoitellaan tontin kokonaisvaltaista uudistamista sekä alueen asuntokannan ja sen hallintamuotojen monipuolistamista. Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja vahvistetaan Kolkekannaksentien asemaa pääkatuna sallimalla sen varteen tehokkaampaa maankäyttöä. Uudisrakentamisella korvataan nykyiset huonokuntoiset rakennukset ja pyritään kohentamaan Lippajärventien, Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien risteysalueen kaupunkikuvaa ja luomaan hyvää asuinympäristöä. Rakennusten kerroslukua määriteltäessä on pidetty tärkeänä, etteivät rakennukset nouse merkittävästi alueen itäpuolella sijaitsevia kerrostaloja korkeammalle vaan uudisrakentaminen sovitetaan naapurirakennusten korkeusmaailmaan. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on kaksinkertaistaa alueen rakennusoikeus sekä mahdollistaa alueelle nykyisen 122 asunnon sijaan noin 250 asuntoa. Asunnoista puolet tulisi olemaan Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja ja puolet todennäköisesti TA-Asunnot Oy:n asumisoikeusasuntoja. Asuntojen keskipinta-alaksi on suunniteltu noin 50 k-m 2. Korttelialueet Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2,1 hehtaaria. Kokonaiskerrosala on m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus on määritelty kerrosneliömetrein kullekin rakennusalalle. Läntisimmälle rakennusalalle sallitusta kerrosalasta voidaan 5 % käyttää myymälä-, liike- tai toimistotiloja varten (noin 200 k-m 2 ). Kolkekannaksentien ja Lippajärventien puoleisille rakennusaloille kerrosluvuksi on määritelty viisi (V) ja muille rakennusaloille neljä (IV). Kaavamuutosalue sijaitsee noin kolme metriä matalammalla kuin Kolkekannaksentie ja Lippajärventie, joten rakentamisen korkeusvaikutelma on näistä suunnista tarkasteltuna yhtä kerrosta matalampi. Alueelle on laadittu meluselvitys, jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräykset. Lisäksi kaavassa on merkintöjä ja määräyksiä koskien hulevesiä, tulvariskiä, maanalaisia johtoja, lisärakennusoikeutta, pihajärjestelyjä ja kasvillisuutta. Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kolkekannaksentien kautta olemassa olevasta liittymästä. Tonttiliittymää lukuun ottamatta Kolkekannaksentie on merkitty

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 ajoneuvoliittymäkiellolla. Pysäköinti on järjestetty omalla tontilla osittain kahteen tasoon. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 85 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Jos tontilla on kaupungin vuokra-asuntoja (Espoon asunnot), voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %:lla - 1 ap myymälä- ja liiketilojen 60 k-m² kohti - 1 ap toimistotilojen 50 k-m² kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. - 1 pp myymälä- ja liiketilojen 50 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava katetussa tilassa. - 1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti. Puolet paikoista on toteutettava lukittuina, katoksellisina ja mielellään lämpimiin tiloihin. Suunnittelualueen ympäristössä on noin 200 metrin säteellä kolme yleiseen pysäköintiin varattua aluetta. Tontille tullaan osoittamaan muutaman paikan verran vieras- ja/tai yleistä pysäköintiä. Kaavamuutos ei aiheuta alueen liikenneverkolle merkittävää haittaa, koska uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Liikennemäärän lisäys pysyy sellaisena, että ajoliittymä Kolkekannaksentieltä toimii nykyisenlaisilla ajojärjestelyillä myös tulevaisuudessa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Sosiaali- ja terveystoimi: kannanottopyyntö - Sivistystoimi: kannanottopyyntö - Ympäristökeskus: kannanottopyyntö - HSY vesi: lausuntopyyntö - Caruna Oy: lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus: kannanottopyyntö

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8