VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

Transkriptio

1 VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen

2 LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet Alustat: Blogi, Facebook, Twitter Nykytilanne: Citizen Mindscapes - tutkimusryhmällä on tällä hetkellä oma suljettu Facebook- ryhmä ja Twitter- tili, joiden seuraksi olisi tarkoitus luoda myös blogi. Tutkimusryhmän viestintä on tähän mennessä keskittynyt kertomaan hankkeen etenemisestä ja esimerkiksi tutkimusryhmän osallistumisesta Helsinki University Challenge kilpailuun. Viestintä on kuitenkin ollut varsinkin Twitterin puolella melko vähäistä ja viime aikoina jopa melkein olematonta. Facebook- ryhmän puolella viestintä on ollut melko aktiivista, mutta pääasiassa suunnittelematonta. Jatkossa hankkeen edetessä viestintää tulisi lisätä ja suunnitelmallistaa sekä alustoja tulisi hyödyntää laajemmin. Huomioita viestintäsuunnitelmasta: Suunnitelmassa esitetyt huomiot ovat ohjeellisia ja kuvaavat optimaalista tilannetta. Jos todellinen tilanne on kuitenkin esimerkiksi resurssien kohdalla erilainen, voidaan suunnitelmasta poiketa. Tällöin voidaan esimerkiksi karsia julkaistavista teemoista tai pidentää julkaisuväliä. Sisältöjä ei kannata luoda väkisin ja kiireellä. Monipuolisia sisältöjä tärkeämpää on tuotettujen sisältöjen laatu. 2

3 BLOGI Alusta: Julkaisutahti: yksi julkaisu viikossa / yksi julkaisu joka toinen viikko Julkaisujen rakenne: Blogi antaa alustana mahdollisuuden pidempiin ja aihetta laajemmin käsitteleviin kirjoituksiin. Tästä huolimatta blogitekstit kannattaa pitää melko tiiviinä, sillä harva jaksaa lukea monen sivun raportteja. Tämän vuoksi max. 1,5 A4- sivua on hyvä ohjepituus blogitekstille. Tekstejä on hyvä jaksottaa väliotsikoilla. Jos tekstiin on kuitenkin tulossa yli kolme väliotsikkoa, kannattaa harkita, voisiko tekstin jakaa useampaan postaukseen. Tällöin varmistetaan, että lukija jaksaa pysyä kirjoittajan matkassa koko aiheen ajan, eikä lopeta lukemista puolessa välissä tekstiä. Julkaisuihin on hyvä sisällyttää myös kuvia muutamastakin syystä. Ensinnäkin, kun postaus nostetaan Facebookiin saa se paremmin näkyvyyttä, jos linkki avaa myös kuvan. Toiseksi myös kuvat jaksottavat hyvin tekstiä ja kolmanneksi kuvat jäävät tekstiä paremmin ihmisten mieleen. Julkaisujen sisältö: Jotta blogi tavoittaisi mahdollisimman laajan yleisön, olisi siellä hyvä julkaista kirjoituksia erilaisista teemoista rahoittajaa ei välttämättä kiinnosta samat kirjoitukset kuin tutkijakollegaa, mutta molemmat ryhmät ovat arvokasta yleisöä. Sisällöt voisi jakaa esimerkiksi kolmeen eri teemaan: Sosiaalisen median tutkimus, itse tutkimushanke ja kevyemmät tutkijan ammattiin ja arkeen liittyvät kirjoitukset. Teemojen ei tarvitse olla esillä aina vuorotellen, mutta jokaisen olisi hyvä esiintyä blogissa tasaisin väliajoin lukijoiden säilyttämiseksi. Aiheideoita blogiin: Sosiaalisen median tutkimus Sosiaalisen median tutkimuksen tila esim. Suomessa ja sen linkittyminen omaan hankkeeseen Suomi24 tutkimuskohteena miten se eroaa muista sosiaalisista medioista, mikä tekee siitä tutkimisen arvoisen? Miksi sosiaalista mediaa kannattaa tutkia? 3

4 Itse hanke Hankkeen mielenkiintoisia löytöjä tässä mahdollisuus juttusarjaan, jos mielenkiintoisia löytöjä on paljon Mietteitä hankkeen etenemisestä Hankkeen saama kritiikki ja siihen vastaaminen Kevyempiä aiheita Millaista on tutkijan arki? Miten tutkimustyötä oikeasti tehdään? Muita huomioita: Jos materiaalia tuotetaan englanniksi, voidaan harkita myös esimerkiksi medium- tilin luomista. Alustana medium on todella monipuolinen ja helppo käyttää. Palvelussa voi seurata tagien avulla eri aihealueita. Citizen Mindscapes sisällöt voitaisiin julkaista esimerkiksi Science, Social Science ja Social Media tageilla. 4

5 FACEBOOK Alusta: suljettu Facebook- ryhmä, / avoin Facebook- sivu Avoimen FB- sivun luomista kannattaa harkita. Aiheesta kiinnostuneet, mutta kollektiivin toiminnasta tietämättömät henkilöt alkavat seurata todennäköisemmin julkista sivua kuin liittyvät suljettuun ryhmään. Lisäksi julkinen Facebook- sivu voisi toimia johdonmukaisemmin blogissa julkaistujen postausten julkaisukanavana. Rennommat ja lähinnä tutkijakollegoille suunnatut huomiot voidaan edelleen julkaista suljetussa ryhmässä. Julkinen FB- sivu toimisi siis ikään kuin näyteikkunana itse hankkeeseen, kun taas suljettu ryhmä voi jatkossakin toimia tuttavallisempana hankkeen parissa tiiviimmin työskentelevien kanavana. Julkinen Facebook- sivu voisi toimia myös hyvänä väylänä synnyttää keskustelua hankkeeseen liittyen ja nostaa esiin myös hankkeen ympärillä olevia muita tärkeitä ja mielenkiintoisia teemoja. Julkaisutahti: yksi julkaisu viikossa Julkaisujen sisältö: Facebook toimii hyvänä alustana jakaa blogisisältöjä. Jos uusi julkinen Facebook- sivu perustetaan, niin pelkkien blogisisältöjen nostaminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Mukaan olisi hyvä nostaa myös erityisesti kuvapostauksia, sillä ne saavat Facebookissa hyvin näkyvyyttä. Kuvat voivat olla esimerkiksi aineistosta tehtyjä grafiikoita. Myös hankkeeseen jollain tasolla liittyviä ulkopuolisia uutisia ja esimerkiksi linkkejä muihin tutkimuksiin voitaisiin nostaa. Näin voidaan osoittaa alan seuraamista ja asiantuntijuutta. Facebook- sivu on myös kiinnostavampi, jos siellä on muutakin elämää kuin vain oman hankkeen promoamista. Julkisella sivulla viestinnän sävyn tulee olla myös hiukan erilainen kuin suljetussa ryhmässä. Sävy voi olla ja sen olisi hyväkin olla tuttavallinen. Julkisen sivun kohderyhmä on kuitenkin kaikki aiheesta kiinnostuneet, jolloin viestit pitää suunnitella niin, että myös ryhmän ulkopuolinen voi ne ymmärtää. Kielen pitää olla myös harkitumpaa ja yleiskielisempää. Aiheideoita blogista irrallisiin Facebook- julkaisuihin: Graafeja/taulukoita aineistosta Linkkauksia muihin sosiaalisen median tutkimuksiin tai niistä kirjoitettuihin juttuihin Linkkauksia myös muihin hankkeeseen jollain tavalla liittyviin juttuihin/uutisiin Kuvia tutkijan arjesta 5

6 TWITTER Alusta: Citizen Mindscapes twittertili Suomessa Twitter on identifioitunut asiantuntijoiden ja toimittajien mediaksi, minkä vuoksi alusta palvelee myös Citizen Mindscapes hankkeen tarkoituksia. Julkaisutahti: Jos twitter- tili halutaan pitää aktiiviisena, niin twiittejä olisi hyvä julkaista vähintään yksi päivässä. Jos resursseja tähän ei kuitenkaan ole, niin voidaan noudattaa Facebookin julkaisutahtia. Julkaisujen sisältö: Twitteriin kannattaa nostaa erityisesti mielenkiintoisia havaintoja tutkimushankkeesta ja sen etenemisestä. Kuvalliset twiitit toimivat Twitterissä hyvin, joten sisällöissä olisi hyvä hyödyntää Facebookissakin julkaistuja kuvapostauksia. Twitteriin voidaan myös nostaa esimerkiksi bitly- linkkien kautta blogissa julkaistut sisällöt. Jos haluaa säästää aikaa, niin twiitit voi suoraan linkittää myös Facebookista, mutta tällöin linkkien kuvateksti täytyy pitää lyhyenä, jotta se näkyy Twitterissä kokonaan. Jos Facebookissa linkitystä halutaan kuitenkin avata hiukan laajemmin, niin linkitys Twitteriin täytyy rajoitetun merkkimäärän vuoksi tehdä erikseen, jotta twiitissä on järkeä, eikä kuvaus jää kesken. Aiheideoita blogista irrallisiin twiitteihin: Aineiston parhaat hauskoja/mielenkiintoisia poimintoja aineistosta Graafeja/taulukoita aineistosta Tutkijan työpäivä kuvia/mietteitä tutkimustyön arjesta Mietteitä sosiaalisen median tutkimuksesta miksi se on tärkeää, miksi kannattaa rahoittaa? Nostoja muista sosiaalisen median tutkimuksista 6