Kenen tieto on arvokasta? Jyväskylä. Sisällä vai ulkona? Toimintatutkijana koulussa

Transkriptio

1 Kenen tieto on arvokasta? Jyväskylä Sisällä vai ulkona? Toimintatutkijana koulussa YTT Johanna Kiili, vs. sosiaalityön lehtori, Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

2 Toimintatutkimus Lapset asiantuntijoiksi hanke vuosina Väitöstutkimus: Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta, Toimintatutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää lasten osallistumista elinympäristön, kuten esimerkiksi kouluympäristön, kehittämiseen Tutkimus- ja kehittämiskohteena olivat alakouluikäiset lapset kahdella asuinalueella (kahdessa koulussa) Jyväskylässä

3 Koulu tutkimus- ja kehittämiskohteena (1/3) Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan sisääntulo tutkimuskohteeseen on merkittävä niin tutkimuksen onnistumisen kuin aineiston keruun kannalta miten esittelee ja perustelee olemassaolonsa ja miten otetaan vastaan Koulu on vahva instituutio, jossa kohtaavat lapset ja aikuiset tarkkaan rytmitetyssä arjessa. Koululla on instituutiona pitkät perinteet sille, miten asiat hoidetaan, kuka niitä hoitaa ja miten koulupäivä etenee. Koulussa toimitaan massojen kanssa, siten rutiinit ovat erityisen tärkeitä häiriöt rutiineissa tulee perustella hyvin, että ne jaksetaan ottaa vastaan Tarkkaan rytmitetty arki saattaa kangistaa tutkijan, etenkin vihreänä on hankala hahmottaa, missä välissä asioita kannattaa hoitaa. Rutiineista huolimatta on ajoittain vaikea ennustaa, miten päivä sujuu ja miten tutkija otetaan vastaan Opettajat kohtaavat työssään monenlaisia haasteita ja odotuksia opetustyön lisäksi yhteistyö opiskelijoiden, asuinalueen muiden toimijoiden, erinäisten kehittämishankkeiden ja vanhempien kanssa kehittämis- ja tutkimusväsymys saattaa vaivata, energia riittää vain perustyöhön

4 Koulu tutkimuskohteena (2/3) Koulun rehtorin ja opettajien hyväksynnällä tärkeä merkitys tutkimuksen onnistumisen kannalta Koko koulun (aikuisten ja lasten) toiminnan kehittäminen on hyvin haasteellista, on epätodennäköistä että kaikki ovat asiasta yhtä innostuneita ja kiinnostuneita kuin toimintatutkija Tutkimusten variaatio laaja: usein esimerkiksi opinnäytteet keskittyvät johonkin tiettyyn ryhmään, harvoin tutkimuskohteena on koko koulu Jos tutkimus- ja kehittämiskohteena on koko kouluyhteisö, ei pelkkä rehtorin lupa ja kiinnostus riitä tutkijan osattava perustella ja innostaa kouluyhteisö mukaan hankkeeseen, ja tämä jos mikä on haastava tehtävä!

5 Koulu tutkimuskohteena (3/3) Vaikka oppilaat olisivat kiinnostuneita tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, on sitä käytännössä mahdoton toteuttaa, jos koulun aikuiset ovat vastaan ristiriitaista, sillä koulu on lasten työpaikka ja siten myös heillä tulisi olla sananvaltaa kouluun liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, hyvin harvoin näin kuitenkaan on. Yhteiskuntatieteilijälle koulu on jännittävä, hieman pelottava ja haastava tutkimuskohde omat koulumuistot tai omien lasten kokemukset nousevat pintaan ainakin aluksi yhteiskuntatieteilijällä on harvoin perusopintojen tuomaa kokemustietoa tämän päivän koulusta, on haastavaa mennä toimijana kentälle, jonka valtadiskurssit ovat selkeästi toisen tieteenalan

6 Koulun portinvartijat Lapsia tutkittaessa koulu on toisaalta helppo areena: lapset ovat massana saavutettavissa Lapsen luo ei kuitenkaan mennä noin vain, sillä koulun aikuiset ja vanhemmat toimivat portinvartijoina portinvartijuus opettajien, oppilaiden ja vanhempien lähelle pääsyssä ensimmäinen portinvartija on rehtori, toinen luokanopettaja ja kolmas vanhempi kun nämä portit on onnistuneesti kuljettu, saavutaan lapsen luo lapsi vielä itse päättää, haluaako osallistua tutkimukseen / hankkeeseen matka lapsen luo voi olla ajallisesti pitkä, byrokraattinen ja riippua paljon siitä, miten kiinnostuneita ja innostuneita rehtori ja opettajat ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja miten jaksavat/ehtivät tiedottaa asiasta vanhempia ja oppilaita tutkijan on varattava tutkimuksen alkuvalmisteluihin riittävästi aikaa, sillä epäselvyydet tutkimuslupa-asioissa voivat kyseenalaistaa koko tutkimuksen

7 Koulun tiukka rytmi Välitunnit hyödynnettävä tarkkaan, tutkijalle erityisen stressaava tilanne, sillä opettajia on muutoin hankala tavoittaa. Opettajat eivät kovin mielellään sovi tapaamisia koulupäivän jälkeen On tarkkaan harkittava, millaisia asioita pyrkii hoitamaan välituntisin jos tavoitteena innostaa opettajia mukaan johonkin uuteen ja aikaa vievään, asiaa ei kannata esitellä kiireessä välituntisin sähkösanomakieli, opittava tiivistämään asiansa jomuinaiset-kreikkalaiset tyylillä ei asioita kannata hoitaa lappukulttuurin haasteet, esim. tutkimusluvat, tiedotteet, saatteet jne. kannattaa miettiä, milloin ja miten jakaa tarvittavat paperit opettajille, papereita opettajainhuoneessa pyörii paljon ja siten lappuset helposti jäävät pyörimään nurkkiin

8 Tutkijana koulussa Oman paikan löytäminen haasteellista koulut usein ahtaita, täynnä ihmisiä, tavaroita ja papereita oman fyysisen tilan löytyminen vie aikaa, notkumista käytävillä, opettajainhuoneen nurkissa ja seinustoilla opettajilla ja oppilailla saattaa olla kokemusta ja tietynlaisia ennakkokäsityksiä tutkijoista ja heidän toiminnastaan Kenen joukoissa seisot? opettajien oppilaiden muun henkilökunnan, koulussa enemmän tai vähemmän säännöllisesti vierailevien muiden aikuisten (koulukuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, vanhemmat yms.) harjoittelujaan tai opinnäytteitään tekevien opiskelijoiden Vai seisotko monissa joukoissa?

9 Moniäänisyys haasteena Koulukulttuurin kehittäminen vaatii moniäänisyyttä Henkilökunnan sitoutuminen ei riitä, myös oppilaiden on tunnettava toiminta omakseen haasteellista, sillä koulua on usein ajateltu aikuisten työpaikkana ja kehittämistoimintaa on tehty heidän kanssaan ja heidän näkökulmistaan Erityisesti oppilaiden äänen esiin nostaminen tärkeää, sillä valtasuhteiden näkökulmasta he ovat heikommassa asemassa Oppilaiden kanssa työskentely ilman opetus- ja kasvatustavoitteita on haastavaa, sillä koulun aikuiset voivat nähdä sen joko uhkana tai mahdollisuutena Vaarana on, että tutkija valitsee tai joutuu valitsemaan puolensa esim. omassa hankkeessani oppilaiden osallistumismahdollisuuksien kehittäminen tapahtui pääasiassa lasten kanssa: heillä ei juurikaan ollut voimavaroja toimia ilman tutkijan apua. toiminnalla oli henkilökunnan hyväksyntä ja siunaus, mutta he eivät olleet siitä erityisen kiinnostuneita eivät halunneet / jaksaneet lisätä omaa työtaakkaansa. oppilaiden osallistumismalli toimi hyvin niin kauan kun tutkija toimi heidän kanssaan, hankkeen päättymisen jälkeen se näivettyi.

10 Lopuksi (1/2) Tärkeä päästä sisään: ymmärrys, kiinnostus, sitoutuminen, luottamus Tärkeä pysyä myös ulkona: kyseenalaistaminen, kriittisyys, itsestään selvyyksien näkyväksi tekeminen Kärjistetysti, pahimmillaan tutkijan ajatellaan olevan häiriötekijä: tutkimusluvat on myönnetty, mutta tutkijan tekemisistä ei juurikaan jakseta olla kiinnostuneita tutkimuksesta ei kuitenkaan ole hyötyä, sen ajatellaan olevan tutkimus, joka kiinnostaa vain akateemisia piirejä tutkija vie kaikkien kallista työaikaa Parhaimmillaan tutkijan tekemisistä ollaan kiinnostuneita ja hänen ajatellaan olevan voimavara, josta työyhteisö hyötyy

11 Lopuksi (2/2) Tutkijaa saa ja pitää haastaa, tutkimusta ei pidä tehdä vain tutkimuksen vuoksi Tutkimusprosessista, jossa empiria ja teoria kulkevat käsi kädessä, muodostuu erityisen rikas silloin, kun tutkijalla on vahva keskusteluyhteys tutkimuskohteensa kanssa tutkijan tekemien esitulkintoja esittely ja haastaminen tärkeää Empiiristä tutkimusta tekevällä tutkijalla on vähintään oikeus ja velvollisuus esitellä tutkimustuloksiaan tutkimuskohteille ja sitä kautta herättää keskustelua. Esimerkiksi toimintatutkimuksessa member-cheking on yksi tapa varmistaa tutkimuskohteiden näkökulma tutkijan tulkintojen rinnalla.