Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimen talousarvioesitys vuosille / /2016

Transkriptio

1 Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimen talousarvioesitys vuosille / /2016 KULA 53 Valmistelija/lisätiedot Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötry puh Oheismateriaali Talousarvion laadintaohje Liite Kulttuuritoimen talousarvioesitys 2017; toiminnan kuvaus, taloussuunnitelma , toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset, arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja kaupungin strategian mukaiset tavoitteet 2017 Kulttuuritoimi on laatinut talousarvioesityksen vuosille annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohje on toimitettu lautakunnalle oheismateriaalina. Kulttuurilautakunta vastaa lautakunnan johtosäännön mukaisesti toimialan talouden kehittämisestä ja tavoitteiden asettamisesta ja valvoo, että kulttuuritoimea johdetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Vuoden 2016 talousarviota laadittaessa kulttuurilautakunta toi esille toimialan vaikeudet selviytyä teatterin kohonneista vuokrista, ja esitti euron lisämäärärahaa teatterin kohonneiden vuokrien kattamiseksi vuodesta 2016 lähtien. Valtuusto myönsi lisämäärärahan kertaluonteisena ja linjasi, että toimialan tulee toiminnallisilla muutoksilla, lipputuloja kasvattamalla ja tilojen ulosvuokrauksella kattaa vuokrakustannusten noususta aiheutuvat menot. Kuluvana vuonna kulttuuritoimen vuoden 2015 katealitukset euroa, ja kertaluontoinen lisämääräraha euroa, yhteensä euroa käytetään teatterin kohonneiden vuokrien katteeksi. Uuden teatterin avajaisvuosi on käytännössä osoittanut, että teatterilla ei ole realistisia mahdol li suuksia kattaa kohonneita vuokrakuluja lipputuloilla ja ulosvuokrauksella. Vaikka lipputulot ovat nousseet edellisvuosiin verrattuna, ne eivät riitä kattamaan

2 kohonneita vuokrakuluja. Realistinen tulo-odotus vuodelle 2017 on noin euroa. Summaan sisältyy euroa omista tuotannoista syntyvää lipputuloa ja loppuosaa tuloista odotetaan ulosvuokrauksesta ja vierailuesityksistä. Teatterin myyntihenkilön palkkaaminen on käynnissä, ja hänen työnsä tavoitteeksi on asetettu vuosittainen euron myyntitulojen lisäys. Tämä lisäys on huomioitu edellä mainittuun tulotavoitteeseen. Vuokrakulujen kattaminen lipputuloilla ei ole realistista. Vuokrannousu vuodelle 2017 verrattuna vanhan talon vuokraan on noin euroa. Tällaisen nousun kattaminen lipputuloja kasvattamalla ja tilojen ulosvuokrauksella ei ole mahdollista. Vuonna 2017 katsomoiden täyttöasteen tulisi olla noin 75 %, että euron vuokrannousu voitaisiin niillä kattaa; tällöin siis lipputuloja omasta tuotannoista kertyisi euron verran. Lipputuloista on kuitenkin katettava myös esitystoiminnasta aiheutuvat kustannukset (vierailevat ohjaajat, vieraileva lavastajat, vierailevat näyttelijät, vierailevat muusikot, tekijänoikeusmaksut, esityksen lavastus, puvustus, ym.). Katsomoiden 100 %:n täyttöasteella lipputuloja voisi kertyä noin euroa vuodessa. Vuokrakustannukset uudessa talossa ovat noin 1,3 miljoonaa. Uusi talokaan ei kyennyt houkuttelemaan katsomoita täyteen. Katsojatilastoja tarkasteltaessa voi huomata, että jopa 55 %:n täyttöaste (noin katsojaa) tulee olemaan haaste. Teatteri on laatinut vuodelle 2017 realistisen budjetin, jossa toimintatuotot ovat euroa, toimintakulut ja toimintakate euroa. Eroa tavoiteltavaan toimintakatteeseen on noin euroa. Ilman toimenpiteitä tai lisäkatetta vuokrankorotusten kattamiseksi teatteritoimeen on odotettavissa jatkuva tappiokierre, jonka kattamista edellytetään kulttuuritoimen muilta tulosalueilta. Valtuuston päättämä linjaus tappioiden kattamisesta kulttuuritoimen toiminnallisilla muutoksilla edellyttää sitä, että lautakunta toteuttaa rakenteelliset lisäsäästöt toimialalta niillä tasapainotustoimenpiteillä, joita valtuusto ei tekemässään päätöksessä linjannut mahdollisten tasapainotustoimenpiteiden ulkopuolelle. Nämä lautakunnan harkintavaltaan jätetyt toimenpiteet ovat seuraavat (suluissa nettovaikutus/vuosi): Ratsuväkimuseon lakkauttaminen sekä galleria Lauran näyttelytoiminnan lopettaminen ( ) taiteilijoiden ja maahanmuuttajaryhmien kokoontumistilojen vuokratuesta luopuminen ( ) kesäteatterista ja oheistiloista luopuminen ( )

3 kulttuurilautakunnan avustusten leikkaaminen 10 % ( ) kulttuurilautakunnan avustusten leikkaaminen 20 % ( ) Saimaa Sinfonietta yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen kirjastotoimen sijaiskielto ja avoimen tehtävän täyttämättä jättäminen ( ). Tämän toimenpiteen osalta on todettava, että kirjastotoimeen on jo kohdistettu valtuuston päättämä euron henkilöstösäästö yhdistettynä automatisoinnin toteuttamiseen. Kaikilla edellämainituilla toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa yhteensä euron säästöt. Seuraavia toimenpiteitä ei valtuuston päätöksen mukaisesti sensijaan tule toteuttaa: lähikirjastojen lakkauttaminen, museon näyttelyistä, yleisötyöstä ja kokoelmatoiminnasta leikkaaminen, orkesterin vierailevien taiteilijoiden eli solistien ja kapellimestarien käytön lopettaminen, kirjastotoimen aineistomäärärahojen leikkaaminen, teatterin vierailevien näyttelijöiden käytön lopettaminen ja tuottajan toimen täyttämättä jättäminen. (PLP) Kutoj Kula Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä ja esittää edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle kulttuuritoimen talousarvioesityksen liitteen mukaisena, ja toteuttaa raamissa pysymisen edellyttämät lisäsäästötoimenpiteet talousarvion käyttösuunnitelman yhteydessä niillä toimenpiteillä, jotka valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti on mahdollista toteuttaa. Käydyn keskustelun aikana Olli Saarela teki seuraavan muutosehdotuksen perusteluineen: Perustelut: Päätös uuden teatterin rakentamisesta Lappeenrantaan tehtiin kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta Teatterin rakentaminen päätetiin toteuttaa Kauppakeskus Ison Kristiinan yhteyteen. Neuvotteluissa kauppakeskuksen rakentajayhtiön (Citycon) kanssa todettiin teatterin sijoittumisen kauppakeskukseen tuovan synergiaetuja molemmille osapuolille. Etenkin kaupungin kannalta tärkeitä olivat kauppakeskukseen syntyvät uudet työpaikat ja niistä saatavat verotulot. Jo tuolloin tiedettiin teatterin vuokran nousevan tuntuvasti, koska sillä maksetaan Teatteriyhtiön ottamien lainojen lyhennykset ja teatterikiinteistön ylläpitokustannukset.

4 Ottamatta kantaa järjestelyjen mekanismiin olisi tuolloin pitänyt kuitenkin tehdä päätöksiä kohoavien vuokrien ottaminen suoraan huomioon uutena menoeränä talousarviossa. Niin ei kuitenkaan Lappeenrannassa tehty. Monen muun kaupungin kulttuurilaitosten kohdalla menettely on ollut täysin selvä. Kulttuurilautakunta on viime vuosina toistuvasti esittänyt huolestumisensa tilanteesta. Kaupungin talousarvio on kuluvana vuonna 471 miljoonaa euroa ja kulttuuritoimen osuus tuosta 12,3 miljoonaa euroa, eli 2,5 prosenttia. Tuosta kulttuuritoimen osuudesta palkkojen ja pakollisten menoerien osuus on noin 85 prosenttia ja varsinaiseen toimintaan jää 15 prosenttia. Siis se osuus joka näkyy mm. teatterin esityksinä, orkesterin konsertteina, museoiden näyttelyinä ja kirjaston tapahtumina ja uusina kirjahankintoina. Siihen sisältyvät myös järjestöjen ja taiteen perusopetuslaitosten avustukset. Vanhasta teatterikiinteistöstä maksettiin sisäistä vuokraa n. 500-tuhatta euroa vuodessa. Uudesta teatterista maksetaan vuokraa n. 1,3 miljoonaa euroa. Siis 800-tuhatta euroa enemmän. Sitä ei kulttuurilautakunnan huolesta huolimatta ole millään tavalla budjetoitu talousarvioon. Kulttuuritoimen tulisi haalia vuokrarahat kasaan täyttämällä salit yleisöllä lähes sataprosenttisesti ja muuttamalla toimintatapoja. Sataprosenttista täyttöastetta nauttivat muutamat pääkaupunkiseudun taidelaitokset, mutta maaseututeattereissa ja orkestereissa se on täyttä utopiaa. Toimintatapojen muuttaminen merkitsee käytännössä sitä että orkesteri, teatteri, museot, ja kirjastot vähentävät radikaalisti palvelujaan ja säästöillä maksetaan teatterin vuokria. Museoita ja muitakin vähempiarvoisia kulttuuripisteitä lakkautetaan. Taiteen perusopetuslaitosten avustuksia supistetaan rajusti ja nämä menettävät sitä kautta myös valtionapuja. Lukukausimaksut nousevat ja lapset saatetaan perheen varallisuudesta riippuen eriarvoiseen asemaan. Pieni kuriositeetti on Ratsuväkimuseon lopettaminen. Sen kustannus on n euroa vuodessa (auki kesällä 3 kk). Näin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kynnyksellä tuolla rahalla ei saa uuden keskusaukion alla olevasta parkkihallista edes yhtä parkkiruutua. Vuosittain vähintään kaksi kertaa tässä kaupungissa ruoditaan kulttuuritoimen ja kulttuurilaitosten pitämisen kalleutta (2,5 prosenttia

5 kaupungin budjetista). Ainakin kaupungin tilinpäätösten ja talousarviokäsittelyjen yhteydessä. Uutisointi ja keskustelu näyttää olevan enimmäkseen negatiivissävyistä. Sillä on ollut lappeenrantalaiselle kulttuuri-imagolle vahingollinen vaikutus. Vaikutus alkaa näkyä myös selvästi teatterin ja orkesterin kävijämäärissä. Tällaiselle kierteelle on tehtävä loppu. On tärkeätä pönkittää sitä, että maakunnan keskuskaupungeissa on aina ollut kulttuuria ja tulee toivon mukaan vastaisuudessakin olemaan. Se on loppujen lopuksi halpaa ja tutkimusten mukaan ihmisten kaikkinaiselle hyvinvoinnille terapeuttista ja voimaannuttavaa toimintaa. Kulttuuritoimen pitäisi seuraavat 20 vuotta maksaa teatterista vuosittain omasta talousarviostaan vuokraa 1,3 miljoonaa. Siis yhteensä 26 miljoonaa euroa. Teatteri ei kuitenkaan ole pelkästään kulttuurilautakunnan teatteri. Sen pitäisi olla koko kaupungin taidelaitos, josta kannattaa myös olla ylpeä. Kulttuuritoimenjohtajan päätösesityksen mukaan aloitettaisiin siis säästölinja, jolla lappeenrantalaista kulttuuritoimintaa alettaisiin ajaa radikaalisti alas. Se olisi todella kohtalokasta ja lyhytnäköistä. Siksi esitän, että: Vuoden 2017 ja 2018 talousarvioon tulee kulttuuritoimelle osoittaa kaupungin varoista 800-tuhatta euron lisämääräraha eli se summa, jolla vuokra on noussut vanhaan teatteritaloon verrattuna. Lisäksi esitän, että vuokran maksuun on etsittävä siitä eteenpäin vuosittainen pysyvä ratkaisu. Tällaisella ratkaisulla turvataan kulttuuritoiminnan olemassaolo ja tulevaisuus Lappeenrannassa. Saarelan esitystä kannattivat Huttunen, Turunen, Kärri ja Pulkkinen. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kulttuuritoimenjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus suoritetaan äänestys. Äänestystavaksi sovittiin nimenhuutoäänestys. Ne jotka kannattavat kulttuuritoimenjohtajan ehdotusta äänestävät JAA ja jotka kannattavat Saarelan ehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 13 EI-ääntä (Huttunen, Korpela-Taimela, Kärri, Manninen, Mölsä, Pulkkinen, Saarela, Sassi, Sientola, Tikkala, Turunen, Vanhanen, Ylä-Outinen) ja ei yhtään

6 JAA-ääntä. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi Saarelan ehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi.