Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013"

Transkriptio

1 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä kehittämishankkeena Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja houkuttelevat tapahtumat ovat kasvava osa kaupungin vetovoimaa. Kehittämishankkeen toteuttamissuunnitelmassa annetaan vapaa-aikakeskukselle tehtäväksi vertailla toimintaa Kuopion, Lappeenrannan ja Jyväskylän vapaa-aikapalveluihin nähden. Tilastovertailussa huomioidaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Tapahtumapalvelut ja hallinto jätetään vertailun ulkopuolelle. Kulttuuripalvelut Suomen Kuntaliitto on yhdessä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja 24 kunnan kanssa tuottanut raportin kuntien kulttuuritoiminnan palvelurakenteesta ja kustannuksista vuonna Kustannustiedot perustuvat kuntien ko. vuoden tilinpäätöksiin. Edelliset vastaavat selvitykset tehtiin vuosien 2007 ja 2010 tietojen pohjalta. Tässä analyysissa on hyödynnetty vuodelta 2013 kerättyä aineistoa, valtakunnallinen aineisto on julkaistu ja se on saatavilla osoitteessa: Kulttuuripalvelut ovat peruspalveluja, mutta kuntalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta johonkin tiettyyn kulttuuripalveluun, vaan kunnilla on vapaus toteuttaa kulttuuripalvelut siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin parhaaksi nähdään. Ainoastaan kirjastopalvelut ja ns. yleinen kulttuuritoiminta ovat kunnille lakisääteisiä, joskin viimeksi mainitussa tapauksessa velvollisuus on väljästi muotoiltu. Lisäksi kunnan tehtävänä on järjestää mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen. Kokonaisuutenaan kulttuurin kokonaisnettokustannukset olivat seuraavat: /asukas Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta

2 Keskimäärin Cuporen raportin mukaan kulttuurin nettokustannukset olivat 178 /asukas. Joensuussa rahoitus jää selvästi tämän valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Yleiseen kulttuurityöhön panostetaan seuraavasti: Avustukset /asukas /asukas Joensuu 6,3 1,7 Jyväskylä 9,2 4,9 Kuopio 13,0 4,7 Lappeenranta 7,4 1,3 Luvuissa on suurta vaihtelua, selkein erottava tekijä eri kaupunkien panostukselle on erilaiset summat avustusmäärärahoihin. Museoiden ja orkesterin tilastovertailun mukaan /asukas käytettiin seuraavasti verrokkikaupungeissa: Orkesterit Museot Joensuu 27,6 18,9 Jyväskylä 20,1 33,8 Kuopio 28,3 28,5 Lappeenranta 18,9 18,3 Joensuun museoiden toimintaan satsataan suhteellisen vähän naapurikaupunkeihin verrattuna. Orkesterin toimintarahoitus on hyvällä tasolla ja suurin piirtein samalla tasolla kuin Kuopiossa. Kaikkien konserttien määrä ja kuulijat niissä: Konsertit Kuulijat Kuulijat/ konsertti Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta

3 Kuopion ja Joensuun orkestereiden toiminta vaikuttaa myös tilastolukujen varassa vertailukelpoiselta. Museoiden toimintaa ja henkilöstöä tarkasteltaessa näyttää siltä, että panostaminen henkilöstöresurssiin lisää kävijämääriä, todennäköisesti näyttelyihin ja muuhun tapahtumatoimintaa on voitu panostaa runsaammin. Museoiden kävijät ja vakinaisen henkilökunnan henkilötyövuodet: Kävijät Vak. htv Kävijät /htv Joensuu , Jyväskylä , Kuopio , Lappeenranta , Kuopiossa kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen museo toimivat samoissa tiloissa, joten molemmissa kävijät tilastoituvat yhdeksi käynniksi. Joensuun museoiden toiminta vertailun mukaan on hyvin tehokasta. Kirjaston nettokustannukset vuonna 2013: /asukas Joensuu ,1 Jyväskylä ,6 Kuopio ,6 Lappeenranta ,7 Kustannuseroihin suurin selittävä tekijä ovat vuokrakustannukset, joita Lappeenrannassa maksettiin vain , kun ne olivat Joensuussa , Jyväskylässä 2,1 milj. ja Kuopiossa 1,5 milj.. Lainaus / Asukas Fyysiset käynnit / Asukas Lainaus / HTV Joensuu 21,06 10, Jyväskylä 20,90 8, Kuopio 17,57 10, Lappeenranta 12,64 7,

4 Suoritevertailussa Joensuussa on eniten lainoja asukasta kohden ja käyntejä toiseksi eniten. Lappeenrannan heikko taloudellinen panostus kirjastoon näkyy myös suoritteissa. Valtakunnalliset kirjastotilastot: Museoiden tilastot: Sinfoniaorkestereiden tilastot: Nuorisopalvelut Kaupunkimaisen nuorisotyön verkosto KANUUNA kerää isoimmilta kaupungeilta nuorisotyön tunnuslukuja. Uusimmat tunnusluvut perustuvat vuoden 2013 toimintaan ja tilinpäätöksiin. Luvut sisältävät avoimen nuorisotyön ja ryhmämuotoisen työn osallistujamäärät. Työpajatoiminta ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät sisälly kaupunkien tunnuslukuihin tai talouslukuihin. Vakituisten työntekijöiden määrään on laskettu ohjaustehtävissä olevat vakituiset ja yli 6 kuukautta töissä olleet määräaikaiset ohjaajat. Luku sisältää myös oppisopimusopiskelijat. Joensuun talousarviota lukuun ottamatta tuloissa on mukana hankerahoitukset. Joensuun tuloista 37 % tulee myyntituloista, 56 % vuokratuotoista ja 7 % avustuksista. Tilinpäätös 2013 Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Tulo Menot Netto Asukasluku asukasta (12/2013) Alle 29-vuotiaat asukasta ( ) Netto /alle 29- vuotias Nuorten käyntikerrat Vakituisten ohjaustoiminnan työntekijöiden lukumäärä 20, Järjestöavustuksen avustussumma

5 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen vertailu verrokkikaupungeiksi valittujen Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kuopion sekä Joensuun välillä on erittäin haastavaa, koska yhteismitallista vertailutietoa on heikosti saatavilla. Lisäksi kaikilla kaupungeilla on omanlaisensa seuranta- ja tilastointimallit, ja ilman merkittävää sisältöjen auki kirjoittamista liikuntapalvelujen osa-alueiden vertailu on mahdotonta. Verrokkikaupunkien liikuntapalvelujen budjettien käyttömenot ja tulot löytyvät seuraavasta taulukosta: TP 2013 Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Menot /asukas 128,7 139,8 114,2 117,3 Tulot /asukas 28,8 39,4 29,2 20,9 tulojen osuus menoista % Nettomenot /asukas 99,8 100,5 85,0 96,4 Asukasluku Liikuntapaikkojen karkea tarkastelu osoitti, että verrokkikaupungeissa on asukaslukuun suhteutettuna samantasoisesti ulko- ja sisäliikuntatilaa kuin Joensuussa. Verrokkikaupungeista Lappeenranta on asukasluvultaan lähinnä Joensuuta. Käyttömenot Lappeenrannassa ovat selkeästi Joensuuta pienemmät, koska sieltä puuttuu Joensuu Areenan kaltainen suurhalli. Nettomenojen tarkastelu paljastaa, etteivät erot kaupunkien välillä ole merkittäviä. Ainoastaan Kuopio erottuu nelikosta selkeästi matalammalla asukaskohtaisella kustannuksella. Liikuntapaikkatietoja sekä kuntien taloustietoja liikunnan osalta on kerätty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ylläpitämään Lipaspalveluun. Tietojen tallentaminen palveluun vaihtelee kunnittain, minkä vuoksi niiden luotettavuus ja vertailtavuus on vajavainen. Vertailua varten tietoja haettiin lähinnä nettisivuilta löytyvistä tilinpäätöstiedoista. Mikäli vertailu haluttaisiin tehdä syvällisemmin, edellyttäisi se liikunnan osalta erillistä selvitystyötä esim. opiskelijoiden projekti- tai opinnäytetyönä.