TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA. Taustamuistio valmistelutyöstä ja tehdyistä selvityksistä

Transkriptio

1 1 KESKI-SUOMEN LIITTO Alueidenkäyttö Jarmo Koskinen TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA Taustamuistio valmistelutyöstä ja tehdyistä selvityksistä Jyväskylä

2 2

3 3 TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA 1. JOHDANTO 2. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEITA TURVETUOTANNON KANNALTA 3. KESKI-SUOMEN TURVEVAROISTA 4. KESKI-SUOMEN TURPEENKÄYTTÖENNUSTE 5. TURVETUOTANTOALUEIDEN TARVELASKELMA 6. TURVETUOTANTOPOTENTIAALI SUHTEESSA TARPEESEEN 7. TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA 7.1 Potentiaaliset turvetuotantovyöhykkeet maakuntakaavaluonnokseen 7.2 Turveteollisuuden kannanotto 7.3 Turvetuotantoalueiden tarkastelu 7.4 Maakuntakaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen 8. LOPPUPÄÄTELMÄ Liitteet: Liite 1: Turvetuottajakysely Liite 2: Kartta Keski-Suomen turvetuotantopotentiaalin sijoittumisesta. Liite 3: Vapo Oy:n esittämät aluekohtaiset taulukot Liite 4: Katsaus tehtyihin erillisselvityksiin 1. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi 2. Turvetuotantoaluevarausten ojitustilannekartoitus Lähteitä: - Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa, luonnos, YM, GTK, Keski-Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, Keski-Suomen ympäristökeskus, Turvetuotantoalueiden ojitustilannekartoitus, Keski-Suomen ympäristökeskus, Turvetuotantoalueiden luontoselvitykset, VAPO Oy - Keski-Suomen energiasuunnitelma 2003, VTT Prosessit, Keski-Suomen bioenergiastrategia 2010 ja 2025, Contim Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy (BTN-projektin osaraportti), Suomen turvevarat 2000, GTK, Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kanalta, Elektrowatt-Ekono, Turpeen energiakäytön asema Suomen energiajärjestelmässä, Elektrowatt-Ekono, Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, VTT Prosessit K-S liiton asiantuntijatarkastelut: Luonnonvarat ja energia-, luonnonsuojelu- ja YVA- asiantuntijaryhmät Keski-Suomen liitto, ympäristöpäällikkö Välivaara

4 4 1. JOHDANTO Tähän taustamuistioon on koottu Keski-Suomen maakuntakaavan turvetuotantoa koskevan valmistelutyön kulku, varausperusteita sekä tietoja laadituista selvityksistä. Alueidenkäytön kehittäminen perustuu maakunnan omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhtenä osana niihin kuuluvat luonnonvarat. Maakuntakaavassa pyritään ottamaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Keski- Suomessa puu- ja turvevarat sekä alueen teollisuutta, yhdyskuntia ja yksittäisiä kiinteistöjä palvelevat lämpölaitokset yhdessä maakunnan bioenergiaosaamisen kanssa luovat hyvät edellytykset kotimaisten polttoaineiden käytölle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat turvetuotannon käsittelyä maakuntakaavassa ja ne on otettava huomioon. Lisäksi ympäristöministeriön toimeksiannosta valmisteilla olevassa Turvetuotanto maakuntakaavassa -raporttiluonnoksessa on annettu käsittelytapavaihtoehtoja. Keski-Suomen maakuntakaavalla on työllisyys- ja talouskehitystä edistävä kehittämisote. Toimintoja tarkastellaan laajoina kokonaisuuksina. Maakuntakaava tukee maaseudun elinkeinotoimintaa sekä maaseudun tarvetta saada uusia asukkaita ja työpaikkoja. Kaava luo edellytyksiä turvetuotannolle, joka on pk- yritystoimintaa ja monelle tärkeä sivuelinkeino. Suomessa energiaturve työllistää suoraan tuotannossa ja kuljetuksessa 2200 htv ja välillisesti noin 1700 htv eli yhteensä lähes 4000 htv. Ympäristö- ja kasvuturpeen vastaava työllistävyysvaikutus on noin 1000 htv. Työllisyysvaikutus on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Lisäksi tulee laitosten käyttöhenkilöstö. Maakuntakaavan turvetuotantoa koskevat varaukset ja merkinnät suunnittelumääräyksineen tukevat edullisen, toimitusvarman ja määrältään riittävän kotimaisen energian saantia lämpölaitoksille ja teollisuudelle tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. Maakunnan ennustetun turpeenkäytön ja sen tarvitsemien turvetuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelu on pohjana maakuntakaavan turvetuotantoa koskeville merkinnöille ja määräyksille. Lähtöaineistossa otetaan huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Merkittävin kotimaisen energian käytön kasvu tapahtuu siinä vaiheessa kun suunniteltu Jyväskylän lämpövoimalaitos toteutuu. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen turvetuotanto, suojelutarpeet, vedenhankinta, suo-luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Tämä on mahdollista arvokkaisiin luontoarvoihin kajoamatta, sillä Keski- Suomessa suoalasta on ojitettu 84 %. Turpeenoton vaikutuksia tarkastellaan valumaalueittain. Maakuntakaavalla tuetaan kasvu- ja energiaturpeen ympäristövaikutukset huomioonottavia tuotantomahdollisuuksia myös muilla suoalueilla, kuin tuotannossa jo olevilla alueilla ja tuottajien hallussa olevilla alueilla.

5 5 2. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEITA TURVETUOTANNON KANNALTA Yleistavoitteet (otteita) - Maakuntakaavalla tulee olla voimakas kehittämisote. Kaavassa esitetään kehitettäviä vyöhykkeitä, alueita ja kohteita sekä ylimaakunnallisia vyöhykkeitä ja näiden kehittämisperiaatteita. - Maakuntakaavalla turvataan luonnonvarojen moniarvoinen käyttö ja kestävä hyödyntäminen. Keskeiset yksityiskohtaiset tavoitteet (otteita) - Maakuntakaavassa turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen edellyttää metsätalouden käytössä olevien alueiden säilyttämistä metsätalouskäytössä ja turvetuotantoalueiden lisääntyvää tarvetta. - Turvetuotantoalueita osoitetaan siinä laajuudessa, että määrältään riittävä, edullinen ja toimitusvarma turpeen saanti lämpölaitoksille ja teollisuudelle on mahdollista tulevina vuosikymmeninä ottaen huomioon tuotantoalueiden poistuma ja turpeenkäytön kasvu. Luonnonvarat ja energia -asiantuntijaryhmän esittämiä tavoitteita - Alueidenkäytön kehittäminen perustuu maakunnan omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. - Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. - Tavoitteena on luoda hyvät edellytykset kotimaisten polttoaineiden käytölle. - Maakuntakaavassa osoitetaan keskeiset tuotannossa jo olevat ja tuotantoon tarvittavat turvetuotantoalueet. - Kaavalla tuetaan edullisen, toimitusvarman ja määrältään riittävän kotimaisen energian saantia lämpölaitoksille ja teollisuudelle tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. - Aluevarauksissa otetaan huomioon tuotantoalueiden poistuma ja käytön kasvu. - Maakuntakaavassa otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita tukemalla työpaikkojen syntyä energiaturpeen tuotannossa. - Maakuntakaavassa osoitetuilla aluevarauksilla luodaan edellytyksiä turvetuotannolle, joka on pk- yritystoimintaa ja maatalouden sivuelinkeino. - Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen turvetuotanto, suojelutarpeet, vedenhankinta, suo-luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. - Turpeenoton vaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. - Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. - Turvetuotannon aluevarauksilla turvataan turvetuotannon mahdollisuus myös muilla suoalueilla, kuin tuotannossa jo olevilla alueilla ja tuottajien hallussa olevilla alueilla. - Turvetuotannon aloittaminen nyt vielä tutkimattomilla ja kaavaan merkitsemättömillä suoalueilla turvataan asianmukaisten lupakäsittelyjen ja -päätösten nojalla. - Edellä mainittu turvaa yritysten tasapuolinen kilpailutilanne maakunnassa turpeen tuotannossa.

6 6 - Tavoite on vakauttaa turvetuotantoon sopivien alueiden hintaa maakunnassa ja estää keinottelua maakuntakaavassa tuotantoon osoitetuilla alueilla. Maakuntakaavan Tekninen huolto asiantuntijaryhmän tavoitteet (osa) Maakuntakaavassa esitettävillä ratkaisuilla turvataan valtakunnalliset ja maakunnalliset asumisen ja elinkeinotoimintojen energian saatavuus. Maakuntakaavassa edistetään hajautettujen energiajärjestelmien pohjalta energiahuollon omavaraisuutta ja maakunnallisten uusiutuvien energialähteiden, mm. turpeen ja puupolttoaineiden hyödyntämismahdollisuuksia. Turpeen lisääntyvä käyttö turvataan. Jyväskylässä varaudutaan kiinteää polttoainetta ja korkeatasoista polttotekniikkaa käyttävän laitoksen vaatimiin aluevarauksiin. Maakuntasuunnitelman tavoitteita Maakunnan energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään. 3. KESKI-SUOMEN TURVEVAROISTA Maakunnassa on runsaasti soita, erityisesti Suomenselän alueella, jossa suota on paikoitellen yli 40 % maa-alasta. Luonnontilaisten ja ojitettujen soiden kokonaispinta-ala on ha. Suopinta-alasta ha luetaan metsämaaksi. Avosoita suoalasta on 3 %. Suoalasta on ojitettu 84 % eli ha. Suurimpana puutteena keskisuomalaisen suoluonnon suojelussa on erilaisten korpi- ja lettotyyppien vähäinen osuus suojellusta pinta-alasta. Keski-Suomessa on GTK:n tietojen mukaan yhteensä hehtaaria suopinta-alaa kooltaan yli 20 ha soilla. Siitä on tutkittu ha eli 38 %. Tutkituista soista yli 2 m syvää suota on ha ja turvekerroksen keskipaksuus noin 3 m. Turpeen laatu ja energiasisältö vaihtelee maan eri osissa. Keski-Suomen olosuhteissa näiltä yli 2 m syviltä soilta laskennallinen keskimääräinen energiaturpeen saantomäärä on MWh/ha. (Lähde: Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kannalta, Elektrowatt-Ekono Oy, 2002) Tiedossa oleva Keski-Suomen turvetuotantopotentiaali: Tällä hetkellä tuotannossa olevien ja tuotannossa olleiden tuotantokenttien kokonaispinta-ala on ha ja lukumäärä 150 tuotantoaluetta. Määrä sisältää kaikkien tuottajien tuotantokentät ja samalla on huomattava, että yhdellä suolla voi olla useampia kenttiä. (Lähde: Keski-Suomen ympäristökeskus (KSU)/Hannu Onkila). Vapo Oy:n ilmoituksen mukaan Keski-Suomessa tuotannossa olevien ja vuonna 2004 luvan saaneiden tuotantoon tulevien alueiden pinta-ala on ha. (Lähde: Vapo Oy/Lauri Ijäs). Muiden tuottajien tuotantopinta-alaa on noin ha. (Lähde:

7 7 KSU/Hannu Onkila). Tuotannossa olevien soiden yhteismäärä on noin ha. Ero verrattuna edellä ilmoitettuun tuotantoalueiden kokonaispinta-alaan johtuu mm. poistumasta. Osa tuotantoalueista on poistunut tuotannosta, mutta ovat edelleen mukana ympäristökeskuksen rekisteritiedoissa. Vapo Oy:n hallussa olevia, tuotantoon myöhemmin mahdollisesti tulevia soita on ha ja lukumäärä 43 kpl. Pinta-ala on kartoilta mitattu arvio, koska soiden tuotantoa ei ole suunniteltu. (Lähde: KSU/Hannu Onkila). Mukana em. luvussa on mm. Peurasuo, josta jo nyt tiedetään, että sitä ei oteta tuotantoon, mutta kokonaispinta-ala on kuitenkin oikeassa suuruusluokassa. (Lähde: Vapo Oy/Lauri Ijäs). Edellä olevien lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimusten mukaisesti turpeen laadun ja määrän perusteella tuotantokelpoisia soita on ha ja lukumäärä 440 kpl sekä lisäksi GTK:n mukaan mahdollisesti tuotantokelpoiseksi todettuja on ha ja lukumäärä 59 kpl. Huomattava on, että GTK:n tutkimukset kattavat Keski- Suomen suopinta-alasta vain noin 40 %, joten em. kattaa vain osan potentiaalista. Tiedossa oleva Keski-Suomen turvetuotantopotentiaali 2004 Tuotannossa tai luvitetut alueet v (Vapo Oy ja yksityiset) ha 150 tuotantokenttää Vapo Oy:n hallussa olevat, myöhemmin ehkä tuotantoon tulevat ha 43 suota alueet Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat, turpeen laadun ja määrän ha 440 suota perusteella tuotantokelpoiset suot Geologian tutkimuskeskuksen tutkimat mahdollisesti tuotantokelpoiset suot ha 59 suota Yhteensä ha 4. KESKI-SUOMEN TURPEENKÄYTTÖENNUSTE Keski-Suomen liiton toimeksiannosta VTT Prosessit päivitti kesän 2003 aikana ajan tasalle aiemman, vuonna 1995 laaditun Keski-Suomen energiasuunnitelman. Ennusteet tehtiin vuosille 2010 ja Suunnitelman mukaan Keski-Suomessa on mahdollista metsähakkeen, turpeen, jätteiden ja peltoenergian käytön merkittävä lisääminen. Muiden uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen (vesivoima, tuuli- ja aurinkoenergia, lämpöpumppujen käyttö) on biopolttoaineisiin verrattuna marginaalista, mutta voi olla eräissä sovellutuksissa kannattavaa. Keski-Suomen energiasuunnitelma 2003 (VTT Prosessit v. 2003) mukaan turpeen käyttö Keski-Suomessa kasvaa seuraavasti: V GWh V GWh V GWh Saman lähteen mukaan maakuntakaavassa tulisi esittää noin ha aluevarauksia. Raportin mukaan määrän on oltava liki kaksinkertainen teoreettiseen tarpeeseen nähden, koska käyttöön saantiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja rajoitteita, kuten

8 8 alueelliset kysynnän muutokset, suoalueiden saanti turvetuottajien haltuun ja lupamenettelyt. Ennusteessa on mukana suunniteltu Jyväskylän lämpövoimalaitos. Keski-Suomen bioenergiastrategia 2010 ja 2025 (luonnos ) on esitetty vastaava tavoite ja yhdytään em. esityksiin. 5. TURVETUOTANTOALUEIDEN TARVELASKELMA Nyt tuotannossa olevien ja luvitettujen turvealueiden saanto riittää tyydyttämään tarpeen vuoteen 2015 asti. (Lähde: VTT Prosessit, Keski-Suomen energiasuunnitelma 2003) Arvio perustuu VTT:n laatimaan Keski-Suomen energiasuunnitelmaan, jossa Vapo Oy:n alueiden (5.500 ha) on arvioitu riittävän noin vuotta, jos uusia pinta-aloja ei saada luvitettua. Lisäksi muilla tuottajilla on ha tuotantokunnossa olevia alueita, mikä antaa varmuutta ennusteelle. Keskimääräinen energiaturpeen saantomäärää Keski-Suomen tuotantosoilla on MWh/ha. (Lähde: Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kannalta, Elektrowatt-Ekono Oy, 2002). Maakuntakaavan yleispiirteisyys ja pitkä aikajänne huomioon ottaen mainittua keskimääräistä arvoa voidaan käyttää pohjana. Vuoden 2025 tarve (3.000 GWh/v) edellyttää näin laskien keskimäärin 260 ha tuotantoalan kulutusta vuodessa. Tällöin siis suo kaivettaisiin alusta loppuun. 10 vuotiskautena , eli alkaen siitä kun nykyiset tuotantosuot on käytetty loppuun, keskimäärin kulutukseen lasketaan tarvittavan tuotantoalaa ha. Suoalan kaavatarpeeksi muutettuna, käyttäen tuotantoon saatavuuskerrointa 2, se tarkoittaa noin suo-ha pinta-alaa nyt tuotannossa olevien alueiden lisäksi. Edellä esitetyn laskelman mukaan nykyiset tuotantoalueet yhdessä laskennallisen lisätarpeen kanssa johtavat yhteensä noin ha kaava-aluevaraustarpeeseen. Keski- Suomen energiasuunnitelma 2003 raportin mukaan maakuntakaavassa tulisi esittää noin ha aluevarauksia, koska käyttöön saantiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Turveteollisuusliitto ry:n teettämän selvityksen Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä (VTT Prosessit 2005) mukaan Keski-Suomi kuuluu niihin maakuntiin, joissa on selvästi lisättävä tuotantoalaa. Tätä edellyttää kulutuksen kasvu sekä tarve pitää kuljetusmatkat kohtuullisina. Mainitun selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä perusskenaarion mukaan, joka Keski-Suomen osalta samalla on myös maksimiskenaario, energiaturvetuotantoalan tarve kasvaa seuraavasti: v ha v ha

9 9 v ha v ha Lisäksi on varauduttava ympäristö- ja kasvuturpeen käytön kasvuun. Tuotantoalan tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Suurinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Selvityksen mukaan tuotantoalan tarve Keski- Suomessa kasvaa seuraavasti: v ha v ha v ha v ha Muita teknisiä laskentatietoja eri lähteissä: - Yhden auma-m3 energiatiheys Keski-Suomessa on 1,02 MWh (Lähde: Turvevarojen kartoitusohjelman suuntaaminen energiahuollon kannalta, Elektrowatt-Ekono Oy, 2002) GWH:n tuotantoon tarvitaan 2,7 milj. auma-m3 ja 3000 GWh vaatii 2,9 milj.auma-m3 - yksi toimituskuutio vastaa noin 2,5 suo-m3, joten tarve vuonna 2010 on noin 6,7 milj. suo-m3/v ja vuonna 2025 noin 7,4 milj. suo-m3/v - v tuotantokuntoista alaa on ha (Vapo ha, muut ha) ja se vastaa GWh:n vuosittaista energiamäärää eli saanto on noin 390 MWh/ha vuodessa. 6. TURVETUOTANTOPOTENTIAALI SUHTEESSA TARPEESEEN Turpeen kulutusennusteeseen samoin kuin tiedossa olevan tuotantopotentiaalin käyttöön saantiin liittyy monia epävarmuustekijöitä: kansainvälinen päästökauppa, öljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuus ja hintakehitys, kansallinen verotus- ja tukipolitiikka, ympäristölainsäädännön muutokset, suunniteltujen voimalaitosinvestointien toteutuminen, muiden kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja kilpailukyvyn kehittyminen. Laskelmat perustuvat siis aina lukuisiin oletuksiin ja ennusteisiin, niin myös tässä: - Vapo Oy:n hallussa olevat, tulevaan tarpeeseen hankitut alueet (2.652 ha) saadaan tuotantoon - Osa Vapo Oy:n hallussa olevista alueista voi jäädä toteutumatta mm. suojelualueiden läheisyyden vuoksi. - Em. pinta-alasta varsinaista tuotantoalaa arvioidaan olevan ha (arvio Vapo Oy/Ijäs) Edellä aiemmin esitetyn periaatteen ja laskelmien mukaan Vapo Oy:n hallussa tulevaan tarpeeseen varattuna oleva tuotantoala riittää noin 8-9 vuodeksi. Eli vuodesta 2015 vuoteen 2023 saakka ennustetulla kulutuksen kasvulla ja saantomäärillä. Jotta tuotantoala riittää Keski-Suomen ennustettuun turpeen kulutukseen vuoteen 2025 saakka, tällä hetkellä eri tuottajilla tuotannossa olevan ja Vapo Oy:n hallussa olevan

10 10 suoalan lisäksi tarvitaan uutta tuotantoalaa noin ha. (2 vuotta x 260 ha/v x kerroin 2). Käytännössä turvetuotannossa on varauduttava laitosten koko todennäköisen käyttöiän aikaiseen kulutukseen, joka on pidempi kuin tämän maakuntakaavan turpeen kulutusennusteiden tavoitevuosi Tarkastelusta voi päätellä, että Keski-Suomen tutkituista ja GTK:n turvetuotantoon soveltuviksi toteamista soista varsin pieni osa tarvitaan tarkastelujakson aikana turvetuotantoon. Ojitustilannekartoituksen mukaan GTK:n Keski-Suomessa tutkimista soista yli puolet on sellaisia, joiden pinta-alasta yli 90 % on ojitettu. Käytettävissä oleva tuotantopotentiaali suhteessa tarpeeseen antaa näin ollen hyvät mahdollisuudet sovittaa yhteen turvetuotannon ja ympäristönsuojelun tarpeet. 7. TURVETUOTANTO KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa kuvataan maakuntakaavan turvetuotantovarausten valmisteluprosessia. Lisäksi selostetaan lyhyesti tehtyjä tausta- ja perusteluselvityksiä. Täydelliset tiedot niistä ovat laadituissa erillisjulkaisuissa. Selvityksissä käytettiin hyväksi paikkatietoohjelmistoja, VAPO Oy:n ja GTK:n tuotantoalueita koskevia numeerisia aineistoja ja ympäristöhallinnon luonnonympäristöä koskevia paikkatietoaineistoja sekä maastotietokantaa. 7.1 Potentiaaliset turvetuotantovyöhykkeet maakuntakaavaluonnokseen Maakuntakaavan luonnonvarat ja energia asiantuntijaryhmä käynnisti kaavavarausten valmistelun käyttäen ohjeena Ympäristöministeriön toimeksiannosta valmisteilla ollutta julkaisua Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa. Keski-Suomen maakuntakaavan esitystapa noudattaa lähinnä oppaan vaihtoehtoa 3. eli tuotantosoiden lisäksi osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia vyöhykkeitä tai aluekokonaisuuksia. Turvetuotannon tulevaisuuden mahdollisuuksia tuetaan osoittamalla tuotantopotentiaali vyöhykkeinä. Ne ovat laajahkoja maa- ja metsätalousalueita, joilla olevilla suoaluekokonaisuuksilla on merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Valmistelun etenemisen päävaiheet: A) Koottiin kartalle seuraavat tiedot saatavilla olevassa laajuudessa (Liite 2.): - Tuotantokäytössä olevat tuotantoalueet (Ympäristökeskus) - Luvan omaavat tuotantoalueet, jotka ei vielä tuotannossa (Ympäristökeskus) - Tuottajien hallussa olevat, tuotantoon haluttavat alueet (tiedusteltu VAPO:lta ja muilta turvetuottajilta, Ympäristökeskuksen kysely) - Teolliseen tuotantoon turpeen laadun ja määrän perusteella soveltuviksi tutkitut alueet. (GTK:n tutkimat alueet) - Nykyisessä seutukaavassa olevat turvetuotantovaraukset (Keski-Suomen liitto) B) Edellä mainittujen tietojen yhdistelmä osoitti Keski-Suomen ne osat, joille teknisesti tuotantokelpoiset tuotantosuot keskittyvät. Tarkastelussa ei vielä otettu huomioon suojeluarvoja. Tiedon perusteella suokeskittymät yhdistettiin alustaviksi tuotanto-

11 11 vyöhykkeiksi. Tämä välivaiheen tulos oli nähtävillä alustavassa maakuntakaavan luonnoksessa. C) Ympäristökeskus laati Keski-Suomen liiton toimeksiannosta valuma-alueittaisen turvetuotannon vesistövaikutustarkastelun. Tulokset on julkaistu erillisessä raportissa: Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, Keski-Suomen ympäristökeskus, D) Kohdan B) alustavien vyöhykkeiden rajauksia täsmennettiin ottaen huomioon - valuma-aluerajat ja tehty turvetuotannon vesistövaikutustarkastelu - suojelu- ja rauhoitusalueet, arvokkaat maisemat, kulttuuriympäristöt, taaja-asutus ja muut vastaavat vyöhykkeiden vaikutuspiirissä olevat maankäyttömuodot, joita mahdollisuuksien mukaan rajattiin pois. - vyöhykkeitä karsittiin tarpeettomina, mikäli voitiin todeta alueen tuotantopotentiaalin olevan jo suurimmaksi osaksi tuotannossa, valmistelussa tai tuottajien hallussa. HUOM. :Koska vyöhykkeet eivät ole aluevarauksia, niiden sisään voi jäädä muuta maankäyttöä koskevia kaavamerkintöjä. E) Vyöhykkeiden sisään mahdollisesti jäävät maankäyttömuodot, erityisesti suojeluja rauhoitusalueet, suojeluvesistöt ja pienvedet, tärkeät pohjavesialueet, arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt yms. varauduttiin ottamaan huomioon mahdollisissa vyöhykekohtaisissa selityksissä, suunnittelumääräyksissä ja -suosituksissa. F) Lopputuloksena syntyi maakuntakaavan valmisteluvaiheen luonnoksessa esitetyt vyöhykerajaukset, joille asetettiin valuma-aluekohtaiseen vesistövaikutustarkasteluun perustuen ehdotukset suunnittelumääräyksiksi. Maakuntakaavan luonnoksessa turvetuotantovyöhyke -merkinnällä osoitettiin maa- ja metsätalousvaltaisia aluekokonaisuuksia, joilla on maakunnallisesti merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi selvityksen perusteella mainitut vyöhykkeet jaettiin kolmeen luokkaan eo/tu1, eo/tu2 ja eo/tu3. Kullekin luokalle annettiin vaikutusalueensa vesistön ominaisuuksien ja kuormituksen perusteella suunnittelumääräykset. Valuma-alueiden kolmannen jakovaiheen aluetasolla suoritetussa tarkastelussa valuma-alueet luokiteltiin kuuteen vaikuttavuusluokkaan. Ne turvetuotantovyöhykkeet, jotka sijaitsevat kolmen eniten vaikuttavuuspisteitä saaneen vaikuttavuusluokan valuma-alueella, osoitettiin kaavaluonnoksessa eo/tu1 merkinnällä ja annetun suunnittelumääräyksen tavoitteena oli alentaa vesistökuormitusta. Kahdelle seuraavaksi herkimmälle vesistöalueelle sijoittuville tuotantovyöhykkeille (eo/tu2) annetun suunnittelumääräyksen tavoitteena oli rajoittaa vesistökuormitus enintään nykytasolle. Vesistövaikutukseltaan alimmalle valuma-alueelle sijoittuville turvetuotantovyöhykkeille (eo/tu3) annetun kaavamääräyksen mukaan turvetuotannon vesistökuormitus ei saa vaarantaa vesistön luontoarvoja.

12 12 Kaikkia tuotantovyöhykkeitä koskevan yhteisen suunnittelumääräyksen mukaan tuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita ja toiminnassa on otettava huomioon yhteisvaikutus valuma-alueelle yksittäisen turvesuon vesistövaikutuksen ohella. Kaavavalmistelun jatkovaiheissa vyöhykkeiden määrää karsittiin ja suunnittelumääräyksiä edelleen kehitettiin myöhemmin selostetulla tavalla. 7.2 Turveteollisuuden kannanotto Valmistelun alkuvaiheessa Turveteollisuusliitto ry, Suomen turvetuottajat ry ja Vapo Oy esittivät kirjallisesti yhteisen kantansa turvetuotannon käsittelystä Keski-Suomen maakuntakaavassa. Kanta poikkesi edellä kerrotusta potentiaalisten vyöhykkeiden esittämistavasta. Kirjelmän keskeinen sisältö oli: 1) Aluerajausmerkintöjä, joilla esim. tuotantoa suljetaan joiltakin yleisalueilta pois, ei tule merkitä kaavaan ilman riittäviä selvityksiä ja perusteluja. 2) Kaavassa ei tule esittää laajoja eli alueellisia potentiaalisen tuotantoalueen merkintöjä, koska ne rajoittavat tuotantoa kohteissa, jotka eivät sisälly tuotannon suuntaamisalueiden sisälle. 3) Kaavaan ei tule tehdä turvetuotannon kohdistamismerkintöjä, vaan kaava toteutetaan ns. valkoisen alueen periaatteella. Merkittävä osa maakunnan suovarannosta on tutkimatta ja aluemerkinnät saattavat ohjata ympäristöluvituksessa tuotantotoiminnan ulkopuolelle alueita, joilla on tuotantopotentiaalia eikä varsinaisia ympäristönsuojelullisia esteitä tuotannolle kuitenkaan ole. 4) Turveteollisuus edellisen lisäksi kuitenkin esittää, että kaavaan merkitään - nykyiset turvetuotantoalueet - sellaiset turvetuotantoon soveltuvat potentiaaliset tuotantokohteet (ei vielä tuotannossa) eli yksittäiset luvittamattomat suot, jotka jo ovat turveteollisuuden toimijoiden hallussa (omistettuna tai vuokrattuna) ja joista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Turveteollisuusliitto ry:n ja VAPO Oy:n kanssa neuvoteltiin kaavamerkinnöistä ja turvetuotannon käsittelytavasta maakuntakaavassa. Mainitut toimijat olivat edustettuina myös maakuntakaavan ohjaus- ja asiantuntijaryhmissä. Vapo Oy:n edustajien kanssa syksyllä 2005 sovitun mukaisesti esitettiin maakuntahallitukselle, että potentiaalisten turvetuotantovyöhykkeiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan turveteollisuuden toivomalla tavalla aluevarauksina heidän kannanotossaan (edellä kohta 4) ) mainitut kriteerit täyttävät alueet. Maakuntahallitus hyväksyi tämän esitystavan ja kaavaluonnoksen täydentämisen edellyttämä selvitystyö käynnistettiin. 7.3 Turvetuotantoalueiden tarkastelu Potentiaalisten turvetuotantovyöhykkeiden lisäksi maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti tarkasteltiin yksittäisiä tuotantoalueita kaavaan merkitsemistä varten. Turveteollisuuden kannanotossaan esittämien tuotantoalueiden ja niitä koskevien luon-

13 13 toselvitysten kokoamiseksi lähetettiin yli kolmellekymmenelle keskisuomalaiselle turvetuottajalle kysely. Kysely ja kohderyhmä on liitteenä 1. Kyselyllä toivottiin saatavan tietoa ennen kaikkea sellaisista tuottajien hallussa olevista soista, joilla ei vielä ollut tuotantolupaa, mutta joista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Kysely osoitti selvästi, että Vapo Oy:tä lukuun ottamatta turvetuottajat eivät ole juurikaan hankkineet tuotantoalueita varastoon tulevaa tarvetta varten tai teettäneet niille luontoselvityksiä. Vastauksissa esitetyt alueet olivat pääosin jo tuotannossa olevia alueita. Vapo Oy esitti turvetuotantoalueita varattavaksi maakuntakaavaan ja toimitti sitä varten tuotannossa olevista ja luvitetuista alueistaan sekä turvetuotantoa varten hallussaan olevista alueista seuraavat tiedot (luettelot liitteenä 3.): 1) Tuotannossa olevat tai jo luvan saaneet suot. 44 suota tai suoryhmää. Suon nimi, kunta, tuotantokelpoinen pinta-ala, luvan yksilöintitieto. 2) Potentiaaliset tuotantokohteet, 19 suota. Suon nimi, kunta, tuotantokelpoinen pinta-ala ja käytettävissä olevat ympäristöselvitykset, joista osasta raportit olivat parhaillaan työn alla. 3) Muut Vapo Oy:n hallussa olevat kohteet, 20 suota. Suon nimi, kunta, tuotantokelpoinen pinta-ala ja sijainnillinen ympäristötarkastelu eli ojitustilanne, etäisyydet asutukseen, Natura-alueisiin ja pohjavesialueisiin. Keski-Suomen liitossa käytiin saadut vastaukset ja ympäristöselvitykset läpi turveteollisuuden oman esityksen ja maakuntahallituksen päätöksen mukaisin kriteerein. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, että onko aluevarauksiksi esitetyistä soista tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Tarkastelun tuloksena päädyttiin esittämään maakuntakaavan valmisteluvaiheen luonnokseen: - Ryhmä 1) suot merkitään maakuntakaavan luonnokseen. - Ryhmä 2) soista tehdyt ympäristöselvitykset ovat riittävät. Maakuntakaavan luonnokseen jätettiin tästä ryhmästä kuitenkin merkitsemättä seuraavat kolme kohdetta: a) Karstulan Kantainsuo sekä b) Keuruun-Jämsänkosken rajalla oleva Lempaatsuo niillä olevan valtakunnallisesti merkittävän uhanalaisen lajiston vuoksi. c) Lapsukansuon suokokonaisuuden alla oleva Joensuo jätettiin niin ikään merkitsemättä maakuntakaavan luonnokseen, koska viereisen Natura-alueen edellyttämä vaikutustarkastelu puuttui. Muut tämän ryhmän suot merkittiin maakuntakaavan luonnokseen aluevarauksina. - Ryhmän 3) muita Vapo:n hallussa olevia kohteita koskevia tarkasteluita ei pidetty riittävinä eikä niitä alueita merkitty kaavaluonnokseen. Mikäli kaavaprosessin aikana

14 14 selvitykset täydentyvät jonkun suon osalta, harkitaan mahdollisuus kaavamerkintään uudelleen. 7.4 Maakuntakaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen Edellä esitetyn mukaisesti valmisteluvaiheen kaavaluonnoksessa osoitettiin turvetuotantopotentiaalisia vyöhykkeitä, joilla tapahtuvan turvetuotannon vesistövaikutusten perusteella annettiin kolmen tasoisia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi kaavaluonnoksessa osoitettiin tuotannossa olevat alueet sekä sellaiset tuottajien hallussa olevat suot, joista liitolle toimitettiin riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja voitiin arvioida, ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten ja luonnoksesta saatiin lausuntoja ja kannanottoja. Niistä on julkaistu erillinen yhteenveto. Lausunnoissa luontojärjestöt vastustivat turvetuotantoa ja turvevoimalaa maakuntakaavassa. Vapo Oy esitti suunnittelumääräyksiin muutoksia. Ympäristökeskus esitti 9 vyöhykkeen poistamista ympäristösyistä ja muutoksia suunnittelumääräyksiin. Maakuntakaavan luonnonvarat ja energia asiantuntijaryhmä esitti jatkovalmistelun ohjeeksi, että - maakuntakaavassa on varauduttava turpeenkäytön jatkumiseen Keski-Suomessa eikä turvetuotantovarauksia tai voimalamerkintöjä poisteta - jos vyöhyke ja turvetuotantoaluevaraus ovat samalla alueella päällekkäisinä merkintöinä, voidaan vyöhyke poistaa ja aluevaraukset jäävät - poistetaan päällekkäisyydet kulttuurimaisemien kanssa - Keski-Suomen liitto, Vapo, ympäristökeskus ja GTL hiovat osapuolia tyydyttävät suunnittelumääräykset työkokouksessaan. YVA ryhmä esitti kantanaan, että kaavassa tulisi esittää vain turvetuotantovyöhykkeet ja luopua yksittäisten aluevarausten esittämisestä. Lisäksi vesistövaikutusten arviointi selvityksessä punaiseksi (eli herkimmiksi) merkityille valuma-alueille ei tulisi kaavassa esittää turvetuotantovyöhykkeitä laisinkaan. Luonnonsuojeluryhmä esitti, että jo luonnoksesta poisjätettyjen kolmen suon lisäksi seuraavia soita ei tule merkitä turvetuotantosoiksi merkittävien luontoarvojen takia: - Karstulan Pirttisuo (laaja luonnontilainen alue, suotyypit, linnusto) - Karstulan Suoniemensuo (laaja luonnontilainen alue, suotyypit, linnusto) - Karstulan Lehtomäensuo eli Lehtosuo (laaja luonnontilainen alue, linnusto) - Pylkönmäen Suurisuo eli Paajalansuo (suuri luonnontilainen alue, suo liittyy kiinteästi Metsähallituksen laajaan ympäristöarvometsään ja muodostaa merkittävän luontokokonaisuuden) - Ryhmä esitti em. soita kaavaan suojelusoiksi, jos Vapo Oy hyväksyy suojelumerkinnän. Toimiston valmisteluryhmä yhtyi luonnonvarat ja energia ryhmän esityksiin ja esitti lisäksi Virtain kaupungin lausunnon pohjalta yhden vyöhykkeen poistamista

15 15 Keuruun länsirajalta turvetuotannon mahdollisesti virtakutuisille kaloille ja koskikalastukselle aiheuttamien haittojen vuoksi. Valmisteluryhmä käsitteli YVA-ryhmän kannanoton ja osaltaan esitti, että maakuntahallituksen päätösten mukaisesti kaavassa esitetään sekä vyöhykkeitä että aluevarauksia. Luonnonsuojeluryhmän esitykseen toimiston valmisteluryhmän kanta oli, että poistettaviksi esitetyistä kolme ensin mainittua, eli Karstulan suot, poistetaan ehdotusvaiheesta luontoarvojen vuoksi. Keski-Suomen liitossa järjestetyssä neuvottelussa Vapo Oy:n, Keski- Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen liiton edustajat kävivät läpi em. valmisteluryhmien esitykset sekä antamansa lausunnot turvetuotannon osalta. Osapuolet päätyivät yhteiseen ehdotukseen koskien turvetuotantovyöhykkeiden esittämistä sekä vyöhykkeitä ja alueita koskevia suunnittelumääräyksiä. Sen sijaan Karstulan turvesuovarausten muuttamisesta suojeluvarauksiksi tai niiden poistamisesta maakuntakaavasta ei oltu yksimielisiä. Karstulan Pirttisuon, Suoniemensuon ja Lehtomäensuon turvevarausten poistamista kannattivat sekä ympäristökeskus ja Keski-Suomen liitto Vapo:n vastustaessa. Neuvottelussa sovittiin, että ympäristökeskuksen lausunnon mukaiset yhdeksän herkimmille vesistöalueille osoitettua turvetuotantovyöhykettä karsitaan pois, jolloin myös Vapo:n lausunnossaan esittämä suunnittelumääräysten lievennys voidaan toteuttaa. Tiukimmasta suunnittelumääräyksestä sovittiin luovuttavan kokonaan. Kaavaan jäävät suunnittelumääräykset muotoiltiin osapuolten yhteisen näkemyksen mukaisiksi ja sovittiin sen olevan yhteinen esitys maakuntakaavan ehdotukseen. Keski-Suomen liitossa järjestetyssä neuvottelussa Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytiin läpi ympäristökeskuksen kaavaluonnoksesta antamassa lausunnossaan esittämät asiat. Neuvottelussa ympäristökeskuksen puolelta esitettiin turvetuotantovyöhykkeiden suunnittelumääräyksiin vielä lisäyksiä erityisesti koskien vyöhykkeillä olevia luonnon- ja kulttuuriympäristöarvoja. Ympäristökeskus muotoili laajemman sisäisen keskustelun jälkeen tarkennetun ehdotuksensa määräykseksi, toimitti sen Keski-Suomen liitolle, joka puolestaan toimitti sen Vapo Oyj:öön Vapo Oyj vahvisti hyväksyvänsä esitetyn muotoilun. Maakuntahallitus käsitteli kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja valmistellut vastineet. Maakuntahallitus hyväksyi edellä esitetyt muutokset aluevarauksiin, vyöhykkeisiin ja suunnittelumääräyksiin. Toimiston valmisteluryhmä käsitteli kaavaluonnoksen Natura-vaikutusten tarkastelun pohjalta tarpeelliset tuotantovyöhykkeiden ja alueiden rajojen yksityiskohtaiset rajaussiirtotarpeet. Rajaussiirrot koskivat Vesilahdensuo-Kurkisuo (Keuruu- Multia) vyöhykettä, Hallinmäen (Jämsänkoski) vyöhykettä sekä Joensuonkankaan (Multia) aluevarausta. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja -asetuksen 12 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden vastineita käsitellessään maakuntahallitus päätti yhdistää aiemmat kaksi turvetuotantovyöhykeluokkaa (eo/tu1 ja eo/tu2) yhdeksi eo/tu1 turvetuotantovyöhykkeeksi.

16 16 8. LOPPUPÄÄTELMÄ Maakuntakaavan aikatähtäys on pääsääntöisesti vuotta, mutta joidenkin asioiden osalta se voi olla jopa 30 vuotta tai sen ylikin. Kaavaprosessi on pitkä ja kaavan tarkistukseen ryhdyttäneen vasta useiden vuosien kuluttua kaavan hyväksymisestä. Turvetuotannon osalta tavoitteena on pidetty vuotta 2025, mihin saakka laaditut ennusteet ulottuvat. Turvetta käyttävien laitosten tekninen käyttöikä on varsin pitkä, noin vuotta, joten ne joutuvat varautumaan tuon tavoitevuoden jälkeiseen tarpeeseen. Maakuntakaavan tulevien vuosien päivitysten yhteydessä on tarpeen tarkastella myös turvetuotannon ja turpeenkäytön näkymiä uudelleen. Nykyiset tuotantoalueet sekä Vapo Oy:n hallussa olevat tuotantoon mahdollisesti tulevat suot riittävät ennustettuun tarpeeseen noin vuoteen 2023 saakka. Maakuntakaavassa osoitetaan em. alueet aluevarauksina lukuun ottamatta niitä, joilla arvioidaan olevan erityisiä luontoarvoja tai joista ei ole riittäviä selvityksiä. Yhteensä kaavaehdotuksessa on EO/tu -varauksia 106 kpl yhteispinta-alan ollessa noin ha. Pinta-ala perustuu turvetuottajien ilmoittamiin tuotantokelpoisiin pinta-aloihin. Alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantovyöhykkeinä maa- ja metsätalousvaltaisia aluekokonaisuuksia, joilla on GTK:n tutkimusten mukaan merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia turvevaroja. Näiden vyöhykkeiden turvetuotantokelpoisilta ja jo ojitetuilta soilta luonnonsuojelu huomioon ottaen arvioidaan voitavan tuottaa turvemäärä, joka riittää maakuntakaavan tavoitevuoteen 2025 saakka. Keski-Suomeen tuodaan tällä hetkellä polttoturvetta maakunnan ulkopuolelta. Vastaavasti Keski-Suomesta viedään turvetta. Turpeen tuotanto ylittää turpeen käyttömäärän noin 30 %:lla. (Lähde: Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä, VTT Prosessit 2005). Vaikka turpeen tuonnin kasvun ja viennin pienentymisen varaan ei ennusteita tehdä, antavat ne varmuutta maakunnan energiahuoltoon. Lisäksi tuottajien hallussa olevat ja myöhemmin tuotantoon saatavat reservit sekä muut kaavan valkoisella alueella olevat teknisesti tuotantokelpoiset suot tuovat lisävarmuutta. Ojitustilannekartoituksen mukaan GTK:n Keski-Suomessa tutkimista 282 suosta noin 60 % ja Vapo Oy:n hallussa olevista soista myös yli puolet on sellaisia, joiden pintaalasta jo yli 90 % on ojitettu. Maakuntakaavassa osoitetuilla vyöhykkeillä käytettävissä oleva tuotantopotentiaali suhteessa tarpeeseen antaa hyvät mahdollisuudet sovittaa yhteen turvetuotannon ja ympäristönsuojelun tarpeet. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, soittainen ojitustilanteen kartoitus, käytettävissä olleet alueittaiset luontoselvitykset, varausten yhteensovitus suojeluarvoja omaavien muiden kaavavarausten kanssa sekä tuotantoalueille ja -vyöhykkeille annetut kaavamääräykset mahdollistavat ennustetun tarpeen mukaisen turvetuotannon Keski-Suomessa. Maakuntakaava täyttää sille asetetut tavoitteet turvetuotannon osalta.

17 17 LIITE 1. Arvoisa turveteollisuuden toimija Jyväskylä Dnro 17/51/2003 Viite: Turveteollisuusliitto ry:n ja Suomen turvetuottajat ry:n kirje Turvetuotanto Keski-Suomen maakuntakaavassa Keski-Suomen liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa. Turvetuottajajärjestöt esittivät Keski-Suomen liitolle lähettämässään kirjeessä mm., että kaavaan voitaisiin merkitä a) nykyiset turvetuotantoalueet sekä b) sellaiset turvetuotantoon soveltuvat potentiaaliset tuotantokohteet (ei vielä tuotannossa) eli yksittäiset luvittamattomat suot, jotka jo ovat turveteollisuuden toimijoiden hallussa (omistettuna tai vuokrattuna) ja joista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Pyydämme teiltä tuottajajärjestöjen kirjeen mukaisista hallussanne olevista maakuntakaavaan merkittäviksi haluamistanne tuotantokohteista tietoja. Tuotannossa olevien tai jo luvan saaneiden soiden osalta riittää karttarajaus esimerkiksi 1: tai 1: mittakaavaisella karttakopiolla sekä suon nimi, pinta-ala ja lupanumero tms. luvan yksilöintitieto. Tuotannosta poistuneista alueista tietoa ei tarvita. Kohdan b) potentiaalisten tuotantokohteiden osalta tulee karttarajauksen lisäksi toimittaa kohdekohtaiset riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon ja ettei alueilla ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Kohdekartat ja kopiot selvityksistä pyydämme toimittamaan mennessä: Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen Sepänkatu Jyväskylä Lisätietoja asiasta antaa maakuntainsinööri Jarmo Koskinen, puh Maakuntakaavan alustava luonnos on nähtävissä internetissä: ja lisäksi maakuntakaavasta on yleistietoa osoitteessa: KESKI-SUOMEN LIITTO Kehittämisjohtaja Martti Ahokas Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen

18 18 Jakelu: Alsti Paavo Auha Oy Autosen Urakointi ja Saneeraus Oy Fortum Power and Heat Oy Hakkarainen Pekka Hanhinevan Turve Ky Heikinmäen Turvetyö Ay Huikari Seppo Karstulan Morass Oy Kosonen Matti Kärnä Pasi Lamminniemi Ari LasunTurve Oy Lavaturve Ay Martinsuon Turve Oy Muhonen Jan-Markus Multian Turve Oy Patamaharjun Turve Ay Peat Pois Oy Peränevan Turve Oy PTK-Turve Oy Pöyhönen Seppo Ristisuon Turve Oy Sijoitusyhtiö Mikon Oy Speed Bog Oy Survo Mikko Syrjälä Reino Turvetuotanto Vilho Saukko Turvetuote-Peat bog Oy Vapo Oy Energia, Raaka-aineprosessi Venäläinen Tero Yhtymä Liimatainen Aarno ja Rauno Yritys- ja osoitetietolähde: Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Patentti- ja rekisterihallituksen yritystietojärjestelmä

19 19 LIITE 2.

20 20 LIITE 3.

21 21

22 22

23 LIITE 4 23 KATSAUS TEHTYIHIN ERILLISSELVITYKSIIN Maakuntakaavamerkintöjen on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Turvetuotannon osalta on valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todettu lisäksi seuraavaa: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellä esitetty maakuntahallituksen päätöksen mukainen alueittainen ja vyöhykkeittäinen esitystapa sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakuntakaavoitukselle otettiin huomioon laatimalla tarvittavia selvityksiä sekä käyttämällä hyväksi valmiina olevia lähdeaineistoja. Kaavalle asetettujen sisältö- ja esitystapatavoitteiden, turvevarojen, turpeen tuotantomahdollisuuksien ja kulutusennusteiden osalta käytetyt lähteet, selvitykset ja niiden keskeiset tiedot on esitelty edellä luvuissa 2., 3., 4. ja 5. Erityisesti maakuntakaavan tarpeisiin laadittiin turvetuotannon valuma-alueittainen vesistövaikutustarkastelu, soiden ojitustilannekartoitus sekä suoritettiin aiemmin selostettu tuottajakysely koskien turvetuotantoon soveltuvia potentiaalisia tuotantokohteita ja niiden luontoselvityksiä. 1. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Työn tarkoituksena oli arvioida tuotannossa olevien, tuotantoon suunniteltujen, seutukaavassa osoitettujen sekä mahdollisten muiden potentiaalisten eli GTK:n tutkimien turvetuotantoalueiden valuma-alueittaiset vaikutukset siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, mikä on riittävä maakuntakaavaa varten. Lisäksi tarkoituksena oli em. tiedon perusteella osoittaa edullisimpia aluekokonaisuuksia turvetuotannolle ja ohjata siten maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeiden sijaintia ja rajauksia sekä esittää vyöhykkeille tarvittavia suunnitteluohjeita ja määräyksiä. Hankkeessa käytettiin ohjeena Ympäristöministeriön julkaisua Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa. Ote julkaisuluonnoksen tarkasteluvaihtoehdoista on seuraavilla sivuilla. Maakuntakaavan esitystapa noudattaa lähinnä oppaan vaihtoehtoa 3., jota täydennettiin suokohtaisilla ojitustilannekartoituksilla sekä valuma-alueittaisilla vesistövaikutusarvioinneilla, jotka pohjautuivat potentiaalisiin yksittäisiin tuotantosoihin. Vesistövaikutusarvioinnin teki Keski-Suomen ympäristökeskus, jolla on parhaat numeeriset taustatiedot, tarkoitukseen soveltuvat paikkatietotyökalut sekä arvioinnissa tarvittavaa asiantuntemusta.

24 24 Kuva 1 OTE TURVETUOTANTO MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA -OPPAAN LUONNOKSESSA ESITETYISTÄ TARKASTELUVAIHTOEHDOISTA JA KAAVAMERKINNÄSTÄ:

25 Vesistövaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä Työ eteni vaikutustarkastelussa tarvittavan tausta-aineiston kokoamisen ja valumaalueiden luokittelun kautta tuotantovyöhykkeiden määrittämiseen (Kuva 2). Selvityksen tarkoitus oli löytää alueita, joilla sijaitsevaa tuotantopotentiaalia voidaan ottaa käyttöön keskimääräistä vähäisemmin vesistöhaitoin. Kaikki vesistöalueet, joilla oli tuotantopotentiaalisia soita luokiteltiin tuotantosoveltuvuuden mukaan kahdella mittakaavatasolla. Luokittelun tuloksena kukin tuotantopotentiaalinen vesistöalue sai tuotannon vesistöriskejä kuvaavan tunnusluvun, jota Keski-Suomen liitto hyödynsi määrittäessään kaavaan turvetuotannon vyöhykkeet.

26 26 Kuva 2.

27 1.2 Tausta-aineiston kerääminen 27 Kartta- paikkatietoaineiston tarkasteluun perustuneen luokittelutyön taustaksi koottiin paikkatietoaineistot, joiden voitiin olettaa vaikuttavan tuotannon edellytyksiin. Luokittelu tehtiin Arc Map/Arc Catalog (ESRI) sovelluksessa. Selvityksen taustaksi kootut paikkatietoaineistot: Vesistöalueet Vesistöalueiden rajat ja purkupisteet Ekholmin (1993) rajaukseen perustuvan ympäristöhallinnon tietokannan mukaan. Suojellut valuma-alueet Maankäytön nykytila/lähitulevaisuus Vuonna 2005 tuotannon eri vaiheissa olevat turvetuotantoalueet ja luvanvaraiset viranomaiskäsittelyssä olevat (n ha). - Pinta-alatieto on epätarkka, koska tuottajien vuosiyhteenvetoja ei ollut saatavilla ja osa tuotantoalueista on poistunut käytöstä. Todellisuutta paremmin kuvaava luku lienee noin 6000 ha. Seutukaavassa turvetuotannon käyttöön varatut alueet (n ha). GTK:n tutkimusten perusteella tuotantoon soveltuvat suot (n ha). - Alueet digitoitiin sähköiseen paikkatietomuotoon GTK:n turvetutkimusraporttien suurimittakaavaisista yleiskartoista, minkä vuoksi soiden pinta-alat ovat viitteellisiä ja epätarkkoja. Todellisuutta paremmin kuvaavat luvut löytyvät Suomen turvevarat raportista (Virtanen ym. 2003). - Koska osa kunnista on suurelta osaltaan tutkimatta, tuotantokelpoisia soita lienee huomattavasti tiedossa olevaa enemmän. Keski-Suomen turvevaroista oli vuonna 2000 tutkittu 38 prosenttia. GTK:n suotutkimusten perusteella mahdollisesti tuotantoon soveltuvat alueet (n ha). - Turvekerroksen paksuus yli 1,5 m yli 5,0 hehtaarin alueella. Muut tuotantotekniset edellytykset selvittämättä. Vapo Oy:n hallinnassa olevat alueet (n ha). - Mahdollisesti tuotantoon tulevia alueita. Maastotietokannan suoelementti (Maanmittauslaitos) Luonnosuojelu- ja rauhoitusalueet (kaikki alueet ja ohjelmat) Suojellut valuma-alueet Uhanalaisten kasvien esiintymispaikat Maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Muinaismuistot Yllä mainitut pinta-alatiedot ovat osittain päällekkäisiä. Kuormitus ja vesistöjen tila Pistekuormituslähteet ja lähteen tyyppi (teollisuus, kaatopaikka, jne.) Typen ja fosforin ominaiskuormitus (kg/ha) maankäyttöluokittain ilman luonnonhuuhtoumaa (ymp.hallinnon VEPS -järjestelmästä jalostettu aineisto). Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus (järvet ja leveät joet) Keski-Suomen ympäristökeskuksen vesipolitiikan puitedirektiivin vertailujärvet (keskimääräistä vähemmän muutettuja vesistöjä). Keski-Suomen pienvesien suojeluohjelman kohteet Em. paikkatietoaineistojen lisäksi luokittelussa käytettiin ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmän vedenlaatutietoja.

28 1.3 Vesistöalueiden luokittelu tuotannon ohjaamista varten 28 Vesistöalueet luokiteltiin neljään luokkaan sen mukaan, kuinka suuria haittoja alueella sijaitsevan tuotantopotentiaalin hyödyntämisestä oletetaan olevan. Valuma-alue luokiteltiin, jos sillä sijaitsi osittain tai kokonaan seuraavia alueita tai aluevarauksia: nykyisin käytössä oleva tai viranomaiskäsittelyssä oleva tuotantoalue, tuotannon seutukaavavaraus, tuotantokelpoiseksi todettu suo tai mahdollisesti tuotantokelpoiseksi todettu suo. Luokittelutyö perustui karttatarkasteluun, ympäristöhallinnon ja maanmittauslaitoksen paikkatietoihin sekä ympäristöhallinnon järviseurannan vedenlaatutietokantaan. Luokittelu tehtiin kahdessa eri mittakaavassa, koska tarkastelualueen maantieteellinen laajuus vaikuttaa ratkaisevasti arvioon vaikutuksista. Esimerkiksi suurimittakaavaisessa tarkastelussa merkityksettömältä näyttävä kuormitus voi pienipiirteisessä tarkastelussa osoittautua merkittäväksi ja päinvastoin. Vedenlaadun, kuormituksen, etäisyyksien ja muiden pienempien osakokonaisuuksien selvittämisen osalta tietoa käsiteltiin analyyttisesti, mutta pohdittaessa tuotannon vaikutuksia laajoihin ja erittäin komplekseihin kokonaisuuksiin, käytettiin intuitiivisempaa lähestymistapaa. Luokittelu on subjektiivista, eikä sen tarkoitus ollut määrittää riskien absoluuttista määrää, vaan erottaa vesistöalueiden joukosta ne, joilla turvetuotannosta olisi merkittäviä haittoja. Tässä tapauksessa menetelmän katsottiin olevan työmäärään nähden kuitenkin paras mahdollinen, mikä puolsi sen käyttöä. Luokittelun periaatteita Käyttökelpoisuudeltaan erinomaiseen ja välttävään luokkaan kuuluvia vesistöjä pyrittiin suojelemaan. Periaatteen soveltaminen riippui paljon muun muassa vesistön koosta, muusta kuormituksesta ja valumareitin kokonaispituudesta. Heikoimmassa tilassa (käyttökelpoisuusluokituksen mukaan) olevien järvien suojelu edistää osaltaan vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitetta kohentaa järvien ekologinen tila hyvälle tasolle. Toisaalta järvien käyttökelpoisuusluokituksesta voidaan saada vain heikkoja viitteitä sen ekologisen tilasta, sillä monet järvet voivat olla ominaisuuksiltaan luontaisestikin heikosti ihmisen käyttötarpeisiin soveltuvia. Edellä mainittu näkökulma otettiin huomioon poikkeamalla pääsäännöstä, mikäli järven heikon käyttökelpoisuusluokituksen voidaan olettaa johtuvan sen luontaisista ominaisuuksista, kuten mataluudesta ja siihen liittyvästä usein lähes yhtäläisestä vesikasvillisuuspeitteestä. Voimakkaimmin kuormitetuille osavaluma-alueille ei yleensä suositeltu tuotantoa, mikäli alue ei muutoin ollut erityisen otollinen tuotannolle (mm. tuotantoalueiden laskureitit). Toisaalta mikäli valtaosa valuma-alueen kuormituksesta oli peräisin pistemäisestä lähteestä, esim. valuma-alueen purkupisteen läheisyydestä ei tuotannolle yläpuolisella valuma-alueella (tapauksesta riippuen hyvinkin niukasti kuormitetulla) nähty esteitä. Sen sijaan jos tuotantopotentiaalinen alue laski vetensä suoraan esim. voimakkaasti maatalouden kuormittamaan vesistöön, vesiensuojelullisesti kestävän tuotannon edellytykset ovat heikommat. Valuma-alue luokiteltiin tuotantoon hyvin soveltuvaksi etenkin, jos ensimmäisten kuormitusta vastaanottavien vesistöjen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tai lyhyen vedenlaatutarkastelun perusteella tyydyttävä tai hyvä. Käyttökelpoisuusluokitus oli käytössä kaikista maakunnan yli 50 ha suurista järvistä. Käyttökelpoisuusluokituksen lisäksi järvien vedenlaatua selvitettiin ympäristöhallinnon järviseurantarekisterin vedenlaatutietokannan avulla. Pienempien järvien (<50 ha) osalta kuva vedenlaadusta ja käyttökelpoisuudesta muodostettiin yksinomaan vedenlaatutietokannan perusteella.

29 Alue sai heikosti tuotantoon soveltuvan alueen statuksen, mikäli tuotannosta voi aiheutua ilmeistä haittaa suojelualueille tai muille erityisalueille. Kuormitusta pyrittiin ohjaamaan myös voimakkaasti käytön piirissä olevien vesistöjen ulkopuolelle. Pääsääntöisesti runkovesistöjä heikompia latvavesiä suojeltiin tapauksesta riippuen ja tuotantoalueita pyrittiin ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan runkovesistöihin laskevien uomien äärelle. Etäisyys vesistön ja tuotantoalueiden välillä olisi syytä olla riittävä, jotta luontaiset vettä puhdistavat prosessit ehtisivät osaltaan alentaa kuormitusta ennen kuin vedet laskevat järveen. 3. ja 2. jakovaiheen vesistöalueiden luokittelu Valuma-alueiden käsittelyjärjestys satunnaistettiin, jotta mahdollinen menetelmän mukautuminen työn kuluessa ei heijastuisi tiettyyn maakunnan osaan. Kun toisen jakovaiheen alue oli valittu satunnaisotannalla, siihen sisältyvät kolmannen jakovaiheen tuotantopotentiaaliset osavesistöalueet luokiteltiin latva-alueilta vesistöalueen keskiosaa kohti. Kolmannen jakovaiheen luokittelun jälkeen valuntasuhteista ja vesistöjen tilasta oli muodostunut hyvä kuva astetta laajamittakaavaisempaa toisen jakovaiheen tarkastelua varten. Kunkin valuma-alueen soiden osalta arvioitiin, mitä riskejä vesistöille ja alueen luontoarvoille voi mahdollisesta tuotannosta koitua. Luokittelussa käytetyt apukysymykset on lueteltu varsinaisessa tutkimusraportissa. Vesistöalueista kirjoitettiin sanalliset kuvaukset. Luokitusperusteiden moninaisuuden vuoksi perusteita luokitukselle ei voitu kirjata kunkin alueen osalta yksityiskohtaisesti, vaan kuvauksissa käsiteltiin lähinnä soiden vesistöllisiä suhteita ja valuma-alueen tuotantosoveltuvuutta rajoittavia tekijöitä. Joidenkin alueiden osalta myös tuotantosoveltuvuutta edistäviä tekijöitä on käsitelty. Tekstissä käytettiin soiden karttanimiä. Jos suota ei ole nimetty peruskarttaan, annettiin sille nimi läheisen maastonpiirteen (mäki, lampi tms.) mukaan. Tarkemmin luokitteluun vaikuttaneita tekijöitä on käsitelty erillisraportissa. Seuraavilla sivuilla (kuva 3 ja kuva 4) on otteita selvityksen eräistä tuloksista. 29

30 30 Kuva 3.

31 31 Kuva 4.

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39 2. Turvetuotantoaluevarausten ojitustilannekartoitus 2.1 Menetelmän valinta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteiden mukaan turvetuotantoon osoitetaan kaavassa ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Maakuntakaavaluonnoksesta ympäristöministeriön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että mikäli kaavassa osoitetaan turvetuotantoalueita, ministeriö edellyttää asianmukaisen ojitustilannekartoituksen tekemistä. Kaivetuista ojista ei ole viranomaisten ylläpitämää kattavaa paikkatietorekisteriä. Toisaalta myös peruskartan hyödyntäminen on epävarma tie. Se huomattiin turvetuotannon vesistövaikutusselvityksen yhteydessä soita tutkittaessa. Uusimmista peruskartoista on pudotettu ojitusinformaatiota pois piirtämällä entisten sarkaojien sijaan vain valtaojat. Näin ollen peruskartan (rasterikarttakuva ilman tietosisältöä) pohjalta tehtävä tulkinta ei tule kysymykseen, jos päämääränä on käyttökelpoisen ja luotettavan tiedon saaminen. Suolla voi peruskartalta tulkittuna siis parhaimmassa tapauksessa näyttää olevan yksi tai kaksi ojaa, vaikka todellisuudessa alue olisi kaivettu äskettäin ojia täyteen. Ilmakuvissa puolestaan ongelmaksi muodostuu aikaa vievä tulkinta, riippuen tietenkin kiinnostavien alueiden määrästä. Maakuntakaavaa laadittaessa suunnittelualue on laaja ja alueita runsaasti. Ympäristökeskuksen tai Keski-Suomen liiton käytössä olevien ilmakuvien maantieteellinen peittävyys on heikko. Työssä olisi turvauduttava maanmittauslaitoksen ilmakuva-aineistoon, jonka käyttöön ei kuitenkaan ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Eri mahdollisuuksista ja toteuttamiskelpoisista parhaaksi nähtiin maastotietokannan oja-aineistoon perustuva suokohtainen tarkastelu. Numeerinen maastotietokanta käy tarkoitukseen huomattavasti peruskarttaa paremmin. Siinäkin aineiston korkea hinta rajoitti sen käyttömahdollisuutta niin, että Keski-Suomen liitolla ei ollut mahdollisuutta hankkia aineistoa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myötävaikutuksella ojituskartoitus kyseisellä aineistolla kuitenkin voitiin suorittaa. Menetelmän kartoitusvaiheessa todettiin lisäksi, että eräissä tilanteissa käyttökelpoinen tieto olisi ojien ikä. 50 vuotta sitten ojitettuja alueita voitaisiin pitää melko arvokkaina tai rinnastaa ojittamattomiin, mikäli uusintaojitusta ei ole tehty. Tiedon saanti edellyttäisi maastoinventointia tai ajantasaisia ilmakuvia. Maakuntakaavan tarpeisiin ei ikätietoa nähty tarpeelliseksi hankkia. 2.2 Ojituskartoitus Ojitustilanteen kartoitus tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla. Tietokannassa olevaan maastotietokannan oja-aineistoon yhdistettiin numeerinen suo- ja turvetuotantoalue aineisto. Jokaisen ojan ympärille muodostettiin 50 m puskurivyöhyke kuvaamaan ojan vaikutusaluetta. Ohjelmistolla laskettiin tämän ojitusalueen pinta-ala sekä sen ulkopuolelle jäävä ojittamattoman suoalueen pinta-ala. Edellä esitetyt laskennan tulokset koottiin taulukkoon, missä esitetään suon yksilöivä juokseva numero, keskipisteen koordinaatit karttapaikannusta varten, sijaintikunta, ojitetun alueen pinta-ala, ojittamattoman alueen pinta-ala, kokonaispinta-ala sekä oji-

40 tetun osan % -osuus suon koko pinta-alasta. Lisäksi jokaisesta suosta tulostettiin karttakuva em. ojitustiedolla. Ojitustilannekartoituksen teki Keski-Suomen liiton tilauksesta paikkatietoinsinööri Juha Romula Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Ojituskartoituksen tulokset Ojituskartoituksen suokohtaiset tulokset on esitettyinä liitetaulukoissa. Tulokset on ryhmitelty kahteen pääryhmään: Vapo Oy:n hallussa mahdollisesti myöhemmin tuotantoon tuleviin soihin sekä GTK:n tutkimiin potentiaalisiin tuotantosoihin. Vapo Oy:n hallussa olevia tutkittuja soita oli yhteensä 53 kpl ja kokonaispinta-ala noin ha. Niistä yli puolet, 55 %, oli soita, joiden pinta-alasta yli 90 % oli jo ojitettu. YHTEENVETOTAULUKKO VAPO:N HALLUSSA OLEVIEN SOIDEN OJITUSTILANTEESTA Soiden kokonaismäärä 53 kpl Yhtään suota ei täysin ojittamatta Kokonaispinta-ala ha siitä ojitettua ha eli 78 % ojittamatonta 861 ha eli 22 % Suomäärät (kpl) ojitustasoittain pinta-alasta alle 50 % ojitettu 10 kpl 18,9 % pinta-alasta % ojitettu 4 kpl 7,5 % pinta-alasta % ojitettu 2 kpl 3,8 % pinta-alasta % ojitettu 7 kpl 13,2 % pinta-alasta % ojitettu 1 kpl 1,9 % pinta-alasta yli 90 % ojitettu 29 kpl 54,7 % yhteensä kpl 53 kpl

41 GTK:n tutkimien potentiaalisten ojituskartoitettujen soiden määrä puolestaan oli 282 kpl. Yhteispinta-ala oli noin ha. Myös näistä soista yli puolet oli lähes täysin ojitettuja. GTK:n tutkimien soiden määrässä on mukana jo tuotantoon otettuja soita. 41 YHTEENVETOTAULUKKO GTK:N TUTKIMIEN TURVETUOTANTOON SOVELTUVIEN SOIDEN OJITUSTILANTEESTA Soiden kokonaismäärä 282 kpl Yhtään suota ei täysin ojittamatta Kokonaispinta-ala ha siitä ojitettua ha eli 83 % ojittamatonta ha eli 17 % Suomäärät (kpl) ojitustasoittain pinta-alasta alle 50 % ojitettu 7 2,5 % pinta-alasta % ojitettu 9 3,2 % pinta-alasta % ojitettu 24 8,5 % pinta-alasta % ojitettu 27 9,6 % pinta-alasta % ojitettu 42 14,9 % pinta-alasta yli 90 % ojitettu ,3 % yhteensä kpl % Seuraavissa taulukoissa on ojitustilannekartoituksen aluekohtaiset tiedot. Kartat ja taulukot ovat erikseen GTK:n tutkimista tuotantoon soveltuvista soista sekä Vapo Oyj:n tuotantoon varaamista soista. Numeerisen maastotietokannan ojittamattoman alueen tietoa on korjattu siten, että tuotannossa olevat kentät on laskettu ojitetuiksi, vaikka numeerisen maastotietokannan mukaan siellä ei ojia olisikaan. Näin menetellen ojittamaton alue tarkoittaa oikeasti ko. suon ojittamatonta aluetta. Seuraavilla kartoilla esitetään tarkempina esimerkkikuvina paikkatieto-ohjelmalla (ArcView) tehdyn ojituskartoitustilanteen tulos parin suon osalta pohjakartan päällä. Pienempimittakaavaiset kartat puolestaan ovat indeksikarttoja. Kartalla näkyvä suon numero viittaa oheisen taulukon ID numeroon. Kartoilla näkyy yleispiirteisellä tarkkuudella vastaava soittainen ojitustilanne. Taulukossa esitetään suon indeksinumero, sijaintipisteen koordinaatit, tuotannossa oleva ala (m 2 ), suon kokonaisala (ha), ojitetun osan ala (ha), ojittamaton ala (ha), ojitus % sekä sijaintikunta.

42 42 Kartoilla käytettyjen nimitysten selitys: - gtk_varaus_tuotantokelpoiset: pitää sisällään gtk:n aluevaraukset - gtk_varaus_ojittmattomat: pitää sisällään 50 metrin bufferoinnilla etsityt ojittamattomat alueet. Huom. tässä aineistossa on ojittamattomat myös nykyisin tuotannossa olevat alueet, mutta ne on otettu huomioon lopullisissa taulukoissa kts. Seuraava aineisto. - gtk_varausten_tuotanto: pitää sisällään ne alueet, jotka ovat tulleet ojittamattomiksi alueiksi bufferoinnissa. Eli gtk-varausten ojittamattomat alueet on leikattu tiedossa olevilla tuotantoalueilla. - vapon_varaukset: pitää sisällään Vapo Oyj:n aluevaraukset tulevaa tuotantoa varten - vapon_varaukset_ojittamattomat: pitää sisällään 50 metrin bufferoinnilla etsityt ojittamattomat alueet. Huom. tässä aineistossa on ojittamattomat myös nykyisin tuotannossa olevat alueet, mutta ne on otettu huomioon lopullisissa taulukoissa kts. Seuraava aineisto. - vapon_varaukset_tuotanto: pitää sisällään ne alueet, jotka ovat tulleet ojittamattomiksi alueiksi bufferoinnissa. Eli Vapon varausten ojittamattomat alueet on leikattu tiedossa olevilla tuotantoalueilla. Näitä ei esiinny kuin kahden Vapon varauksen alueella.

43 43

44 44

45 45 VAPO:N HALLUSSA OLEVIEN SOIDEN OJITUSTILANNE ID numero viittaa indeksikarttaan ID X_COORD Y_COORD TUOTANTO KOKONAISALA OJITETTU OJITTAMATON KUNTA Ojitus _m2 _ha _ha _ha % , , , , ,7481 Leivonmäki 74 % , , , , ,1012 Leivonmäki 19 % , , , , ,8751 Leivonmäki 57 % , , , ,2371 3,4117 Jämsä 94 % , , , ,7604 0,0000 Multia 100 % , , , , ,3761 Keuruu 58 % , , , ,5197 6,2990 Jyväskylän mlk , , , , ,7265 Petäjävesi 87 % , , , ,4958 2,4776 Keuruu 96 % , , , ,1622 2,0940 Petäjävesi 98 % , , , ,0910 2,5921 Keuruu 97 % , , , ,3630 0,0561 Keuruu 100 % , , , ,2405 0,0002 Keuruu 100 % , , , ,1089 0,2722 Keuruu 99 % , , , ,2961 0,1525 Keuruu 100 % , , , ,2829 0,0000 Keuruu 100 % , , , , ,1105 Kinnula 97 % , , , ,5275 0,5322 Kivijärvi 100 % , , , ,8199 0,0000 Kivijärvi 100 % , , , ,5957 0,7418 Kivijärvi 99 % , , , , ,8104 Kannonkoski 72 % , , , , ,5821 Kyyjärvi 52 % , , , , ,7967 Kyyjärvi 43 % , , , , ,0317 Karstula 61 % , , , , ,4224 Karstula 54 % , , , , ,8923 Karstula 37 % , , ,7997 9, ,0837 Karstula 47 % , , ,3440 2, ,1931 Karstula 17 % , , , , ,4644 Karstula 32 % , , , , ,1183 Karstula 31 % , , , ,2022 1,8274 Karstula 96 % , , ,6600 5,6600 0,0000 Karstula 100 % , , ,9974 5,9974 0,0000 Karstula 100 % , , , ,5387 1,2189 Karstula 93 % , , ,1882 1, ,4186 Karstula 15 % , , , ,6632 4,6608 Karstula 91 % , , , , ,3202 Karstula 91 % , , ,5984 8,1495 5,4489 Kannonkoski 60 % , , , ,6563 0,0000 Saarijärvi 100 % , , , ,2481 0,0787 Saarijärvi 100 % , , , ,5892 0,0000 Pylkönmäki 100 % , , ,1509 1, ,6288 Pylkönmäki 8 % , , , ,3652 0,2347 Pylkönmäki 99 % , , , ,1677 8,5784 Pylkönmäki 78 % , , , , ,0161 Pylkönmäki 79 % , , , ,6452 2,4727 Pylkönmäki 96 % , , , ,6977 0,1940 Multia 100 % , , , , ,2767 Multia 78 % 97 %

46 , , , ,7070 0,1599 Multia 100 % , , , , ,6665 Karstula 73 % , , , ,2056 2,1756 Karstula 97 % , , , , ,7257 Pylkönmäki 74 % , , , , ,3670 Karstula 42 % 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51 GTK:N TUTKIMIEN SOIDEN OJITUSTILANNE ID numero viittaa indeksikarttaan ID X_COORD Y_COORD TUOTANTO Kokonaisala OJITTAMATON OJITETTU OJITUS % KUNTA _m2 _ha _ha _HA , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , ,2863 1, , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , ,4569 2, , % Karstula , , , , , % Karstula , , ,4445 0, , % Karstula , , ,0043 8, , % Karstula , , ,4135 6, , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Karstula , , , , , % Jämsä , , ,8625 0, , % Jämsä , , ,1031 0, , % Jämsä , , ,9492 0, , % Jämsä , , ,0769 1, , % Jämsänkoski , , ,0989 1, , % Korpilahti , , ,2772 0, , % Jämsänkoski , , ,6614 0, , % Jämsänkoski , , ,7625 0, , % Jämsänkoski , , ,5243 0, , % Jämsänkoski , , ,5080 4, , % Jämsänkoski , , ,6383 0, , % Jämsänkoski , , ,8346 0, , % Jämsänkoski , , ,3945 0, , % Keuruu , , ,5719 0, , % Keuruu , , ,4026 1, , % Keuruu , , ,2029 0, , % Keuruu , , ,1573 0, , % Keuruu , , ,9010 0, , % Keuruu , , ,7426 9,1887 7, % Keuruu , , , , , % Keuruu , , ,6029 0, , % Keuruu , , ,5177 0, , % Keuruu , , ,0480 1, , % Keuruu , , ,8861 0, , % Keuruu , , ,9913 0, , % Keuruu , , ,5553 2, , % Keuruu , , ,6964 0, , % Keuruu , , ,9565 0, , % Keuruu

52 , , ,2305 0, , % Keuruu , , ,9855 0, , % Keuruu , , ,5751 5, , % Keuruu , , ,4684 0, , % Keuruu , , ,1495 0, , % Keuruu , , ,6098 0, , % Keuruu , , ,8430 1, , % Keuruu , , ,4922 4, , % Keuruu , , ,4114 0, , % Keuruu , , ,6860 0, , % Keuruu , , , , , % Keuruu , , ,4283 0, , % Keuruu , , ,7177 8, , % Petäjävesi , , ,4982 0, , % Petäjävesi , , ,1557 0, , % Petäjävesi , , , ,1895 3, % Petäjävesi , , ,3433 1, , % Petäjävesi , , ,4447 0, , % Petäjävesi , , ,4359 0, , % Jämsänkoski , , ,7371 0, , % Petäjävesi , , ,9917 8, , % Petäjävesi , , ,9855 7, , % Petäjävesi , , ,4662 2, , % Petäjävesi , , ,1375 5, , % Petäjävesi , , ,7436 0, , % Petäjävesi , , ,8528 1, , % Petäjävesi , , ,5194 0, , % Petäjävesi , , ,3752 0, , % Petäjävesi , , ,8713 2, , % Petäjävesi , , ,5019 3, , % Petäjävesi , , ,2560 1, , % Petäjävesi , , , , , % Jyväskylän mlk , , ,6473 0, , % Petäjävesi , , , , , % Petäjävesi , , , , , % Petäjävesi , , ,9638 1, , % Petäjävesi , , ,8872 2, , % Petäjävesi , , ,8630 0, , % Petäjävesi , , , , , % Petäjävesi , , ,6377 0, , % Petäjävesi , , ,7739 5, , % Petäjävesi , , ,2303 0, , % Petäjävesi , , ,1517 1, , % Petäjävesi , , ,6811 0, , % Petäjävesi , , , , , % Petäjävesi , , ,6598 0, , % Petäjävesi , , ,3358 0, , % Hankasalmi , , ,8479 0, , % Hankasalmi , , ,5906 4, , % Hankasalmi , , ,0679 3, , % Hankasalmi , , ,0257 5, , % Hankasalmi , , ,0237 5, , % Hankasalmi , , ,6199 3, , % Hankasalmi , , , , , % Hankasalmi , , ,8106 0, , % Hankasalmi , , , , , % Leivonmäki 52

53 , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , ,7133 5, , % Leivonmäki , , ,8097 9, , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , ,4869 8, , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , ,4341 7, , % Leivonmäki , , ,1515 1, , % Leivonmäki , , ,3955 9, , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , ,0323 4, , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , ,0445 0, , % Leivonmäki , , ,0679 2, , % Leivonmäki , , ,1741 1, , % Leivonmäki , , , , , % Leivonmäki , , ,5929 5, , % Leivonmäki , , ,1156 0, , % Leivonmäki , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , ,0878 3, , % Kyyjärvi , , ,6897 9, , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , ,3180 2, , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Kyyjärvi , , ,7338 0, , % Laukaa , , , , , % Laukaa , , , , , % Laukaa , , , , , % Multia , , ,7356 1, , % Multia , , ,9418 6, , % Multia , , , , , % Multia , , ,0878 8, , % Multia , , ,0499 2, , % Multia , , , , , % Multia , , , , , % Multia 53

54 , , , , , % Multia , , ,0944 2, , % Multia , , ,2423 0, , % Multia , , ,0226 1, , % Multia , , ,8887 0, , % Multia , , ,0175 0, , % Multia , , ,5324 0, , % Multia , , , , , % Multia , , ,7744 3, , % Multia , , ,4895 0, , % Multia , , , , , % Multia , , ,4825 1, , % Multia , , ,2492 0, , % Multia , , ,5791 0, , % Multia , , ,0292 0, , % Multia , , ,8532 9, , % Multia , , , , , % Multia , , ,4339 7, , % Multia , , ,8852 4, , % Multia , , , , , % Multia , , ,2338 0, , % Multia , , , , , % Multia , , ,0355 1, , % Multia , , ,0342 2, , % Multia , , ,5542 2, , % Multia , , ,3076 0, , % Multia , , ,8922 0, , % Multia , , ,4998 0, , % Multia , , , , , % Multia , , ,2189 1, , % Multia , , ,9237 0, , % Multia , , ,1544 4, , % Multia , , ,5540 0, , % Multia , , ,6942 3, , % Multia , , ,7595 0, , % Multia , , ,6045 0, , % Multia , , ,7441 0, , % Multia , , ,9241 0, , % Multia , , ,4711 7, , % Multia , , , , , % Multia , , ,5331 1, , % Multia , , ,4372 0, , % Multia , , ,0459 0, , % Multia , , ,2424 1, , % Multia , , ,5507 1, , % Multia , , ,9619 3, , % Multia , , ,7920 0, , % Multia , , ,0869 0, , % Multia , , ,3159 4, , % Multia , , ,5940 0, , % Multia , , ,4442 7, , % Multia , , ,6200 0, , % Multia , , ,7845 4, , % Multia , , , , , % Multia , , ,9060 0, , % Multia , , ,5205 9, , % Multia , , ,4107 0, , % Multia 54

55 , , ,8202 0, , % Multia , , ,4692 0, , % Pihtipudas , , ,4965 0, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,8912 0, , % Pihtipudas , , ,9168 1, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,8405 0, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,1912 3, , % Pihtipudas , , ,0604 4, , % Uurainen , , , , , % Uurainen , , , , , % Uurainen , , , , , % Uurainen , , ,5445 3, , % Uurainen , , , , , % Uurainen , , ,4806 3, , % Uurainen , , , , , % Jyväskylän mlk , , , , , % Uurainen , , ,6496 1, , % Uurainen , , ,6421 7, , % Uurainen , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,4294 0, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,2157 3, , % Pihtipudas , , ,3722 0, , % Pihtipudas , , ,4134 4, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,1820 0, , % Pihtipudas , , ,7092 1, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,1410 1, , % Pihtipudas , , ,2884 8, , % Pihtipudas , , ,5700 0, , % Pihtipudas , , ,3146 4, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,1435 1, , % Pihtipudas , , , , , % Pihtipudas , , ,3920 2,4835 7, % Pihtipudas , , ,7022 0, , % Kannonkoski , , , , , % Kannonkoski , , ,8447 3, , % Kannonkoski , , ,2425 1, , % Kannonkoski , , ,3529 0, , % Kannonkoski , , ,4858 0, , % Kannonkoski , , ,6520 4, , % Kannonkoski , , ,4849 0, , % Kannonkoski , , , , , % Kyyjärvi , , , , , % Viitasaari 55

56 , , , , , % Viitasaari , , , , , % Viitasaari , , , , , % Viitasaari , , ,8446 1, , % Viitasaari , , , , , % Toivakka , , ,4920 3, , % Toivakka , , ,4578 0, , % Laukaa 56

57 57

58 58

59 59

60 60

61 61

62 62

63 VESISTÖVAIKUTUSTARKASTELUN VALUMA-ALUEET SEKÄ MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN TURVETUOTAN- TOVYÖHYKKEET. SEURAAVAN SIVUN KARTASSA ON OSOITETTU LAUSUNTOJEN NOJALLA KARSITTAVIKSI ESITETYT VYÖHYKKEET 63