SUMIAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Transkriptio

1 KUVA Suunnittelualueen rajaus (Opaskartta Äänekosken kaupunki) ÄÄNEKOSKI SUMIAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 33. kaupunginosan kortteleita 27, 53, 56, 57, 84 sekä puisto-, katu- ja vesialueita 35. kaupunginosan kortteleita 18-22, 35 sekä puisto-, katu ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 33. kaupunginosan korttelit 53, 56, 57, 84 sekä virkistys-, katu- ja liikennealueet 35. kaupunginosan korttelit 18-22, 35 sekä virkistys-, katu- ja liikennealueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suolahden taajamassa n. 1 km Suolahden keskustasta itään. Kaavan nimi Sumiaistentien asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys Kaavan laatija Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, p sähköposti: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta Nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Voimassa oleva asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Kaavoittajan vastine kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin

3 2. TIIVISTELMÄ Suunnittelualue sijaitsee Suolahden keskustan itäpuolella Sumiaistentien ja Keiteleentien tuntumassa. Kaavamuutoksen tavoitteena on asemakaavassa katualueena osoitetun Sumiaistentien muuttaminen yleiseksi tieksi ja samalla varautuminen kaavallisesti Sumiaistentien itäpuolella kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. Kaavassa on tarkoitus tutkia myös muita liittymäjärjestelyjä mm. Sumiaistentien ja Äänekoskentien liittymän paikan siirtäminen idemmäksi sekä Keiteleentien risteykseen kiertoliittymän rakennusmahdollisuus. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä muutetaan asemakaava sähköiseen muotoon ja tarkistetaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset sekä arvioidaan eri toimintojen aluevarausten riittävyys ja tarkistetaan toteutumatta jääneiden alueiden aluevarauksien käyttötarkoituksia. Suunnittelualueen vanhimmat asemakaavat ovat 50-luvulta. Päätös kaavan laatimisesta on tehty ja kaavan vireilletulosta on päätetty Luonnoksena kaava on ollut nähtävillä ja ehdotuksena Suunnittelualue rajautuu yhtä aikaa vireillä olevaan Kisakadun Harjulankadun asemakaavan muutokseen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen koko on noin 25 ha. Suunnittelualueeseen kuuluu Sumiaistentien katualue Äänekoskentien risteyksestä Tallilankadun risteykseen, pientaloalue Solanteenkadun ja Opistotien varsilla, kymmenisen toimitilarakennusta Keiteleentien varrella sekä Keiteleentien pohjoispuolella olevat pientalokorttelit. Suunnittelualueen läpi kulkee Suojoki, jonka ympäristössä kulkee ulkoilureitti-/luontopolku Luonnonympäristö Alueen puisto- ja viheralueet ovat pääosin luonnontilassa. Suunnittelualueen eteläosassa on laajahko viheralue, jonka läpi kulkee Suojoki. Suojoki ympäristöineen on seudullisesti arvokas luonnonympäristö, joka on yleiskaavassa osoitettu suojelualueeksi (SL). Alueella ei ole muita luonnonympäristön kannalta merkittäviä kohteita. Kaava-alue osuu pohjavesialueelle (Mutapohja, , pohjavesiluokka I) Sumiaistentien osalta n. 600 metrin matkalla Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee toimitilarakentamista Keiteleentien varrella. Keiteleentien varrella toimii mm. peltiliike ja maansiirtoalan yrityksiä. Kahdella tontilla sijaitsee lisäksi asunnot.

4 Suunnittelualueen rakennettu ympäristö on pääosin omakotitaloja, joita on yhteensä noin 50. Suunnittelualueen omakotitalot ovat sijoittuneet Keiteleentien, Tyynelänkadun ja Hannulantien varsille sekä Opistokadun Solanteenkadun alueelle. Opistokadun omakotitalot sijaitsevat harja kadunsuuntaisesti. Taloista vanhimmat ovat luvulta. Rakennukset ovat 1-1½-kerroksisia ja pääosin lautaverhoiltuja. Solanteenkadun alkupäässä on kaksi ½ 1-kerroksista tiiliverhoiltua omakotitaloa, joiden jälkeen on neljä I-kerroksista tiiliverhoiltua omakotitaloa. Vastapuolella katua on kaksi 1½-kerroksista lautaverhoiltua omakotitaloa. Suurin osa Opistokadun ja Solanteenkadun tonteista on rajattu pensasaidoin katua vastaan. Solanteenpolun varrella sijaitsee luvuilla rakennetut omakotitalot, jotka ovat rakentuneet 2-3 taloa / tontti. Talot ovat 1-kerroksisia ja tiiliverhoiltuja. Keiteleentien varren omakotitalot ovat rakentuneet eri aikakausina. Taloista osa on sijoittunut tontin takaosaan ja osa kadun varteen eivätkä omakotitalot ole rakennustavaltakaan kovin yhtenäisiä. Tyynelänkadun ja Hannulantien omakotitalot ovat pääosin 1½-kerroksisia. Pintamateriaalina on lautaverhousta, rapattua pintaa ja tiiltä. Tyynelänkadun ja Hannulantien länsipuolen omakotitalot ovat sijoittuneet harja kadunsuuntaisesti. Suunnittelualueella ei ole kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä kohteita eikä muinaismuistolailla suojeltuja kohteita Maanomistus Alueen rakennetut tontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupunki omistaa puisto- ja katualueet Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa , , , , , , , , , vahvistetut asemakaavat (LIITE 1). Sumiaistentie on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa kaduksi. Alueen viheralueet ovat puistoa (VP), toimitilarakentamiseen käytetyt alueet teollisuusaluetta (T) ja pientaloalueet omakoti-, pientalo- tai rivitalorakentamiseen osoitettuja (AO, AP, AR). Alueella on yksi rakentamaton teollisuustontti (T) Opistokadun alkupäässä sekä yksi rakentamaton omakotitontti (AO) Opistokadun tuntumassa.

5 Suunnittelualueella on voimassa Suolahti 2020 osayleiskaava, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista aluetta (AP), työpaikka-aluetta (TP) ja viheraluetta (VL). Suojoki lähiympäristöineen on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Kuva: Ote Suolahti 2020 osayleiskaavasta 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muuttamisesta Sumiaistentien kevyenliikenteenväylän osalta on tehty päätös Suolahden kaupunginhallituksessa Asemakaavan muutos Sumiaistentien tiejärjestelyjen sekä Keiteleentien, Äänekoskentien ja Sumiaistentien sekä Keiteleentien pohjoispuolella olevien kortteleiden osalta on laitettu vireille Äänekosken kaupunginhallituksessa ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksesta 2007 tiedottamisen yhteydessä. Varsinaisen suunnittelutyön aloittamisen jälkeen kaava-alueen rajausta tarkistettiin ja sitä laajennettiin mm. Sumiaistentien osalta sekä Keiteleentien pohjoispuoleisen korttelien osalta (kaupunginhallitus ) Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta

6 - Keski-Suomen ympäristökeskus ja Keski-Suomen tiepiiri ( alkaen Keski-Suomen ELY-keskus) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä , (LIITE 2). OAS on ollut nähtävillä kaavan vireilletulosta lähtien. Kaavan on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana ei kaupungille toimitettu yhtään lausuntoa tai mielipidettä. Yksi mielipide jätettiin myöhässä. Mielipiteessä esitettiin korttelissa 35 tontin 5 laajentamista pienen kulman verran viereiselle viheralueelle. Kaavaan tehtiin esitetty muutos ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen ELYkeskukselta. Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin ilmoituslehdissä Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset katualueena osoitetun Sumiaistentien muuttamiselle yleiseksi tieksi sekä kevyenliikenteen väylän rakentamiselle Sumiaistentien itäpuolelle. Kaavassa on tarkoitus varautua myös Sumiaistentien ja Äänekoskentien liittymän siirtämiseen hieman idemmäksi sekä kiertoliittymän rakentamiseen Keiteleentien ja Sumiaistentien risteykseen. Keiteleentien pohjoispuolella on tavoitteena muuttaa voimassa olevan kaavan toteuttamatta jäänyt Pajakatu osaksi viereisiä pientalotontteja ja viheraluetta. Muilta osin kaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus muuttaa vanhentuneita kaavamerkintöjä ja - määräyksiä nykyisten ohjeiden mukaisiksi sekä tarkistaa aluevarausten tarkoituksenmukaisuus. Suunnittelualue rajautuu yhtä aikaisesti vireillä olevaan Kisakadun-Harjulankadun asemakaavan muutokseen, jolloin molempien kaavojen suunnittelutyössä tulee varmistaa rajapintojen yhteensopivuus. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavan rakenne säilyy entisen kaltaisena ja toiminnot eri alueilla säilyvät pääosiltaan entisellään. Suurin muutos kaavassa on Sumiaistentien liittymän siirto Äänekoskentieltä sekä Sumiaistentiellä tehtävät muut liikennejärjestelyt Aluevaraukset AP Asuinpientalojen korttelialue Korttelin 35 (Keiteleentie) rakentamattomat nykyisen kaavan mukaiset rivitalotontit on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi. Korttelin takaosassa olleesta rakentamattomasta katualueesta (Pajakatu) osa on liitetty osaksi korttelialuetta. Tonttijako kortteliin on osoitettu ohjeellisena, jolloin kortteli voidaan toteuttaa esim.

7 kahtena rivitalotonttina tai neljänä pientalotonttina. Kadunpuoleiselle rajalle on osoitettu istutettava alueen osa. Rakennusoikeudeksi on osoitettu e=0,25 ja kerrosluvuksi ½ k I. Kortteli 84 (Solanteenkatu, Solanteenpolku) on kaavoitettu nykyisen kaavan mukaisesti asuinpientalojen korttelialueeksi. Korttelissa osa omakotitaloista sijaitsee asunto-osakeyhtiömuotoisesti kaksi tai kolme taloa yhdellä tontilla. Kerrosluvuksi Solanteenkadun varren kahdelle omakotitalolle on osoitettu 1½ ja Solanteenpolun yhtiömuotoisesti toteutetuille omakotitaloille I. Rakennusoikeudeksi korttelialueelle on osoitettu e=0,25. AO Erillispientalojen korttelialue Alueen rakennetut omakotialueet on osoitettu AO-merkinnällä. Korttelissa 19 ei ole rakentamisen sijoittumista ohjattu kovin tarkasti tonttien ollessa huomattavasti suurempia kuin tiiviimmillä rakentamisalueella. Ajoyhteys tonteille on osoitettu viereisen viheralueen kautta. Rakennusoikeudeksi on osoitettu 300 k-m 2 kullekin tontille ja kerrosluvuksi 1½. Korttelin 20 (Keiteleentie) korttelin takaosassa olleesta rakentamattomasta katualueesta (Pajakatu) on osa liitetty osaksi korttelialuetta. Korttelia 21 on laajennettu pieneltä alueelta VL-alueelle osalliselta saadun palautteen perusteella. Korttelissa 22 on osoitettu tonttijako ohjeellisena, jolloin tontteja on mahdollisuus tulevaisuudessa yhdistää. Muilla AO-korttelialueilla rakentamisen sijoittumista on ohjattu pääosin toteutuneiden tilanteiden mukaan yleensä siten, että asuinrakennus sijoittuu kadun puolelle ja talousrakennus/-rakennukset tontin takaosaan. Katujen puoleiset osat tonteista on osoitettu istutettaviksi. Tonttitehokkuutena on e=0,25 ja kerrosluku korttelista riippuen I, I u ½ tai ½ k I u ½.. Kortteleissa 19, 20, 53, 56 ja 83 saattaa liikennemelun ohjearvot ylittyä. Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen meluhaitta ja noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). KTY-5 Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liikerakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Keiteleentien varressa korttelissa 18 sijaitsevat yritystontit on kaavoitettu monipuolista yritys- ja työpaikkatoimintaa varten. Alueella sallitaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuustoiminta. Sumiaistentien ja Keiteleentien risteyksessä liikenne- ja katualueeseen avoimina avautuville tonteille on esitetty aitausvelvoite ja Keiteleentiehen rajautuvilla tonteilla on istutusmääräys. Keiteleentien varren tonteilla tulee huomioida tonttien takaosissa tonttien rajautuminen Suojoen puistoon ja lähellä tonttien rajaa kulkevaan luo-alueeseen esim. aitaamalla tontit, jottei tonttien maankäyttö ja varastointi uhkaa läheistä luo-aluetta. Kaavamerkintä ei salli asumistoimintoja paitsi jo olemassa olevan asunnon osalta, joka on osoitettu kaavassa merkinnällä as (rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen). Keiteleentien varressa korttelin 18 tontilla 17 on sijainnut / sijaitsee mm. huoltoasema- / huoltamotoimintaa, joka on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista.

8 Toiminnan muuttuessa nykyisestä on maaperä tutkittava ja mahdollisesti puhdistettava pilaantuneelta osalta. Alue on osoitettu kaavassa ohjeellisena saamerkinnällä. Tonttitehokkuuslukuna on e=0,4 ja suurin sallittu kerrosluku on I. Autopaikkojen vähimmäismäärät alueella ovat: - rivitalot 1,3 ap/asunto - paritalot ja omakotitalot 2 ap/asunto - liike- ja toimistotilat 1 ap/50 k-m 2 VL Lähivirkistysalue Alueen viheralueet on kaavoitettu luonnontilaisiksi lähivirkistysalueiksi. Suojoen ympäristössä oleva suojelualue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo). Suojoen puiston läpi kulkeva Suojoki on osoitettu osaaluemerkinnällä (w). Viheralueilla kulkevia kevyenliikenteen yhteyksiä sekä Suojoen ympäristössä kulkeva luontopolku on osoitettu ohjeellisina. Opistokadun alkupäässä sijainneet rakentamaton teollisuustontti (T) ja Opistokadun tuntumassa olleet rakentamaton Eevinkatu sekä sen päässä ollut yksi AOtontti on muutettu osaksi Suojoen puistoa. Korttelin 19 kahdelle omakotitontille on osoitettu ajoyhteys puiston läpi (ajo). Katu- ja liikennealueet Sumiaistentie on osoitettu yleisen tien alueeksi (LT). Sumiaistentien ja Äänekoskentien risteystä on siirretty idemmäksi. Keiteleentien ja Sumisiatentien risteyksessä liikennealue on osoitettu sellaiseksi, että risteykseen olisi mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Opistokadun liittymää Sumiaistentielle on siirretty hieman. Muilta osin katualueet säilyvät lähes nykyisien mukaisena. Hannulantien ja Solanteenkadun päissä katualueiden rajausta on tarkistettu siten, että nykyiset kääntöpaikat sijoittuvat katualueelle Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen käyttötarkoituksien pysyessä lähes ennallaan ja alueen ollessa pääosin rakentunut kaavassa osoitetun mukaiseksi, ei kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Merkittävimmät muutokset ovat Sumiaistentien liittymän siirto, jossa liittymää siirrettään idemmäksi olemassa olevalle viheralueelle. Vastaavasti kuitenkin poistuvan liittymän kohta on osoitettu viereisessä yhtäaikaisesti vireillä olevassa Kisakadun-Harjulankadun asemakaavan muutoksessa viheralueeksi. Alueen rakentamistapa ei ole niin yhtenäistä, että sitä olisi tarpeen osoittaa erikseen säilyttävillä kaavamerkinnöillä. Osalla alueita yhtenäinen rakentamisen tapa on pyritty ohjaamaan kaavamerkinnöillä esim. rakentamisen sijoittumisen suhteen. Keiteleentien varren toimitilatonteille on osoitettu istutus- ja aitausvelvoite kadun varteen. Näillä toimilla pyritään jäsentämään Keiteleentien ja Sumiaistentien avointa risteysaluetta ja Keiteleentien alkupään avointa ja jäsentymätöntä katualuetta.

9 Kaavan ympäristön suunnittelua ja hoitoa ohjaavilla yleismääräyksillä pyritään osaltaan vaikuttamaan viihtyisän ympäristön muodostumiseen tontin käyttötarkoitusmerkinnästä riippumatta Vaikutuksen luontoon ja maisemaan Viheralueiden osalta kaava ei tuo merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen. Alueen viheralueet säilyvät ennallaan ja paikoin viheralueiden määrä kasvaa verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Opistokadun tuntumassa olleet voimassa olevan kaavan mukaiset teollisuustontti (T) ja yksi omakotitalotontti (AO) on liitetty osaksi Suojoen viheraluetta tonttien ollessa rakentamiseen heikosti soveltuvia. Suojoenpuistoon osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo) on yleiskaavankin tavoitteiden mukainen. Kaavassa osoitettu luo-merkintä antaa paremmat mahdollisuudet alueen luonnonarvojen suojeluun ja säilyttämiseen verrattuna voimassa olevaan kaavaan Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksella on vaikutuksia liikennejärjestelyihin. Sumiaistentien muuttaminen kadusta yleiseksi tieksi sekä Sumiaistentien varteen mahdollistettu aluevaraus kevyenliikenteen väylälle ja kiertoliittymän rakentamismahdollisuus Keiteleentien- Sumiaistentien risteykseen lisäävät toteutuessaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Kaavamuutos ei lisää liikennemääriä alueella rakentamiseen osoitettujen alueiden ja käyttötarkoituksien pysyessä entisenlaisina Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia tai yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia käyttötarkoituksien pysyessä nykyisenlaisena ja rakentamiseen osoitettujen alueiden ollessa jo pääosin rakennettuja. Liikennejärjestelyjen toteuttamisesta aiheutuu jonkin verran taloudellisia kustannuksia. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Pitkän ajan kuluessa tapahtuvan asemakaavan toteutumisen kannalta keskeistä on rakennuslupaharkinta ja erityisesti, millainen painoarvo asetetaan ympäristön suunnittelun ohjauksessa ja päätöksenteossa kaavamääräyksille ja ympäristön laatutasomääräyksille. Alueella on varauduttu tekemään katuverkon kunnostustöitä vuoden 2011 aikana. Asemakaavan seurantalomake on liitteenä (LIITE 3)

10 7. KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JA KAAVAEHDOTUKSEN TARKISTUKSET Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana kaupungille ei toimitettu muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Kaavoittajan vastine lausuntoihin on liitteenä (LIITE 4). Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon perusteella ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan on kortteliin 18 tontille 17 merkitty mahdollisesti pilaantunut maaalue ohjleellisella saa-merkinnällä (Puhdistettava / kunnostettava maa-alue). Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole niin merkittäviä, että niiden johdosta kaavaa olisi tarpeen asettaa uudestaan nähtäville. Saa-merkinnän lisäämisen osalta on osallista kuultu erikseen lähetetyllä kirjeellä. Äänekoskella 22. päivänä elokuuta 2011 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen