ÄÄNEKOSKI RATAKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI RATAKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2010 PÄIVÄTTYÄ JA TARKISTETTUA KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Suolahden taajaman 33. kaupunginosan kortteleita 32, 33, 38, 39, 65 ja 81 sekä katu-, liikenne- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Suolahden taajaman 33. kaupunginosan korttelit 32, 33, 38, 39, 65, 81 ja 107 sekä katu- ja virkistysaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suolahden aseman pohjoispuolella Suolahden keskustan tuntumassa. Kaavan nimi Ratakadun asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys , tark Kaavan laatija Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, p sähköposti: Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta Nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto , Liitteet LIITE 1 Voimassa oleva asemakaava LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Asemakaavan seurantalomake

3 2. TIIVISTELMÄ Suunnittelualue sijaitsee Suolahden aseman pohjoispuolella Suolahden keskustan tuntumassa Äänekoskentien ja Ratakadun välisellä alueella. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaava sähköiseen muotoon ja samalla tarkistaa ja saattaa ajantasalle vanhentuneet kaavamerkinnät ja - määräykset sekä parantaa kaavan kaupunkikuvallisen ohjauksen tasoa. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan eri toimintojen aluevarausten riittävyys sekä tarkistetaan toteutumatta jääneiden alueiden aluevarauksien käyttötarkoituksia Suunnittelualueen voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen koko on noin 8,7 ha. Asumista ja keskustan viereen sijoittunutta liiketoimintaa käsittävä alue sijaitsee Äänekoskentien ja rautatien välissä Suolahden keskustan tuntumassa. Valtion ylläpitämä Äänekoskentie on melko vilkkaasti liikennöity. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee rakennettu ja hyvin hoidettu Ystävyydenpuisto, jossa sijaitsee mm. suihkulähde/vesiallas Luonnonympäristö Alueen puisto- ja viheralueet ovat pääosin luonnontilassa lukuunottamatta alueen keskellä sijaitsevaa rakennettua ja hoidettua Ystävyydenpuistoa Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee mm. huoltoasema (ns. kylmäasema), autokorjaamo, LVI-liike sekä omakotitaloja, kerrostaloja ja puistoa. Alueen omakotitalot sijaitsevat kahdella osa-alueella: Opintien varrella ja Asemakadun itäpuolella. Opintien länsipäässä on yksikerroksinen rivitalo ja kolme yksikerroksista luvun tyyppitaloa. Kadun pohjoispuolella ja itäosassa on kahdeksan kookasta, rapattua 1,5-kerroksista omakotitaloa 1900-luvun puolivälistä. Vanhemmissa rakennuksissa on pelkistettyjä uusklassisia koristeaiheita mm. kuistin pylväissä ja ikkunamalleissa. Opintien omakotitalot sijaitsevat harja kadunsuuntaisesti. Opintien omakotitontit on rajattu pensasaidoin katua vastaan. Opintien omakotitalot on määritelty Äänekosken rakennusinventoinnissa 2006 (Juuso Väisänen, Päivi Andersson, Keski-Suomen museo) paikallisesti rakennushistoriallisesti merkittäväksi. Opintien loppupäässä Asemakadun risteyksessä kiertoliittymään rajautuen sijaitsee yksi rakentamaton tontti ja kaksi kaksikerroksista kerrostaloa, joissa on yhteensä vajaat kaksikymmentä asuntoa. Väinönkujan omakotitalot ovat 1 1,5-kerroksisia. Talot sijaitsevat harja kadunsuuntaisesti. Muutamalla on talousrakennus tontin takaosassa.

4 Maanomistus Alueen rakennetut tontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupunki omistaa kiertoliittymän vieressä olevan rakentamattoman tontin ja rakentamattoman alueen Ratakadun varrella Suunnittelutilanne Suunnittelualueen voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu , , , , , , , , (LIITE 1). Suunnittelualuetta koskee myös Suolahden yleiskaava 2020, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutokseen on ryhdytty kaupungin kaavoituspalveluiden aloitteesta. Kaavahanke on osa Suolahden vanhentuneen asemakaavan saneerausta Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa kaavoituskatsaus 2007 hyväksymisen yhteydessä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (kuulutus ) Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen pelastuslaitos

5 - Keski-Suomen ympäristökeskus ( alkaen Keski-Suomen ELYkeskus), Keski-Suomen museo, Keski-Suomen tiepiiri ( alkaen Keski-Suomen ELY-keskus) - Ratahallintokeskus ( alkaen Liikennevirasto) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä (LIITE 2). OAS on ollut nähtävillä kaavan vireilletulosta lähtien. Kaavan on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen tiepiiriltä, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Kaavaluonnoksesta ei annettu yhtään mielipidettä. Lausuntoja on otettu huomioon täydennettäessä luonnosta ehdotukseksi. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä Ehdotuksesta saatiin ympäristölautakunnan, teknisen lautakunnan, Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen museon ja Liikenneviraston lausunnot. Lisäksi ehdotuksesta annettiin nähtävilläolon jälkeen yksi muistutus. Kaavan nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin ilmoituslehdissä Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaava sähköiseen muotoon ja samalla tarkistaa ja saattaa ajantasalle vanhentuneet kaavamerkinnät ja - määräykset sekä parantaa kaavan kaupunkikuvallisen ohjauksen tasoa. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan eri toimintojen aluevarausten riittävyys sekä tarkistetaan toteutumatta jääneiden alueiden aluevarauksien käyttötarkoituksia siten, että keskeisellä paikalla sijaitsevan alueen tontit saadaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavan rakenne säilyy entisen kaltaisena: uusia katuja ei rakenneta ja toiminnot eri alueilla säilyvät pääosiltaan entisellään Aluevaraukset AK Asuinkerrostalojen korttelialue Asemakadun ja Opintien kulmauksessa sekä Asemaraitin varrella sijaitsevat kerrostalot on kaavoitettu nykyisen maankäytön pohjalta. Asemaraitin tontilla kerrosluku on III ja tehokkuusluku e=0,5, Asemakadun ja Opintien kulmatontilla kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,4. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 75 k-m2. AP Asuinpientalojen korttelialue Opintien länsipäässä sijaitseva rivitalotontti on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi. Liikenneväylien ympäröimän tontin länsi- ja pohjoisrajoilla on

6 aitausvelvoite (nykyisen kaltainen lauta-aita). Lisäksi kaavassa on osoitettu istutettavat alueen osat (myös Opintien reuna). Rakennusoikeus on 590 k-m2 ja kerrosluku I. Rivitalotontilla tulee järjestää autopaikkoja vähintään 1,3 ap/asunto. AO Erillispientalojen korttelialue Kortteleiden 38 ja 65 rakennetut omakotialueet on osoitettu AO-merkinnällä, joka sallii myös kaksiasuntoisen pientalon rakentamisen tontille. Väinönkujan varrella (kortteli 38) rakennuksen harjan tulee olla kadun suuntainen. Lisäksi talousrakennusten sijaintipaikka on määritelty nykytilanteen pohjalta tontin takarajan tuntumaan. Tonttitehokkuusluku e=0,25 ja kerrosluku 1½. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 2 ap/tontti. AO-14 Erillispientalojen korttelialue. Rakennusten tulee soveltua rakennettuun ympäristöön rakennusten koon, mittasuhteiden ja korkeuden, kattomuodon ja kaltevuuden, julkisivu- ja katemateriaalien sekä värityksen puolesta. Kortteleissa 32 ja 33 tulee kaavamerkinnän mukaan kiinnittää erityistä huomiota peruskorjaus- ja mahdollisen uudisrakentamisen yhteydessä rakennusten soveltumiseen olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Merkittäviä huomioitavia seikkoja ovat rakennuksen koko, mittasuhteet ja korkeus, kattomuoto ja kaltevuus, julkisivu- ja katemateriaalit sekä väritys. Korttelissa 32 talousrakennukset tulee sijoittaa vilkkaasti liikennöidyn Äänekoskentien puoleisen tontin rajan viereen. Asuinrakennusten harjan suunta on määritelty nykyisen mukaiseksi. Tonttitehokkuusluku e=0,25 ja suurin sallittu kerrosluku I (Opintien länsiosan kolme tonttia) tai 1½ (muut tontit), autopaikkoja vähintään 2 ap/tontti. AL-7 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta palvelu- tai tuotantotoimintaa. Asemaraitin ja Ratakadun kulmatontti on kaavoitettu asumista ja monipuolista yritystoimintaa varten. Ennen valtion omistuksessa ollut asemakaavan Y-tontti on nykyisin yksityisen omistuksessa oleva kiinteistä, joka soveltuu monipuoliseen käyttötarkoitukseen. Tonttitehokkuusluku e=0,4 ja suurin sallittu kerrosluku II. Autopaikkojen vähimmäismäärä liike- ja toimistotiloilla on 1 ap/50 k-m2, asumiskäytössä omakotitontille tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa. K-6 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta palvelu- tai tuotantotoimintaa. Äänekoskentien ja Ratakadun välisellä alueella kortteleissa 39 ja 107 sijaitsevat yritystontit sekä kiertoliittymään rajoittuva kaupungin omistama rakentamaton tontti on kaavoitettu monipuolista yritystoimintaa ja maankäyttöä varten: alueilla sallitaan liike- ja toimistorakentaminen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton palvelu- ja tuotantotoiminta.

7 Nykyisen huoltoaseman tontille on merkitty polttoaineen jakeluaseman sijoittamismahdollisuus, mutta tontin käyttötarkoitusta on K-6 merkinnän myötä mahdollista myös monipuolistaa. Huoltoaseman tonttia on laajennettu Äänekoskentien ja Ratakadun liittymän suuntaan nykyisen maankäytön mukaisesti. Ratakadun varressa on sijainnut autojen korjaushalli, joka on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Toiminnan muuttuessa nykyisestä, on maaperä tutkittava ja mahdollisesti puhdistettava pilaantuneelta osalta. Alue on osoitettu kaavassa ohjeellisena saa-merkinnällä. Kaavamerkintä ei salli asumistoimintoja näillä liikenneasemaltaan edullisilla mutta liikennemelulle alttiilla alueella sijaitsevilla tonteilla paitsi jo olemassa olevan asunnon osalta, joka on osoitettu kaavassa merkinnällä as Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen. Äänekoskentien ja Ratakadun välissä sijaitseville tonteille sekä Asemakadun ja Äänekoskentien risteyksessä sijaitsevalle tontille on osoitettu lauta-aidan rakentamisvelvoite liikenneväyliä vastaan. Tonttien rajoilla on myös istutusvelvoite, joka yhdistettynä haluttaessa matalaankin lauta-aitaan luo edellytykset kaupunkikuvaltaan viimeistellyn yritysalueen muodostamiselle. Tonttitehokkuusluku e=0,4 ja suurin sallittu kerrosluku II. Autopaikkojen vähimmäismäärä liike- ja toimistotiloilla on 1 ap/50 k-m 2. Kaavan korttelialueita sijaitsee raideliikenteen vaikutusalueella. Rakentamisessa tulee huomioida rautatieliikenteestä aiheutuva mahdollinen tärinä. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Lisäksi on otettava huomioon raideliikenteen mahdollinen meluhaitta ja noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). V Puisto VP-merkinnällä on osoitettu rakennetuksi ja hoidetuksi puistoksi tarkoitettu Ystävyydenpuisto. VL Lähivirkistysalue Alueen muut viheralueet on kaavoitettu luonnontilaisiksi lähivirkistysalueiksi, joilla on myös maisemallista ja melunsuojauksellista arvoa. VL -1 Lähivirkistysalue Alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Katualueet Ratakadun aluevarausta on laajennettu rautatien suuntaan varautuen mahdolliseen kadun peruskorjaukseen alueen maankäytön tehostuessa osayleiskaavan periaatteen mukaisesti.

8 5.3. Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla tehostetaan liikennesijainniltaan keskeisellä paikalla sijaitsevaan alueen maankäyttöä osoittamalla alueelle kaksi uutta yritystonttia. Yritystonttien osalta kaava luo edellytykset kaupunkikuvan kohentamiselle erityisesti keskeisen liikenneväylän (Äänekoskentie) varrella: tonteille on asetettu kaavassa istutus- ja aitausvelvoitteet. Kaavan ympäristön suunnittelua ja hoitoa ohjaavilla yleismääräyksillä pyritään osaltaan vaikuttamaan viihtyisän asuinympäristön muodostumiseen tontin käyttötarkoitusmerkinnästä riippumatta. Opintien omakotitaloalueella kaava luo edellytykset rakennushistoriallisesti paikallisesti merkittävän rakennetun alueen ominaispiirteiden säilymiselle myös rakennusten peruskorjauksen yhteydessä: rakentamisen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön rakennusten koon, mittasuhteiden ja korkeuden, kattomuodon ja -kaltevuuden, julkisivu- ja katemateriaalien sekä värityksen puolesta. Väinönkujan alueella rakentamista ohjataan yhtenäistä rakennusten harjansuuntaa ja talousrakennusten sijaintia koskevilla määräyksillä Vaikutuksen luontoon ja maisemaan Viheralueiden osalta kaava ei tuo muutoksia nykytilanteeseen: Ystävyydenpuisto säilyy rakennettuna puistona kun muut viheralueet ovat luonnonmukaisia lähivirkistysalueita. Huomattavaa kaupunkikuvallista ja maisemallista merkitystä on kaavaan liitettyjen istutusalueiden ja aitausvelvoitteiden toteuttamisella Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Mahdollisen yritystoiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä kaavalla voi olla positiivista vaikutusta Suolahden keskusta-alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä. Uusien tonttien muodostaminen ja lisärakentamisen mahdollistaminen olemassa olevan vesihuolto- ja katuverkoston äärelle on yhdyskuntataloudellisesti edullista. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Pitkän ajan kuluessa tapahtuvan asemakaavan toteutumisen kannalta keskeistä on rakennuslupaharkinta: millainen painoarvo asetetaan ympäristön suunnittelun ohjauksessa ja päätöksenteossa kaavamääräyksille ja ympäristön laatutasomääräyksille. Kaavoitustoimen vaikutus korostuu yritystonttien luovutuksessa, jossa yhteydessä ratkaistaan rakentamattomille tonteille sijoittuvien yritysten toimiala. 7. KAAVAEHDOTUKSEN TARKISTUKSET Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutuksen perusteella kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan on tehty seuraavat tarkistukset: - Lisätty aitaus- ja istutusvelvoite K-6 -kortteliin Äänekoskentien ja Asemakadun vastaisille rajoille - Itäosan VL-alueelta tehdyn liito-oravahavainnon perusteella alueelle on osoitettu luo-1 -merkintä Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä, jolla tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten vähintään 20 m leveä puustoinen kaista.

9 - AO-14-merkintää on täsmennetty muotoon Erillispientalojen korttelialue, jolla on erityisiä jälleenrakennuskauden rakentamistapaan liittyviä rakennushistoriallisia arvoja. Merkittävissä julkisivujen muutos- tai korjaushankkeissa Keski-Suomen museolta tulee pyytää lausunto ennen rakennusluvan hyväksymistä." - Kaavassa osoitetulla K-6 korttelialueella sijaitseva olemassa oleva omakotitalo on osoitettu rakennusalana, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen (as). - Mahdollisesti pilaantunut maa-alue on osoitettu ohjeellisena saamerkinnällä (Puhdistettava / kunnostettava maa-alue) Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole niin merkittäviä, että niiden johdosta olisi tarpeen asettaa kaavaa uudelleen nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ratakadun asemakaavanmuutoksen. Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt hyväksytystä asemakaavasta oikaisukehotuksen: "Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kehottaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 195 :n nojalla Äänekosken kaupunkia oikaisemaan Äänekosken Suolahden Ratakadun asemakaavan muutosta koskevaa asemakaavan hyväksymispäätöstä asemakaavan kaakkoiskulmassa, korttelin 65 kaakkoispuolella olevan lähivirkistysalueen (VL) osalta. Asemakaavan muutos on laadittu tämän lähivirkistysalueen osalta vastoin lain säännöksiä ja ottamatta riittävästi huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. ELY-keskuksen käsityksen mukaan on yleisen edun mukaista saattaa asia näiltä osin kunnassa uudelleen päätettäväksi." Fcg Oy:n laatiman päivätyn luontoselvityksen mukaan edellämainitulla lähivirkistysalueella on liito-oravan liikkumisväylä ja -aluetta sekä lisääntymis- ja levähdyspaikka hyväksytyssä asemakaavassa lähivirkistysalueen osalla on kaavamerkintä luo-1 eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, ekologinen käytävä, jolla tulee säilyttää liito-oravan tarvitsemaa kulkuyhteyttä varten vähintään 20 m leveä puustoinen kaista. Asemakaavaehdotuksessa lähivirkistysalue on jaettu kahden tyyppiseksi lähivirkistysalueeksi. Pohjoinen osa on lähivirkistysaluetta ja eteläinen lähivirkistysalue lisämaininnalla: alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Äänekosken kaupunki omistaa muutoksen kohteena olevan lähivirkistysalueen. Tehdyn muutoksen perusteella kaavaehdotusta ei ole tarpeen laittaa uudestaan nähtäville.

10 Äänekoskella 20. päivänä lokakuuta 2010, TARK ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT OLLI KINNUNEN Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen TUULI TOLONEN Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen Tonttipäällikkö Petri Konttimäki