ÄÄNEKOSKI KISAKADUN-HARJULANKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI KISAKADUN-HARJULANKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 4. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2011 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 33. kaupunginosan kortteleita 23-26, 43a, 43b, 44, 46, 46a, 46b, 47-52, 58-62, 71, 83 sekä katu-, liikenne-, vesi-, puisto-, virkistys- ym. alueita. 35. kaupunginosan katu-, vesi-, puisto- ym. alueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 33. kaupunginosan korttelit 24-26, 44, 46-51, 58-62, 71, 83, sekä katu- ja virkistysalueet. 35. kaupunginosan virkistys- ja katualueet. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suolahden taajamassa keskustan itäpuolella. Kaavan nimi Kisakadun-Harjulankadun asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys Kaavan laatija Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, p Suunnitteluavustaja Paula Junikka, p sähköposti: Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta Nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto Liitteet LIITE 1 Voimassa oleva asemakaava LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Asemakaavan seurantalomake LIITE 4 Kaavoittajan vastine kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin LIITE ja 1950 luvun pientaloalueiden rakentamisohjeet (1992)

3 2. TIIVISTELMÄ Suunnittelualueena on Suolahdessa sijaitseva Äänekoskentien, Sumiaistentien, Keiteleentien ja Katvelankadun rajaama alue. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaava sähköiseen muotoon ja samalla tarkistaa paikoin vanhentuneita kaavamerkintöjä ja -määräyksiä nykyisten ohjeiden mukaisiksi sekä tarkistaa joidenkin aluevarausten tarkoituksenmukaisuus. Suunnittelualueen vanhimmat asemakaavat ovat 50-luvulta. Kaavasta on tarkoitus luoda alueen ominaispiirteet ja historialliset arvot säilyttävä, jolloin turvataan alueen yhtenäisen ilmeen ja rakennustavan säilyminen myös tulevien peruskorjauksien yhteydessä. Alueella on ollut ensin muutamia yksittäisiä kaavamuutoksia vireillä, jotka on sitten yhdistetty osaksi laajempaa kaavamuutosaluetta. Kisakadun-Harjulankadun asemakaavan vireilletulosta on päätetty ja siitä on tiedotettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Luonnoksena kaava on ollut nähtävillä ja ehdotuksena Suunnittelualue rajautuu yhtä aikaa vireillä olevaan Sumiaistentien asemakaavan muutokseen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen koko on noin 50 ha. Suunnittelualuetta rajaa Äänekoskentie, Sumiaistentie, Keiteleentie ja Katvelankatu. Alue on pääosin luvuilla rakennettua pientalovaltaista asuinaluetta, jossa on noin 180 omakotitonttia, muutama pienkerrostalo sekä kirkon, Telakkakadun koulun ja jäähallin alueet. Alueen keskelle jää Kylämäenpuisto Luonnonympäristö Alueen puisto- ja viheralueet ovat pääosin luonnontilassa. Suunnittelualueen eteläosassa on laajahko viheralue, jonka läpi kulkee Suojoki. Suojoki ympäristöineen on seudullisesti arvokas luonnonympäristö, joka on yleiskaavassa osoitettu suojelualueeksi (SL). Alueella ei ole muita luonnonympäristön kannalta merkittäviä kohteita Rakennettu ympäristö Alueelle ominaista on rakennuksien muodostamat linjat asuinrakennuksen sijoittuessa pääosin kadun suuntaisesti ja talousrakennuksen sijaitessa tontin takaosassa. Pääosa tonteista on rajattu pensasaidoin. Katualueet ovat paikoin hyvin kapeita muodostaen melko tiivisrakenteista ympäristöä. Pääosa suunnittelualueen pientaloista edustaa tyypillistä jälleenrakennuskauden rakentamista. Talot ovat 1-1 ½ - kerroksisia lautaverhoiltuja tai rapattuja. Riihijärvenkadun, Harjulankadun ja Luhtakadun omakotitalot ovat pääosin I- kerroksisia, melko tyypillisiä lukujen pientaloja.

4 Katvelankadun, Kenttäkadun ja Niittykadun omakotitalot ovat I ½ kerroksisia, tyypillisiä jälleenrakennuskauden taloja. Kisakadun varrella on yhtenäisenä korttelialueena I½ -kerroksisia, tyypillisiä jälleenrakennuskauden taloja sekä luvuilla rakennettuja I-kerroksisia taloja. Keiteleentien, Telakkakadun, Koivulantien, Kaartotien ja Opistokadun omakotitalot ovat I- ja I½ -kerroksisia ja eri aikakausilta, vanhimpien ollessa peräisin luvuilta. Koivulantie ja Kaartotie ovat hyvin kapeita katuja ja omakotitalot ovat sijoittuneet lähelle katua, jolloin ympäristöstä on muodostunut tiiviin oloinen. Muutoin alueen rakennustapa ei ole merkittävällä tavalla yhtenäinen. Alueella sijaitsee muutama kerrostalo. Katvelankadun-Kisakadun kulmassa on IIIkerroksinen kerrostalo ja Kotikadun varrella kaksi II-kerroksista kerrostaloa. Alueella sijaitsee muutamia rivitaloja. Kotikadun varrella on I-kerroksinen rivitalo. Riihijärven kadun alkupäässä on viisi I-kerroksista 6-7 huoneiston rivitaloa, jotka on rakennettu lukujen vaihteessa. Katvelankadun varrella on I-kerroksisia rivitaloja, jotka ovat palveluasumistyyppisessä käytössä. Telakkakadun varrella sijaitsee koulu, joka toimii yläkouluna. Koulu on rakennettu v ja rakennuksessa tehdään parhaillaan peruskorjausta, jonka yhteydessä myös piha-alueet uusitaan. Äänekosken rakennusinventoinnissa (Keski-Suomen museo, Juuso Väisänen 2006) on osoitettu muutamia merkittäviä kohteita suunnittelualueelta: Kisakadun-Harjulankadun-Katvelankadun alue Paikallisesti maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas lukujen aravalainatyyppisesti toteutettuun rakennusperintöön liittyvä omakotitaloalue, johon on liittynyt eri kokoisia suhteellisen yhtenäisiäkin rintamamiestalotyyppisiä asuntoalueita eri katujaksoilla Suolahden kaupungin keskusta-alueella. Toisen maailmansodan jälkeen rakentuneista Suolahden omakotialueista kenties monipuolisinta seutua, jossa myös mittakaavaan sovitettua täydennysrakentamista seuraavilta vuosikymmeniltä. (Äänekosken rakennusinventointi, kohde 292) Kenttäkadun alue Paikallisesti mielenkiintoinen rintamamiestalotyyppinen 10 talon muodostama yhtenäinen asuntoalue, jonka rakennettu ympäristö kuvaa syrjässä asumista suhteellisen lähellä keskustaa. Puolitoistakerroksisten puutalojen ryhmällä on myös oma paikallinen rakennushistoriallinen ja maisemallinen merkityksensä Suolahden rakennusperinteessä. (Äänekosken rakennusinventointi, kohde 299) Kotikadun varrella II-kerroksinen lautaverhoiltu pienkerrostalo 1950-luvulta. Paikallisesti maisemallisesti osana Katvelan omakotialuetta ja rakennushistoriallisesti alkuperäisiä 1950-luvun vuokratalorakentamisen piirteitä säilyttänyt asuintalo on myös historiallisesti merkittävä entisenä paikallisen puusepänliikkeen toimipaikkana. (Äänekosken rakennusinventointi, kohde 303) Suolahden kirkko Maakunnallista maisemallista, rakennushistoriallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä. Kirkko on ensimmäisiä seurakuntakeskustyyppisiä kirkkoja. Kirkko sijaitsee maisemassa, jolla on erityistä merkitystä kulttuuriympäristönä. (Äänekosken rakennusinventointi, kohde 313)

5 Keiteleentien varrella sijaitseva funkishenkinen tiilinen omakotitalo luvulta Kohde on paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokas funkishenkinen paikallisen ammattimuurarin työnäytteenä. (Äänekosken rakennusinventointi, kohde 295). Suolahti 2020 osayleiskaavassa (valtuuston hyväksymä) Niittykadun ja Kenttäkadun ympäristö on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Suolahden kirkko ja Keiteleentien varrella sijaitseva funkishenkinen talo on osoitettu Suolahti 2020 osayleiskaavassa suojeltaviksi. Suunnittelualueella ei ole muinaismuistolailla suojeltuja kohteita. Alueella on pieni leikkipuisto, Skaran puisto, joka on määritelty Äänekosken leikkipuistojen yleissuunnitelmassa säilytettäväksi ja peruskunnostettavaksi Maanomistus Alueen rakennetut omakotitontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupunki omistaa puisto- ja katualueet sekä muut yleiset alueet Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa , , , , , , , , , , , , , vahvistetut asemakaavat (LIITE 1). Suunnittelualueella on voimassa Suolahti 2020 osayleiskaava, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualuetta koskee seuraavat merkinnät: - Pientalovaltainen asuinalue (AP) - Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) - Suojoen luonnonsuojelualue (SL) osuu alueelle pieneltä osin - Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET - kohdemerkintä) - Niittykadun ja Kenttäkadun ympäristö on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (ruuturasteri) - Suolahden kirkko ja Keiteleentien varrella sijaitseva funkishenkinen talo on osoitettu suojeltaviksi (sr). Kuva: Ote Suolahti 2020 osayleiskaavasta

6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suolahden kaupunginhallituksessa on tehty päätökset asemakaavan muuttamisista kortteleissa 43 ( ) sekä 62 ( ). Kaavamuutokset päätettiin yhdistää osaksi laajempaa aluetta ja Äänekoskeniten-Sumisaistentien-Kisakadun- Katvelankadun alueen asemakaavan muutoksesta päätettiin Äänekosken kaupunginhallituksessa ja siitä tiedotettiin vuoden 2007 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Varsinaisen suunnittelutyön aloittamisen jälkeen yli 50 vuotta vanhojen kaava-alueiden laajuuden vuoksi, kaava-aluetta päätettiin laajentaa vielä Kisakadun pohjoispuolelle, jolloin suunnittelualueeseen tuli mukaan mm. jäähallin ja Kylämäenpuiiston alueet (kaupunginhallitus ). Suunnittelualue rajautuu yhtä aikaisesti vireillä olevaan Sumiaistentien asemakaavan muutokseen Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen ympäristökeskus ja Keski-Suomen tiepiiri ( alkaen Keski-Suomen ELY-keskus) - Keski-Suomen museo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä (LIITE 2). OAS on ollut nähtävillä kaavan vireilletulosta lähtien. Kaavan on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana ei kaupungille ole toimitettu lausuntoja. Yksi mielipide jätettiin myöhässä. Mielipiteessä Kisakadun ja Luhtakadun kulmauksessa on maanomistajan näkemyksen mukaan osa omakotitontista viistetty katualueeksi. Suhteellisen kapeilla katualueilla rajaus on kuitenkin tehty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, joten kaavan muuttaminen palautteen perusteella ei ole tarpeen. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta ja Liikennevirastolta. Kaavasta ei annettu yhtään muistutusta. (LIITE 4) Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin ilmoituslehdissä Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tarkoituksena on saattaa vanhentuneet asemakaavojen kaavamerkinnät ja -määräykset nykyisten ohjeiden mukaisiksi ja samalla tarkistetaan rakentamistavaltaan yhtenäisten kortteleiden kaavamerkintöjä alueiden ominaispiirteet säilyttävän periaatteen mukaisiksi. Kaavassa on tarkoitus myös osoittaa kaavallinen valmius mm. Kaartotien ja Kisakadun katualueiden muutoksiin.

7 Suunnittelualue rajautuu yhtä aikaisesti vireillä olevaan Sumiaistentien asemakaavan muutokseen, jossa käsitellään mm. Sumiaistentien muuttamista yleiseksi tieksi ja Sumiaistentien-Äänekoskentien risteyksen siirtoa idemmäksi. Kaavojen suunnittelutyössä tulee varmistaa rajapintojen yhteensopivuus. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavan rakenne säilyy entisen kaltaisena, toiminnot eri alueilla säilyvät pääosiltaan entisellään Aluevaraukset AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Korttelin 44 AR-tontti on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisena AR-tonttina. Kerroslukuna on 1/3 k I ja tonttitehokkuutena e=0,40. AP Asuinpientalojen korttelialue. Voimassa olevan kaavan AP- ja AOR-korttelialueet on osoitettu AP-merkinnällä, jolloin kortteliin voi sijoittaa rivi- tai omakotiasumista. Kisakadun alkupäässä AP-korttelialueen läpi osoitettu kevyenliikenteen varaus on muutettu osaksi tonttialueita. Rakennusoikeudeksi AP-korttelialueilla on osoitettu e=0,25 ja kerrosluvuksi I. Kortteleissa 51 ja 83 saattaa liikennemelun ohjearvot ylittyä. Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen meluhaitta ja noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). AP-7 Asuinpientalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa julkisia tai yksityisiä palveluja. Korttelia voidaan käyttää tavalliseen asumiseen, mutta kaavamerkintä mahdollistaa myös kunnan tai yksityisen toimesta esim. palveluasumisen järjestämisen. Rakennusoikeudeksi on osoitettu e=0,25 ja kerrosluvuksi I. AO Erillispientalojen korttelialue Alueen rakennetut omakotialueet on osoitettu AO-merkinnällä. Tonttitehokkuus kaikilla korttelialueilla on e=0,25 ja kerrosluku korttelista riippuen välillä I - I u ½. Korttelissa 24 sijaitseva 1940-luvun funkishenkinen omakotitalo on osoitettu suojeltavaksi (sr). Kortteleissa 26, 50, 58 ja 59 saattaa liikennemelun ohjearvot ylittyä. Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen meluhaitta ja noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992). AO-14 Erillispientalojen korttelialue, jolla on erityisiä jälleenrakennuskauden rakentamistapaan liittyviä rakennushistoriallisia arvoja. Merkittävissä julkisivujen muutos- ja korjaushankkeissa Keski-Suomen museolta tulee pyytää lausunto ennen rakennusluvan hyväksymistä.

8 Merkintä on osoitettu kortteleihin 46, 47, 110 ja 111. Rakennusoikeudeksi on osoitettu e=0,25 ja kerrosluvuksi I ½. AL AKR Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Korttelissa 110 toimiva työttömien ruokalan tontti on osoitettu AL-merkinnällä voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kerroslukuna on II ja rakennusoikeutena 600 k- m 2. Korttelin liittymä on osoitettu joko Harjulantien tai Katvelankadun puolelta. Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Korttelissa 44 sijaitseva pienkerrostalon tontti on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisena rakennusoikeuden ollessa 500 k-m 2 ja kerrosluvun ollessa II. AK-4 Y Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla on erityisiä jälleenrakennuskauden rakentamistapaan liittyviä rakennushistoriallisia arvoja. Merkittävissä julkisivujen muutosja korjaushankkeissa Keski-Suomen museolta tulee pyytää lausunto ennen rakennusluvan hyväksymistä. Korttelissa 108 sijaitsee v rakennettu vanha terveystalo, jolla on rakennushistoriallisia arvoja. Kerrosluvuksi on osoitettu II ja tonttitehokkuudeksi e=0,40. Yleisten rakennusten korttelialue. Telakkakadun koulun ja Suolahden jäähallin alue on osoitettu Y-merkinnällä. Kadunpuoleisille sivuille on osoitettu istutettavat puurivit sekä istutettava alueen osa. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu ¾ K III ja tonttitehokkuudeksi e=0,4. YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Korttelissa sijaitsee Suolahden kirkko. Kirkkorakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Kortteliin kerrosluvuksi on osoitettu III ja rakennusoikeudeksi e=0.25. Autopaikkojen vähimmäismäärät alueella ovat: - AK-asunnot 1 ap/asunto - rivitalot 1,3 ap/asunto - paritalot ja omakotitalot 2 ap/asunto - palveluasunnot 1 ap/150 k-m 2 - liike- ja toimistotilat 1 ap/50 k-m 2 VL Lähivirkistysalue Alueen viheralueet on kaavoitettu luonnontilaisiksi lähivirkistysalueiksi. Merkittävimpiä viheralueilla kulkevia kevyenliikenteen yhteyksiä on osoitettu ohjeellisena. Suojoen ympäristössä oleva suojelualue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (luo). Värtsilän viheralueen läpi kulkeva Suojoki on osoitettu osa-aluemerkinnällä (w). Kylämäenpuistossa oleva vesitorni on osoitettu ohjeellisella et -merkinnällä (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue). Kylämäenpuistossa sijaitseva partiolaisten kokoontumistila on osoitettu osa-aluemerkinnällä ko (rakennusala, jolle saa sijoittaa kokoontumistiloja). Ajoyhteydet vesitornille ja partiolaisten tilalle on osoitettu ohjeellisina.

9 VK Leikkipuisto Leikkipuistona on osoitettu nykyinen leikkipuisto, Skaran puisto Harjulankadun varrella. Katu- ja liikennealueet Sumiaistentien-Äänekoskentien liittymän siirto on tehty Sumiaistentien asemakaavan muutoksessa, jolloin tässä kaavassa osa Sumiaistentiestä on muutettu osaksi viheraluetta (Maijanpuisto). Kotikadun, Koivulantien ja Kaartotien kapeat kadut on osoitettu hidaskatuina. Kisakadun alkupäässä on levennetty katualuetta ja Kaartotiellä on katualuetta hieman siirretty ja samalla levennetty. Riihijärven ja Harjulankadun avointa risteysaluetta on jäsennetty osoittamalla väljimpiin kohtiin merkintä katuaukio/tori. Liittymien paikkoja tonteille on ohjattu osoittamalla liittymäkieltoja erityisesti risteysalueiden lähellä Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla pyritään turvaamaan rakennushistorian kannalta merkittävien kohteiden ja alueiden säilyminen. Kaavassa on erikseen osoitettu Suolahden kirkko sekä Keiteleentien varressa sijaitseva 1940-luvun funkistyyppinen talo suojeltavina rakennuksina (sr). Kenttäkadun ja Niittykadun ympäristössä pyritään turvaamaan rakennushistoriallisien arvojen säilyminen kaavamääräyksellä AO-14. Sr- merkintä ja AO-14 -merkintä edellyttävät merkittävissä julkisivujen korjaus- ja muutoshankkeissa lausunnon pyytämistä Keski-Suomen museolta ennen rakennusluvan hyväksymistä. Koko kaava-alueella on lisäksi soveltuvin osin noudatettava laadittuja ja 1950-luvun rakentamistapaohjeita. Muilta osin kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen ollessa jo rakennettu ja kaavamuutoksen ollessa pääosin vanhentuneiden kaavamerkintöjen ja - määräysten ajantasalle saattamista. Kaavan ympäristön suunnittelua ja hoitoa ohjaavilla yleismääräyksillä pyritään osaltaan vaikuttamaan viihtyisän ympäristön muodostumiseen tontin käyttötarkoitusmerkinnästä riippumatta Vaikutuksen luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat vähäisiä kaava-alueen ollessa jo pääosin rakennettu ja viheralueiden säilyessä ennallaan. Sumiaistentien liittymän siirto idemmäksi kasvattaa Maijanpuiston viheraluetta. Värtsilänpuistoon osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (luo) on yleiskaavankin tavoitteiden mukainen. Luo-merkintä antaa paremmat mahdollisuudet alueen luonnonarvojen suojeluun ja säilyttämiseen Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenteellisissä järjestelyissä ja kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset liikenteeseen ovat vähäisiä. Kaavamuutos ei lisää liikennemääriä alueella rakentamiseen osoitettujen alueiden ja käyttötarkoituksien pysyessä entisenlaisina.

10 Kisakadun alkupäässä on levennetty katualuetta ja Kaartotiellä on katualuetta hieman siirretty ja samalla levennetty. Riihijärven ja Harjulankadun avointa risteysaluetta on jäsennetty osoittamalla väljimpiin kohtiin merkintä katuaukio/tori. Liittymien paikoille tonteille on ohjattu osoittamalla liittymäkieltoja erityisesti risteysalueiden lähelle Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei osoiteta alueelle uutta asumista tai uusia palveluita tai yritystoimintaa. Kaava on suurimmaksi osaksi voimassa olevan kaavan ja toteutuneen tilanteen mukainen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Pitkän ajan kuluessa tapahtuvan asemakaavan toteutumisen kannalta keskeistä on rakennuslupaharkinta ja erityisesti, millainen painoarvo asetetaan ympäristön suunnittelun ohjauksessa ja päätöksenteossa kaavamääräyksille ja ympäristön laatutasomääräyksille. Alueella on soveltuvin osin noudatettava ja luvun pientaloalueiden rakentamisohjeita (LIITE 5). Alueella on varauduttu tekemään katuverkon kunnostustöitä vuoden 2011 aikana. Asemakaavan seurantalomake on liitteenä (LIITE 3). 7. KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JA KAAVAEHDOTUKSEN TARKISTUKSET Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana kaupungille ei toimitettu muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta sekä tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Kaavoittajan vastine lausuntoihin on liitteenä (LIITE 4). Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan on korttelin 83 tonteille 1-3 lisätty olemassa olevia kunnallisteknisiä johtoja osoittava kaavamerkintä. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole niin merkittäviä, että niiden johdosta kaavaa olisi tarpeen asettaa uudestaan nähtäville. Äänekoskella 4. päivänä toukokuuta 2011 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT OLLI KINNUNEN Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen