Kunnanhallitus Valtuusto Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta vuosille

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta vuosille KH 147 Valtiovarainministeriön kevään 2016 taloudellisen katsauksen mukaan Suo men kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 % kolmen taan tu ma vuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vien ti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Ennusteen mu kaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuo teen verrattuna. Lähivuosien taloudellista kasvua kannattelee etu pääs sä yksityinen kulutus ja investoinnit. Ennusteessa ei ole otettu huo mi oon mahdollisen yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia. Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Kiinan ta lou den kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet, Kiinan alentunut raa ka-ai nei den kysyntä heijastuu etenekin kehittyviin talouksiin. Ve nä jän talous supistuu edelleen, maan kasvupotentiaalia alentaa ta lous jär jestel män toimimattomuus. Euroalueella on käynnistynyt maltillinen, noin kahden prosentin vuosittainen kasvu. Keskuspankkien ra ha po li tiik ka on kasvua tukevaa ja Euroopan keskuspankki tullee pitämään oh jaus ko rot historiallisen alhaisina koko ennustejakson ajan. Ansiotasonkehitys on tärkeä varsinkin kotimaisen kustannuskehityksen ja sen myötä kilpailukyvyn kannalta. Nimellisansiot nousevat en nus te perio din aikana noin prosentin verran vuosittain. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,9 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupääs sä investointien suotuisa kehitys. Yksityisten investointien en nus tetaan kasvavan 5,8 % ja kasvu on laajapohjaista, erityisesti ra ken nus inves toin nit lisääntyvät. Tänä vuonna kotitalouksien reaalitulojen kasvu no peu tuu ja yksityinen kulutus lisääntyy prosentilla. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Kasvun taustalla on edel leen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vuonna 2018 ta louskas vuk si ennustetaan 1,2 %. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko periodin ajan heikoksi. Ennuste kuluvan vuo den inflaatioksi on 0,3 %, eli kuluttajahintojen odotetaan pysyvän lähes vii me vuoden tasolla. Inflaatiota hidastaa etenkin raakaöljyn hinta, myös elintar vik kei den hinnat ovat alentuneet kaupan kilpailutilanteen ki ris ty mi sen myötä. Vuonna 2017 inflaatiosi ennustetaan 1,3 ja vuodelle ,8. Kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman (JTS) yhteydessä laadittiin Kun ta ta lous oh jel ma Laadittu ohjelma täydentää syksyllä 2015 Juha Sipilän hallituksen ensimmäisen julkisen talouden suun ni telman yhteydessä laadittua kuntatalousohjelmaa. Kuntatalousohjelmassa kun ta ta lou den näkymät arvioidaan vaikeaksi lähivuosina. Toi min ta meno jen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta

2 kas vat taa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heik ko työmarkkinatilanne. Yleisestä talouskasvusta ei ole odotettavissa ve to apua kuntataloudelle tarkastelukaudella. Heikko työmarkkinatilanne vai keut taa kuntatalouden tilaa heikentämällä verotulojen kasvua ja pi tämäl lä kuntien työmarkkinatukimenot korkealla. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi ja edellisen ja nykyisen hallituksen val tion osuusleik kauk set jatkuvat. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvua, lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 17 miljardia euroa ja sen ar vioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä runsaaseen 23 miljardiin euroon. Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muas sa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nos tamal la. Investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla to teu tuk sel la on suuri merkitys kuntatalouden sopeutuksessa. Vuosien taloussuunnitelma Voimassa olevan taloussuunnitelman kaikki vuodet ovat alijäämäisiä (5,17 meur/2016, 5,13 meur/2017 ja 2,67 meur/2018). Uuden kuntalain mu kaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen (110 3). Uusilla säännöksillä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa ai kai sem paa taloussuunnittelukäytäntöä vaan taloussuunnitelman ta sapai noa arvioitaessa voidaan edelleen ottaa huomioon taseeseen ker tyneet ylijäämät. Kuntalain tarkoituksena on ennen kaikkea estää ali jäämien kumuloituminen taseeseen. Alijäämän kattamisvelvollisuutta koske vaa sääntelyä onkin tiukennettu niin, että taseeseen kertynyt alijäämä tu lee kattaa määräajassa. Aikaa alijäämän kattamiselle on neljä vuotta ti lin pää tök sen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tilinpäätöksessä vuodelta 2015 Nurmijärven kunnan taseeseen ker tyneet ylijäämät ovat 54,4 milj. euroa Vuoden 2017 talousarvioesityksen laadinnan perusteet Käyttötalouden jäljempänä esitetty tavoitetuloslaskelma perustuu voimas sa olevan taloussuunnitelman vuodelle 2017 budjetoituihin lukuihin se kä toimialoilla laadittuihin muutosesityksiin ja niistä tehtyihin kar sin toihin. Lisäksi huomioon on otettava vuoden 2015 tilinpäätös, joka oli lähes tasapainossa ja kuluvan vuoden talousarvio, jonka 5,15 milj. euron ali jää mä näyttäisi alkuvuoden toteutuman perusteella alittuvan. Toimialojen kanssa on käyty alustavat neuvottelut niiden esittämistä muu tok sis ta vuoden 2017 taloussuunnitelmaan syötetyistä luvuista. Tavoitteellinen tuloslaskelma vuodelle 2017 (ja 2018):

3 Vähimmäistavoitteena tulee olla, että voimassa olevaan ta lous suun ni telmaan vuodelle 2017 budjetoitu 5,17 milj. euron alijäämä ei enää kas va. Tavoitetuloslaskelman toimintakate 200,7 milj. euroa mahdollistaa 1,6 prosentin nettomenojen kasvun verrattuna kuluvan vuoden ta lous ar vioon. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta tavoitteellinen tu los las kel ma mahdollistaa 3 prosentin kasvun verrattuna vuoden 2016 ta lous ar vion lukuihin. Kilpailukykysopimusta toteuttavat kunta-alan neuvottelutulokset otetaan huo mi oon vuoden 2017 talousarvioesitystä laadittaessa: - lomarahojen 30 %:n leikkaus nykyisestä tasosta ajanjaksolla TyEl-maksun alentaminen 0,20 prosenttiyksikköä v (0,20%/2018, 0,40%/2019 ja 0,40%/2020) - työttömyysvakuutusmaksun alentaminen - sosiaaliturvamaksun alentaminen 0,94 prosenttiyksikköä v palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia sopimuskaudella Nk. liukumiin (lähinnä palveluvuosilisät ja TVA-lisät) vara taan 0,2 prosenttia. Laskentapäällikkö antaa tarkempaa ohjeistusta kilpailukykysopimuksen mu kais ten tekijöiden budjetoinnista. Toimintakatetavoitteet toimialoittain ja liikelaitoksittain vuodelle 2017:

4 Taloussuunnitelmavuodet 2018 ja 2019 Suunnitelmavuoden 2018 toimintakatteen kasvu on koko kunnan ta sol la 1,05 prosenttia verrattuna vuoteen Sosiaali- ja terveystoimialan osal ta kasvu on 1,2 prosenttia. Suunnitelmavuoden 2019 budjetoinnista annetaan erilliset ohjeet sitten, kun sote-uudistuksesta on valtion taholla tehty päätökset mm. seu raavis ta: - siirtymäaika - kunnan tuloveroprosentti - valtionosuudet - tasausjärjestelmä. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Toimialojen ja liikelaitosten perusteluteksteissä esitetään myös toi minnal li set tavoitteet. Tavoitteina esitetään 1 5 kärkihankkeisiin tai stra tegi siin linjauksiin liittyvää tavoitetta. Tavoitteet esitetään toimialatasolla ja nii den lukumäärä voi vaihdella toimialoittain. Suunnitelmakauden yksi keskeinen tavoite on kunnan toimin nan ja talouden sopeuttaminen sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan.

5 Valtuusto asettaa tytäryhteisöille omistajapoliittiset tavoitteet ja hy väk syy omistajapoliittiset linjaukset osana talousarviokäsittelyä. Tytäryhteisöt toimittavat aikataulun mukaisesti kunnalle talousarvion ja suun ni tel man (tulos- ja rahoituslaskelma, investointisuunnitelma) sekä toi min nal li set ja taloudelliset tavoitteet vuosille Tätä ennen mer kit tä vim pien tytäryhteisöjen kanssa käydään tulosohjausneuvottelut. Tytäryhteisöjen tulee esittää ainakin seuraavat kannattavuutta, mak suval miut ta ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut: liikevaihto ja sen muu tos pro sent ti, omavaraisuusaste, investointien tulorahoitusprosentti, lai na kan ta-ar vio vuoden lopussa per asukas ja tuotantokustannukset per suorite vv Sijoitetun pääoman tuottotavoite Nurmijärven Sähkö Oy:lle on 1,68 milj. eu roa/vuo si vuosina Johtoryhmä koordinoi sitovien toiminnallisten tavoitteiden laadintaa. Investoinnit Voimassa olevan taloussuunnitelmaan mukaan kunnan net to in ves toin nit ovat vuosina yhteensä 180,3 milj. euroa. Uutena mer kit tävä nä investointikohteena investointiohjelmaan otetaan kunnan osuus Klaukkalan ohikulkutien rakentamiseen ja tähän liittyvät in ves toin nit kunnan omaan katu- ja tieverkkoon. Investointiohjelmaa on muutettava Klaukkalan ohikulkutien investointi huo mi oon ottaen aikataulun mukaisesti siten, että kunnan ko ko nais inves toin ti mää rä ei kasva. Talousarvio ja suunnitelmakirjan rakenne Talousarviokirjan rakenteeseen ei ole tulossa muutoksia. Ainoastaan ha vain nol lis ta vaa grafiikkaa on tarkoitus jonkin verran lisätä. Aikataulu

6

7 Lisäohjeistus Kunnan eläköitymispotentaali on huomioitava henkilöstökulujen bud jetoin nis sa (koko kunnan tasolla 15 prosenttia eläkkeelle jäävistä eli 7-8 htv/vuo si). Talousjohtaja ja laskentapäällikkö lähettävät lisäohjeistusta toi mi ala johta jil le ja toimialojen talousvastaaville edelleen jaettavaksi. - Kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja budjetointi - Suunnitelmavuosi Investoinnit - FPM ja talousarvioesitysten pohjat. Esitys: Kunnanhallitus päättää antaa hallintokunnille ja tytäryhteisöille edellä ole vat ohjeet ja tavoitelaskelmat vuoden 2017 talousarvion ja ta loussuun ni tel man laatimista varten. Talousarviokäsittelyn yhteydessä hallintokuntien on käsiteltävä kan nanotot ja suositukset tarkastuslautakunnan ar vioin ti ker to muk seen ja ti lintar kas tus kom ment tei hin vuodelta 2015 ja otettava ne huo mi oon ta lousar vio- ja taloussuunnitelmaesityksissään.

8 Edelleen kunnanhallitus päättää, että talousjohtaja ja laskentapäällikkö val tuu te taan antamaan tähän päätökseen liittyvää ja perustuvaa li sä ohjeis tus ta. Kunnanhallitus antaa em. laadintaohjeet myös valtuustolle tiedoksi. Lisätietoja: talousjohtaja Pekka Kivilevo, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. KV 65 Päätös: Esitys hyväksyttiin.