ROVANIEMEN -$ ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski

Transkriptio

1 LLH ROVANIEMEN -$ ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski SELOSTUKSEN LIITTEET

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Liite 14: Lapin liiton hallituksen hyväksymät vastineet maakuntakaavasta annettuihin lausuntoihin.. 5 Liite 15: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan viranomaisneuvottelun muistio.. 75 Liite 16: Lapin liiton hallituksen??.??.2016 hyväksymät vastineet maakuntakaavasta annettuihin muistutuksiin... 91

4

5 5 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 14. LAPIN LIITON HALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT VASTINEET MAAKUNTAKAAVASTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

6 6

7 7 VASTINEET ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA VIRANOMAISILTA JA KESKEISILTÄ YHTEISÖILTÄ SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN Maakuntakaavaehdotus lausunnoilla Hallitus on hyväksynyt vastineet Lausunto (kaava-alueen kunnat) Kemijärven kaupunki Vastine Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) Kaavaehdotuksessa Rovajärven alue on osoitettu ampuma- ja harjoitusalueena (EAH), jolla on voimassa ehdollinen rakennuskielto. Aluetta on laajennettu mm. Javarusjärven länsipuolelle. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelle on osoitettu melualue, jolla olemassa olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Ehdotuksessa Rovaniemi-Kemijärvi maantien eteläpuoli sekä Hyypiön kohdalta myös tien pohjoispuoli on osoitettu merkinnällä EP1. EP1-alueella voidaan olemassa olevaa asutusta täydentää, peruskorjata ja laajentaa rakennuksia sekä korvata uudella. Rovajärven ampuma- ja harjoitusaluetta ei ole laajennettu Javarusjärven länsipuolelle. Alue on osoitettu erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä eah. Päämaankäyttöluokka on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M 4514). Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) osoitetaan nykyisten kaavojen mukainen tarkistettu rajaus ja että Enijärven ja Majavan alue sekä Kantatie 82:n eteläpuoli ja yksityismaiden osalta myös pohjoispuoli merkitään alueeksi, jolla on sallittua täydentävä rakentaminen ja myös maltillinen uudisrakentaminen ainakin loma-asuntojen osalta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaavaratkaisu pohjautuu eri intressitahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena syntyneeseen kompromissiin. Tulvasuojelu ja energian tuotanto / Kemihaaran allas Ehdotuksessa osoitetaan tulvasuojelun osalta Kemihaaran allas. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella ja altaan yhteyteen on osoitettu Kemihaaran voimalaitos ja sille suunnittelumääräys. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt päätöksen koskien tulvariskien hallintasuunnitelmien hyväksymistä. Ministeriö on päätöksessään todennut, että lopullisesti Kemijoen suunnitelmasta päätetään sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI ) suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti. Päätös liittyy oleellisesti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan ja siinä annettuihin merkintöihin Kemihaaran voimalaitoksen osalta. Kemijärven kaupungin (KV ) lausunto tulvariskien osalta on ollut seuraava: " Kemijärven kaupunki pitää siten

8 8 ensisijaisena vaihtoehtona pitäytymistä tulvasuojelussa kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjuntaan. Kemijärveä ei tule käyttää tulvasuojelussa vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätä-hw-tasoa N43+149,80 korkeammaksi." Kemijärven kaupunki edellyttää, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta poistetaan Kemihaaran voimalaitos- ja varaallasmerkinnät kokonaisuudessaan ja tulvariskien hallinnassa pitäydytään kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjuntaan. Allasalue merkitään SL-alueeksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Kaupalliset palvelut Kaavaehdotuksessa Kemijärven keskustaan esitetään kohdemerkintä C101 (keskusta toimintojen alue), mikä tarkoittaa, että keskustan alueelle sijoitettavien vähittäistavarakaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään kerrosneliömetriä. Särkikankaalle osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikkö (km 171), jolle voidaan sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään kerrosneliömetriä. Edellä esitetyt kohdemerkinnät kuvauksineen vastaavat kaupungin näkemystä alueille maakuntakaavan mukaista alueiden käytön perusratkaisua vuoden tähtäyksellä. Ratavaihtoehdot Kaavaehdotuksessa on esitetty kaksi ratavaihtoehtoa pohjoiseen Rovaniemi Sodankylä sekä Kemijärvi - Sodankylä. Jälkimmäinen kulkisi Pyhä-Luosto matkailualueen kautta. Kemijärven kaupunki katsoo, että Kemijärven kautta kulkeva vaihtoehto Sodankylään tukee parhaiten Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen, läheisten potentiaalisten kaivosalueiden sekä muiden elinkeinojen kehittymistä. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tuulivoima Sallan kunnan puolelle lähelle Kemijärven kaupungin rajaa suunnitellaan Portin tuulivoimahanketta. Hankkeen laajuus on eri Sallan Portin tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksessä

9 9 vaihtoehdoissa 6-11 voimalaa. Kaavaselostuksen tiivistelmässä on maininta, että seudullisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi katsotaan 8-10 tuulivoimalan kokonaisuus. Maankäyttö- ja rakennuslain 25.4 :n mukaan maakuntakaavassa on esitettävä merkitykseltään maakunnalliset tai seudulliset maankäyttöratkaisut ja hankkeet. Em. tuulivoimahankkeen vaikutukset ulottuvat Sallan kunnan lisäksi Kemijärven kaupungin alueelle, mistä johtuen hanke tulee MRL 25.4 :n perusteella osoittaa maakuntakaavassa ja tuoda esille sen mahdolliset vaikutukset lähialueille. Hankkeen sisällä olevien voimaloiden lukumäärä ei ole tässä tapauksessa siis ratkaiseva vaan hankeen vaikutukset ympäristöön. Kaavaehdotusta sekä -selostusta tulee täydentää Portin tuulivoimahankkeen osalta, koska hankkeella on vaikutuksia myös Kemijärven kaupungin puolelle, kuten Suomun matkailualueelle. rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärä on rajattu kahdeksaan voimalaan. Tuulivoimalahankkeen vaikutukset voidaan riittävästi selvittää osayleiskaavan yhteydessä. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan koko maakuntakaavaaluetta koskevilla suunnittelumääräyksillä ohjataan kaikkea tuulivoimarakentamista: Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Seudullisesti merkittäväksi tuulivoimala-alueeksi katsotaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa ympäristöministeriön ohjeistuksen 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu mukaisesti vähintään 8-10 tuulivoimalan kokonaisuudet. Sallan Portin tuulivoimapuisto jää maakuntakaavassa määritetyn seudullisesti merkittävän tuulivoimahankkeen kokorajan alapuolelle. Patokankaan teollisuusalue Kaavaehdotuksessa olevaa aluetta tulisi vähäisessä määrin laajentaa pohjoiseen, koska maakuntakaavaa tulkitaan sen yleispiirteisyydestä huolimatta yhä enenevässä määrin yksityiskohtaisesti. Alueen nimenä tulisi käyttää Patokangas. Laajennetaan teollisuusaluetta esitetyn mukaisesti ja muutetaan alueen nimi Patokankaan teollisuusalueeksi. Keskuskylä-merkintä Räisälässä (At 424) AT-merkintää tulisi siirtää hieman lännemmäksi. Siirretään at-merkintää esitetyn mukaisesti. Pelkosenniemen kunta (Kunnanjohtajan esitykset + päätökset lihavoituna) 1. Tulvansuojelun nimissä Kemihaaran allasta ei tule rakentaa, vaan alue tulee kaavoittaa VE1 mukaisesti luonnonsuojelu-alueena (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavan tulvansuojelussa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100v tulvan uhka. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Arto Keto-Tokoi kohtaan 1 lisätään maa-, metsä- ja porotalousvaltaisena alueena. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. 2. Vaelluskalojen esteetön nousu kutemaan Kemijoen latvavesille tulee turvata rakentamalla kalaportaat jokaiseen voimalaitokseen. Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset)

10 10 3. Rautatien ratavaihtoehto C Kemijärveltä Pyhätunturin ja Pelkosenniemen kautta Sodankylään on paras, sillä se huomioi myös matkailun tarpeet parhaiten ja on kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Janni Salmela esitti, että AB-ratavaihtoehto tulee poistaa maakuntakaavasta ja yhteystarvemerkintä Sokliin lisätään Pelkosenniemen kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Kunnanjohtaja lisäsi esityksen omaan pohjaesitykseensä. 4. Maakuntakaavaan tulee merkitä ohitustie valtatie 5:n ja kirkonkylän länsipuolelle noin kuuden kilometrin matkalle Pelkosenniemen keskustaajaman kohdalle. Mahdollisen Soklin kaivoshankkeen toteutuessa rekkaliikenne kasvaa kohtuuttomaksi toteutettavaksi nykyisen kirkonkylän nauhamaisen tienvarsiasutuksen kohdalla. Jo nykyisellään rekkaliikenne aiheuttaa huomattavaa liikenneturvallisuus-, pöly-, melu-, pakokaasu- ja tärinähaittaa keskustaajaman alueella jossa sijaitsee terveyskeskus, päiväkoti, koulu sekä huomattava osa kunnan väestöstä asuu siellä. Vaihtoehtoisesti voidaan maakuntakaavaan tehdä tieyhteysmerkintä siten, että liikenne ohjataan Kemijoen itäpuolelle rakentamalla uusi silta Kemijoen yli ja rakentamalla tieyhteys tielle Annika Kostamo esitti, että poistetaan ohitustievaihtoehto ja merkitään tieyhteystarve Kemijoen itäpuolentietä siten, että rakennetaan silta Savukoskentiestä Kemijoen yli itäpuolentiehen, jolloin mahdollinen raskas rekkaliikenne on poissa asutuksen ja asiointiliikenteen seasta. Arto Keto-Tokoi esitti kohtaan 4 tie nro peruskorjaustarve, merkittävästi parannettava tieosuus. kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Lisätään määräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosmerkintää (EN 2323). Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Lainvoimaisessa Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa on ratkaistu ratayhteys Sokliin. Säilytetään ohjeellinen/vaihtoehtoinen valtatien linjaus Pelkosenniemen kirkonkylän länsipuolelle. Osoitetaan ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystien linjaus Savukoskentieltä Kemijoen yli Kemijärven Patokankaalle asti. Annika Kostamo esitti kohtaan 6, että matkailu on merkittävä työllistäjä Pelkosenniemellä (38,4% työllisyydestä). Rovajärven suunniteltu laajennus ja siitä aiheutuva meluhaitta ei saa vaarantaa Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Pyhätunturin matkailukeskuksen matkailullista imagoa ja alueen kehittymistä. Kaava-aineistossa ei ole ajantasaista tietoa laajennuksen tuomista meluhaitoista. Pelkosenniemen kunta pidättää oikeuden lausua tältä osin kaavaehdotuksesta, kun tarvittava aineisto on toimitettu. Täydennetään kaava-aineistoa Rovajärven ampumaja harjoitusalueen meluvaikutusten osalta. Kaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville kesäkuussa 2016, jolloin Pelkosenniemen kunta voi antaa muistutuksen maakuntakaavaehdotuksesta.

11 11 Annika Kostamo esitti, että muuta huomioitavaa: viranomaistahoille annettu lausuntoaika ( ) on liian lyhyt, koska menettelytapa perustuu kaavan vahvistamismenettelytavan muutokseen, joka perustuu mahdollisesti voimaan tulevaan maa- ja rakennuslain muutokseen. Kaavan tausta-aineiston Natura-arvioselvitys on puutteellinen erityisesti altaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja luonnon monimuotoisuuden osalta sekä altaan vaikutuksista yläpuolisiin vesistöihin. Natura-arvion yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin työllisyysvaikutuksissa ei ole huomioitu altaan negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kuten kalastus- ja muuhun matkailuun ja porotalouteen. Maakuntakaavaratkaisu pohjautuu eri intressitahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena syntyneeseen kompromissiin. Kaavaehdotus on lähetetty lausunnoille väliseksi ajaksi. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaan kaavaehdotuksen lausuntoaika on vähintään 30 vuorokautta. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan Lausuntomenettely täyttää lain vaatimukset. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Naturaalueita koskeva selvitys on laadittu maakuntakaavatason tarpeisiin. Maakuntakaava ei ole toteuttava kaavataso vaan ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa vaikutusten arviointi tarkentuu. Varsinaisessa Natura-arvioinnissa selvitetään vain ne vaikutukset, jotka kohdistuvat niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kunnanjohtaja muutti pohjaesityksensä kohdan neljä Kostamon ensimmäisen esityksen mukaisesti ja lisäsi muut esitykset pohjaesitykseensä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Posion kunta Posion kunta on aiemmin lausunut Posion kuntaa ja sen asujaimistoa, luontoa, elinkeinoelämää, erityisesti matkailua ja vapaa-ajan asutusta merkittävästi koskevasta maakuntakaavasta. Posion esittämiä asioita on huomioitu ko. kaavaluonnoksessa. Aluerakenteeseen kuuluvia alueiden välisiä kulkuyhteyksiä ei ole huomioitu tarpeellisin osin. Posion kunta on esittänyt tieyhteyksien kehittämistä ja luokituksen parantamista niillä tieosuuksilla, jotka ovat selvästi todettavissa tärkeiksi sekä posiolaisten että maakunnallisen toiminnan kannalta. Posio on Lapin vesistörikkain kunta ja merkittävä vapaa-ajan alue. Posion matkailustrategiassa keskeisinä teemoina ovat puhdas ja koskematon luonto ja erityisesti runsaat ja puhdasvetiset vesistöt. Posio tulee olemaan merkittävä matkailualue vapaa-ajan tarpeiden lisääntyessä. Korouoman jääputoukset on valittu vuoden retkipaikaksi Mustarinnantunturin retkeilyalue ja Riisitunturin monipuolinen luontoalue, joka on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Muita mahdollisia huomioitavia ulkoilureittejä ja viheryhteystarpeita voi olla ulkoilu reitti Riisitunturi-Ruka-Oulanka, joille kohdistuu tulevaisuudessa kehittämistarpeita ja yhteensovittamista. Kitkajärvi on luonnon monikäyttöaluetta ja maaseudun kehittämisen kohdealue, joka sisältää virkistyskäytön kannalta kehitettäviä ja arvokkaita luonnonkohteita. Ekologiset yhteydet ja ekosysteemipalveluiden kehittämisvyöhykkeet puoltavat Posion alueen läpi kehitettäviä hyviä kulkuyhteyksiä. Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on tarpeen kiinnittää huomiota virkistysalueiden ja niiden reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen saavuttavuuteen. Posion kunta esittää että Rovaniemi - Posio Kuusamo -yhteys merkittäisiin kaavaan merkittävänä ja kehittyvänä kehittämiskäytävänä edellä esitetyin perustein. Lisääntyvä liikenne Täydennetään kaavaselostusta kunnan esittämien tieyhteyksien kehittämistarpeiden osalta. Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia. Alueelle on osoitettu laaja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv 8401). Alueella ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakuntakaavassa on osoitettu ulkoilureittejä Korouomalta Livolle sekä Posion kuntakeskuksesta Riisitunturille ja edelleen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalle. Ekologisia yhteystarpeita on osoitettu Mustarinnan tunturilta Korouomalle sekä Suomun suuntaan. Korouomalta on osoitettu yhteystarve Syötteen kansallispuistoon. Myös Riisitunturi-Kitka-Livo välille on osoitettu ekologinen yhteystarve. Tarkistetaan vielä alueen virkistys- ja reittiverkoston kokonaisuutta. Maakuntakaavassa osoitetut kehittämiskäytävät perustuvat Lapin liiton valtuuston

12 12 kantatiellä 81 edellyttää sen turvallisuuden parantamista tulevaisuudessa ja siten sen huomioimista maakuntakaavaehdotuksessa. Rovaniemen ja Kuusamon välinen julkinen liikenne kulkee kantatien 81 kautta. Matkailun lisääntyessä tulee Rovaniemi-Posio-Kuusamo olemaan merkittävä kehittyvä matkailun käytävä. jonka vaikutuspiirissä on mm. Auttinköngäs, Korouoma, Mustarinnantunturin retkeilyalue ja Suolijärven vapaaajan alueet. Kirintövaaran palvelukeskus ja Pentikin tuotantoalue Posiolla. Riisitunturin luontoalue ja Kuusamon Ruka. Nämä kaikki vetovoimatekijät tulevat lisäämään vapaa-ajan ja matkailun liikenneyhteyksien parantamista ja kehittämistä tulevaisuudessa. lisäksi Varessuon turvetuotantoalueelta kuljetetaan Suosiolan lämpövoimalaitokselle Rovaniemelle raaka-ainetta raskaalla kalustolla kantatien 81 kautta. Murtotuulen tuulivoimapuisto ja muiden suunnitelmissa olevien potentiaalisten tuulivoima-alueiden rakentaminen ja huolto tulee kulkemaan myös kantatien 81 kautta. Metsäteollisuuden kuljetustarpeet tulee myös voida tulevaisuudessa hoitaa kustannustehokkaasti ja kantatie 81 on tärkeä puuteollisuuden kuljetusväylä. hyväksymään Lappi-sopimukseen ja -strategiaan Täydennetään kaavaselostusta kunnan esittämien tieyhteyksien kehittämistarpeiden osalta. Alue kuuluu kokonaisuudessaan matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401). Ranuan kunta Ranuan kunnan kannalta merkittävimmät merkinnät maakuntakaavaluonnoksessa kohdistuvat Suhangon kaivosalueeseen, matkailupalvelualueeseen, joka käsittää eläinpuiston alueen lisäksi Simojärven lähiympäristöineen, maaseudun kehittämisen kannalta tärkeät kyläalueet ja niissä sijaitsevat maatilakeskittymät sekä potentiaaliset turvetuotantoalueet ja tuulivoimaselvityksen mukaiset potentiaaliset tuulivoimatuotantoalueet. Maa- ja metsätalous sekä bioenergia nousevat myös kaavaluonnoksessa merkittävään rooliin. Liikenteen ja logistiikan kannalta parannettavaa jää; Oulu- Pudasjärvi-Ranua-Rovaniemi liikenneyhteys ei nouse kaavaluonnoksessa riittävästi esille, vaikka on teollisuuden kannalta merkittävä yhteys, muun muassa nykyinen turveliikenne Ranuan soilta Rovaniemelle on määrältään mittavaa. Myös tulevan Suhangon kaivoksen liikenne suuntautuu pääosin tälle tieosuudelle ja jo nykyisten Lapin kaivosten tavaraliikennettä ja isoja kaivoskomponenttikuljetuksia nähdään toistuvasti kyseisellä reitillä. Tieosuudelle tulisikin Ranuan kunnan mielestä lisätä merkintä kt->vt, tieluokan nosto kantatie -> valtatie. Ranua-Posio ja Ranua- Simo yhteydet olisi myös pidemmällä aikavälillä huomioitava kehittyvinä liikenneyhteyksinä. Rovaniemen kaupunki SISÄLLYSLUETTELO 1 Ehdotuksen arviointi 2 Keskeiset kaavamääräykset 2.1 Kauppa 2.2 Maa-ainesten ottoalueet ja pohjavesi 2.3 Liikenne ja reitit 2.4 Matkailu 2.5 Teollisuus 2.6 Suojelukysymykset 2.7 Tulvakysymykset 2.8 Rakentamisrajoitus 2.9 Virkitysalue 3 Liite Maantielain 4 :n mukaan valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Pudasjärvi-Ranua-Rovaniemi välillä kantatieluokka on liikennemääriin nähden riittävä. Täydennetään kaavaselostusta kunnan esittämien tieyhteyksien kehittämistarpeiden osalta.

13 13 1 EHDOTUKSEN ARVIOINTI Maakuntakaavaehdotusluonnokseen on Rovaniemen kaupunki ohjausryhmän kokouksen jälkeen tehnyt muutosesitykset, jotka on kokouksen jälkeen toimitettu sähköpostilla suunnittelupäällikölle. Liitteessä 1 liitolle lähetetty korjausesitys liitekarttoinen. Näistä liitto on huomioinut kohdat 1, 2 ja 5 lausuttavana ollessa kaavaehdotuksessa. 2 KESKEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET 2.1 KAUPPA Rovaniemi on Lapin kasvukeskus, jossa monimuotoisen ja joustavan kaupan kehittämisedellytysten turvaaminen on koko Lapin kannalta keskeistä. Rovaniemen kaupungin näkemyksen mukaan maakuntakaava edelleen puuttuu ehkä liian yksityiskohtaisesti kaupan laadun ja määrään ohjaukseen Eteläkeskuksen alueella. Lapin liiton tulisi vakavasti harkita Eteläkeskuksen määräyksen muuttamista ja rajan poistamista. Perusteluina kaupunki esittää seuraavat lakiin ja selvityksiin nojautuvat kannanotot: 1. Vaihemaakuntakaavan C-aluetta on maakuntakaavaehdotukseen supistettu ja olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt on jätetty C-alueen ulkopuolelle (liite 2). Rovaniemen kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että vaihemaakuntakaavassa sallittiin keskustatoimintojen kauppaa ilman rajoituksia Suosiolantielle asti. Nyt liitolla on ollut tarve rajoittaa Suosiolantien ja Veitikanpuiston välisen alueen kehittämistä alueella, joka oli siis vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta. C-alueen supistamista ei perustella. Onko maakuntakaavan merkitys huomioon ottaen näin yksityiskohtainen kaupan ohjaaminen enää tarkoituksenmukaista? Alueen supistaminen on myös vastoin WSP Oy:n selvityksessä s. 68 todettua. Alueen kehittämistä rajoittaa tällä hetkellä se, että voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alue on Eteläkeskuksessa jo täynnä, eikä laajennusalueelle voi sijoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä. 2. Eteläkeskus on edelleen jaettu kahteen osaan. Kaavaselostuksessa eikä kaavan liiteaineistossa ole osoitettu, että Eteläkeskuksen jako itäiseen ja läntiseen osaan oli tarpeellinen. Toisaalta ei ole myöskään osoitettu, mihin C-alueen ja Eteläkeskus-idän (km 168) sekä Eteläkeskus-idän ja Eteläkeskus-lännen (km 167) väliset rajat perustuvat. Ratkaisun perusteeksi ei löydy MRL 71 b :n mukaisia perusteita. C-alueen ja KM 168:n välinen raja kulkee nyt Veitikanpuiston länsireunalla. KM 168:n ja Km 167:n raja kulkee keskellä korttelialueitta eikä rajaudu katuverkkoon tai puistoon. Alueen saavutettavuus on samankaltainen koko Eteläkeskuksessa. Lisäksi WSP OY:n selvityksen mukaan Rovaniemellä kaupan saavutettavuus on poikkeuksellisen hyvä (WSP OY s. 14). Eteläkeskuksessa katuverkko on yhtenäinen, joukkoliikenteen palvelutaso on samanlainen ja etäisyydet nykyisiin ja tuleviin asuinalueisiin samankaltaiset. Alue on myös ESP:n selvityksen mukaan YKR-taajama-aluetta (WSP OY s. 23). Liitto ei ole Erillisneuvottelussa YM / Rovaniemen kaupunki / Lapin liitto ympäristöministeriön edustaja totesi, että jos Eteläkeskuksen KM 167 -alueelle voisi rakentaa mitä tahansa kauppaa (vähittäistavara-, tiva-kauppaa) ja alueelle osoitettaisiin runsaat k-m² (vastaa kahta Itäkeskusta), sinne voisi syntyä sellaista kauppaa, jolla on vaikutusta keskustan alueen kaupalle. Tämä vaara on ilmeinen ja ratkaisu ei olisi lainmukainen. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan C- aluemerkintä perustuu maakuntakaavoitusta varten laadittuun Kaupan palveluverkkoselvitykseen ( ). Kaupan sääntelyä koskeva maankäyttöja rakennuslain muutos tuli voimaan Rovaniemen vaihemaakuntakaava on laadittu ennen lakimuutosta. Maakuntakaavan C-aluemerkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, ja muiden toimintojen alueita, sisältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Kyse ei siis ole ainoastaan vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamista koskevasta aluevarauksesta vaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueesta, joka muodostaa todellisen toiminnallisen keskustan. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Maakuntakaavan C-aluemerkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, ja muiden toimintojen alueita, sisältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Maakuntakaavan kaavamerkinnällä km 167 (Eteläkeskus, länsi) osoitetulle alueelle saa sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään k- m2. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vain sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta

14 14 osoittanut eroja itäisen ja läntisen alueen saavutettavuudelle eikä perustetta löydy myöskään selvityksistä. syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaran kauppaa eikä keskustahakuista erikoiskauppaa (kuten muoti- ja urheilukauppa). Maakuntakaavan kaavamerkinnällä km 168 (Eteläkeskus, itä) osoitetulle alueelle saa sijoittaa kaupan myymälätiloja yhteensä enintään k- m2. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa kaupan myymälätilasta enintään puolet päivittäistavaran kauppaa ja keskustahakuista erikoiskauppaa (kuten muoti- ja urheilukauppa). Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, olemassa olevaan tietoon sekä kaavaa varten laadittuihin taustaselvityksiin. Kaavaratkaisun tavoitteena on edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Palveluverkko ja mitoitukset on pyritty suuntaamaan niin, että ratkaisulla olisi mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia nykyiseen palveluverkkoon ja kuitenkin niin, että maakunnan kaupalla on mahdollisuuksia riittävässä määrin kehittyä. Rovaniemen keskusta säilyy edelleen maakunnan erikoiskaupan pääkeskuksena. Tärkeää on kuitenkin, että keskustan kaupallisia palveluita kehitetään jatkuvasti. Maakuntakaavaratkaisulla Eteläkeskus kehittyy merkittävänä kauppapaikkana, mutta ei keskustakaupan kanssa kilpailevana, vaan tätä täydentävänä. Eteläkeskuksen asema palveluverkossa säilyy nykyisen kaltaisena market- ja tilaa vaativan kaupan kauppapaikkana. Alueelle ei sijoitu laajamittaisesti keskustahakuista erikoiskauppaa. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavakartassa eikä selostuksessa s ei eritellä, kumpaan alueeseen VT 4:n eteläinen puoli kuuluu. 3. Keskustaan ei juuri mahdu uusia vähittäiskaupan suuryksiöitä, joten Eteläkeskuksen merkitys kasvaa. WSP OY:n selvityksen (s. 73) mukaan Eteläkeskus on monimuotoisen kaupan aluetta jo nyt. Sivun 63 mukaan Eteläkeskus on kaupan tärkein kehittämisalue Rovaniemellä. Valtatie 4:ä kehitetään alueella, jolloin Eteläkeskuksen asema kaupan alueena parantuu nykyisestään. Alueella onkin merkittäviä laajennuspaineita. saman selvityksen mukaan (s. 79) mitoituksessa alueille on osoitettu jonkin verran uutta pt-kauppaa. Eteläkeskuksen voi mitoituksen mukaa sijoittaa pari pientä liikennemyymälää tai hieman laajentaa nykyisiä päivittäistavarakauppoja. Päivittäistavarakaupan lisäys alueella on Maakuntakaavakartan mittakaavan vuoksi aluerajausmerkintä ei erotu tiemerkinnästä. Täydennetään kaavaselostusta esitetyn mukaisesti. Maakuntakaavassa rajattu keskustatoimintojen alue (C 116) mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden suunnittelun ilman enimmäismitoitusta. Maakuntakaavan kaavamerkinnällä km 168 (Eteläkeskus, itä) osoitetulla alueella on Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan toteutunutta liiketilaa yhteensä k-m 2. Maakuntakaava mahdollistaa k-m 2 uutta liiketilaa. Kaavamääräyksen mukaan kokonaismitoitus on k-m 2, josta enintään puolet voi olla

15 15 sen verran pientä, ettei sillä ole merkitystä Rovaniemen keskustan tai alakeskusten kehittämiseen. Mitoitus mahdollistaa Eteläkeskuksen päivittäistavarakaupan kasvun samaan kokoluokkaan kuin keskustassa. Tälläkin hetkellä sekä Eteläkeskus on jo hyvin vahva päivittäisasioinnin keskus, eikä lisäys ole kokonaismittakaavassa kovin suurta. päivittäistavaran kauppaa ja keskustahakuista erikoiskauppaa (kuten muoti- ja urheilukauppa). Maakuntakaavan kaavamerkinnällä km 167 (Eteläkeskus, länsi) osoitetulla alueella on Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan toteutunutta liiketilaa yhteensä k-m 2. Maakuntakaava mahdollistaa k-m 2 uutta liiketilaa. 4. Liitto ei ole riittävästi ottanut huomioon voimaan tulleen MRL 5 :n muutoksia. Kaavaehdotus ei tue lain tavoitetta joustavuudesta ja kilpailusta. Kaupan pitäisi voida hakeutua Eteläkeskukseen kilpailun perustella. Lisäksi kaavassa ei ole otettu huomioon maanomistuksesta aiheutuvia suunnitteluhaasteita. Kaavaehdotuksessa on annettu määräyksiä, jotka kohdistuvat kohtuullisen pienelle alueelle, ilman riittäviä selvityksiä ja perusteita. Maankäyttö- ja rakennuslain HE 334/2014 yksityiskohtaisissa perusteluissa 5 :n osalta todetaan seuraavaa: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa Rovaniemen alueelle osoitetussa kaupan palveluverkkoratkaisussa ja mitoituksessa on otettu huomioon joustavuus ja riittävä väljyys. Ratkaisu mahdollistaa elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja toimivan kilpailun kehittymisen maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaisesti. ( ) Toimivalla kilpailulla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että alalla on elinkeinonharjoittamisen vapaus ja useampia keskenään kilpailevia yrityksiä, joilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, eikä alalle tulolle, sieltä poistumiselle tai siellä toimimiselle ole perusteettomia esteitä. Tasapuoliset toimintaedellytykset tarkoittavat muun ohella sitä, että isompia toimijoita ei perusteettomasti suosita pienempien toimijoiden kustannuksella.( ) ( )Pykälän tavoitteena on, että yrityksille osoitettaisiin laadultaan ja määrältään riittävästi sijoittautumispaikkoja. Esimerkiksi kaupan alan yrityksille tulisi osoittaa riittävästi alueita, jotta nykyisten kaupparyhmien mahdollisten lisäyksiköiden ja laajentamisen lisäksi myös nykyisille pienemmille alan toimijoille ja mahdollisille uusille alalle tulijoille olisi riittävästi varteenotettavia sijoittautumispaikkoja. Lisäksi tavoitteena on edistää joustavia kaavaratkaisuja, jotka jättävät vaihtoehtoja toteutukselle. 5. Eteläkeskuksen km-määräykset ovat käsitteeltään jossain määrin tulkinnallisia ja epäloogisia. Mikä on muotikauppa? Eroaako muotikauppa merkittävästi muusta vaatekaupasta? Mahdollistetaanko alueella olemassa olevien teollisten toimintojen kuten Lappset, Lapinliha sekä NeVe:n Suosiolan voimalaitos säilyminen? WSP OY:n selvityksen mukaan alue on jo monipuolisen kaupan aluetta (WSP OY s. 23). (Liitteenä kartta) 6. Eteläkeskus-Itä alueella on nyt rakennustarvike-, kone- ja elektroniikkakauppoja sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (esim. Prisma, Terra, K-rauta ja Viita-ahon kiinteistöt sekä kaupankeskittymiä). On mahdollista, että maakuntakaavamääräys, jolla sallitaan myymälätilasta enimmillään puolet päivittäistavarakaupalle ja keskustahakuiselle kaupalle, vaikeuttaa olemassa olevien vähittäiskaupan suuryksikköjen kehittämistä alueella. Kaupan käsitteistö on esitetty kaavaselostuksen liiteasiakirjojen liitteessä 12 ja Kaupan palveluverkkoselvityksessä. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Eteläkeskus-Itä -alueella maakuntakaava mahdollistaa k-m 2 uutta liiketilaa ja Eteläkeskus-Länsi - alueella k-m 2 uutta liiketilaa. Mitoitus huomioon ottaen maakuntakaava ei vaikeuta nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden kehittämistä. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Rovaniemen kaupunki toistaa, että Eteläkeskuksen kauppaa koskevaa määräystä arvioidaan vakavasti uudestaan seuraavista säädösten sisällöt huomioiden: Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, olemassa olevaan tietoon sekä kaavaa varten laadittuihin

16 16 1. Saavutettavuus ja palvelujen saatavuus (MRL 71 b ) 2. Elinkeinoelämän kilpailun edistäminen (MRL 5 ) 3. Selvitysten riittävyys (MRL 9 ) Rovaniemen kaupungin esittämät muutokset vastaisivat vastaisi myös WSP Oy:n selvityksessä s. 56 kuvattuja perusteita: Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. Edistetään sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. 2.2 MAA-AINESTEN OTTOALUEET JA POHJAVESI Rovaniemen kaupungin kannalta maa-aineisten ottoalueiden riittävyydellä ja sijainnilla on kaupungin rakentamisen kannalta oleellinen merkitys. Kaavaehdotuksessa on otettu Rovaniemen lausunnossa esittämät pääsääntöisesti huomioon. taustaselvityksiin. Tavoitteena on edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Palveluverkko ja mitoitukset on pyritty suuntaamaan niin, että ratkaisulla olisi mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia nykyiseen palveluverkkoon ja kuitenkin niin, että maakunnan kaupalla on mahdollisuuksia riittävässä määrin kehittyä. Rovaniemen keskusta säilyy edelleen maakunnan erikoiskaupan pääkeskuksena. Pohjavesialueet (sis. MRL 33 :n rakentamisrajoituksen): Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu laajoja pohjavesialueita. Kaavaselostuksen sivulla 183 todetaan, että kaavaan on merkitty 1. ja 2. luokan pohjavesialueet. Lisäksi pohjavesialuetta kuvaavaan kaavamääräykseen ja aluevaraukseen liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. GTK on tehnyt Kolpeneenharjun (Pöykkölä-Ounasvaara) alueelle pohjaveden muodostumisalueen rajaustarkastelun. Rovaniemen kaupunki esittää, että pohjavesialuetta supistetaan vastaamaan ko. selvityksen rajausta (liite 3). Tarkistetaan pohjavesialueen rajausta Ely-keskuksen rajauspäätöksen perusteella. 2.3 LIIKENNE JA REITIT Maantiet: Rovaniemen kaupunki pitää ongelmallisena, että napapiirille on osoitettu tieyhteys RM-alueen läpi. Alue on kaupungin matkailun kannalta keskeinen, sillä alueella sijaitsevat napapiirin keskeiset safaritoiminnat. Merkintä tulisi poistaa. Napapiirin matkailupalvelujen alueen (RM 1411) läpi on maakuntakaavassa osoitettu valtatie (vt 4). Maakuntakaavassa on myös ohjeellinen/vaihtoehtoinen valtatielinjaus, joka on osoitettu nykyisen tien pohjoispuolelle Vt 4 Rovaniemi-Sodankylä kehittämisselvityksen perusteella. Valtatie 4 sisältyy Lapin aluerakenteen kannalta keskeiseen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeään kansainväliseen kehittämiskäytävään (LK 8450). 2.4 MATKAILU Ounasvaara: Rovaniemi pitää perusteltuna, että Ounasvaaran määräykset on pelkistetty vastaamaan kaupungin lausunnossa esittämiä seikkoja. 2.5 TEOLLISUUS Maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomioon Rovaniemen kaupungin lausunnossa ja ohjausryhmässä esittämät seikat. 2.6 SUOJELUKYSYMYKSET HE 101/ 1998 vp 25 :n (maakunnan suunnittelun tehtävät) perustelut: Maakuntakaavassa keskityttäisiin valtakunnallisesti ja

17 17 maakunnallisesti keskeisiin alueiden käytön kysymyksiin. Aluevarauksia osoitettaisiin vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. HE 101/ 1998 vp 23 :n (valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen) perustelut: Maakunnan suunnittelussa valtakunnalliset tavoitteet täsmennetään alueiden käytön periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä sovitetaan yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT-kohteet Kaavaselostuksen sivun 176 mukaan: Osa-aluemerkinnällä mav pääasiallisen maankäyttöluokan päälle osoitetaan valtioneuvoston päätöksen (Vnp ) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöt (RKY) osoitetaan mav -merkinnällä silloin, kun niitä ei ole osoitettu SR-/SR-1 kohteina. Kaavaselostuksen sivun 175 mukaan: Merkinnällä SR osoitetaan lain rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010), rakennussuojelulain (60/1985) tai muun erityislainsäädännön (kirkko-laki, ortodoksisesta kirkosta annettu laki, asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85), sopimus valtakunnallisesti merkittävien asemaalueiden suojelusta) tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita tai alueita. Merkinnällä SR-1 osoitetaan lain rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010), rakennussuojelulain (60/1985) tai muun erityislainsäädännön (kirkkolaki, ortodoksisesta kirkosta annettu laki, asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85), sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta) nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisesti tärkeitä alueita tai kohteita. Yhteenveto suojelumerkinnöistä: Rovaniemen kaupunki pitää SR ja SR-1-merkintöjen selityksiä samanlaisina ja siten tulkinnallisina. Kaavamääräykset eivät riittävästi eroa toisistaan ja suojeluperusteet voivat siten olla samat molemmissa määräyksissä. Myös SR-1 ja mav- määräysten suojeluperusteet ovat osin samat. Valinnalle ei ole selvityksistä johtuvaa syytä eikä valittu tapa edistä maakuntakaavan ohjausvaikutusta. SR1-merkinnällä osoitetaan kirkkolailla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisesti tärkeitä alueita tai kohteita. Merkinnällä SR osoitetaan myös maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita, jotka voivat olla myös maakunnallisia tai seudullisia kohteita. SR1 -kohteen määräyksessä suojelukohteen kulttuurihistoriallisten arvojen heikentäminen on kielletty, kun taas SR -kohteen määräyksen mukaan suunnittelussa on turvattava kohteen/alueen kulttuurihistorialliset arvot. Merkinnällä mav osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. mav - merkinnän määräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava

18 18 merkittävien maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. SR- ja SR1 merkintöjä käytetään silloin kun kyseessä on rakennus tai rakennusryhmä ja suojelukeino on selkeä (esim. asemakaava) mav ja ma merkinnät kohdistuvat pääosin arvokkaisiin maisema-alueisiin ja laajempiin kulttuuriympäristökohteisiin esim. jokivarsikyliin, jolloin vaalimistavoitteen toteuttamiseksi on monia keinoja (esim. ympäristönhoito) Rovaniemen kaupunki pitää kohtuullisena, että liitto harkitsisi kuulevansa kiinteistön omistajia antaessaan SR ja SR-1 määräyksiä, joihin liittyy MRL 33 :n mukainen rajoitus. Kaavayhdistelmä on oikeusvaikutuksiltaan tulkittavissa suojelumääräykseksi, jolloin kaavan kohtuullisuutta olisi maanomistajan oikeusturvan näkökulmasta syytä arvioida huolellisesti. Maakuntakaavaa ei laadita kiinteistökohtaisella tarkkuudella. MRL 33 tarkoittaa ehdollista rakentamisrajoitusta, jolloin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyssä voidaan yleensä yhteensovittaa rajoitus ja kaavan kohtuullisuutta koskeva vaatimus. Kohteiden merkintätapa on yhtenevä muiden Lapin maakuntakaavojen kanssa. 2.7 TULVAKYSYMYKSET Rovaniemen kaupunki on kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Kemihaaran alueen osalta kaavaehdotuksessa esitetyn kannalla. Alue tulee merkitä vesialueeksi, kuten kaavaehdotuksessa on osoitettu. Maa- ja metsätalousministeriön päätös tulvariskien hallintasuunnitelmasta asettaa haasteita maakuntakaavoitukselle. Rovaniemi pitää erittäin tärkeänä sitä, että alueen Natura-vaikutusten arviointi on asiantunteva ja objektiivinen. Lisäksi kaupunki haluaa viitata Natura-arviointiin (kaava-aineiston liitteet). Kemihaaran soiden osalta arviointiteksti on varsin suppea. Erillinen arviointi osoittaa, että Natura-ohjelmasta voidaan poiketa monenlaisilla yhteiskunnallisesti tärkeillä perusteilla. Rovaniemi pitää keskeisenä päätelmänä maakuntakaavoituksen näkökulmasta sitä, että tulvaryhmän tavoitteet ovat olleet koko prosessin ajan oikeat ja siten toteuttamiskelpoisuutta tulee arvioida tavoitteen ja Euroopassa tehtyjen Natura-ratkaisuja peilaten. Suojelu ratkaistaan joko erillislainsäädännön nojalla tai asemakaavoituksessa. Rovaniemen SR- ja SR1 - kohteet ovat jo ennestään suojeltuja erillislainsäädännöllä tai asemakaavalla (lukuun ottamatta Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta (SR 3164)). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Naturaalueita koskeva selvitys on laadittu erillisessä prosessissa yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Selvitykseen sisältyvä Natura-arviointi on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti ja on parhaillaan lausuntomenettelyssä. 2.8 RAKENTAMISRAJOITUS Rovaniemen kaupunki tulkitsee rakentamisrajoitusta koskevaa lakia niin, että rakentamisrajoituksella pyritään turvaamaan strategiset aluevaraukset tilanteessa, jossa maakuntakaava jää ainoaksi teknisen huollon verkostoja tai suojelualueita koskevaksi kaavaksi. Yleis- ja asemakaavoitettaville alueilla MRL 33 :n mukaista määräystä ei ole tarpeen laittaa. Liitto voisi myös harkita lievennyksiä rakentamisrajoituksesta, eli MRL 33 :n mukaista harkintaa ei tarvitse tehdä tiukentavasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Esimerkiksi kaavaselostuksen s. 111 todetaan seuraavasti:

19 19 Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisille melutasojen ohjearvoille saadaan maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaiset oikeusvaikutukset. Laajimmin määräystä tultaneen soveltamaan vilkkailla liikenneväylillä sekä niiden lähialueiden maankäytössä. Määräys toteutuu pääasiassa yleis- ja asemakaavoituksen sekä lupamenettelyn kautta. Liitteessä 5 on valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Kun otetaan huomioon se, että melulta suojautumista voidaan tehdä rakenteellisesti ja aluesuunnittelulla, johtaisi rakentamisrajoitus sovellettavaa käytäntöä tiukempaan tulkintaan. Rakentamisrajoitus on maakuntakaavassa tarpeeton, silloin kun melukysymykset tulevat lain nojalla kaikissa yleis- ja asemakaavoissa ja yksityiskohtainen suunnittelussa huomioiduiksi. Alueilla, joissa maakuntakaava jää ainoaksi, rakentamisrajoituksella tulee myös kunnalle korvausvelvollisuuksia (rahat tai lupa) kuten selostuksen s. 112 kuvataan. Vastaava tulkinta on sovellettavissa myös pohjavesialueisiin. SR ja SR-1 merkinnöille ei ole perusteltua antaa rakentamisrajoitusta, koska suojelu tulee selostuksessa mainituissa kohteissa muutoinkin ratkaista asema- ja yleiskaavoissa, joissa kaavan kohtuullisuuden arviointi myös tehdään. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus tarkoittaa: jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa, on lupa myönnettävä tai vaihtoehtoisesti kunnan tai muun julkisyhteisön on lunastettava alue tai suoritettava hakijalle kohtuullinen korvaus. Ehdollinen rakentamisrajoitus ei estä kaavoitusta eikä rakentamista vaan tuo esille tarpeen turvata virkistystai suojelualueen taikka liikenteen tai teknisen huollon verkoston toteuttamisedellytykset. Sama koskee esimerkiksi melulta suojautumista tai pohjaveden saatavuuden turvaamista. SR ja SR1 merkintöihin ehdollinen rakentamisrajoitus liittyy suoraan lain nojalla. 2.9 VIRKISTYSALUE Rovaniemen kaupunki esittää, että liitto tarkentaa Ounasvaaran virkistysalueen eteläreunan rajaa niin että se mahdollistaa taajamatoimintojen osoittamisen Toramomaan, Suonukkarakan ja Porokodanmaan alueelle. Virkistysalueen rajaa esitetäänkin siirrettäväksi kulkemaan Toramon ampuma-alueen eteläpuolelle. Laajennetaan taajamatoimintojen aluetta esitetyn mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon Toramon ampumaradan (EA 2863) läheisyys. Liite 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOMMENTIT KOKOUKSEEN Sallan kunta Kunnanhallitus päättää esittää Lapin liitolle Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta seuraavaa: Sallan kunta pitää hyvänä sitä, että Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava kaikkine osineen jää voimaan maakuntakaavaehdotuksen hyväksymisen ja voimaantulon jälkeenkin. Mahdollisuus toteuttaa Soklin kaivoksen kuljetusratkaisu myös rautatievaihtoehtona on ehdottoman tärkeä kaivoksen tulevan toteuttamisen ratkaisun aikaansaamiseksi, oli toteuttajalla sitten Yara taikka joku muu toimija. Samoin Sallan kunta pitää hyvänä kaavaehdotuksessa tulvavesien pidättämistä Kemihaaran altaaseen ja Sallatunturin rinnealueiden laajennusta, sekä MU-alueen laajentamista Sallatunturin matkailukeskuksen

20 20 ympäristössä. Kaavaehdotuksessa on muiltakin osin otettu huomioon kunnan tekemät esitykset. Sallan kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen Savukosken kunta 1. Liikenneväylien kehittämisessä tulee huomioida myös maakunnassa vähemmällä liikenteellä oleva tiestö, jonka kunto ja turvallisuustilanne on huono. Tanhua-Hihnavaara välinen maantie 967 tulee peruskorjata. 2. Tuulivoiman mahdolliseen rakentamisen suhtaudutaan myönteisesti, jos se tapahtuu luontoon ja maisemaan sopien. Tuulivoiman hyödynnettävää aluetta tulee laajentaa koskemaan myös Laukkuvaaraa. 3. Tulvansuojelun nimissä Kemihaaran allasta ei tule rakentaa, vaan alue tulee kaavoittaa VE 1 mukaisesti luonnonsuojelu-alueena (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavassa osoitetaan valtatiet, kantatiet, seututiet ja tärkeimmät yhdystiet. Maantie 967 on osoitettu maakuntakaavassa seututienä. Täydennetään kaavaselostusta kunnan esittämän Tanhua-Hihnavaara -maantien peruskorjaustarpeen osalta. Laukkuvaara-Veneselän tuulivoimapotentiaalisen alueen (tv ) rajausta on valmisteluvaiheen kuulemisessa saadun palautteen perusteella (Metsähallitus) supistettu ulottumaan vähintään kahden kilometrin etäisyydelle lähimmistä suurten petolintujen tunnetuista pesäpaikoista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. 4. Vaelluskalojen esteetön nousu kutemaan Kemijoen latvavesille tulee turvata rakentamalla kalaportaat jokaiseen voimalaitokseen. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Lisätään määräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosmerkintää (EN 2323). 5. Varsinaisella poronhoitoalueella käytetty merkintä M-1, jolla osoitetaan metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue on parannusta aikaisempaan, sillä porotalouden merkitys on tärkeämpi kuin maatalouden. 6. Rautatien ratavaihtoehto C Kemijärveltä Pyhätunturin ja Pelkosenniemen kautta Sodankylään on paras, sillä se huomioi myös matkailun tarpeet parhaiten. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään

21 21 joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. 7. Ekologisten yhteystarpeiden merkintä selkeyttää ajatusta suojelualueiden verkostoitumisesta toisiinsa, jolloin se myös huomioidaan muussa kaavoituksessa. Lausunto (muut kunnat) Simon kunta Simon kunnalla ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Esitys vastineeksi Sodankylän kunta Kunnanhallitus päättää antaa Lapin liitolle Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta seuraavanlaisen lausunnon: Kunnan lausunto kaavaluonnoksesta on osin otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Sodankylän kunta pitää edelleen ratayhteysvaihtoehtoa Ab kokonaistarkastelultaan kannattavimpana vaihtoehtona ja toteaa, että se tulee sisällyttää hyväksyttävään maakuntakaavaan ainoana vaihtoehtona. Ratalinjausvaihtoehdot vaikuttavat ja rajoittavat merkittävästi Sodankylän kunnan yleis- ja asemakaavoitusta, koska maakuntakaavassa esitettävät ratavaihtoehdot tulisivat asianmukaisesti kaavatason tarkkuus huomioiden tutkia ja selvittää sekä osoittaa kuntakaavoihin. Kaava-aineiston perusteella ratalinjauksien häiriökäytävien kokonaisleveys voi vaihdella noin 80 metristä 400 metriin. Määräysten mukaan ratalinjauksille ei kuitenkaan olisi maakuntakaavaehdotuksessa ehdollista rakentamisrajoitusta. Usean ratavaihtoehdon esittäminen maakuntakaavassa vaikuttaisi merkittävästi kuntakaavoitukseen, jolloin tarkoituksenmukaisen suunnittelun ja resurssien kohdentamisen vuoksi kunta pitää tärkeänä keskittyä yhden vaihtoehdon tarkasteluun ja jatkosuunnitteluun, ottaen huomioon maakunnan kokonaisvaltaiset yhteystarpeet ja kehittäminen. Kunta esittää mahdollisuudeksi osoittaa maakuntakaavaehdotukseen vt 4 myötäilevän ratalinjauksen varsinaiseksi pääradan kaavamerkinnäksi ja vt 5 myötäilevän uuden mahdollisen ratalinjauksen yhteystarvemerkinnällä, jolloin se tulisi tulevaisuudessa yhtymään rakennettuun rataan Sodankylän kuntakeskuksessa. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetty Rovajärven ampuma-alueen laajennus on Puolustusvoimien tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Kaavaehdotuksen mukaan melualue (55 db) ei ulotu Sodankylän kunnan puoleiselle asutukselle. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Lisätään kaavamääräykseen rakentamisrajoitus koskemaan myös ratamerkintöjä. Kuntakaavoituksessa on syytä varautua vaihtoehtoisiin ratalinjauksiin. Maakuntakaavan ratalinjaukset tarkentuvat Sodankylän osalta Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Täydennetään kaava-aineistoa Rovajärven ampumaja harjoitusalueen meluvaikutusten osalta. Kaavan valmisteluaineiston ja maakuntakaavan Rovajärven Naturaarvioinnin perusteella Rovajärven laajennuksen jälkeen 55 db melualue tulisi laajenemaan huomattavasti kaavaehdotuksen mukaista melualuetta (me-1) laajemmin. Kaavaehdotuksen mukainen melualue (me-1) noudattaa kaava-aineistosta saadun tiedon perusteella nykyisen toiminnan aiheuttamaa melutasoa. Kaava-

22 22 aineistosta ei selkeästi käy ilmi, miten laajennusten arvioidut meluvaikutukset on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Kunta on valmis tarkastelemaan mahdollisia laajennusosia Sodankylän kunnan puolella tulevassa maakuntakaavatyössä, kunhan otetaan huomioon läheisten kylien asumisen ja lisärakentamisen edellytykset sekä Pyhä-Luoston kansallispuiston toiminnan yhteensovittaminen. Sodankylän kunta korostaa, että 55 db meluvaikutus ei saa ulottua Sodankylän kunnan puoleisten laajennuksien jälkeen kyläasutukseen ja sen välittömään läheisyyteen. Melualueen rajauksen mukainen alue tulisi merkitä Puolustusvoimien käyttöön tarkoitetuksi alueeksi. Tervolan kunta Tervolan kunnalla ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Ylitornion kunta Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että Ylitornion kunta esittää seututien 930 tieluokan noston kantatieksi ulottuvan koko tieosuudelle Aavasaksa-Muurola, koska tulevaisuudessa mahdolliset kaivosteollisuuden tarvitsemat raskaat kuljetukset voidaan hoitaa myös valtatie 21 kautta Aavasaksan suunnasta. Lausunto (ministeriöt) Liikenne- ja viestintäministeriö Tämänhetkisen ratkaisun mukaisten kahden ratavaihtoehdon sisällyttäminen maakuntakaavaan ei liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan ole ongelma. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa kuitenkin huomauttaa, että vaihtoehto Ab mahdollistaa parhaiten sujuvat yhteydet tiedossa olevilta kaivosalueilta Perämeren satamiin ja toisaalta valtakunnan pääradalta Jäämeren suuntaan ylipitkän aikavälin tarkasteluissa. Vaihtoehto Ab:n katsotaan tarjoavan sen vuoksi liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta parhaat lähtökohdat Rovaniemi-Sodankylä ratayhteyden jatkokehittämiseen. Maakuntakaavojen vanhasta vahvistusmenettelystä on luovuttu ja maakuntakaavan vahvistava viranomainen on jatkossa maakuntaliitto. Tämä voi olla ongelmallista tilanteissa, joissa edistämisvelvoite aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja haasteita valtiolle aiheuttaen ristiriitatilanteita. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että lopulliseen kaavaan sisällytetyt liikenneratkaisut on sovitettu yhteen myös liikennehallinnon kantojen kanssa. Päätöksellä ei kuitenkaan oteta kantaa hankkeen rahoittamisaikatauluun tai sen mahdolliseen ajankohtaan. Soklin liikennejärjestelyjä on selvitetty liikenneselvityksen jatkotyössä. Uusiin ohjeellisiin linjauksiin ei liikenne- ja viestintäministeriöllä ole huomauttamista. Tieverkolle on maakuntakaavassa esitetty myös eräitä hallinnollisia muutoksia. Liikenne- ja viestintäministeriö huomauttaa, että päätösvalta tieluokkien muutoksista on Liikennevirastolla. Asutuksen lisäämisen ja tiivistämisen edellytysten täyttyminen Rovaniemen lentokentän lentokonemelualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä tulisi arvioida maakuntakaavassa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajentaminen ratkaistaan Sodankylän osalta Pohjois- Lapin maakuntakaavassa, jolloin myös melualueen ulottuvuus tarkentuu. Seututien 930 on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä tieluokan nosto st kt (seututiestä kantatieksi) kaava-alueella sijaitsevalta osuudeltaan. Muilta osin tie sisältyy Länsi-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Länsi-Lapin maakuntakaavassa tie on osoitettu samalla merkinnällä. Esitys vastineeksi Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa on osoitettu Finavialta saatu Rovaniemen lentoaseman lentokonemelualue. Merkintään liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

23 23 Rovaniemen lentoaseman osalta. Liikenne- ja viestintäministeriö viittaa Finavian lausuntoon asiasta. Esitetyt kehittämiskäytävät ovat realistisia ja kertovat tavoitteesta keskittää toimintoja liikennejärjestelmän tehokkuutta ja yhdyskuntarakenteen paikallista tiiviyttä kasvattavasti. Maa- ja metsätalousministeriö Kaavaselostuksessa on käsitelty kaavan laadinnan kannalta tärkeitä strategioita. Kaavassa käsitellään muun muassa metsätaloutta. Strategista tarkastelua voisi täydentää Kansallisella metsä-strategia 2025:llä ja juuri valmistuneella Lapin metsäohjelmalla. Kansallinen metsästrategia linjaa valtakunnan tasolla metsien käytön tavoitteita. Strategian tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Suomen runsaita metsiä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän, kunhan luodaan monipuolista, uutta liiketoimintaa. Yksi metsästrategian tavoitteista onkin, että runkopuuta hakataan vuosittain 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Maakuntakaavassa ei ole laajennettu taajamatoimintojen alueita lentokonemelualueelle. Melualuemerkintää koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi teollisuus-, toimisto- ja liikerakennuksia. Maakuntakaavasuunnittelussa on sovellettu opasta Melun ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa Opas 2/2013. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Täydennetään kaavaselostusta esityksen mukaisesti. Lapin metsävarat ovat runsaat. Ne kasvavat enemmän mitä niitä hyödynnetään. Tämä tulisi nähdä maakunnan vahvuutena ja mahdollisuutena kehittää alueen elinkeinoelämää. Maa- ja metsätalousministeriö pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on pyritty edistämään maa- ja metsätaloutta. Ministeriö haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota maakuntakaavassa esiintyviin metsätaloutta rajoittaviin kirjauksiin. Koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys ja virkistysaluetta koskeva kaavamääräys tulevat rajoittamaan metsänkäsittelytoimenpiteitä. Lisäksi kaavaselostuksessa on maiseman huomioimiseen metsänkäsittelyssä liittyviä kirjauksia MU- ja matkailun vetovoima-alueella, sekä reittimerkinnän yhteydestä. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tunnistettu muiden maankäyttömuotojen rajoittavan metsien käsittelyä. Vaikutusten arviointia tulisi kuitenkin täsmentää selvittämällä rajoitettuun metsätalouskäyttöön tulevien alueiden määrä ja niiden vaikutus hakkuumääriin ja kantorahatuloihin. Vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huomioon maakuntakaavan yleiskaavoitusta ohjaava vaikutus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisemallisesti herkkiä alueita sekä virkistysalueita koskevat suunnittelumääräykset ovat yhteneviä muiden osa-alueittain laadittujen Lapin maakuntakaavojen kanssa. Suunnittelumääräysten tavoitteena on ohjata metsienkäsittelytoimenpiteiden suunnittelua ottamaan huomioon maisema- ja virkistysarvot. Metsien käsittelyä toteutetaan kuitenkin metsälain nojalla. Maakuntakaavan merkintöihin liittyvät suunnittelumääräykset tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa eikä maakuntakaavatasolla ole tarkoituksenmukaista arvioida täsmällisempiä vaikutuksia hakkuumääriin tai kantorahatuloihin. Merkintöihin liittyvät tavoitteet ja sisällöt ovat riippuvaisia aluevarausten sijainnista ja luonteesta. Täydennetään vaikutusten arviointia maakuntakaavan yleispiirteisellä tasolla sekä lisätään yhteenvedot maankäyttövarausten pinta-aloista.

24 24 Kaavaehdotuksessa on merkitty laajoja alueita maa- ja metsätalousalueeksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Merkinnän osalta haluamme kiinnittää huomiota kaavaselostuksen tekstiin. Kaavamerkinnän mukaisesti alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Kaavaselostuksen tekstin perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että merkinnän tarkoituksena on ennemmin metsätalouden ohjaaminen kuin ulkoilun ohjaaminen. Tekstissä todetaan seuraavaa: Ulkoilureittien varrella ja tukikohtien läheisyydessä tulisi turvata riittävä peitteisyys maaston korkeussuhteiden ja avoimuuden mukaan. Reittien varsilta voidaan tapauskohtaisesti avata näkymiä kaukomaisemaan tai kauniille luontokohteille. Tavoitteena on saada reittien ympärille hoidettu virkistysmetsä. Terveet, hyvin hoidetut, eri puulajeja kasvavat ja monen ikäiset metsiköt tekevät maisemasta vaihtelevan ja ne sopivat hyvin virkistäytymiseen. Merkinnällä tulisi maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan ohjata ulkoilua siten, että sen metsätaloudelle aiheuttamat haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Merkintää ei pitäisi käyttää ohjaamaan metsänkäsittelyä, mikä on alueen pääkäyttötarkoitus. Alueen metsänkäsittelyssä otetaan huomioon muun muassa metsälaki, metsänhoitosuositukset ja metsäsertifiointi. Lapissa on metsien käytön osalta esiintynyt eri maankäyttömuotojen yhteensovittamistarvetta. Maa- ja metsätalousministeriö haluaa korostaa, että maankäytön yhteensovittamisessa tulisi löytää ratkaisuja, joista kaikki hyötyvät. Metsänkäsittelyn rajoittaminen kaavamääräyksillä vähentää metsänomistajan metsästään saamia tuloja. Rajoitteet myös vähentävät halukkuutta hoitaa metsää, jolloin maisema-arvot saattavat kärsiä. Metsänkäsittelynrajoitusten sijaan tulisi kaavoituksen keinoin edistää markkinamekanismien toimintaa. Mikäli kaavalla rajoitetaan metsänkäsittelyä, ei pääse syntymään markkinoita maiseman hoitamiseksi. Maanomistajien halukkuus hoitaa maisemaa lisääntyy, mikäli he saavat siitä tuloa. Lapissa metsätalouden tuotto on luonnostaan alhainen. Kaavoihin tulevat metsänkäsittelynrajoitukset alentavat metsätalouden kannattavuutta entisestään. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaan sekä metsätalous että matkailu ovat Lapin kärkitoimialoja. Aluerakennekartassa osoitetaan keskeiset matkailun kehittämisvyöhykkeet, jotka sijaitsevat Lapin tärkeimpien matkailukeskusten ympärillä. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetut maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), sijoittuvat matkailukeskusten läheisyyteen sekä virkistyskalastuksen ja melonnan kannalta tärkeiden jokien varsille. Maakuntakaavan MU-alueilla korostetaan metsätalous- ja matkailutoimintojen yhteen sovittamisen tarvetta. Maakuntakaavan tavoitteena on ohjata metsien käsittelyn suunnittelua ottamaan huomioon matkailun ja virkistyksen tarpeet. Metsien käsittelyä toteutetaan kuitenkin metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on pyritty yhteen sovittamaan erilaisia maankäyttöintressejä. Metsätoimijat on osallistettu maakuntakaavaprosessiin. Metsätalous on maakuntakaava-alueella laajin päämaankäyttöluokka. Lähtökohtaisesti metsien käsittelyä toteutetaan metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Maakuntakaavan tavoite matkailu- ja virkistystoimintojen tarpeiden huomioon ottamisesta on maankäytön yhteen sovittamisen näkökulmasta kohtuullista. Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla maakuntakaavaehdotus koskee ensisijaisesti muinaisjäännösten suojelun ja arkeologisen kulttuuriperinnön huomioimista kaavaehdotuksessa. Kulttuuriympäristön suojelun huomioonottamisesta muilta osin, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman osalta, lausuu tarvittaessa ympäristöministeriö. Kaavaehdotuksesta on antanut lausuntonsa myös Museovirasto, joka on kulttuuriperinnön ja - ympäristön suojelusta vastaava opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijaviranomainen. Kulttuuriympäristön suojelu ja valtakunnallisesti merkittävien arvojen säilyminen on huomioitu koko kaava-aluetta koskevissa kaavamääräyksissä sekä alueiden kehittämis- ja suunnitteluperiaatteissa. Osalla alueista maakuntakaava jää ainoaksi kaavatasoksi. Koko maakuntakaavaa koskevissa suunnittelumääräyksissä on todettu, että muinaisjäännökset tulee maankäytön suunnittelussa ottaa huomioon. Suunnittelumääräyksissä voisi vielä korostaa muinaisjäännöksiä koskevien selvitystarpeiden huomioonottamista maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kemihaaran altaan osalta kaavaselostusta tulisi täydentää Täydennetään koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä: Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on

25 25 arkeologiseen kulttuuriperintöön aiheutuvien vaikutusten osalta. Muilta osin opetus- ja kulttuuriministeriö viittaa Museoviraston antamaan lausuntoon ja siinä esitettyihin huomioihin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Puolustusministeriö Maakuntakaavaehdotuksen alueella on maanpuolustukselle välttämättömiä ja kehitettäviä sotilasalueita, kuten Jääkäriprikaatin ja Lapin lennoston alueet, Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue, varasto-, valvonta-, vara lasku- ja viestialueet. neuvoteltava Museoviraston kanssa sekä varauduttava tarpeellisiin selvityksiin. Täydennetään kaavaselostusta arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että maakuntakaava sisältää merkittävän osan Suomen ja Euroopan Unionin ulkorajasta. Kaavaehdotuksen alueella olevien sotilasalueiden toiminta- ja kehittämisedellytykset tulee maakuntakaavassa turvata. Ministeriö pitää tärkeänä, että kaavassa turvataan myös alueeseen liittyvät rajavalvonnan toimintaedellytykset. Puolustusministeriö esittää kohtaan Koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset" suunnittelumääräyksiin seuraavat täydennykset: Ensimmäisen kappaleen loppuun... Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen erityisolosuhteisiin ja huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistämisestä. Uutena kappaleena suunnittelumääräyksiin esitetään (esim. tuulivoimaan koskevan kappaleen edelle)...alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maapuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava niille riittävät alueelliset toimintaedellytykset. Puolustusministeriö viittaa muilta osin liitteinä oleviin Pääesikunnan ( , AL22783) ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Esikunnan ( , BM399) lausuntoihin ja pyytää, että myös niissä esitetyt asiat otetaan huomioon maakuntakaavaehdotuksen jatkovalmistelussa. Sisäministeriö Maakuntakaava on tehty suunnittelumääräysten mukaisesti ja erityisesti pelastusosaston näkökulmasta on olennaista, että tulva-, sortuma- ja vyörymävaara-alueet on osoitettu yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistämistä ei ole tarpeen toistaa maakuntakaavan määräyksissä. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on huomioitu puolustusvoimien ja rajavalvonnan alueidenkäytölliset tarpeet. Lisätään esitetyn mukainen määräys koko maakuntakaava-aluetta koskeviin suunnittelumääräyksiin.

26 26 Rovaniemen-Itä-Lapin maakuntakaavassa on otettu huomioon onnettomuusriskejä aiheuttavat toiminnot ja vaaralliset kuljetukset, huomioitu tulvavaara-alueet ja otettu kantaa tulviin liittyvien riskien ehkäisemiseen kaavamääräyksillä ja toimintojen sijoittamisella sekä taajamatulvien ja tulvien hallintasuunnitelmien huomioon ottamiseen. Pelastusosaston näkemyksen mukaan maakuntakaava on valmistelu siten, että valtakunnalliset alueidenkäytön yleis- ja erityistavoitteet on otettu huomioon. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriöllä ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö toteaa lausuntonaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta seuraavaa. Lausunnossa kaavaehdotusta on tarkasteltu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja muiden ympäristöministeriön toimialaa koskevien merkitykseltään valtakunnallisten asioiden näkökulmasta. Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä palvelurakenne Kaavaehdotukseen sisältyvä Rovaniemen kaupunki on Lapin maakuntakeskus ja näin ollen Rovaniemen kaupungilla ja kaupunkiseudulla on keskeinen merkitys osana valtakunnallista aluerakennetta ja kaupunkiverkostoa, jonka kehittämisedellytyksillä on valtakunnallista merkitystä. Kaavaehdotuksessa Itä-Lapin aluerakenne ja Rovaniemen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne tukeutuu pitkälti olemassa olevaan rakenteeseen. Rakenteellisten ratkaisujen osalta kaavaehdotuksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu asianmukaisesti huomioon. Kaavaehdotus sisältää vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ja mitoitusta koskevan ratkaisun. Keskustatoimintojen alueiden, kohteiden ja alakeskusten lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköitä on osoitettu erillisillä merkinnöillä KM tai km keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Nämä kolme merkintää on sijoitettu yhdyskuntarakenteen sisään. Rovaniemen Eteläkeskuksen läntisen alueen merkintään km 167 liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vain sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa- ajan alueina. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 :n mukaan vähittäiskapan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Rovaniemen keskustan kaupallisten palvelujen ja muiden kaupallisten lähipalvelujen säilymisen ja kehittämisedellytysten kannalta on tärkeää, että edellä mainittu kaupan laatua koskeva kaavamääräys tulee säilymään hyväksyttävässä kaavassa siten kuin maakunnan liitto kaava ehdotuksessaan esittää. Tämä on erityisen Säilytetään kaavamääräys esitetyn mukaisesti.

27 27 tärkeää sen vuoksi, että edellä mainitun merkinnän mitoitus on varsin suuri. Elinympäristön laatu Eräät kaavaehdotuksessa osoitetut maa-ainesten ottoalueet ja uusien liikenneyhteyksien linjausten osat sijoittuvat kaavassa osoitetuille tärkeille pohjavesialueille. Näiden alueiden osalta tulee varmistaa, että kaavassa otetaan huomioon ympäristönsuojelulain mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Tärkeitä pohjavesialueita koskevalla kaavamääräyksellä tulee varmistaa, ettei kaavassa näille alueille osoitetusta toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Maakuntakaavassa on osoitettu 1. ja 2. luokan pohjavesialueet. Merkintään liittyy suunnittelumääräys pohjaveden laadusta ja määrästä. Pohjavesialueille sijoittuville maa-ainesten ottoalueille on annettu kohdekohtainen suunnittelumääräys pohjavesialueen huomioon ottamisesta. Lisätään uusille maantie- ja ratamerkinnöille suunnittelumääräys pohjavesialueiden huomioimisesta. Kulttuuriperintö Kaavaehdotuksessa on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja alueita neljällä erilaisella merkinnällä. Näitä ovat rakennussuojelukohde SR ja SR1, kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde mav sekä muinaismuistokohde SM. Merkinnän SR kuvaukseen ei sisälly mainintaa kohteen valtakunnallisesta merkittävyydestä. Kaikki valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja alueet tulee osoittaa kaavassa merkinnällä, josta ilmenee yksiselitteisesti kohteen tai alueen valtakunnallinen merkittävyys. Tämän vuoksi ne kaavaehdotuksessa merkinnällä SR osoitetut kohteet, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, tulee merkitä kohteen valtakunnallista merkitystä kuvaavalla merkinnällä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueiden Juujärven kylä (mav 8145), Suvannon kylä (mav 4616) ja Kuoskun kylä (mav 5915) rajaukset poikkeavat alueiden virallisista rajauksista. Ne tulee merkitä kaavaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueita koskevan vuoden 1995 inventoinnin rajausten mukaisesti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kairala (mav 4819) on merkitty kaavaehdotukseen maisema-alueiden päivitysinventoinnin mukaisena, voimassa olevan inventoinnin rajausta laajempana alueena. Alue on syytä merkitä kaavaan voimassa olevan vuoden 1995 inventoinnin mukaisena rajauksena. Kaavaehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaana maisemana osoitettu merkintä mav 8145 Pelkosenniemen kirkonkylästä itä-koilliseen ei ole vuoden 1995 inventoinnin mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Merkintä on syytä korjata vastaamaan alueen arvoja. Maakuntakaavassa merkinnällä SR osoitetaan myös maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita, jotka voivat olla myös maakunnallisia tai seudullisia kohteita. SR1-merkinnällä osoitetaan kirkkolailla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisesti tärkeitä alueita tai kohteita. Täydennetään SR-merkinnän kuvausta. Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla, rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia alueita tai kohteita. Maakuntakaavaan liittyvät kaavamerkintöjen kohdekohtaiset aluekuvaukset, joista ilmenevät yksiselitteisesti kohteen varausperusteet. Tarkistetaan maisema-aluerajaukset vuoden 1995 inventointien mukaisiksi. Mikäli RKY 2009 ja maisema-alue 1995 ovat päällekkäisiä, osoitetaan maakuntakaavassa kohde mav-merkinnällä uloimman rajauksen mukaisesti. Kaavaan kuuluvissa aluekuvauksissa esitetään kohdekohtaiset varausperusteet maakuntakaavamerkinnöille. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema Keminsaarten niityt. Korjataan kohde omaksi merkinnäkseen. Luonnonsuojelulain 32 :n nojalla perustettu Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue on merkitykseltään valtakunnallinen ja se on tämän vuoksi perusteltua osoittaa kaavassa sopivalla merkinnällä, esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävänä maisemanhoitoalueena. Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue sisältyy maakuntakaavan merkintään Kairalan kylä Luiron kylä (mav 4819). Kaavaan kuuluvissa aluekuvauksissa on esitetty varausperuste, jossa tuodaan esille, että alue on myös LSL:n 32 :n mukainen valtakunnallisesti merkittävä maisemanhoitoalue.

28 28 Kaava-asiakirjoista ei ilmene kaavaehdotuksessa osoitettujen uusien voimajohtojen vaikutus valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristökohteisiin. Näitä ovat Sirniön kylä (mav 4619), Saunavaara ja Kiemunkivaara (mav 8145). Sama koskee maaainesten ottoalueen/kohteen merkintää (EO 2473) Pirttikosken voimalaitosyhdyskunnan (mav 4600) alueella. Kaava-asiakirjoista tulee riittävällä tavalla ilmetä edellä kuvatut vaikutukset ja niiden huomioon ottaminen kaavaratkaisussa siten, että edellä mainittujen valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden arvojen säilyminen voidaan turvata. Täydennetään vaikutusten arviointia voimajohtojen ja maa-ainesten ottokohteen kulttuuriympäristökohteisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Sirniön kylän osalta kyseessä on olemassa oleva voimajohtokäytävä. Saunavaaraa ja Kiemunkivaaraa sivuava voimajohto on osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkinnällä Kemihaaran suunnitellun voimalaitoksen ja Kokkosnivan voimalaitoksen välille. Yhteystarvemerkinnän osalta sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Pirttikosken voimalaitosyhdyskunnan läheisyydessä sijaitseva maa-ainesten ottokohde (EO 2473) on olemassa oleva. Luonnonarvot Kaavan suhde Natura alueisiin Kaava-asiakirjoihin sisältyvissä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamissa arvioinneissa on käsitelty Kemihaaran allasta koskevan vesialueen merkinnän W-l (2903), Sallatunturin matkailupalvelujen aluetta koskevan merkinnän RM (1433) sekä Rovajärven ampuma- ja harjoitusaluetta koskevan puolustusvoimien alueen merkinnän EAH vaikutuksia Natura alueiden luonnonarvoihin. Kemihaaran allasta koskevan vesialueen merkinnän W-1 ja Sallatunturin matkailupalvelujen aluetta koskevan merkinnän RM osalta arvioinneissa on päädytty siihen, että kaavavarausten mukainen toiminta heikentäisi merkittävästi Natura verkostoon kuuluvien alueiden suojelun perusteina olevia luonnonarvoja. Edellä mainitut arvioinnit ovat parhaillaan luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämillä lausunnoilla. Vaikka kyseiset lausunnot eivät ole vielä käytettävissä, on tehtyjen arviointien perusteella ilmeistä, että maakuntakaavaehdotus on näiden alueiden osalta luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen. Kaavan hyväksyminen näiden alueiden osalta esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisen päätöksen. Asia on näiden merkintöjen osalta siirrettävä ympäristöministeriölle valtioneuvoston päätöksen valmistelua varten. Myönteinen päätös edellyttää, että kyseisille Natura verkoston suojelutavoitteiden kannalta ristiriidassa olevien maankäyttövarausten toteuttamisen mukaisille toiminnoille ei ole muita vaihtoehtoja, niiden toteuttaminen on tarpeen erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn vuoksi ja että Natura verkostolle aiheutuva luontoarvojen heikentyminen korvataan. Kemihaaran allasta koskevaan merkintään W-1 liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan rakentamisen vesistö- ja ympäristövaikutuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja haitallisia vaikutuksia on pyrittävä lieventämään. Altaan mahdollinen rakentaminen tapahtuisi vesilain säätely järjestelmän puitteissa, joten suunnittelumääräyksen ohjausvaikutus jäisi heikoksi. Suunnittelumääräyksessä edellytetään myös, että tekoaltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelu- ja lupamenettelyssä on varmistettava valtioneuvoston LSL 66 :n nojalla tehdyn päätöksen toteuttamisedellytykset niin, että Natura verkoston yhtenäisyydelle ja luonnonarvoille aiheutuvat heikennykset tulevat korvatuiksi. Tässä muodossa hyväksyttävän suunnittelumääräyksen Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Luonnonsuojelulain 68 :n mukaan Natura verkostoon kuuluvien alueiden suojeluperusteet on otettava huomioon myös

29 29 myötä maakuntakaava loisi edellytykset Natura verkoston heikentämiselle, mutta jättäisi heikennyksen korvaamisen ratkaisematta. Luonnonarvojen asianmukaisen ja oikea-aikaisen säilymisen varmistamiseksi suunnittelumääräyksen sijaan merkintään W-1 tulisi liittyä suojelumääräys, jolla varmistetaan, että Natura verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvoja merkittävästi heikentäviin toimenpiteisiin ei saa ryhtyä ennen valtioneuvoston luonnonsuojelulain 66 :n nojalla tekemässä päätöksessä määrättyjen, alueiden luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavoja laadittaessa kaavan tehtävän ja tarkoituksen edellyttämällä tavalla. Muutetaan W-1 aluetta koskevaa suunnittelumääräystä: Tekoaltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelu- ja lupamenettelyssä on varmistettava, että valtioneuvoston LSL 66 :n nojalla tekemässä päätöksessä määräämät Natura verkoston yhtenäisyydelle ja luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tulevat toteutetuiksi. Maakuntakaavatasolla tekoallas (W-1) on osoitettu yleispiirteisesti ilman yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai tietoa teknisistä ratkaisuista. Altaan toteutussuunnittelulla voi olla vaikutuksia myös korvaaviin toimenpiteisiin. Yleispiirteisestä maakuntakaavasuunnitelmasta päätettäessä korvaavia toimenpiteitä ei ole tarkoituksen mukaista suunnitella yksityiskohtaisesti toteutustasolle asti. Korvaaviin toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi ennallistavia ja/tai kohdennettuja hoitotoimenpiteitä, joiden toteutusaika voi olla pitkä. Määräyksen sitominen toimenpiteiden toteutuneisuuteen ei ole perusteltua. Hallituksen esityksen HE 77/2014 perusteluissa todetaan, että korvaavat toimenpiteet voisivat olla esimerkiksi uusia Natura alueita tai olemassa olevien laajennuksia. Korvaavat toimet voivat olla myös kohdennettuja hoitotoimenpiteitä, joilla parannetaan heikennysten kohteena olevien luontoarvojen tilaa. Lisäksi todetaan periaatteena olevan, että korvaavien toimien toimeenpanon tulisi käynnistyä ennen heikentymistä aiheuttavia toimia. Natura-alueita koskevan selvityksen mukaan: Valtioneuvoston on suunnitelman toteuttamista koskevassa päätöksessä määrättävä Natura verkoston yhtenäisyydelle tai luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä, joten ehdollinenkin yleispiirteisen suunnitelman (maakuntakaava) hyväksymispäätös edellyttää tietoa kompensaatiomahdollisuuksista ja ainakin yleispiirteisesti tarvittavista toimenpiteistä siinä tapauksessa, että suunnitelman tavoitteiden mukainen hanke toteutettaisiin. Lopullisista korvaavista toimenpiteistä määrääminen edellyttää, että ehdollisen hyväksymispäätöksen jälkeen hankesuunnitelmat ja sitä vastaavat kompensaatiotoimenpiteet on vielä erikseen hyväksytettävä valtioneuvostolla. Kaava-asiakirjoihin ei sisälly arviointia Raiskion tuulivoimaloiden alueen merkinnän tv (2300) vaikutuksista Natura-alueiden perusteena oleviin luonnonarvoihin. Kaava-asiakirjoissa todetaan tuulivoimaloiden alueen merkinnän yhteydessä, että yli 2 kilometrin Muutetaan Raiskion tuulivoimaloiden alueen (tv 2300) rajausta siten, että etäisyys Litokairan Naturaalueelle on vähintään kaksi kilometriä.

30 30 etäisyydelle Natura-alueesta osoitetulla tuulivoimaloiden alueella ei etäisyydestä johtuen ole Naturaan kohdistuvia vaikutuksia. Naturaalueita koskevan kaavan vaikutusten arvioinnin mukaan lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan tuulivoimaloiden alueen vaikutukset Litokairan Natura-alueeseen tulevat arvioitaviksi, mikäli aluevaraus etenee hankkeeksi. Naturaalueen Litokaira (SL 4079) suojeluperusteena on petolintulajeja, joiden osalta ei pelkän noin 2 km:n etäisyyden perusteella ole riittävää varmuutta siitä, että tuulivoimaloiden alueen toteuttaminen ei heikentäisi merkittävästi kyseisen Natura-alueen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi tulee tehdä ennen maakuntakaavan hyväksymistä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava Raiskion tuulivoimaloiden alueen osalta maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Valtakunnallisesti arvokkaiden suoalueiden luonnonarvojen huomioon ottaminen Marraskuussa 2015 valmistunut soidensuojelutyöryhmän ehdotus sisältää yhteensä 747 valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta. Niistä ei laadita luonnonsuojelulain 7 :n mukaista suojeluohjelmaa. Alueiden huomioon ottaminen maakuntakaavoissa perustuu maakuntakaavan sisältövaatimukseen, jonka mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Näitä valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa eikä niistä ole mainintaa kaavaasiakirjoissa. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavassa on koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Täydennetään kaavaselostusta. Kaava-alueella sijaitsee 10 valtakunnallisesti arvokasta valtion omistamaa suoaluetta, joista on tarkoitus tehdä suojelupäätökset keväällä Alueiden pinta-ala on yhteensä yli 9000 ha, mistä lakisääteisesti suojeltavien alueiden osuus on yli puolet. Näihin alueisiin liittyy myös yksityisten maanomistajien hallinnassa olevia valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita. Lisäksi kaava-alueella on kuusi yksityisten maanomistajien hallinnassa olevaa erillistä valtakunnallisesti arvokasta suoaluetta. Näiden pinta-ala on yhteensä noin ha. Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaiksi suoalueiksi tunnistetut kaava-alueelle sijoittuvat alueet eivät ole olleet tiedossa kaavaa valmisteltaessa. Koska näillä alueilla on tunnistettu olevan valtakunnallisia suoluonnon arvoja, ne on luonnonarvojen vaalimista koskevan MRL 28 :n mukaisen sisältövaatimuksen näkökulmasta perusteltua ottaa huomioon kaavaehdotuksen viimeistelyssä siten, että näille alueille ei osoiteta maakuntakaavassa alueiden luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Valtion maille sijoittuvat luonnonsuojelulain nojalla toteutettavat alueet ja yksityiset luonnonsuojelualueet liitto voi osoittaa kaavassa merkinnällä SL. Muiden arvokkaiden suoalueiden luonnonarvojen säilymistä liitto voi edistää osoittamalla ne kaavassa tapauskohtaisesti harkiten osa-aluemerkinnällä luo tai suojelualueen yleismerkinnällä S. Soidensuojelutyöryhmän käytössä ollut Lapin soiden inventointiaineisto on saatavissa Lapin ELY-keskuksesta. Lapin maakuntakaavoissa osoitetaan lailla ja asetuksella perustetut luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston periaatepäätösten mukaiset luonnonsuojeluohjelmien mukaiset alueet. Maakuntakaavassa ei ole alueille osoitettu luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Valtion maille sijoittuvat luonnonsuojelulain nojalla toteutettavat alueet on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueet voidaan osoittaa maakuntakaavassa luonnonsuojelualueina (SL), kun alueita koskevat suojelupäätökset on tehty. Perustetut yli 50 ha yksityiset luonnonsuojelualueet on osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena (SL). Valmistelussa olevia yksityisiä luonnonsuojelualueita maakuntakaavassa ei osoiteta.

31 31 Yhteysverkostot Kaavaehdotuksessa osoitettu liikennejärjestelmä ja yhteysverkosto perustuvat pääosin alueella olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä tieverkon tietyiltä osin sen merkittävään parantamiseen. On myös huomattava, että Rovaniemen ja Itä-Lapin alueelle sijoittuviin Soklin ja Suhangon kaivoksia koskevissa vaihemaakuntakaavoissa on osoitettu liikenneyhteyksille uusia varauksia, jotka tulisivat toteutuessaan vaikuttamaan alueen liikenne järjestelmään ja yhteysverkostoon. Kaavaehdotuksessa on osoitettu ohjeellisella merkinnällä pääradan vaihtoehtoiset linjaukset Ab (Rovaniemi-Sodankylä) ja C (Kemijärvi-Sodankylä). Vaihtoehtojen tarkoittamat ratalinjaukset jatkuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Maakuntakaavalla tulisi ratkaista valtakunnalliseen rataverkkoon kuuluvien rataosuuksien sijainti ja suhde ympäröivään alueiden käyttöön. Kahden vaihtoehtoisen linjauksen osoittamista kaavassa ei voida tästä näkökulmasta pitää hyvänä ratkaisuna. Sitä voidaan tässä tapauksessa kuitenkin pitää perusteltuna, koska ratalinjauksen valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös tämän maakunta kaava-alueen ulkopuolisessa maakuntakaavoituksessa. Kaava-asiakirjoissa on syytä kuvata selkeästi vaihtoehtoisten linjausten kaavaan jättämisen perusteet sekä se, miten suunnitteluprosessi tältä osin etenee. Kun otetaan huomioon alueen ympäristön erityispiirteet ja herkkyys, tulee liikenteellisten kysymysten ohella antaa erityistä painoarvoa ympäristöhaittojen minimoimiselle tehtäessä tulevan suunnittelun yhteydessä valinta näiden vaihtoehtoisten linjausten välillä. Tämä on tärkeää erityisesti vaihtoehtoisten linjausten läheisyyteen sijoittuvien luonnonsuojelualueiden ja tärkeiden pohjavesialueiden arvojen säilymisen varmistamiseksi. Lopuksi Ympäristöministeriö katsoo, että edellä esitetyt näkökohdat tulee ottaa huomioon Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa koskevan ehdotuksen viimeistelyssä siten, että kaavaratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle säädetyt sisältövaatimukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja muiden ympäristöministeriön toimialaan liittyvien merkitykseltään valtakunnallisten asioiden näkökulmasta. Soklin ja Suhangon kaivoshankkeiden vaihemaakuntakaavat on otettu huomioon Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan taustaselvityksissä ja kaavaratkaisuissa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Ohjeelliseen vaihtoehtoiseen pääratalinjaukseen liittyy suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot ja olemassa oleva asutus sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Täydennetään kaavaselostusta. Lausunto (viranomaiset) Finavia Oyj Rovaniemen lentoasema on Oulun jälkeen pohjoisen Suomen merkittävin lentoasema. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden mukaisesti Finavian on huolehdittava merkittävien lentoasemien toimintaedellytysten turvaamisesta. Tämän vuoksi Finavia vastustaa asutuksen lisäämistä ja tiivistämistä lentokonemelualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Finavia katsoo, että näiden edellytysten täyttyminen tulee arvioida maakuntakaavassa Rovaniemen lentoaseman osalta. Esitys vastineeksi Maakuntakaavassa on osoitettu Finavialta saatu Rovaniemen lentoaseman lentokonemelualue. Merkintään liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa ei ole laajennettu taajamatoimintojen alueita lentokonemelualueelle. Melualuemerkintää koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi teollisuus-, toimisto- ja liikerakennuksia. Maakuntakaavasuunnittelussa on sovellettu opasta Melun ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa Opas 2/2013. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä.

32 32 Rovaniemen lentoaseman lentokonemelualueet L den 55 ja 60 db on merkitty kaavaan. Merkinnän selitteeseen on kirjattu tunnusluvun olevan L den (07-22) ja että kyseessä on likimääräinen ennustettu raja vuodelle Tunnusluku L den sisältää päivä-, ilta- ja yöajan liikenteen painotettuna siten, että ilta-ajan liikenteen meluun on lisätty 5 db ja yöajan liikenteen meluun 10 db. Tämän vuoksi aikamääre tunnusluvun L den yhteydessä on virheellinen. Tämän lisäksi Finavia pyytää poistamaan termin "likimääräinen ennustettu raja" ja ehdottaa kaavamerkinnäksi "Rovaniemen lentoaseman vuodelle 2025 ennustettu L den 55 ja 60 db lentokonemelualue". Lisäksi Finavia edellyttää, että kaavamateriaaliin merkitään viittaus lentokonemelualueen lähdeaineistoon Finavia, Rovaniemen lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste 2025, A2/ Fingrid Oyj Fingrid Oyj:llä ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Geologian tutkimuskeskus (GTK) Maakuntakaavan perustaksi tehtiin erillinen selvitys geologisista luonnonvaroista, joka perustui pääasiassa olemassa oleviin tietoihin. Pohjavesitarkastelun, luonnonvarojen kulutustarkastelun ja raportin kokoamisen teki Sito Oy. Se tilasi GTK:lta tiedot maa-aineksista, turvevaroista, kalliokiviaineksista, luonnonkivistä, teollisuusmineraaleista sekä metallisista malmeista. Kaava-alueen geologiset perustiedot on esitetty suppeasti, mutta kaavoitusvaiheen tavoitteisiin nähden riittävästi. Osassa aluetta tutkimustietoa on ollut käytössä runsaasti, mutta laajoilla alueilla tiedot geologisista luonnonvaroista ovat edelleen puutteellisia. Sivujen tekstirakenne on epätasapainoinen ja vaikeasti luettava siten, että asioiden kuvaukset eivät ole suhteessa niiden merkittävyyteen; esimerkiksi kaivosten kuvaus suhteessa korukiviin tai ryhmittely, joka ei ole looginen vaan pomppii aiheesta toiseen. Luettavuutta saattaisi parantaa, jos aluksi kuvattaisiin kallioperän yleiset piirteet ja tässä yhteydessä eri kivilajeihin liittyvät metallisetja mineraaliset esiintymät sekä mahdolliset kalliokiviainesalueet. Seuraavaksi kuvattaisiin maaperän yleiset piirteet ja niihin liittyvät kiviaines, sora- ja hiekkavarat sekä turvevarat ja merkittävimmät pohjavesialueet. Lopuksi voitaisiin pohtia edellä esitetyn taloudellista merkitystä sekä suojelu- ja logistiikkavaikutusta. Muutamia korjauksia geologisiin termeihin on syytä tässä vaiheessa tehdä. Sivulla 38 oleva platinaryhmäesiintymä pitäisi olla platinaryhmän alkuaine-esiintymä ja viherkivivyöhyke tulee olla vihreäkivivyöhyke, sivulla 40 fosforisia mineraaleja ilmaisun sijasta fosforipitoisia, sivulta 41 voisi poistaa lauseen "Posiolta löytyy näyttävää, ja samalta sivulta ametistikorukaivos on ametistikaivos. Sivulla 42 voisi tarkentaa Soklin kaivoksen valmisteluita siten, että mainitaan valmisteluiden keskeytyneen 2015 loppuvuodesta. Lisäksi tiivistelmän sivulla 13 voitaisiin kohta " kaivostoiminta on todennäköistä" korvata sanalla mahdollista, koska kaivoksen perustaminen on todella harvinainen tapahtuma, Lapissakin. Tarkistetaan merkinnän kuvaus. Tarkistetaan merkinnän kuvaus. Täydennetään kaavaselostuksen lähdeaineistoa esitetyn mukaisesti. Tarkistetaan kaavaselostusta esitetyn mukaisesti.

33 33 Lapin ELY-keskus Vaikutusten arviointi Maakuntakaavaehdotusta varten on laadittu lisäselvityksiä kaavan vaikutuksista luonnonympäristöön ja täydennetty kaavan vaikutusten arviointia. Kaavaehdotukseen on lisäselvitysten tulosten perusteella tarkennettu ja vähennetty sellaisia toimintoja, joilla on arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia luonnonarvoihin ja muihin erityisiin arvoihin. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maakuntakaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin edelleen puutteita, erityisesti pinta- ja pohjavesien tilan vaikutusten arvioinneissa. Esimerkiksi Kemihaaran altaan toteutumisen vaikutusten arviointi Kemijoen vesistöön ja alueen vesiensuojelun toteutumiseen jää kaava-aineistossa varsin vähäiseksi. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tulisi tuoda selkeämmin esille myös uuden tai muuttuvan toiminnon positiivisten vaikutusten lisäksi niiden negatiiviset vaikutukset, jotta kokonaisvaikutuksen arviointi olisi mahdollista. Luonto Luonnon monimuotoisuuden edistäminen Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian , päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Vesialue, tekojärvi merkinnällä osoitettua aluetta koskevassa vaikutusarvioinnissa todetaan mm., että negatiiviset vaikutukset kohdistuvat etenkin reheviin suo- ja tulvaluontotyyppeihin ja niille ominaisiin kasvi lajeihin, joiden uhanalaisuusstatus on korkea. Lisäksi todetaan, että altaan linnustovaikutukset ovat merkittävän haitalliset, sillä allas vähentää monen uhanalaisen lajin elin ympäristöjä ja alue on useille näistä keskeinen pesimäalue. Asiakirjoissa esitetyn vaikutusten arvioinnin mukaan merkintä on ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätöksen kanssa. Natura 2000 Lapin liitto on pyytänyt ELY-keskuksen lausuntoa Kemihaaran altaan, Salla tunturin matkailupalveluiden alueen laajennuksen ja Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisista Natura-arvioinneista. ELYkeskus antaa näistä Natura-arvioinneista erilliset lausunnot. Luonnonsuojelulain 68 :n mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää Natura verkoston alueiden suojelun perusteena olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia, niiden säilyttämiseen, lisäämiseen tai parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Suojeluperusteet on otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennus lain mukaisia kaavoja laadittaessa kaavan tehtävän ja tarkoituksen edellyttämällä tavalla. ELY-keskus katsoo, että maakuntakaava ei kaikilta osin edistä tavoitteiden saavuttamista. Maakuntakaavatyössä on selvitetty aluevarausten osalta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarvetta. Naturaalueisiin kohdistuvia vaikutuksia on koottu kahteen selvitykseen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, arvio vaikutuksista ja Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, Natura-arviointitaulukko (liite 2). ELY-keskus katsoo, että kyseessä ei ole luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi, vaikka liite 2 onkin otsikoitu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-arviointi. Täydennetään vaikutusten arviointia esityksen mukaisesti. Kemihaaran altaan osalta on käynnistetty lisäselvitys koskien mm. edellytyksiä vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiseen. Maakuntakaavaan liittyy maankäyttöratkaisuja joiden osalta on vireillä erillisselvitykset luonnonsuojelulain 66 :n mukaiselle menettelylle. Muutetaan liitteen 2. otsikointia: Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavan suhde Natura alueisiin.

34 34 Suot Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi (Alanen; A. ja Aapala, K., Ympäristöministeriön raportteja 26, 2015) mukaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan alueelle sijoittuu 13 arvokkaaksi todettua soidensuojelukohdetta, joiden pinta-ala yhteensä on ha. Kohteista kuusi sijoittuu Rovaniemen kaupunkiin, kolme Sallaan, kolme Posiolle ja yksi Kemijärvelle. Kaikki kohteet sijoittuvat sekä valtionmaalle että yksityisten omistamalle maalle. Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen mukaan Pohjois-Suomessa suojelua toteutetaan vain valtionmaalla. Yksityismaiden osalta arvokkaiden kohteiden luonnontilan säilyminen turvataan toistaiseksi maankäytönsuunnittelun keinoin. Myöhemmin soidensuojelua toteutetaan valtion budjetin salliessa myös yksityismailla mm. METSO-suojelun keinoin. Kartoitetut ja arvokkaiksi todetut suokohteet tulisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan esittää kaavaselostuksessa kuntakohtaisesti (suon keskeisimmät luontotyypit, muut luontoarvot, suon pinta-ala ja kunta). Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään suokohteet liiteasiakirjaksi. METSO-kohteet Maakuntakaavan alueella on pysyvästi suojeltuja METSOsuojelukohteita yksityisten omistamilla mailla Rovaniemellä (48 kpl), Ranualla (53 kpl) lisäksi Posiolla, Sallassa ja Kemijärvellä yhteensä 118 kohdetta ja pinta-ala 3125 ha. Yksityismaiden muiden 34 kohteen pinta-ala on yhteensä 8312 ha. Kohteet on osoitettu kaavaehdotukseen vain valtionmaiden METSO ja suojelumetsien osalta. ELY-keskus katsoo, että yksityisten maanomistajien kohteetkin tulisi merkitä maakuntakaavaan, koska niillä on merkitystä ekologisten yhteyksien muodostajina ja merkintä osoittaisi maankäytön todellista tilaa. Perustetut yli 50 ha yksityiset luonnonsuojelualueet on osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena (SL). Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään liitekartta pienemmistä yksityisistä luonnonsuojelualueista. Virkistyskäyttö Rovaniemen kaupungin ympäristöön on varattu varsin laajasti asumisen laajentumiselle varattuja alueita. Kaupungin läheisyyteen on kuitenkin osoitettu virkistykselle varattuja alueita vain Ounasvaaralle ja Pöyliövaaraan. Virkistysalueiden tarvetta tukemaan on osoitettu kaupungin ympäristöön viheryhteystarve -merkinnät, joiden mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan viheryhteystarve -merkinnät eivät välttämättä riittävällä tavalla tue laajenevan asumisen virkistystarpeita ja alueilla olevien ympäristöarvojen turvaamista. Asumisen tueksi tulisikin osoittaa riittävät virkistysalueet. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa keskitytään maakunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin, ja jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Arvokkaat harjualueet ja muut geologiset kohteet Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, tuuli- ja rantakerrostumat sekä kallioalueet. Geologiset luonnonvarat -taustaselvitykseen on poimittu valtakunnallisen harjujen moninaiskäyttötutkimuksen kohteet. Alueet on esitetty maakuntakaavan taustaselvityksessä pistemäisenä tietona, koska valtakunnallinen selvitys on tehty 1980-luvulla, eikä aineistoa ole numeerisena. Rovaniemen alueella on kuitenkin tehty POSKIprojekti, jossa tiedot valtakunnallisesti arvokkaista harjualueista on numeeristettu. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Tällä hetkellä Lapista ei ole saatavilla tasavertaista tietoaineistoa merkintätavan muuttamisen pohjaksi. Selvitys tulisi ajantasaistaa koko Lapin osalta ja määritellä maakuntakaavassa mahdollisesti osoitettavat kohteet. Harjujen suojeluohjelman mukaiset kohteet on osoitettu maakuntakaavassa.

35 35 maakuntakaavakartalla nämä valtakunnallisesti arvokkaisiin muodostumiin rinnastettavat harjualueet tulisi osoittaa lähtöaineiston mukaisesti joko piste- tai aluetietoina, jotta riittävä suojelun taso toteutuisi maankäytönsuunnittelussa jo maakuntakaavatasolla. Vuonna 2015 valmistuneessa Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Lapissa -inventoinnissa (Husa, J. ja Teeriaho, J.,Suomen ympäristö 6, 2015) maakuntakaavan alueelle on osoitettu 45 kallioaluekohdetta. Tuulivoima- ja turvetuotantoalueet Kaavakartalle on osoitettu tuulivoimaloiden ja turvetuotannon alueita kohteisiin, joilla on maiseman, luonnonarvojen tai alueen lintu- ja eläinlajien kannalta erityistä merkitystä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tällaisia kohteita ovat ainakin Näätäaavan turvetuotantoalue ja Raiskion tuulivoimaloiden alue, Hervan tuulivoimaloiden alue sekä Ruokovaara - Kalliolamminkorkia tuulivoimaloiden alue. Alueiden toteutettavuutta sekä niiden laajuutta tulisi edelleen tarkastella. Kemijoen tulvariskien hallinta Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen, YVA -menettelyn tai lupamenettelyn yhteydessä. Kaavaselostuksessa todetaan, että Kemijoen vesistöalueelle on laadittu ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maa- ja metsätalousministeriö on antanut päätöksen tulvariskien hallintasuunnitelmasta ja päätöksellään osittain hyväksynyt Kemijoen hallintasuunnitelman. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä hallintasuunnitelmien hyväksymisestä todetaan seuraavasti: "Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma lukuun ottamatta suunnitelman lukuja 8.2, 9.3, 10.2 ja 11.1 niiltä osin, kuin tulvariskien hallinnan tavoitetasoksi on asetettu keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuva tulva ja toimenpiteenä tämän tavoitetason saavuttamiseksi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Sanotuilta osin ministeriö päättää suunnitelmasta sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (F ) Kemijoen vesistöalueen tulvariskien suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti." Vesienhoito Tulvasuojelun toimenpiteiden yhteensopivuutta vesienhoidon ympäristötavoitteisiin on arvioitu voimassa olevassa vesienhoitosuunnitelmassa. Tulvariskien hallintaa ja vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että tulvariskien hallinnan toimenpiteet on sovitettava yhteen vesien hoidon ympäristötavoitteiden kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja edistämistä. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on neutraaleja vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kemijoen tulvaryhmä on esittänyt tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi toimenpiteeksi uuden säännöstelyaltaan rakentamisen Kemijärven yläpuoliselle valuma-alueelle. Uuden säännöstelyaltaan tarkempi sijainti valumaalueella on ehdotettu ratkaistavan Rovaniemen ja Itä- Lapin

36 36 maakuntakaavassa. Esitetty toimenpide on maakunta kaavaehdotuksessa esitetyssä sijainnissa kielteinen vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska toimenpiteestä aiheutuu haitallisia vaikutuksia muun muassa veden laatuun, vesimuodostumiin sekä kalastoon Kemijoella. Koska uusi säännöstelyallas estäisi vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen, tulisi mahdollisen allashankkeen täyttää vesienhoitolain 23 :n mukaiset edellytykset ympäristötavoitteista poikkeamiseen. Kemihaaran altaan osalta on käynnistetty lisäselvitys koskien mm. edellytyksiä vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiseen. Pohjavedet Kaavaehdotuksessa on osoitettu pohjavesialueille mm. matkailupalvelujenalueita, ampumaratoja, teitä, rautateitä ja muita erityisalueita sekä maa-ainesten ottoa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi vesienhoitosuunnitelman mukaan vesienhoidollisesti kestävää suunnittelua ja ratkaisuja tulee tukea kaikilla kaavatasoilla. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pohjavesialueille osoitettujen toimintojen osalta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää pohjavesialueiden suojeluun ja varmistettava, etteivät suunnitellut toimenpiteet vaaranna pohjaveden määrää, laatua tai käyttökelpoisuutta vedenhankintaan. Pohjavesialueilla on toteutettava asianmukainen pohjaveden suojaus eikä pohjavesialueille tule suunnitella onnettomuusriskiä nostavia liikennejärjestelyjä. Maakuntakaavassa on osoitettu 1. ja 2. luokan pohjavesialueet. Merkintään liittyy suunnittelumääräys pohjaveden laadusta ja määrästä. Täydennetään suunnittelumääräystä: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu, määrä tai käyttökelpoisuus vedenhankintaan eivät niiden vaikutuksesta heikkene. Maakuntakaavassa osoitettuja pohjavesialueita koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. ELY-keskus katsoo, että maakuntakaavassa osoitettava seudullisesti merkittävä maa-ainesten ottamista ei tule ohjata vedenhankintaa varten tärkeille (1 luokka) pohjavesialueille, koska toiminta voi muodostua jo maakuntakaavan suunnittelujänteen aikana maaaineslain ja vesilain vastaisiksi. EO-merkinnät tulisi osoittaa paikkoihin, joilla ei ole vedenhankintaintressiä tai arvokkaita geologisia kohteita. Kulttuuriympäristöt Maakuntakaavakartalle on ma- ja mav -merkinnöillä osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä kulttuuriympäristöt. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueiden merkinnöissä on puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia ainakin Korouoman, Ounasvaaran ja Auttin kohteiden osalla. Maakuntakaavassa pohjavesialueille osoitetut maaainestenottoalueet ovat toiminnassa olevia ja luvitettuja kohteita. Pohjavesialueille sijoittuville maa-ainesten ottoalueille on annettu kohdekohtainen suunnittelumääräys pohjavesialueen huomioon ottamisesta. Maa-ainestenotto ratkaistaan erityislainsäädännön mukaisessa menettelyssä. Tarkistetaan maisema-aluerajaukset vuoden 1995 inventointien mukaisiksi. Korouoma, Ounasvaara ja Autti olivat mukana arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa, mutta eivät ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Liikenneasiat Tieverkolle on esitetty eräitä hallinnollisia muutoksia. ELY-keskus ei vastusta esitettyjä muutoksi, mutta toteaa, että päätösvalta tieluokkien muutoksista on Liikennevirastolla.

37 37 Soklin kaivoshankkeen kuljetukset Sokiin kaivoshankkeen liikenneratkaisuja on tutkittu liikenneselvityksen jatkotyössä. Maantieyhteyksiä Soklista Kemijärvelle on tutkittu kuuden eri vaihtoehdon mukaisesti. Maantiekuljetukset ovat mahdollisia nykyverkon kautta, mutta tällöin verkko vaatii koko pituudeltaan merkittäviä parannuksia. Uudet ohjeelliset linjaukset on merkitty Savukosken ja Pelkosenniemen taajamien ohittamiseksi. Selvityksen mukaisesti valtatieltä 5 poikkeava, Varrion kautta kulkeva uusi silta- ja tieyhteys Kemijoen itäpuolelle on merkitty ohjeellisella merkinnällä, samoin jatkoyhteys kohti Kemijärvelle perustettavaa terminaalia. Lisätään ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystien linjaus myös Savukoskentieltä Kemijoen yli Kemijärven Patokankaalle asti. Rautatieyhteydet Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty kaksi ratavaihtoehtoa kohti Sodankylää aikaisemman kolmen vaihtoehdon sijaan. Alueen kuntien näkemykset radan linjauksesta vaihtelevat suuresti, joten kaksi vaihtoehtoa on hyvä säilyttää kaava-alueen kuljetus- ja logistiikkatarpeiden myöhempää tarkastelua varten. Lapin pelastuslaitos Lapin pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Lapin rajavartiosto Lapin rajavartiostolla ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Liikennevirasto Rovaniemi - Sodankylä ratayhteys Rovaniemen ja Sodankylän ratayhteyden järjestämiseksi on ehdotuksessa esitetty kaksi ohjeellista linjausvaihtoehtoa. Vaihtoehto Ab seuraa vt 4:n linjausta suoraan Rovaniemen ja Sodankylän välillä sijoittuen suurelta osin samaan maastokäytävään, vaihtoehdossa C esitetään ratayhteyden järjestämistä Kemijärveltä jokivartta seuraten Pelkosenniemelle ja edelleen Sodankylään. Ratayhteys C mahdollistaa raideyhteyden Pyhä-Luoston matkailualueen kautta. Molemmat vaihtoehdot päätyvät Sodankylän Kevitsan pohjoispuolella samaan maastokäytävään. Ratayhteysselvityksessä ei todettu vaihtoehtojen välillä merkittäviä kustannuseroja tai vaikutusarvioinneissa erityisiä perusteita nostaa kumpaakaan vaihtoehdoista toisen edelle. Vaihtoehto Ab on kuitenkin suorin yhteys tiedossa olevilta kaivosalueilta Perämeren satamiin ja toisaalta valtakunnan pääradalta Jäämeren suuntaan ylipitkän aikavälin tarkasteluissa. Liikennevirasto katsoo vaihtoehto Ab:n tarjoavan sen vuoksi liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta paremman lähtökohdan Rovaniemi-Sodankylä ratayhteyden jatkokehittämiseen. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista Liikennevirasto esittää linjauksen Ab osalta Tiaisen kylän kohdalla edelleen selvitettäväksi itäisen vaihtoehdon, joka säilyttäisi kylän yhteyden länteen esteettömänä ja mahdollistaisi Rovajärven harjoitusalueen käytön kehittämisen suoraan ratayhteyteen tukeutuen. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Puolustusvoimat on suhtautunut kielteisesti ratayhteyden osoittamiseen Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen viereen. Liikenneviraston mielestä linjausvaihtoehto Ab on liikennejärjestelmän tehokkuuden kannalta suositeltavin, mutta koska yhteyden tarpeeseen ja mahdolliseen toteutukseen liittyy niin suurta epävarmuutta, voidaan maakuntakaavassa esittää molemmat linjausvaihtoehdot ohjeellisina.

38 38 Vt 4 linjaukset Lapin ELY-keskus on omassa lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa vt 4 ohjeellisiin linjauksiin. Liikennevirasto yhtyy Lapin ELY-keskuksen kantaan. Soklin kaivoksen yhteydet Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, ettei tämä kaava ota kantaa aiemmin vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa ratkaistuun Soklin ratayhteyteen. Soklin kaivoksen malmirikasteiden maantiekuljetusten mahdollistamiseksi on arvioitu kuutta vaihtoehtoa. Tiestöä on valitun vaihtoehdon mukaisesti esitetty merkittävästi parannettavina osuuksina. Rovaniemen matkakeskus ja Rovaniemen puutavaraterminaali Päärata sekä sen tavara- ja henkilöratapihat sijaitsevat keskeisesti Rovaniemen kaupunkirakenteessa. Rovaniemen kaupunki on ollut aloitteellinen ratapiha-alueiden kehittämisessä matkakeskuskäyttöön sekä keskustatoimintojen alueena. Liikennevirasto pitää tärkeänä, että maakuntakaava ja sen ohjaama tarkempi maankäytön suunnittelu edistävät valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti valtion rataverkon toimintaa. Henkilö- ja tavararatapihojen alueiden suunnittelussa muihin käyttöihin tulee ottaa huomioon, että ne ovat erottamaton osa valtakunnallista rautatiejärjestelmää eikä niiden toimintamahdollisuuksia tule uusien toimintojen sijoittamisella heikentää. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetty ns. uusi puutavaraterminaali Isoaavantieltä länteen ei ole Liikenneviraston julkaisun 31/2011 "Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen" sisältämän toimenpideohjelman mukainen. Kaavakartalla terminaalialueen kunnallinen/yksityinen luonne olisi selkeästi osoitettavissa käyttämällä teollisuusaluemerkintää liikennealuemerkinnän sijasta. Kehittämiskäytävät Liikenneviraston mielestä esitetyt kehittämiskäytävät ovat realistisia ja kertovat tavoitteesta keskittää toimintoja liikennejärjestelmän tehokkuutta ja yhdyskuntarakenteen paikallista tiiviyttä kasvattavasti. Kaavaselostuksessa mainittu keskuskylien tiivistäminen, erityisesti vapaan rantaviivan yleismääräyksen kohdistaminen keskuskylien ulkopuolelle, edistää hyvin liikennejärjestelmän kehittämistä. Yhteenveto Kaavakartalla on kattavasti esitetty tämänhetkinen näkemys Lapin liikenneväylien kehittämistarpeesta. Toimintaympäristön muutokset ovat voimakkaita ja nopeita, joten yksityiskohtaisesti esitetyt ratkaisut saattavat vanhentua arvaamattoman nopeasti. Maakuntakaavan ratkaisuilta edellytetään riittävää väljyyttä, jotta esimerkiksi vasta käynnistyneen Pohjois-Suomen liikennestrategiatyön havaintoja muuttuvasta maailmasta voidaan sisällyttää maakuntakaavan toteutukseen. Luonnonvarakeskus Kaavan valmisteluvaiheessa Luonnonvarakeskus antoi siitä lausuntonsa Lausunnossa kiinnitettiin huomiota yleisellä tasolla kansainvälisen vihreän vyöhykkeen suunnittelun tilaan, maakuntakaavan-alueen ekologisiin yhteystarpeisiin sekä poronhoidon ja porotalouden huomioon ottamiseen. Konkreettiset huomautukset koskivat mm. moottorikelkkareittien suunnittelua ja Maakuntakaavassa on osoitettu Rovaniemen matkakeskus liikennekohde (L 1643) -merkinnällä. Pitkällä tähtäyksellä varaudutaan juna- ja bussiliikenteen yhteiseen matkakeskukseen. Maakuntakaavan suunnittelujakso ulottuu vuoteen Maakuntakaavassa on tulevaisuuden tavoitteeksi esitetty puutavaraterminaalin siirto uuteen paikkaan ja vapauttaa nykyinen paikka kaupungin taajamatoimintojen käyttöön.

39 39 sijoittamista, Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa-ratayhteyttä, useita porotalouden kysymyksiä (kuten porotietokannan käyttö, Rovajärven ampuma-alue, Kemihaaran allas), Kemijoen tulvatyötyöryhmän esille nostamia vaihtoehtoja sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsiä. Luonnonvarakeskuksen kaavan valmistelusta esittämiin huomautuksiin ja korjausesityksiin on annettu täsmälliset vastineet. Esimerkiksi ekologisten yhteyksien säilymistä koskien kaavaselostusta täydennetään ja tähän liittyen maakuntakaavan yleispiirteisen näkökulman lisäksi suunnittelu täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Moottorikelkkareittien osalta linjauksia tarkistetaan ja tehdään tarvittaessa muutoksia. Luken suositteli MU-aluemerkinnän (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta) laajempaa käyttöä jokivarsilla, jotka ovat voimakkaan vapaa-ajan kalastuksen kohteena. Merkinnän käyttöä yleisemminkin selvitetään. Kemijärvi-Sodankylä-Kevitsa-ratayhteyden vaihtoehdot ovat tarkentuneet ja vaihtoehtoisia linjauksia jätetään kaksi. Asetelma voi kuitenkin vielä muuttua, kun lisäselvitys alueen mineraalipotentiaalista ja mahdollisista kuljetustarpeista valmistuu. Kaavaselostusta täydennetään poronhoidon osalta maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä, joissa edellytetään poronhoidon toimintaedellytysten huomioimista ja turvaamista. Neuvotteluvelvollisuuden laajentaminen paliskuntien kanssa poronhoitoon olennaisesti vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamisessa merkitään tiedoksi. Kemihaaran altaan mahdollisesti aiheutuvista haitoista porotaloudelle hankitaan lisäselvitys. Luonnonvarakeskuksen Kivalon tutkimusmetsää koskeva rajauspyyntö lausunnossa on otettu tarkasteltavassa kaavaehdotuksessa huomioon ja tuulivoimaloiden alueen rajaus poistetaan Kivalon tutkimusmetsän osalta. Luonnonvarakeskus pitää edelleen tärkeänä, että ekologiset yhteystarpeet, jotka toimivat viitteellisenä yhteytenä luonnon ydinalueelta tai suojelualueena toiselle, otetaan vakavasti huomioon kaavan alueella. Tärkeää olisi myös hahmottaa kokonaisuus laajemmasta näkökulmasta. Vaikka jokainen kaava-alue tekisi perustellusti hyvän työn tässä asiassa, alueiden kesken tarvitaan yhteinen suunnitelma, jotta kokonaisuus palvelisi asetettua tavoitetta. Valmisteluvaiheessa esille tuotiin valtakunnallisena aluerakentamistavoitteena kirjattu Fennoskandian vihreä vyöhyke. Kaava-alueen osalta tähän kuuluisivat alueen itäosan suojelualueet. Mikäli tämä suunnitelma etenee, ekologiset yhteystarpeet olisi tarpeellista hahmottaa sitäkin silmällä pitäen. Luonnonvarakeskus painottaa aikaisemman lausunnon mukaisesti erityistä huolellisuutta ja tarvittaessa lisäselvityksiä koskien porotalouden eri kysymyksiä ja Kemihaaran altaan vaikutuksia. Maakuntakaavaehdotukseen MU aluemerkintöjä on lisätty Livo- ja Meltausjoelle. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Kaavaselostusta ja taustaselvityksiä on täydennetty kaavaehdotusta varten erillis- ja lisäselvityksillä. Maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen täydennetään vaikutusten arviointia.

40 40 Luonnonvarakeskus esittää, että tutkimusmetsät merkittäisiin kaavakarttaan omalla merkinnällään, koska tutkimusmetsiin mm. niiden erityispiirteistä johtuen kohdistuu enenevässä määrin sellaisiakin käyttöpaineita, jotka haittaisivat metsäntutkimusta. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntakaava luonnoksessa tutkimusmetsät on merkitty kaavakartalle omalla merkinnällään. Lisätään Kivaloiden tutkimusmetsä maakuntakaavaan osa-aluemerkinnällä tutkimusmetsä (mt). Metsähallitus Suojeluun varatut alueet Kaavan luonnosvaiheessa Pohjanmaan luontopalvelut toimitti kaavasta puuttuvia, vielä perustamattomia luonnonsuojelulailla toteutettavia suojelukohteita. Listassa olivat kaikki kohteet, mutta toimitetusta aluerajauksesta lienee jäänyt puuttumaan Kiekinkaira - niminen kohde. Aineisto toimitetaan sähköisesti Lapin liittoon. Mikäli Itä-Lapin luonnonsuojelu alueiden säädösvalmistelu etenee kevään 2016 aikana ja alueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi alueiksi ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville, tulee kyseiset alueet kokonaisuudessaan merkitä maakuntakaavaan SL-merkinnällä. Maakuntakaavaluonnoksessa on merkinnällä MY osoitettu valtion mailla olevia METSO-alueita ja Metsähallituksen suojelumetsiä, jotka ovat säädösvalmistelussa. Kaavaselostuksen (s. 172) suojelumetsiä koskeva osuus on keskeneräinen. Maakuntakaavassa on osoitettu Posiolle Kiekinkaira niminen alue merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY 3939). Mikäli kysymyksessä on eri alue, niin lisätään esitetty alue maakuntakaavaan. Muutetaan MY-merkinnät luonnonsuojelualueiksi (SL) mikäli päätös alueiden perustamisesta luonnonsuojelulain mukaisiksi alueiksi tulee voimaan ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Täydennetään kaavaselostusta suojelumetsien osalta esityksen mukaisesti. Soiden suojelun täydennysohjelman valmistelun tuloksena myös valtionmaille Lappiin on tulossa uusia soidensuojelukohteita vuoden 2015 syksyllä tehtyjen linjausten mukaisesti. Kohteet on jo valittuja ja niiden rajaustyö on lopuillaan. Valtionmaiden soiden suojelu tullaan toteuttamaan osaksi lakisääteisinä suojelualueina ja osaksi Metsähallituksen omilla, pysyvillä suojelupäätöksillä. Valtioneuvosto tulee todennäköisesti tekemään päätöksen asiasta tämän talven aikana, joten päätös lienee tehty ennen kuin maakuntakaavaehdotus tulee nähtäville loppukeväästä. Metsähallitus katsoo, että kaavavalmistelussa tuleekin varautua merkitsemään kohteet lopulliseen kaavaehdotukseen. Metsähallitus voi toimittaa kohteiden lopulliset rajaukset mahdollisesti helmikuun aikana. Lakisääteisesti suojeltavat kohteet tulee merkitä SL-merkinnällä ja Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltavat kohteet S- tai MY-merkinnällä. Maakuntakaava-alueella näitä soidensuojelun täydennysohjelman kohteita on yhteensä 12 kohdealueella. Kohdealueet jakaantuvat vielä osittain suojelun toteutustavan mukaan niin, että lakisääteisesti perustetaan noin ha ja Metsähallituksen omalla päätöksellä noin 5400 ha. Uudet soidensuojelualueet tulevat pieneltä osin menemään päällekkäin Puolustusvoimain tarpeisiin rajatun Toramoselän harjoitusalueen (eah 2815) kanssa sen pohjoisosassa akselilla Niinijärvi-Kotajärvi-Juponlampi. Suojelualueiden rajojen varmistuttua on tarkoituksenmukaista rajata Toramoselän harjoitusalue näiltä osin uudestaan. Metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU- ja MU-1 alueet Lakisääteiset alueet voidaan osoittaa maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena (SL) sekä Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltavat kohteet merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), sen jälkeen kun alueita koskevat suojelupäätökset on tehty. Tarkistetaan Toramoselän harjoitusalueen (eah 2815) rajausta esitetyn mukaisesti. Metsähallitus kiinnittää huomiota siihen, että maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt ja jokivarsiin sijoittuvat MU- ja MU-1- alueet on teknisesti rajattu hyvin eri tavalla. Rajauksien Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn

41 41 leveydet vaihtelevat noin 100 metristä yli kilometriin jokirannasta ja jälkimmäisessä tapauksessa aluemerkinnän kokonaisleveys voi olla yli kaksi kilometriä. Metsähallitus esittää, että rajausten leveyksiä yhtenäistetään. Esimerkiksi siellä, missä merkintä perustuu pitkälti jokivarsimaisemaan ja siihen kytkeytyvän toiminnan (esim. kalastuksen) huomioimiseen eikä kohteeseen liity ulkoilureittejä tai erityisiä maisema-arvoja, riittävä aluevarauksen leveys voisi enimmillään olla metriä jokirannasta. yhteydessä. Ottaen huomioon maakuntakaavan mittakaava aluevarausten rajauksia tulee myös tulkita pääosin yleispiirteisesti. Lähtökohtaisesti MU ja MU-1 -alueiden metsien käsittelyä toteutetaan metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Metsä- ja poronhoitovaltaiset alueet (M-l), Metsä- ja poronhoitovaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-l) sekä Metsä- ja poronhoitovaltaiset alueet, joilla on erityistä ympäristöarvoja (MY -1) Metsähallitus on kuvannut maakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa M-1 - kaavamerkinnän periaatteellisuutta ja tuonut esiin perusteita, joilla Metsähallitus vastustaa kaavamerkintää. Metsähallitus on tuonut näkökantansa esiin myös porotaloutta koskevissa neuvotteluissa. Edellä kerrottuja perusteita ei tässä lausunnossa enää käydä läpi vaan viitataan luonnoksesta annettuun lausuntoon (MH 6877/2014/ ). Edellä mainitut perusteet koskevat myös kaavaehdotuksen uusia merkintöjä MU-l ja MY- l, joita ei ollut vielä kaavaluonnoksessa ja jotka on lisätty kaavaan porotalouden edustajien esityksestä kaavan jatkovalmistelussa. M-1, MU-1 ja MY-1 merkinnällä osoitetut alueet sijoittuvat poronhoitolain mukaiselle erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Metsähallitus katsoo kaavaluonnoksesta antamansa lausunnon tavoin, että M-l -merkintä sekä uudet merkinnät MU- l ja MY- l tulee poistaa kaavasta ja po. alueet tulee merkitä M-, MU ja MY- alueiksi. Valtionmaiden osalta Metsähallituksen päätöksenteon piirissä olevan maankäytön ja porotalouden välistä yhteistyötä ja toimintojen yhteensovittamista hoidetaan paliskuntien kanssa Paliskuntien yhdistyksen ja Metsähallituksen välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tietyt yhteiskunnalliset maankäyttöpäätökset ja - hankkeet ovat maanomistuksesta riippumattomia (esim. kaivosten perustaminen, yleisten liikenneväylien rakentaminen). Tällaiset kohteet tulee tuoda kaavaprosessissa esille ja selvittää niiden mahdolliset ristiriidat muun maankäytön kanssa, jotta porotalous omalta osaltaan voi niihin lausua mielipiteensä. Mikäli tällaiset hankkeet päätyvät toteutukseen, niistä on olemassa erityislainsäädäntö ja niiden kolmansille osapuolille mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin liittyy korvausmenettelyt. Turvetuotantopotentiaaliset alueet (eot) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavamerkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen tai neuvottelumenettelyihin. Maakuntakaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa Metsähallitus edellytti Pyöriäsuon (eot 9128) turvetuotantovarauksen poistamista kaavasta. Kyseisellä alueella turvetuotanto heikentäisi Heini- ja Kivijoen vesistöjen tilaa vastoin voimassa olevien vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita, ja heikentävät vaikutukset ulottuisivat myös läheiselle Litokairan Natura-a1ueelle. Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen pohjalta asiasta on keskusteltu mm. ohjausryhmän kokouksessa Kokouksessa edellytettiin kohteen osalta lisäselvityksiä. Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa Pyöriäsuon turvetuotantovaraus on kuitenkin edelleen kaavassa mukana, vaikka kohde on Sito Oy:n tekemässä geologisen taustaselvityksen täydennyksessä listattu pääasiassa luonnontilaisuuden ja/tai valuma-alueen herkkyyden vuoksi poistettavaksi kohteeksi. Metsähallituksen näkemyksen mukaan varaus tulisi edellä kerrotun vuoksi poistaa eot-merkintänä. Alkuperäisessä Sito Oy:n tekemässä geologisessa taustaselvityksessä on Ranualla tutkittu kaksi Pöyriäsuo nimistä kohdetta. Toinen sijaitsee Ranuan taajaman länsipuolella ja toinen Petäjäjärven kylän länsipuolella. Selvityksen täydennyksessä poistettavaksi esitetty alue sijaitsee Petäjäjärven

42 42 länsipuolella. Selvityksen mukaan maakuntakaavassa osoitetun Pöyriäsuon luonnontilaisuusluokka on 0. Tuulivoima-alueet Metsähallitus kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa on esittänyt tiettyjen tuulivoima-alueiden uudelleenrajausta. Lausunnolla olevassa kaavaehdotuksessa Ranuan kunnassa oleva Herva (tv 2301) sekä Rovaniemen kaupungissa oleva Keskirova-Iso-Kulpakko-Ranta-Raaka (tv 2307) ovat kuitenkin rajaukseltaan entisellään luonnokseen verrattuna, vaikka Lapin liitto Metsähallituksen lausuntoon antamassaan vastineessa ei ole nähnyt estettä po. kohteiden uudelleen rajaukselle. Metsähallitus pyytää, että aluevaraukset rajataan kaavaan Metsähallituksen esityksen mukaisiksi. Tutkimusmetsät Maakuntakaava-a1ueella sijaitsee Kivaloiden tutkimusmetsä, joka on pinta-alaltaan noin ha. Tutkimusmetsä sijaitsee kokonaan valtionmaalla ja Metsähallitus on tehnyt siitä käyttöoikeussopimuksen Luonnonvarakeskuksen kanssa. Luonnonvarakeskus on esittänyt omassa lausunnossaan tutkimusmetsälle omaa kaavamerkintää. Metsähallitus ei näe omasta puolestaan estettä Luonnonvarakeskuksen tekemän esityksen toteuttamiselle. Tarkistetaan tuulivoimaloiden alueiden rajauksia esitetyn mukaisesti. Lisätään Kivaloiden tutkimusmetsä maakuntakaavaan osa-aluemerkinnällä tutkimusmetsä (mt). Ekologinen yhteystarve Metsähallitus on esittänyt kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ekologinen yhteystarve -merkinnän poistamista kaavasta kokonaan johtuen siitä, että merkintä alkuperäisessä tarkoituksessaan on kehitetty metsäalueille, jotka ovat jo muun maankäytön ja rakentamisen pirstomia tai joita uhkaa tällainen pirstoutuminen. Metsähallitus toistaa tässä lausunnossa edellä mainitun kantansa, että po. maakuntakaava-alueella ei ole välitöntä tarvetta ekologinen yhteystarve -merkinnälle. Yksityiskohtaisten perustelujen osalta viitataan maakuntakaavaluonnoksesta annettuun lausuntoon (MH 6877/2014/ ). Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan luonnon monimuotoisuutta osana eri maankäyttötarpeita kokonaisvaltaisesti yhteen sovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Tärkeää on kiinnittää huomiota vihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen yhtenäisenä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Moottorikelkkareitit Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla moottorikelkkaurat on rakennettu pääosin työllistämisvaroin 80-ja 90-luvuilla. Nykyisin vanhat rakenteet ovat rapistuneet. Huonokuntoisten rakenteiden ja urien vesakoitumisen tähden urilla ajamisen turvallisuus on heikentynyt ja luvaton urien ulkopuolinen ajo on lisääntynyt. Vain pieni osa urastosta on muutettu virallisiksi reiteiksi. Metsähallitus ei saa moottorikelkkailun järjestämiseen rahoitusta mistään muualta kuin maastoliikennelupamaksuista. Merkittävä osa maastoliikenteestä tapahtuu luvanhaltijan kotikunnassa, jolloin se on säädösten mukaan maksutonta. Nykyinen rahoituspohja ei riitä uraston ylläpitämiseen nykyisessä laajuudessaan. Metsähallitus on aloittanut tämän vuoden alussa selvitysprojektin, jossa pyritään löytämään kokonaan uusia ratkaisuja

43 43 moottorikelkkailupalvelujen ylläpitämiseksi. Projektiin osallistetaan ainakin pohjoisen Suomen maakuntaliitot, kuntia sekä maastoliikenneasioista vastaava ympäristöministeriö. Metsähallitus toivoo saavansa kehitettyä toimivat ratkaisut, joilla tulevaisuudessa reitistöt voidaan pitää kohtuullisessa kunnossa. Todennäköistä on, että ainakin epävirallisten urastojen määrä tulee samalla vähenemään ainakin niillä alueilla, joilla niiden ylläpitoon ei saada uusia toimijoita ja resursseja. Metsähallitus katsoo, että maakuntakaavan selostukseen tulisi kirjata mahdollisuus kehittää ja muuttaa sekä tarvittaessa lakkauttaa osia moottorikelkkaurastosta/reitistöstä maakuntakaavan voimassaolon aikana. Metsähallitus tulee esittämään Lapin liitolle maakuntakaavan selostukseen sisällytettävän tekstiluonnoksen valtion maiden moottorikelkkailureitistön kehittämisestä kevään 2016 aikana. Reitit Metsähallitus toimitti maakuntakaavan luonnosvaiheessa voimassa olevat reittilinjaukset Oulangan, Syötteen ja Riisitunturin alueilta. Lausuntovastineessa on reittien sijainti esitetty muutettavaksi, mutta kaavaehdotuksessa kyseiset reitit eivät ole toimitetun aineiston mukaisia. Täydennetään kaavaselostusta tekstiluonnoksen toimittamisen jälkeen. Tarkistetaan ja korjataan maakuntakaavakarttaan ko. reittien sijainti. Rovaniemi / Kemijärvi-Sodankylä ratayhteysselvitys Kaavaehdotuksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista ratayhteyttä Rovaniemeltä Sodankylän suuntaan (luku ). Metsähallituksen puutavarakuljetusten näkökulmasta suora yhteys Sodankylästä Rovaniemelle on vaihtoehdoista suorin ja kustannustehokkain. Metsähallitus pitää tätä ratayhteysvaihtoehtoa ensisijaisena ja on tuonut tämän esiin myös kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Sodankylän suunnasta tuleva puutavara kuljetetaan valtaosin Rovaniemelle ja edelleen sieltä rautateitse Kemiin. Kaavaehdotus lähtee kuitenkin siitä, että molemmat vaihtoehdot sisällytetään kaavaa ja myöhemmässä vaiheessa tehdään lopullinen päätös toteutettavasta vaihtoehdosta, mikäli hanketta viedään eteenpäin. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Metsäkeskus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa metsätalouden strategista tarkastelua tulisi täydentää Kansallisella metsästrategialla 2025 ja Lapin alueellisella metsäohjelmalla Maakuntakaavaehdotuksessa oleva merkintä MU-1 on tarpeeton. Merkinnän MU selitys tulee laatia siten, että se ohjaa nimenomaan ulkoilun ja virkistyksen, eikä metsätalouden, käyttöä. Lisäksi edellä mainitut merkinnät koskevat tarkoitukseensa nähden tarpeettoman laajoja alueita. Täydennetään kaavaselostusta esityksen mukaisesti. M-1 ja MU-1 merkinnällä osoitetut alueet sijoittuvat poronhoitolain mukaiselle erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Lähtökohtaisesti MU ja MU-1 -alueiden metsien käsittelyä toteutetaan metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Ottaen huomioon maakuntakaavan mittakaava aluevarausten rajauksia tulee myös tulkita pääosin yleispiirteisesti.

44 44 Emme näe tarvetta käyttää merkintää M-1 merkinnän M sijasta maaja metsätalousvaltaisilla alueilla yksityismaiden osalta. Yksityismailla voimassa olevissa metsänhoitosuosituksissa porotalous on huomioitu. Porotalouden nostaminen kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla yhdeksi pääkäyttötarkoitukseksi myös yksityismailla ei mielestämme edistä kaavan toteutumista, vaan aiheuttaa turhaa ristiriitaa. Lapin maakunnan eräänä vahvuutena ovat runsaat ja hyväkasvuiset metsävarat, mitkä omalta osaltaan luovat mahdollisuuksia alueen elinkeinotoiminnalle. Kaavoituksen keinoin pitää turvata metsävarojen hyödyntäminen, eikä rajoittaa tätä toimintaa uusilla kaavamääräyksillä. Metsien käytön ja hoidon lakisääteinen taso on Suomessa korkea, mitä osaltaan täydentävät myös metsänhoidon suositukset. Museovirasto Museovirasto totesi jo maakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että rakennuttua kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskeva tietopohja on varsin kattava. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavamerkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on pyritty yhteen sovittamaan erilaisia maankäyttöintressejä. Metsätalous on maakuntakaava-alueella laajin päämaankäyttöluokka. Lähtökohtaisesti metsien käsittelyä toteutetaan metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Koko kaava-aluetta koskevissa kaavamääräyksissä sekä alueiden kehittämis- ja suunnitteluperiaatteissa kulttuuriympäristön vaaliminen ja suojelu on huomioitu monipuolisesti alueellisten erityispiirteiden turvaamiseksi. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia on täydennetty luonnosvaiheen jälkeen. Runsas pienialaisten ja pistemäisten kohteiden esittäminen maakuntakaavakartalla vaikeuttaa sen luettavuutta ja kohteiden tunnistamista. SR ja SR1- merkintöjen osalta Museovirasto esitti luonnosvaiheen lausunnossaan harkittavaksi niiden kohteiden erottelua, joita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kansallisena kulttuuriperintönä (RKY-kohteet). Liiton vastineen mukaan maakuntakaavassa osoitetut SR-kohteet ovat pääsääntöisesti valtakunnallisesti merkittäviä ja niiden varausperusteet käyvät ilmi selostuksen liitetaulukosta ja aluekuvauksista. Kohdemerkinnöissä on edelleen epätarkkuutta, osa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY2009) kohteista on taulukossa 10. Kulttuuriympäristökohteet merkinnällä SR ja osa SR1. Käytännön tulee olla yhtenäinen, jotta myös kaavamerkinnöissä ja -määräyksessä valtakunnallisesti merkittävät kohteet erottuvat muista suojeltavista kohteista. Maakuntakaavassa merkinnällä SR osoitetaan myös maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita, jotka voivat olla myös maakunnallisia tai seudullisia kohteita. SR1-merkinnällä osoitetaan kirkkolailla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisesti tärkeitä alueita tai kohteita. Täydennetään SR-merkinnän kuvausta. Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla, rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia alueita tai kohteita. Maakuntakaavaan liittyvät kaavamerkintöjen kohdekohtaiset aluekuvaukset, joista ilmenevät yksiselitteisesti kohteen varausperusteet. SR-1 -kohteiden aluekuvauksiin kirjatut kehittämisperiaatteet on yhdenmukaistettu kaavamerkintää koskevien suojelumääräysten mukaisiksi Museoviraston luonnosvaiheen lausunnossa esittämän mukaisesti. Muinaisjäännösten määrää, luonnetta ja ikää on käsitelty useammassa yhteydessä kaavaselostusta (luvut 24.3, 4.7 sekä ). Tietoaineisto käsittää 1346 kiinteää muinaisjäännöstä, jotka olivat tiedossa 2013 syksyllä. Määrä on sittemmin parissa vuodessa kasvanut jo muutamalla kymmenellä kohteella. Valtaosa kohteista on

45 45 esihistoriallisia, erityisesti kivikauteen ajoittuvia. Myös Sallan muinaisjäännöksistä ne muodostavat valtaosan. Karkeasti arvioiden 85 % muinaisjäännösrekisterissä olevista kohteista on esihistoriallisia ja 15 % myöhempiä, historialliseen aikaan kuuluvia, vaikkei suuren kohdejoukon ajoitusta ole tutkimusten puuttuessa tarkemmin määritelty. Ajoitusten epätarkkuuden sekä erilaisten ajoitusperiaatteiden takia kohteiden ehdoton sijoittaminen eri periodeille ei maakuntakaavatasolla ole kovin tarkoituksenmukaista. Maakuntakaavassa osoitetut kohteet muodostavat vain noin 2 % alueen tunnetuista muinaisjäännöskohteista. Osa näistä kuten alueen koko muinaisjäännösten joukosta sijoittuu alueille, joilla maakuntakaava jää ainoaksi kaavatasoksi. Koko maakuntakaavaa koskevissa suunnittelumääräyksissä on todettu, että maankäytön suunnittelussa myös muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon. Arkeologisen kulttuuriperinnön luonteen ja selvitysten rajallisuuden takia yleismääräystä voisi tehostaa korostamalla tämän selvitystarpeita maankäytön suunnittelun yhteydessä. Erityisesti kaavamääräyksiin EN, tv, tv1, EO, EOT, eot ja W-1 olisi tarpeen lisätä muinaisjäännöskohteiden selvitystarpeet maankäyttöä suunniteltaessa. Tätä puoltavat havainnot selvitysten ja vaikutusten arviointien puutteista. Kaivosalueiden ja -kohteiden määräyksessä (EK) muiden kulttuuriympäristöarvojen ohella myös muinaisjäännökset on todettu. Merkinnän EAH määräystä on tarpeen täydentää muinaisjäännösten osalta. Täydennetään koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä: Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa sekä varauduttava tarpeellisiin selvityksiin. Muinaismuistolailla (295/63) suojeltavien kohteiden lisäksi kaavaalueella on muinaisjäännösrekisterissä muita kuin lain automaattisesti rauhoittamia kohteita. Monet ovat toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia jäännöksiä. Nekin on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa historiallisesti merkittävinä rakenteina ja kohteina, osana kulttuuriympäristöä. Kulttuurihistoriallisen tien merkinnällä on osoitettu kaksi historiallista tietä: Seitajärven museotie Savukoskella sekä Soppelan- Joutsijärven polkutie Sallassa. Maakuntakaavassa on osoitettu myös merkittävät II maailmansodan aikaiset sotahistoria-alueet tai kohteet (mas) sekä RKY:n kuuluvat kohteet merkinnällä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde (mav) Kaava-alueelta tunnetaan vain neljä vedenalaisen kulttuuriperinnön kohdetta, niistä vain yksi on toistaiseksi luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Vesistöhankkeiden osalta on syytä varautua selvitysten/arkeologisten vedenalaisinventointien tekemiseen. Sekä SM-kaavamääräyksen että merkittävien II maailmansodan aikaisten sotahistoria-alueiden tai -kohteiden suojelumääräyksestä (mas) puuttuu edelleen: Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Tämä on tarpeen lisätä. Täydennetään koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä: Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa sekä varauduttava tarpeellisiin selvityksiin. Muinaisjäännöksiä koskeva suunnittelumääräys koskee myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Lisätään kaavamääräyksiin lausuntopyyntövelvoite. Alueen kaikkien muinaisjäännösten sijoittuminen kunnittain voidaan hahmottaa yleispiirteisesti kaavan kulttuuriympäristöjen liitekartoilta. Aiemmin noudatetun käytännön mukaan muinaisjäännöksistä ollaan tekemässä päivitykset vuoden 2004 Lapin liiton julkaisuun Itä-lapin kiinteät muinaisjäännökset sekä Rovaniemen kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu. Ne sisältävät myös kohteiden tarkemmat sijaintikartat. Kaavan liitteeksi laadittava syyskuun 2013 tilanteeseen päivittyvä luettelo ei ole ollut vielä valmiina tammikuussa Kaava-aineistoa täydennetään muinaisjäännös -julkaisulla.

46 46 Maakuntakaavaluonnoksessa esitettiin kaksi vaihtoehtoista Kemijoen vesistön vesiallasvaihtoehtoa: säännöstelyrajojen kasvattaminen Kemijärvessä sekä kokonaan uusi Kemihaaran allas. Näistä jälkimmäinen on valittu suunnittelun perustaksi. Aiemmassa luvun suunnitteluvaiheessa Vuotoksen altaan tarve perusteltiin ensisijaisesti energiantuotannolla sekä työllistämisvaikutuksilla, Kemihaaran nimellä suunniteltavaa allasta puolestaan Rovaniemen tulvansuojelulla. Kemihaaran altaan vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon sen alle jääviä muinaisjäännöskohteita. Kaavaselostusta on tarpeen täydentää hankkeesta arkeologiseen kulttuuriperintöön aiheutuvien vaikutusten osalta. Vaikutukset saattavat olla huomattavia, Kemihaaran allasta vastaavan Vuotoksen alueeltakin tunnettiin inventointien jälkeen 114 muinaisjäännöstä Pelkosenniemen ja Savukosken alueella. Myös alueen nykyvesistöistä sekä soiden peittämiltä alueilta, muinaisten virtavesien kohdilta ja muinaisaltaista ja niiden rannoilta, voi paljastua erilaisia muinaisjäännöskohteita. Allashankkeen toteuttaminen edellyttää arkeologisten tutkimusten suorittamista altaan alle jäävillä muinaisjäännöskohteilla. Niihin on varattava useiden vuosien kenttätyöt. Museovirasto kiinnittää huomiota siihen, että asiasta tulee neuvotella muinaismuistolain (295/1963) 13 :n mukaisesti hyvissä ajoin Museoviraston kanssa. Kaavan taustaksi laaditussa Natura alueita koskevassa selvityksessä on tuotu esille vaikutukset arkeologiseen perintöön. Selvityksessä todetaan myös, että altaan toteuttaminen edellyttää Museoviraston hyväksymää suunnitelmaa muinaisjäännösten dokumentoimiseksi ja lain edellyttämää lupaa muinaisjäännöksiin kajoamiseen ennen ympäristön muuttamista. Täydennetään myös kaavaselostusta arkeologiseen kulttuuriperintöön aiheutuvien vaikutusten osalta. Koko kaava-aluetta koskevassa suunnittelumääräyksessä on todettu nevotteluvelvoite Museoviraston kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut Rovaniemen - Itä- Lapin maakuntakaavaluonnoksesta lausunnon, jossa todettiin, että kaavaluonnoksessa näkyvät hyvin Pohjois-Suomen yhteiset kehittämistavoitteet, kuten Barentsin, Koillis-Suomen ja Länsi-Lapin käytävät sekä matkailun kehittämisvyöhykkeet sekä muut maakunnan kehittämisen kannalta tärkeät alueidenkäyttökysymykset. Lausunnossa esitettiin joitakin huomautuksia kaavaluonnoksen sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan merkintöjen eroavuuksista maakuntarajan alueilla. Niitä on kaavaehdotuksessa tarkistettu lausunnon ja käydyn neuvottelun perusteella seuraavasti: -Syötteen kansallispuistoon sisältyvät alueet Posiolla on sisällytetty matkailun vetovoima-alueeseen. Merkintä ei kuitenkaan täysin noudata suojelualueen rajoja eikä jatkuvuutta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkintään. -Maaseudun kehittämisen kohdealueet Ranualla ja Posiolla ulottuvat maakuntarajalle ja viivamerkintä jatkuu paikoin rajan yli, vaikka vastaavaa merkintää ei ole Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kitkajärven rantakyläasutusta kuvaava merkintä on otettu kuitenkin huomioon Kuusamon strategisen yleiskaavan luonnoksessa. -Posion itäosaan ja Sallaan on osoitettu kaivostoiminnan kehittämisvyöhyke, joka jatkuu Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon alueille. Mineraalivyöhykkeitä selvitetään Pohjois- Pohjanmaan 3. vaihekaavassa ja merkintätavassa pyritään yhdenmukaisuuteen. -Luonnonsuojelualueiden välille osoitettuja ekologisen yhteystarpeen merkintöjä on tarkistettu ja poistettu suojelualueiden sisäisiä merkintöjä. Tarkistetaan matkailun vetovoima-alueen rajausta. Rajataan maaseudun kehittämisen kohdealueet koskemaan Lapin maakunnan aluetta.

47 47 -Livojoen varsi on kaavaehdotuksessa merkitty MY - ja MU-alueena, mikä korostaa hyvin Livojoen luonto- ja virkistysarvoja. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa Livojokea koskee arvokkaan vesistön merkintä, lisäksi 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa se on tärkeä vesiretkeilyreitti. Maakuntakaavaehdotukseen on tehty täydennyksiä ja tarkistuksia luonnoksen jälkeen. Mustavaaran kaivosalue on lisätty Taivalkosken ja Posion kuntien hyväksymän osayleiskaavan mukaisesti. Maakuntakaavaehdotukseen on lisätty maatalousalueita ja MY - alueita, joista osa rajautuu maakuntarajaan. Alueet eivät jatku Pohjois-Pohjanmaan puolella. Pohjois-Pohjanmaan vahvistetussa 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Kuusamoon maakuntarajalle tuulivoimaloiden alue, mutta sen laajentamiselle Posion puolelle ei ole nähty tarvetta. Rajan tuntumassa on vireillä lisäksi Maaningan tuulipuistohankkeen YVAmenettely, jonka pohjalta ratkaistaan alueen mahdollinen osoittaminen 3. vaihemaakuntakaavassa. -Kitkajärvi on Kuusamon puoleiselta osalta esitetty Pohjois- Pohjanmaan maisema-alueiden inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Maisema-alueen merkintä sekä matkailu- ja virkistysvyöhykkeiden ja -reittien merkintöjä tarkistetaan parhaillaan laadittavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta huomautettavaa. Puolustusvoimat (Pääesikunta) Pääesikunta esittää, että puolustusministeriö huomioi Lapin liitolle antamassaan lausunnossa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan lausunnossa (2. viiteasiakirja) esittämien asiat seuraavat kannanotot huomioiden. Javarusjärven länsipuoliselle alueelle merkitty eah merkintä on riittävä, mutta ko. merkinnän kuvauksessa ja kaavamääräyksessä tulee huomioida se, että ko. alue ei ole tällä hetkellä Puolustusvoimien pysyvässä käytössä. Alue on suunniteltu hankittavaksi Puolustusvoimien käyttöön, lähinnä suoja-alueeksi. Kaavamerkinnän kuvausta sekä kaavamääräystä tulee täsmentää siten että se huomioi edellä esitetyn asian. Täydennetään eah-merkinnän selitystä: Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut harjoitusalueet, joilla liikkuminen on osittain rajoitettua. Täydennetään kaavaselostusta. Puolustusvoimat on esittänyt kaavan valmisteluvaiheessa varattavaksi alueita myös Javaruksentien koillispuolelta Puolustusvoimien harjoitusalue tai ampuma- ja harjoitusaluekäyttöön. Maakuntakaavaehdotukseen ei ole merkitty ko. alueita Puolustusvoimien esittämällä tavalla. Vähintään tulee huolehtia siitä, että näille alueille ei kohdistu mitään sellaista alueidenkäyttö, joka tulisi estämään Puolustusvoimien suunnitteleman alueen käytön Puolustusvoimien toimintaan. Kantatien 82 (Rovaniemi-Kemijärvi-tie) eteläpuolella oleva alue voi olla EP1 merkinnällä. EP1 merkinnän kaava määräystä tulee täsmentää siten, että alueelle ei tule uutta asutusta eli melulle altistuvien määrä ei tulevaisuudessa lisäänny. Erityisesti tämä koskee kaavamääräyksen kohtaa jossa mainitaan asutuksen täydentäminen. Javaruksentien koillispuoli on osoitettu maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Maakuntakaavaratkaisu pohjautuu eri intressitahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena syntyneeseen kompromissiin. Ratkaisu on PV:n kanssa käydyn neuvottelun mukainen. EP1 merkintää koskee suunnittelumääräys: Alueella olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella.

48 48 Tämä ei saa tarkoittaa kokonaan uusien asuinrakennuksien rakentamista alueelle. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualue merkintää (me 1) koskee suunnittelumääräys: Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Maakuntakaavasuunnittelussa on sovellettu opasta Melun ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa Opas 2/2013, jonka mukaan alueille, joiden melutaso Lden on db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteelle on muita erityisen hyviä perusteita. Pääesikunnan näkemyksen mukaan Sarriojärven alueella on kaavaehdotuksessa merkitty EAH-alueeksi. Pääesikunnan näkemyksen mukaan Sev-merkintää ei ole käytetty räjähdevarastojen suoja-alueille vaan kaavaehdotuksessa on käytetty niissä sv-merkintää. Pääesikunnan näkemyksen mukaan varalaskupaikkojen suojavyöhykettä (sv1) koskevaan kaavamääräykseen ei ole tarkoituksenmukaista vaatia rakentamismääräystä, koska ko. kaavamääräykseen ei liity MRL:n 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. MRL:n mukaan rakentamismääräyksiä voidaan antaa vain alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Puolustusvoimat (Logistiikkalaitoksen esikunta) Lapin liitto on osittain ottanut huomioon Puolustusvoimien lausunnon BL1043. Puolustusvoimat esittää alla olevat täydennykset / muutokset lisättäväksi kaavaehdotukseen. Sarriojärven alue on osoitettu EAH-alueeksi. Merkinnällä sev osoitetaan SEVESO-direktiivin mukainen konsultointivyöhyke. TUKESin luettelossa kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeistä ei ole puolustusvoimien räjähdevarastoja. Korvataan rakentamista koskeva suunnittelumääräys: Suunniteltaessa rakentamista alueelle tulee puolustusvoimille varata mahdollisuus lausunnon antamiseen suunnittelumääräyksellä: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 864/ mukainen lausunto Trafilta. Rovajärven alue Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on puolustusvoimien tärkein harjoitusalue. Nykyiseen maakuntakaavaan ei tule sallia heikennyksiä, jotka vaikeuttavat ampuma- ja harjoitustoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Javarusjärven länsipuoliselle alueelle merkitty eah merkintä on riittävä, mutta ko. merkinnän kuvauksessa ja kaavamääräyksessä tulee huomioida se, että ko. alue ei ole tällä hetkellä Puolustusvoimien pysyvässä käytössä. Alue on suunniteltu hankittavaksi Puolustusvoimien käyttöön, lähinnä suoja-alueeksi. Kaavamerkinnän kuvausta sekä kaavamääräystä tulee täsmentää siten että se huomioi edellä esitetyn asian. Täydennetään merkinnän selitystä: Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut harjoitusalueet, joilla liikkuminen on osittain rajoitettua. Täydennetään kaavaselostusta. Puolustusvoimat on esittänyt kaavan valmisteluvaiheessa varattavaksi alueita myös Javaruksentien koillispuolelta Puolustusvoimien harjoitusalue tai ampuma- ja harjoitusaluekäyttöön. Maakuntakaavaehdotukseen ei ole merkitty ko. alueita Puolustusvoimien esittämällä tavalla (liite 4). Vähintään tulee huolehtia siitä, että näille alueille ei kohdistu mitään sellaista alueiden käyttöä, joka tulisi estämään Puolustusvoimien suunnitteleman alueen käytön Puolustusvoimien toimintaan. Javaruksentien koillispuoli on osoitettu maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Maakuntakaavaratkaisu pohjautuu eri intressitahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena syntyneeseen kompromissiin. Ratkaisu on PV:n kanssa käydyn neuvottelun mukainen.

49 49 Kantatien 82 (Rovaniemi-Kemijärvi-tie) eteläpuolella olisi parempi käyttää EAH-merkintää niiltä osin, kuin melutaso ylittää 55 db LAeq. Muilta osin kantatien 82 (Rovaniemi-Kemijärvi-tie) eteläpuolella oleva alue voi olla EP1-merkinnällä. EP1-merkinnän kaavamääräystä tulee täsmentää siten, että alueelle ei tule uutta asutusta eli melulle altistuvien määrä ei tulevaisuudessa lisäänny. Erityisesti tämä koskee kaavamääräyksen kohtaa, jossa mainitaan asutuksen täydentäminen. Tämä ei saa tarkoittaa kokonaan uusien asuinrakennuksien rakentamista alueelle. Riippumatta pohjoiseen esitetyistä laajennuksista tulee harjoitusalueen eteläosa edelleen olemaan tärkein osa harjoitusaluetta. Ehdoton tarve puolustusvoimille on, että alueen eteläosasta kyetään ampumaan kohti pohjoista kuten nyt. Kantatie 82: n eteläisen puolen merkinnät ja rakentamisrajoitukset tulee säilyttää entisellään, johtuen tien pohjoispuolen keskeisistä tuliasema-alueista ja ammunnoista aiheutuvasta melusta. Tällä hetkellä kaavaan on kirjattu, että "alueella olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella - suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen". Kaavateksti ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa alueen eteläisiä tuliasemia jouduttaisiin siirtämään pohjoisemmaksi. Tarve laajennusalueille on syntynyt siitä, että aluetta voitaisiin käyttää kaksipuoleiseen taistelun harjoitteluun. Pohjoisten alueiden laajennukset eivät poista eteläisten alueiden tarvetta. EP1 merkintää koskee suunnittelumääräys: Alueella olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualue merkintää (me 1) koskee suunnittelumääräys: Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Maakuntakaavasuunnittelussa on sovellettu opasta Melun ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa Opas 2/2013, jonka mukaan alueille, joiden melutaso Lden on db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteelle on muita erityisen hyviä perusteita. Kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu on laadittu puolustusvoimien kanssa käydyssä neuvottelussa sovitun mukaisesti. Tämän lausunnon liitteenä 4 on v päivitetty melualuekartta. Puolustusvoimat esittää, että melualueet merkitään muualla Suomessa vakiintuneen käytännön mukaan 55 db LAeq ja 50 db LAeq. Vastaavasti tulee korjata kaavamääräyksiä. Melualuetta 60 db LAeq ei ole syytä merkitä lainkaan, vaan 55 db LAeq ja 50 db LAeq riittävät. Esitetään, että poronhoidon kohde -merkinnät poistetaan Rovajärven ampuma-alueen keskiosista. Mikäli kohteet merkitään maakuntakaavaan, Rovajärven porotalouden neuvottelukunnalla ei ole enää mahdollisuutta sovittaa toimintoja muuttuvassa tilanteessa molempia osapuolia tyydyttävästi. Haitta koskettaa sekä Puolustusvoimia että paliskuntaa. Maakuntakaavasuunnittelussa on sovellettu opasta Melun ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa Opas 2/2013, jonka mukaan alueille, joiden melutaso Lden on db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteelle on muita erityisen hyviä perusteita. Näin ollen 60 db melualue on syytä esittää maakuntakaavassa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Toisaalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

50 50 Maakuntakaavassa on osoitettu Pyhä-Kallion paliskunnan erotusaidat sekä laidunkiertoaidat osaaluemerkinnällä poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita (ph). Alueen päämaankäyttöluokka on ampuma- ja harjoitusalue (EAH). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on pyritty yhteen sovittamaan erilaisia maankäyttöintressejä. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja joustava. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lapin liittoa pyydetään huomioimaan Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajenemistarpeet myös tulevaan Pohjois-Lapin maakuntakaavaan (liite 4). Tuulivoimamääräykset Puolustusvoimat esittää koko maakuntakaava-aluetta koskevaan kaavamääräykseen tuulivoiman osalta lisäystä seuraavasti: Tuulivoima-aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet. Kyseinen lause tulee selvyyssyistä viedä näkyville myös kaavamerkintöjen tv ja tv1 kohdalle. Räjähdevarastojen suoja-alueet Misin (Venevaara) ja Someroharjun (Pahkamaa) räjähdevarastojen ympärille tulee merkitä käyrät A (ulompi) ja B (sisempi) sekä niihin liittyvät suunnittelu ja rakentamismääräykset. C-ympyrää ei tule merkitä. Kartat ovat liitteinä 2 ja 3. SUOJAVYÖHYKE A (ulompi vyöhyke): Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. SUOJAVYÖHYKE B (sisempi vyöhyke): Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Täydennetään koko kaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä: Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä selvitettävä ja otettava huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset tutkajärjestelmiin, puolustusvoimien radioyhteyksiin ja muihin viestintäjärjestelmiin. Koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys koskee myös tv ja tv-1 -alueita. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavan mittakaava huomioon ottaen aluevarausten rajauksia tulee myös tulkita pääosin yleispiirteisesti. Mikäli kaavassa osoitettavat suojavyöhykemerkinnät (sv) ovat päällekkäisiä, osoitetaan maakuntakaavassa kohde uloimman rajauksen mukaisesti. Kaavaan kuuluvissa aluekuvauksissa esitetään varausperusteet maakuntakaavamerkinnöille. Kaavaselostuksessa ja aluekuvauksissa tuodaan esille merkintään liittyvät sisemmät suojavyöhykkeet ja niiden merkitys. Muutetaan suojavyöhykettä koskeva merkintä suojavyöhyke A:n mukaiseksi.

51 51 Varalaskupaikat Vuojärven (sv1 1992), Norvajärventien (Rovaniemi) (sv1 1990) ja Simontien (Ranuan ja Simon kunnanrajalla) (sv1 1991) varalaskupaikkojen kohdalle kaavakarttaan on merkitty 3LOGR:n lausunnon mukaisesti 12 km: n säteinen ympyrä. Kyseiseltä alueelta on lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain mukainen lausunto Trafilta. Korvataan rakentamista koskeva suunnittelumääräys: Suunniteltaessa rakentamista alueelle tulee puolustusvoimille varata mahdollisuus lausunnon antamiseen suunnittelumääräyksellä: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 864/ mukainen lausunto Trafilta. Suunnittelumääräys: Kaikista yli 50 metriä korkeista rakennuksista, rakennelmista ja rakenteista tulee pyytää Puolustusvoimien lausunto. Melualueet Someroharjun ampumaratojen melualueet (Pahkamaa) puuttuvat kaavakartasta. Niistä viralliseen kaavakarttaan tulee merkitä 60 db LAImax ja 65 db LAImax vyöhykkeet kaavamääräyksineen. Ne ovat liitteenä 1. Melualuetta 70dB (AImax) ei pidä merkitä. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualueet 50dB LAeq ja 55dB LAeq on merkittävä kaavakarttaan määräyksineen. Päivitetty kartta on liitteenä 4. Melualueiden kaavamääräykset tulee merkitä seuraavasti: Ampumaratojen melualueet (Pahkamaa) me 1 Ampumaratamelualueen raja Ampumaratamelu on yli 65 db LAImax Rakentamismääräys: Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen lukumäärää, on sallittu. (tarkoituksena on, että myös yleiskaavaan vaaditaan MRL 43.2 :n mukaisen rakentamisrajoituksen lisääminen kaavamääräyksiin) me 2 Ampumaratamelualueen raja Ampumaratamelu on yli 60 db LAImax Rakentamismääräys: Alueella ei sallita uusien loma- tai vapaaajanasuntojen rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien loma- tai vapa-ajanasuntojen lukumäärää, on sallittu. (tarkoituksena on, että myös yleiskaavaan tulee vaatia MRL 43.2 :n mukaisen rakentamisrajoituksen lisääminen kaavamääräyksiin) Suunnittelumääräys: Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavan mittakaava huomioon ottaen aluevarausten rajauksia tulee myös tulkita pääosin yleispiirteisesti. Koko maakuntakaava-aluetta koskevien suunnittelumääräyksien mukaan: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Tuulivoimaloiden osalta on otettava huomioon valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Ampumaratamerkintään (EA) liittyy merkintäkohtainen suunnittelumääräys: Alueen läheisyyteen ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Ampuma- ja harjoitusalueet (Rovajärvi) me 1 Ampumamelualueen raja Ampumamelu on yli 55 db LAeq Rakentamismääräys: Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten, loma- tai vapaa-ajanasuntojen rakentamista, vaan ainoastaan olevien rakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen melualue merkintää (me 1) koskee suunnittelumääräys: Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän

52 52 asuntojen lukumäärää, on sallittu. (tarkoituksena on, että myös yleiskaavaan tulee vaatia MRL 43.2 :n mukaisen rakentamisrajoituksen lisääminen kaavamääräyksiin) me 2 Ampumamelualueen raja Ampumamelu on yli 50 db LAeq Suunnittelumääräys: Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Maakuntakaavasuunnittelussa on sovellettu opasta Melun ja tärinän torjunta maankäytön suunnittelussa Opas 2/2013, jonka mukaan alueille, joiden melutaso Lden on db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos toimenpiteelle on muita erityisen hyviä perusteita. EP1 merkintää koskee suunnittelumääräys: Alueella olevaa asutusta saa täydentää, rakennuksia peruskorjata, laajentaa ja korvata uudella. Suunniteltaessa alueelle käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Muutoin Rovajärven alueen päämaankäyttöluokaksi on osoitettu ampuma- ja harjoitusalue (EAH), johon sisältyy ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu on laadittu puolustusvoimien kanssa käydyssä neuvottelussa sovitun mukaisesti. Jatkotyö Maakuntakaavakartassa on ilmeisesti mittakaavajana väärä. Asia pyydetään tarkistamaan ja tarvittaessa korjaamaan. Säteilyturvakeskus Mahdollisten Rovaniemen ja Itä-lapin maakuntakaavan alueelle tulevien kaivoshankkeiden ja malminrikastamoiden säteilyturvallisuusnäkökohdat selvitetään tapauskohtaisesti, joten Säteilyturvakeskuksella ei ole erityistä lausuttavaa kaivostoiminnan alueiden sijoittumisesta maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa suunnitellaan myös uusien voimajohtojen rakentamista. Säteilyturvakeskus suosittelee välttämään asuntojen, päiväkotien, koulujen ja muiden lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettujen tilojen sijoittamista paikkoihin, joissa magneettivuon tiheys ylittää jatkuvasti 0,4 µt. Tämä arvo voi ylittyä seuraavilla arvioiduilla etäisyyksillä voimajohtojen keskilinjasta: 100 m (400 kv) 70 m (220 kv) ja 40 m (110 kv). Etäisyydet riippuvat voimajohdon rakenteesta ja virrasta. Jos rakennetaan yllä mainittuja etäisyyksiä lähemmäksi, magneettikentät on arvioitava tapauskohtaisesti. STUKin suositus on hyvä huomioida voimajohtojen tarkempaa sijoitusta suunniteltaessa. Maakuntakaavan yleispiirteisen luonteen vuoksi STUKin ei ole tarvetta antaa tarkempia suosituksia voimajohtojen linjauksista Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavassa. Tornion tulli Tornion Tullilla ei ole lausuttavaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotukseen. Tarkistetaan mittakaavajana esitetyn mukaisesti.

53 53 Keskeiset yhteisöt MTK-Lappi MTK-Lappi esittää pyydettynä lausuntonaan Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavasta seuraavaa: Maakuntakaavaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä alueen asukkaita ja yrittäjiä kuullen. Elinkeinojen erityistarpeita on kuultu ja asukkaat ovat päässeet mukaan valmisteluun. Juuri valmistuneen Lapin metsäohjelman ( ) mukaan Lapin metsät mahdollistavat runsaan puun käytön (2,57 milj. m3) ja jalostuksen lisäyksen maakunnassa. Yhtenä Lapin metsäohjelman päätavoitteista on uusien metsäalan investointien tukeminen. Kemijärvelle ja Kemiin suunnitellaan biojalostamoita, jotka käyttäisivät paikallista raaka-ainetta (pääasiassa mäntyä) ja työllistäisivät satoja paikkakuntalaisia. Myös energiapuun käytön lisäystä suunnitellaan. Kaikessa kaavoittamisessa onkin huomioitava metsätalouden nousun mahdollisuudet sekä myötävaikutettava metsätalouden toiminnan ja investointien jatkumiseen. Kaavoittaminen on oleellisessa roolissa joko puun käytön edistäjänä tai puun käytön rajoittajana, eikä kaavamerkinnöillä pidä asettaa rajoitteita. Esitys vastineeksi Tarkistetaan kaavaa Lapin metsäohjelman ( ) osalta ja täydennetään kaavaselostusta. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Paliskuntain yhdistys Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on siirtymässä ehdotusvaiheeseen. Kaavassa osoitetaan poronhoitoon merkittävästi vaikuttavaa maankäyttöä, kuten Rovaniemen ja Sodankylän välinen rautatielinjaus, Rovajärven ampuma-alueen laajennus sekä Kemihaaran allasalue. Lisäksi kaavaan merkitään muun muassa tuulivoiman ja turpeen tuotantoon soveltuvia alueita. Toisaalta kaavassa turvataan myös poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä uusin kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 132/1999) ollaan samanaikaisesti muuttamassa. Muutoksen myötä maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely poistuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöstä. Pyrkimyksenä on korostaa maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia sekä lyhentää kaavoitukseen liittyvää päätös- ja muutoksenhakuprosesseja. Samalla tavoitteena on edistää viranomaisten välisen vuorovaikutuksen oikeaaikaisuutta kaavoituksessa ja valtion intressien ennakollista huomioon ottamista. Hallituksen esityksen mukaisesti lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset ministeriöiden kuulemisesta kaavoitusprosessin aikana; lisäksi ehdotetaan muutettavaksi säännöksiä maakuntakaavapäätöksestä tiedottamisesta ja voimaantulosta. Lakimuutoksen myötä kaavojen muutoksenhakumenettelyt siirtyvät hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutos vaikuttaa myös tämän lausuttavana olevan maakuntakaavan vahvistuskäytäntöön. Lakimuutoksen vuoksi Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaehdotus tulee yleisesti kuultavaksi myöhemmin vuonna Tällöin kaavasta voivat lausua myös asianosaiset paliskunnat. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen kanssa yhtäaikaisesti on ympäristöministeriössä tekeillä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ajantasaisuuden arviointi ja Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan

54 54 tarkastaminen vuosina On äärimmäisen tärkeää, että poronhoidon alueidenkäytöllinen oikeus otetaan huomioon näissä samanaikaisissa uudistuksissa. Poronhoidon huomioon ottaminen kaavoituksessa Poronhoito on elinkeinona riippuvainen mahdollisimman laajoista ja yhtenäisistä laidunalueista, ja sen vuoksi maakuntakaavatasoisten kokonaisuuksien maankäytön suunnittelu vaikuttaa suoraan elinkeinon kestävään jatkuvuuteen. Poronhoitoon liittyvillä kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä tulee olemaan merkitystä kaikissa yksityiskohtaisemmissa kaavoissa ja myös muussa alueiden ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Siksi on erittäin tärkeää saada ne asianmukaisesti merkittyä. Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto koko poronhoitoalueella. Poronhoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on suoraan lailla turvattu erityinen oikeus (poronhoitolaki, PHL ) Poronhoitolain lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) todetaan poronhoidon erityisasema ja edellytetään, että poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavoja laadittaessa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta ja edistettävä niiden toteuttamista (MRL 24.2 ). Velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa (MRL 28 ) edellytetään kiinnitettävän erityisesti huomiota muun muassa maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Poronhoito on poronhoitoalueella keskeinen osa alueen elinkeinoelämää ja laajojen maa-alueiden käyttäjänä altis muun maankäytön vaikutuksille. Lisäksi poronhoito on poronhoitoalueella alueen keskeisintä kulttuuriperintöä. MRL 28.4 :ssä edellytetään myös, että kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta, sekä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kaavan toteuttamisesta kohtuutonta haittaa. Kaavan vaikutukset poronhoitoon Poronhoidon kaavamerkinnät ja määräykset Kaavoituksessa on erityisesti Lapissa kehitetty poronhoitoa huomioivia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Porojen vapaa laidunnusoikeus koskettaa koko poronhoitoaluetta (PHL 3 ), tämä oikeus on huomioitu kaavaselostuksessa. Koko maakuntakaavaaluetta koskeva suunnittelumääräys turvaa myös osaltaan elinkeinon alueidenkäyttöön liittyviä lakisääteisiä oikeuksia. Jotta poronhoito koko poronhoitoalueella huomioitaisiin poronhoitolain ja VAT:n mukaisesti, on kuitenkin tarkoituksenmukaistaja tarpeellista käyttää useita keinoja ja kehittää kaavamerkintöjä edelleen. Tämä tarkoittaa poronhoidolle ominaisia aluevarauksia, kaavamerkintöjä ja - määräyksiä. Elinkeinon erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen merkitä alueita, jotka ovat poronhoidolle ratkaisevan tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri vuodenaikoina keskeisimmät laidunalueet, paliskuntien toiminnalliset aitapaikka-alueet sekä keskeisimmät porojen kulku- ja kuljetusreitit. Kaavamääräyksellä voidaan lisäksi huolehtia porojen kulkureitin säilymisestä rakennettavan alueen läpi. Maakuntakaavassa on osoitettu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue, paliskunnan rajat/esteaidat, poronhoidon kannalta erityisen tärkeät alueet/kohteet/aidat (ph) sekä poroteurastamot (E). Kaavaselostukseen on liitetty paliskuntakohtaiset kartat poronhoidon alueidenkäytöstä.

55 55 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on merkitty ph - kohdemerkinnöillä erotusaitoja ja pysyviä laidunkiertoaitoja. Suunnittelumääräysten mukaan "Alueen suunnittelussa on turvattava poronhoidolle merkittävien rakenteiden/alueiden säilyminen. Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan kanssa ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalta pyritään estämään." Kaavaselostukseen voisi lisätä siitä kuinka näiden merkittävien rakenteiden säilyminen turvataan, esimerkiksi ottamalla suunnittelussa huomioon erotuspaikoille johtavat porojen kuljetusreitit. Täydennetään kaavaselostusta esitetyn mukaisesti. POROT-hankkeessa kerättiin Rovaniemen ja Itä-Lapin alueen paliskunnissa kattavasti tietoa poronhoidon keskeisistä toimintaalueista, -rakenteista ja toiminnan laajuudesta. POROT-aineisto tulee paliskuntakohtaisesti näkyviin kaavaselostuksen liitekartoille. Informatiivisuuden nimissä on hyvä, että maakuntakaavaan on liitetty kunkin paliskunnan poronhoidon kannalta erityisen tärkeät laidunalueet ja muut alueet, laidunkierto, kuljetusreitit ym. M-alueet - Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet poronhoitoalueella POROT aineisto on ollut maakuntakaavoituksessa käytössä. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet eli M-alueet poronhoitoalueella muodostavat pinta-alaltaan merkittävän osan Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavasta. Metsätalous- ja poronhoitovaltaiset alueet (M-l alueet) on kaavaluonnoksen kartalla sijoitettu pelkästään erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle, vaikka näitä alueita todellisuudessa on koko poronhoitoalueella. Maatalouden merkitys on monin paikoin pohjoista Suomea vähentynyt ja yhä vähenemään päin. Poronhoito sen sijaan on elinvoimainen elinkeino koko nyt käsiteltävän kaavan alueella. Poronhoidon lakisääteisesti olemassa olevaa erityistä maankäytöllistä oikeutta ei ole noteerattu kaavamerkintätasolla poronhoidon suoraan huomioivalla omalla aluemerkinnällä (vrt. MT-merkintä). Tämän käytännön korjaamiseen olisi syytä ryhtyä koko poronhoitoalueen maakuntakaavoissa. Poronhoito on keskeinen osa maankäytön todellisuutta Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella, eikä poronhoidon näkyminen kaavamerkinnöissä sulje muita käyttömuotoja pois. Alueet, joilla maankäytön päämuotoina ovat poronhoito ja metsätalous olisi syytä merkitä M-I alueina kaikkialla poronhoitoalueella. Alueet, joilla lisäksi on maataloutta, voisi merkitä M-alueina, mutta nimen voisi muuttaa muotoon Maa- ja metsätalous sekä poronhoitovaltaiset alueet. Erityisen poronhoitoalueen raja ja sen pohjoispuoli on syytä merkitä kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Maatalousalueiksi (MT) on osoitettu maatilakeskittymien alueita, jotka ovat pintaalallisesti rajattavissa. Poronhoito on päällekkäiskäyttönä koko maakuntakaava-alueella. Metsä- ja poronhoitovaltaiset (M-1) alueet on osoitettu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavassa on pyritty yhteen sovittamaan erilaisia maankäyttöintressejä. Poronhoitolain 3 :n mukaan poronhoitoa saa poronhoitoalueella harjoittaa maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Koko maakuntakaava-aluetta koskevien suunnittelumääräysten mukaan Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.

56 56 Kaavaselostuksessa MY ja MY-1 alueiden listauksessa on päällekkäisyyttä. Ainakin Vintilänkaira ja Kellovuotso ovat listattuna molempiin MY ja MY -1 - alueisiin vaikka niiden tulisi olla MY -1 - listauksessa. Kuva 29 kartassa ei ole selitelaatikossa MY -1 -alueiden selitettä. Paliskuntien väliset rajat Poistetaan Vintilänkaira ja Kellovuotso kaavaselostuksen MY-alueiden listauksesta. Lisätään MY-1 alueiden selite karttaan. Maakuntakaavoihin on merkitty paliskuntien väliset rajat. Tässä yhteydessä on tärkeää varmistaa merkintätapojen yhdenmukaisuus. Paliskuntien väliset toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien vahvistetut viralliset rajat tulee siis merkitä kaavaan aina AVI:n vahvistamien sanallisten kuvausten mukaisina. Jos paliskuntien välillä on esteaita, se katsotaan paliskuntien väliseksi toiminnalliseksi rajaksi (PHL 848/1990, 6 ). Niin sanalliset rajakuvaukset kuin paliskuntien välisinä rajoina toimivat esteaidat voidaan merkitä samalla merkinnällä, mutta nämä tiedot tulee tuoda kaavaselostuksessa selkeästi esille. Maakuntakaavassa on paliskunnan raja / esteaita - merkinnällä osoitettu POROT aineistosta saadut tiedot hallinnollisista rajoista. Täydennetään kaavaselostusta. Tuulivoima ja turvetuotanto Tuulivoimaloiden ja tuulivoimapotentiaalisten alueiden aluemerkintöjä koskee kaavamääräys "Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset". Turvetuotantoalueita koskee määräys "...jälkikäyttöä suunniteltaessa tulee pyrkiä turvaamaan alueen poronhoidon edellytykset", turvetuotantopotentiaalisia alueiden kohdalla määräys on ohjaavampi...jälkikäyttöä suunniteltaessa tulee turvata alueen poronhoidon edellytykset". Tällaiset kaavamääräykset ovat tarpeellisia, tärkeitä ja edesauttavat poronhoidon parempaa huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa. Kemihaaran allas Kemihaaran allasalueen vesialue, tekojärvi -merkintää koskee suunnittelumääräys: "Tekoallasta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamisen vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tekoaltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelu- ja lupamenettelyssä on varmistettava valtioneuvoston LSL 66 :n nojalla tehdyn päätöksen toteuttamisedellytykset niin, että Natura verkoston yhtenäisyydelle ja luonnonarvoille aiheutuvat heikennykset tulevat korvatuiksi". Allasmerkintää varten on tehty mittava Naturasta poikkeamisen edellytysten selvitys. Kemihaaran altaan toteuttamisella olisi merkittäviä pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia alueen poronhoitoon, vesistöihin ja ympäristöön ja se vaatii Naturaalueen muuttamista. Juuri Natura-arvojen tuhoamisen vuoksi allasaluemerkintä edellyttää valtioneuvoston päätöksen. Valtioneuvosto arvioi selvitykseen perustuen, onko merkintä tarpeen yleisen edun vuoksi ja löytyykö Natura-arvoille riittäviä korvaavia alueita ja toimenpiteitä. Kemihaaran allashanketta ajetaan ainutlaatuisen ympäristön, vesiekosysteemin, paikallisten ihmisten elinympäristöjen ja olemassa olevien elinkeinojen kustannuksella. Sitä oikeutetaan yleiseen etuun vedoten; tulvasuojelun varjolla ja aluetaloudellisilla hyödyillä. Yleiseen etuun vedotaan, mutta aluetaloudellisten hyötyjen tarkastelussa ei ole lainkaan otettu huomioon altaan merkittäviä ja pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen porotalouteen. Porotalous on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Naturaalueita koskeva selvitys on laadittu maakuntakaavatason tarpeisiin. Maakuntakaava ei ole toteuttava kaavataso vaan ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa vaikutusten arviointi tarkentuu.

57 57 huomattava osa aluetaloutta, eikä sitä voida ohittaa taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Porotalouden suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset on otettava mukaan arviointiin. Tulvasuojelun tavoitteet on Kemijoen tulvatyöryhmän toimesta tarpeettomasti asetettu 1/250 vuodessa toteutuvan suurtulvan mukaan ja tällöinkin edellytetään, ettei pelkästään suojella ihmisten turvallisuutta ja terveyttä, vaan myöskin heidän omaisuuttaan. Käytännössä tämä tarkoittanee tulvaherkille alueille rakennettuja taloja. Tulvasuojelun kannalta on muitakin vaihtoehtoja, joista keskeisin ja nopeimmin toteutettavissa oleva on Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattaminen sekä rakennettavat tulvapenkereet. Omaisuuden osalta on mahdollista ottaa vakuutuksia. Laaditaan lisäselvitys ja täydennetään kaavaselostusta porotalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Allasmerkintä edellyttää valtioneuvoston päätöksen. Jotta päätös voidaan tehdä informoidusti, olisi taustaselvityksessä huomioitava kaikki vaikutukset. Kemihaaran altaalla on hyvin kiistattomasti haitallisia luontovaikutuksia. Näiden lisäksi sillä olisi paikallisten elinkeinon menetyksen kautta merkittäviä, laaja-alaisia ja pysyviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita ei ole otettu huomioon. Tekoallas tuhoaa alueelta pysyvästi porolaitumet ja syö siten elinkeinon harjoittamisen oikeutta Hirvasniemen paliskunnan osakkailta. Vapaa laidunnusoikeus on poronhoitolailla turvattu ja se on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi (HE 244/1989). Se on alueen poronhoidon jatkuvuuden edellytys. Allasmerkinnän vaikutuksia poronhoitolain takaamaan vapaaseen laidunoikeuteen ja tämän tuhoamiseen ei ole selvitetty. Laidunalueen menetyksestä aiheutuvia taloudellisia kuluja ja näiden korvausvastuita ei myöskään ole tutkittu. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu Natura-alueita koskeva selvitys. Selvityksessä ja kaavaselostuksessa on tuotu esille Kemihaaran altaasta poronhoidolle aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia. Maakuntakaava ei ole toteuttava kaavataso vaan ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa vaikutusten arviointi tarkentuu. Laaditaan lisäselvitys ja täydennetään kaavaselostusta porotalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Näin mittavan alueiden käyttöä muuttavan asian osoittaminen kaavassa edellyttää perusteellisia selvityksiä. Kemihaaran altaalla olisi monia negatiivisia vaikutuksia positiivisten ohella. Kaavaa laadittaessa tulisi olla selvillä myös toteuttava taho, siten voidaan määritellä vastuut aiheutuvien haittojen ja vahinkojen korvaamisesta. Jos tekoallas merkitään maakuntakaavaan, tulee sen toteuttaminen tutkia perusteellisesti poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutukset tulee arvioida Hirvasniemen ja ympäröivien paliskuntien osalta ja yhteistyössä näiden paliskuntien kanssa. Arvioon on ehdottoman tärkeää ottaa mukaan perusteelliset arviot myös suorista ja pysyvistä taloudellisista menetyksistä. Niistä kompensaatioista, mitä paliskunnille on maksettava osakkaiden elinkeinon menetyksestä. Korvaavista toimenpiteistä on neuvoteltava asianosaisten paliskuntien kanssa. Lapin aiempien tekoallashankkeiden historiallisia virheitä ja oikeudellisia vääryyksiä ei saa päästää toistumaan Kemihaaran tekoaltaan yhteydessä. Kaavaselostuksessa todetaan, että allas sijoittuisi suurimmalta osaltaan Hirvasniemen paliskunnan alueelle (77 %). Oraniemen paliskunnan alueelle sijoittuisi hieman yli 11 % ja Sallan paliskunnan Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole tiedossa hankkeen toteuttajaa. Yksityiskohtaisemmissa suunnittelu- ja lupaprosesseissa määritellään vastuut haittojen ja vahinkojen korvaamisesta.

58 58 alueelle 12 % allasalueesta. Altaan alle jäisi 7 % Hirvasniemen paliskunnan kokonaispinta-alasta. Oraniemen paliskunnan eteläosasta jää hehtaaria laidunalueita aluevarauksen alle (0,3 % paliskunnan pinta-alasta). Sallan paliskunnan itäreunalta jäisi aluevarauksen alle hehtaaria laidunalueita sekä yksi pyyntiaita. Poronhoidon menetyksiä ei voida arvioida pelkillä prosenteilla paliskunnan pinta-alasta. Hirvasniemen paliskunnan kannalta pelkästään yhtenäisen laidunalan menetys on jo merkittävä, mutta vaikutus kohoaa entistä suuremmaksi, sillä paliskunnan parhaat laidunalueet sijaitsevat alueella. Laidunalueiden menetyksen lisäksi allas estää ja muuttaa laidunkiertoaja altaan alle menetetään aita- ja erotusrakenteita. Selostuksessa todetaan suoraan, että "Altaan rakentamisen seurauksena Hirvasniemen paliskunnan poromäärä puolittuu ja paliskunta saattaa sulautua naapuripaliskuntiin". Tämän yksityiskohtaisemmin vaikutusta ei arvioida, eikä taloudellisia menetyksiä kartoiteta edes alustavasti. Korvaavia toimenpiteitä tai haittaa lieventäviä keinoja ei etsitä. Silti jo nämäkin asiat huomioiden on selvää, että haitta olisi Hirvasniemen paliskunnan poronhoidon kannalta kohtuuton ja siitä syystä kaava merkintää on pidettävä MRL 28.4 :n vastaisena. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Laaditaan lisäselvitys ja täydennetään poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arviointia maakuntakaavan yleispiirteinen luonne huomioon ottaen. Rautatielinjaukset Esitettävistä vaihtoehtoisista linjauksista poronhoidon kannalta vähiten haittaa aiheutuisi VeAb:sta, eli ratalinjaus Rovaniemeltä Sodankylään valtatie 4:sta mukaillen. Toinen esitettävä vaihtoehto VeC ei ole porotalouden kannalta toivottava, sillä se mm. halkoo enemmän yhtenäisiä laidunalueita. Porokolaririski on täten suurempi ja niiden estäminen vaikeampaa. Kaikesta rautatieliikenteestä on kuitenkin haittaa poronhoidon kannalta, minkä vuoksi on hyvä, että kaavamääräyksellä varmistetaan poronhoidon toimintaedellytysten turvaaminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mikäli rataa aletaan toteuttaa. Yksityiskohtaisemmassa ratasuunnittelussa tulee suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin porovahinkojen estämiseksi. Lisäksi porojen kulku radan poikki on tarpeen mukaan turvattava. Radan jatkosuunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä asianosaisten pa1iskuntien kanssa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Rovajärven ampuma-alueen laajennus Rovajärven ampuma-alue on valtakunnallisesti merkittävä puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue. Aluetta esitetään laajennettavaksi Köngäsvuoman alueella ja Javarusjärven länsipuolella. Pyhä-Kallion paliskunnalla ja puolustusvoimilla on ollut Rovajärven aluetta koskeva sopimus ja neuvottelukunta, joissa pyritään yhteensovittamaan puolustusvoimien toimintaa alueen poronhoidon kanssa. Tällä hetkellä sopimus ei ole voimassa, sillä se päättyi Uusia neuvotteluita sopimuksesta ja paliskunnalle aiheutuvien haittojen korvaamisesta käydään parhaillaan, mutta korvausvelvoitteesta ja korvauksen tasosta on huomattava erimielisyys. Toiminnasta aiheutuva haitta paliskunnan poronhoidolle on erittäin merkittävä ja tutkimusten perusteella kiistaton. Ampuma-alueen laajennus sijoittuisi paliskunnan porojen keskeiselle vasoma- ja kesälaidunalueille. Toiminnan laajentuminen olisi siten paliskunnan poronhoidolle erittäin vahingollista ja alueet, joilla poronhoitoa voitaisiin edelleen harjoittaa alkavat käydä vähiin. Näistä syistä ampuma-aluetta ei tule laajentaa. Nykyiselläkään alueella ei ole päästy yhteisymmärrykseen haittojen korvaamisesta, joten haitat poronhoidolle ovat huomattavat. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Toisaalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaavassa on osoitettu Pyhä-Kallion paliskunnan erotusaidat sekä laidunkiertoaidat osaaluemerkinnällä poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita (ph). Alueen päämaankäyttöluokka on ampuma- ja harjoitusalue (EAH).

59 59 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on pyritty yhteen sovittamaan erilaisia maankäyttöintressejä. Maakuntakaavaratkaisu pohjautuu eri intressitahojen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena syntyneeseen kompromissiin. Yhteenveto Maakuntakaavassa on otettu poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä huomioon uusilla, tarpeellisilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. M-l eli Metsätalous- ja poronhoitovaltaiset alueet tulee merkitä koko poronhoitoalueelle. Kaavassa ehdotetaan muutamia poronhoidolle merkittävää haittaa aiheuttavia asioita. Uusista rautatielinjauksista vähiten haitallinen olisi vaihtoehto, joka mukailee 4-tien maastokäytävää Rovaniemeltä Sodankylään. Rovajärven ampuma-aluetta ei tule laajentaa, sillä nykyiselläkään alueella ei ole päästy yhteisymmärrykseen poronhoidolle aiheutuvien haittojen korvaamisesta ja toiminnan aiheuttamat haitat poronhoidolle ovat erittäin merkittävät. Kemihaaran tekoaltaan merkitseminen maakuntakaavaan mahdollistaa tekoaltaan rakentamista. Altaan rakentamisen vaikutuksia Hirvasniemen paliskunnan poronhoidon kannalta ei ole arvioitu yhteistyössä paliskunnan kanssa. Taloudellisia menetyksiä ei ole arvioitu. Allasmerkinnästä ja aiheutuvien haittojen korvaamisesta ei ole neuvoteltu. Tekoallas tuhoaa porojen vapaan laidunnusoikeuden alueella (PHL 3 ). Aiheutuvien haittojen ja vahinkojen korvausvastuita ei ole tutkittu eikä arvioitu. Korvaavia alueita tai muita toimenpiteitä ei esitetä. Allasmerkintä aiheuttaa Hirvasniemen paliskunnalle kohtuutonta haittaa (MRL 28.4 ). Kaava ei näiltä osin turvaa poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä (VAT). Kaava on näiltä osin maankäyttö- ja rakennus lain sekä poronhoitolain vastainen, ja sitä on muutettava. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin yhdistys) kiittää mahdollisuudesta lausua Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavasta. Yhdistys on huolissaan useista kaavaehdotuksessa esille tulleista asioista, erityisesti kaavan pyrkimyksistä sijoittaa maankäytöllistä toimintaa Natura-alueille. Yhdistys pitää näitä toimia olemassa olevan maankäyttölainsäädännön vastaisina. Merkille pantavaa on myös, että kaavassa ei ole yhtään luomerkintää, joilla osoitettaisiin uusia suojelualueita esimerkiksi suojelemaan Lapin viimeisiä suojelemattomia aarniometsiä. Lapin liiton asenneilmapiiri Lapin luontoa kohtaan on hämmästyttävän tyly kun ottaa huomioon kuinka suuri merkitys Lapin ainutlaatuisella ja puhtaalla luonnolla on matkailulle, Lapin ainoalle kasvavalle elinkeinolle. Laaditaan lisäselvitys ja täydennetään kaavaselostusta porotalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan luonnon monimuotoisuutta osana eri maankäyttötarpeita kokonaisvaltaisesti yhteensovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Tärkeää on kiinnittää huomiota vihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen yhtenäisenä.

60 60 Maakuntakaavan tausta-aineistoksi on laadittu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisemaja luonnonympäristöselvitys, johon sisältyy mm. selvitys ekosysteemipalveluista ja -verkostoista. Selvityksessä esitetään suositukset maankäytön suunnittelulle. MRL ja menettelytapavirheet Yhdistys pitää kaavaa puutteellisesti ja virheellisesti valmisteltuna eikä se täytä MRL:n asettamia sisältövaatimuksia. MRL:n mukaan maakuntakaavan ehdotus on asetettava nähtäville ja siitä on pyydettävä lausunnot. Kaavassa on sovellettu lausuntoja pyydettäessä lainsäädäntöä, joka ei ole kaavasuunnittelun aikaan voimassa. Lainmuutos astuu voimaan vasta lausuntoajan jälkeen, eikä sitä voida soveltaa nyt käynnistettyyn kaavamenettelyyn. Maakuntakaavaa valmisteltaessa ei ole noudatettu MRL:n vaatimuksia ja kaava tulee siten palauttaa uudelleen valmisteluun. Mikäli kaavan nähtäville asettamista ei uudisteta, on lausuntoaikaa uuden lain perusteella jatkettava jälkeen kuulutettavalla uudella lausuntokierroksella ja kuukauden lausuntoajalla MRL muutoksen mukaisesti. Maakuntakaavasta on pyydetty lausunnot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, kunnilta, kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien liitoilta, muilta maakuntakaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä ministeriöiltä. Maakuntakaava asetetaan julkisesti nähtäville kesäkuussa 2016, jolloin myös nyt lausunnon antaneilla on mahdollisuus tehdä muistutus. Menettely täyttää voimaan tulleen lain vaatimukset. Allashankkeen kaavaratkaisun perusteena on käytetty Kemijoen vesistöalueen tulvariskinen hallintasuunnitelmaa, jota laadittaessa ei ole vertailtu vaihtoehtoja eikä laadittu Natura-arviointia LSL mukaisesti. Tämä tarkoitushakuinen menettely jättää LSL kannalta merkittävän vaiheen, eli vaihtoehtojen vertailun, tekemättä. Tulvariskien hallintasuunnitelma ei ole lainvoimainen, eikä sitä voida käyttää maakuntakaavan perusteena. Maakuntakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Tulvariskien hallintasuunnitelma perustuu lakiin tulvariskien hallinnasta. Lain mukaan tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelee Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja siihen sisältyvät toimenpiteet hyväksyy lain tarkoittama tulvaryhmä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Kaavaehdotukseen on laadittu Natura-alueita koskeva selvitys sekä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi Kemihaaran altaasta, joka on parhaillaan luonnonsuojelulain mukaisessa lausuntomenettelyssä.

61 61 Natura-arvioinnit osana maakuntakaavaa Vaikka Natura-arvioinneista on pyydetty lausunnot kesäkuuhun mennessä, lausumme jo tässä vaiheessa tärkeimmiltä osin asiasta. Kemihaaran (Vuotoksen) tulvasuojelualtaan Natura arviointi Aluksi huomautamme, että vaikutusten arviointia ei ole tehty siinä laajuudessa kun erilaisia vaikutuksia on oletettavissa. Vaikutukset ulottuvat ylävirtaan koskiensuojelulailla suojellulle alueelle ja alavirtaan Perämerelle, ja huomattavan suurien kasvihuonekaasujen päästöjen välityksellä ilmastoon. Kemihaaran soiden aluetta on hoidettu lintu- ja luontodirektiivin vastaisesti, sillä osa lajeista on taantunut metsien hakkuiden seurauksena, ja etenkin metsälajien huono tila kuvaa suojelun puutteita. Lintudirektiivi edellyttää lajien ja myös metsäisten biotooppien suojelua, ennallistamista ja aikaansaamista sekä suojelualueella että sen välittömässä läheisyydessä. Lapin luonnonsuojelupiiriltä on pyydetty lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotuksesta Natura-arvioinnista on pyydetty luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset lausunnot Lapin Ely-keskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa luonnonsuojelualueet ovat. Alueen luonnontilan selvitykset ovat puutteelliset, eikä niissä oteta huomioon tilannetta, että Kemihaaran soiden alueella pesii 2-3 kalasääkseä, lisäksi esiintyy 1-2 majavaa, 2-3 saukkoreviiriä, jokirapu, pikkunahkiainen, järvinahkiainen sekä erikoisuutena harvinaisesti puussa pesivä muuttohaukka. Kasvillisuuskartoituksissa on vakavia puutteita, tai niitä ei ole tehty, johon puutumme jatkossa. Tarkastelussa ei ole myöskään huomioitu metsätalouden ja suunnitellun altaan yhteisvaikutuksia ja niiden vaikutuksia erikseen. Kalojen vaelluksia ei ole arvioitu, eikä vesipuitedirektiivin edellyttämää hyvän tilan saavuttamista. Kalojen vaelluksia alueella ovat ainakin ahvenen nousu, mateen ja hauen vaellukset sekä kuoreen ja harjuksen vaellukset tavanomaisten vaelluskalojen lisäksi. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman käyttäminen perusteena ei ole relevanttia sillä suunnitelma ei ole lainvoimainen. Em. suunnitelmaa laadittaessa on esitetty vaihtoehtoisia tulvantorjunnan keinoja sekä tulvariskien määrittelyn arvoja, joiden perusteella altaan rakentamien ei ole ainoa vaihtoehto. Kemihaaran altaan osalta on käynnistetty lisäselvitys koskien mm. edellytyksiä vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiseen. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Natura-arvioinnissa on jäänyt huomiotta, että merkittäville tulvariskialueille on koko Suomessa ja etenkin Lapin maakunnan sisällä asetettava tasapuolisesti 1/100 tulvariskit. Perustuslain mukaisesti ihmisten oikeus lain edessä on oltava samanlainen ja tulvariskien arviointi, 1/250 Rovaniemellä ja Kemijärvellä sekä 1/ 100 Kittilässä ja muualla maakuntakaavan alueella, aiheuttaa sen, että tulvariskien torjuntatoimet aiheuttavat huomattavia haitallisia vaikutuksia vesiluonnossa, eikä tulvariskien hallintasuunnitelmaa siten tule käyttää Natura-arvioinnin perusteena. Kaavaratkaisussa ei ole perusteltu sitä, miksi 1/100 tulvapenkereet on jätetty Rovaniemeltä arvioinnista pois. Huono hyväksyttävyys ei ole laillinen peruste, sillä kaavassa täytyy sovittaa yhteen eri toimenpiteet niin, ettei luonnolle aiheudu haittaa. Esimerkiksi Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa on päädytty siihen, että penkereiden korottaminen Ivalon kohdalla on ylivoimaisesti halvin ja toimivin ratkaisu. Olennaista on, että tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoja, joita ei ole suunnitelmassa tuotu esille, eikä arvioinnissa huomioitu. Jo yksin

62 62 luonnolle ja vesien laadulle kaavaratkaisusta aiheutuva haitta on niin suuri, ettei kaavaa tule hyväksyä. Natura-arvioinnissakin on perusteltu allashanketta sillä, että allas tulvariskien hallintakeinona ei vaadi yhteiskunnalta rahallista panostusta. Näinhän ei ole, koska esimerkiksi tehty Natura-selvitys on tehty yhteiskunnan varoilla. Turvetuotantopotentiaalisista alueista (eot) poistettava luonnontilaiset suot Kaavassa on varattu turvetuotantoon myös luonnontilaisia soita. Merkinnät luonnontilaisilta soilta on poistettava. Luonnontilaiset suot on merkittävä kaavaan keväisten tulvavesien pidättäjänä, niiden toimiessa pysyvänä luonnontilaisena tulva-altaana. Tulvasuojelun kannalta tulvien ennalta ehkäiseminen säilyttämällä suoalueet luonnontilassa on ehdottoman järkevää. Luonnontilaiset turvealueet toimivat samalla vedenlaadun parantajina ja niiden säilyttäminen on myös vesipuitedirektiivin velvoitteen mukaista Natura-arviointi ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaavassa on osoitettu turpeenottoalueina (EOT) tuotannossa olevat ja luvan saaneet turpeenottoalueet. Turvetuotantopotentiaalisena alueena (eot) on osoitettu selvityksen mukaan vain luonnontilaisuusluokkaan 0 ja 1- kuuluvia soita. Lisäksi maakuntakaavassa osoitettuja turvetuotantopotentiaalisia alueita koskee suunnittelumääräys: Soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisten kaltaiset osat tulee jättää tuotannon ulkopuolelle. VAT: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. On huomattavaa, että KHO on jo todennut, ettei Rovaniemelle tule osoittaa rakentamista alle 1/100 vuodessa tapahtuvan tulvan alapuolelle. Tämän rajan nostaminen olisi kohtuutonta Rovaniemellä, johon kaavassa esitetty ratkaisu johtaa. Rakentamisen alimmat korkeudet Rovaniemellä on otettava 1/100 mukaisesti riittävällä varmuusvaralla myös maakuntakaavamääräyksiin, muuten kaava ei täytä VAT määräyksiä. VAT: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Vuotosjoki on arvioitu erityisen merkittäväksi ja kunnostusta vaativaksi vesistöksi vesienhoidon yhteydessä ensimmäisellä vesienhoitokaudella. Viranomaisten on suunnitelmia, kuten maakuntakaavaa, laatiessaan pyrittävä parantamaan joen veden laatua ja ekologisia ominaisuuksia. Kasvihuonekaasujen vähentämistä ei arvioinnissa ole käsitelty. Suunnitellusta altaasta nousee mm. metaania, joka on merkittävimpiä kasvihuonekaasuja, eikä esitys siten hillitse kasvihuonekaasujen päästöjä VAT:den mukaisesti. Tulvasuojeluallas-merkintä on poistettava Natura-alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä. Maakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Tulva-, sortuma- ja vyörymävaara- alueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Natura-alueita koskevassa taustaselvityksessä ja kaavaselostuksessa tuodaan esille vaikutukset ilmaan ja ilmastoon.

63 63 Sallatunturin Natura-arviointi On huomioitava että Sallatunturiin suunnitellulle maankäytölle on olemassa vaihtoehtoja, eikä suunniteltu ratkaisu ole matkailukeskuksen edun mukaista. Esitys ei ole myöskään alueen luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdollinen sen uhatessa juuri niitä arvoja, joita varten alue on suojeltu. Laskettelurinteen rakentaminen ei ole peruste Naturasta poikkeamiselle. Sallatunturilla on jo runsaasti laskettelurinteitä, eikä niiden lisärakentamisella voida perustella matkailun perusteena olevan suojellun metsäalueen tuhoamista. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Sallatunturin matkailualueen laajennus. Kaavaehdotukseen on laadittu Natura-alueita koskeva selvitys sekä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajennuksesta. Sallatunturin matkailupalvelualueen laajennusta koskevan kohdekohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alueen erityiset luonnonarvot. Haikara-aavan Natura-arviointi Huomattavaa on että suojelua ei ole toteutettu hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Soidensuojeluohjelma on alueella osittain toteuttamatta, ja suojelumerkintä tulee maakuntakaavassa merkitä suojelurajauksen mukaisesti eli laajimman mukaisesti. Kaavakartasta ei voida päätellä, onko näin menetelty, ja asiaa tulee selventää. Melun leviämisen arviointia ei ole tehty alueen suunnitellun käytön mukaisesti, joten emme voi lausua tässä vaiheessa kattavasti puutteellisesta kaava-aineistosta. Kaavan laatijan on liitettävä suunnitellun käytön mukaiset meluselvitykset kaava-aineistoon ja asetettava kaava uudelleen nähtäville sekä varattava yhdistyksellemme tilaisuus antaa lausuntomme. Melun leviäminen on tutkittava myös C-äänenpainetasolla tai muulla sopivalla mittaasteikolla, jossa matalien ja infraäänien leviäminen tulee kattavasti esille. Matalien taajuuksien esiintyminen ja vaikutukset ihmisille ja luonnon eläimille on arvioitava. Mikäli aluetta laajennetaan, on maakuntakaavassa asetetulle ampuma-aluevaraukselle asetettava metsän käsittelylle kielto, koska alueen pääkäyttötarkoitus on esitetty, ja se on muu kuin metsätalous. Euroopassa ampuma-alueet ovat osin arvokkaita luonnonympäristöjä nimenomaan metsien ja runsaan eläimistön ansiosta. Saksan mm. suurimmat susitiheydet ovat ampuma-alueilla ja niiden läheisyydessä, ja se on myös Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus. Maakuntakaavassa luonnonsuojelualueet on osoitettu SL-merkinnällä laajimman rajauksen mukaan. Merkinnän aluekuvauksista näkyy, mikä on ollut varausperuste. Haikara-aapa - Vitsikkoaapa varausperuste: Laki 851/88, Natura VNp (FI Haikaraaapa - Vitsikkoaapa). Maakuntakaavan rajauksessa on huomioitu myös soidensuojelun perusohjelma. Lisätään varausperusteisiin soidensuojelun perusohjelma VNp Maakuntakaavaa täydennetään Puolustusvoimilta saadun meluselvityksen perusteella. Tarkistettu maakuntakaava asetetaan julkisesti nähtäville kesäkuussa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen Naturaarvioinnissa on ollut käytössä melun osalta 55 db keskiäänitason vyöhyke, nykytilanne ja laajennuksen jälkeinen tilanne. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Lähtökohtaisesti maakuntakaavassa osoitettujen alueiden metsien käsittelyä toteutetaan metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti päämaankäyttötarkoituksen kanssa yhteensopivalla tavalla. Natura-alueita koskevasta selvityksestä Maakuntakaavan tarkoitushakuiset ja MRL:n vastaiset tavoitteet, jotka ovat läpileikkaavia kaikissa kaavaratkaisuissa, ovat nähtävillä selvityksen alussa: 3.3 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET

64 64 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa käsiteltävistä keskeisistä asioista seuraavat liittyvät tässä selvityksessä käsiteltäviin maankäyttöratkaisuihin: 1) Ilmastonmuutoksen huomioiminen tulvariskien hallinnassa 2) Energiantuotanto, erityisesti vesivoima ja vesivoimaan perustuvan säätövoiman lisääminen 3) Matkailun kehittäminen. Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkailukeskuksissa. Alueiden elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa tiiviillä yhteistyöllä Norjan, Ruotsin ja Venäjän Barentsin alueiden sekä koko arktisen alueen kanssa (Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet). Matkailutoiminnot muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi- Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena erityisesti matkailullisesti tärkeä Koillis-Suomen käytävä. 4) Puolustusvoimien tarpeiden huomioiminen Asetetut tavoitteet eivät vastaa MRL:ssa annettuja sisältötavoitteita. Maakuntakaavalla on tarkoitus yhteen sovittaa eri toimintoja. Kaavassa ollaan vahingoittamassa luontokohteita siten, että toisella alueella voidaan rakentaa ja toimia vastoin valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteita. Maakuntakaavan Natura-alueita koskeva selvitys koskee ainoastaan Kemihaaran allasta, Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajennusta ja Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennusta. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tavoitteet on käsitelty varsinaisessa kaavaselostuksessa. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Lausuntomme asetettuun tavoitteeseen: Ilmastonmuutokseen varautuminen kaavassa on oltava läpileikkaava teema, eikä sitä voi käyttää suunnitellulla tavalla tulvariskien hallintaan. Tulvasuunnitelmaa ei ole hyväksytty, eikä se ole lainvoimainen, joten sen tavoitteita ei voida käyttää kaavoituksessa perusteluina. Energiantuotannossa ja sen kestävyydessä on huomioitava kestävä energiantuotanto, kuten tuuli- ja aurinkoenergia ja sille varatut alueet. Säätövoiman tarve vähenee, eikä sen tuotanto vaadi vesivoiman lisärakentamista. Säätövoiman tuotannon monimuotoisuus kehittyy, eikä suuria luontoa pilaavia ratkaisuja tarvita oletetun säätöenergian tarpeen tyydyttämiseen. Vesivoiman lisääminen maakuntakaavan tavoitteena ei täytä kaavan sisältövaatimuksia. Maakuntakaavassa on käsitelty ilmastonmuutosta mm. huomioon ottamisen sekä vaikutusten arvioinnin osalta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1) ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimaloiden alueita (tv) ja tuulivoimapotentiaalisia alueita (tv1). Matkailun kehittäminen on kaavassa esitetty tavoitteellisena luonnon tuhoamisena Natura-alueiden hävittämisen muodossa. Matkailija arvostaa koskemattomia metsiä ja luonnon monimuotoisuutta niin pienissä matkailukeskuksissa kuten Sallatunturilla ja Savukoskella, kuten myös suuremmillakin Pyhätunturilla ja Ounasvaaralla. Lasketteluun ei pidä osoittaa alueita suojelualueilta, vaan Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 aluerakennekartassa osoitetaan mm. keskeiset matkailun kehittämisvyöhykkeet ja luonnonsuojelualueet. Maakuntakaavan tavoite matkailu- ja virkistystoimintojen tarpeiden huomioon ottamisesta on maankäytön yhteen sovittamisen näkökulmasta kohtuullista. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu alueita monipuolisesti

65 65 alueen säilyttäminen entisellään on matkailun ja koko suunnittelualueen etu. niin luonnonsuojelun kuin muidenkin maankäyttöintressien tarpeisiin. Puolustusvoimien toiminta aiheuttaa päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään. Vuosikymmeniä jatkuneen ammunnan seurauksena metallien ja räjähdysainejäämien on havaittu kertyvän pohjavesiin ja maaperään. Euroopan suurimman ampuma-alueen varaamien maakuntakaavassa luontoa tuhoavaan ammuntakäyttöön on kompensoitava luonnolle vastaavalla alueella samoin kuin itse ampuma-alueella tehtävillä toimilla. Ampuma-alueelle on annettava kaavamääräys metsien hakkuukiellosta, ja uhanalaisten eliölajien rauhoittamisesta alueella. Alueen pääkäyttötarkoitus on niin raju, ettei muuta luonnon tuhoa alueella tule sallia. Ampuma-alueesta saataisiin kaavassa muodostettua koko alueen merkittävin viheryhteys ja suuri luonnon askelkivi uhanalaisten lajien leviämiselle ja kululle Venäjän ja Ruotsin väillä. Alueen merkittävin viheryhteys on kaavaan merkitsemättä sillä Rovajärven ampuma-alueen maankäyttö on ratkaistu kaavan valmistelussa puolustusvoiminen käyttöön, mutta suojelevat kaavamääräykset puuttuvat. Alueella ei tule harjoittaa tehometsätaloutta luonnolle aiheutetun haitan minimoimiseksi. Se on myös merkittävä etu porotaloudelle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Lähtökohtaisesti maakuntakaavassa osoitettujen alueiden metsien käsittelyä toteutetaan metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti päämaankäyttötarkoituksen kanssa yhteensopivalla tavalla. Huomattavaa on, että kaavassa on esitetty puolustusvoimien käytössä oleville alueille erilaisia kaavamerkintöjä, joiden sisältö osoittautuu luontoa ja muuta luonnonkäyttöä haittaavaksi kaikissa tapauksissa. Kaavan taustaselvitykset ja niiden puutteet Missään ei arvioida, miten Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajennus koillissuuntaan vaikuttaa Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Pyhä-Luoston Natura-aluetta koskien suojelutilanteen tarkennus- ja toteutuskeinoissa on todettu, että alueen suojelu ei rajoita Puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Rovajärven ampuma-alue sijoittuu lähimmillään noin 4 km päähän Pyhä-Luoston kansallispuistosta. Täydennetään kaavaselostusta. Maakuntakaavan taustaselvityksen lähdeviitteissä ei mainita Suomen ympäristö 6/2015 julkaisua Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Lapissa. Kaavoittajan tulee tarkistaa, ettei kaavakartalla ole esimerkiksi merkitty maa-ainesottoalueeksi alueita, jotka on mainittu em. julkaisussa. Hiljaiset alueet puuttuvat kokonaan maakuntakaavasta. Vaikka hiljaisuus on useimmille lappilaisille nykyisin itsestäänselvyys, kannattaa niiden lisääntyvä kysyntä jo tiedostaa ja valvoa, että Itä- Suomeen turvataan myös kaavoituksella hiljaisia alueita. Myös pimeät alueet ovat yksi tulevaisuuden matkailutrendejä ja Lapissakin kannattaa panostaa tähän meille itsestäänselvyyteen ( Maakuntakaavassa on osoitettu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet - merkinnällä arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Maakuntakaavassa maa-ainesten ottokohteena osoitetut kalliokiviaineskohteet on tutkittu Pohjavesien suojelun ja kiviainessuojelun yhteensovittamishankkeessa (POSKI-hanke). Lapissa luonnon hiljaisia alueita löytyy paljon, koska alueella on mm. laajoja luonnonsuojelualueita sekä laajoja talousmetsäalueita, missä ihmistoiminta on vähäistä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa taajamien ja matkailukeskusten läheisyydessä voidaan yleiskaavatasolla tarpeen mukaan osoittaa hiljaisia ja pimeitä alueita. Täydennetään kaavaselostusta hiljaisten ja pimeiden alueiden osalta.

66 66 Majavan palauttaminen ja metsäojien tukkiminen Rovaniemen yläpuolelle on kaivettu yli km metsäojia, jotka lisäävät valumaherkkyyttä ja siten tulvahuippuja. Majavan (euroopanmajava) palauttaminen vähäjärviselle ja metsätalouden pilaamille valuma-alueelle olisi luonnonmukaista tulvanriskien torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Metsäojien tukkimisen tavoitteena tulee olla 50 % kunnostus vuoteen 2020 mennessä. Kaavamääräyksiin on lisättävä, ettei uusia metsäojia tule kaivaa, ja ojikkoalueiden mahdollisimman suureen ennallistamiseen on pyrittävä. Turvemaiden käyttö metsätalouteen pilaa pintavesiä, ja vesien hyvään tilan saavuttaminen tulee olla myös maakuntakaavan tavoite. Alueen majavakartoitus puuttuu. Vuotoksen, Savukosken ja Sallan alueen Venäjältä alueelle tulevat euroopanmajavat tuottavat merkittäviä ekosysteemipalveluita koko kaava alueelle. Kaavaan on lisättävä suunnittelumääräys, että viranomaisten on tuettava euroopanmajavan palauttamista alueelle. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Metsien käsittelyä toteutetaan kuitenkin metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua. Lisäksi luontodirektiivin asiakirjoissa todetaan poikkeama liitteen II vaatimuksesta, jonka mukaan euroopanmajavalle olisi osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Kalasto Kalastoselvityksiä ei ole tehty tai selvitykset ovat vanhentuneita, eivätkä perustu vesiekologian tuntemukseen. Veden laatu riippuu maankäytöstä ja tätä ei ole huomioitu maakuntakaavassa. Sakari Kännön (1985) arvio taimenen vaellusten vähäisyydestä ei perustu tutkimukseen. Tuon ajankohdan jälkeen on koko Kemijoen vesistöalue kokenut suuria muutoksia. Kolmesta alueen joesta kaksi on tuhottu (Kitinen ja Luiro) ja kaavassa suunnitellaan kolmannen jokisysteemin tuhoamista. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan taustaselvityksissä on käsitelty kalastoa maakuntakaavan tarkkuustasolla, kaavan tehtävän ja tarkoituksen edellyttämällä tavalla. Kitinen padottiin vuonna 1990, ja uitto lakkasi vuonna Kitisen patoamien sulki Kitiseen nousevilta kaloilta kutureitit. Taimen, siika, harjus, ahven, kuha, hauki, made, kuore, säynävä, nahkiaiset ja lisäksi muut taloudellisesti vähemmän arvokkaat kalalajit menettivät kulkuyhteyden lisääntymisalueilleen. Uiton lakkaaminen lopetti Luiroon juoksutettavan lisäveden ja kuivatti sen huonoon ekologiseen tilaan. Luiron merkitys vaeltavien kalojen elin- ja lisääntymisalueena heikentyi. Luirojoen kalataloudellinen kunnostus on tehty uiton päättymisen jälkeen, mutta se ei auta Luiroa, jos sinne ei saada vettä. Vuosina Kitiselle on kotiutettu jokirapu (Astacus astacus) Lapin kalatalouskeskuksen (kalatalousjohtaja Olli Tuunainen, kunnanjohtaja Pauli Laurila) toimesta. Istutus on onnistunut ja rapu lisääntymisessään ja on jo vuonna 2005 levittäytynyt niin Luiroon kuin Yli-Kemille ja 2010 Vuotosjoelle. Taimen ja kuha vaeltavat Kemijärvestä ylöspäin. Yli-Kemillä elävä puronieriä ei ole alkuperäislaji, vaan istutettu haitallinen vieraslaji, jonka leviäminen on todennäköistä jos allas rakennetaan. Yli-Kemillä elää alkuperäinen rautu (Salvelinus alpinus) jääkaudenaikaisena reliktinä. Laji on vahvistettu vuonna 2000 (Graig Primmer, Helsingin Yliopisto). Lajin esiintymisalueet on merkittävä kaavaan kalastusrajoitusalueena. Joen merkitys on noussut huomattavasti vuodesta 1989 ja on kiistatonta, että Kemijärven kalojen elinolosuhteiden ja lisääntymisen kannalta Yli- Kemi on korvaamaton. Missään muualla Suomessa ei ole jäljellä yli 200 ha poikastuotantoaluetta yhdistettynä 200 km:n pituiseen jokisysteemiin ja suureen yli 200km 2 järvialtaaseen.

67 67 Kalastoselvityksissä olevien virheiden takia kaava on palautettava valmisteluun. EU:n luontodirektiivilajit Viitasammakko (Rana arvalis) Maakuntakaavassa koko kaava-alueen vahvin viitasammakkokanta elää Kokonaavan soilla, lammilla ja rimmikoissa. Viitasammakko on puutteellisesti tunnettu. Lapissa se elää elinalueensa pohjoisreunalla ja on siten erityisesti suojeltu. Sompion Lapin eliömaakunnan alueella vahvimmat viitasammakkokannat ovat suojeluilla soilla Viiankiaavalla ja Kokonaavalla, joihin myös kohdistuu suurimmat uhat luonnon käyttöön. Viitasammakon esiintymis- ja talvehtimispaikat ovat aina suojeltuja. Niiden suojeluun Naturaalueilla ei voida soveltaa poikkeamista. Lapin luonnon arvioinneissa säännönmukaisesti jätetään sammakot arvioimatta uskoen maan routaisuuden heikentävän sammakoiden selviytymistä. Sammakot ovat ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja ja erilaiset virukset (Rana-), ultraviolettisäteilyn voimistuminen ja maankäytön muutokset uhkaavat sammakoita. Liito-orava (Petromys volans) Suunnittelualueella elää liito-oravia, mutta metsien käsittely estää niiden elämän. Lajista on havaintoja Rovaniemeltä eteläosista sekä Ranuan rajoilta. Uudempia havaintoja alueelta on Pyhätunturilta (2015), jonne liito-oravan levinneisyys ulottuu yhä useammin ilmaston lämmetessä. Metsien suojavyöhykkeet pohjoisen ja etelän välillä on lisättävä kaavaan. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua. Vesien ekologinen tila Vesipuitedirektiivi edellyttää hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi esteettömän kulkuyhteyden aikaansaamista vesimuodostelmassa joten se on lisättävä kaavaan. Kaava-alueen suuret joet eivät ole täysin luonnontilaisia, sillä joista puuttuvat nahkiainen, ankerias, lohi, meritaimen, vaellussiika ja muut merivaelteiset kalat sekä majava kuten koko kaava-alueeltakin. Vedet eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa vaan ihmistoiminnan häiritsemät. Jokien ennallistamiseksi on VPD mukaisesti kaavaan asetettava määräys vaellusyhteyden palauttamiseksi meren ja valuma-alueen välissä sekä 20%-10% suuruisen ekologisen ohivirtaaman turvaaminen kaikissa padoissa ja muilla esteillä suljetuissa vesistöissä. Kaavassa on tarkasteltu ainoastaan erittäin harvinaista tulvaa (1/250 a) tulvaa, jota ei ole hyväksytty tulvansuojelutasoksi muualla Kemijoen vesistöalueella ja muualla Suomessa. Vesistöjen tilaa on tarkasteltu vain elinkeinojen ja turvetuotannon näkökulmasta. Maakuntakaavan tarkkuuteen nähden kunnioitettava vesistöjen kolmannen jakovaiheen tarkastelu on tehty soille ja valuma-alueille vain elinkeinojen ja turvetuotannon kannalta. Kaavan valmistelun tarkoitushakuisuutta osoittaa, että luonnon tilaa ei ole selvitetty vesistöittäin samoin kolmannen jakovaiheen mukaisesti tarkasteltuna. Majavan ja jokihelmisimpukan arviointi on tehtävä jokaisessa vesimuodostelmassa 3 jakovaiheen mukaisesti. Tällöin saadaan myös tietoa muun alemman asteen maankäytön suunnitteluun, mikä on myös maakuntakaavan tavoite. Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Lisätään määräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosmerkintää (EN 2323). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

68 68 Maakuntakaavasta on poistettava EO-merkinnät Natura-alueiden yläpuolisilta valuma-alueilta, koska niiden vesien tila ei kestä turvetuotannon vaikutuksia. Erityisesti Sallan Majava-aavan ja Poroaavan turvetuotanto on ongelmallista alempana sijaitsevien suojeltujen vesistöjen kannalta. Kuivatut suoalueet lisäävät myös tulvariskiä. Ekologinen yhteys virtavesiä pitkin on jäänyt merkitsemättä maakuntakaavaan. Virtavesien tila edellyttää vaellusyhteyden sallimista kaikille vesieliöille sekä ylös että myös alaspäin kuten ankeriaalle, jonka turbiinissa tapahtuva kuolleisuus on merkittävä säännöstellyssä vesistössä ja koko kaavan alueella. Ankeriasta elää kaavan alueella nykyään Kemijärvellä saakka, ja ennen säännöstelyä Sodankylässä ja Savukoskella saakka. Maakuntakaavan taustaselvityksissä on käsitelty turvetuotannon vesistövaikutuksia. Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Erityisesti poronhoidolle varattu alue Maakuntakaavassa on esitetty erityisesti poronhoidolle varattu alue. Kaavamääräyksistä kuitenkin puuttuvat määräykset siitä, kuinka alue poikkeaa muusta alueesta. Erityisesti poronhoidolle varatulla alueella metsien käyttö on toteutettava poronhoidon ehdoilla. Kaavaan on lisättävä määräys, ettei avohakkuita ja metsäojituksia tule sallia alueella. Erityisesti poronhoidolle varatun alueen ulkopuolella on vastaavasti annettava pedoille mahdollisuus elää. Kaavaan on lisättävä määräys, että petoeläimet on rauhoitettu alueen eteläpuolella suojelualueilla sekä erityisalueilla (ampuma-alue). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavamerkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisten lajien suojelua. Ekologiset yhteydet Viheryhteyksien merkitys kaavaratkaisussa jää vajaaksi ja sitä tulee täydentää. Viheryhteyksien muodostaminen kaikkien suojelualueiden välille sekä vesimuodostelmiin aina Perämerelle saakka tulee merkitä kaavaan. Alueen läpi on merkittävä ekologiset yhteydet jossa kaavamääräyksenä on kalojen esteetön kulku niin Luiroa Lokkaan, Kitistä Sodankylään, Nuorttia Venäjälle, Tuntsaa Venäjälle, Ounasjokea Kittilään kuin Kemijokea Perämerelle pääuomaan sekä sivuvesiin. Maakuntakaavan tausta-aineistoksi on laadittu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisemaja luonnonympäristöselvitys, johon sisältyy mm. selvitys ekosysteemipalveluista ja -verkostoista. Selvityksessä esitetään suositukset maankäytön suunnittelulle. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maankäyttöratkaisuissa on otettu huomioon taustaselvitys. Suojelualueiden välille ja ympärille suunnitellut suojametsävyöhykkeet on hyvin laadittu, mutta niitä ei ole viety maakuntakaavaan. Metsätalouden pysyvä rajoittaminen suojavyöhykkeillä on tarpeen koska kaavan selvityksissä on todettu että metsälajit alueella ovat erityisesti uhanalaisia ja etenkin koska mm. lintudirektiivin perusteella suojellut linnut edellyttävät suojelua niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Tätä ei ole kaavassa huomioitu. Selvityksessä mainitaan Romppaan alueen olevan koko alueen merkittävin uraaniesiintymä, jonne ei ole päästy kairaamaan. Luonnonsuojelualueille ei tule osoittaa malminetsintää. Kaavasta on poistettava kaivosaluemerkinnät suojelualueilta LSL vastaisina. Romppaan alueella metsien suojelu on erittäin merkittävää. Suojelualueiden välille on esiselvityksessä selvitetyn mukaisesti merkittävä suojavyöhykkeet jossa metsätalouden harjoittaminen on kiellettyä. Tämä ohjaa rahaa metsien suojeluun tilanteessa, jossa varojen myöntäjän on myös toteutettava sitä maakuntakaavassa esitetyn mukaisesti. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Merkintä on informatiivinen.

69 69 Tuulivoima-alueiden kaavoitus tuo paineita ennakkohakkuille ja kaavaan on lisättävä yleismääräys jossa kaavoitettaessa on huolehdittava metsien ja puiden säilymisestä kaavoituksen ajan eli MRL mukainen toimenpiderajoitus. Tuulivoimaa varten ei tule sallia alueiden ennakollista hakkaamista. Energiansäästöön ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäämiseksi on pohjoisilla alueilla tiivistettävä rakentamista asutuille alueille. Kaavan on otettava määräys, ettei uusia asuntoja tule rakentaa alueille joilla ei ole olemassa olevaa vesi- ja sähköhuoltoa. Viittaus vesivoiman olevan ainoa mahdollisuus tuulivoiman aiheuttaman säätösähkön tarpeen kattamisessa on perusteeton. Säätöenergiamarkkinat kehittyvät samalla kun aurinkoenergian merkitys ja yönaikainen varastointi kehittyvät. Arvokkaiden maisema-alueiden reunapuustot sekä peltoja ympäröivät metsät on osoitettava suojeluun esimerkiksi luomerkinnällä. Eliömaantieteellistä arviota eri alueiden välillä ei ole tehty. Suunnittelualue jakaantuu Sompion Lappiin, Pohjois-Pohjanmaahan, ja Koillismaan seutuun. Näiden alueiden välille on turvattava eliöiden kuten metsälajien ja suurpetojen liikkeet ja lisääntyminen. Kemihaaran soiden alueelta puuttuvat yksityisten suojelualueiden alueet. Ekosysteemipalveluista on todettu että metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen tulee tulevaisuudessa vaatimaan hyötyjen yhteensovittamista. Tämä on jäänyt maakuntakaavassa huomioon ottamatta. Metsätalous tulee kaavassa sovittaa muihin käyttömuotoihin sekä viheryhteyksiin. Tuulivoimaloiden alueet (tv) ja tuulivoimapotentiaaliset alueet (tv1) on osoitettu maakuntakaavassa erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Koko maakuntakaavaa koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueidenkäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laadun parantamista sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten kehittämistä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen erityisolosuhteisiin. Tarkistetaan kaavaselostusta. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten jokien ja järvien rannoilla ja arvokkaimmilla vaara-alueilla sekä pääteiden, matkailupalvelualueiden, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä metsänkäsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. Maakuntakaavan tausta-aineistoksi on laadittu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisemaja luonnonympäristöselvitys, johon sisältyy mm. selvitys ekosysteemipalveluista ja -verkostoista. Selvityksen perusteella kaavassa on osoitettu ekologiset yhteystarpeet. Kemihaaran soiden Natura-alue on allasalueen ulkopuolisilta osin osoitettu luonnonsuojelualueena (SL). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on yhteen sovitettu erilaisia maankäyttöintressejä. Kaavakartta, kaavamääräykset ja niiden selitykset Soklin vaihemaakuntakaava kumottava Soklin vaihemaakuntakaava on kumottava samalla kuin Rovaniemen samaan aikaan hyväksytty maakuntakaava tällä kaavalla kumotaan. Eri alueita ei saa samalla selvitysalueella asettaa eriarvoiseen asemaan. Soklin vaihemaakuntakaavan voimaan jättämistä ei ole kaavassa perusteltu. Sen Natura-alueille vaikuttavat kaivoksen jätepäästöt ja Natura-alueella kulkeva junarata on tarkasteltava uudelleen tällä kaavalla. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset Soklin kaivoksen alueidenkäytölliset edellytykset eivät ole muuttuneet.

70 70 Aurinkoenergia ja ilmaston muutos Maakuntakaavaan on varattava jokaiseen kuntaan yksi ja Rovaniemelle 3 aluetta aurinkoenergian tuotantoon kantaverkkojen lähellä siten, että ne mahdollisesti pystyttäisiin liittämään myös kaukolämpöverkkoon. Puun kasvattaminen sitoo aurinkoenergiaa vain 0,1 % auringon energiasta ja nykyisillä aurinkokennoilla päästään jo 15 % hyötysuhteeseen. Varaamalla kaavaan aurinkoenergian tuotantoalueet saataisiin kuntien energian tuotantoa kestävämmälle tasalle rakentamalla maalämpöä, aurinkosähköä ja lämpöä sekä tasaavia puupohjaisia lämmön ja sähkön tuotannon yhteisyksiköitä. Aurinkoenergian tuotantoalueitten osoittamiseksi maakuntakaavassa ei ole vielä riittävästi edellytyksiä. Täydennetään kaavaselostusta. Kaavamerkinnät MU Yli-Kemi tulee laajentaa alavirtaan aina Kemijärvelle saakka ja ekologinen yhteystarvemerkintä suurien jokien latvoilta Perämereen saakka niin Kitiselle, Luirolle ja Yli-Kemille. SL 4279 suojelualue on laadittava hyväksyttyjen suojeluohjelmien mukaan. Aluetta on laajennettava. Harjujen ja metsien käsittelylle on annettava rajoitus. Puita eikä metsiä saa käsitellä lintudirektiivin mukaisten lajien suojeluperusteella SPA ja SCI alueella. SL-alueet on laajennettava suojeluohjelmien mukaisesti ja myös soidensuojelu-ohjelmaan kuuluvat alueet on rajattava suojeluun ja metsätalouden sekä malminetsinnän ulkopuolelle. Kaavamääräystä säilytetään luontoarvot - on avattava. Sen mukaisesti lajien suojelu on oltava tärkeintä koskien myös petoeläimiksi luokiteltuja eläimiä kuten karhua, sutta, ahmaa ja ilvestä. Myös luonnon ennallistamiseen tähtäävien toimien, ojitusten tukkiminen ja majavan palauttaminen on mahdollistettava alueilla. RM1433 alue on poistettava kaavasta. Samalla Sallatunturin ympäristössä oleville RM 1421 ja MU 6004 alueille on määrättävä toimenpiderajoitus, jossa rakentamista, metsien hakkuita, maan kaivua tai maa-ainesten ottoa ei tule sallia ilman oikeusvaikutteista kaavaa. Kaavaan on lisättävä Yleismääräys, että luonnonarvot on turvattava kaavoituksen ajan, kunnes kaava on saanut lainvoiman. EO 2488 tulee poistaa maa-aines alueista. Toiminto sijoittuu matkailualueen keskelle, eikä se ole kestävästi suunniteltu. Savukoskelta Kemijärvelle on jokivarteen osoitettu matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealue - merkintä (mv 8401). Vesivoimalaitoksiin on osoitettu suunnittelumääräys kalaportaiden toteuttamiseksi. Kemihaaran soiden Natura-alue on allasalueen ulkopuolisilta osin osoitettu luonnonsuojelualueena (SL). Luonnonsuojelualueet (SL) on rajattu lain ja asetuksen sekä suojeluohjelmien uloimman rajauksen mukaisesti. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhyke osoittaa yleispiirteisesti alueita, joilla on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Merkintä on informatiivinen. Luonnonsuojelualueita koskevien aluekuvausten kehittämisperiaatteena on luontoarvojen säilyttäminen. Luonnonsuojelualueiden tarkempi suunnittelu toteutetaan hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Lapin liiton hallitus on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta saatuun palautteeseen antamissaan vastineissa, että maakuntakaavassa osoitetaan Sallatunturin matkailualueen laajennus. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Nykyiset Rovaniemen maakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava ja Itä-Lapin maakuntakaava ovat voimassa kunnes Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava tule voimaan. Yleismääräys ei myöskään tulisi voimaan ennen kaavan voimaan tuloa. Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot sekä Geologisen taustaselvityksen täydennykseen. Maaainestenottoalueella (EO 2488) on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa.

71 71 EN 2423 on lisättävä määräys 10 % ekologisesta ohivirtaamasta, kalatien ja ohitus-uoman rakentamisesta. EN 2276 tulee poistaa maakuntakaavasta. EOT 9156 ja EOT 9161 turvetuotantoalueet on poistettava maakuntakaavasta, ne sijaitsevat Natura-alueen yläpuolella ja turvemaiden käyttö vaikuttaa haitallisesti alapuoliseen veden laatuun. Alueesta ei ole tehty Natura-arviota ja kaavamerkintä on siten LSL 65 vastainen. MY 3913 on laajennettava Karasinvaaraan jota uhkaavat ennakolliset hakkuut. Viheryhteyden muodostamiseksi laajentamien on perusteltua ja alueelle annettava toimenpidekielto. TV 2316 ja siihen liittyvä sähkölinja sijoittuu suunnittelualueen maakotkien tiheimmälle asuinalueelle. YVA vaiheessa tuulivoimarakentamisen menestyminen on epätodennäköistä, joten nuo alueet on osoitettava metsien suojeluun turvaamaan metsistä riippuvaisten lajien esiintyminen talousmetsien alueella. Rovaniemellä Ounasvaaran alueella matkailurakentaminen on sovitettava alueen luontoarvoihin ja kaavaan lisättävä suunnittelumääräys, jolla tämä toteutuu. Rovaniemen asuinalueiden ympärille on kaavoitettava vihervyöhyke, jossa metsien käsittely ja maanmuokkaus on rajoitettua ja sallittua vain oikeusvaikutteisen kaavan avulla. Kaavamerkintä RM 1430 on hyvä ja turvaa luonnonarvot ja samaa soisi nähtävän myös muuallakin saman maakuntakaavan alueella. Virkistysmetsät ovat tärkeitä myös luonnonarvoiltaan ja hajanainen mökkirakentaminen pitkin Ounasvaaraa ei ole kenenkään etu. M-alueella pesii uhanalaisia lajeja joita ei kaavassa ole suojeltu. Kotkan, merikotkan, kalasääksen, kanahaukan, huuhkajan, piekanan, hiirihaukan, tervapääskyn, uivelon, telkän, lepakoiden ja muiden metsälintujen tilan on heikko ja kaavaan tulee lisätä määräys metsäbiotooppien suojelemisesta, aikaan saamisesta ja ennallistamisesta. Kaikki sellaiset EK-merkinnät tulee poistaa, joista ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia ja LSL:n Natura-arviointeja. Pelkkä arvio alueen potentiaalisista malmivaroista ei mahdollista merkinnän käyttöä. Maakuntakaavassa on osoitettu Kemijoen pääuoman energiahuollon kohteille (vesivoimalaitokset) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset kalaportaiden toteuttamiselle. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys koskemaan myös Kokkosnivan voimalaitosta (EN 2323). Merkintä liittyy Kemihaaran allasvaraukseen. Maakuntakaavassa osoitetut turvetuotantopotentiaaliset alueet Korteaapa (eot 9156) ja Poroaapa (eot 9161) perustuvat taustaselvitykseen Geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot sekä Geologisen taustaselvityksen täydennykseen. Taustaselvityksissä on arvioitu kohteiden vesistövaikutukset sekä vaikutukset Natura-alueisiin. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) osoittaminen perustuu Metsähallitukselta saatuun tietoon valtion mailla olevista METSO-alueista ja Metsähallituksen suojelumetsistä. Alueet ovat säädösmenettelyssä. Voimajohdon yhteystarve -merkintä on informatiivinen, eikä osoita voimajohdon tarkkaa sijaintia. Voimajohdon sijainti tarkentuu alempiasteisessa suunnittelussa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa keskitytään maakunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin, ja jota täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun, yleis- ja asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua. Kaivosaluemerkintöihin (EK 1902 ja EK 1914) on liitetty kohdekohtaiset suunnittelumääräykset: Kaivosalueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon luonto- (ml. Natura alueet), maisema- ja kulttuuriympäristöarvot (ml. muinaisjäännökset). Alueen kaivostoimintojen suunnittelussa (kaivoksen koko elinkaari huomioiden) on erityisesti vesistövaikutusten hallintaan liittyen otettava

72 72 huomioon sään ääri-ilmiöt varautumalla mm. runsaisiin sateisiin ja tulvatilanteisiin. Kaavamääräykset Vapaan rantaviivan ja rannansuuntaisten kulkuyhteyden turvaaminen on kuuluttava myös asutuille alueille eli A, AA, at alueilla on myös turvattava rannan yleinen käyttö ja tästä on annettavaa suunnittelumääräys. Matkailualueille annettu suunnittelumääräys vapaasta rantaviivasta on hyvä. Kaavoituksessa on turvattava luontoarvot aina kaavoituksen ajan. Kaavamääräyksissä puututaan kiitettävästi ainoastaan tuulivoiman haitallisiin vaikutuksiin, mutta ei muuhun alueiden käyttöön ja sen vaikutuksiin. Maakuntakaavaan on annettava kaavamääräys, jossa luontoarvot on aina turvattava kaavoituksen ajan. Liian paljon suunnittelualueella nähdään suunnittelematonta maankäyttöä ja luontoarvojen ennakollista tuhoamista vastoin MRL tarkoitusta. Poronhoitoalueellakin on turvattava kaikkien muiden eläinten luontainen lisääntyminen. Petojen esiintymiselle on kaavan alueelle löydettävä rauhoitusalueet, jossa metsien käsittely ja eläinten häiritseminen ja tappaminen on oltava kiellettyä. Vedenalaisten muinaisjäännösten suojelumääräys on hyvä ja otettava käyttöön myös metsätaloudessa jossa vedenalaisia muinaismuistoja tuhotaan säännöllisesti ojittamalla arvokkaita puroja. Kaavaan on lisättävä määräys, jolla turvataan pienvedet myös Lapissa vesipuitedirektiivin määräysten mukaisesti. Rakentamisrajoitusalueisiin on lisättävä myös tuulivoima-alueet. Lisäksi alueille on annettava toimenpiderajoitus metsien käsittelylle. Luonnonmetsien uhanalaisuus on alueella totta ja eritysalueiksi suunniteltujen alueiden luonnonarvot ja maankäyttö on turvattava toimenpiderajoituksella. Länsi-Lapin maakuntakaavamerkinnöissä eot-merkinnän yhteydessä on määrätty seuraavaa: Turpeenottoalueiksi voidaan ottaa jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita tai käytöstä poistettuja suopeltoja. Alueiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi, tulisi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa olla samat merkinnät kuin vahvistetussa Länsi- Lapin maakuntakaavassa. EOT-merkintään on lisättävä seuraavaa: Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistökohtaisen kuormituksen selvä vähentäminen ja luontoarvojen säilyminen. Toiminta ei saa estää vesistön tilan parantamista vähintään hyvään tilaan. Vesistön mahdollista hyvää tai erinomaista tilaa ei saa vaarantaa. Tai seuraavaa: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Em. suunnittelumääräys on käytössä mm. Keski- Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä merkinnät ja määräykset Taajamatoimintojen, asuntovaltaisten ja keskuskylien alueella suunnittelu toteutuu pääosin yleis- ja asemakaavoituksessa. Näillä alueilla tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kaava-asiakirjoihin sisältyy eri maankäyttöluokkien ja yleismääräysten vaikutusten arviointi maankäyttöja rakennusasetuksen mukaisesti. Kaavaan sisältyy myös koko maakuntakaava-aluetta koskevia sekä merkintäkohtaisia suunnittelumääräyksiä mm. luontoarvojen huomioon ottamisesta. Maakuntakaavalla ei voida ratkaista yksittäisen lajin suojelua. Pienvesien suojelua ohjaavat vesilaki ja metsälaki. Tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen ratkaistaan pääasiassa yleiskaava- ja YVA-menettelyissä. Maakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueet ja tuulivoimapotentiaaliset alueet on osoitettu erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle maakuntakaavatason selvityksen perusteella. Maakuntakaavassa on eot-merkintää koskeva kaavamääräys: Soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisten kaltaiset osat tulee jättää tuotannon ulkopuolella. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja pohjavesiin. Turvetuotantoa suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuolisen vesistön tilaan ja pohjavesiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavassa on osoitettu turpeenottoalueina (EOT) tuotannossa olevat ja luvan saaneet turpeenottoalueet.

73 73 ( ks_maakuntakaavayhdistelma_merkinnat_ja_maaraykset.pdf). Lopuksi Kaava-alue on Suomen pahin sukupuuttojen alue. Alueen eläimistö on kärsinyt ihmisen aiheuttamia sukupuuttoja viimeisen 200 vuoden ajan. Metsäpeura, majava, susi, lohi ja muut veteen liittyvät merivaelteiset eläimet on tapettu sukupuuttoon. Asia täytyy ottaa huomioon ja tehdä tarvittavat kaavamääräykset luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi maakuntakaavaa laadittaessa. Maakuntakaavasta annettu lausunto on annettu siinä puutteellisessa ajassa mikä on ollut käytettävissä. Kaava-aineistot ja kaavakartta eivät ole olleet julkisesti nähtävillä ja yhdistys pitää tätä menettelyä laittomana. Kaavan lausuntoja varten oleva nähtävilläolo ja lausuntoaika voi alkaa MRL muutoksen mukaisesti aikaisintaan Olemme useassa kohden havainneet vakavia puutteita kaavan valmistelussa. Yhdistys toteaa, ettei Lapin liitto ole noudattanut lakia valmistellessaan kaavaa. Kun Lapin liitto on täydentänyt kaavaa esittämällämme tavalla, varaamme itsellemme mahdollisuuden lausua asiasta uudelleen. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan luonnon monimuotoisuutta osana eri maankäyttötarpeita kokonaisvaltaisesti yhteen sovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan tausta-aineistoksi on laadittu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan maisemaja luonnonympäristöselvitys, johon sisältyy mm. selvitys ekosysteemipalveluista ja -verkostoista. Selvityksen perusteella kaavassa on mm. osoitettu ekologiset yhteystarpeet. Maakuntakaavasta on pyydetty lausunnot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, kunnilta, kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien liitoilta, muilta maakuntakaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä ministeriöiltä. Maakuntakaava asetetaan julkisesti nähtäville kesäkuussa 2016, jolloin myös nyt lausunnon antaneilla on mahdollisuus tehdä muistutus. Menettely täyttää voimaan tulleen lain vaatimukset. Suomen turvetuottajat ry Turvetuotanto alueita poistuu kiihtyvällä vauhdilla vuosittain. Valakunnan tasolla turvetuotantoalueiden netto vähenemä on viime vuosina ollut ha /vuosi. Pidämme esittämäänne 39 potentiaalista turvetuotanto aluetta välttävänä määränä. Toivomme, että erillisselvitykseen perustuen nämä 39 potentiaalista yli 50 ha suuruista turvetuotantoaluetta ovat aidosti soveltuvia turpeen tuotantoon ympäristövaikutusten osalta, turpeen määrän ja laadun suhteen sekä alueiden haltuun saannin, sijainnin ja tiestön osalta. Pohjois-Suomessa on paljon potentiaalista turvetuotanto alaa ja pääsääntöisesti merkittävimmät turvevarat sijaitsevat juuri pohjoisimmassa Suomessa. Suomen turvetuottajat pitävät tärkeänä turvetuotantoelinkeinon harjoittamisenolosuhteiden säilyttämistä, joka tarkoittaa uusien turvetuotanto alueiden riittävää määrää myös maakuntakaavaan merkittynä. Yksin energiaturve työllistää suoraan ja välillisesti henkilötyövuotta (valtakunnallisesti). Turvetuotannon työllisyys vaikutukset näkyvät pääsääntöisesti hajaasutusalueilla ja syrjäseuduilla, joissa työllistäjiä on muutoin vähän.

74 74

75 75 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 15. ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VIRANOMAISNEUVOTTELUN MUISTIO

76 76

77 77

78 78

79 79

80 80

81 81

82 82

83 83

84 84

85 85

86 86

87 87

88 88

89 89

90

91 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 16. LAPIN LIITON HALLITUKSEN??.??.2016 HYVÄKSYMÄT VASTINEET MAAKUNTAKAAVASTA ANNETTUIHIN MUISTUTUKSIIN

92

93 LLH ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN JULKISEN NÄHTÄVILLÄOLON AIKANA ESITETYT MUISTUTUKSET JA NIIDEN VASTINEET Julkinen nähtävilläolo Hallitus on hyväksynyt vastineet x.x.2016 Sisällys Kunnat Kemijärven kaupunki... 4 Pelkosenniemen kunta... 5 Ranuan kunta... 7 Rovaniemen kaupunki... 8 Sallan kunta Savukosken kunta Viranomaiset Fingrid GTK GTK Metsähallitus, Laatumaa Museovirasto Puolustusvoimat / 3.LOGR Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Yhteisöt, yhdistykset ja yritykset Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry Rovaniemen Luonto ry As Oy Rovaniemen Korvankartano Rantaviirin asukasyhdistys r.y Saarenkylän Omakotiyhdistys ry Birdlife Suomi Suomen luonnonsuojeluliitto Kalastajan Savukoski ry Kemijärven kalastusalue Kemijärven osakaskunta Kemijoki Oy... 46

94 1 Paliskuntain yhdistys Kemin-Sompion paliskunta, Mika Kavakka Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Hirvasniemen paliskunta, Jukka Knuuti Sallan paliskunta, Pasi Oinas Kivitaipaleen kyläyhdistys ry Ranuan Seudun Matkailu Oy Pro Kemijärvi Ry Pro Rovajärvi ry Pyhä-Kallion paliskunta, Esa Oinas Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunta Vapo Oy Suomu-rinteet Oy, Kari Tirkkonen Yksityiset Irma Karvonen-Autto Mari Ekman, Seija Keskitalo-Foley, Mervi Löfgren, Pentti Stenbäck Marja-Liisa Vartiainen Leena Annikki Katajisto Tomi Romppainen Sanna Maria Vartiainen Markku Huovinen Mirja-Annika Torvinen Tiina Tellervo Torvinen Eira Kaisa Kähkönen Rauno Lohi Rauno Mikkola Marko Juhani Torvinen Sonja Susanna Sarajärvi Ari Tapani Sääskilahti Pekka Ensio Ranua Riikka Liisa Tuomivaara Janne Kristian Sääskilahti Antti Kumpuniemi Viola Marja Anita Tarujärvi Iiris Huhta Laura Susanna Pätsi Raija Huovinen Keijo Juhani Niemelä... 80

95 2 Riitta Uusinarkaus Heikki Hiltula, Tauno Hiltula, Liisa Hiltula, Anne Hiltula, Aila Kuukasjärvi, Anna-Reeta Hiltula Tarmo Kalevi Kämä Anu Marketta Kaikkonen Minna Sarajärvi Mikko Sarajärvi, Anne Savilaakso, Tuomas Määttä, Marita Määttä Pentti Rytisalo Eino Jämsä Hemmo Koskiniemi Rosa Venäläinen Anneli Poikela Kauko Kemppainen Kalervo Lampela Kari Johannes Rapo Mika ja Päivi Neitola Arja Maarit Korvanen Riitta-Liisa Kemppainen Pirkko Anneli Metsälampi Yrjö Kemppainen Joni Henrik Rissanen Marja Hannele Malm Heikki Juhani Korvanen Salla Korvanen Irja Kemppainen Mikko ja Eeva Tarsa Janne Kemppainen Jouni Starck Tauno Kalevi Tarsa Raili Turunen Heidi-Maria Korvanen Petri Piispanen Kari Korvanen Samuli Korvanen Taina Tellervo Kravik Marja Elisabet Piispanen Timo Korvanen Thomas Ulich Kaarina Wicks Näsi Esa Turunen

96 3 Ari Aho Ale Oinas Jorma Hovi Kalle Kostamo Pentti Pyykönen Matti Wallén, Kirsti Wallén, Seppo Kontiokoski, Esa Junnila, Irmeli Portti ja Kim Skog Anja Hannula Timo Hannula Nina Kostamo-Deschamps Risto Aho Tuulikki Miettinen, Toini Virtala ja Elli Ämmälä Jouni Nyqvist Pekka Nyman Annika Kostamo ja Kari Keränen Jouko ja Sirpa Pelkonen Helena Tiihonen Tuija Rantahalvari Ahti Mauri Voitto Majava Kari ja Juhani Rytilahti Juha Ylitalo Kauko Uolevi Kakko Jarno Mikael Siivola Sointu Anneli Vuento Janne Mauno Mustonen

97 4 Muistutus (kaava-alueen kunnat) Esitys vastineeksi Kemijärven kaupunki I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) Ehdotuksessa Rovaniemi-Kemijärvi maantien eteläpuoli sekä Hyypiön kylän kohdalta myös tien pohjoispuoli on osoitettu merkinnällä EP Ko. alueella voidaan olemassa olevaa asutusta täydentää, peruskorjata ja laajentaa rakennuksia sekä korvata uudella. Kaavaehdotuksessa Rovajärven alue on osoitettu ampuma- ja harjoitusalueena (EAH2900), jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakennuskielto. Kemijärven kaupunki: Kemijärven kaupunki lausuntonaan esittää, että Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella (EAH2900) sallitaan olemassa olevan asutuksen täydentäminen, peruskorjaus ja laajentaminen sekä korvaaminen uudella Enijärven ja Majavan alueilla. III Tulvasuojelu ja energian tuotanto I Kemihaaran allas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Puolustusvoimien toiminta asettaa alueen käytölle terveellisyyteen, turvallisuuteen ja elinympäristön viihtyisyyteen liittyviä rajoituksia. Puolustusvoimien kaksipuolinen taistelukonsepti tarvitsee koko Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen käyttöönsä. Enijärven ja Majavan alueet sijaitsevat keskeisellä paikalla puolustusvoimien harjoitusalueen sisällä. Ehdotuksessa osoitetaan edelleen tulvasuojelun osalta Kemihaaran allas. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella ja altaan yhteyteen on osoitettu Kemihaaran voimalaitos ja sille suunnittelumääräys. Kemijärven kaupunki: Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt päätöksen koskien tulvariskien hallintasuunnitelmien hyväksymistä. Ministeriö on päätöksessään todennut, että lopullisesti Kemijoen suunnitelmasta päätetään sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI130090l) suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti. Päätös liittyy oleellisesti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan ja siinä annettuihin merkintöihin Kemihaaran voimalaitoksen osalta. Kemijärven kaupungin (KV ) lausunto tulvariskien osalta on ollut seuraava: " Kemijärven kaupunki pitää siten ensisijaisena vaihtoehtona pitäytymistä tulvasuojelussa kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjuntaan. Kemijärveä ei tule käyttää tulvasuojelussa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maa- ja metsätalousministeriö nimesi valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi Rovaniemen, Kemijärven ja Kittilän sekä asetti tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille. Kuuleminen Kemijoen tulvaryhmän laatimasta tulvariskien hallintasuunnitelmasta oli Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen

98 5 vara-altaana eikä Kemijärven pintaa saa nostaa hätä-hw-tasoa N43+149,BO korkeammaksi." Kemijärven kaupunki edellyttää, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta poistetaan Kemihaaran voimalaitos- ja varaallasmerkinnät kokonaisuudessaan ja tulvariskien hallinnassa pitäydytään kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjuntaan. Allasalue merkitään SL-alueeksi ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa Kemijoen tulvariskien hallinnan toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. V Ratavaihtoehdot Kaavaehdotuksessa on esitetty kaksi ratavaihtoehtoa pohjoiseen Rovaniemi - Sodankylä sekä Kemijärvi - Sodankylä. Jälkimmäinen kulkisi Pyhä-Luosto matkailualueen kautta. Kemijärven kaupunki: Kemijärven kaupunki katsoo, että Kemijärven kautta kulkeva vaihtoehto Sodankylään tukee parhaiten Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen, läheisten potentiaalisten kaivosalueiden sekä muiden elinkeinojen kehittymistä Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Pelkosenniemen kunta Pelkosenniemen kunnan lausunto Itä-Lapin maakuntakaavaan 1. Tulvasuojelu ja energian tuotanto / Kemihaaran allas Ehdotuksessa osoitetaan edelleen tulvasuojelun osalta Kemihaaran allas. Tekoallas toimii myös säätövoiman tuotannossa Kemijoella ja altaan yhteyteen on osoitettu Kemihaaran voimalaitos ja sille suunnittelumääräys. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit.

99 6 Pelkosenniemen kunta Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt päätöksen koskien tulvariskien hallintasuunnitelmien hyväksymistä. Ministeriö on päätöksessään todennut, että lopullisesti Kemijoen suunnitelmasta päätetään sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI ) suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti. Päätös liittyy oleellisesti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan ja siinä annettuihin merkintöihin Kemihaaran voimalaitoksen osalta. Pelkosenniemen kunnanhallitus on kokoukseen käsitellyt maakuntakaavan luonnosta ja siitä annetussa lausunnossaan päättänyt esittää, että allasalue kaavoitetaan luonnonsuojelualueena ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Pelkosenniemen kunnan (KH ) lausunto tulvariskien osalta on ollut seuraava: Pelkosenniemen kunnanhallitus esittää että tulvasuojelussa pitäydytään kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan torjuntaan. Pelkosenniemen kunta ei pidä tulvansuojelualtaan rakentamista tarpeellisena. VE4 ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä vaihtoehto eli Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen valuma-alueelle. Vaihtoehto on ristiriidassa mm. vesienhoidon keskeisten tavoitteiden kanssa (vesientilan heikkeneminen). VE4:llä olisi merkittävät haitat mm. vesientilaan, alueen sosiaalisiin ja luontoarvoihin. Lisäksi todetaan altaan rakentamisen olevan lainvastainen KHO:n päätöksellä Kemihaaran alueella. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa Kemijoen tulvatulvariskien hallinnan toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos

100 7 valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. 2. Ratavaihtoehdot Kaavaehdotuksessa on esitetty kaksi ratavaihtoehtoa pohjoiseen Rovaniemi Sodankylä sekä Kemijärvi - Sodankylä. Jälkimmäinen kulkisi Pyhä-Luosto matkailualueen kautta. Pelkosenniemen kunta katsoo, että Kemijärven kautta kulkeva vaihtoehto Sodankylään tukee parhaiten Kemijärven sekä Pyhätunturin matkailualueen, läheisten potentiaalisten kaivosalueiden sekä muiden elinkeinojen kehittymistä, kuten metsätalous. Lisäksi ko. vaihtoehto on lähes 100meur halvempi. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Ranuan kunta Ranuan valtuusto on kokouksessaan päättänyt esittää lausuntonaan seuraavaa: -maakuntakaavasta poistetaan Raiskion ja Hervan tuulivoima-alueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuli-voimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä.

101 8 Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). -maakuntakaavassa matkailun vetovoima-alueiden mv-merkintä ulotetaan myös Piittisjärven, Pohjaslahden ja Putkivaaran -alueille sekä koko Simojoen vaikutusalueelle -maakuntakaavaan lisätään Soidinvaaran maa-ainesten ottoalue. Laajennetaan maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettua matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv 8401) esitetyn mukaisesti. Lisätään maakuntakaavaan Soidinvaaran maaainesten ottoalue merkinnällä EO. Alueella on voimassaoleva maa-ainesten ottolupa. Rovaniemen kaupunki EHDOTUKSEN ARVIOINTI Maakuntakaavaehdotusluonnokseen on Rovaniemen kaupunki ohjausryhmän kokouksessa toistanut muutosesitykset, jotka ovat edelleen huomioimatta. Lapin liiton hallitus on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin vaatimuksen Eteläkeskuksen kaupan osalta seuraavasti: Päätösesitystä muutetaan seuraavasti Rovaniemen kaupungin lausunnon antaman esityksen mukaisesti koskien Rovaniemen Eteläkeskuksen kaupan merkintöjä C-alue voimassa olevan vaihemaakuntakaavan mukaiseksi Eteläkeskuksessa (rajaviiva pois KM 167:n ja 168:n väliltä). Päätöksen mukaan Eteläkeskuksen KM167 ( kem2) ja KM168 ( kem2) alue yhdistetään ja C-alue osoitetaan vaihemaakuntakaavan mukaisesti. Kerrosaloihin ei tehty muutoksia. 1 KESKEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET KAUPPA Rovaniemi on pitää oikean suuntaisena muutosta, jonka Lapin liiton hallitus on tehnyt ehdotukseen Eteläkeskuksen kaupan osalta. Muutos ottaa huomioon kaupungin tavoitteet ja alueelliset erityispiirteet. Muutosta tukee myös lausunnolla ollut MRL:n muutosluonnos, ( ), jossa olevia muutosesityksiä on syytä vielä tarkentaa maakuntakaavamääräyksiin. 1. Eteläkeskuksen KM-alue ja C-alue toetuttavat MRL-muutoksen (luonnos ) tavoitetta, mutta Eteläkeskuksen alueelle osoitettu enimmäismitoitus on syytä tarkistaa ja korottaa kem2:iin Lapin liiton päätöksen mukaisesti. Kaavamääräys sisältää kaiken kaupan. Perusteita kerrosalan pienentämiseen kem2:iin ei ole ja se on vastoin liiton hallituksen päätöstä Lapin liiton hallituksen päätös ei sisällä mainintoja kerrosaloista. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaupan palveluverkkoselvityksessä on inventoitu kaikki alueella olevat kaupat sekä laskettu alueen (maakunnan) ostovoimaan sekä matkailijoiden ostovoimaan perustuvat ennusteet vuodelle Venäläisten matkailijoiden määrä on laskettu suurimman trendikehityksen mukaisesti, vaikka se on pienentynyt merkittävästi selvityksenteon ajankohtaan nähden. Maakuntakaavassa osoitettu kaupan kokonaismitoitus perustuu taustaselvitykseen. Hallituksen päätöksen mukaisesti Rovaniemen keskustatoimintojen aluetta eli C-aluetta on laajennettu voimassa olevan vaihemaakuntakaavan mukaiseksi sisältäen mm. Prisman, Terran, K-raudan, K-market Eteläkeskuksen ja Hovimäen alueet Lampelasta aina Suosiolantiehen saakka.

102 9 Tälle C-alueelle voi sijoittaa kauppaa ilman enimmäismitoitusta. Eteläkeskuksen vähittäiskaupan suuryksikköalueen eli yhdistetyn KM-alueen mitoitusta on vastaavasti pienennetty kaupan palveluverkkoselvityksessä todettuun ostovoimakehykseen perustuen. C-alueen Eteläkeskukseen laajennetun osan olemassa olevan kaupan määrä on k-m 2. KM-alueen mitoitus oli ennen muutosta k-m 2. Tästä on laskettu pois C-alueeksi siirtyneen nykyisen kaupan määrä. Koska C-alueelle on odotettavissa myös uutta kaupan laajentamista/rakentamista ja jotta ostovoiman kokonaisennusteiden kehyksissä pysytään, on KM-alueen mitoitukseksi laskettu k-m 2. C-alueelle voi rakentaa ilman mitoitusta, mutta uuden kaupan määräksi arvioitiin k-m 2. KM-alueen nykyisten kauppojen määrä on k-m 2. Uutta kauppaa KM-alueelle voi suunnitella k-m 2 lisää. 2. Vähittäiskaupan suuryksikön alarajan nosto 4000 kem2:iin lakiesityksen mukaisesti. Perustelut 1) Eteläkeskuksen alueen enimmäismitoitus kaavaehdotuksen mukaisesti (Lapin liiton hallituksen päätös ). Eteläkeskus toteuttaa sijainninohjauksen tunnuspiirteet. Nyt kaavaehdotuksessa on Eteläkeskukseen osoitettu enintään kem2. Rovaniemen kaupungin lausunnossa esitettiin että ehdotuksesta poistetaan raja KM 167 ja km 168 väliltä ja kerrosalat yhdistetään. Nyt rakennusoikeutta on vastoin liiton hallituksen päätöstä supistettu, vaikka tarkoitus oli vain yhdistää KM167 ja 168. Rakennusoikeuden määrän pudottamista ei ole perusteltu. Eteläkeskukseen tulee osoittaa kem2, eikä kem2. Lausuttavana olevassa ehdotuksessa on korjattu C-alueen rajausta Rovaniemen kaupungin lausunnon mukaisesti. Tämä ei kutenkaan ole peruste pienentää Eteläkeskuksen rakennusoikeutta lähes näin merkittävästi eikä se myöskään perustu hallituksen päätökseen. Lausuttavana oleva kaavamääräys, jossa KM alueet on yhdenmukaistettu (nyt KM167), mutta rakennusoikeuden määrä on pienennetty. (Ote kaavamerkinnöistä) Kauppaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys on ollut luonnoksena lausunnoilla asti. Tavoitteena on, että muutos tulisi voimaan vuonna Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan liittyvät Natura-menettelyt pitkittävät kaavaprosessia siten, että valtuuston hyväksymiskäsittely toteutuu todennäköisesti vasta kauppaa koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen tultua voimaan. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa voidaan ennakoida lain muutosta sillä oletuksella, että laki hyväksytään luonnoksen mukaisena. Muutetaan koko kaava-aluetta koskeva suunnittelumääräystä siten, että vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa nostetaan 4000 k-m 2 :iin esitetyn mukaisesti sekä poistetaan Rovaniemen taajama-aluetta koskeva suunnittelumääräys päivittäistavarakaupan suuryksikön alarajasta (3000 k-m 2 ). Kaavamääräys, jonka liiton hallitus muutti päätöksellään (KM167 ja KM168 yhdistetään). (Ote kaavamerkinnöistä) 2) MRL luonnos: Vähittäiskaupan suuryksiköihin kohdistuvan erityisen sijainnin ohjauksen tarve perustuu erityisesti suurten kaupan yksiköiden aiheuttamiin merkittäviin vaikutuksiin. Ehdotuksella vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva erityinen sijainnin ohjaus rajattaisiin koskemaan

103 10 yli kerrosneliömetrin suuruisia myymälöitä. Pinta-alan noston perusteena on yhtäältä ottaa huomioon vähittäiskaupan toimialan kehittämisen tarpeet sekä tavoite edistää toimivan kilpailun kehittymistä. Toisaalta yli kerrosneliömetrin myymälöiden erityinen ohjaustarve perustuu niiden usein aiheuttamiin merkittäviin yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen tai kaupan palvelujen saavutettavuuteen kohdistuviin vaikutuksiin. MRL luonnos: 71 b :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus olisi osoitettava riittävällä tarkkuudella vain maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Ehdotus merkitsisi, että maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueiksi osoitetuilta alueilta poistuisi vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva sääntely eli niitä ei enää koskisi suuryksiköiden erityinen sijainnin ohjaus. Ehdotettu velvoite enimmäismitoituksen osoittamiseen koskisi vain maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle erityisellä merkinnällä osoitettavia vähittäiskaupan suuryksiköitä. 71 c : Kaupan laadulla tarkoitettaisiin vähittäiskaupan eri toimialoja, kuten päivittäistavarakauppaa, paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa ja muuta erikoistavaran kauppaa. Kaupan palvelujen saavutettavuudella tarkoitettaisiin kaupan palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden sijoittumiseen ja mahdollisuuksia saavuttaa nämä palvelut eri kulkumuodoilla, myös kävellen ja polkupyörällä. MAA-AINESTEN OTTOALUEET JA POHJAVESI GTK on tehnyt Kolpeneenharjun (Pöykkölä-Ounasvaara) alueelle pohjaveden muodostumisalueen rajaustarkastelun. Selostuksen s. 62 mukaan Lapissa on ollut käynnissä pohjaveden suojelun ja maaainestenoton yhteensovittamishankkeen (POSKI) 1. vaihe vuosina Hankkeen 1.vaihe painottui Länsi-Lappiin, mutta kulutusennusteiden ja pohjaveden osalta on käsitelty laajemmin Lapin aluetta. Loppuraportti valmistui touko-kuun lopussa Tutkituille pohjavesialueille annettiin selvitettyjen tietojen perusteella suositukset alueiden pohjavesiluokituksen muuttamisesta sekä mahdollisesti alueiden rajausten muuttamisesta tai yhdistämisestä. Hankkeen 2.vaihe on vireillä, ja se on tarkoituksena käynnistää vuonna Tarkistetaan pohjavesialueen rajausta Elykeskuksen rajauspäätöksen perusteella. Maakuntakaavassa osoitetut tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet on osoitettu Suomen ympäristökeskuksen aineistojen perusteella. Täydennetään kaavaselostusta. Pohjavesialueiden rajauksen peruste olisi syytä avata paremmin selostuksessa ja rajaus tulisi muuttaa vastamaan Kora-hankkeen yhteydessä tehtyä rajausta. (liitekuva) LIIKENNE JA REITIT Maantiet: Rovaniemen kaupunki pitää edelleen ongelmallisena, että napapiirille on osoitettu tieyhteys RM-alueen läpi. Alue on kaupungin matkailun kannalta keskeinen, sillä alueella sijaitsevat napapiirin keskeiset safaritoiminnat. Merkintä tulisi poistaa tai korostaa merkinnän ohjeellisuutta. Napapiirin matkailupalvelujen alueen (RM 1411) läpi on maakuntakaavassa osoitettu valtatie (vt 4). Valtatie 4 sisältyy Lapin aluerakenteen kannalta keskeiseen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeään kansainväliseen kehittämiskäytävään (LK 8450). Maakuntakaavassa on myös ohjeellinen/vaihtoehtoinen valtatielinjaus, joka on osoitettu nykyisen tien pohjoispuolelle vt 4

104 11 Rovaniemi-Sodankylä kehittämisselvityksen perusteella. Merkintäoppaan mukaan ohjeellista merkintää käytetään mm. silloin kun tien sijainnista on käytettävissä vain alustavia suunnitelmia tai sijaintiin liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta. Tielinjaus tarkentuu vasta kuntakaavoituksen ja/tai yksityiskohtaisemman tiesuunnittelun yhteydessä. SUOJELUKYSYMYKSET Yhteenveto suojelumerkinnöistä: Rovaniemen kaupunki pitää edelleen tärkeänä SR ja SR-1-merkintöjen selityksiä samanlaisina ja siten tulkinnallisina. Kaavamääräykset eivät riittävästi eroa toisistaan ja suojeluperusteet voivat siten olla samat molemmissa määräyksissä. Myös SR-1 ja mav- määräysten suojeluperusteet ovat osin samat. Valinnalle ei ole selvityksistä johtuvaa syytä eikä valittu tapa edistä maakuntakaavan ohjausvaikutusta. Rovaniemi esittää, että merkinnät yhtenäistetään ja muutetaan seuraavaksi: SR RAKENNUSSUOJELUKOHDE Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisesti tärkeitä alueita tai kohteita. mav: KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA/TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTA-KUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE TAI KOHDE Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kohteisiin tai alueisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen Muut merkinnät poistetaan. SR1-kohteen määräyksessä suojelukohteen kulttuurihistoriallisten arvojen heikentäminen on kielletty, kun taas SR -kohteen määräyksen mukaan suunnittelussa on turvattava kohteen/alueen kulttuurihistorialliset arvot. mav-merkinnän määräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. SR- ja SR1 merkintöjä käytetään silloin kun kyseessä on rakennus tai rakennusryhmä ja suojelukeino on selkeä (esim. asemakaava). Suojelutasoa määrittelee kaavamääräys. mav- ja ma merkinnät kohdistuvat pääosin arvokkaisiin maisema-alueisiin ja laajempiin kulttuuriympäristökohteisiin esim. jokivarsikyliin, jolloin vaalimistavoitteen toteuttamiseksi on monia keinoja (esim. ympäristönhoito). Kohteiden merkintätapa on yhtenevä muiden Lapin maakuntakaavojen kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n (maakuntakaavan sisältövaatimukset) mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. maiseman luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Maakuntakaavassa esitetään myös maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet (SR ja ma). TULVAKYSYMYKSET Rovaniemen kaupunki on kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Kemihaaran alueen osalta kaavaehdotuksessa esitetyn kannalla. Alue tulee säilyttää vesialueena, kuten kaavaehdotuksessa on osoitettu.

105 12 Natura-alueen muutoksen ja siten myös allasvaihtoehdon toteutumisen kynnyskysymys on, että (altaalle) ei ole vaihtoehtoa. Rovaniemelle on asetettu 1/250-tavoite Kemijoen tulvanhallintasuunnitelmassa SYKE:n uusien tulvaohjeistuksen periaatteiden (2014) mukaisesti. 1/100 vuoden tavoite ei riitä Rovaniemellä käytössä olevan ohjauksen mukaan (vrt. keskustan osayleiskaavan määräys). Penkereillä ei voida saavuttaa vastaavaa tavoitetta Rovaniemellä ja Kemijärven kaupunki vastustaa nykyisten pengerten korottamista nykyisestä 1,5 metrillä. 1/250-tulvan vahinkojen estämiseksi ei ole osoitettavista Rovaniemellä eikä Kemijärvellä toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa, ja siksi tulvavedet on otettava kiinni valuma-alueella. Rovaniemi pitää keskeisenä päätelmänä maakuntakaavoituksen näkökulmasta, että tulvaryhmän tavoitteet ovat olleet koko prosessin ajan oikeat ja siten toteuttamiskelpoisuutta tulee arvioida tavoitteen ja Euroopassa tehtyjen Natura-ratkaisuja peilaten. Rovaniemen kaupunki esittää, että liitto tarkentaa selostusta tältä osin. Täydennetään kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. RAKENTAMISRAJOITUS Rovaniemen kaupunki pitää edelleen rakentamisrajoituksia ongelmallisena. Maakuntakaavoittaja on tulkinnut MRL 33 :n säädöksiä tiukemmin kuin lain lähtökohta on ja tämä voi aiheuttaa ongelmia tulevaisuuden kuntakaavoituksessa myös MRL-muutoksen näkökulmasta. LAKIMUUTOKSEN HUOMIOIMINEN Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Rakentamisrajoitus ei estä kaavoitusta eikä rakentamista vaan tuo esille tarpeen turvata suunnittelussa virkistys- tai suojelualueen taikka liikenteen tai teknisen huollon verkoston toteuttamisedellytykset. Sama koskee esimerkiksi melulta suojautumista tai pohjaveden saatavuuden turvaamista. Rovaniemi pyytää liittoa kiinnittämään huomiota kaavamääräyksiin, jotka ovat ristiriidassa tulevan MRL:n muutoksen kanssa (luonnos ). Näitä ovat mm. kauppaa koskevat määräykset ja vapaata rantaviivaa koskevat määräykset (MRL 73 ). Maakuntakaavan tulisi olla joustava ja määrätä mahdollisimman yleispiirteisesti asioista, joita halutaan laillakin ohjata joustavammin. Maakuntakaava voi jatkossa olla yleiskaavan vanhentuneisuuden peruste (vrt. lakimuutoksen perusteluteksti 44 :n osalta). Kauppaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys on ollut luonnoksena lausunnoilla asti. Tavoitteena on, että muutos tulisi voimaan vuonna Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan liittyvät Natura-menettelyt pitkittävät kaavaprosessia siten, että valtuuston hyväksymiskäsittely toteutuu todennäköisesti vasta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen tultua voimaan. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa voidaan ennakoida lain muutosta sillä oletuksella, että laki hyväksytään luonnoksen mukaisena. Lapin maakuntakaavoissa on ranta-alueita koskien suunnittelumääräys, joka vastaa maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnosta.

106 13 Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Sallan kunta Sallan kuntaan on saapunut lausunnolle ehdotus Rovaniemen-Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta. Asiasta on pidetty yleisötilaisuus Sallan kunnanvirastossa , jossa maakuntakaavaehdotus esiteltiin mm. Sallan kunnan edustajille. Maakuntakaavaehdotuksessa on hyvin huomioitu Sallan kunnan tärkeinä pitämät kehittämishankkeet ja muut toimenpiteet kuten varaus Kemihaaran monitoimialtaalle, Sallatunturin rinnealueen laajennus sekä MU-alueen laajennus Sallatunturin matkailukeskuksen ympäristössä. Lisäksi kaavaehdotuksessa on huomioitu Soklin kaivoksen kuljetusratkaisu myös rautatievaihtoehtona sekä rautatieyhteys Kantalahden suuntaan. Edellisen perusteella Sallan kunta pitää maakuntakaavaehdotusta toteuttamiskelpoisena. Savukosken kunta Savukosken kunta muistuttaa Lapin liittoa eriävästä mielipiteestään Tulvatyöryhmänesitykseen, jossa varaudutaan kerran 250 vuodessa sattuvaan tulvaan. Tämä vaihtoehto vaatisi Vuotoksen alueen jättämistä tekoaltaan alle. Altaan rakentamisen seurauksena olisi elohopean kaltaisia ympäristömyrkkyjä sisältävien vesimassojen kulkeutuminen Kemijoen alavesiin, josta aiheuttaisi kalojen syöntikielto kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Altaan rakentaminen sotii samalla vaelluskalakantojen palauttamista vastaan, samalla haitat koituvat porotaloudelle ja metsästykselle ja alueen muulle virkistyskäytölle. Kuntamme yhtyy Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen, Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin esitykseen, jossa varauduttaisiin kerran sadassa vuodessa sattuvaan tulvaan. Mahdollisesti Vaihtoehto on taloudellisesti halvempi ja ennen kaikkea luonnolle ystävällisempi. Vaihtoehdossa riittäisi rakentaa Saarenkylän tulvariskialueen suojaksi penkereet ja nostaa Kemijärven ja Olkkajärven vedenpintaa tarvittaessa tilapäisesti. Savukosken kunta ilmaisee samalla tyytymättömyytensä tapaan, jolla allasta on ajettu maakuntakaavaan Itä- Lapin kuntien enemmistön tahdosta välittämättä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Maakuntakaavassa osoitettu Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla.

107 14 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus viimeisteltiin hallintasuunnitelma huomioon ottaen. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Muistutus (viranomaiset) Fingrid Kiitämme lausuntopyynnöstänne koskien maakuntakaavan ehdotusta. Fingrid Oyj:llä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. GTK Geologian tutkimuslaitos kiittää mahdollisuudesta kommentoida Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotusta. GTK:lla ei ole muistutettavaa kaavaehdotuksesta. GTK Asia: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) muistutus Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavan kaavaehdotukseen ja valmisteluaineistoon Soiden luonnontilaisuusluokittelu (luokat 0-5) perustuu suon vesitalouden, kasvillisuuden ja kuivatuksen luonnontilaisuuteen ja/tai kuivatuksen aiheuttamiin muutoksiin (Kansallinen suo- ja turvemaastrategian työryhmä 2011, Valtioneuvoston periaatepäätös "Soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta" 2012). Luonnontilaisuusluokituksissa soita tarkastellaan aina suokokonaisuuksina ja yhdellä suokokonaisuudella on yksi luonnontilaisuusluokka. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan taustaselvityksessä on virheellisesti todettu, että Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemä luonnontilaisuusluokituksen arvo on "eräänlainen sovellettu keskiarvo koko suolle". Näin ei ole, vaan luonnontilaisuusluokitus perustuu kokonaisarvioon suon luonnontilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Keskeisin tekijä luonnontilaisuusluokituksessa on suon kuivatustila eli millainen ojitus suolla on tehty ja mikä on sen vaikutus suon hydrologiaan, vesien purkautumis- ja virtausreitteihin ja kasvillisuuteen. GTK:n muistutus koskee kaavan taustaselvitystä Rovaniemen ja Itä-Lapin geologisen taustaselvityksen täydentäminen Kaavan taustaselvityksiä laadittaessa kansallinen suo- ja turvemaastrategia sekä valtioneuvoston periaatepäätös ovat olleet käytössä. Taustaraportissa todettu lause luonnontilaisuusluokituksen arvo on eräänlainen sovellettu keskiarvo koko suolle tarkoittaa raportissa sitä, että suoalue voi sisältää useaan eri luonnontilaisuusluokkaan kuuluvia suon osia. Kuten GTK lausunnossaan toteaa, soiden luonnontilaisuusluokitus perustuu kuitenkin suoalueen kokonaisarvioon luonnontilaisuudesta. GTK:n tekemä valtakunnallinen soiden luonnontilaisuusluokitus noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöksen taustaraportin linjausta. Keskeinen lähtökohta suon luonnontilaisuusluokituksen teossa on soiden rajaus. Soiden rajaus perustuu pääosin turpeesta muodostuneen suoaltaan ja sen vesitalouden yhtenäisyyteen. Suorajauksessa käytetään GTK:n

108 15 paikkatietoon sidotun tutkimusaineiston rinnalla peruskartta-, aerogamma-, ilmakuva- ja laseraineistoja. Suot rajautuvat yleensä mineraalimaahan tai vesistöihin ja sisältävät myös turvealueen sisällä olevat purot ja lammet. Rajaavaksi vesialueeksi luetaan järvien lisäksi myös sellaiset joet/purot, jotka aidosti jakavat suon vesitalouden. Rajauksissa ovat mukana myös kaikki maankäyttöön liittyvät turvealueet, kuten turvepellot ja turvetuotantoalueet. Suo voidaan rajata myös tiehen, mikäli tiet ovat suon vesitaloutta muuttavia rakenteita. Etenkin Pohjois- Suomessa suoverkostojen alueella suot voidaan jakaa kapeikoista tai suon vesitalouden katkaisevista vedenjakajakohdista. Soiden luonnontilaisuusluokituksen kolmesta keskeisestä tarkastelu kohteesta (kuivatus, kasvillisuus, vedenpinta) vain kuivatus eli ojaverkosto on melko yksiselitteisesti todennettavissa ilmakuva- ja laseraineistoista. Suokasvillisuuden - ja vedenpinnan tason muutokset ovat vaikeammin todennettavia suureita, koska ne yleensä vaatisivat mitatun lähtötiedon ennen ojitusta vallinneesta tilanteesta. Paikkatietoaineiston lisäksi keskeisenä arvioinnin tukena käytetään GTK:n turvetutkimuksen maastohavainnointia, jossa suot luokitellaan ojitusasteen, turvelaji- ja suotyyppihavaintojen sekä havaittujen kasvillisuusmuutosten perusteella luonnontilaisiin, ojikko- ja muuttumaasteen soihin sekä turvekangasasteen soihin. Kasvillisuusmuutokset tapahtuvat suolla yleensä vaiheittain ja esimerkiksi turvekangas on vanha ojitusalue, jossa suokasvillisuus on väistynyt ja metsälajit ovat vallitsevia. GTK:ssa käytetään luonnontilaisuusluokituksen apuvälineenä myös MML:n aineistosta tehtyä ojabufferi -aluerajausta, joka perustuu peruskarttojen ojitustietoihin. Kaiken käytettävissä olevan aineiston perusteella suolle annetaan yksi luonnontilaisuusluokka (0-5). GTK toteaa, että sillä on laaja-alainen käytännön kokemus soiden luonnontilaisuusluokituksesta. GTK on määritellyt tähän mennessä valtakunnallisesti suolle luonnontilaisuusluokan, joka kattaa yhteensä hehtaaria suoalueita. Lapin soita on luokiteltu yhteensä 1570 kpl, yhteensä ha. Tämän lisäksi GTK:n on tehnyt maakunnallisia soiden luonnontilaisuusluokituksia mm. Pohjois- ja Etelä- Pohjanmaan maakunnille laajojen, jo toteutuneiden ja nyt käynnissä olevien kaavoitushankkeiden yhteydessä. GTK:ssä tämän vuoden loppuun mennessä valmistuva valtakunnallinen soiden ja suoaltaiden rajaustyö mahdollistaa soiden luonnontilaisuusluokituksen myös tutkimattomille Lapin soille. Tämä aineisto tarjoaa entistä paremmat lähtökohdat tulevalle maankäytön suunnittelun yhteistyölle. GTK:n tulevat tutkimustiedot hyödynnetään tulevissa maakuntakaavoissa. Lausunnon ovat laatineet geologit Tapio Toivonen, Janne Kivilompolo, Tuija Vähäkuopus, Matti Laatikainen, Timo Suomi ja erikoistutkija Jukka Turunen. Metsähallitus, Laatumaa Metsähallitus on lausunut maakuntakaavaehdotuksesta. Koska Metsähallituksen lausunnossa esitetyt näkökohdat on kaavaehdotuksessa pääosin otettu huomioon, Metsähallitus ei ole nähnyt tarpeelliseksi antaa muistutusta kaavaehdotuksesta. Viitaten Ranuan kunnanvaltuuston päätökseen , Metsähallitus Laatumaa kuitenkin lausuu Lapin liitolle seuraavaa: Metsähallitus Laatumaa on selvittänyt Ranuan Hervan alueen soveltuvuutta tuulivoiman tuotantoon. Alueelle on jo tehty mm. laajasti luontoselvityksiä sekä alustavia selvityksiä hankkeen sähköistyksestä ja tuulisuudesta. Hervan alue soveltuu näkemyksemme mukaan tuulivoiman Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).

109 16 tuotantoon hyvin ja tuulivoima on sovitettavissa yhteen alueen muun maankäytön kanssa. Hankealue sijaitsee kokonaan valtionmailla. Hankkeen vaikutukset selvitetään laajasti, lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Alueen YVA- ja yleiskaavoitusmenettelyt oli tarkoitus aloittaa syksyllä Nykyisen suunnitelman mukaisessa hankealueen rajauksessa mm. keskiosa maakuntakaavaehdotuksen mukaisesta aluerajauksesta on jätetty pois. Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Metsähallitus Laatumaa toteaa, että Hervan hankkeen toteutuminen edellyttää joka tapauksessa yleiskaavan laatimista. Yleiskaavan vireille tulosta ja lopulta yleiskaavan hyväksymisestä päättää Ranuan kunta. On muistettava, että tuulivoima-alueen merkitseminen maakuntakaavaan ei velvoita kuntaa aloittamaan alueen yleiskaavoitusta. Näkemyksemme mukaan maakuntakaavassa asioita tulisi tarkastella maakunnan tasolla ja pidemmällä aikajänteellä. Maakuntakaavan tulee olla tuulivoimatuotantoa mahdollistava, ei rajoittava. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan seudullisesti merkittävällä tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Edellä mainituilla perusteilla Metsähallitus Laatumaa katsoo, että Hervan tuulivoima-alueen poistamiselle maakuntakaavasta ei ole perusteita. Hervan alueen sisällyttäminen maakuntakaavaan ei ole maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaista. Metsähallitus Laatumaa esittää, että asiasta järjestetään neuvottelu maa-alueen haltijan (Metsähallitus) kanssa. Tarvittaessa toimitamme hankealueen rajauksen ja muita tarkempia tietoja hankkeesta. Maakuntakaavasta poistetaan Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Kuntakaavoilla voidaan ratkaista muiden kuin seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden sijoittaminen. Museovirasto Lapin liitto on asettanut ehdotusvaiheen kuulemista varten nähtäville päivätyn Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksen. Museovirasto antaa asiasta muistutuksensa. Museoviraston erityisistunto on käsitellyt asian kokouksessaan Museovirasto on aiemmin antanut lausuntonsa kaavan luonnosvaiheessa sekä kaavaehdotuksen edellisestä, päivätystä versiosta Rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ja tavoitteita koskeva aineisto on pääasiassa tuotu esiin selkeästi ja perustellusti. Joitakin epäselvyyksiä on kuitenkin jäänyt myös nyt esillä olleeseen kaavaehdotukseen. Museovirasto on aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että kaavamerkinnät eivät ole kyllin selvästi erotelleet valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvia kohteita muista kohteista. Valtakunnallisissa inventoinneissa todetut arvot ovat olennainen peruste suojelulle, ja valtakunnallinen merkitys on aiheellista tuoda maakuntakaavassa mahdollisimman selkeästi esiin. RKY inventointiin sisältyviä kohteita on kaavaehdotuksessa osoitettu vaihtelevasti kaavamerkinnöillä SR1, SR sekä mav. Merkinnän SR1 käyttö on ehdotuksessa sinänsä johdonmukaista, koska merkinnällä on osoitettu vain kohteita, joiden suojelu perustuu erityislakeihin (kirkkolaki, asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta, rakennussuojelulaki tai laki rakennusperinnön suojelusta). Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) kuuluvia kohteita on lisäksi osoitettu merkinnöillä SR ja mav. Niiden välisen erottelun peruste jää epäselväksi. Kaavamerkintä mav määräyksineen olisi useimpien RKY-kohteiden osalta osuvampi kuin merkintä SR, koska kyse on aluekohteista joita koskevissa Maakuntakaavan kaavaselostuksen sivuilla on esitetty kaavamerkinnät, merkinnän selitykset ja kaavamääräykset sekä eritelty merkintöihin kuuluvat kohteet. Kohteiden suojeluperusteet on yksilöity sivujen taulukoissa. Lisäksi kunkin maakuntakaavaalueen kunnan kulttuuriympäristökokonaisuus on esitetty selostuksen sivujen teemakartoilla. Maakuntakaavaan liittyy kohdekohtaiset aluekuvaukset, joissa on esitetty sijainti, kohteen kuvaus, varausperusteet sekä kehittämisperiaatteet. SR- ja SR1 merkintöjä käytetään silloin kun kyseessä on rakennus tai rakennusryhmä ja suojelukeino on selkeä (esim. asemakaava). Suojelutasoa määrittelee kaavamääräys.

110 17 hankkeissa tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Täydennetään kaavaselostusta ja eritellään valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet muista kohteista. Vastineissa (LLH ja ) on todettu, että myös SRmerkinnällä osoitetut kohteet ovat pääsääntöisesti valtakunnallisesti merkittäviä ja että SR-kohteiden valtakunnallinen merkittävyys ilmenee kaavaselostuksen liitetaulukosta sekä aluekuvauksista, joissa on ilmoitettu varausperusteet. Aluekuvauksissa on kuitenkin jonkin verran epäjohdonmukaisuutta valtakunnallisen merkityksen esiin tuomisen osalta. Ainakin kohteissa Pelkosenniemen kirkonkylän vanha paloasema (SR3161), Pelkosenniemen kirkko (SR 3161), Nimismiehen puustelli (SR 3162) ja Metsähallituksen puustelli (SR 3162) on kohteen sisältyminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ilmaistu vain kohdassa sijainti ja kuvaus. Kohdassa varausperuste on todettu ainoastaan maakunnallinen merkitys. Museoviraston mielestä myös varausperusteessa on syytä mainita, että kohde sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lisätään esitetyn mukaisesti kohteiden aluekuvausten varausperusteisiin maininta, että kohde sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Selkeytetään taulukon esittämistapaa. SR-kohteiden sisältymistä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin olisi perusteltua selkeyttää myös taulukossa 16. Kulttuuriympäristökohteet. Nyt kohteita on taulukossa sijoitettu vaihtelevasti joko RKY-inventoinnin mukaisen otsikon alle (vrt. Rovaniemi: F. Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä, jonka alla on useita SR- ja mav-kohteita) tai siitä erilleen (vrt. esim. Kemijärvi ja Pelkosenniemi: otsikon Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat on sijoitettu vain mav-merkinnällä osoitetut kohteet, vaikka myös SR-merkinnällä osoitettuja kohteita kuuluu RKY-alueeseen). Peruste kahdelle eri käytännölle jää epäselväksi. Selkeintä olisi, että kaikki RKY-aluekohteisiin sisältyvät, maakuntakaavassa osoitetut kohteet sijoitettaisiin kyseisessä taulukossa asiaankuuluvan RKY-aluekohteen otsikon alle, riippumatta siitä, onko ne osoitettu merkinnällä SR vai mav. Muita taulukkoon 16. Kulttuuriympäristökohteet liittyviä huomioita: taulukosta puuttuu aluekuvauksissa mainittu kohde Pelkosenniemen kirkonkylän vanha paloasema (SR 3161), ja kohteelle Ranua: Kuukasjärven kulttuurimaisema on taulukossa annettu eri numero (ma 4700) kuin kaavakartalla ja aluekuvauksissa (ma 4800). Maakuntakaavassa arkeologinen kulttuuriperintö on tuotu esille useassa eri yhteydessä. Maakuntakaavassa osoitetut kohteet muodostavat vain noin 2 % alueen tunnetuista muinaisjäännöskohteista. Osa näistä kuten alueen koko muinaisjäännösten joukosta sijoittuu alueille, joilla maakuntakaava jää ainoaksi kaavatasoksi. Aiemmassa ehdotusvaiheen lausunnossa todettiin, että vaikka maakuntakaavaa koskevissa suunnittelumääräyksissä on esitetty muinaisjäännösten huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa, arkeologisen kulttuuriperinnön luonteen ja selvitysten rajallisuuden takia yleismääräystä voisi edelleen tehostaa korostamalla selvitystarpeita maankäytön suunnittelun yhteydessä. Muinaismuistolaki (295/63) rauhoittaa muinaisjäännökset automaattisesti, mutta näiden lisäksi kaava-alueella on muinaisjäännösrekisterissä muitakin kuin lain rauhoittamia kohteita. Vaikka mas-alueilla tai -kohteissa toisen maailmansodan aikaiset sotahistorialliset jäännökset huomioidaan maakuntakaavassa, tulisi myös ne huomioida maankäytön suunnittelussa historiallisesti merkittävinä Lisätään kulttuuriympäristötaulukkoon Pelkosenniemen kirkonkylän vanha paloasema (SR 3161) ja korjataan Kuukasjärven kulttuurimaiseman numero vastaamaan kaavakartan ja aluekuvausten numeroa (ma 4800). Täydennetään koko maakuntakaava-aluetta koskevaa suunnittelumääräystä muun arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös tai muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, on neuvoteltava Museoviraston kanssa sekä varauduttava tarpeellisiin selvityksiin. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Määräys koskee myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä.

111 18 rakenteina ja kohteina, osana kulttuuriympäristöä. Erityisesti kaavamääräyksiin EN, tv, tv1, EO, EOT, eot ja W-1 olisi edelleen tarpeen lisätä arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarpeet maankäyttöä suunniteltaessa. Merkinnän EAH määräystä on tarpeen täydentää muinaisjäännösten osalta. Esimerkiksi kaivosalueiden ja -kohteiden määräyksessä (EK) muiden kulttuuriympäristöarvojen ohella myös muinaisjäännökset on todettu. Tämä olisi hyvä muuttaa koskemaan koko arkeologista kulttuuriperintöä. Koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys koskee kaikkia maankäyttöluokkia. Kaavaselostuksen luvussa 4.7. on todettu, että Museovirasto ylläpitää päivittyvää muinaisjäännösrekisteriä ( mutta aina tähän ei viitata (mm. luvussa 4.2.3). Luvussa mainitaan, että Muinaisjäännösten sijainti ja tiedot on tarkastettava kaavan liitteenä olevasta selvityksestä Rovaniemen ja Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset tai muinaisjäännösrekisteristä. Muinaisjäännösten sijainnin ja tietojen tarkistamisen ensisijaisena lähteenä on oltava Museoviraston ylläpitämä valtakunnallinen muinaisjäännösrekisteri, koska siellä on ajantasaisin arkeologista kulttuuriperintöä koskeva tieto. Lisäksi Rovaniemen ja Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset -liitteen esipuheessa esitetään, miten muinaisjäännökset tulee huomioida ja merkitä eri kaavatasoilla. Museovirasto ylläpitää viranomaisohjeistusta muinaisjäännökset ja kaavoitus, josta on saatavilla ajantasaiset päivittyvät ohjeet ( en_kulttuuriperinnon_suojelu/kaavoitus). Lisäksi kaavaselostuksen luvussa puhutaan modernin ajan muinaisjäännöksistä, joka on kuitenkin syytä muuttaa maininnaksi modernin ajan arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Kemihaaran altaan vaikutusten arviointiluvussa (8.4) on otettu esille alueen arkeologinen kulttuuriperintö, mutta altaan rakentamisen vaikutuksia arkeologisen kulttuuriperintöön ei arvioida. Allashankkeen toteuttaminen edellyttää arkeologisten tutkimusten suorittamista altaan alle jäävillä muinaisjäännöskohteilla. Niihin on varattava useiden vuosien kenttätyöt. Asiasta tulee neuvotella muinaismuistolain (295/1963) 13 :n mukaisesti hyvissä ajoin Museoviraston kanssa. Korjataan kaavaselostusta esitetyllä tavalla. Kemihaaran altaan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön on arvioitu maakuntakaavan taustaselvityksessä yleispiirteisellä tasolla ja todettu niiden tuhoutuvan niiltä osin kun ne jäävät mahdollisen altaan rakentamisalueelle. Täydennetään kaavaselostuksen vaikutusten arviointia. Arviointi ja tutkimustyö toteutuvat ja tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun ja YVAmenettelyn yhteydessä. Vedenalaiset muinaisjäännökset on huomioitu riittävästi (neuvottelu Museoviraston kanssa sekä tarpeelliset selvitykset) koko maakuntakaavaaluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä koskien tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mahdolliset selvitykset tulisi mainita myös muuttuvan vesialueen käytön yhteydessä, jotta myös ennestään tuntemattoman vedenalaiset kohteet saadaan kartoitettua. Vedenalaisten muinaisjäännösten huomioiminen vesirakennushankkeissa mainitaan tosin kaavaselostuksessa (s. 119, 167). Kaavaselostuksessa (sivut 116, 119, 193) on kuvattu hyvin, mitä vedenalaiset muinaisjäännökset ovat. Sivulle 119 on jäänyt vanhentunut maininta Museoviraston meriarkeologian yksiköstä (lopetettu vuonna 2011), joka voidaan korvata Museovirastolla. Korjataan kaavaselostusta esitetyllä tavalla. Puolustusvoimat / 3.LOGR Puolustusvoimat/ 3LOGR ei jätä muistutusta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotusvaiheessa.

112 19 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Muistutus (Yhteisöt, yritykset ja yhdistykset) Esitys vastineeksi Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry pyrkii vaikuttamaan Rovaniemen rakennusperinnön ja kulttuurihistorian vaalimiseen ja kunnioittamiseen: Totto tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja yhdistyksen tarkoitusta koskevissa asioissa. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry ehdottaa OUNASVAARAA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAKSI MAISEMANÄHTÄ VYYDEKSI aiemman kaavaluonnoksen mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on nyt poistettu Ounasvaaran kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde - merkintä (ma 4811). Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n mielestä Ounasvaaran kulttuurihistoriallista merkittävyyttä ei käy kiistäminen: vaaran maisemallinen arvo on tunnistettu jo 1900-luvun alussa. Ounasvaara on mielletty kansallisomaisuudeksi ja vaara liittyy myös nyt jo käsitteeksi muodostuneeseen Lapin matkailun käynnistämisvaiheeseen eli se on osa matkailun historiaa. Muun muassa nämä seikat tulevat ilmi seuraavasta: Ounasvaaralla on muun muassa Tottorakka. Totto-sana muistuttaa luvun merkkitulien viestintäjärjestelmästä, jolla varoitettiin jokivarren asukkaita uhkaavasta vihollisvaarasta. Sanan merkittävyys tulee ilmi myös 65-vuotiaan kotiseutuyhdistyksen nimestä. Jo vuonna 1909 helsinkiläinen Kaiku-lehti nosti esiin Ounasvaaran juhannusjuhlat: Nyt Rovaniemen radan valmistuttua on Rovaniemen kirkonkylän vastapäätä olevalla Ounasvaaralla yhtäläinen tilaisuus nauttia Suomen kesäyön kauneudesta, ja pääsy sinne on sangen helppo. Viime juhannusyönä esim. laskettiin siellä jo kansaa olleen noin 1,500 henkeä... (Helsingin Kaiku ) Vaikka Rovaniemi olikin pohjoiseen, Petsamoon, suuntautuvan matkailijaliikkeen välietappi, olivat paikkakunta ja Samuli Paulaharjun nimeämä "sydänyön auringon vuori" juhannuksen aikaan matkustavaisten varsinainen kohde. Vuonna 1911 kesäyön aurinkoa kerääntyi ihailemaan jo 3000 henkeä (HS ) ja vuonna 1930 juhannusyötä vaaralla juhli ihmistä. Vuonna 1934 yleisradio lähetti juhannusjuhlista ohjelmaa koko valtakuntaan, mikä lisäsi vaaran tunnettuutta. (Paulaharju 1919: Ounasvaaralla sydäntalven aamuna; Enbuske 1997: Peräpohjolan keskusseudulla Rovaniemen historia. Jokivarsien kasvatit ja junantuomat ) Ounasvaaran Talvikisat pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927, ja samana vuonna perustettiin Ounasvaaran Hiihtoseura (OH). Ounasvaaran hiihtomaja rakennettiin vuonna Kahden vuoden kuluttua maja sai postitoimioikeudet ja oman erikoispostileiman. Vuonna 1955 majan lähistölle rakennettiin vielä uusi tanssilava. (27 67 OH Kertomus Ounasvaaran Hiihtoseuran 40-vuotisesta toiminnasta.) Arkkitehti Harri Hautajärven mukaan Ounasvaaran hiihtomaja on sovellus Hotelli Rovaniemen kaupunginhallitus on esittänyt maisemainventoinnista antamassaan lausunnossa, että Ounasvaaran osalta lausuttavana olleessa maisema-alueselvityksessä todetaan, että vain lakialue ja ylärinteet muodostavat maisemakuvaltaan arvokkaan kokonaisuuden. Ounasvaara voitaisiin jättää kokonaan pois inventointiluettelosta. Vähintään aluerajausta tulisi merkittävästi supistaa niin, että siitä jätetään pois kaikki matkailuun, urheiluun ja asumiseen liittyvät alueet. Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman lausunnon mukaan maakuntakaavaluonnoksessa esitetty Ounasvaaraa koskeva maisema aluerajaus on vastoin kaupunginhallituksen kantaa ( 322). Maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole hyväksytty valtioneuvostossa. Ounasvaaran kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde -merkintä poistettiin maakuntakaavasta Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman ( ) lausunnon perusteella. Ympäristöministeriön lausunnon ( ) mukaan valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet on syytä merkitä kaavaan voimassa olevan vuoden 1995 inventoinnin mukaisina rajauksina. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan toisessa viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön edustaja totesi, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset alueet, sillä odotettavissa on, että uuden inventoinnin rajauksiin tulee vielä muutoksia. Ounasvaara on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueena (V 811). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen virkistys-, maisema- ja luontoarvot huomioon ottava metsätalous on sallittua.

113 20 Pallaksen taidokkaasta puuarkkitehtuurista (Hautajärvi 1995: Lapin läänin matkailuarkkitehtuurin historia) luvulla Ounasvaarasta keskusteltiin kaupungin päättävissä elimissä. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Ounasvaaran yleissuunnittelun, jonka pääpainona tulisi olla mahdollisuus luonnon säilyttämiseen mahdollisimman koskemattomana ja vaaran silhuetin säilyttämiseen, jotta paikka tulevaisuudessakin pystyisi tarjoamaan luonnon suomaa virkistystä ja koskemattomalla ulkonäöllään houkuttelisi kaupunkilaisia sen hyväksikäyttöön. Samalla kun paikkakunta säilyy miellyttävänä paikka kuntalaisille, se viehättää myös muualta tänne tullulla, sillä koskematonta luontoa on vaikea löytää näin yhdyskunnan välittömässä läheisyydessä. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n puheenjohtaja, varatuomari Antti Ruokanen kirjelmöi vuonna 1965 kaupunginhallitukselle, koska kaupunki kaavaili alueen luovuttamista motellia varten aivan Juhannuskallion juurelta (mikä sinne myöhemmin kuitenkin rakennettiin). Ounasvaarahan on Rovaniemen ylivoimaisesti tärkein nähtävyys, jonka aitoa luonnontuntua kaupungin pitäisi kaikin keinoin suojella. Aurinkovaarana se Aavasaksan ohella tunnettu kaikkialla maassamme. Alueella on sallittua vain urheilua, virkistäytymistä ja alkutuotannon elinkeinoja palveleva rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaaminen Ounasvaaralle on osoitettu myös matkailupalvelujen kohdemerkintä (RM 1430). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin niitä hyödyntäen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa matkailu-, virkistys- ja urheilupalvelujen lisäksi vapaa-ajan ja pysyvää asutusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pääosin tukeuduttava rakennettuun ympäristöön siten, että alueen luonnonympäristö- ja maisemaarvoja vaalitaan sekä virkistyksen ja ulkoilun tarpeet turvataan. Suunnittelumääräykset ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa voidaan ottaa huomioon Ounasvaaran luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöarvot. Ruokanen nosti vielä esiin Ounasvaaran kansallisen merkityksen ja vaati "kansallisomaisuutemme kuuluvan Ounasvaaran säilyttämistä mahdollisimman aitona tulevillekin virkistystä ja luonnonkauneutta kaipaaville veronmaksajille." Hän painotti alueen varaamista eri urheilumuotojen, liikunnan ja retkeilyn käyttöön palvelemaan "laajoja kansankerroksia" eli rovaniemeläisiä. (Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n arkisto). Ounasvaara ei siis ole lakannut olemasta maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry painottaa tässä muistutuksessa myös Ounasvaaran voimakasta maisemallista elementtiä kaupungin kupeessa. Rovaniemen Totto ry yhtyy Ympäristöministeriön "Etelä- ja Keski-Lapin kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet - valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointiin ", joka määrittää Ounasvaaran maakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi. Inventoinnin mukaan vaaran siluetti erottuu maamerkkinä monesta suunnasta katsottuna, ja se on Rovaniemen kaupunkikuvassa merkittävä symboli. Vaaran laelta avautuvat laajat näkymät ympäröiviin vaaramaisemiin, kaupunkiin ja jokilaaksoon. Ounasvaaralla yhdistyy luonnon, matkailun ja virkistyskäytön maisema kaupunkiympäristöön poikkeuksellisen hienolla tavalla. Lakialue ja ylärinteet muinaisrantoineen ovat maisemakuvaltaan arvokkaat, keskirinteet käytön kannalta arvokkaat ja alarinteet luonnon kannalta arvokkaat. Alue on säilyttänyt maisemalliset arvonsa voimakkaasta maankäytöstä, rakentamisesta ja maankorotustöistä huolimatta. Rovaniemen Luonto ry Rovaniemen Luonto ry ei hyväksy Rovaniemen maakuntakaavan merkintää Ounasvaaran poistamiseksi (sivu 29. ma 4811) kokonaan maakunnallisesti arvokkaiden maisemanähtävyyksien inventointiluettelosta. Rovaniemen kaupunginhallitus on esittänyt maisemainventoinnista antamassaan lausunnossa, että Ounasvaaran osalta lausuttavana olleessa maisema-alueselvityksessä

114 21 Ounasvaaran sijainti miltei Rovaniemen kaupungin keskellä tekee siitä aivan erityisen harvinaisen maisema-alueen. Siksi Ounasvaara on syytä merkitä sellaisena myös maakuntakaavaan. Ounasvaaraa tulee kehittää Rovaniemen kaupungin asukkaiden yleisessä käytössä olevana retkeilyalueena sekä kaupungin luontomatkailuyritysten vetovoimaisena erämaapuistona. Ounasvaaran rakentaminen tuhoaisi sen vetovoiman lopullisesti kaupunkilaisten virkistysalueena ja luontomatkailun kohteena. todetaan, että vain lakialue ja ylärinteet muodostavat maisemakuvaltaan arvokkaan kokonaisuuden. Ounasvaara voitaisiin jättää kokonaan pois inventointiluettelosta. Vähintään aluerajausta tulisi merkittävästi supistaa niin, että siitä jätetään pois kaikki matkailuun, urheiluun ja asumiseen liittyvät alueet. Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman lausunnon mukaan maakuntakaavaluonnoksessa esitetty Ounasvaaraa koskeva maisema aluerajaus on vastoin kaupunginhallituksen kantaa ( 322). Maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole hyväksytty valtioneuvostossa. Ounasvaaran kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde -merkintä poistettiin maakuntakaavasta Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman ( ) lausunnon perusteella. Ympäristöministeriön lausunnon ( ) mukaan valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet on syytä merkitä kaavaan voimassa olevan vuoden 1995 inventoinnin mukaisina rajauksina. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan toisessa viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön edustaja totesi, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset alueet, sillä odotettavissa on, että uuden inventoinnin rajauksiin tulee vielä muutoksia. Ounasvaara on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueena (V 811). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen virkistys-, maisema- ja luontoarvot huomioon ottava metsätalous on sallittua. Alueella on sallittua vain urheilua, virkistäytymistä ja alkutuotannon elinkeinoja palveleva rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaaminen Ounasvaaralle on osoitettu myös matkailupalvelujen kohdemerkintä (RM 1430). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin niitä hyödyntäen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa matkailu-, virkistys- ja urheilupalvelujen lisäksi vapaa-ajan ja pysyvää asutusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pääosin tukeuduttava rakennettuun ympäristöön siten, että alueen luonnonympäristö- ja maisemaarvoja vaalitaan sekä virkistyksen ja ulkoilun tarpeet turvataan.

115 22 Suunnittelumääräykset ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa voidaan ottaa huomioon Ounasvaaran luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöarvot. As Oy Rovaniemen Korvankartano As Oy Rovaniemen Korvankartano sijaitsee Korvanrannalla. Vastarannalla on Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä, jonka kivijalkaan on hakattu viiva, jonka päällä on teksti" TULVA 1859". Tuon tulvan aikana Korvanrannan alue on ollut laajasti veden alla. Miltei samantasoinen tulva on ollut Nähtävänä olevassa maakuntakaavassa on huomioitu Kemijoen tulvaryhmän ratkaisu tulvaongelman poistamiseksi. Kaavaselostuksen teksti on kuitenkin laadittu ennen kuin tulvariskien hallinta suunnitelman lopullinen ratkaisu on ollut valmis. Tekstistä ei käy ilmi, että tutkituista vaihtoehdoista vain yksi osoittautui lopullisessa tarkastelussa teknisesti toteuttamiskelpoiseksi tavoitteen saavuttamisen kannalta riittäväksi. Nyt kaavaselostuksen tekstistä voi saada käsityksen, että tulvariskiongelmaan olisi edelleen useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Näin ei ole. Kaavaselostuksen tulisi olla tulvaryhmän lopullisen päätöksen mukainen, jolloin selostuksessa tulee todeta, että -Kemijoen tulvariskien hallitsemistavoite on asetettu luotettavaan tietoon perustuvien toteutuneiden tulvien perusteella, Kaikki vaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi on selvitetty. Selvitysten tuloksena ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi keinoksi on jäänyt sulamisvesien kiinniotto Kemijärven yläpuolella. Muut vaihtoehdot on hylätty joko teknisten syiden tai toimenpiteiden riittämättömyyden johdosta ja todettu toteuttamiskelvottomiksi. Maakuntakaavan selostuksessa kappaleen on esitetty valmisteluvaiheessa olleet vaihtoehdot sekä valittu vaihtoehto. Kaavaprosessin ja Lapin liiton hallituksen linjausten mukaisesti maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Kemihaaran allas merkinnällä vesialue, tekojärvi (W-1). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää muun muassa suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot. Täydennetään ja selkeytetään kaavaselostusta siten, että selostuksesta käy selvemmin esille vaihtoehtotarkastelun ajankohta sekä perusteet lopullisen vaihtoehdon valinnalle. Rantaviirin asukasyhdistys r.y. 1. Maakuntakaavaehdotuksessa on hyvin mukana maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet, kuten Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma tavoite. Sen tavoite on estää 1/250 tasoisten tulvien tuhot Rovaniemen ja Kemijärven merkittävillä tulvariskialueilla. Kemijoen tulvaryhmä on selvittänyt kaikki mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi, ja todennut, että tavoitteen saavuttaminen tulvadirektiivin ja tulvariskien hallintalain mukaisesti on mahdollista vain lisäämällä vesistön säännöstelytilavuutta Kemijärven yläpuolella. Tulvaryhmä on hylännyt muut esitykset toteuttamiskelvottomina. Kemijärven kaupunki vastustaa jyrkästi Kemijärven säännöstelymahdollisuuden lisäämistä, ja Rovaniemen tulvariskialueilla rannat ovat 7-30 metriä syvästi veden kuljettamaa hienoa hiekkaa ja hiesua. Pehmeä maa-aines huuhtoutuu penkereiden seiniin kohdistuvan voimakkaan virran mukana jokeen. Rovaniemen kaupunki katsoo, että kaupungin rantojen pengerrykset eivät tule kysymykseen maanomistukseen, kaavoitukseen ja maaperään liittyvistä syistä. Kemijoen tulvaryhmän tulvariskien hallintasuunnitelmaa koskeva ratkaisu perusteluineen pitää sanoa selkeästi myös nyt kuultavana olevan maakuntakaavan kaavaselvityksessä. 2. Toinen muistutus koskee Kemihaaraan suunnitellun altaan kutsumista energia-altaaksi. Allasta pitää kustua selkosuomen kielellä "tulvariskien Täydennetään ja selkeytetään kaavaselostusta siten, että selostuksesta käy selvemmin esille perusteet lopullisen vaihtoehdon valinnalle. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua

116 23 hallitsemisaltaaksi". Allasta ei rakenneta energiatuotantoa varten energiaaltaaksi. Energia-allas nimitys on harhaanjohtava. Energia-allasta ajetaan (käytetään) siten, että altaasta saadaan maksimaalinen hyöty energiatuotantoon. Tulvien hallitsemiseksi rakennettavan altaan käyttö (ajo) optimoidaan tulvien hallitsemiseksi. Kysymys on kahdesta eri altaasta, joiden tehtävä ja käyttö ovat aivan erilaiset. Maakuntakaavan tehtävä on kertoa yhdyskuntarakenteen ja maakäytön tarkoituksesta ja tavoitteista. Altaan tarkoitus hämärtyy väärän nimityksen johdosta ja aiheuttaa helposti väärinkäsityksen. Kaavan pitää kertoa lukijalle, mistä on kysymys. Esitämme, että kaavaselostuksessa energia-allas muutettaan tulvariskien hallinta-altaaksi, mikä kertoo, mikä on altaan tarkoitus ja tavoite. toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Kemihaaran altaan toteuttaminen energia-altaana parantaa edellytyksiä tulvasuojelualtaan toteuttamiselle. W-1-merkinnällä osoitetaan rakennettuja ja suunniteltuja tekojärviä tai -altaita, jotka on rajattu ylävesirajan mukaan. Täydennetään kaavaselostusta tulvasuojelu- ja energia-altaan välisestä suhteesta. Saarenkylän Omakotiyhdistys ry Kemijoen vesistö poikkeaa kaikista muista Suomen vesistöistä valumaalueen laajuuden, vähäjärvisyyden ja lumisuuden johdosta. Kemijoen suurtulvat ovat aina olleet sulamisvesitulvia. Näistä syistä Kemijoen vesistössä on varauduttava laajoihin suuria vahinkoja aiheuttaviin tulviin toisin kuin monissa muissa vesistöissä. Kemijoen tulvaryhmän asettama 1/250 tulvien vahinkojen torjumisen tavoite ja toimenpide tavoitteen saavuttamiseksi (Kemihaaran tulvavesien pidätysallas) on huomioitu asianmukaisesti nähtävillä olevassa kaavassa. Kuitenkin kaavan tekstiosaan tulee tehdä tarkistuksia. Kaavaselostuksessa tulisi todeta selkeästi, että Kemijoen tulvaryhmä on tutkinut kaikki vaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi ja todennut, että ainoa toteuttamiskelpoinen toimenpide, jolla tavoite voidaan saavuttaa, on säännöstelytilavuuden lisääminen Kemijärven yläpuolella. Muut vaihtoehdot, kuten Kemijärven säännöstelymahdollisuuden lisääminen ja penkereiden rakentaminen Rovaniemen tulvariskialueelle on Kemijoen tulvaryhmä hylännyt toteuttamiskelvottomina tai riittämättöminä toimenpiteinä. Kaavaselostuksen tekstiä tulee tarkistaa näiltä osin vastaamaan tulvaryhmän ratkaisua. Maakuntakaavan selostuksessa kappaleen on esitetty valmisteluvaiheessa olleet vaihtoehdot sekä valittu vaihtoehto. Kaavaprosessin ja Lapin liiton hallituksen linjausten mukaisesti maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Kemihaaran allas merkinnällä vesialue, tekojärvi (W-1). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää muun muassa suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot. Täydennetään ja selkeytetään kaavaselostusta siten, että selostuksesta käy selvemmin esille perusteet lopullisen vaihtoehdon valinnalle. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Teksteissä on myös selvä nimivirhe. Säännöstelytilavuutta lisäävää allasta kutsutaan energia-altaaksi. Kysymys on tulvavesien pidätysaltaasta, eikä energiatuotannon lisäämiseksi toteutettavasta altaasta. Tulvavesien pidätysaltaan käyttö poikkeaa ratkaisevasti energia-altaan käytöstä. Tulvavesien pidätysallasta täytetään ja tyhjennetään tulvatilanteiden vaatimalla tavalla. Tulvavesien pidätysallasta ei "ajeta" energian tarpeen tai energian hintatilanteen mukaan, vaan ainoastaan tulvatilanteen mukaan. Tästä syystä tulvavesien pidätysallasta voidaan käyttää niin, että sen vaikutus alapuolisen vesistöön on huomattavasti vähäisempi kuin energia-altaan vaikutus. Energia-allas sana pitää poistaa kaavateksteistä ja käyttää sen tilalla tulvavesien pidätysallas nimeä, joka kertoo millaisesta altaasta on kysymys. Kemihaaran altaan toteuttaminen energia-altaana parantaa edellytyksiä tulvasuojelualtaan toteuttamiselle. Täydennetään kaavaselostusta tulvasuojelu- ja energia-altaan välisestä suhteesta. Birdlife Suomi BirdLife Suomi kiittää Lapin liittoa mahdollisuudesta kertoa mielipiteensä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta.

117 24 BirdLife Suomi on valtakunnallinen järjestö, jonka toimialaan kuuluu keskeisesti linnuston ja muun luonnon suojelu. Olemme tutustuneet nähtävillä olevaan kaava-aineistoon. Keskitymme muistutuksessamme vain kahteen valtakunnallisesti erittäin merkitykselliseen asiaan eli maakuntakaavaehdotuksen negatiivisiin vaikutuksiin Suomen luonnonsuojelualueverkostoon sekä sen kautta koko Euroopan unionin yhteiseen luonnonsuojelualueverkostoon. Maakuntakaavan esitykset, joilla tuhottaisiin Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita energiantuotannon, tulvasuojelun ja matkailupalvelujen kehittämisen nimissä, ovat täysin kestämättömiä. Tekoaltaan rakentaminen Kemihaaran soiden Natura-alueelle ja kansainvälisesti tärkeälle lintualueelle sekä laskettelurinteiden rakentaminen Sallatunturin Natura-alueille olisivat toimenpiteinä paitsi erittäin haitallisia luonnonsuojelulle, aiheuttaisivat merkittävän imagotappion riskin myös Lapin elinkeinoelämälle. Pidämme maakuntakaavaehdotusta monin tavoin lainvastaisena ja kehotamme Lapin liittoa luopumaan edellä mainituista hankkeista ja suunnittelemaan tulevaisuutta nyky-yhteiskunnan arvopohjalta. Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä säädetään menettelyistä ja edellytyksistä poiketa Naturasuojelusta. Maakuntakaavan tavoitteet ja ratkaisut ovat muotoutuneet vuosien toteutetun vuorovaikutteisen suunnittelun ja säädetyn päätöksentekomenettelyn perusteella. Yksityiskohtaiset perustelut Kemihaaran allasvaraus Maakuntakaavan tekoallasvaraus sijoittuu suurelta osin Natura 2000 verkostoon kuuluvalle Kemihaaran suot alueelle. Alue on suojeltu sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien perusteella (SCI- ja SPA-alue) ja kyseessä on myös BirdLife Internationalin maailmanlaajuisessa linnustoselvityksessä kansainvälisesti tärkeäksi todettu lintualue ( Natura 2000 alueen suojeluarvojen merkittävä heikentäminen on luonnonsuojelulain 64 mukaan kiellettyä. Heikentäminen on LSL 66 mukaan mahdollista vain mikäli kyse on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, hankkeelle ei ole vaihtoehtoja ja hankkeen aiheuttamat luontoarvojen heikennykset voidaan korvata muualla. Kriteerit suojeluista poikkeamiselle ovat täten tiukat, eikä LSL 66 mukaisia poikkeamispäätöksiä ole Suomessa tehty. Altaan rakentaminen heikentäisi merkittävästi niitä arvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot on liitetty Natura verkostoon. Tämä on kiistatonta, mikä käy ilmi kaavaselostuksestakin. Allashanke tulvasuojeluineen ei ole sellainen yleisen edun kannalta pakottava syy, mikä oikeuttaisi Natura-alueen suojelusta poikkeamisen. Energiaa voidaan tuottaa myös muualla ja muin tavoin ja tulvasuojelulle on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja, etenkin kun tekoaltaan tarve on perusteltu ylimitoitetulla, erittäin epätodennäköisellä tulvaskenaariolla. Lisäksi, koska vastaavaa korvaavaa aluetta tai alueiden joukkoa ei voida osoittaa Natura-verkostoon, on altaan toteuttaminen myös tämän vuoksi mahdotonta. BirdLife Suomi ja sen jäsenyhdistykset ovat tärkeät lintualueet hankkeissaan koonneet linnustotietoja valtaosalta Lapin suurikokoisia suoalueita. Tiedossamme ei ole mitään muita Natura 2000 verkoston ulkopuolisia alueita, jotka yksin tai yhdessä muiden kanssa vastaisivat linnustolliselta arvoltaan Kemihaaran soita, joten kaava-aineistossa Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä säädetään menettelyistä ja edellytyksistä poiketa Naturasuojelusta. Poikkeamismenettelyä on sovellettu useissa EU-maissa. Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran

118 25 esitetty ajatus korvaavien alueiden selvittämisestä on lähtökohtaisesti mahdoton. Paitsi itse Natura-alueelle hanke tuottaisi laajalle ulottuvia vahingollisina muutoksina vesiluonnolle. Allas muun muassa estäisi kiistatta Kemijoen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumisen. Kaavaehdotus ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen, koska kaavan toteuttamisen kokonaisvaikutuksia tai edes kaavan toteuttamiskelpoisuutta ei ole pystytty arvioimaan. Tekoaltaan toteuttamisen oikeudelliset edellytykset sivuutetaan täysin, vaikka kaavaan esitetään aluevaraus. Kaava perustuu puutteellisiin selvityksiin muun muassa tulvasuojelun eri toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelun osalta ja vaikutuksia ei ole tarkasteltu alueiden käytön ekologisen kestävyyden, vesivarojen kestävän käytön ja maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen osalta, vaikka nämä kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin maakuntakaavan sisältövaatimuksiin. Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Maakuntakaavan kaava-asiakirjoihin sisältyy maakuntakaavatason edellyttämällä tavalla kaavan merkittävien vaikutusten arviointi. Kaavan taustaselvityksiin kuuluu Natura-alueita koskeva selvitys, jossa on käsitelty muun muassa tekoaltaan oikeudelliset edellytykset. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan valtioneuvosto voi yleisistunnossaan päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaiseen merkittävien vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Allasta koskeva suunnittelumääräys: Tekoaltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelu- ja lupamenettelyssä on varmistettava, että valtioneuvoston LSL 66 :n nojalla tekemässä päätöksessä määräämät Natura verkoston yhtenäisyydelle ja luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tulevat toteutetuiksi. Kemihaaran allasta koskeva suunnittelumääräys tulee voimaan vain, jos valtioneuvosto tekee myönteisen päätöksen Naturasta poikkeamisesta, Lapin liiton valtuusto hyväksyy kaavan esitetyssä muodossa ja kun maakuntakaava on saanut lainvoiman. on erittäin harhaanjohtava. Siitä saa sellaisen käsityksen, että valtioneuvosto olisi jo tehnyt tai tulisi varmasti tekemään LSL 66 :n mukaisen päätöksen, mikä ei pidä paikkaansa. Pidämme tällaista harhaanjohtamista hyvän hallintokäytännön vastaisena. Muistutamme Lapin liittoa sekä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta Nämä yhdessä johtivat valtioneuvoston päätökseen liittää Kemihaaran suot Natura 2000-verkostoon. Vaikka allashanke-ehdotus on yli vuosikymmenen takaisesta muuttunut, on se vaikutuksiltaan edelleen vastaava eli luonnolle laajasti vahingollinen ja Natura -aluetta merkittävästi heikentävä.

119 26 Mikäli Lapin liitto hyväksyisi maakuntakaavan nyt esitetyn ehdotuksen mukaisena, päädyttäisiin jälleen tilanteeseen, jossa asiaa käsiteltäisiin vuosien ajan sekä kansallisissa tuomioistuimissa että Suomen valtion ja EU-komission välisessä juridisessa prosessissa, joka johtaisi todennäköisesti asian käsittelyyn Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Ympäristöministeriö valmistellessaan esitystä valtioneuvostolle pyytää tarvittaessa lausuntoa EU-komissiolta. Sallatunturin matkailupalvelujen alue Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään myös Sallatunturin matkailupalvelujen alueen laajentamista Natura 2000 verkostoon kuuluvalle alueelle. Myös tämä heikentäisi merkittävästi Natura 2000 verkoston suojeluarvoja ja hanke on siksi lähtökohtaisesti yhtä toteuttamiskelvoton kuin Kemihaaran allas. Matkailun kehittämistä yksittäisellä alueella ei voida pitää sellaisena yleisen edun mukaisena erityisen merkittävänä hankkeena, jolla voitaisiin sallia Natura alueen luonnonarvojen heikentäminen. Hankkeelle on myös kiistatta vaihtoehtoja, koska matkailua voidaan vastaavasti kehittää muilla, Natura 2000 verkostoon kuulumattomilla alueilla. Luontoa tuhoavien hankkeiden merkitys Lapin elinkeinoelämälle Matkailun merkitys Lapin elinkeinoelämälle on viime vuosikymmeninä kasvanut ja se työllistää yhä enemmän ihmisiä alueella, jolla perinteisten työpaikkojen määrät ovat muun Suomen tapaan laskeneet. Koska matkailun merkitys on kasvava, tulisi Lapissa kaikessa toiminnassa ottaa huomioon myös esitettyjen toimenpiteiden vaikutus Lapin matkailulle. Erityisesti eurooppalaiset kuluttajat ovat yhä enemmän ympäristötietoisia ja todennäköisesti valitsevat matkakohteekseen mieluiten maan ja alueen, joka profiloituu ympäristöstä huolehtivana. Mielestämme Lapilla ei ole varaa riskeerata mainettaan edellä esitettyjen, kansainvälisesti arvokkaaksi todettuja luontoalueita peruuttamattomasti muuttavien hankkeiden tai edes niitä koskevien suunnitelmien aiheuttamille imagotappioille. Sallatunturin matkailualueen laajentaminen mahdollistaa pitkällä aikavälillä matkailun kasvun, jolla on taustaselvitysten perusteella huomattavia positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti Sallassa ja Itä-Lapissa. Näitä vaikutuksia verrataan yleisen luonnonsuojelulliseen etuun kohdistuvan poikkeuksen suuruuteen. Lopullinen päätäntävalta erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn olemassaolosta on valtioneuvostolla. Matkailupalveluiden keskittäminen olemassa olevan rakennetun matkailukeskuksen yhteyteen toteuttaa Lapin matkailun maankäyttöstrategiaa Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen toteuttaa myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston on luonnonsuojelulain 66 :n mukaisessa päätöksessään Naturasta poikkeamisesta määrättävä Natura verkoston yhtenäisyydelle tai luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Sallatunturin alueen laajennukselle on löydettävissä korvaavia alueita muun muassa matkailualueen eteläpuolelta. Yhteenveto Katsomme, että Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja vesienhoitolain vastainen sekä ristiriidassa EU:n yhteisölainsäädännön kanssa. Alueen kehittämistä pitäisi suunnitella nyky-yhteiskunnan arvojen ja tavoitteiden mukaan ja irrottautua jo aiemmissa prosesseissa toteuttamiskelvottomiksi todetuista ajatuksista. Edellä esitettyyn viitaten katsomme että maakuntakaavaehdotusta tulee olennaisilta osiltaan muuttaa poistamalla mainitut Natura 2000-verkostoa heikentävät suunnitelmat ja asettaa kaava tämän jälkeen uudelleen julkisesti nähtäville. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen merkittävien vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen.

120 27 Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen luonnonsuojeluliiton muistutus Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavaehdotuksesta Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville Suomen luonnonsuojeluliitto on maakuntakaavan osalta MRL 62 :n tarkoittama osallinen ja myös alueen maanomistaja. Maakuntakaavassa esitetyillä aluevarauksilla ja siinä muutoinkin käsiteltävillä asioilla on huomattavaa valtakunnallista merkitystä, erityisesti Kemihaaran soiden ja Sallatunturin Naturaalueiden sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta. Luonnonsuojeluliitto tarkastelee muistutuksessaan maakuntakaavaa erityisesti näiden valtakunnallista merkitystä omaavien luonnonsuojelukysymysten näkökulmasta. Yleistä Luonnonsuojeluliitto on huolissaan useista kaavaehdotuksessa esille tulleista asioista, erityisesti kaavan pyrkimyksistä sijoittaa maankäytöllistä toimintaa Natura-alueille sekä kaavan suhteesta tulvasuojeluun ja Kemijoen vesienhallintasuunnitelman ympäristötavoitteisiin. Haluamme myös muistuttaa, että jo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä pidettiin Vuotoksen eli Kemihaaran altaan vaikutuksia vesilain silloisen 2 luvun 5 :ssä (467/1987) tarkoitettuina huomattavina ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Vaikka nyt on kyse periaatteessa eri hankkeesta ja erilaisesta sääntelykontekstista, sen tosiasialliset vaikutukset ovat edelleen yhtä mittavia. Luonnonsuojeluliitto pitää maakuntakaavaehdotusta nykyisessä muodossaan olemassa olevan lainsäädännön vastaisena. Asiassa on maankäyttö- ja rakennuslain ohella otettava huomioon myös luonnonsuojelulaki (1096/1996), laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004, vesienhoitolaki) sekä laki tulvariskien hallinnasta (620/2010, tulvariskilaki). Maakuntakaavaehdotus perustuu puutteellisiin selvityksiin erityisesti Natura-alueita koskevien arviointien sekä vesienhoitosuunnitelmien ympäristötavoitteiden huomioon ottamisen osalta (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi ehdotus on luonnonsuojelulain :ssä tarkoitetun arviointimenettelyn ja erityisesti heikentämiskiellon edellytysten osalta riittämättömästi valmisteltu. Maakuntakaavaehdotusta ei ole myöskään mahdollista arvioida MRL 22 :ssä tarkoitettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen tai MRL 28 :ssä asetettujen maakuntakaavan sisältövaatimusten täyttymisen näkökulmasta. Katsomme että maakuntakaavaehdotusta tulee olennaisesti muuttaa ja asettaa se tämän jälkeen uudelleen julkisesti nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen merkittävien vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Maakuntakaavan kaava-asiakirjoihin sisältyy maakuntakaavatason edellyttämällä tavalla kaavan merkittävien vaikutusten arviointi. Kaavan taustaselvityksiin kuuluu Natura-alueita koskeva selvitys, jossa on käsitelty muun muassa tekoaltaan oikeudelliset edellytykset. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään Naturasta poikkeamiseen liittyviä korvaavia

121 28 alueita tai poistetaan allasvaraus ja tarkastellaan alueen maankäyttöä uudelleen. Kemihaaran allasta koskeva aluevaraus Maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisuus Yleistä Maakuntakaavaan sisältyy aluevaraus, joka mahdollistaa Kemihaaran altaan ja voimalaitoksen rakentamisen. Kemihaaran allas on kaavassa osoitettu vesialueen kaavamerkinnällä W-1 ja voimalaitos kohdemerkinnällä EN. W-1 merkintää koskee lisäksi kaavamääräys (suunnittelumääräys), jonka mukaan Tekoallasta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamisen vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tekoaltaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelu- ja lupamenettelyssä on varmistettava, että valtioneuvoston LSL 66 :n nojalla tekemässä päätöksessä määräämät Natura verkoston yhtenäisyydelle ja luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tulevat toteutetuiksi. Kyseinen kaavamääräys antaa sen kuvan, että valtioneuvosto olisi jo tehnyt LSL 66 :n mukaisen myönteisen päätöksen tai vähintäänkin tulee sen tekemään. Suojelumääräyksen muotoilulla pyritään kaiketi ennakoimaan tulevaa päätöstä, mutta tarvittava valtioneuvoston päätös on siinä määrin poikkeuksellinen ja sen lopputulos epävarma, että suojelumääräyksen muotoilu on tässä vaiheessa yksinomaan harhaanjohtava. Määräyksen sanamuotoa tulee muuttaa siten, että siitä käy ilmi valtioneuvoston mahdollisen poikkeamispäätöksen ehdollisuus. Maakuntakaava-aineistossa (mm. kaavaselostus) todetaan, että Kemihaaran allas heikentää merkittävästi Natura verkostoon kuuluvaa kohdetta Kemihaaran suot (FI ). Selostuksen mukaan Tältä osin maakuntakaavaa ei voida hyväksyä ilman luonnonsuojelulain 66 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjä poikkeusmenettelyjä. Selvitys korvaavista toimenpiteitä on parhaillaan laadittavana. Kiistaa ei siten ole enää siitä, heikentääkö aluevaraus Natura-aluetta vai ei, vaan kyse on sen toteuttamisen edellytyksistä merkittävästä heikentämisestä huolimatta. Tämän päätöksen tekee valtioneuvosto yleisistunnossaan. Suomessa vastaavaa päätöstä ei ole toistaiseksi tehty, joten kyse olisi ensimmäisestä LSL 66 :n mukaisesta valtioneuvoston poikkeuspäätöksestä ja kysymykseen on suhtauduttava sen mukaisesti. Merkillepantavaa on, että LSL 66 :n asettamat edellytykset ovat erittäin tiukat. Luonnonsuojeluliitto ei hyväksy Lapin liiton pyrkimystä lakkauttaa Kemihaaran valtakunnallisesti arvokkaan suoalueen Natura-suojelua näinkin ristiriitaisen hankkeen vuoksi. Maakuntakaava-aineistoon sisältyy myös Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-alueita koskeva selvitys -niminen asiakirja, joka on ilmeisesti jonkinlainen selventävä tausta-asiakirja maakuntakaavan ja Natura-alueiden välisestä suhteesta. Tässä asiakirjassa on avattu ja pohdittu myös Natura-alueista poikkeamisen edellytyksiä (jakso 11). Poikkeamisesta tai sen edellytyksistä päättäminen tosin kuuluu valtioneuvostolle, joten selvityksellä toimii lähinnä päätöksentekoa palvelevana tausta-aineistona. Kyseisessä selvityksessä pohditaan Kemihaaran allasta koskeva suunnittelumääräys tulee voimaan vain, jos valtioneuvosto tekee myönteisen päätöksen Naturasta poikkeamisesta, Lapin liiton valtuusto hyväksyy kaavan esitetyssä muodossa ja kun maakuntakaava on saanut lainvoiman. Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä säädetään menettelyistä ja edellytyksistä poiketa Naturasuojelusta. Poikkeamismenettelyä on sovellettu useissa EU-maissa. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty ELY:n ja Metsähallituksen Naturalausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten.

122 29 kuitenkin laajasti yhtenä poikkeamisperusteena olevaa yleisen edun edellytystä ja myös korvaavien alueiden sisältöä. Sen sijaan kolmatta poikkeamisen edellytystä eli vaihtoehtojen puuttumista ei ole käytännössä avattu juuri lainkaan. Juuri tämä kriteeri olisi kuitenkin vaatinut laajaa analyysia, sillä hankkeella ei ole toteuttamisedellytyksiä, mikäli sille on olemassa vaihtoehtoja. Kuten jäljempänä osoitamme, vaihtoehtoja on kiistatta olemassa, joten hanke on ilmeisen lainvastainen ja sitä koskeva aluevaraus tulisi poistaa kaavaehdotuksesta. Vaihtoehtojen puutteellinen arviointi Arvioitaessa maakuntakaavassa osoitetun allasvarauksen vaikutuksia Kemihaaran Natura-alueelle, on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikutusten kokonaisuuteen ja ulottuvuuteen sekä hankkeen mahdollisiin vaihtoehtoihin. Kemihaaran allasta koskevassa Natura-arvioinnissa on vaihtoehtojen osalta johtopäätöksenä todettu, että altaalle ei ole vaihtoehtoa. Tätä perustellaan mm. sillä toimenpide on tarkastelluista vaihtoehdoista ainoa, jolle löytyy mahdollinen kiinnostunut toteuttaja ja rahoittaja, jolloin valtion, kuntien tai kuntalaisten rahoitusta ei todennäköisesti tarvita. Tämä toteamus on täysin kestämätön, etenkin niin kauan kun vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu sen laajemmin kuin Naturaarvioinnissa on nyt tehty. Mahdollisia vaihtoehtoja on kyseisessä selvityksessä tarkasteltu todella suppeasti (puoli sivua) ja sekin pohjautuu yksinomaan Kemijoen tulvatyöryhmän esitykseen (tästä lisää jäljempänä). Siten tehty Natura-arviointi ei ole millään tavoin riittävä, kun vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa arvioidaan LSL 65 :n ohella myös MRL 9 :n valossa. Natura-alueita koskevan valtioneuvoston tulevan poikkeamispäätöksen näkökulmasta olisi ollut välttämätöntä selvittää LSL 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin yhteydessä myös allashankkeen vaihtoehdot tai vähintäänkin esittää edes perusteellinen selvitys siitä, miksi näin ei ole tehty. Nyt vaihtoehtoja ei ole esitetty, mikä vaikeuttaa osaltaan myös valtioneuvoston mahdollista päätöksentekoa. Luonnonsuojelulain 66 ja sen taustalla oleva luontodirektiivin 6.4 artikla edellyttävät olemassaolevien vaihtoehtojen selvittämistä ennen hankkeen mahdollista hyväksymistä. Hankkeen oikeudellisten edellytysten olemassaolo tulisikin selvittää jo ennen asian siirtämistä valtioneuvostolle, jotta päätöksentekomenettely olisi mielekäs. On hankkeen toteuttajan ja hyväksyvän viranomaisen (Lapin liitto) vastuulla esittää selvitys hankkeen vaihtoehdoista ja sen toteuttamisen lainmukaisuudesta ennen kuin asia siirretään valtioneuvoston harkintaan. Vaikka viime kädessä valtioneuvoston tulee ottaa kantaa vaihtoehtojen olemassaoloon, myös päättävän viranomaisen tulee selvittää osaltaan asiaa. Tämän peruslähtökohdan toteavat myös Suvantola ja Similä teoksessaan Luonnonsuojeluoikeus (Edita Helsinki 2011, s ). Asian siirtäminen valtioneuvostolle ei ole millään tavoin perusteltua tilanteessa, jossa on ilmeistä, että hankkeelle tai suunnitelmalle on olemassa vaihtoehto. Tässä valossa on täysin selvää, että kaavan valmistelun yhteydessä suoritettu Kemihaaran altaan Natura-arviointi ei täytä sille luonnonsuojelulaissa asetettuja vaatimuksia, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena, ottaen huomioon myös edellytykset valtioneuvoston poikkeamispäätökselle. Myös Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus toteavat omissa Naturalausunnoissaan, että allashankkeen vaihtoehdot on selvitetty puutteellisesti. Tämä puute on koko maakuntakaavan kannalta varsin olennainen, sillä vaihtoehtoisia ratkaisuja on maakuntakaavassa selvitetty täysin puutteellisesti. On huomioitava, että olemassa olevien vaihtoehtojen selvittäminen sisältyy LSL 65 :n arvioinnin ohella myös Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi Rovaniemen, Kemijärven ja Kittilän sekä asetti Kemijoen tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille. Kuuleminen Kemijoen tulvaryhmän laatimasta tulvariskien hallintasuunnitelmasta oli Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa

123 30 MRL 9 :n ehdottomiin vaatimuksiin, joten vaihtoehtojen perinpohjainen selvittäminen on maakuntakaavan lainmukaisuuden kannalta keskeinen vaatimus. vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus viimeisteltiin hallintasuunnitelma huomioon ottaen. Lapin liiton hallitus päätti asettaa maakuntakaavaehdotuksen kuulemismenettelyyn Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että LSL 65 :n mukainen arviointi on myös muilta osin riittämätön. Kemihaaran altaan vaikutusten arviointia ei ole tehty siinä laajuudessa kun vaikutuksia on odotettavissa, etenkään suhteessa muihin Natura-alueisiin. Se, että arvioinnin lopputuloksena esitetään merkittävää heikentymistä aiheutuvan, ei oikeuta tekemään arviointia puutteellisesti. Arvioinnin lopputuloksen ohella merkitystä on sen laatimisen asianmukaisuudella ja kattavuudella. Natura-alueita koskevan arvioinnin pohjalta on kyettävä selvittämään paitsi hankkeen omat vaikutukset, myös yhteisvaikutukset muihin Natura-alueisiin. Nyt Kemihaaran aluetta koskevassa Natura-arvioinnissa ei ole selvitetty sen vaikutuksia muihin lähistöllä olevien Natura-alueiden luonnonarvoihin, erityisesti niiden lintujen näkökulmasta. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Haluamme kiinnittää huomiota myös siihen olennaiseen tosiseikkaan, että myönteisen VN:n poikkeamispäätöksen yhtenä edellytyksenä on korvaavien alueiden osoittaminen. Näistä alueista ei ole kaavassa esitetty mitään tietoa. Kaavaselostuksessa todetaan vain, että selvitys korvaavista toimenpiteitä on parhaillaan laadittavana. Tämä on oikeudellisesti kestämätön lähtökohta. Arvioitaessa maakuntakaavan vaikutuksia MRL 9 :n mukaisesti on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset - -. Säännös edellyttää, että kaavaa valmisteltaessa on siten selvitettävä sen kaikki olennaiset vaikutukset. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaiseen merkittävien vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä

124 31 Koska kaavaa laadittaessa on ollut lähtökohtana tarve hakea LSL:n 66 :n mukaista poikkeuslupaa ja sen saaminen puolestaan edellyttää korvaavien toimenpiteiden osoittamista, tulisi jo maakuntaehdotuksessa esittää selvitys näistä korvaavista alueista ja niiden vaikutuksista maakuntakaavan kokonaisuuteen. Maakuntakaavan hyväksymisen edellytyksenä em. mukaisesti olevien korvaavien alueiden voidaan katsoa kuuluvan MRL 9 :ssä tarkoitetun vaihtoehtojen toteuttamisen selvitysvelvollisuuteen. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Metsähallitus maakuntakaavan valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa vuonna Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty ELY:n ja Metsähallituksen Naturalausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Kaavaselostusta selkeytetään vaihtoehtotarkastelun osalta. On oikeudellisesti kestämätön tilanne, että Kemihaaran tekoaltaan toteuttamiseen keskeisesti kytkeytyvät välttämättömät uudet aluevaraukset jätetään pois esillä olevasta kaavaehdotuksesta. Näin vasta valtioneuvoston antaman päätöksen ja siihen sisältyvien korvaavien alueiden hyväksymisen jälkeen olisi mahdollista kokonaisuudessaan arvioida, täyttääkö maakuntakaava sille MRL 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Tämä on maakuntakaavan laatimisen kannalta väärä päätöksentekojärjestys. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisuus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät mm. määräyksiä kulttuuri- ja luonnonperinnöstä, virkistyskäytöstä ja luonnonvaroista (kohta 4.4.). Sen erityistavoitteissa esimerkiksi todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavassa ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon näitä tavoitteita esimerkiksi Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 28.2 :n mukaan kaavaa laadittaessa on myös kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesivarojen kestävään käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Koska suunniteltu Kemihaaran allas on maantieteellisiltä vaikutuksiltaan erittäin laaja-alainen ja aiheuttaa pysyviä muutoksia altaan alle jäävän alueen ekologissa rakenteissa, on selvää että sen vaikutusten arviointi tulee toteuttaa erittäin kattavana ja monipuolisena. Nyt arviointi on selvästi puutteellinen sekä LSL 65 :n että MRL 9 :n osalta. Näin ollen maakuntakaavan lainmukaisuutta ei ole tosiasiallisesti mahdollista arvioida MRL 28 :n sisältövaatimusten täyttymisen osalta. Puutteellisenkin selvityksen nojalla on kuitenkin ilmeistä, että kaavaehdotus on MRL 28 :n vastainen. Kemihaaran altaan aluevaraus ja sen seurannaisvaikutukset ovat etenkin alueiden käytön ekologista kestävyyttä, vesivarojen kestävää käyttöä sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimista koskevien sisältövaatimusten vastaisia. Toteutuessaan allas jättäisi laajat maa-alueet veden alle, muuttaen alueen ekologisia, virkistyksellisiä ja sosiaalisia toimintaedellytyksiä pysyvällä tavalla. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on laadittu taustaselvityksiin (muun muassa maisema- ja luonnonympäristöselvitys) perustuen ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon ottaen. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaselostuksessa on esitetty kaavan suhde maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisiin sisältövaatimuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisia merkittäviä vaikutuksia on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisesti arvioitu liitteessä 3 määräys- ja merkintäkohtaisesti sekä kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa sivuilla Liitteen 2 taulukossa on esitetty maakuntakaavan suhde Natura-alueisiin. Lisäksi on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset Naturaarvioinnit, joista on pyydetty ja saatu asianmukaiset lausunnot. Myös muihin taustaselvityksiin sisältyy vaikutusten arviointia ja täydennysselvityksenä erillinen arvio vaikutuksista.

125 32 Kemihaaran altaalle on olemassa toteuttamiskelpoisia ja ympäristön kannalta huomattavasti vähemmän vahinkoa aiheuttavia vaihtoehtoja. Tämän ovat todenneet myös Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus lausunnoissaan. Näitä luonnolle parempia vaihtoehtoja tulee käyttää kaavasta päätettäessä, koska siten kaava täyttäisi ainakin tältä osin MRL:n sisältövaatimukset ja muiden lakien vaatimukset. Tässä tilanteessa Kemihaaran allasta koskeva aluevaraus W-1 tulisi poistaa maakuntakaavasta kokonaan, koska jo nyt on ilmiselvää, ettei hanke tule täyttämään LSL 66 :n poikkeamisen edellytyksiä. On yksinomaan ajan ja taloudellisten resurssien haaskausta jatkaa tällaisen, selvästi puutteellisiin tietoihin pohjautuvan ja ilmeisen toteuttamiskelvottoman hankkeen suunnittelua alueen ihmisiin kohdistuvista ja pitkään jatkuneista vaikutuksista puhumattakaan. Kuten kaava-asiakirjoissa todetaan, mikäli valtioneuvosto ei myönnä hankkeelle LSL 66 :n mukaista poikkeuslupaa, alue osoitetaan sen jälkeen kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojeluliitto esittää, että tämä vaihtoehto toteutetaan jo tässä vaiheessa, ja LSL 66 :n mukainen poikkeuslupa valtioneuvostolta jätetään hakematta. Tulvasuojelusta Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus. Kemihaaran allasvarausta perustellaan kaavassa pääasiassa tulvasuunnittelun näkökulmasta. Kaavaselostuksen mukaan Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Kemihaaran altaan toteuttaminen edellyttäisi yksityisen toimijan investointeja, joiden toteutuminen ei ole mahdollista ilman vesivoiman hyödyntämistä. Luonnonsuojeluliitto kyseenalaistaa tällaisen maankäytön suunnittelun lähtökohdan. Altaan ensisijaisuus ja sen osoittamistarve kaavassa kytketään ensin tulvaryhmän erimieliseen esitykseen ja sen jälkeen siihen puolestaan liitetään edellytys yksityiselle toimijalle osoitetusta vesivoiman välttämättömyydestä. Tämä ei ole asianmukaista maakunnan kokonaisedun mukaista suunnittelua. Lisäksi on otettava huomioon MRL 28.4 :n vaatimus siitä, että kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Mikäli Kemihaaran allas on tarkoitus toteuttaa yksityisen toimijan investointien varassa, tästä tulisi olla kaava-asiakirjoissa myös tarvittava selvitys. Maakuntakaavan asiakirja-aineiston perusteella näyttää muutenkin vahvasti siltä, että Kemihaaran allasta koskevan aluevarauksen perusteena on käytetty yksinomaan Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa ja sitä edeltänyttä Kemijoen tulvatyöryhmän esitystä. Kaavaselostuksessa on tosin kuvattu lyhyesti myös toista vaihtoehtoa ( Tulvansuojelun vaihtoehdot Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa). Kaavaselostuksen mukaan kaavaprosessin ja Lapin liiton hallituksen linjausten mukaisesti maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1). Tätä valintaa ei kuitenkaan enempää perustella, joten epäselvää on, millä perusteella on valittu juuri tämä vaihtoehto. Maakuntakaavassa ei ole riittävällä tavalla perusteltu sitä, miksi juuri Kemihaaran allas on maakuntakaavan näkökulmasta välttämätön ja millä tavoin sen voi katsoa täyttävän maakuntakaavalle MRL 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Maakuntakaavahan on itsenäinen alueidenkäyttöä koskeva suunnitelma, eikä sen valintoja voi suoraan perustaa tulvasuojelutyöryhmän esityksiin. Vaikka tulvasuojelua koskevat suunnitelmat tulee ottaa maakuntakaavassa huomioon, kaavan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Maakuntakaavan kaavaselostuksen liitteessä 4 on esitetty taulukko kaavan toteuttamisen välineistä ja toteuttajista. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy alempiasteisessa suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Koska maakuntakaava ei ole toteuttava kaava, kaavassa osoitetun Kemihaaran altaan aluevarauksen toteutuminen on edelleen epävarmaa. Kaavaa varten laaditussa Natura-alueita koskevassa selvityksessä ( ) todetaan, että Kemihaaran altaan vaikutukset Kemihaaran soiden Natura-alueeseen ovat merkittävän kielteisiä ja aluevarauksen toteuttaminen edellyttää poikkeamista luontodirektiivin ja

126 33 vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi tullut perusteellisesti selvittää altaan ohella myös muut tulvasuojelun toteuttamisvaihtoehdot. Kemihaaran allasvarausta ei voi myöskään perustaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) siinä merkityksessä kuin Lapin liitto on mm. maakuntakaavasta saamiinsa lausuntoihin antamassaan vastauksessa todennut: Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Selvää on, että MRL 22 :n ja 25 :n mukaan VAT:eet on otettava huomioon ja niitä tulee myös edistää maakuntakaavoituksessa. Mutta samalla VAT:eet tulee MRL 25.2 :n nojalla sovittaa yhteen muiden maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Mikään ei velvoita ottamaan Kemijoen tulvatyöryhmän ehdotusta tai edes tulvariskien hallintasuunnitelmaa sellaisenaan välittömästi osaksi maakuntakaavaa, vaan asiassa tulee käyttää kokonaisharkintaa. VAT 4.3. erityistavoitteiden mukaan Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tulvasuojelulain 11.2 :n mukaan Toimenpiteitä valittaessa on pyrittävä vähentämään tulvien todennäköisyyttä sekä käyttämään muita kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvia tulvariskien hallinnan keinoja, jos se olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tulvasuojelulain 23 :n mukaan Valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön 18 :n ja kunnan 19 :n mukaisesti hyväksymät tulvariskien hallintasuunnitelmat. On siis selvää, että maakuntakaavassa tulee ottaa em. suunnitelmat ja VAT:eet huomioon, mutta vain siinä määrin kuin se on maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavojen sisältövaatimusten kannalta perusteltua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tulvasuojelulain 11.2 :n vaatimukseen siitä, että toimenpiteitä valittaessa on pyrittävä käyttämään muita kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvia tulvariskien hallinnan keinoja. Kemihaaran altaalle on esitetty myös muita, nimenomaisesti uusien tulvasuojelurakenteiden muodostamista välttäviä vaihtoehtoja. Lisäksi maakuntakaavassa on otettava huomioon myös muut, esimerkiksi luontoarvojen turvaamista koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovitettava mahdolliset ristiriidat yhteen. Myös tulvatyöryhmän Kemijoen tulva-alueelle esittämä tulvasuojelun varautumisen tavoitetaso voidaan kyseenalaistaa. Tavoitetaso 1/250 on tarpeettoman korkea, minkä myös Lapin ELY-keskus eriävässä mielipiteessään on todennut. Käytännössä kyseinen tavoitetaso toimii perusteena, jotta tulvasuojeluallasta voidaan ylipäätään esittää, joten kyse on tarkoitushakuisesta määrittelystä. On huomioitava, että MMM ei ole myöskään tältä osin vahvistanut tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Vahvistamatta jättämisen syyksi esitetään lähtökohtaisesti maakuntakaavan hyväksymisen edellytyksenä olevaa valtioneuvoston luonnonsuojelulain säädöksistä. Toisaalta myös myönteiset vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat huomattavan suuria, sillä Kemihaaran altaalla voidaan suojata tulvalta arvioiden mukaan noin rakennusta Rovaniemen kaupungissa. Kemihaaran altaan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat huomattavan suuret, sillä rakentamisaikana se työllistää noin henkilöä ja rakentamisen jälkeisenä ensimmäisenä viisivuotiskautena henkilöä. Myös vaikutukset aluetalouteen ovat huomattavat. Kemihaaran altaalla saavutettavat tulvasuojelun kokonaishyödyt nousevat 91,0 miljoonaan euroon. Vesivoimalla on keskeinen osuus Suomessa tuotetussa säätövoimassa. Vesivoimalla tuotetaan lähes kokonaan vuorokauden kulutusvaihtelusta johtuva sähkön tuotanto. Valtaosa tästä säätöenergiasta tuotetaan Kemijoen vesistön voimalaitoksissa. Suomen vesivoimakapasiteetti on MW ja tästä säätötehon arvioidaan olevaan MW. Kemijoen säätöteho on tästä puolet eli noin MW. Kemihaaran altaan vaikutus tulee kaikkien Kemijoen voimaloiden käytön ja säädön lisäämisen kautta. Kemihaaran allas lisäisi sähköntuotantokapasiteettia luokkaa 30 MW, mutta säätötehoa koko Kemijoessa noin 300 MW. Uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen on sekä Suomen kansallinen että EU:n yhteinen etu. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Lisäksi maakuntakaavan koko maakuntakaavaaluetta koskevissa suunnittelumääräyksen mukaan Tulva-, sortuma- ja vyörymävaaraalueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä.

127 34 LSL 66 :n mukaista poikkeamispäätöstä. Oikeudellisesti tilanne on kuitenkin se, ettei tulvasuojelualtaan perusteena olevaa varautumisastetta 1/250 ole toistaiseksi hyväksytty, kuten MMM:n päätöksen perusteluissa todetaan. Kuten sanottu, tulvatyöryhmässä asetettua varautumisen tavoitetasoa 1/250 ei päätetty yksimielisesti ja muun muassa Lapin ELY-keskus jätti siitä eriävän mielipiteen. Tilanteessa jossa asiasta vastuussa oleva valtion ympäristöviranomainen jättää eriävän mielipiteen tulvasuojelun tason ja sen toteuttamiseksi esitetyn tulvasuojelualtaan ensisijaisuuden osalta, ei maakuntakaavan aluevarausta voi perustaa yksinomaan mainittuihin suunnitelmiin. Tällaista, toisessa yhteydessä ja sellaisenaan myös itsenäistä selvitystä ei voi pitää MRL 9 :n tarkoittamana riittävänä vaikutusten selvittämisenä, jo pelkästään puutteellisesti esitettyjen vaihtoehtojen näkökulmasta. Maakuntakaavaa laadittaessa olisi pitänyt selvittää altaan rakentamisen ohella myös muut mahdolliset vaihtoehdot nimenomaisesti maakuntakaavan näkökulmasta, etenkin kun ottaa huomioon sekä Lapin ELY-keskuksen ym. eriävät mielipiteet sekä Lapin ELY-keskuksen sekä Metsähallituksen antamat kriittiset lausunnot altaan Natura-arvoinnista. Molemmat viranomaiset toteavat lausunnoissaan, että Kemihaaran altaalle on olemassa vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja ei ole kuitenkaan huomioitu tai selvitetty maakuntakaavassa MRL 9 :n edellyttämällä tavalla. Vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden vastaisuus Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Kemihaaran altaan toteuttaminen energia-altaana parantaa edellytyksiä tulvasuojelualtaan toteuttamiselle. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty ELY:n ja Metsähallituksen Naturalausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Vaihtoehdottomuuden esittelyä tarkennetaan. Vaihtoehtotarkastelussa tulee huomioida maakuntakaavan aikatähtäin, joka on vuoteen Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kemihaaran altaan vaikutukset olisivat vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden kannalta erittäin kielteisiä ja uusi säännöstelyallas estäisi vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen, joten mahdollisen allashankkeen tulisi täyttää vesienhoitolain 23.1 :n mukaiset edellytykset ympäristötavoitteista poikkeamiseen. Vesienhoitolain 23.3 mukaan vesienhoitosuunnitelmassa on puolestaan esitettävä selvitys 1 momentin mukaisten edellytysten toteutumisesta sekä selvitys hankkeen aiheuttamista muutoksista vesimuodostumassa ja sen tilassa. Koska vesienhoitosuunnitelmaa on valmisteltu samaan aikaan maakuntakaavan ja Kemijoen tulvariskisuunnitelman kanssa, olisi vesienhoitolain nojalla tarvittavia poikkeusedellytyksiä pitänyt tarkastella jo vesienhoitosuunnitelman yhteydessä ja sisällyttää poikkeamista koskevien edellytysten arviointi myös itse suunnitelmaan vesienhoitolain 23 :n edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavan aineistossa tätä kysymystä sivuttu vain lyhyesti, vaikka poikkeaminen ympäristötavoitteista on varsin tiukkojen, osin Naturaalueiden poikkeamisedellytyksiin vertautuvien kriteerien takana. Arvioinnissa on otettava myös huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu C-461/13 (Weser), joka tiukensi vesienhoitosuunnitelman normatiivista sitovuutta huomattavalla tavalla. Tältä osin on huomattava, että vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen käyttöala on suhteellisen kapea ja poikkeamisen edellytykset erittäin vaativia. Viime kädessä poikkeamisen päättää valtioneuvosto vesienhoitosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Maakuntakaavan aineistossa ei ole selvitetty juuri miltään osin Kemihaaran altaan aluevarauksen suhdetta vesienhoitosuunnitelman Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty ELY:n ja Metsähallituksen Natura lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Vesienhoitolain 23 :ssä säädetään ympäristötavoitteista poikkeamisesta. Lain säännös siitä, että poikkeamisen edellytysten toteutuminen on esitettävä vesienhoitosuunnitelmassa, tarkoittaa samalla, että ympäristötavoitteista poikkeamista on mahdollista tarkastella kuuden vuoden välein vesienhoidon suunnitelmakausien mukaisesti ja että edellytysten tarkastelu tapahtuu viime kädessä valtioneuvostossa vesienhoitosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Lainsäädännön perusteella ei ole estettä sille, että hanketta koskeva lupa-asia tulisi vireille jo ennen vesienhoitosuunnitelman hyväksymistä. Uusissa merkittävissä hankkeissa tulee yleensä ennen lupahakemuksen jättämistä tehtäväksi myös YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, ja arviointimenettelyn kautta saataneen jo varsin hyvin tietoja vesienhoitosuunnitelmaan

128 35 ympäristötavoitteisiin, puhumattakaan siitä, että aineistossa olisi selvitetty näistä poikkeamisen edellytyksiä. Annettujen tietojen valossa on mahdotonta arvioita kysymystä siitä, voisiko ja millä edellytyksillä maakuntakaava mahdollisesti täyttää MRL 28 :ssä mm. vesienvarojen kestävälle käytölle ja luonnonarvojen vaalimiselle asetetut edellytykset. Myös tältä osin maakuntakaava perustuu siten riittämättömiin selvityksiin. Tässä tilanteessa on varminta jättää Kemihaaran allas kaavasta pois. sisällytettävän arvioinnin pohjaksi. Tämän kokoluokan hankkeissa hankkeen suunnittelu on joka tapauksessa monivuotinen prosessi, jossa erilaisten viranomaismenettelyiden aikatauluja on tarpeen sovittaa yhteen. Sallatunturin Natura-arviointi Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyn Sallatunturin matkailupalvelualueen laajennuksen aluevarauksen todetaan myös heikentävän merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Aatsinki-Onkamon Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Tämä aluevaraus edellyttää siten myös valtioneuvoston poikkeuslupaa LSL 66 :n mukaisesti. Sallatunturiin suunnitellulle maankäytölle on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja, kuten jo aluetta koskevassa Natura-arvioinnissakin on todettu. Laskettelurinteen rakentaminen ei voi toimia riittävänä perusteena LSL 66 :n mukaiselle poikkeamiselle. Sallatunturilla on muutoinkin jo runsaasti laskettelurinteitä, eikä niiden lisärakentamisella voida perustella matkailun perusteena olevan suojellun metsäalueen hävittämistä. Myös kaava-aineistoon lukeutuvassa erillisessä Natura-selvityksessä todetaan, että matkailupalvelua tai matkailupalvelualueen laajennusta ei sellaisenaan voi pitää erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavana syynä kaavan toteuttamiseksi. Selvityksessä tosin todetaan myös, että Euroopan laajuisen tukirahastojen kohdealueella saattavat täyttyä sosiaaliset ja taloudelliset kriteerit poikkeamiselle, jos laajennuksella on Sallan matkailupalvelualueen paikallista kehittymistä laajempi huomattava alueellinen merkitys matkailuun ja turismiin sekä alueen työllisyyteen ja taloudelliseen kehitykseen. Tätä väitettä ei voi pitää millään tavalla uskottavana. Natura-arvioinnin mukaan suunnitelmissa on rakentaa Sallatuntureiden toisen, täysin luonnontilaiselle tunturin (ent. nimeltään Iso Pyhätunturi) etelä- ja länsirinteille laskettelurinteet ja hissit. Kyse on yksittäisen matkailupalvelualueen ja sitä palvelevan laskettelurinteen laajennuksesta, joka ei voi täyttää LSL 66 :ssä tarkoitettuja poikkeamisen edellytyksiä. Siltä osin kuin kyse on arvioinnin yleisistä lähtökohdista, hankkeen toteuttamisen edellytyksistä ja erityisesti korvaavien alueiden sisällyttämisestä maakuntakaavaehdotukseen, viittaamme jo edellä Kemihaaran altaan yhteydessä esittämiimme perusteluihin. Korvaavien alueiden puuttuessa kaavaehdotuksesta on mahdotonta arvioida sen lainmukaisuutta esimerkiksi MRL 9 :n ja 28 :n valossa. Näistä syistä on perusteltua poistaa kyseinen aluevaraus kokonaan maakuntakaavaehdotuksesta. Sallatunturin matkailualueen laajentaminen mahdollistaa pitkällä aikavälillä matkailun kasvun, jolla on taustaselvitysten perusteella huomattavia positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti Sallassa ja Itä-Lapissa. Näitä vaikutuksia verrataan yleisen luonnonsuojelulliseen etuun kohdistuvan poikkeuksen suuruuteen. Lopullinen päätäntävalta erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn olemassaolosta on valtioneuvostolla. Matkailupalveluiden keskittäminen olemassa olevan rakennetun matkailukeskuksen yhteyteen toteuttaa Lapin matkailun maankäyttöstrategiaa Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen toteuttaa myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston on luonnonsuojelulain 66 :n mukaisessa päätöksessään Naturasta poikkeamisesta määrättävä Natura verkoston yhtenäisyydelle tai luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Sallatunturin alueen laajennukselle on löydettävissä korvaavia alueita muun muassa matkailualueen eteläpuolelta. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään Naturasta poikkeamiseen liittyviä korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus ja tarkastellaan alueen maankäyttöä uudelleen. YHTEENVETO Luonnonsuojeluliitto katsoo, ettei Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus täytä sille maankäyttö- ja rakennuslaissa, luonnonsuojelulaissa, vesienhoitolaissa ja tulvariskilaissa asetettuja vaatimuksia. Maakuntakaavaehdotuksen keskeisimmät ongelmat liittyvät Kemihaaran allasta ja Sallatunturin matkailupalveluiden laajennusta koskeviin aluevarauksiin ja niiden vaikutuksiin Natura-alueille. Vaikutukset ovat laajoja ja moninaisia, minkä lisäksi ne heijastuvat muihin Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa,

129 36 maakuntakaavassa tehtyihin ratkaisuihin. Kaavaehdotuksen mukaan sekä Kemihaaran altaan että Sallatunturin matkailupalvelualueen aluevaraukset heikentävät merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoja ja ne vaativat luonnonsuojelulain 66 :n mukaisen valtioneuvoston poikkeamispäätöksen. Luonnonsuojeluliitto pitää selvänä, että hankkeet eivät täytä luonnonsuojelulain edellytyksiä, minkä vuoksi aluevaraukset tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Kemihaaran altaan osalta kaavassa ei ole riittävällä tavalla selvitetty muita mahdollisia toteuttamisvaihtoehtoja tulvasuojelun toteuttamiseksi. Kaavaehdotus ei myöskään sisällä tietoa LSL 66 :n poikkeamiseen tarvittavista korvaavista alueista ja niiden maantieteellisestä sijoittumisesta, vaikka niiden merkitys kaavan kokonaisvaikutusten arvioinnin kannalta on olennainen. Maakuntakaavaehdotus ei siten täytä MRL 9 :n vaatimuksia kaavan vaikutusten tarpeellisesta selvittämisestä. Maakuntakaavaehdotus on myös MRL 28 :n sisältövaatimusten vastainen, siinä määrin kuin asiaa on puutteellisten selvitysten valossa mahdollista arvioida. Kaavaehdotuksessa ei ole myöskään otettu huomioon vesienhoitolain tarkoittamia vesienhoitosuunnitelmia ja niiden ympäristötavoitteista poikkeamista. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että Rovaniemen ja Itä-lapin maakuntakaavaehdotus edellyttää huomattavia lisäselvityksiä ja siinä määrin perusteellisia sisällöllisiä muutoksia, että kaavaehdotus tulee asettaa muutosten jälkeen uudelleen julkisesti nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään Naturasta poikkeamiseen liittyviä korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus ja tarkastellaan alueen maankäyttöä uudelleen. Kalastajan Savukoski ry Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen Kaavamerkintä: W Kunta: PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI Päiväys: Alueen nimi: KEMIHAARANALLAS Sijainti ja kuvaus: Kemihaaran allas sijaitsee Pelkosenniemen taajaman itäpuolella. Allas sijaitsee osin myös Savukosken puolella. Altaan säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m3 ja pinta-alaksi 155 km2. Allas sijoittuu pohjoisosistaan osin erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Altaan lounaisosaan on osoitettu Kemihaaran voimalaitos (EN 2276). Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä tekoallas. Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus 4.5. ovat omissa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisissa lausunnoissa koskien Kemihaaran altaan Natura-arviointia todenneet ne varsin puutteelliseksi, erittäin vajavasilla tiedoilla tehdyksi ja yleispiirteiksi. Tarkempien toteuttamissuunnitelmien puuttuessa altaan todellisten vaikutusten tunnistaminen ja vaikutusalueen rajaaminen ovat hyvin vaikeita. Lausunnoissa kiinnitetään erityistä huomiota myös siihen, että tulvariskien hallinnan osalta on maakuntakaavaehdotuksessa päädytty ainoana vaihtoehtona Kemihaaran altaaseen. Vaihtoehtotarkastelussa toimenpiteet eivät ole tulvatyöryhmän esittämiä vaihtoehtoja, vaan Kemijoki Oy:n vuonna 2011 laatimassa selvityksessä "Kemijoen monitoimiallas allasvaihtoehdot tulvatorjuntaan" esitetyt vaihtoehdot. Tämä antaa harhaanjohtavan kuvan vaihtoehtojen vertailusta. Kalastajan Savukoski ry yhtyy ELY-keskuksen ja Metsähallituksen näkemyksiin Natura-arvioinnissa ja toteaa myös tulvasuojelulle olevan todellisen vaihtoehdon eli hallintasuunnitelmassa mainittu toimenpidekokonaisuus, joka sisältää Kemijärven ylärajan tilapäisen Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on

130 37 ylityksen, Olkkajärven säännöstelyn ja tulvapenkereiden rakentamisen Rovaniemelle. - Tulvasuojeluun ei Kemihaaran allasta tarvita! mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Kalatalous Maakuntakaavaselosteessa on kalatalous ja kalastus jätetty poikkeuksellisen vähälle huomiolle. Selosteessa viitataan vain ympäripyöreästi kalastuslain aiheuttamiin muutoksiin ja Suomen ulkopuolelta tuleviin toimintaympäristön muutoksiin (?). Vaikuttaa siltä, että Lapin liitto ei joko ymmärrä kalastuksen ja kalastusmatkailun merkitystä Pohjois-Suomen ihmisille tai haluaa tietoisesti ja tarkoituksen hakuisesti vähätellä niiden merkitystä alueelle. Selosteessa käytetty viite RKTL 2005 Kalatalouden tulevaisuus on sinänsä ansiokas julkaisu, mutta vanha. Ramboll Oy:n tekemässä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Natura-alueita koskevassa selvityksessä, koskien Kemihaaran altaan kalastolle ja vesistöile (kohdat 5.8. ja 5.9.) aiheuituvia vaikutuksia, EI OLE LAINKAAN HUOMIOTU ELOHOPEAN (Hg/MeHg) liukenemista maaperästä ja sen kertymistä kaloihin, puute koskee myös ARSEENIN (As) ja KADMIUMIN (Cd) kulkeutumista ja liukenemista turvepitoisilta alueilta vesistöihin. Itse asiassa altaan aiheuttamat terveysriskien arvioinnit puuttuvat kaikista maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevista aineistoista. Suunnitelmassa Kemihaaran altaan vaikutuksia on arvioitu Vuotoksen tekojärven altaan vaikutuksista tehdyn mallinnuksen (Virtanen ym. 1993) ja Kollajan YVA:n (Ramboll Finland Oy 2009) sekä olemassa olevista tekojärvistä saatujen kokemusten perusteella. Kemihaaran altaan mallinnusten perusteena olleet veden laadun tarkasteluparametrit perustuvat pääosin Kemijoki Oy:n vuosina kehittämään jatkuvatoimiseen veden laadun ja ainetaseiden seurantaan sekä siihen valittuihin parametreihin. Menetelmään valitut mitattavat suureet ovat ensisijaisesti valittu teknistaloudellisin perustein. Arseeni, elohopea ja kadmium ovat ympäristölle ja eliöille erittäin haitallisia raskasmetalleja, eivätkä ne ole valikoituneet altaan mallinnuksessa käytettäviin suureisiin, vaikka tiedossa on valtavien maamassojen poisto sekä läjitys patoaltaiden penkereisiin. Täydennetään kaavaselostusta kalastuksen ja kalastusmatkailun osalta. Täydennetään vaikutusten arviointia maakuntakaavan yleispiirteisellä tasolla kalastukseen kohdistuvien vaikutusten osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen merkittävien vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Kemihaaran altaaseen liittyen on käynnissä selvitys vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisesta. Selvityksessä tarkastellaan vedenlaatuun kohdistuvia vaikutuksia. Arseenin (As) on todettu olevan hyvin pienissäkin pitoisuuksissa myrkyllistä eräille vesieliöille. Siksi erityisesti arvokkaat pienvedet ja vesieliöstö kokonaisuudessaan on otettava huomioon, kun arvioidaan arseenin ympäristövaikutuksia. Vesi liuottaa arseenia maa- ja kallioperästä, ja arseeni voi siksi liikkua veden mukana. Pinta- ja pohjavesissäpohjavesissä arseeni esiintyy joko liukoisena tai sitoutuneena vedessä oleviin hiukkasiin. Vedessä oleva liukoinen arseeni

131 38 voi myös saostua ja laskeutua vähitellen vesistön pohjalle osaksi sedimenttiä. Eliöstöön kohdistuvien mahdollisten haittavaikutusten lisäksi arseenin mahdollisia ympäristövaikutuksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös vaikutukset ympäristön laadulle. Erityisesti pohjavettä tulee lainsäädännön nojalla suojella ja ehkäistä sen laadun huononeminen. (kuva arseenipitoisuuksista) Epäorgaanisissa mineraaleissa esiintymisen lisäksi arseenilla on kyky sitoutua maaperässä esiintyviin orgaanisiin materiaaleihin, kuten humukseen ja multaan, jolloin se muodostaa lukuisia arseenia sisältäviä suurimolekyylisiä yhdisteitä. Arseeni voi myös metyloitua monometyyliarseenihapoksi, dimetyyliarseenihapoksi tai trimetyyliarseenioksidiksi hapettavissa olosuhteissa bakteeritoiminnan seurauksena. Arseenin liukoisuus veteen lisääntyy olosuhteissa, joissa ph on poikkeuksellisen korkea tai hyvin alhainen. Olosuhteiden hapellisuus tai hapettomuus sekä raudan tai rikin läsnäolo vaikuttavat myös arseenin liukoisuuteen. Arseeni esiintyy vesissä pääasiassa arseniittina (hapetusluku+3) tai arsenaattina (hapetusluku+5). Arseenin monimuotoisesta esiintymistavasta johtuu, että sen poistaminen vedestä on teknisesti vaativaa. Maata kaivettaessa paljastetaan syvällä, usein vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa olleita maamassoja. Maan pinnalla ne myös altistuvat sadevedelle, mikä edistää arseenin liukenemista. Kiintoaineksen mukana kulkeutuva arseeni voi kerrostua saostumien tavoin esimerkiksi purojen pohjalle. Olosuhteiden muuttuessa saostunut arseeni voi muuntua uudelleen liukoiseksi ja lähteä liikkeelle veden mukana. Vesiliukoisina kadmiumyhdisteet (Cd) kerääntyvät eläviin organismeihin helposti. Kadmium luokitellaan ympäristölle haitalliseksi kemikaaliksi. Se on ihmisille myrkyllinen jo suhteellisen alhaisissa pitoisuuksissa. Laatunormitaso kadmium pitoisuuksille on 0,1 mikrogramma vesilitrassa. Kadmiumin myrkyllisyyttä lisää se, että se pyrkii kerääntymään ja korvaamaan monille elintoiminnoille välttämättömän sinkin. Kadmiumia kertyy luustoon ja sisäelimistä erityisesti munuaisiin, maksaan ja kiveksiin. Se on myös mutageeninen ja karsinogeeninen. Elohopea (Hg) on ympäristössä, erityisesti maaperän humuksessa ja vesistöjen pohjakerrostumissa esiintyvä myrkyllinen raskasmetalli. Luonnonvesistöihin joutunut elohopea muuttuu bakteeritoiminnan seurauksena metyylielohopeaksi, joka rikastuu ravinto ketjussa ja kertyy elimistön proteiineihin; kaloissa esiintyvä elohopea onkin pääosin metyylielohopeaa (MeHg). Lokan ja Porttipahtaan altaiden rakentamisen jälkeen Kemijärven kalojen ja etenkin petokalojen; hauki, ahven ja made elohopeapitoisuudet kohosivat voimakkaasti. Terveysviranomaiset määräsivät kaloille käyttörajoitteita ja kaupalliseen myyntiin kaloja ei saanut toimittaa. "Kalojen elohopea pitoisuus vaihtelee paljon paikallisesti. Järvikalojen pitoisuudet ovat suurempia kuin merikalojen. Kalojen elohopeapitoisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea valuma-alueen maaperän elohopeapitoisuus. Metyylielohopean (MeHg) kannalta ongelmallisimpia ovat tekojärvet, joissa veden alle jääneestä maaperästä pääsee vapautumaan veteen runsaasti elohopeaa. Metyylielohopeaa muodostuu

132 39 ympäristössä epäorgaanisesta elohopeasta. Metyylielohopealle altistutaan pääasiassa ravinnon kautta. Metyylielohopea on haitallinen sikiön ja lapsen kehittyvälle keskushermostolle ja saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä". - suora lainaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusta (THL). Elohopea on yksi EU-tasolla määritellyistä vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista. Vesieliöstön suojaamiseksi asetettu laatu normi (0,2-0,25 mg/kg järven humuspitoisuudesta riippuen) on selvästi tiukempi kuin kalan ravintokäytölle asetettu raja-arvo (0,5 mg/kg). Elohopean ympäristölaatunormi ylittyy varsin yleisesti, erityisesti turvevaltaisten valuma-alueiden vesistöissä. EU:n komission asetuksen (1881/2006) mukaan elintarvikkeena käytettävän kalan elohopeapitoisuus ei saa ylittää 0,5 milligrammaa kilossa kalan tuorepainoa kohti laskettuna (mg/kg tp). Petokaloille, kuten hauelle, pitoisuusrajaksi on asetettu 1,0 mg/kg tp. Elohopean vuoksi Evira on antanut kalan yleisiin syöntisuosituksiin seuraavan laiset poikkeukset: Merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa Sisävesialueiden kalaa lähes päivittäin syöville suositellaan elohopeaa keräävien petokalojen (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet) käytön vähentämistä ravinnossa Raskaana oleville ja imettäville äideille ei suositella lainkaan hauen syömistä elohopean takia Kemijärven petokaloissa on edelleen korkeat elohopeapitoisuudet Lapin muihin järvivesistöihin nähden. Muutokset parempaa suuntaan ovat todella hitaita, kuten alla olevien taulukoiden tiedot osoittavat. (Taulukko 1) (Taulukko 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) aineistoista ilmenee, että tekojärvet ovat elohopean kannalta ongelmallisimpia, joissa veden alle jääneestä maaperästä pääsee vapautumaan veteen runsaasti elohopeaa. Ilmiö näkyy selkeästi tekoaltaiden alapuolisessa Kemijärvessä - sen petokaloissa! Kalastajan Savukoski ry katsoo, etteivät terveysriski- ja elohopea- eikä arseenitarkastelujen puuttumiset aineistosta ole sattumaa, eikä vahinkoja, vaan tietoisia valintoja. Lapin liiton, Ramboll Oy:n sekä Kemijoki Oy:n on täytynyt tietää elohopean, arseenin ja kadmiumin toksisuudet, elohopean liukenemisprosessi sekä sen kertyminen kaloihin allasrakentamisen yhteydessä. Yhteenveto Maakuntakaava ohjaa kaavoitusta ja sen myötä alueen tulevia toimintoja. Siksi kaavan laadinnassa on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilta toimintasektoreilta olisi viimeisin tieto ja taito käytettävissä. Kalastajan Savukoski ry katsoo, että Lapin liiton tulisi näin laajassa ja ympäristö- sekä sosiologiasia vaikutuksia aiheuttavassa hankkeessa olla myös ehdottaman puolueeton ja tasapuolinen. Lapin liiton olisi tullut myös eri selvitystöiden tilaajana huolehtia eritoten siitä, että työt tilataan riittävän ammattitaidon, pätevyyden sekä neutraliteetin omaavilta tahoilta. Esitetty maakuntakaavaehdotus ja siihen liittyvät tausta-aineistot sekä selvitykset eivät täytä ammattitaidon, pätevyyden eivätkä neutraliteetin vaatimuksia, joten esitetty maakuntakaava ehdotus etenkin kaavamerkinnän W-l 2903: Kemihaaran allas, tulee hylätä kokonaisuudessaan pätemättömänä, väärin ja puutteellisin sekä osin Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä.

133 40 harhaanjohtavin tiedoin tehtynä. Myös tehtyjen konsultointitöiden ja selvitysten osalta tiedot ovat tarkoitushakuisia, altaan haittavaikutuksia vähätteleviä. Perustelut Kemihaaran altaan hylkäämiseksi kokonaan maakuntakaavaehdotuksesta; 1) Lapin liiton hallitus on yhdistänyt Kemijärvellä pitämässään kokouksessaan tulvasuojelun ja vesivoiman lisärakentamisen merkinnällä; hallitus päättää esittää Kemijoki Oy:lle, että se alkaisi tulva riskien hallintasuunnitelmaa ja maakuntakaavaa varten selvittää tulvasuojelu-, energia-, kalatalous- ja matkailunäkökohdat huomioonottavia allasvaihtoehtoja Kemihaaran alueelle. Tulvasuojelulainsäädäntö ei edellytä allasrakentamista, eikä vesivoiman lisärakentamista. Laaditussa Itä-Lapin ja Rovaniemen maakuntakaava ehdotuksessa, sen selosteissa ja liitteissä perustellaan Kemihaaran allasta painokkaasti tulvasuojelulla, joka ei ole kuitenkaan tulvasuojeluryhmän mukainen kanta, vaan Kemijoki Oy:ltä yllä mainitulla LLHall päätöksellä tilatun konsultointityön tuloksena esitetty vaihtoehto. Olkoonkin Lapin liiton tekemä toimeksiantotilaus Kemijoki Oy:ltä tehty asianmukaisin päätöksentekotoimin, niin sitä vastoin konsulttityön valvonta, sen tulosten analysointi, lähdekriittisyys sekä tasapuolisuus ja johtopäätökset eivät täytä hyvältä hallinnoita vaadittua toimintatapaa. Todennäköisesti asiassa on rikottu myös julkiselta hallinnoita vaadittua kilpailulainsäädäntöä. Ellei, niin hyötynäkökohta, jossa energiateollisuuden edustaja tekee vastikkeetta reilun vuoden mittaista laaja-alaista selvitystyötä, asettaa Lapin liiton lähdekriittisyyden ja hyvän hallintotavan todella outoon ja kestämättömään valoon. Näyttää vahvasti siltä, että selvitystyön lopputulos oli jo ennakolta päätetty ja tilattu - aivan kuten LLHall pöytäkirjoista voidaan lukea. 2) Kalatalouden tarkastelu kaavaselosteessa on erittäin puutteellinen ja vajavainen, siihen nähden mikä todellinen merkitys on kalataloudella, kalastuksella ja kalastusmatkailulla Itä-Lapille. Puutteiden lisäksi, selvitys ei perustu ajantasaiseen tietoon. Osiossa ei ole edes huomioitu Lapin liiton omia raportteja esim. TEM 32/2008 Lappi-työryhmän loppuraportti. Asiallista olisi ollut myös tutustua myös seuraaviin; MMM 2/2008 Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallinen toimenpideohjelma ; TEM 2/2015 Yhdessä enemmän, kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun, Matkailun tiekartta ; Puhakka 2011 Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä; MEK 2014 Kesän luontoaktiviteettien kehittämisstrategia ; Itä-Lapin kuntayhtymä 2016, Kalastajan Itä-Lappi Edellä mainituissa selvityksissä ja aineistoissa mm. todetaan; Suomen omaleimaisen kalastusmatkailuimagon tulee perustua luontaisiin kilpailuetuihin ja vahvuustekijöihin. Näitä tekijöitä ovat ainutlaatuinen vesiluonto ja -maisema, monipuolinen kalakanta, laajat ja lähellä toisiaan sijaitsevat kalavedet, laadukkaat mökkimajoitusmahdollisuudet sekä hyvä saavutettavuus suhteessa kasvaviin lähimarkkinoihin kuten Venäjään. Matkailualueena Itä-Lappi vetää vertojaan mille tahansa alueelle Suomessa, kalastusmahdollisuuksien osaltaan se on jopa monipuolisempi kuin useat muut alueet. Laajat järvenselät, satoja pienempiä järviä ja Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus viimeisteltiin hallintasuunnitelma huomioon ottaen. Lapin liiton hallitus päätti asettaa maakuntakaavaehdotuksen kuulemismenettelyyn Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla.

134 41 lampia sekä satoja kilometrejä Kemijoen pääuomaa ja tuhansia kilometrejä kirkasvetisiä sivujokia sekä purouomia. On kulttuurimaisemaa, luonnonrauhaa ja erämaata, aitoja paikallisia ihmisiä sekä Itälappilaista kulttuuriperimää johon tukeutua. Kulkuyhteydet ovat päätieverkon osalta erittäin hyvät ja tiheällä metsäautoverkollakin hyvät, kalapaikoille pääsee autolla. Eikä kalakannatkaan huonoja ole; haukea, ahventa, siikaa ja muikkua on yllin kyllin, jopa kuhaa löytyy, jokivedet ja purot tarjoavat saaliiksi taimenta, harjusta, nieriää ja lohtakin ollaan palauttamassa Kemijärveen ja sen yläpuolisiin vesistöihin. Kalatalouden, kalastuksen ja kalastusmatkailun huomiotta jättäminen maakuntakaavassa on suora seuraus Lapin liiton hallituksen tekemästä henkisestä päätöksestä saattaa Kemihaaran allas maakunta kaavaan. Kaikki sitä vastaan tulevat näkökohdat on jätetty joko kokonaan huomiotta tai niiden merkitystä on vähätelty. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen erilaisia maankäytön intressejä. Itä-Lapin matkailun kehittämismahdollisuudet on huomioitu maakuntakaavassa muun muassa osoittamalla matkailun vetovoima-alueet, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet sekä matkailukeskukset, matkailu/virkistyskohteet ja alueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Maakuntakaavassa on myös osoitettu kaikkia Kemijoen pääuoman vesivoimalaitoksia koskien suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten. 3) Ramboll Oy:n tekemä luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura - arviointi Kemihaaran altaasta on tehty niin ikään Lapin liiton toimeksiannosta. Merkille pantavaa on, että Ramboll Oy on käyttänyt lähdekritiikittä sekä Vuotoksen tekojärven vaikutuksista tehtyä mallinnusta (Virtanen ym. 1993) että tukeutunut vedenlaadunarvioineissa pääosin Kemijoki Oy:n vuosina kehittämään jatkuvatoimiseen veden laadun ja ainetaseiden seurantaan sekä siihen valittuihin parametreihin. Menetelmään valitut mitattavat suureet ovat ensisijaisesti valittu teknistaloudellisin perustein. Mallinnuksessa käytettävistä suureista puuttuvat mm. terveydelle erittäin vaaralliset elohopea, arseeni ja kadmium, joiden kulkeutumisella alapuolisiin vesitöihin on todellisia terveysvaikutuksia. Niitä ei ole myöskään erikseen kyetty tahi haluttu Natura - raportissa arvioida. Kyseiset raskasmetallit ja niiden terveysvaikutukset sekä tiedot niiden allasrakentamisen aiheuttamista kulkeutumista ovat taatusti olleet arvostetun Ramboll Oy:n tiedossa. Ei ole lainkaan uskottavaa, etteikö näin olisi tilanne! Terveysvaikutustarkastelun puuttumisen ja eritoten elohopeakysymyksen sivuuttaminen kokonaan on johtanut Ramboll Oy:n lausunnossa päätelmään, jossa altaan haitalliset vaikutukset olisivat vain muutaman vuoden, kenties maks. 10 vuoden mittaisia. Tosiasiallisesti raskasmetallien huomioiminen, johtaisi vuoden jopa sadan vuoden haittavaikutuksiin jo yksin kalojen hyödyntämisessä, sillä niin korkeat elohopean lähtöpitoisuudet ovat alapuolisen Kemijärven petokaloissa - Ne eivät kestä yhtään lisäkuormitusta. Toisaalta Lapin liiton tulisi työn tilaajana kyetä pätevästi arvioimaan tilatun työn laatua. Ei voi olla myöskään niin, etteikö Lapin Liitossa tunnettaisi altaiden vaikutuksia kalojen elohopeapitoisuuksiin. Lapin liitto ja sen edustajat ovat julkisissa lausunnoissaan "mainostaneet" Kemihaaran altaan olevan aivan eri asia kuin aiemmat Porttipahta, Lokka ja suunniteltu Vuotos. Kemihaaran altaan rakentamisessa otetaan nykyaikaiset tekniikat käyttöön ja ympäristövaikutukset minimoidaan." Ramboll Oy:n tekemä Natura-arviointi perustuu kuitenkin suurelta osin vanhojen altaiden vaikutuksista johdettuihin arviointeihin ja heidän itsensä tekemästä Kollajan YVA (Ramboll Finland Oy 2009) raportista saatuihin päätelmiin. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Naturaarvioinnissa arvioidaan vain aiheutuuko suunnitelmasta Natura-alueen suojeluperusteena oleville luonnonarvoille merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaista Naturasta poikkeamisen edellytyksiä koskevassa taustaselvityksessä on yleispiirteisesti käsitelty myös altaasta aiheutuvia muita vaikutuksia. Taustaselvitystä on täydennetty. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Kemihaaran aluetta koskevia selvityksiä on täydennetty. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Kemihaaran altaan Natura-arvioinnista ovat nykyaika sekä ajantasaiset tiedot kaukana!

135 42 Kumpikin taho on pahasti epäonnistunut näin tärkeässä osiossa. Ramboll Oy:llä on ilmeistä osaamisvajetta asian suhteen. Terveydelle vaarallisten aineiden tarkastelun puuttuminen Kemihaaran altaan osalta tulisi johtaa siihen, että tilattu Natura-arviointi tulisi hylätä ja Kemihaaran allas poistaa maakuntakaavasta haitallisten terveysvaikutusten johdosta. 4) Altaan yläpuoliset alueet Yli-Kemi, Tenniö ja Naruska ovat taimenen, harjuksen ja siian eli vaeltavien kalojen lisääntymisalueita, myös puronieriää esiintyy. Erityisesti harjuksen kanta on alueella vahva ja se on kalastuksen kannalta merkittävin saaliskala. Yläpuoliset vedet ovat pääsääntöisesti vapaita ns. järvikaloista eli särki, ahven ja hauki. Kemijoen ja Kitisen yhtymä kohdasta Savukoskelle ovat vapaan Kemijoen suurimmat kosket. Kosket ja nivat ovat kookkaiden taimenten ja harjusten syönnösaluetta. Yli-Kemijoen alueelle istutetaan vuosittain siikaa, harjusta ja taimenta sekä pyynti kokoista kirjolohta velvoiteistutuksina. Myös lohen palautustoimet yläperälle ovat alkaneet vuonna Kalavesien ja kalakantojen hoitoon sekä kalastusmatkailun kehittämiseen panostetaan Savukoskella ja Naruskalla voimallisesti - vetovoimatekijänä puhdas luonto, puhtaat jokivedet sekä taimen, lohi ja harjus. Kemihaaraa altaan myötä alueella olevat virtavesikalojen lisääntymisalueet häviävät, heikentäen taimen- ja harjustuotantoa oleellisesti, myös kehittyvä kalastusmatkailu kärsii totaalisesti. Jokivesiin tilalle tulevat aiempien altaiden tavoin järvikalat ja petokalojen myötä elohopeaongelmat. 5) Yli-Kemijoella on vielä olemassa sen alkuperäinen taimenkanta, tosin kanta on jo nyt uhanalainen. Taimen käy syönnösvaelluksellaan Kemijärvellä ja nousee kutemaan Yli-Kemille. Kemihaaran allas katkaisisi tämän vaellusyhteyden niin pitkäksi aikaa, että tämä vähäinen kanta ehtisi tuhoutua ennekuin toimiva kalatie tahi ohitusuoma valmistuisi suunnitellusti altaan yhteyteen. Allas myös pienentäisi kyseisen taimenkannan elinpiiriä ja -olosuhteita merkittäväksi upottamalla vielä vapaana virtaavat Kemijoen suurimmat kosket altaan alle, aivan kuten kaavaselosteessa mainitaan. 6) Kemijärven yläpuolisissa vesistöissä (mm. Yli-Kemin alueella) esiintyy vielä harvakseltaan jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Raakku on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. Raakku vaatii lisääntyäkseen, lohen tai taimenen väli-isännäkseen, hyvän kemiallisen vedenlaadun, puhtaan ja hapekkaan jokipohjan, jossa on huokoista soraa ja isoja lohkareita joukossa sekä sopivan virtauksen. Toteutuessaan Kemihaaran allas tuhoaa lopullisesti nyt vielä osittain toimivan ekosysteemin syönnökselle vaeltavan taimenen ja raakun väliltä. 7) Itä-Lapin kunnat ovat päätöksillään linjanneet haluavansa vaelluskalat takaisin Itä-Lapin vesistöihin. Kemihaaran allas, sen aiheuttamat vuosikymmeniä kestävät veden laadun heikennykset, raskasmetallipäästöt ja nykyisen kalakannan ekosysteemin muutokset eivät edesauta vaelluskalojen palauttamispyrkimyksiä, vaan tuhoavat ne totaalisesti. 8) Kemihaaran suot täyttävät luonnontieteelliset kriteerit ja ovat sen myötä luonnonsuojelulain, että myös vesiensuojelulakien perusteella liitetty Natura 2000 verkostoon. Asian käsittely on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä.

136 43 Kemijärven kalastusalue Lapin liitossa on valmistunut Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus. Lapin liiton hallitus hyväksyi kaavaehdotuksen kuulemismenettelyyn. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn poistuminen muuttavat maakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä viranomaisilta ja keskeisiltä yhteisöiltä ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Kemihaaran tekoallas osoitetaan energia-altaana sisältäen varauksen vesivoimalaitokselle. Kaavassa osoitettu allasvaraus edellyttää Naturasta poikkeamista eikä maakuntakaavaa voida hyväksyä ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt poikkeamisesta. Kalastusalueen mielestä tulvansuojelusuunnitelman tulee olla tulvariskilakia ja siihen nivoutuvia lakeja sekä asetuksia tarkasti noudattava. Kyseessä on tärkeä ihmisten terveyteen, omaisuuden suojaan, viihtyisyyteen, luonnonarvoihin, kalastoon, toimeentulomahdollisuuksiin ja voimassa oleviin päätöksiin kytkeytyvä suunnitelma, jolla ei saa olla energiahyöty- eikä poliittisia tavoitteita. Kemijärven kalastusalue toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus on Vesienhoitolain, Vesienhoitoasetuksen, Terveydensuojelulain ja Luonnonsuojelulain vastainen. Tulvatyöryhmä esittää suunnitelmassa ensisijaisena vaihtoehtona uutta tekoallasta nk. Vuotos-alueelle, tuomatta esille ympäristöselostuksesta annetun lain ja asetuksen edellyttämiä selvityksiä toimenpiteen vaikutuksista ihmisten terveyteen suunnitelman valmisteluvaiheessa. Olemme antaneet Lapin Liitolle lausunnon Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmistelusta , jonka mukaan Kemijärven Kalastusalue ei hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan. Uudistamme nyt kaiken sen mitä olemme lausunnossamme aikaisemmin esittäneet. Liitteenä lausuntomme Nyt annattavan lausuntomme lisäksi yhdymme Kemijärven osakaskunnan asiasta antamaan lausuntoon, jonka mukaan osakaskunta ei hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus viimeisteltiin hallintasuunnitelma huomioon ottaen. Lapin liiton hallitus päätti asettaa maakuntakaavaehdotuksen kuulemismenettelyyn

137 44 Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Valmisteluvaiheessa Kemijärven kalastusalueelta ( ) sekä Kemijärven osakaskunnalta ( ) saatuihin mielipiteisiin Lapin liiton hallitus on antanut vastineet ( ). Vastineissa esitetyn mukaisesti on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset Naturaarvioinnit sekä taustaselvitys 66 :n mukaisista edellytyksistä Naturasta poikkeamiselle. Lisäksi valmisteluvaiheen vastineissa esitettyä vaelluskaloja koskevaa suunnittelumääräystä on maakuntakaavaehdotuksessa muutettu muotoon: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten. Kemijärven osakaskunta Lapin liitossa on valmistunut Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus. Lapin liiton hallitus hyväksyi kaavaehdotuksen kuulemismenettelyyn. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn poistuminen muuttavat maakuntakaavan prosessia. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä viranomaisilta ja keskeisiltä yhteisöiltä ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Kemihaaran tekoallas osoitetaan energia-altaana sisältäen varauksen vesivoimalaitokselle. Kaavassa osoitettu allasvaraus edellyttää Naturasta poikkeamista eikä maakuntakaavaa voida hyväksyä ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt poikkeamisesta. Osakaskunnan mielestä tulvansuojelusuunnitelman tulee olla tulvariskilakia ja siihen nivoutuvia lakeja sekä asetuksia tarkasti noudattava. Kyseessä on tärkeä ihmisten terveyteen, omaisuuden suojaan, viihtyisyyteen, luonnonarvoihin, kalastoon, toimeentulomahdollisuuksiin ja voimassa oleviin päätöksiin kytkeytyvä suunnitelma, jolla ei saa olla energiahyöty- eikä poliittisia tavoitteita. Kemijärven osakaskunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus on Vesienhoitolain, Vesienhoitoasetuksen, Terveydensuojelulain ja Luonnonsuojelulain vastainen. Tulvatyöryhmä esittää suunnitelmassa ensisijaisena vaihtoehtona uutta tekoallasta nk. Vuotos-alueelle, tuomatta esille ympäristöselostuksesta annetun lain ja asetuksen edellyttämiä selvityksiä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit.

138 45 toimenpiteen vaikutuksista ihmisten terveyteen suunnitelman valmisteluvaiheessa. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Olemme antaneet Lapin Liitolle lausunnon Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmistelusta , jonka mukaan Kemijärven Osakaskunta ei hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan. Uudistamme nyt kaiken sen mitä olemme lausunnossamme aikaisemmin esittäneet. Liitteenä lausuntomme Kemijärven kalastusalue on selostanut lausunnossaan Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyvät suoranaiset virheelliset väittämät ja korvaamattomat menetykset, joiden mukaan allasta ei tule rakentaa. Liitteenä kalastusalueen lausunto Lapin ELY-keskukselle: Kuuleminen ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Valmisteluvaiheessa Kemijärven kalastusalueelta ( ) sekä Kemijärven osakaskunnalta ( ) saatuihin mielipiteisiin Lapin liiton hallitus on antanut vastineet ( ). Vastineissa esitetyn mukaisesti on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset Naturaarvioinnit sekä taustaselvitys 66 :n mukaisista edellytyksistä Naturasta poikkeamiselle. Lisäksi valmisteluvaiheen vastineissa esitettyä vaelluskaloja koskevaa suunnittelumääräystä on maakuntakaavaehdotuksessa muutettu muotoon: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten.

139 46 Kemijoki Oy Taustaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava koskee Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkeja sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kuntia. Maakuntakaavaa varten on laadittu yksitoista erillisselvitystä sekä täydentäviä lisäselvityksiä. Maakuntakaava on strateginen kehittämisen väline, joka vaikuttaa kuntien kaavoitukseen, muuhun alueiden käyttöön ja viranomaisten toimintaan. Kemihaaran allas osoitetaan maakuntakaavassa vesialueeksi (W-1). Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Maakuntakaavaehdotuksessa Kemihaaran tekoallas osoitetaan energiaaltaaksi sisältäen varauksen vesivoimalaitokselle. Kaavassa osoitettu allasvaraus edellyttää Naturasta poikkeamista, eikä maakuntakaavaa voida hyväksyä ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt poikkeamisesta. Kaavaehdotuksen mukaan uusi tekoallas tulisi osoittaa alueelle ja toteuttaa siten, että siitä on mahdollisimman vahan haittaa ympäristölle, luonnolle tai rakennetulle infrastruktuurille. Muistutus ja sen perusteet Muistutuksemme koskee kaavaehdotusta vain silta osin kuin siinä on kyse Kemihaaran altaasta. Merkittävänä maanomistajana ja kyseisen vesistöalueen vesivarojen käyttäjänä sekä vesistöön liittyvät tulvariskit tuntevana katsomme, että Kemihaaran altaan osoittaminen kaavaehdotuksessa vesialueeksi on perusteltua. Ehdotus on myös yhdenmukainen Kemijoen vesistöalueelle laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kanssa. Altaan ensisijainen tehtävä olisi pidättää tulvavesiä ja parantaa tulvasuojelua kasvattamalla valuma-alueen veden varastointitilavuutta. Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla tarkoittaa uuden, tilavuudeltaan yhteensä noin 800 milj.m3 tekoaltaan rakentamista Kemijärven yläpuoliselle valuma-alueelle. Kaavaehdotuksessa Kemihaaran allasalue on osoitettu merkinnällä (W ) vesialueeksi. Kuvauksessa on mainittu, että allas toimii energiaaltaana. Kaavaehdotuksessa Kemihaaran allas tulee selkeästi osoittaa tulvavesien pidätysaltaaksi. Maakuntakaavan selostuksessa kappaleen on esitetty valmisteluvaiheessa olleet vaihtoehdot sekä valittu vaihtoehto. Kaavaprosessin ja Lapin liiton hallituksen linjausten mukaisesti maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Kemihaaran allas merkinnällä vesialue, tekojärvi (W-1). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :n mukaan maakuntakaavan selostuksessa tulee esittää muun muassa suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot. Täydennetään ja selkeytetään kaavaselostusta siten, että selostuksesta käy selvemmin esille perusteet lopullisen vaihtoehdon valinnalle. Kaavaselostuksessa tarkastellaan myös mahdollisuutta kasvattaa Kemijärven säännöstelytilavuutta nostamalla hätäylivedenkorkeutta nykyisestä yhdellä metrillä. Tältä osin toteamme, että Kemijärven hätävarastotilavuuden nostaminen yhdellä metrillä ei vastaa lähellekään Kemihaaran altaan tilavuutta. Kemijärven pinta-ala säännöstelyn ylärajalla on n. 295 km2. Kemijärven hätävarastotilavuuden lisääminen yhdellä metrillä toisi teoreettisesti laskien lisää varastotilavuutta n. 300 milj.m3. Laskennassa on kuitenkin otettava huomioon, että suurtulvatilanteissa Kemijärven vedenpinta on ns. kallellaan eli järven alaosassa vedenpinta on huomattavasti alempana kuin yläosassa. Näin ollen edes teoreettisesti laskettua Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Kemihaaran altaan toteuttaminen energia-altaana parantaa edellytyksiä tulvasuojelualtaan toteuttamiselle. Täydennetään kaavaselostusta tulvasuojelu- ja energia-altaan välisestä suhteesta.

140 47 hätävarastotilavuuden lisäystä ei voida käytännön tulvatilanteessa saavuttaa. Näkemyksemme mukaan tulvariskien hallinnan kannalta tulvavesien pidättäminen Kemijärven yläpuolella pidätysaltaalla on tosiasiallisesti ainoa keino, jolla alapuolisen vesistön tulvariskit voidaan välttää. Altaan mahdolliseen energiatuotantoon ja voimansiirtoon liittyvät kaavamerkinnät ovat myös perusteltuja, mutta tulvariskien hallintaan verrattuna energiantuotanto on tässä yhteydessä kuitenkin toissijaista. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta olisi toki tarkoituksenmukaista, että allas voisi toimia samalla myös energiavarastona. Kemijoen valuma-alueella ovat vuotuiset virtaamavaihtelut vähäisestä järvisyysasteesta johtuen suuria. Vesivoimatuotannon suurin tarve ajoittuu talviajalle, jolloin luontainen virtaamataso on alhaisimmillaan. Kotimaisen, uusiutuvan ja päästöttömän vesivoimatuotannon kannalta virtaamatason lisääminen talviajalle olisi kansantaloudellisesti kannatettavaa. Tulvavesien varastointi parantaisi merkittävästi mahdollisuutta lisätä talviaikaista vesivoimatuotantoa. Mikäli vesistöalueen tulvariskejä päätetään pienentää varastoimalla tulvavesiä Kemijärven yläpuolisille alueille ja vaihtoehto on sellainen, että se toteuttaa myös vesivoimatuotannon tarpeet, voi Kemijoki Oy olla tällaisen hankkeen mahdollinen toteuttaja. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tällainen hanke ei ole tällä hetkellä Kemijoki Oy:n suunnitelmissa. Paliskuntain yhdistys Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Kaavassa osoitetaan poronhoitoon merkittävästi vaikuttavaa maankäyttöä, kuten Rovaniemen ja Sodankylän välinen rautatielinjaus, Rovajärven ampumaalueen laajennus sekä Kemihaaran allasalue. Lisäksi kaavaan merkitään muun muassa tuulivoiman ja turpeen tuotantoon soveltuvia alueita. Toisaalta kaavassa turvataan myös poronhoidon lakisääteisiä alueidenkäytöllisiä edellytyksiä uusin kaavamääräyksin ja -merkinnöin. Poronhoitoa koskevat kaavamerkinnät ja määräykset Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on menty eteenpäin poronhoitoa koskevia ja sitä huomioon ottavia kaavamerkintöjä ja määräyksiä kehitettäessä. Tämä on erittäin tervetullutta ja tarpeellista. Elinkeinon erityisluonne huomioon ottaen on välttämätöntä merkitä kaavaan alueita, jotka ovat poronhoidolle ratkaisevan tärkeitä. Koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys turvaa myös poronhoidon alueidenkäyttöön liittyviä lakisääteisiä oikeuksia. Poronhoidon kannalta erityisen tärkeät laidunalueet ja muut alueet, laidunkierto, kuljetusreitit ym., on paliskuntakohtaisesti näkyvissä kaavaselostuksen liitekartoilla. Myös muiden maankäyttömuotojen, kuten tuulivoiman ja turvetuotannon, kaavamerkintöihin on liitetty suunnittelumääräyksiä, jotka ovat perusteltuja ja edesauttavat poronhoidon parempaa huomioon ottamista hankkeiden suunnittelussa. M-alueet Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet poronhoitoalueella Metsätalous- ja poronhoitovaltaiset alueet (M-1 alueet) on kaavaluonnoksen kartalla sijoitettu pelkästään erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Alueet, joilla maankäytön päämuotoina ovat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset.

141 48 poronhoito ja metsätalous olisi syytä merkitä M-1 alueina muuallakin, sillä niitä todellisuudessa on koko poronhoitoalueella. M-alueiden nimen voisi muuttaa muotoon Maa- ja metsätalous sekä poronhoitovaltainen alue. Poronhoito on keskeinen osa maankäytön todellisuutta Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella, eikä poronhoidon näkyminen kaavamerkinnöissä sulje muita käyttömuotoja pois. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen rajan pohjoispuoli on syytä merkitä kaavaehdotuksessa esitetyllä tavalla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on pyritty yhteen sovittamaan erilaisia maankäyttöintressejä. Poronhoitolain 3 :n mukaan poronhoitoa saa poronhoitoalueella harjoittaa maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Koko maakuntakaava-aluetta koskevien suunnittelumääräysten mukaan Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Kemihaaran allas Kemihaaran allas (155 km2) osoitetaan maakuntakaavassa vesialueena, W-1. Allas olisi energia-allas, vaikka sitä perustellaankin tulvasuojelulla. Kuten kaavaselostuksessakin todetaan, Kemihaaran altaalla olisi kiistatta haitallisia luontovaikutuksia. Näiden lisäksi sillä olisi paikallisten elinkeinon menetyksen kautta merkittäviä, laaja-alaisia ja pysyviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tekoallas tuhoaa alueelta pysyvästi porolaitumet ja syö siten elinkeinon harjoittamisen oikeutta Hirvasniemen, Oraniemen ja Sallan paliskuntien osakkailta. Hirvasniemen paliskunnan nykyisenkaltainen poronhoito loppuisi ja poronhoitotoiminta pitäisi järjestää uudestaan. Allasvarauksen vaikutuksista poronhoitoon on laadittu raportti yhteistyössä paliskuntien kanssa touko-kesäkuussa Aikataulu oli varsin tiukka, mikä näkyy työssä. Raportissa todetaankin, aivan oikein, että altaan vaikutukset olisivat huomattavasti monisyisempiä kuin mitä siinä on kyetty esittämään. Arvioinnissa on käsitelty poronhoidon estymistä (laidunalan menetys mikä johtaa poromäärien leikkaamiseen) sekä vaikutuksia poronhoitotoimintaan ja infrastruktuuriin Hirvasniemessä ja ympäröivissä paliskunnissa. Raportissa on esitetty arvio suorista taloudellisista menetyksiä. Ne eivät kuitenkaan ole suoria korvaussummia vaan mikäli allas toteutuu, korvaukset on arvioitava erikseen neuvotteluteitse. Raportin mukaan altaalla ei ole tällä hetkellä toteuttavaa tahoa, vaikka toteuttaja (Kemijoki Oy) yleisesti tiedossa onkin, joten myöskään korvausvastuullista tahoa ei ole nimetty. Raportissa on arvioitu poron aluetaloudellista vaikutusta varsin huonolla porotalouden asiantuntemuksella, sillä arvioinnissa poronhoitoa on katsottu yhtenä alkutuotannon osana eikä siten ole kyetty erottamaan sen kaikkia (taloudellisia) merkityksiä (esim. matkailu). Myöskään sitä ei ole osattu huomioida, että porojen määrä muualla ei voi kasvaa, jos se tällä alueella vähenee, vaan poromäärä on sidottu aina paikallisiin laidunolosuhteisiin. Siten porotuotteiden tuotanto ja muu elinkeinon tuoma hyöty ei voi lisääntyä vastaavasti jossakin muualla poronhoitoalueella. Raportista puuttuu kokonaan poronhoidon kokonaistaloudellisen vaikutuksen arviointi (porotalouden suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle), vaikka niitä toivottiinkin siinä käsiteltävän. Raportti ei näin ollen kerro poronhoidon kokonaistaloudellista merkitystä alueella, vaan on ainoastaan yhteen malliin perustuva arvio. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Selvityksessä on alustavasti arvioitu, että altaan alle jäävän alueen taloudellinen merkitys asianosaisten paliskuntien kannalta on karkeasti arvioiden noin miljoonaa euroa. Tähänkin arvioon sisältyy epävarmuuksia ja puutteellisuuksia. Arviota ei voida pitää suorana perusteena korvauksille, vaan näitä on arvioitava erikseen, mikäli aluevaraus johtaa hankkeeseen ja hankkeella on hankkeesta vastaava, jonka kanssa paliskunnat voivat neuvotella haittojen korvauksista ja mahdollisista muista kompensaatiokeinoista.

142 49 MRL 28.4 :ssä edellytetään, että kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta, sekä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kaavan toteuttamisesta kohtuutonta haittaa. Paliskuntain yhdistys katsoo edelleen, että kaavan toteuttamisesta Kemihaaran allasmerkinnän osalta aiheutuisi poronhoidolle kohtuutonta haittaa (MRL 28.4 ). Vaikka toteuttaja korvaisi rahalla menetyksiä, alueen poronhoidon sukupolvien ajan jatkuneen elinkeinon harjoittamisen (poronhoito-oikeuden) se lopettaisi useiden sukujen osalta, eikä tämä menetys ole korvattavissa rahalla. Tällöin haitta on kohtuuton. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavanlaatijaa pitämään silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaavan laatija, on tiedostanut aluevarauksen aiheuttavan toteutuessaan haittaa alueen poronhoidolle, minkä vuoksi aluevarauksen vaikutuksista on laadittu selvitys. Koska maakuntakaava ei ole toteuttava kaava, kaavassa osoitetun Kemihaaran altaan aluevarauksen toteutuminen on edelleen epävarmaa. Mikäli aluevaraus toteutuu, hankkeesta vastaavan tulee varautua mahdolliseen korvausmenettelyyn ja hankkeesta paliskunnille aiheutuvien haittojen korvaamiseen. Porotalouden estymis- tai vaikeutumishaitat korvataan vesilain 13 luvun 9 :n nojalla edunmenetyksenä porotaloudelle. Koska haittojen kompensoimiseksi on olemassa korvausmenettely, aluevarauksen aiheuttamaa haittaa ei voida pitää kohtuuttomana. Rautatielinjaukset Esitettävistä vaihtoehtoisista linjauksista poronhoidon kannalta vähiten haittaa aiheutuisi VeAb:sta, eli ratalinjaus Rovaniemeltä Sodankylään valtatie 4:sta mukaillen. Toinen esitettävä vaihtoehto VeC on poronhoidon kannalta huono, sillä se mm. halkoo enemmän yhtenäisiä laidunalueita Pyhä-Kallion ja Oraniemen paliskunnissa. Porokolaririski on tällaisilla alueilla suurempi ja niiden estäminen vaikeampaa. Pyhä- Kallion ja Oraniemen paliskunnat vastustavat rautatielinjauksia alueillaan. Oraniemeen on merkitty toinenkin linjaus, joka ei kulkisi koko matkaa 5-tien käytävässä, vaan halkaisi paliskunnan pituussunnassa kahtia jatkuessaan pohjoiseen (Kevitsaan?). Kaikesta rautatieliikenteestä on haittaa poronhoidon kannalta, minkä vuoksi on hyvä, että kaavamääräyksellä varmistetaan poronhoidon toimintaedellytysten turvaaminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mikäli rataa aletaan toteuttaa. Yksityiskohtaisemmassa ratasuunnittelussa tulee suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin porovahinkojen estämiseksi. Lisäksi porojen kulku radan poikki on tarpeen mukaan turvattava. Radan jatkosuunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä asianosaisten paliskuntien kanssa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Rovajärven ampuma-alueen laajennus Rovajärven ampuma-aluetta esitetään laajennettavaksi Köngäsvuoman alueella ja Javarusjärven länsi-puolella. Pyhä-Kallion paliskunta vastustaa laajenemista. Pyhä-Kallion paliskunnan ja puolustusvoimien välille on solmittu kesäkuussa 2016 sopimus, joka koskee Rovajärven alueen käyttöä. Heillä on myös neuvottelukunta, joissa pyritään yhteensovittamaan puolustusvoimien toimintaa alueen poronhoidon kanssa. Toiminnasta aiheutuva haitta paliskunnan poronhoidolle on erittäin merkittävä ja tutkimustenkin perusteella kiistaton. Ampumaalueen laajennus sijoittuisi paliskunnan porojen keskeisille vasoma- ja kesälaidunalueille. Toiminnan laajentuminen olisi siten paliskunnan poronhoidolle erittäin vahingollista ja alueet, joilla poronhoitoa voitaisiin edelleen harjoittaa alkavat käydä vähiin. Näistä syistä ampuma-aluetta ei tule laajentaa. Paliskuntain yhdistys pitää myönteisenä ja erittäin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

143 50 tarpeellisena EP/EAH-alueiden kaavamääräyksiä Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Paliskuntien muita huomioita Kuukkaan paliskunta on rakentanut uuden kiinteän erotusaidan liitteessä 1 näkyvään kohtaan lähelle Isosydänmaan paliskunnan rajaa. Aidan nimi on Näätäaapa. Paliskunta pyytää merkitsemään aidan maakuntakaavaan ph-merkinnällä, sillä se sijaitsee tärkeällä laidunalueella ja aidalla merkitään vuosittain paljon vasoja. Myös Sallan paliskunta on täydentänyt omalla lausunnollaan puuttuvia tärkeitä erotusaitoja, jotka tulisi merkitä ph-merkinnällä. Lisätään esitetyt kohteet maakuntakaavaan merkinnällä poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita (ph). Yhteenveto Maakuntakaavassa on otettu poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä huomioon uusilla, tarpeellisilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. M-1 eli Metsätalous- ja poronhoitovaltaisia alueita tulee merkitä koko poronhoitoalueelle. Kaavassa ehdotetaan muutamia poronhoidolle merkittävää haittaa aiheuttavia asioita. Uusista rautatie-linjauksista vähiten haitallinen olisi vaihtoehto, joka mukailee 4-tien maastokäytävää Rovaniemeltä Sodankylään. Rovajärven ampuma-aluetta ei tule laajentaa, sillä toiminnan aiheuttamat haitat poronhoidolle ovat erittäin merkittävät. Kemihaaran tekoaltaan merkitseminen maakuntakaavaan omalta osaltaan mahdollistaa tekoaltaan rakentamisen. Tekoallas tuhoaa porojen vapaan laidunnusoikeuden alueella (PHL 3 ) ja aiheuttaa erittäin merkittäviä haittoja alueen paliskunnille ja lopettaa nykyisenkaltaisen poronhoidon alueella. Kaikkia aiheutuvia menetyksiä ei voi korvata rahallisesti. Allasmerkintä aiheuttaa siten Hirvasniemen paliskunnalle kohtuutonta haittaa (MRL 28.4 ). Kaava ei näiltä osin turvaa poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä (VAT). Kaava on allasmerkinnän osalta maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, ja sitä on muutettava. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaava ei ole myöskään toteuttava kaava, joten kaavassa osoitetun Kemihaaran altaan aluevarauksen toteutuminen on epävarmaa. Mikäli aluevaraus toteutuu, hankkeesta vastaavan tulee varautua mahdolliseen korvausmenettelyyn ja hankkeesta paliskunnille aiheutuvien haittojen korvaamiseen. Liite 1. Kuukkaan paliskunnan uusi poroaitapaikka, Näätäaapa, sijaitsee Näätäaavan turvetuotantoalueen (EOT 2636) eteläpuolella Pahakumpu nimisessä maassa, Isosydänmaan ja Kuukkan paliskuntien rajan Kuukaan puolella. Kemin-Sompion paliskunta, Mika Kavakka Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on tuotu esille porotaloutta paremmin kuin aiemmassa maakuntakaavassa. Kuitenkin on tiettyjä asioita, joita haluamme muistutuksessamme tuoda esille. Paliskunta esittää alueelleen lisättäväksi kolmea Ph-aluemerkintää, jolla merkittäisiin alueet, jotka ovat erityisen tärkeitä poronhoidolle. Näihin voitaisiin käyttää jo olemassa olevaa ph-aluemerkintää, jolla nämä lähinnä pääerotusaitojen läheisyydessä sijaitsevat tärkeimmät alueet voidaan merkitä. Nämä alueet ovat ns. tokanpitomaita, joihin porot kerääntyvät omia aikojaan ja niihin myös poroja kerätään erotuksia M-1 merkinnällä turvataan poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella.

144 51 varten. Ne ovat luontaisia poromaita ja paliskunnalle korvaamattomia. Olemme merkinneet kyseiset alueet lausunnon liitteenä olevaan karttaan (Liite 1). Esitämme M-1 määräyksen tulkintaa muutettavaksi seuraavasti: "Haitatakseen sanottavasti pääkäyttötarkoitusta ja muuttaakseen alueen luonnetta täytyy muun käytön aiheuttaa niin suuria muutoksia, että se vähentäisi merkittävästi metsätalouden tuloa ja työpaikkoja tai heikentäisi porotalouden tai luontaistalouden harjoittamisen mahdollisuuksia alueella. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset, toisaalta hyviä laajoja metsätalousalueita ei saa pirstoa muulla maankäytöllä. Merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Erityisesti poronhoitoon tarkoitetun alueen rajan pohjoispuoleisella alueella olevaa valtionmaata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Valtion maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista. Kaavaselostuksen metsätalous- ja poronhoitovaltaisia alueita koskevassa kappaleessa on myös tuotu esiin merkittävä haitta koskien metsätaloutta. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL 28.4 :n mukaan pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. M-l -merkintä ei aiheuta muutosta nykyiseen metsälain ja poronhoitolain mukaiseen tilanteeseen. Säilytetään kahden pääkäyttötarkoituksen tasapaino entisellään. Kaavassa on merkitty ph-merkinnällä erotusaitoja ja laidunkiertoaitoja. Tämä on myös positiivinen parannus aiempaan kaavaan ja pyrkii turvaamaan poronhoidon toiminnallisia edellytyksiä lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Ph-merkinnän kaavamääräys kuuluu: "Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalta pyritään estämään. Alueen suunnittelussa on turvattava poronhoidolle merkittävien rakenteiden/alueiden säilyminen." Määräykseen tulee myös lisätä jollakin tavalla se, että rakenteiden säilymisen turvaaminen tarkoittaa myös toiminnan ja kulkuyhteyden turvaamista eli sitä että erotusaidalle voidaan myös kuljettaa porot lähialueiden kautta. Eli erotusaitarakenteen turvaaminen ei yksin riitä vaan myös erotuspaikan lähialue ja yhteys sinne on oleellinen. Täydennetään selostusta erotusaitojen lähialueesta ja kulkuyhteyksistä. Paliskunnan alueelle sijoittuu valtion maille Metsähallituksen vuonna 2009 hakkuilta rauhoittamia nk. dialogialueita. Alueet näkyvät alla olevassa kartassa, jonka kohteet 4,5,6 ja 7 ovat Kemin-Sompion paliskunnan alueella. Ne ovat tärkeitä porolaitumia ja porojen kulkureitteinään käyttämiä alueita (nk. ekologisia käytäviä) porojen siirtyessä talvilaitumilta vasomisalueille ja toisin päin. Nämä alueet ovat metsätalouskäytön ulkopuolella, joten olisi perusteltua merkitä ne jollakin kuvaavalla suojelumerkinnällä. Metsähallitukselta löytyy ko. dialogialueista sähköiset aineistot. Maakuntakaavassa on osoitettu MY-merkinnällä valtion mailla olevia METSO -alueita ja Metsähallituksen suojelumetsiä. Alueet ovat säädösvalmistelussa ja alueista tullaan mahdollisesti perustamaan luonnonsuojelualueita. Muistutuksessa esitetyt alueet eivät kuulu näihin kohteisiin, vaan ovat rauhoitettuja eri osapuolten välisellä sopimuksella.

145 52 Hihnavaara-Kelujärvi -tie (st 967) on tärkeä poronhoitajien kulkemisen kannalta, sillä sitä kautta liikutaan poronhoitotöihin ja paliskunnan pääerotuspaikoille. Tie on etenkin talvella erittäin kapea (korkeine lumipenkkoineen siitä muodostuu yhden kaistan levyinen ränni ) ja sillä liikkuu raskasta liikennettä. Poromiesperheet liikkuvat tiellä henkensä kaupalla eikä onnettomuuksilta ole vältytty. Tien leventäminen olisi erittäin tärkeä turvallisuustekijä poronhoitajille ja heidän perheilleen sekä muille tietä käyttäville. Tie tulee lisätä kaavaprosessissa ehdotettujen parannettavien teiden joukkoon. Tien parantamista tulee edistää Lapin liitossa. Maakuntakaavassa esitetään tekoallasta vuotoksen alueelle. Vaikka allas ei sijoitu Kemin- Sompion alueelle, on kaavaratkaisulla merkitystä Kemijoen yläjuoksun asukkaille, myös poronhoitajille. Paliskunta katsoo, että allasvaihtoehto ei tue ylisen Kemijoen alueen kehittämistä. Lohen palauttaminen Yli-Kemille on tärkeää alueen alkuperäisten perinteiden ja kulttuurin elvyttämiseksi sekä muiden luontoon perustuvien elinkeinojen, kuten luontomatkailun kehittämiseksi. Nk. vuotoksen allas ei edistäisi näitä toimenpiteitä. Maantie 967 on osoitettu maakuntakaavassa seututienä. Tie tulisi parantaa vastaamaan seututieluokkaa. Hihnavaara-Kelujärvi -tien (st 967) parantamistarve on tuotu esiin kaavaselostuksessa. Merkintää merkittävästi parannettava tie käytetään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti silloin, kun on kysymys todella merkittävistä muutoksista, esimerkiksi tasoliittymien muuttamisesta eritasoliittymiksi, tien linjauksen merkittävästä parantamisesta tai yksiajorataisen tien muuttamisesta kaksiajorataiseksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maakuntakaavaehdotuksessa on Kemijoen pääuoman vesivoimalaitoksia koskeva suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten. Soklin vaihemaakuntakaavan aluevaraukset Soklin kaivos aiheuttaisi paliskunnalle PHL 2.2 mukaista huomattavaa haittaa. Soklin vaihemaakuntakaavan aluetta ei käsitellä vireillä olevassa maakuntakaavassa. Hanke on kuitenkin muuttunut merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmasta mm. kuljetusjärjestelyiden osalta. Paliskunta katsoo, että kaivos ja sen tarpeet sekä luvitus, mukaan lukien kaavat, tulee käsitellä uudestaan. Soklin kaivoshankkeella ei ole sosiaalista lupaa paikallisten keskuudessa. Paliskunta esittää Soklin vaihemaakuntakaavan merkinnät poistettavaksi kaavasta ja esittää alueiden merkitsemistä M-1 -merkinnällä. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset Kaava on lainvoimainen. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole käsitelty Soklin kaivoshankkeen lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään ( ) hylännyt Soklin kaivosalueen osayleiskaavaa koskevat valitukset. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa on ratkaistu Soklin kaivoksen maantiekuljetuksiin perustuvat liikenneyhteydet. Tuulivoimamerkinnät Ehdotukseen on merkitty tuulivoimaloiden tv -merkinnällä alueet Sotatuntureiden-Piippuseljän alueelle sekä Jänesselän alueelle. Paliskunta vastustaa tuulivoimamerkintöjä erämaiselle porojen laidunalueelle ja esittää ne poistettavaksi luonnoksesta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuli-voimaselvitykseen (Pöyry, 2012).

146 53 Kyseisten tuulivoimala-alueiden alempiasteinen suunnittelu voi tulla ajankohtaiseksi ainoastaan mahdollisen Sokliin liittyvän voimajohtoyhteyden myötä. Tuulivoimalaalueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoilla. Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Isosydänmaa paliskunta vaatii poistettavaksi Ranuan kunnan Rovastinaho-Raiskio alueella olevan tuulivoimavarauksen (tv 2300). Tämä alue on tärkeä kesälaidunalue. Siellä merkitään vuosittain noin 500 vasaa, jolloin alueella laiduntaa kesäisin noin 2000 poroa. Alueelle on rakennettu kesällä 2016 vasanmerkitys/erotusaita (Näätäaapa). Alue on poronhoidollisesti erittäin tärkeä alue. Tämä alue tulee lisätä kaavaan poronhoidon kannalta erityisen tärkeänä kohteena (liitekartta). Poistetaan saadun palautteen perusteella maakuntakaavasta Raiskion tuulivoimaloiden alue (tv 2300). Lisätään Näätäaavan vasanmerkitys-/erotusaita maakuntakaavaan merkinnällä poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita ph. Liitteenä kartta Hirvasniemen paliskunta, Jukka Knuuti Hirvasniemen paliskunta ei hyväksy kaavaehdotuksessa Kemihaaran tulvan suojeluallasta (kaavamerkinnällä W-1). Kaavaehdotuksen mahdollistama hanke on erittäin vahingollinen Itä-Lapin poronhoidolle ja tuhoisa Hirvasniemen paliskunnalle. Altaan vaikutuksia porotaloudelle on selvitetty erillisselvityksessä, jossa vaikutukset on kohdennettu. Kaavamerkinällä mahdollistetaan alueen muuttaminen energiateollisuuden käyttötarpeisiin. Kaavamerkintä ei kuitenkaan velvoita mahdollista uutta toimijaa minkäänlaisiin kompensaatioihin aiheutuvien vahinkojen osalta. Hirvasnimen paliskunta pitää kaavan W-1 merkintää haitallisena ja luonnonsuojelun sekä alueen monimuotoisuuden kannalta mahdottomana. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Selvityksessä on alustavasti arvioitu, että altaan alle jäävän alueen taloudellinen merkitys asianosaisten paliskuntien kannalta on karkeasti arvioiden noin miljoonaa euroa. Tähänkin arvioon sisältyy epävarmuuksia ja puutteellisuuksia. Arviota ei voida pitää suorana perusteena korvauksille, vaan näitä on arvioitava erikseen, mikäli aluevaraus johtaa hankkeeseen ja hankkeella on hankkeesta vastaava, jonka kanssa paliskunnat voivat neuvotella haittojen korvauksista ja mahdollisista muista kompensaatiokeinoista.

147 54 Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavanlaatijaa pitämään silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaavan laatija, on tiedostanut aluevarauksen aiheuttavan toteutuessaan haittaa alueen poronhoidolle, minkä vuoksi aluevarauksen vaikutuksista on laadittu selvitys. Koska maakuntakaava ei ole toteuttava kaava, kaavassa osoitetun Kemihaaran altaan aluevarauksen toteutuminen on edelleen epävarmaa. Mikäli aluevaraus toteutuu, hankkeesta vastaavan tulee varautua mahdolliseen korvausmenettelyyn ja hankkeesta paliskunnille aiheutuvien haittojen korvaamiseen. Porotalouden estymis- tai vaikeutumishaitat korvataan vesilain 13 luvun 9 :n nojalla edunmenetyksenä porotaloudelle. Koska haittojen kompensoimiseksi on olemassa korvausmenettely, aluevarauksen aiheuttamaa haittaa ei voida pitää kohtuuttomana. Sallan paliskunta, Pasi Oinas Sallan paliskunta sijaitsee Lapin läänin kaakkoiskulmalla Sallan kunnan eteläosassa ulottuen Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken puolelle aina Mukkavaaraan saakka. Sallan paliskunta sijaitsee niin sanotulla muulla poronhoitoalueella, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen raja kulkee paliskunnan pohjoispuolella. Sallan paliskunnassa on noin 150 poronomistajaa ja paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 5300 poroa. Paliskunnan osakkaiden ikärakenne on tällä hetkellä hyvä, poronomistajien keski-ikä on noin 40 vuotta. Porokarjojen omistus on pääasiassa työikäisillä poronomistajilla, joten porotaloudella on merkittävä rooli elinkeinona. Maakuntakaavan tavoitteena on mainittu mm. poronhoidon kehittämisedellytysten turvaaminen poronhoitoalueella. "Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Tuon tavoitteen saavuttaminen tulisi huomioida nimenomaan koko poronhoitoalueella, ei ainoastaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella, vaan myös tuon rajan eteläpuolelle sijoittuvien paliskuntien alueella. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa annettu kyseinen suunnittelumääräys koskee koko maakuntakaava-aluetta. Kaavaluonnoksessa on esitetty erilaisia maankäyttömuotoja eri puolille Sallan paliskuntaa useille Sallan paliskunnan poronhoidolle tärkeille alueille. Paliskunnan laidunalueille on osoitettu kuusi tuulivoima-aluetta sekä yli kymmenen turvetuotantopotentiaalista aluetta. Sallan paliskunnalle tärkeistä erotuspaikoista noin kymmenen erotusaidan välittömään läheisyyteen on merkitty tuulivoima-alueita tai turvealueita sekä Akanvaaraan kaivosalue. Lisäksi kaivostoiminnan kehittämisvyöhyke kattaa Sallan paliskunnan pohjois- ja itäosat. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset erityisesti uraanipitoisilla alueilla Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arvioinnit täsmentyvät vasta mahdollisten hankkeiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosesseissa ja lupamenettelyjen yhteydessä.

148 55 ovat todellinen uhka porotaloudelle laajemminkin kuin välittömällä vaikutusalueella. Kemihaaran allasalue on merkittävää porojen kesälaidunaluetta myös Sallan paliskunnan poroille. Sallan paliskunnan ehdoton kanta on, että Kemihaaran alueelle ei tule osoittaa allasta, vaan alueet on osoitettava luonnonsuojelualueina ja maa- ja metsätalousvaltaisina alueina. Mikäli allas toteutuu, tulee se todennäköisesti lisäämään porojen laidunnuspainetta Sallan paliskunnan alueelle myös naapuripaliskunnan porojen laidunkiertomuutosten vuoksi. Porotaloudelle aiheutuu laidunmenetyksiä lähes kaikista Sallan paliskunnan alueelle esitetyistä maankäyttöhankkeista. Muiden maankäyttömuotojen aiheuttamat vaikutukset porotaloudelle ovat maankäyttömuodosta riippuen joko paikallisia tai vaikutuksiltaan laajempia. Mikäli kaikki Sallan paliskunnan alueelle maakuntakaavassa osoitetut muut maankäyttömerkinnät (turve, tuuli, kaivos, Kemihaaran allas) toteutuisivat, vaikeuttaisi se Sallan paliskunnassa porotalouden harjoittamista merkittävästi. Haitat kohdistuisivat tietyillä alueilla porojaan hoitaville poronomistajille, ei tasaisesti kaikille osakkaille. Varsinaisen laidunalan menetyksen lisäksi maankäyttöhankkeen vaikutusalueen merkitys porolaitumina voi vähentyä. Sallan paliskunnan alueille osoitetut maankäyttöhankkeet sijoittuvat pääosin porojen parhaille laidunalueille, kauas kylistä ja olemassa olevista rakenteista. Siksi niiden laitumia pirstova vaikutus on erityisen suuri. Koska lähes kaikki maankäyttöhankkeet vaikuttavat porojen luontaiseen laidunkiertoon, ulottuvat vaikutukset usein varsinaista hankealuetta laajemmalle alueelle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Selvityksessä on alustavasti arvioitu, että altaan alle jäävän alueen taloudellinen merkitys asianosaisten paliskuntien kannalta on karkeasti arvioiden noin miljoonaa euroa. Tähänkin arvioon sisältyy epävarmuuksia ja puutteellisuuksia. Arviota ei voida pitää suorana perusteena korvauksille, vaan näitä on arvioitava erikseen, mikäli aluevaraus johtaa hankkeeseen ja hankkeella on hankkeesta vastaava, jonka kanssa paliskunnat voivat neuvotella haittojen korvauksista ja mahdollisista muista kompensaatiokeinoista. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavanlaatijaa pitämään silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaavan laatija on tiedostanut aluevarausten aiheuttavan toteutuessaan haittaa alueen poronhoidolle. Kaavassa on suunnittelumääräys poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytöllisten toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamisesta. Lisäksi Kemihaaran allasvarauksen vaikutuksista poronhoitoon on laadittu erillisselvitys. Koska maakuntakaava ei ole toteuttava kaava, kaavassa osoitettujen aluevarausten toteutuminen on edelleen epävarmaa. Mikäli aluevaraukset toteutuvat, hankkeista vastaavien tulee varautua mahdollisiin korvausmenettelyihin ja hankkeista paliskunnille aiheutuvien haittojen korvaamiseen. Kemihaaran altaan osalta porotalouden estymistai vaikeutumishaitat korvataan vesilain 13 luvun 9 :n nojalla edunmenetyksenä porotaloudelle. Koska haittojen kompensoimiseksi on olemassa korvausmenettely, aluevarauksen aiheuttamaa haittaa ei voida pitää kohtuuttomana. Kaavakartasta puuttuu muutama Sallan paliskunnan tärkeä poroerotuspaikka (Suuvarvikko, Tenniö ja Mäntyvaara ), jotka karttaan tulisi vielä lisätä. Lähetin kartan aiemmin johon kyseiset aidat on merkitty. Aidat nimeltään pohjoisesta etelään Tenniö, Mäntyvaara ja Suuvarvikko. Lisätään poroerotuspaikat maakuntakaavaan merkinnällä poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita (ph).

149 56 Kivitaipaleen kyläyhdistys ry Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus on julkisesti nähtävillä Asianomaisten kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus maakuntakaavaehdotuksesta. Kivitaipaleen kyläyhdistys ry jättää muistutuksen maakuntakaavaehdotuksesta yhteistyössä Kivitaipaleen, Välijoen ja Siika-Kämän aluelautakuntien edustajien, sekä Siika-Kämän kyläyhdistyksen kanssa. Nyt jätettävässä kylien yhteisessä muistutuksessa Kivitaipaleen kyläyhdistys ry pyytää Lapin liittoa poistamaan maakuntakaavaehdotuksesta tuulivoimala-alueet tv 2306 ja tv Kivitaipaleen kylä sijaitsee Ranuantien aluelautakunta-alueella ja on alueen keskuskylä. Keskuskylien ja maaseudun kehittämisen kohdealueilla tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavaan suunniteltu tv 2306 Venevaara-Reutuvaara- Mäntyvaara-Kivalikkoselkä sijaitsee Rovaniemen keskustasta etelään, paikassa, jonka tuulivoimaloilla olisi merkittäviä maisemavaikutuksia Kivitaipaleen kylään ja Välijoentien kyliin, sekä laajasti Kemijoen rannoille. Kaavaan suunniteltu tv 2303 Kumpukivalo-Kaupinselkä- Mustalamminvaara sijaitsee Rovaniemen keskustasta kaakkoon ja on Siika-Kämän kylän suunnassa, ja sen näkyvyys tulisi ulottumaan laajalle. Poistettavaksi pyydetyt alueet soveltuvat Lapin liiton selostuksen mukaan vain kohtalaisen hyvin tuulivoimala-alueiksi, ja toteutuskelpoisuus edellyttäisi tavallista korkeampia tuulivoimaloita. Korkeilla tuulivoimaloilla on merkittäviä maisemavaikutuksia laajoille alueille. Ranuantien suunta ja sen kylät ovat profiloituneet maaseutumaisiksi kyläalueiksi joissa luonnonvarainen metsämaisema ja maaseutumaisema ovat alueelle omaleimaisia. Tuulivoimalat eivät näkemyksemme mukaan sovellu kyseisenlaiseen maisemaan ja ympäristöön. Rovaniemellä toteutetaan aluelautakuntamallia, jossa aluelautakuntaalueilla sijaitsevat kylät osallistuvat aktiivisesti oman kylänsä ja alueensa kehittämiseen. Aluelautakuntamallin periaatteena on, että kylien mielipiteitä kuullaan asioissa. Erityisesti kuuleminen tapahtuu asioissa mitkä koskevat kylien kehittämistä. Tuulivoimala-alueiden sijoittaminen minkä tahansa kunnan alueelle, on iso ja merkittävä asia, ja juuri sen kaltaisissa asioissa tulisi alueiden kannanotot huomioida tuulivoimaloiden kaltaisia laajoja ja kauaskantoisia päätöksiä tehtäessä. Ranuantien suunnan kylien kehittämisen kannalta laajalle näkyvät tuulivoimalat ovat esteenä alueen kehittymiselle. Tuulivoimalat heikentävät merkittävästi elin- ja asuinympäristön laatua ja alueen vetovoimaisuutta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaan molemmat tuulivoimalaalueet (tv 2306 ja tv 2303) soveltuvat kohtalaisen hyvin tuulivoimarakentamiseen. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava täsmentyy yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisten merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Tuulivoimahanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) mukaisen arviointimenettelyn (YVA-menettely) soveltamista aina, kun yksittäisten tuulivoimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Maakuntakaavassa on koko maakuntakaavaaluetta koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Aluelautakunnat on osallistettu maakuntakaavaprosessiin kutsumalla aluelautakuntien edustajat sidosryhmäneuvotteluihin ( ). Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Rovaniemen kaupunki ei ole huomauttanut maakuntakaavan tuulivoimalaalueista. Tuulivoimaloiden toteuttaminen ratkaistaan Rovaniemen kaupungin päätöksenteossa.

150 57 Ranuan Seudun Matkailu Oy Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus sisältää Raiskion ja Hervan tuulivoima-alueet Ranuan kunnan alueella. Ranuan Seudun Matkailu OY:n hallitus esittää, että tuulivoima-alueet poistetaan maakuntakaavasta. Perusteluna Ranuan Seudun Matkailu Oy esittää seuraavaa: Ranuan matkailua on kehitetty vuosikymmeniä luontoon perustuvien aktiviteettien ympärille. Ranuan matkailun mainearvo on mittava, mm. Ranuan Wildlife - brändi on nostettu esille uusitussa matkailun masterplanissa. Mainearvo perustuu puhtaaseen luontoon, hiljaisuuteen, erämaihin, eläimiin, runsaaseen linnustoon sekä suo- ja vesialueisiin eränkäyntikulttuuria unohtamatta. Ranualla on myös valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuja arvokkaita kulttuuri- ja maisemakohteita. Näiden arvojen ympärille kehitetään parhaillaan monipuolista luonto- ja kylämatkailupalvelua. Ranuan eläinpuisto toimii Etelä-Lapin johtavana matkailualueena verkottaen mukaansa alueen matkailua palvelevat yritykset ja yhteisöt. Ulkomaalaiset asiakkaat viipyvät Ranualla ja lähiympäristössä nykyisin 3-7 vuorokautta. Heidän matkailuaktiviteetit koostuvat monipuolisesti luonnossa liikkumisesta, joka sisältää eläinten ja lintujen katselua, poluilla ja vesistöreiteillä kulkemista. Uusi kasvava piirre on luonnonvarojen keruu sekä ravinnoksi valmistaminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Matkailijat saapuvat kaukaa katsomaan ja kokemaan sekä nauttimaan Ranuan puhtaasta luonnosta. Tuulivoimalat eivät ole sitä, mitä he tulevat tänne hakemaan. Kotimaan asiakkaille tuulivoimavapaat alueet ovat myös tärkeitä. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Suunnitellut tuulivoimapuistot sijaitsevat alueen korkeimmilla kohdilla. Ranuan matalaprofiilinen maasto kerää samoille kohoumille lintujen muuttoreitit. Isot muuttolinnut käyttävät korkeita kohtia muuttaessaan syksyisin etelän lämpöön ja keväisin tullessaan pesimään pohjoiseen. Tuulivoimapuistot olisivat iso haitta ja uhka alueen isoille muuttolinnuille. Tuulivoimapuistojen rakentaminen kaventaisi Ranuan kehittymistä eränkäynti- ja matkailualueena. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Suomi tarvitsee kehittyäkseen uusiutuvaa energiaa, mutta tuulivoimaloiden rakennuspaikat pitää valita lähtökohtaisesti siten, että ne eivät vaikeuta matkailun kehittämistä. Pro Kemijärvi Ry Sallan kunta on antanut seuraavan lausunnon koskien tuulivoimaa ja matkailua: Tuulivoima-alueet Esitämme tv 2313, tv 2314 (2 aluetta) ja tv 2315 tuulivoima-alueiden poistamista kaavasta, koska ne ovat liian lähellä Sallatunturin matkailukeskusta ja keskukseen liittyviä ohjelmapalvelualueita. Ruuhitunturin alue MU 6004, Aatsinki-Onkamon Natura-alue (SL 4255 ja SL 4256) ja siihen liittyvä MU 6006, sekä suojelualue SL 4257 ovat käänteentekevän tärkeitä erämaaluonnonympäristön vetovoimakohteita Sallatunturin matkailukeskuksen toiminnalle.

151 58 Sallan kunta siis toteaa, että tuulivoimarakentamista ei tule sallia matkailun vetovoima-alueilla. Tämän Salla kunnan lausuman on Lapin Liitto huomioinut maakuntakaavassa ja hyväksynyt sen. Matkailukeskusten läheisyyteen kaavoitetuista tuulivoima-alueista on erittäin huono esimerkki myös Muonion Mielukkavaara, josta käytiin oikeuttaa hallinto-oikeudessa. Jotta samat ongelmat eivät toistu, tulee Lapin Liiton ottaa kantaa asiaan myös maakuntakaavassa yleisellä tasolla. Lapin Liiton pitää maakuntakaavassa myös yleisellä tasolla tuoda esille ja toistaa Sallan kunnan vaatimus: Ei tuulivoimaa matkailukeskusten näköpiiriin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Seudullisesti merkittäväksi tuulivoimala-alueeksi katsotaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa ympäristöministeriön ohjeistuksen 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu mukaisesti vähintään 8-10 tuulivoimalan kokonaisuudet. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava täsmentyy yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Tuulivoimalaalueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa on koko maakuntakaavaaluetta koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vuorovaikutteisessa kaavaprosessissa on pyritty yhteensovittamaan matkailun ja seudullisesti merkittävän tuulivoiman maankäyttöintressejä. Pro Rovajärvi ry Lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava esitykseen Pro Rovajärvi ry. toteaa omana kannanottonaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaesitykseen seuraavaa 1. Pro Rovajärvi ry:n mielestä valmisteilla olevan kaavan tulee ehdottomasti palauttaa uudisrakentamisen oikeus harjoitusalueen yksityismaille koko harjoitusalueella. Valmisteilla olevan kaavan tulee poistaa myös alueelle vuoden 2004 kaavoituksen yhteydessä asetettu EP-merkintä. EP-merkinnän poistaminen takaa maanomistajille perustuslaillisen oikeuden käyttää ja hallita omaisuuttaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.

152 59 2. Vuoden 2004 maakuntakaavaan lisättiin puolustusvoimien pyynnöstä ns. 8-alue, mikä esti kantatie 82:n varrella olevan asutuksen uudistamisen. Koko kantatie 82:n eteläpuoleinen alue tulee poistaa maakuntakaavasta sotilastoimialueena. Lapin liiton valtuuston hyväksymässä ( ) Itä-Lapin maakuntakaavassa kt 82 eteläpuoleinen osa osoitettiin maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M 4514). Vahvistamisvaiheessa puolustusministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö jätti alueen vahvistamatta ja alueelle jäi voimaan Lapin osaseutukaavojen varaus: Erityistoimintojen alue, liikkuminen rajoitettua (ER 880). Vahvistamispäätöksen mukaan: Ympäristöministeriö katsoo, että ampumatoiminta aiheuttaa maankäytön rajoituksia myös kantatien eteläpuolisella alueella. Lisäksi ympäristöministeriö katsoo: ettei maakuntakaava, jossa kantatien eteläpuolinen alue osoitetaan M-alueeksi, turvaa maanpuolustuksen tarpeita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. 3. Uuteen maakuntakaavaan tuodulla melututkimuksella ei ole lain voimaa, eikä myöskään puolueetonta todistusarvoa. Tutkimuksen tehneen Akukon Oy:n edustajan mukaan melukäyrä on laadittu 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvan, noin puolen tunnin yhteislaukauksen tuottaman melun mukaan. Yleensä melunmäärityksissä huomioidaan kestomelun määrä, ei ainoastaan yksittäistä puolen tunnin pätkää melun maksimitasolta. Em. tutkimuksen perusteella tehdyt melurajat tulee poistaa maakuntakaavasta. Melutason yleiset ohjearvot on annettu Valtioneuvoston päätöksessä 993/92. Ohjearvot on annettu A-painotettuina päivä- ja yöajan keskiäänitasoina (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7) ja niitä sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa. Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavassa on käytetty melurajauksessa L Aeq meluvyöhykettä. 4. Kaavaan tulee merkitä ns. maalialueet, jotka tulisi aidata mahdollisten vahinkojen (esim. porovahinkojen) estämiseksi, kuten Pro-Rovajärvi ry. on kaavaprosessin alkuvaiheessa esittänyt. Kaavaan tulee merkitä myöskin tuliasemat tai vaihtoehtoisesti alueet, joihin ei tuliasemia saisi perustaa. Käytössä olevat tuliasemat tulee ehdottomasti siirtää pois asumusten läheisyydestä, 2 kilometrin päähän Ketolan, Hyypiön, Martinvaaran ja Kalliosalmen kohdalla, muuten vähintään 1 kilometrin verran kantatie 82:n varrella. Menettely rajoittaa tehokkaasti harjoitusalueen aiheuttamaa melua. Maakuntakaavan tehtävän ja luonteen mukaisesti aluevarausmerkinnöillä osoitetaan yleispiirteisesti pääasiallinen maankäyttöluokka. Pääkäyttötarkoituksen mukaisen toiminnan tarkempi suunnittelu kuuluu yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja on toiminnanharjoittajan vastuulla. 5. Jokamiehenoikeudet tulee säilyttää alueella silloin, kun siellä ei ole vaarallista ammuntaa. Alue on nimetty 1980-luvulla Kemijärven kaupungin virkistysalueeksi ja sen myötä alueelle on rakennettu kymmeniä kesämökkejä, ihmisillä tulee olla oikeus liikkua siellä. 6. Puolustusvoimien alueen laajentamiselle nykyisen ampumaalueen itäpuolelle, yksityisten maanomistajien alueelle, ei ole järkeviä perusteita. Nykyinen ampuma-alue on erittäin laaja. Jos aluetta on välttämätöntä laajentaa, tulee se tapahtua ensisijaisesti Maakuntakaavalla ei vaikuteta jokamiehenoikeuksiin. Rovajärven kehittämistyöryhmän loppuraportti julkaisun mukaan lakiin perustuva jokamiehen oikeuksin tapahtuva toiminta, vapaa metsästysoikeus, kalastus ja tähän liittyvä kalavesien vuokraustoiminta ovat edelleenkin sallittuja, koska alue ei ole erikseen määritelty sotilasalue, rajavyöhyke tai muu erityislainsäädännöllä jokamiehenoikeuksia tai muita lakeihin perustuvia oikeuksia rajoittava alue. Maakuntakaavassa on osoitettu Javarusjärven länsipuolen laajennus osa-aluemerkinnällä puolustusvoimien harjoitusalue (eah). Alueen päämaankäyttötarkoitus on maa- ja

153 60 valtion jo omistamille maille. Rovajärven harjoitusalue on läntisen Euroopan suurin yhtenäinen sotaharjoitusalue. Muu Eurooppa harjoittelee vastaavia ammuntoja kymmeniä kertoja pienemmillä alueilla. metsätalousvaltainen alue (M 4514) ja alue on yksityisessä omistuksessa. Laajennus on tarpeellinen ainoastaan varoalueeksi. Maakuntakaavassa on osoitettu ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) laajennus (Köngäsvuoman alue) Javaruksentiehen asti. Alue on yhtä kiinteistöä lukuun ottamatta valtion omistuksessa. Pyhä-Kallion paliskunta, Esa Oinas Pyhä-Kallion paliskunta kiinnittää huomiota nähtävillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa kahteen paliskunnan kannalta merkittävään merkintään. 1. Rovajärven ampuma-alueen laajennus. Pyhä-Kallion paliskunta on jo aikaisemmin kaavaehdotuksen eri vaiheissa ilmaissut kielteisen kantansa ampuma-alueen laajentamiseen. Paliskunnan kanta ei ole muuttunut. Ampuma-alueen laajentaminen Javaruksen ja Pyhä-Luoston kansallipuiston suuntaan sijoittuu paliskunnan tärkeimmälle kesälaidunalueelle, jonne porot siirtyvät kesäisin paitsi ruoan myös ampuma-alueen aiheuttaman häiriön takia. Laajennuksen toteutuminen merkitsisi porojen ahtautumista entistä pienemmälle alueelle paliskunnan pohjoisosaan. Tämä aiheuttaisi laidunten kulumista, häiritsisi laidunkiertoa ja vaikeuttaisi porotöitä. Paliskunta ja Puolustusvoimat ovat äskettäin tehneet 10 vuoden sopimuksen koskien ampuma-alueesta aiheutuvien haittojen ja menetysten korvaamista. Sopimus koskee nykyistä ampuma-aluetta. Paliskunnan näkemyksen mukaan alueen laajentaminen merkitsisi uusia sopimusneuvotteluja kesken sopimuskauden. 2. Rautatielinjaukset Sodankylän suuntaan. Maakuntakaavassa esitetään kahta ratalinjausta Sodankylään. Pyhä- Kallion paliskunnan kannalta parempi vaihtoehto on linjaus suoraan Rovaniemeltä Sodankylään 4-tietä mukaellen. Linjaus Kemijärveltä Pelkosenniemen kautta Sodankylään on paliskunnan kannalta huono vaihtoehto. Tämä linjaus, joka seurailee väljästi Kemijokea ja Kitistä, katkaisee porojen luonnollisen kulkureitin keskikairasta alkutalven laidunalueille jokivarsiin. Tämä vaikeuttaisi porotöitä ja aiheuttaisi junaliikenteestä johtuvia porokolareita. Radan aitaaminen aiheuttaisi puolestaan merkittävän laidunalueen menetyksen paliskunnalle radan ja jokivarsien välissä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaavan puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueen (EAH 2900) merkintään liittyy suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Lisäksi koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Vaihtoehtoisia pääratalinjauksia koskee suunnittelumääräys: Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset.

154 61 Pelkosenniemen vesihuolto-osuuskunta Mielipide Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Kupittajan harjussa sijaitsevan vedenottamon pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Merkittävät liikenneyhteyksien lisäämiset, esim. raideliikenne, tulisi sijoittaa riittävän kauas vedenottamosta etelään päin. Kemijoen pääuoman muutokset aiheuttavat alueen maaperään ja sen pintavesiolosuhteisiin suuria muutoksia. Muutoksen vaikutukset Kupittajan pohjaveden virtaukseen tulisi huomioida erityisesti. Kaavamerkinällä on turvattava mahdollisuus uusien pohjavedenottamojen paikkojen tutkimiseen ja käyttöönottoon ns. Vuotoksen alueella, mikäli allasvaihtoehto ei tule hyväksytyksi. Alueella on runsaasti arvokkaita pienvesiä, latvapurojen lisäksi myös mm. lähteitä ja suppalampia. Vaikka tällä hetkellä ei ole kattavaa tutkittua tietoa alueen pohjavesivarannoista, niitä lienee on alueella runsaasti. Kupittajan harjun alue on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu, määrä tai käyttökelpoisuus vedenhankintaan eivät niiden vaikutuksesta heikkene. Maakuntakaavassa osoitettu vaihtoehtoinen rautatieyhteys sijoittuu etäälle Kupittajan vedenottamosta vt 5:n länsipuolelle. Maakuntakaavan taustaselvitykseksi laaditun Natura-alueita koskevan selvityksen mukaan altaan toteuttamisella ei ole välittömiä vaikutuksia nykyiseen vedenhankintaan. Lähimmän vedenhankintakäytössä olevan pohjavesialueen, Kupittajan, ja altaan välissä on Kemijoki, eikä altaan rakentaminen vaikuta Kupittajan alueen vesitalouteen. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään Naturasta poikkeamiseen liittyviä korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus ja tarkastellaan alueen maankäyttöä uudelleen. Maankäyttöluokka alueella mav on maakuntakaavan estämättä voitava rakentaa usean kiinteistön pienpuhdistamoja jätevedelle. Maakuntakaavassa osa-aluemerkinnällä esitetyt kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeät alueet tai kohteet (mav) eivät estä pienpuhdistamojen rakentamista. Vapo Oy Vapo Oy muistuttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksen ja tämän valmisteluaineiston osalta seuraavaa: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen ja sen taustaselvitysaineistoon tehdyissä päivityksissä on otettu huomioon Vapo Oy:n luonnosvaiheeseen antamat kommentit ja muutosehdotukset vain joiltain osin. Positiivisena asiana näemme se, että kaavaan on lisätty joitain Vapon aiemmassa lausunnossa ehdottamia uusia potentiaalisia turvetuotantoalueita. Tämän lisäksi kaavan tausta-aineiston turvetuotantoa koskevat pinta-alatiedot ovat esitetty aiempaa yksityiskohtaisemmin ja selkeämmin. Sen sijaan turvetuotantoelinkeinoa selkeästi haittaavia tekijöitä ovat potentiaalisten tuotantoalueiden

155 62 merkittävä vähentäminen kaavan luonnosvaiheeseen nähden sekä soiden luonnontilaisuusluokituksen Ja vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä tapahtuneet virheellisyydet. Turvetuotantoalueet maakuntakaavassa Maakuntakaavaa varten laaditussa Geologiset taustaselvityksetaineistossa on esitetty, että uusia potentiaalisia turvetuotantoalueita on kaavoitettu noin 3500 ha. Yhdessä toiminnassa olevien ja tuotantoon valmisteltujen soiden kanssa turvetuotannon kaavavarausmerkintöjen pinta-alaksi muodostuu noin 9500 ha. Tulevaisuuden pinta-alatarvetta on arvioitu mm. alueen suurimmille energia- ja lämpölaitoksille toteutetun kyselyn avulla. Vastausten perusteella vuotuinen pinta-ala tarve on reilu 1000 ha. Vapo Oy toteaa, että turvetuotannon tulevaisuuden tarvearvioinnissa ei pidä nojautua pelkästään tietoon voimaloiden nykyisistä turpeen käyttömääristä. Vaikka tämän hetkisillä turvetuotantoalueilla voitaisiinkin kattaa maakunnan turveraaka-aineen tarve, voi muutokset tulevaisuudessa tapahtua hyvinkin nopealla aikataululla. Turpeen riittävyydessä on lisäksi huomioitava uusien tuotantoalueiden sijoittumien voimalaitosten suhteen. Liian pitkät välimatkat potentiaalisten tuotantoalueiden ja voimalaitosten välillä voi haitata merkittävästi alueiden tuotantoon saattamisen edellytyksiä. Pelkkään tarvearvioon nojautumisen ohella kaavoituksessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota siihen, että uusista potentiaalisista turvetuotantovarauksista todennäköisesti ainoastaan osa lopulta päätyy kaavassa esitettyyn maankäyttömuotoon. Kaavavarausten tuotantoon saattamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. maanomistus, maanhankinta ja turvetuotannon ympäristölupaprosessit, jotka voivat vähentää kaavaalueiden tuotantoon saamisen toteumaa jopa 80 %:lla. Turvetuotantoalueiden osoittaminen kaavassa perustuu 2000-luvulla toteutuneeseen turpeenkäyttömäärään, jonka perusteella on arvioitu uusien turvetuotantoalueiden osoittamistarve maakuntakaavassa. Turpeentuotantoalan tarve on määritelty Flyktmanin tutkimusselostuksen (2005) sekä turpeentuottajilta työn yhteydessä tehtyjen kyselyjen perusteella huomioiden myös arvion vuotuisesta tuotantoalan poistumasta. Maakuntakaavassa on osoitettu yli 50 hehtaarin kokoiset, laajat turvetuotantoon soveltuvat alueet, joista on ollut riittävä tieto turvepotentiaalista sekä ympäristöllisestä soveltuvuudesta. Turvetuotantoon voidaan tarvittavien menettelyjen kautta ottaa myös muita kuin maakuntakaavassa erikseen turvetuotantoon osoitettuja alueita. Taustaselvityksessä suoalueen luonnontilaisuusluokka on ollut yksi kriteeri arvioitaessa alueen soveltuvuutta turvetuotantoon. Keskeisiä kriteerejä luonnontilaisuuden ohella ovat myös suoalueen sijainti suhteessa valuma-alueisiin, vesistöihin, asutukseen sekä suojelualueisiin. Lisäksi tarkastelussa on kiinnitetty huomioita suon merkitykseen luontaistalouden ja virkistyksen kannalta. Syy useiden soiden pois jättämiseen on asutuksen, suojelualueen tai herkän vesistön läheisyys. Turvetuotantoa koskevaa taustaselvitystä (Sito 2014) täydennettiin vuonna 2015 maakuntakaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta. Turvekerrosominaisuuksien, turveteknisten seikkojen ja sijainnin lisäksi hyvin oleellisia tekijöitä soiden potentiaalisuudessa turvetuotantoon, käsittäen sekä energia- että ympäristöturpeet, ovat suon luonnontilaisuus ja valuma-alueen herkkyys. Näihin asioihin saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä kiinnitettiin varsin paljon huomiota, ja näitä käsiteltiin tarkemmin lisäselvityksessä. Kaavaprosessissa käytyjen neuvottelujen perusteella päätettiin poistaa geologisessa taustaselvityksessä esitetyistä turvetuotantoon potentiaalisista soista sellaiset, jotka ovat Ounasjoen ja Simojoen valuma-alueilla, koska nämä ovat Natura-jokia. Myös Ounasjokeen päätyvien Perttausjoen ja Meltausjoen valuma-alueella olevat suot katsottiin tarpeelliseksi poistaa. Lisäksi muutama Natura-suon läheisyydessä oleva suoalue poistettiin varovaisuusperiaatteen takia.

156 63 Edellä esitetyt kokonaispinta-alaan liittyvät kommentit huomioiden Vapo Oy toteaa, että uuden potentiaalisen turvetuotannon pinta-alan tulisi maakunnassa vastata suuruusluokaltaan kaavaluonnoksessa esitettyä ja Vapon edellisen lausunnon mukaista suositusta n hehtaaria. Uusia potentiaalisia alueita tulee kaavoittaa joko meneillään olevan tai seuraavan maakuntakaavaan tehtävän päivityksen yhteydessä. Turvetuotannon sijoittaminen ja luonnontilaisuusluokitus Nyt laadittavana oleva Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava käsittää vain osan Lapin maakunnasta (7 kuntaa). Tuotannossa olevia turvesoita on osoitettu ha ja potentiaalisia alueita on osoitettu ha. Länsi-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu tuotannossa olevia soita hehtaaria ja potentiaalisia alueita hehtaaria. Rovaniemen ja Itä-Lapin sekä Länsi-Lapin maakuntakaavoissa osoitetaan näin ollen yhteensä hehtaaria tuotannossa olevia turvesoita ja hehtaaria potentiaalisia alueita. Tulevissa Pohjois- ja Tunturi-Lapin maakuntakaavoissa tullaan tarkastelemaan näiden maakuntakaava-alueiden turvetuotantopotentiaalia. Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden sijoittamisessa on teknisen käyttökelpoisuuden lisäksi otettu huomioon myös suoluonnon monimuotoisuus ja erityisesti soiden luonnontilaisuusluokka. Merkittävässä osassa kaavaehdotuksesta poistetuista potentiaalisista turvetuotantoalueista on poisjättämisen perusteena ollut alueen luonnontilaisuus. Geologiset luonnonvarat- taustaselvityksen mukaisesti maakuntakaavaan selvitettävien soiden luonnontilaisuusluokitus pohjautuu sekä Geologian tutkimuskeskuksen luokitusaineistoon että kaavoituskonsultin tekemään luokitukseen. Selvityksessä on esitetty, että GTK:n suoaltaalle määrittämä "keskimääräinen" suoluokka on jaettu edelleen pienempiin osaluokkiin - samankin suoaltaan sisällä. Vapo Oy toteaa, että edellä esitetty soiden luonnontilaisuusluokkien jako pienempiin osiin on menettelynä virheellinen, eikä vastaa Valtioneuvoston periaatepäätöksen (Soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta) liitteen 1 mukaista soiden luonnontilaisuusluokitusta. Taustaraportissa todettu lause luonnontilaisuusluokituksen arvo on eräänlainen sovellettu keskiarvo koko suolle tarkoittaa raportissa sitä, että suoalue voi sisältää useaan eri luonnontilaisuusluokkaan kuuluvia suon osia. Kuten GTK lausunnossaan toteaa, soiden luonnontilaisuusluokitus perustuu kuitenkin suoalueen kokonaisarvioon luonnontilaisuudesta. Kaavan taustaselvityksiä laadittaessa kansallinen suo- ja turvemaastrategia sekä valtioneuvoston periaatepäätös ovat olleet käytössä. Suon luonnontilaisuusluokituksen periaatteena on kuvata suoaltaan ojituspainetta luokitusasteikolla 0-5, josta 0 on täysin ojitettu ja 5 ojittamaton. Suoallas käsitetään hydrologisena kokonaisuutena, joka rajautuu yleisimmin kivennäismaan reunaan. Allasmaisen kokonaisuuden voi rajata myös esim. suurempi tielinja, vesistö tai kaksi allasta yhdistävä ohuempi lahdeke. Maakuntakaavaan laaditussa soiden luonnontilaisuusluokituksessa "suoallasperiaatteen" mukainen luokka on kuitenkin jaettu edelleen pienempiin osaluokkiin erillisten ojitusalueiden ja ojittamattomien osien mukaisesti. Malli ei vastaa alkuperäisen luonnontilaisuusluokituksen mukaista menettelyä, eikä sitä näin ollen voida käyttää myöskään maakuntakaavoituksessa. Vapo Oy vaatii, että kaavassa ja sen tausta-aineistoissa tulee käyttää ainoastaan Geologian tutkimuskeskuksen laatimaa soiden luonnontilaisuusluokitusta. Kaavasta poistettujen soiden osalta luonnontilaisuusluokka tulee asettaa niin ikään nähtäväksi, sillä juuri suon luonnontilaisuus on muodostunut monen kaavasta poistetun kohteen poisjättämisen perusteeksi.

157 64 Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden kaavoittamisessa Rovaniemen ja Itä- Lapin alueelle tulee noudattaa ennen kaikkea luokituksen soveltamiselle asetettua lainsäädäntöä ja periaatteita. YSL (527/2014) mukaan turvetuotanto voidaan 13 estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. YSA 44 mukaan merkittävästi muuttuneella suolla tarkoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyn luonnontilaisuusluokituksen 0-2 luokan suoaltaita. Edelleen valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) liitteen 1 mukaan luonnontilaisuusasteikon mukaisessa luokituksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ovat luokkiin 0-2 kuuluvat suot. Luonnontilaisuusluokan 3 suoaltaille voidaan osoittaa myös turvetuotantoa, mikäli suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella alhainen. Rovaniemen ja Itä-Lapin geologiset suot käsittävät jopa lähes 25 % alueen maapintaalasta. Rovaniemen ja Ranuan alueen soiden ojituspaine sijoittuu välille % ja Itä-Lapin soiden ojituspaine välille %. Koko kaava-alueen ojituspainetta voidaan näin ollen pitää erittäin alhaisena suhteessa maan eteläosaan, jossa soiden ojituspaine on tyypillisesti yli 75 %. Eriasteisesti suojeltujen soiden osuus kaavaalueella käsittää yhteensä lähes hehtaaria. Mittavien suoresurssien, alhaisen ojituspaineen ja merkittävän soidensuojelupinta-alan vuoksi todetaan, että Rovaniemen ja Itä-Lapin alueella turvetuotantoa voidaan lainsäädännön mukaisesti osoittaa luonnontilaisuusluokkien 0-2 lisäksi myös luokan 3 suoaltaille. Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden osuus maakunnan geologisesta suopinta-alasta jää joka tapauksessa n. 1-2 %:iin, jolloin turvetuotanto ei muodosta uhkaa alueen suoluonnon monimuotoisuuden säilymiselle vaikka tuotantoon varattaisiinkin osin ojittamattomia suoalueita. Vesistökuormituksen arviointi Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden vesistöön kohdistuvassa kuormitusarvioinnissa on nojauduttu Pohjois-Suomen pintavalutuskentällisten tuotantosoiden vuosien tulosten perusteella laskettuihin ominaisuuskuormituslukuihin (Pöyry Finland Oy 2013) sekä mahdollisten turvetuotantoalueiden pinta-aloihin. Selvityksen mukaisesti ominaiskuormituslukuina ja kuormituslaskennassa on käytetty ainoastaan sulan maan aikaisella pintavalutuskentällä varustettujen tuotantosoiden kuormituslukuja. Nykyaikaisen ympäristölupakäytännön mukaisesti kuitenkin kaikki uudet turvetuotantoalueet tulee varustaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisilla vesienkäsittelyrakenteilla, joita tällä hetkellä ovat ympärivuotinen pintavalutus tai ympärivuotinen kemikalointi. Edellä esitettyyn oikeuskäytäntöön nojautuen todetaankin, että vesistövaikutusarvioinnissa käytetty kuormituslaskentamalli on tehty virheellisesti ja tahallisesti vääristäen turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta liian suureksi. Näin ollen vesistövaikutusarviointi tulee tehdä uudelleen, käyttäen laskennassa ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuvia ominaiskuormituslukuja. Päivitettyjen Voimassa oleva maakuntakaava vaikuttaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiin YSL 12 :n kautta lähinnä silloin, kun suolle on osoitettu muu käyttötarkoitus kuin turpeenotto. Maakuntakaava ei ole esteenä turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan myöntämiselle, mikäli tuotanto sijoittuu alueelle, jolle maakuntakaavassa ei ole osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) tai metsätalousja poronhoitovaltaisen alueen (M-1) lisäksi mitään erityistä käyttötarkoitusta eikä alueen ympäristöön ole kaavassa osoitettu mitään sellaista alueiden käyttöä, jonka toteuttaminen saattaisi turvetuotannon takia vaikeutua. Turvetuotanto voi siis sijoittua muillekin kuin maakuntakaavassa ko. toimintaan varatuille alueille, mikäli hanke ei ole maakuntakaavan vastainen tai vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa tuotannossa olevia turvesoita on osoitettu ha ja potentiaalisia alueita on osoitettu ha. Osoitetut alueet riittävät tuottamaan turvetta riittävästi Rovaniemen ja Itä-Lapin tarpeita varten vähintään vuoteen 2040 asti. Vesistökuormituslaskenta on tehty varovaisuusperiaatteella tiedostaen, että laskelmat aiheuttavat todennäköisesti suurempia pitoisuuslisäyksiä kuin todellisuudessa. Tämä on esitetty selvityksessä. Varovaisuusperiaatteen käyttämistä tässä puoltaa lisäksi se, että selvityksessä on esitetty ainoastaan tuotantovaiheen kuormitus. Pintavalutusmenetelmää käyttäen tuotantovaiheen kuormitus on pienempää kuin kuntoonpanovaiheessa. Soita ei ole jätetty pois potentiaalisista turvesoista vesistökuormituslaskennan ja vaikutusarvioinnin perusteella, vaan poisjättäminen oli tehty muista syistä jo ennen vesistövaikutusarviota. Vesistökuormituslaskelmia ei ole tehty yksittäiselle potentiaaliselle turvetuotantoalueelle, vaan usean tällaisen alueen muodostamalle kokonaisuudelle.

158 65 kuormituslaskentojen tulosten perusteella tulee arvioida myös vesistökuormitusriskin vuoksi poisjätettyjen soiden tilannetta uudelleen. Lopuksi Vapo Oy toteaa, että Rovaniemen- ja Itä-Lapin maakuntakaavan ehdotuksessa on vielä muistutuksessa esitettyjä puutteita ja epäkohtia, jotka täytyy korjata kaavoitustyön viimeisessä vaiheessa. Eri maankäyttömuodot huomioivalla ja asianmukaiseen selvitysaineistoon pohjautuvalla kaavoitustyöllä saavutetaan kaavan toimivuuden kannalta paras mahdollinen lopputulos. Samalla Vapo Oy ilmoittaa osaltaan mielenkiinnon maakuntakaavan loppuun vientiin kuin tulevien kaavahankkeiden suunnittelutyöhön. Vesistökuormituslaskelmia ja -vaikutusarvioita tarkennetaan turvetuotantoalueen ympäristölupavaiheessa. Turvetuotantoon voidaan tarvittavien menettelyjen kautta ottaa myös muita kuin maakuntakaavassa erikseen turvetuotantoon osoitettuja alueita. Voimassa oleva maakuntakaava vaikuttaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiin YSL 12 :n kautta lähinnä silloin, kun suolle on osoitettu muu käyttötarkoitus kuin turpeenotto. Maakuntakaava ei ole esteenä turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan myöntämiselle, mikäli tuotanto sijoittuu alueelle, jolle maakuntakaavassa ei ole osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) tai metsätalousja poronhoitovaltaisen alueen (M-1) lisäksi mitään erityistä käyttötarkoitusta eikä alueen ympäristöön ole kaavassa osoitettu mitään sellaista alueiden käyttöä, jonka toteuttaminen saattaisi turvetuotannon takia vaikeutua. Turvetuotanto voi siis sijoittua muillekin kuin maakuntakaavassa ko. toimintaan varatuille alueille, mikäli hanke ei ole maakuntakaavan vastainen tai vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Suomu-rinteet Oy, Kari Tirkkonen Itä-Lapin maakuntakaava Suomu-Rinteet Oy on Kemijärvellä Suomun alueen hissi-, rinne- ja safaritoiminnasta vastaava yritys. Nyt vireillä olevan Itä-Lapin maakuntakaavaan ei ole huomioitu yrityksen matkailijoille järjestämiä palveluita Suomun ydin alueen ulkopuolella. Jos niitä ei huomioida matkailullisesti tärkeänä alueena, on vaara että sinne sijoittuu normaalin kaavoituksen kautta teollisuutta joka pilaa alueen matkailuyritysten mahdollisuudet jatkaa liiketoiminnan harjoittamista alueella. Alue on matkailullisesti tärkeä ja mm. Sallan kunta on tehnyt sinne retkeilyreittejä. Suomutunturin ydinalue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM 1420). Suomutunturin alue kuuluu myös matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401). Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä. Seuraavat alueet ja niiden ympäristö tulee merkitä maakuntakaavaan matkailullisesti tärkeänä alueena. Liitteenä kartta, jossa alue merkitty punaisella viivalla. Vilmavaaran alue ja sen ympäristö on muodostunut tärkeäksi safari alueeksi etenkin yöllisten revontulisafarien pitopaikkana. Suomun edellinen yrittäjä jopa omisti maa-alueita sieltä tarkoituksenaan lisätä toimintaa tällä luonnonkauniilla alueella. Kuva1 Laajennetaan yleispiirteisesti kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettua matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv 8401). Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv 8401) kattamaan Vilmavaaran alue.

159 66 Riutukan uittotukikohta sijaitsee Raakunjoen varrella. Raakunjoki kuuluu Kemijoen vesistöön, jonka uittoväylien yhteispituus on suurimmillaan ollut lähes 4000 km. Riutukan savotta- ja uittotukikohdan rakennuksia ja uittoränniä on entistetty vuosina , ja se on kunnostettu palvelemaan poromiehiä ja muita paikallisia sekä alueella liikkuvia matkailijoita. Suomu-Rinteet Oy kuljettaa syksyisin ruskaretkiryhmiä Riutukkaan. Riutukan uittotukikohta on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde (ma 5935). Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv 8401) kattamaan Riutukan uittotukikohdan alueen. Suomunjärven seitakivet on muinainen uhripaikka jossa uhrattiin metsän ja veden jumalille. Suomu-Rinteet Oy kuljettaa syksyisin ruskaretkiryhmiä käymään ihastelemassa paikkaa. Kallioportin jylhä jokikanjoni on matkailullisesti merkittävä paikka jossa käydään keväällä matkailijaryhmien kanssa. Vieressä Portin alueella on myös poron erottelu aitauksia jotka ovat toiminnassa joka syksy. Toivon että muutatte käsitystänne alueen tärkeydestä ja muutatte sen matkailulle tärkeäksi alueeksi. Muistutus (yksityiset) Laajennetaan matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv 8401) kattamaan Suomujärven ja Kallioportin jokikanjonin alueet. Maakuntakaavassa on osoitettu paliskunnilta saadun tiedon perusteella tärkeimmät erotusaidat merkinnällä poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue/kohde/aita (ph). Portin alueella sijaitseva Sinnamovaaran erotusaita on osoitettu merkinnällä (ph 5739). Laajennetaan yleispiirteisesti kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettua matkailun vetovoima-aluetta, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv 8401). Täydennetään kaavaselostusta ja aluekuvauksia. Esitys vastineeksi Irma Karvonen-Autto Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa Ounasvaaran merkitys on huomiotava maisemakuvaltaan arvokkaana kokonaisuutena ja että Ounasvaara kokonaisuutenaan on säilytettävä maakunnallisesti arvokkaana maisemanähtävyytenä. Ounasvaaran nimeäminen arvokkaaksi maisema-alueeksi tukee esimerkiksi Rovaniemen matkailua vetovoimaisena erämaapuistona kaupungin välittömässä läheisyydessä. Toisin sanoen valmisteilla olevassa maakuntakaavassa Ounasvaara on säilytettävä ja merkittävä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Meneillään on myös valtakunnallisesti arvokkaiden maisemanähtävyyksien inventointi, johon ympäristöministeriölle ehdottanut sisällytettäväksi Ounasvaaraa. Merkintä erityisesti maakuntakaavassa on tärkeää, koska se ohjaa yleiskaavaa (ja sen myötä asemakaavaa), jossa kaupungin päättäjät ovat uhraamassa Ounasvaaraa matkailurakentamiselle. Rovaniemen kaupunginhallitus on esittänyt maisemainventoinnista antamassaan lausunnossa, että Ounasvaaran osalta lausuttavana olleessa maisema-alueselvityksessä todetaan, että vain lakialue ja ylärinteet muodostavat maisemakuvaltaan arvokkaan kokonaisuuden. Ounasvaara voitaisiin jättää kokonaan pois inventointiluettelosta. Vähintään aluerajausta tulisi merkittävästi supistaa niin, että siitä jätetään pois kaikki matkailuun, urheiluun ja asumiseen liittyvät alueet. Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman lausunnon mukaan maakuntakaavaluonnoksessa esitetty Ounasvaaraa koskeva maisema aluerajaus on vastoin kaupunginhallituksen kantaa ( 322).

160 67 Maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole hyväksytty valtioneuvostossa. Ounasvaaran kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde -merkintä poistettiin maakuntakaavasta Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman ( ) lausunnon perusteella. Ounasvaara on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueena (V 811). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen virkistys-, maisema- ja luontoarvot huomioon ottava metsätalous on sallittua. Alueella on sallittua vain urheilua, virkistäytymistä ja alkutuotannon elinkeinoja palveleva rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaaminen Ounasvaaran ja Ounasvaaran alaosa on osoitettu myös matkailupalvelujen kohteena (RM 1430). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin niitä hyödyntäen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa matkailu-, virkistys- ja urheilupalvelujen lisäksi vapaa-ajan ja pysyvää asutusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pääosin tukeuduttava rakennettuun ympäristöön siten, että alueen luonnonympäristö- ja maisemaarvoja vaalitaan sekä virkistyksen ja ulkoilun tarpeet turvataan. Suunnittelumääräykset ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa voidaan ottaa huomioon Ounasvaaran luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöarvot. Mari Ekman, Seija Keskitalo-Foley, Mervi Löfgren, Pentti Stenbäck Asia: Muistutus ehdotuksesta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaksi Muistutuksemme kohdistuu Ounasvaaran alueeseen: 1) Maakuntakaavaehdotukseen on lisättävä merkintä Ounasvaarasta maakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena. Ounasvaara on inventoitu vähintään maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi, ja sitä koskeva kaavamerkintä sisältyi maakuntakaavaluonnokseen. Merkintä on poistettu kaavaehdotuksesta Rovaniemen kaupungin vaatimuksesta ilman asiallisia perusteluja. Kaavaselostuksen mukaan Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä otetaan huomioon arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä rakennetun ympäristön laatu. (s. 106.) Kaavaselostuksen taustaselvityksiin kuuluvassa maisema- ja luontoympäristö -selvityksessä on kirjattu kohdassa 1a Kemijoen ja Ounasjoen varren kulttuurimaisemat Huomioitavat piirteet: Ounasvaara Rovaniemen maiseman maamerkkinä sekä Kehittämismahdollisuudet: Ounasvaara Rovaniemen maiseman maamerkkinä sekä maakunnallisena maisemanähtävyytenä. (s.102) Rovaniemen kaupunginhallitus on esittänyt maisemainventoinnista antamassaan lausunnossa, että Ounasvaaran osalta lausuttavana olleessa maisema-alueselvityksessä todetaan, että vain lakialue ja ylärinteet muodostavat maisemakuvaltaan arvokkaan kokonaisuuden. Ounasvaara voitaisiin jättää kokonaan pois inventointiluettelosta. Vähintään aluerajausta tulisi merkittävästi supistaa niin, että siitä jätetään pois kaikki matkailuun, urheiluun ja asumiseen liittyvät alueet. Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman lausunnon mukaan maakuntakaavaluonnoksessa esitetty Ounasvaaraa koskeva maisema aluerajaus on

161 68 Etelä- ja Keski-Lapin kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet - inventoinnissa Rovaniemen kaupungin ulkopuoliset tehtäväänsä laajalla perspektiivillä perehtyneet ja ymmärtäneet inventoijat ovat esityksessään sisäistäneet näiden asioiden arvon paikkakuntien tulevaisuudelle ja nähneet Ounasvaaran arvon: Perustelu: Ounasvaaralla yhdistyy luonnon, matkailun ja virkistyskäytön maisema kaupunkiympäristöön poikkeuksellisen hienolla tavalla. Lakialue ja ylärinteet muinaisrantoineen ovat maisemakuvaltaan arvokkaat, keskirinteet käytön kannalta arvokkaat ja alarinteet luonnon kannalta arvokkaat. Alue on säilyttänyt maisemalliset arvonsa voimakkaasta maankäytöstä, rakentamisesta ja maankorotustöistä huolimatta. (s. 72) vastoin kaupunginhallituksen kantaa ( 322). Maisema-alueiden päivitysinventointia ei ole hyväksytty valtioneuvostossa. Ounasvaaran ja Auttin kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde - merkinnät poistettiin maakuntakaavasta Rovaniemen kaupungin valmisteluvaiheessa antaman ( ) lausunnon perusteella. Nämä määritykset ovat ristiriidassa esitetyn maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Korouoma, Ounasvaara ja Autti on arvioitu maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Ne olivat mukana kaavaluonnoksen kulttuuriympäristökohde-listassa. Kaavaselostuksen liitteiden (s. 314) mukaan Lapin ELY-keskus on sittemmin kiinnittänyt huomiota Korouoman, Auttin ja Ounasvaaran puuttumiseen maakunnallisesti arvokkaina maisemakohteina Korouomaa koskien maakuntakaavaluonnoksessa oli tekninen virhe (kirjaintunnus ja numero puuttuivat). Maakuntakaavaehdotuksessa Korouoma on osoitettu kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde -merkinnällä. ELY-keskus Maakuntakaavakartalle on ma- ja mav -merkinnöillä osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä kulttuuriympäristöt. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueiden merkinnöissä on puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia ainakin Korouoman, Ounasvaaran ja Auttin kohteiden osalla. Vastaus: Tarkistetaan maisema-aluerajaukset vuoden 1995 inventointien mukaisiksi. Korouoma, Ounasvaara ja Autti olivat mukana arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa, mutta eivät ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaavaehdotuksen asiakirjoissa ei ole kaupungin lausuntoa kaavaluonnoksesta. Rovaniemi on maisema-alueinventoinnin tuloksista lausuessaan vaatinut Ounasvaaran poistamista luettelosta sillä perusteella, että maisemakuva muuttuu ja siksi maisemakuvalliset arvot ovat varausperusteena kyseenalaisia. Kaupungin esittämä perustelu tarkoittaa sitä, että maisema-alueiden käsittely olisi kokonaisuudessaan tarkoitustaan vastaamaton. Ainakaan sillä perusteella Ounasvaaran maisema-aluemerkintää ei voi poistaa maakuntakaavasta. Vastauksena ELY-keskukselle Lapin liiton toimisto on ilmoittanut tarkistavansa maisema-aluerajaukset vuoden 1995 inventointien mukaisiksi eikä maakuntakaavaehdotuksen liitteenä olevan maisemainventoinnin mukaisesti. Epäjohdonmukaisuutta lisää se, että muita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on merkitty maakuntakaavaehdotukseen. Ounasvaaran, Auttin ja Korouoman poistaminen maakuntakaavasta on siten tapahtunut maakuntahallituksen poliittisella päätöksellä, jonka mahdolliset perustelut eivät käy ilmi asiakirjoista. Hallintolain 45, joka koskee myös maakunnan liittoa, edellyttää viranomaista perustelemaan päätöksensä. Kaavaehdotus on täten ristiriidassa maakunnallisen maisemaalueinventoinnin tulosten, kaavaselostuksen sekä maisema- ja luontoympäristö -selvityksen kanssa eikä siten täytä maakuntakaavalle asetettavia vaatimuksia. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan internet-sivuilla on esitetty valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet ( y/get_file?folderid= &name=dlfe pdf) (s. 17 alkaen). Sekä Rovaniemen kaupungin lausunto että siihen annettu perusteltu vastine löytyy edellä mainitusta linkistä. Ympäristöministeriön lausunnon ( ) mukaan valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet on syytä merkitä kaavaan voimassa olevan vuoden 1995 inventoinnin mukaisena rajauksena. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan toisessa viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön edustaja totesi, että valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset alueet, sillä odotettavissa on, että uuden inventoinnin rajauksiin tulee vielä muutoksia. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osoittamisesta maakuntakaavassa päätetään kaavaprosessissa.

162 69 2) Kaavaluonnoksesta puuttuvat Ounasvaaralla olevat luokaavamerkinnät. MRL 29 Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. MRL 30 Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Kaikki suunnittelumääräykset ja -rajaukset tulee kirjata kaavakarttaan kuten oppaat ja laki ohjeistavat: Merkintää on myös tarkoituksenmukaista käyttää silloin, kun luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeällä alueella on useita käyttötarkoituksia. (Opas 10: maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset, s. 54.) Ounasvaaran yleiskaavan inventoinneissa on todettu vaaralla monia arvokkaita luontokohteita, joista suurin osa sisältyy kaupungin hyväksymään, mutta valituksenalaiseen yleiskaavaan. Kysymyksessä olevat kohteet on syytä merkitä myös maakuntakaavaan, koska ainakin useimmilla niistä on maakunnallista merkitystä. Vaadimme, että Ounasvaara merkitään maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi ja että Ounasvaaran maakunnallisesti merkittävät luontokohteet lisätään maakuntakaavaan. Maakuntakaavaan liittyy erillisselvityksenä maisema- ja luonnonympäristöselvitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan esittämistarkkuus on määräytynyt alueen laajuuden, maakunnan oloista johtuvien erityisten tarpeiden ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden perusteella. Riippumatta siitä, että maakuntakaavassa ei ole luo -merkintää, näitä alueita voidaan osoittaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ounasvaara on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueena (V 811). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen virkistys-, maisema- ja luontoarvot huomioon ottava metsätalous on sallittua. Alueella on sallittua vain urheilua, virkistäytymistä ja alkutuotannon elinkeinoja palveleva rakentaminen sekä rakennusten peruskorjaaminen Ounasvaaralle on osoitettu myös matkailupalvelujen kohdemerkintä (RM 1430). Merkintäkohtaisen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin niitä hyödyntäen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa matkailu-, virkistys- ja urheilupalvelujen lisäksi vapaa-ajan ja pysyvää asutusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pääosin tukeuduttava rakennettuun ympäristöön siten, että alueen luonnonympäristö- ja maisemaarvoja vaalitaan sekä virkistyksen ja ulkoilun tarpeet turvataan. Suunnittelumääräykset ohjaavat yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa voidaan ottaa huomioon Ounasvaaran luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöarvot. Marja-Liisa Vartiainen Vastustan Hervan (Ranua) tuulivoimalahanketta. Tuulivoimalat on suunniteltu liian lähelle vakituista ja vapaa-ajan asutusta, sekä pilaa luonnon maiseman, kasvillisuuden ja eläinten pesimispaikat. Lisäksi alueen elinkeinot kärsisivät tuulivoimaloiden rakentamisesta ja paikallaolosta. Alueella harjoitetaan mm. porotaloutta, nautakarjan kasvatusta sekä matkailu/majoituspalveluita. Ranuan maine suosittuna eräretkeilykohteena menetetään, mikäli tuulivoimahanke toteutetaan. Matkailu menettää marjastajat, retkeilijät ja metsästäjät, sillä juuri tuo alue on suosituin kohde. Lähellä on myös Natura eli Varpusuon soidensuojelualue, virkistys-matkailualue Simojärvi, maaseutukylät, joissa kehitetään kylämatkailua ym. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012).

163 70 Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Leena Annikki Katajisto Hervan tuulivoima-aluetta koskeva varaus. Tuulivoima-alue tulee liian lähelle kotiamme. Olemme huolissamme melu haitasta ja muusta terveyteen liittyvistä asioista mitkä voivat lisääntyä, jos hanke toteutuu. Myös luonto arvot tulisi ottaa huomioon mielestämme. Liite: karttapiirros Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Tomi Romppainen Heippa, totesin viestissäni (joka sitten ilmeisesti jäi pois), että ei ole järkevää rakentaa valtavia tuulimyllyjä alueelle, joka ei sovellu kummoisesti ko. tarkoitukseen ja kun huomioidaan lähialueille kohdistuva haitta (asukkaat, maisemahaitta, luonto). Minimaalisen hyödyn (ehkä rakennuttaja havittelee tukiaisia) vuoksi ei kannata uhrata alueen asukkaiden hyvinvointia, eikä luontoarvoa (itsekin marjastan ja metsästän alueella). Mielestäni tuulivoimalalle ei tule antaa lupaa. Liite: karttapiirros Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus

164 71 edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Sanna Maria Vartiainen Vastustan Ranuan, Hervan tuulivoimahanketta. Alueella on mahtavat marjastus maat eikä niitä soisi tuhottavan tuulivoimaloiden tieltä.. Eikö tuulisempia paikkoja löytyisi jostakin jo valmiiksi runnellusta maastosta kaukana asutuksesta? Ranuan maine hillapitäjänä kärsii ja turistit kaikkoaa jos Hervaan rakennetaan 30 tuulivoimalaa. Liite: karttapiirros Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Markku Huovinen Vastustan Ranualle suunnitteilla olevaa tuulivoimahanketta, joka on suunniteltu Hervan - Kuukasjärven alueelle. Lähimmät myllyt tulisivat vain muutaman kilometrin päähän tilastamme. Ne eivät sovellu Ranuan erämaapitäjän imagoon ja ovat haitallisia käynnissä oleville maaseutumatkailuhankkeille. Myllyt alentavat merkittävästi kiinteistöjen arvoa alueella, myös meidän vasta hankkimaamme kiinteistön arvoa. Yleensäkin koko tuulivoimarakentaminen on täysin järjenvastaista valtavasta valtion tukipolitiikasta johtuen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien

165 72 voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Mirja-Annika Torvinen Suunnitteilla olevan tuulivoimala-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee asutusta, karjatiloja, soiden suojelualueita, kyläkeskuksia, rakennettuja kulttuurimaisemia, maaseutumatkailukohteita jne. Tuulivoimala-alueella (herva ja sen lähialueet) on hyvin laaja linnusto mm. Maakotkia, haukkoja. Liitteenä 26.8 otettu valokuva maakotkasta varpusuon reunalta noin 2,5km tuulivoimala-alueelta. Tuulivoimala on uhka lintujen ja eläinten elinolosuhteille, ihmisten elinkeinoille, Ranuan kehittymiselle ja Ranuan imagolle luonto- ja erämatkailukohteena. Liitetiedosto: kuva Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Tiina Tellervo Torvinen Hervan tuulivoima-alueen merkintä maakuntakaavaan. Vastustan tuulivoima-alueen merkintää Hervan alueelle. Perustelut: Ranua on profiloitunut luontomatkailukohteena ja eläinpuiston lisäksi tänne suunnistaa matkailijoita niin marjastamaan, metsästämään kuin kalastamaankin. Yksi varsin vahva alue metsästyksen kannalta on juuri tv-alueeksi ehdostuksessa osoitettu Herva. Sen linnusto on todella monipuolinen, ei vain riistalintuja vaan myös maakotkat, erilaiset haukat ja pöllöt asustavat alueella. Myös eläimistössä riittää monipuolisuutta ja alueella pesii myös saukko. Lähialueelle sijoittuvat karjatilat, perinnemaisemat ja soidensuojelualueet. Tuulivoiman toteuduttua se uhkaa suoraan alueen kehittymistä, mahdollisissa ongelmatilanteissa loppuvat elinkeinot ja kylämatkailu tyrehtyy täysin. Tuulivoima-alue on liian lähellä aktiivista elämää ja ihmisiä eikä se sovi alueelle. Liitteenä kuva eiliseltä 26.8 jolloin kotkanpoikaset pyydystivät hiiriä tv-alueeksi merkityn Hervan lähimaastossa (2 km). Liitetiedosto: kuva Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua.

166 73 Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Eira Kaisa Kähkönen Vastustan Ranuan Hervan tuulimyllyhanketta. Hervan RN:o tila on esiisieni asuttama tila, jonka omistaa nyt poikani. Siellä asuminen tullee tulevaisuudessa mahdottomaksi, jos ko. hanke toteutuu. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Rauno Lohi Esitän, että kaavasta poistetaan tuulivoiman käyttöalueeksi merkitty alue, joka lähtee Kuukasjärven läheltä jatkuen Hervaan. Perustelu: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt luettelo. Kuukasjärven ja Kuhan kylä ovat ainoita kyliä, jotka on merkitty valtakunnallisesti kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Rakennuslupaviranomaiset ovat rakennuslupia myöntäessään erityisesti vaalineet, että uudet rakennukset sopiva kulttuuriympäristöön. Näin on saatu säilytettyä Kuukasjärven ja Kuhan kylät historiallisena ympäristönä. Tähän ympäristöön ei sovi tuulivoimalat Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua.

167 74 Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Rauno Mikkola Moro Vastustan ehdottomasti tuulipuisto hanketta Ranuan simojärven/hervan suuntaan.olen käynyt siellä metsällä noin 20 vuotta ystävien kanssa,mikä kumma ettei parempia ja tuulisempia paikkoja löydy perämeren suunnalta?täällä voi vielä metsot sekä teeret olla kohtuu rauhassa vaikka hakkuitakin on jo aika tavalla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Marko Juhani Torvinen Ranuan Hervan alueelle on merkitty maakuntakaavaehdotukseen tuulivoima-alue. Vastustan tv-aluetta ja vetoan sen poistamiseen seuraaviin seikkoihin vedoten: - Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee asutusta, niin länsi- kuin itäpuolellakin. Alueen asukkaita ei ole kuultu asiassa aiemmin eikä mm. kunta ole käsitellyt kaavan aiempaa luonnosvaihetta mitenkään, ei ainakaan asukkaita informoiden. - Ojavaara - Kumpuvaara - Hervan alueella on 9 vakituista asuntoa, joissa myös kahdella on karjaa. Lähimmillään alue tulee 2,5 km.n päähän mm. toimivasta maatilasta jossa laidunnetaan karjaa. Tuulivoima-alue vaarantaa tilan tulevaisuuden. - Tuulivoima-alueen välittömässä läheisyydessä on Varpusuon soidensuojelualue jossa on erittäin rikas linnusto ja mm. uhanalaisia lajeja. Lisäksi tuulivoima-alueen välittömässä läheisyydessä ja vaikutusalueella on varmoja kotkanpesiä 3 kappaletta (Tauriaisenahon vanhojen metsien suojelualueella) sekä vielä vahvistamaton neljäs pesä Varpumännikön alakappaleessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan

168 75 - Lisäksi alue on merkittävä virkistyskohde, siellä kulkee pienriistan metsästäjiä pitkin Suomea ja Ranuan yhteisluvan hirvenmetsästysalueena sillä on myös todella suuri merkitys. - Hervan yli lentää paljon muuttolintuja, hanhiparvet käyttävät aluetta suojapaikkanaan. tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). - Poronhoidolle alueen virittäminen tuulivoiman käyttöön tuo myös omat ongelmansa - Länsi-lounassektorilla sijaitsee Kuukasjärven kylä jossa kehitetään kylämatkailua, tuulivoima-alue tulisi merkittävästi heikentämään kulttuurimaisemaa. Sonja Susanna Sarajärvi Herva Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Ari Tapani Sääskilahti Vaadin poistettavaksi hervan tuulivoimapuiston kaavamerkinnän ranuan kunnassa. tuulivoima rakentaminen ei sovi maisemallisesti tälle alueelle, koska esim, kuukasjärven arvokas ympäristö tuhotuisi voimaloista. en vastusta tuulivoimaa enerkia muotona, mutta voimaloiden tuominen liian lähelle arvokkaita ja matkailua palvelevia alueita on väärin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus

169 76 edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Pekka Ensio Ranua Vastustan omasta ja Kyläkolmio ry:n puolesta Tuulivoimapuistoalueen laajennusta näin lähelle Kuukasjärveä. Aluehan on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokasta kulttuurialuetta ja tuulimyllyt eivät sovi vanhaan kulttuurimaisemaan. Tuulimyllyt ovat niin korkeita, että näkyvät todella kauas. Ne pilaavat totaalisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ja sitäkautta myös kulttuurimatkailun, jota olemme viritettlleet ja tehneet kohteita Kuukasjärvelle. Tuulimyllyt vesittäisivät hankkeemme täysin. Vastustan tuulimyllyjen tekoa niin lähelle Kuukasjärveä, että ne näkyvät mihinkään kyläalueellemme. Ranua Pekka Ranua omasta ja Kyläkolmio ry:n puolesta (hallituksen puheenjohtaja) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Riikka Liisa Tuomivaara Muistutus koskee seuraavia asioita: -karttaan lisätään valtakunnallisesti merkittävät rakennushistorialliset kohteet esim. vanha Kuha, Kuukasjärvi... -arvioidaan maisema- ja äänihaitat kotiosoitteeseeni Iso-Kuukasjärven rannassa, järvi kovana alustana kertaa äänen voimakkuutta -arvioidaan haitat isojen lintujen muuttoreitille, nyt suunniteltu tv-alue on juuri lintujen muuttoreitillä -inhimilliset kärsimykset, olen sijoittanut omaisuuteni ja perinnön hiljaisuuteen ja rauhaan, tv-puiston myötä menettäisin näkymät ja hiljaisuuden sekä tontin arvon rakennuksineen Kuhan kylä on osoitettu maakuntakaavassa kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena (mav 4601). Kuukasjärven kylä on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma 4800). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

170 77 -kärsimykset luonnolle ja linnustolle, olen oppinut seuraamaan luonnonrikkautta ja linnustoa Kuukasjärvellä -vaikutukset kylämatkailun avauksiin, kylällä on tuotteistettu uusia palveluita, jotka perustuvat erämaaluontoon ja hiljaisuuteen -kotiosoitteeni merkki kartalla, näkymä järven yli korkeimmalle kohdalle, maisemahaitta tulisi olemaan merkittävä Liite: karttapiirros Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuli-voimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Janne Kristian Sääskilahti Koskien Ranuan, hervan tuulipuisto aluetta. Vastustan kulttuurihistoriallisista syistä tuulivoimaloita kuukasjärven lähialueilla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan tuulivoimaloiden alue (tv 2301). Antti Kumpuniemi Terve.vastustan tuulivoimaloita raiskio rovastinaho alueelle pilaavat koko maaseudun että ei missään nimessä näille yllä mainituille alueille laittakaa rupellinne jonnekki muualle!!!! Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön

171 78 rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Raiskion tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Raiskion tuulivoimaloiden alue (tv 2300). Viola Marja Anita Tarujärvi Maakuntakaavaehdotukseen on merkattu tuulivoimala-alue Raiskio Rovastinaho alueelle. Alueelle mahdollisesti tulevat tuulivoimalat pilaisivat luonnon maiseman, kasvillisuuden, ja lintujen ja eläinten elinolosuhteita ja Ranuan maine suosittuna lomakohteena. Lisäksi merkityn alueen lähialueella on aika runsaasti asutusta, vapaa-ajan asumista, vuokralomamökkejä ja maataloutta. Simojokea on tarkoitus tulevaisuudessakin hyödyntää enemmän matkailun tarpeisiin esim. kalastukseen, erilaisten virkistys palveluiden tarkoituksiin (kanootilla lasku yksi esimerkki). Tuulivoimala on uhka alueen ja koko Silojokivarren kehitykselle. Vastustan kaavassa olevaa merkintää ja pyydän sen poistamaan ko. alueelta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Raiskion tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Raiskion tuulivoimaloiden alue (tv 2300). Iiris Huhta Muistutus Maakuntakaavaehdotukseen Raiskio - Rovastinaho tuulivoimala-alue merkintään Maakuntakaavaehdotukseen on merkattu tuulivoimala-alue Raiskio - Rovastinaho alueelle. Alueelle mahdollisesti tulevat tuulivoimalat pilaisivat luonnon maiseman, kasvillisuuden, ja lintujen ja eläinten elinolosuhteita ja Ranuan maine suosittuna loma kohteena. Lisäksi merkityn alueen lähialueella on aika runsaasti asutusta, vapaa-ajan asumista, vuokalomamökkejä ja maataloutta. Simojokea on tarkoitus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön

172 79 tulevaisuudessakin hyödyntää enemmän matkailun tarpeisiin esim. kalastukseen, erilaisten virkistys palveluiden tarkoituksiin (kanootilla lasku yksi esimerkki). Tuulivoimala on uhka alueen ja koko Silojokivarren kehitykselle. Vastustan kaavassa olevaa merkintää ja pyydän sitä poistamaan ko. alueelta. rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Raiskion tuulivoimahankkeella ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Raiskion tuulivoimaloiden alue (tv 2300). Laura Susanna Pätsi Ranualle ei tarvitse tuulivoimaloita. Liite: karttapiirros Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Raija Huovinen Vastustan tuulivoimarakentamista asuinpaikkani läheisyyteen. En halua katsoa pirttini ikkunasta tuulimyllyjä enkä halua jättää Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava

173 80 tuulimyllynäkymää perinnöksi lapsillenikaan. Kuukasjärven kylä on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta eikä tuulivoimala kuulu kylän arvokkaaseen rakennusperinteeseen eikä kulttuuriperimään. Ranuan kunta on tunnettu erämaapitäjänä ja luonnon monimuotoisuus tulee kärsimään jos tuulivoimaloita rakennetaan. Tuulivoimaloista tulevat kärsimään myös kasvillisuus ja metsän eläimet ja ihmisille aiheutuvista negatiivisista terveysvaikutteista puhumattakaan. tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Keijo Juhani Niemelä olen saanut tietoa koskien ranuan tuulivoimaloita.onko asia ajateltu loppuunasti?luulisi löytyvän parempiakin paikkoja.olen viettänyt reilut 20 vuotta kalastaen ja metsästellen muutaman viikon vuodessa kyseisellä alueella,nyt taitaa tulla loppu.en tiedä alueen kokoa mutta käsittääkseni teineen kaikkineen aika hulppea hehtaarimäärä.eikös noita tyhjiä luotoja mereltä löydy. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuli-voimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa.

174 81 Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Riitta Uusinarkaus Mitä olen seurannut keskustelua internetissä tuulivoimasta niin sillä ei ole paljoa merkitystä sähkön tuotantoon. Kallista rakentaa ja ennen kaikkea pilaa peruuttamattomasti maiseman. En hyväksy missään tapauksessa rakentamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Heikki Hiltula, Tauno Hiltula, Liisa Hiltula, Anne Hiltula, Aila Kuukasjärvi, Anna-Reeta Hiltula VASTUSTAN RANUAN TUULIVOIMALAHANKKEITA Ranualle suunnitellut tuulivoimalat tulisivat häiritsemään vakituista ja vapaa-ajan asumista, sekä alueen elinkeino- ja matkailuyritystoimintaa. Tuulivoimalat pilaisivat luonnon maiseman, kasvillisuuden, lintujen ja eläinten elinolosuhteet ja Ranuan maine suosittuna eräretkeilykohteena menetetään. Lähellä on myös Natura-alueita mm. Varpusuon soidensuojelualue, virkistys-matkailualue Simojärvi ja maaseutukylät, joissa kehitetään kylämatkailua. Tuulivoimalat ovat suora uhka Ranuan kuntaimagolle ja kehittymiselle luontomatkailukohteena. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön

175 82 rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuli-voimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Tarmo Kalevi Kämä Muistutukset (3) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakunta kaavaehdotukseen (kahdella sivulla) Kunta; Ranua Alue; Hervan alue Kaavamerkintä ; Tuulivoima ( tv 2301) Muistutus ; Hervan vaara-alue on maastollisesti korkeaa vaara-aluetta, muutoin alavalla Ranuan kunnan alueella. Kaavaillut tuulivoimaloilla olisi erittäin merkittävä laaja-alainen maisemallinen vaikutus alueen maisemakuvaan sekä merkittävä vaikutus alueen virkistyskäyttöön. Hervan tuulivoimalle esitetty alue on merkittävä yhtenäinen metsä/vaaraalue, joka ulottuu aina Kuukasjärven alueelta pohjoiseen Luiminkajoen takaisille alueille. Yhtenäisenä metsästysalueena alue on merkittävä niin paikkakuntalaisille kuin metsästyslupia ostaville ulkopaikkakuntalaisillekin metsästäjille. Alueella on vielä nykyisinkin varsin yhtenäisiä tiettömiä metsäalueita mm. metsäkanalinnuille ja hirville. Hervan alue on yksi merkittävimmistä yhtenäisistä metsästysalueista, joten uskoisi/toivoisi myös metsähallituksen ymmärtävän sen arvon ( metsästyslupien myyjänä) etenkin, kun yhtenäiset metsästysalueet supistuvat vuosi vuodelta, jolloin metsästyspaine kohdistuu tulevaisuudessa aina suppeammille alueille. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuuli-voimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa.

176 83 Maisemahaittojen, valohaittojen, äänihaittojen lisäksi rakennettavat tieverkot sekä voimalinjat pirstoisivat alueen siten, että järkevä ja mielekäs käyttö perinteisenä metsästysalueena olisi mahdotonta. Lähtökohtaisesti Hervan tuulivoima-alue ehdotuksesta tulisi luopua etenkin, kun varaukseen esitetty alue on huomattavan laaja-alainen ja mittava. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Kunta ; Ranua Alue ; Rovastinaho / Näätäaapa Kaavamerkintä; Tuulivoima ( tv 2300) Muistutus; Kaavaehdotukseen merkitty tuulivoima-alue sijaitsee arvokkaan Litokairan Natura-alueen länsipuolella, suojelualueen läheisyydessä. Tuulivoima-alue vaarantaisi Litokairan pohjoisen osan maisemallista arvoa, mikäli tuulivoimaloiden sijoittelua sekä rakenteellisia korkeuksia ei huomioida riittävästi. Kunta; Posio Alue; Mustanrinnantunturi Kaavamerkintä; SL (4247) Muistutus; Suojelualuemerkintä rajauksen sisäpuolella Palotunturin länsipuolella (Posion yhteismetsä) on suoritettu laajoja avohakkuita, joten suojelualueen rajaus ei liene ajantasalla. Luonnonsuojelualueen (SL 4247) rajaus on saatu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistosta. Anu Marketta Kaikkonen Ranualle suunnitellut tuulivoimalat tulisivat häiritsemään vakituista ja vapaa-ajan asumista, sekä alueen elinkeino- ja matkailutoimintaa. Tuulivoimalat pilaisivat luonnon maiseman, kasvillisuuden, lintujen ja eläinten elinolosuhteet ja Ranuan maine suosittuna eräretkeilykohteena menetetään. Lähellä on myös Natura-alueita mm. Varpusuon soidensuojelu, virkistys-matkailualue Simojärvi ja maaseutukylät, joissa kehitetään kylämatkailua. Tuulivoimalat ovat suora uhka Ranuan kuntaimagolle ja kehittymiselle luontomatkailukohteena. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa.

177 84 Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Minna Sarajärvi Ranualle ei pitäisi kaavoittaa alueita tuulivoimalle, eikä yksityisten tai paikallisten yritysten rakentamista taajaman ulkopuolella pidä rajoittaa liiaksi kulttuuri- tai ympäristötekijöiden perusteella. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Mikko Sarajärvi, Anne Savilaakso, Tuomas Määttä, Marita Määttä Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus sisältää Raiskion ja Hervan tuulivoima-alueet Ranuan kunnan alueella. Lisäksi maakuntakaavaehdotuksesta puuttuu alueellisesti erittäin merkittävä Petäjävaaran soraottoalueiden varaus. l. Esitämme poistettavaksi molemmat Raiskion ja Hervan tuulivoimaalueet ehdotuksesta. 2. Esitämme lisättäväksi soraottoalueen (EOS) Petäjävaaran alueelle, olemassa olevien soranottopaikkojen laajennuksena. Perustelut:

178 85 Soranottoalue: Petäjävaara on ollut Ranuan merkittävin soranottoalue vuosikymmeniä ja niin se tulee olemaan myös tulevaisuudessa jos sitä ei kaavoituksella estetä. Maakuntakaavan laatijoilla on ollut käytössään tiedot Petäjävaaran alueelta ainoastaan Napapiirin Kuljetuksen soranottoalueelta, joka on ehtymässä ja joka sijaitsee pohjavesialueella. Lisätään maakuntakaavaan Petäjävaaran alueelle Soidinvaaran maa-ainesten ottoalue merkinnällä EO. Alueella on voimassaoleva maa-ainesten ottolupa. Petäjävaaran pohjois-itäpuolella on hyvin merkittävät (määrällisesti ja laadullisesti) sora-alueet joita ei ole huomioitu ollenkaan maakuntakaava ehdotuksessa. Ranuan kirkonkylän ja Petäjävaaran lähikylille olisi hyvin vahingollista jos Petäjävaaran alueelta soraottotoiminta loppuisi tulevaisuudessa. Mistä saataisiin vastaavan laatuista ja tarpeeseen riittäviä määriä sora-ainesta? Kaavaesityksen laatijoiden puolelta on esitetty, että soravaroja ei ole kartoitettu että määrä ylittää yli m3 sora-ainesta ja siitä syystä aluetta ei voisi varata maakunta kaavaan. Jos olemme käsittäneet maakuntakaavan hengen oikein, niin maakuntakaavallahan varmistetaan ja mahdollistetaan alueiden tarkempi jatkosuunnittelu ja mahdollinen hyödyntäminen. Olemme kuitenkin aivan varmoja, että maa-ainesta alueelta voidaan hyödyntää moninkertaisia määriä edellä mainittuun lukuun verrattuna. On ensiarvoisen tärkeää että soranottoalue merkitään kattamaan Petäjävaaran pohjois-itäpuolen. Kyseessä on olemassa olevien soranottopaikkojen laajentaminen, ei uusien alueiden perustaminen. Tuulivoimapuistot Tilojemme maita rajoittuu ja on suunnitellun Hervan tuulivoima-alueen sisäpuolella. Haitat: Ihmiset, asuminen ja kaavoitus Suunnitellut alueet tulevat sijoittumaan lähelle asutusta ja tuulivoimaloiden äänillä voi olla hyvinkin haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kuukasjärven, Kuhan, Saariharjun, Simojärven ja muidenkin kylien alueille on viimeisten vuosien aikana muuttanut nuoria perheitä asumaan ja kehityssuunta on myös tulevaisuudessa samansuuntainen. Alueiden kaavoituksessa on varattu asuin-ja vapaa-ajan rakennuspaikkoja huomattava määrä. On aivan varmaa, että jos suunniteltu Hervan tuulipuisto- alue hyväksytään maakuntakaavaan, jo sillä on hyvin suuret kielteiset vaikutukset ihmisten muuttamishalukkuuteen kyseisille kyläalueille. Tonttien ja maiden arvo laskisi jo tuulivoimapuistojen varausten seurauksena merkittävästi. Tontteja olisi käytännössä mahdoton saada kaupaksi. Kaukonäkymät Ranua on hyvin suurelta osin soista ja tasaista aluetta. Hervan alue on maisemaltaan Ranuan korkeinta aluetta, joten alueelle sijoittuvat tuulivoimalat hallitsisi suurta osaa kaukonäkymänä Rannalla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaisen alustavan arvion perusteella Hervan alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti, tuulisuus edellyttänee kuitenkin tavallista korkeampien voimaloiden käyttöä. Luontoarvot saattavat rajoittaa suunnittelua. Raiskion alue on kooltaan hyvin suuri ja kohoaa jonkin verran ympäristöstään. Lounaisreunalla on luontoarvoja, jotka saattavat rajoittaa toteutettavuutta. Tarkennetun tuulimallinnuksen mukaan alue ei ole teknistaloudellisesti parasta luokkaa. Ranuan kunnanvaltuuston päätöksen ( ) ja saadun palautteen myötä Hervan ja Raiskion

179 86 Samoin Kuonan alueelle suunnitellut tuulivoimalat hallitsi näkymää hyvin pitkälle ja varsinkin arvokkaalle Litokairan soidensuojelu alueelle ja Simojoen Natura-alueille. Pesimä-alueet ym. tuulivoimahankkeilla ei voida katsoa olevan toteuttamisedellytyksiä. Poistetaan maakuntakaavasta Hervan ja Raiskion tuulivoimaloiden alueet (tv 2301 ja tv 2300). Tuulivoima-alueilla on mm. useita kotkanpesiä, jotka menetettäisiin tuulivoimapuiston rakentamisella. Suunnitellut tuulivoimapuistot sijaitsevat alueen korkeimmilla kohdilla. Ranuan matalaprofiilinen maasto kerää samoille kohoumille lintujen muuttoreitit. Isot muuttolinnut käyttävät korkeita kohtia muuttaessaan syksyisin etelän lämpöön ja keväisin tullessaan pesimään pohjoiseen. Tuulivoimapuistot olisivat iso haitta ja uhka alueen muuttolinnuille. Metsästys- poronhoito Alueet ovat hyvin merkittäviä metsästyksen ja poronhoidon kannalta. Molemmat kärsisivät huomattavasti tuulivoiman rakentamisen seurauksena. Tuulivoimapuistojen rakentaminen kaventaisi Ranuan kehittymistä eränkäynti-ja matkailualueena. Matkailu, luonto ja kulttuurikohteet Ranuan matkailua on kehitetty vuosikymmeniä luontoon perustuvien aktiviteettien ympärille. Ranuan matkailun mainearvo on mittava, mm. Ranuan Wildlife -brändi on nostettu esille uusitussa matkailun masterplanissa. Mainean/o perustuu puhtaaseen luontoon, hiljaisuuteen, erämaihin, eläimiin, runsaaseen linnustoon sekä suo-ja vesialueisiin eränkäyntikulttuuria unohtamatta. Ranualla on myös valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltuja arvokkaita kulttuuri-ja maisemakohteita. Näiden arvojen ympärille kehitetään parhaillaan monipuolista luonto-ja kylämatkailupalvelua. Ulkomaalaiset asiakkaat viipyvät Rannalla ja lähiympäristössä nykyisin 3-7 vuorokautta. Heidän matkailuaktiviteetit koostuvat monipuolisesti luonnossa liikkumisesta, joka sisältää eläinten ja lintujen katselua, poluilla ja vesistöreiteillä kulkemista. Uusi kasvava piirre on luonnonvarojen keruu sekä ravinnoksi valmistaminen. Lisäksi revontulimatkailu on lisääntynyt ja lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi. Matkailijat saapuvat kaukaa katsomaan ja kokemaan sekä nauttimaan Ranuan puhtaasta luonnosta. Tuulivoimalat eivät ole sitä, mitä he tulevat tänne hakemaan. Kotimaan asiakkaille tuulivoimavapaat alueetovat myös tärkeitä. Ranuan merkittävimpiä jos ei merkittävin kehittymismahdollisuus on matkailussa ja suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla matkailun kehittyminen vaarannettaisiin merkittävästi. Liite: kartta Pentti Rytisalo Pyydän poistamaan tuulivoimakaava varauksen TV ja potentiaali tuulivoima-alue TV1 Laukuvaara Veneselkä alueelta Savukosken kunnassa. Varausperuste on mitätöitynyt Pääesikunnan lausunnolla, joka koski viereistä Palkisvaara Kannusvaara aluetta Sodankylässä. Eli ei myöskään aluetta voi pitää tuulivoiman kehittämisalueena. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

180 87 Mainittakoon myös, että tuulivoimayhtiö joka on suunnitellut alueen hyödyntämistä, on vetäytynyt hankkeesta koska yhtiö ei ole aloittanut alueen yleiskaavoitusta, maanomistajien sopimuksessa sanotaan, että 3 vuoden kuluessa on aloitettava hanke. Näinollen sopimukset ovat rauenneet. Maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskeva määräys: -- Tuulivoimaloiden suunnittelussa on turvattava puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä selvitettävä ja otettava huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset tutkajärjestelmiin, puolustusvoimien radioyhteyksiin ja muihin viestintäjärjestelmiin. Maakuntakaava täsmentyy yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Savukosken kunta ei ole huomauttanut Laukkuvaara- Veneselän tuulivoimapotentiaalisesta alueesta (tv1 2289). Eino Jämsä Lapin liiton uudessa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on vähennetty osa tuulivoiman energia-alueista, kuitenkin katson edelleen, että Murtotunturin tuulivoiman energia-alueen tv-2304 hanke tulee poistaa maakuntakaavasta. Nykyisestä ehdotuksesta poistettujen tuulivoiman energia-alueiden poistamisen perusteet ovat olleet hankekohtaisia. Murtotunturin kohdalla näitä perusteluita ei kuitenkaan ole mitenkään tarkastelu, vaan koska hanke on jo vireillä, sitä ei tarvitse tarkastella tai miettiä hankkeen mielekkyyttä. Murtotunturin tuulivoiman energia-alue sisältää kaikki perustelut, jotka yksistään riittävät jo hankkeen perumiseen: Alue on ympäröity suojelualueilla eli hanke tulee haittaamaan alueen matkailun edistämistä. Alueen tuuliolosuhteet eivät ole tuulivoimatuotannolle suotuisat eli tuulen suunta ei ole yhtenevä roottorin liikkeessä akselin ylä- ja alapuolella. Alue on maakotkan luontaista saalistusaluetta ja alueen pohjois- ja etäreunoilla on ollut maakotkanpesäpuut. Alueella ei ole suoritettu riittää tarkastelua siitä, onko alueella aktiivisessa käytössä olevaa kotkanpesää. Kotkalla on reviirillään kaksi- kolme pesäpuuta, eikä jokainen pesäpuu ole kokoajan käytössä ja siksi niiden löytäminen on myös hankalaa, mutta ei mahdotonta. Murtotunturin tuulivoima-alue on poistettu kokonaan Lapin liiton Tuulivoimaselvitys paikkatietoanalyysit: alue-ehdokkaat jatkotarkasteluun eli hanke on siinä suhteessa jo poistettu. Murtotunturin hyväksymistä maakuntakaavaan ei voi perustella Posion kunnan antamasta myönteisestä kaavalausunnosta, koska koko lausunto on riitautettu hallinto-oikeuteen ja siten lausunnolla ei ole minkään laista lainopillista perustetta. Taaleritehdas on ilmoittanut useaan otteeseen, että hanke ei toteudu, jos valtio ei maksa siitä tarpeeksi tukea. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Lopullisen tuulivoimaselvityksen mukaan Murtotunturi-Vitikkotunturin alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin. Selvityksen liitteen 9 kartasta alue on jäänyt virheellisesti pois. Maakuntakaavassa on myös koko maakuntakaava-aluetta koskeva määräys, jonka mukaan kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa.

181 88 Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on täsmentynyt YVA-menettelyssä ja osayleiskaavassa. Posion kunnanvaltuusto hyväksyi Murtotunturin tuulivoimapuiston osayleiskaavan Kaavasta tehdyt kolme valitusta ovat vielä Pohjois-Suomen hallintooikeudessa käsiteltävänä. Lapin liiton 2014 pidetyssä seminaarissa esiteltiin tulevaisuuden visiota. MAANKÄYTÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ JA ARVONNOUSUA Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailua tukevina toimintoina sidosryhmäkyselyyn vastanneet pitivät erityisesti luonnontuotealaa, porotaloutta, kalataloutta ja uusiutuvia energiamuotoja lukuun ottamatta tuulivoimaa. MAANKÄYTÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ JA ARVONNOUSUA Lapin matkailunmaankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailua tukevina toimintoina sidosryhmäkyselyyn vastanneet pitivät erityisesti luonnontuotealaa, porotaloutta, kalataloutta ja uusiutuvia energiamuotoja lukuun ottamatta tuulivoimaa. LAPIN MATKAILUSTRATEGIA Riittävä suojelualueverkko on olennainen edellytys matkailun liiketoiminnan ekologiselle kestävyydelle. Tältä osin Lappi on kansainvälisesti verrattuna hyvässä asemassa. Luonto ja suojelualueet on useissa tutkimuksissa todettu Lapin matkailun keskeisiksi vetovoimatekijöiksi. Poronhoitoa koskien maakuntakaavassa on koko aluetta koskeva suunnittelumääräys: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Poronhoidon tarpeet tulee huomioida tämän suunnittelumääräyksen perusteella myös turvetuotannon suunnitteluvaiheessa. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue -merkintöihin (tv) liittyy suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset.. Kaikki nämä Lapin liiton asettamat visiot täyttyvät Murtotunturin tuulivoima-alueen osalta. Alueen matkailun vetovoimaa lisätään metsähallituksen osalta, päivittämällä Palotunturin ja Mustarinnan tunturin alueen matkailu mahdollisuuksia. Posion kunta on hyväksynyt Julmajärvi Pyylampi ranta-asema kaavan ja siten lisännyt majoitus mahdollisuuksia alueella. Murtotunturin alue on nimenomaan porotaloudella tähdellinen alue, koska porojen vasomisalue kuluu myös Murtotunturin tuulivoimala-alueeseen. Maakotka havaintoja on myös tältä vuodelta tuulivoimala-alueelta eli alue on edelleen aktiivisesti kotkan saalistusaluetta. Maakuntakaavassa Murtotunturin tuulivoiman energia-alue käsittää kokonaisuudessa kolme tunturia, Murtotunturi, Vitikkotunturin ja Lemmontunturi, joiden lakialueet hakataan puuttomiksi. Lisäksi alueeseen kuuluu Vitikkotunturin lehto, Palokilkka ja Palokummut, joidenka huiput myös hakataan puuttomiksi. Maakuntakaavasta poistetuissa tuulivoima-aluissa ei ollut alueita, joissa olisi hakattu yhtä monta tunturin lakea paljaaksi. Syyt miksi Murtotunturin tuulivoimala-alue tulee poistaa maakuntakaavasta

182 89 Maakotka selvitys YLE Kotimaa Lapissa muutama ongelmallinen hanke Tämän vuoden keväällä käyttöön otettu Tervolan Varevaaran tuulivoimapuisto on esimerkki onnistuneesta tuulivoimapuiston sijoituspaikasta. Metsähallituksen luontopalveluiden ylitarkastajan Tuomo Ollilan mukaan Varevaaran lähellä ei ole maakotkan pesiä. Lapissa on kuitenkin vireillä muutama tuulivoimakohde joiden toteutukseen kotkareviirit voivat vaikuttaa. - Sodankylässä Kelujärven suunnalta ja Posion Murtotunturin hanke ja osittain myös Kemijärven hankkeet ovat ongelmallisia tässä suhteessa. Siellä varmaan joudutaan miettimään lopullisia ratkaisuja, että miten ne tehdään. Monestihan näissä auttaa pelkästään se, että vähennetään sitä myllyjen määrää. Metsähallituksen antamassa lausunnossa maakuntakaavan luonnokseen : Maakuntakaavalla osoitetaan useita tuulivoima-alueita linnustollisesti arvokkaiden Natura-alueiden (SPA -alueet) välittömään läheisyyteen (mm. Mustarinnantunturi, Suksenpaistama-Miehinkävaara, Luiron suot ja Litokaira). Arviointivelvoitteen siirtäminen jatkosuunnittelun varaan ei ole luonnonsuojelulain hengen mukaista vaan maakuntakaavassa pitäisi pystyä arvioimaan hankkeiden vaikutuksia esitettyä tarkemmin. Vanha maakotkan pesäpuu on ollut Koruomassa Palojoen tien jatkeen kohdalla sekä Kuovitunturin länsi puolella eli koko Murtotunturin tuulivoima-alue jää näiden kahden vanhan pesäpuun väliin. Uusi pesäpuu voisi hyvinkin olla näiden kahden vanhan pesäpuun välissä, mutta alueella ei ole suoritettu tarkastuskäyntejä. Kotkilla on aina useampi pesä 2-3 kpl, jossa asustavat ja siksi niiden havaitseminen on hankalaa. Kotkan pesiä tulisi aktiivisesti etsiä useampi vuosi, ei pelkkä 40 h tarkkailu riitä (YVA selostuksessa mainittu aika). Maakotkat saaliseläimiin kuuluvat myös nuoret poron vasot ja nyt maakotkat joutuisivat lentämään tuulivoimala-alueen läpi saalistamaan ja toisaalta palaamaan tuulivoimaloiden läpi lentäen ja samalla saalista pesään kantaen. Murtotuulen tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostuksen ( ) mukaan: Murtotuulen tuulivoimapuiston Naturaarviointia on täydennetty. Natura-arvioinnin täydennysraportti on päivätty ELYkeskus on jättänyt lausuntonsa Natura-arvioinnin täydennyksestä Lausunnossa todetaan, että suunnitellun tuulivoimapuiston rakentamisella ja käyttöönotolla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturin Natura-alueen luontotyyppeihin tai lajistoon. Uuden minimihankkeen mukaisen suunnitelman pohjalta käydyssä viranomaisten työneuvottelussa todettiin myös, että uuden minimihankkeen mukaisen suunnitelman laajuuteen nähden linnustoasiat on selvitetty riittävästi eikä täydennystarpeita todettu. Posion kunnan määrittelemätön toiminta Posion kunta antamassa lausunnossa maakuntakaavan luonnokseen : Murtotuulen tuulivoima-alueen toteuttaminen on edennyt hyvässä yhteistyössä Posion kunnan ja Taaleritehdas Oy:n kesken. Alue on Murtotunturin alueella eikä sen läheisyydessä ole asutusta ja alue on käytännössä katsoen erämaa-aluetta. Alueen rakentamiseen liittyvässä kuulemisessa on sovittu, ettei ko. tuulivoima-alue ja sen rakenteet saa aiheuttaa haittaa n. 6 km etäisyydellä olevalle Korouoman matkailukohteelle. Muistutus ei tältä osin koske Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavaa. Lapin liiton tulee Murtotunturin tuulivoima-aluetta ja sen tarpeellisuudesta päättäessään huomioida, että Posion kunta pitää meitä Julmajärvi Pyytölampi ranta-asemakaavan vapaa-ajan asukkaita vihamielisinä ja toisarvoisina ihmisinä. Väitettä tukee useampi Posion kunnan tekemä ja tekemättä jättämä päätös.

183 90 1. Kunta on rantakaavaa hyväksyessään todennut, että tonteille pääsy on Posion yhteismetsän omistamia teitä pitkin. Posion yhteismetsä on kuitenkin myöhemmin ilmoittanut, että se ei välttämättä pidä teitä henkilöautolla ajettavassa kunnossa. Posion kunnan rakennustarkastaja on yhteismetsän kanssa samaa mieltä. Eli ambulanssi pääsy rantakaavaalueelle ei ole itsestään selvää, vaikka yleensä asemakaava alueelle tiet tulisi olla kunnossa. 2. Olemme pyytäneet kunnan virkamiehiä ja valtuutettuja käymään rantakaava-alueella, mutta kukaan ei ole tullut paikalle. Vuorovaikutus on täysin estetty kunnan luottamus- ja virkamiesten osalta. 3. Posion kunta on yhteismetsän osakas ja Posion yhteismetsän osakaskunta on kieltänyt Julmajärvi Pyytölampi rantakaava-alueen loma-asuntojen vuokraamisen ulkopuolisille. Tätä päätöstä Posion kunnan hallitus tukee. Näin toimiessaan kunnan hallitus on pyörtänyt omat aiemmat lausuntonsa alueen matkailumajoitus mahdollisuuksien parantumisella Julmajärvi Pyytölampi rantakaavan toteutuessa. 4. Vuokraoikeuden kieltäminen liittyy väitteeseen, että minä en hallinnoi vuokratonttia tai siinä olevia rakennuksia. Väite tarkoitta myös sitä, että Posion kunnan rakennustarkastaja on toiminut lainvastaisesti myöntäessään minulle rakennusluvan, koska emme hallinnoi tonttia tai sinne rakentamiani rakennuksia, vaan niitä hallinnoi Posion yhteismetsä ja siten myös Posion kunta. 5. Posion kunta on valinnut virkahenkilön, jonka tulisi osallistua Posion yhteismetsän osakaskokouksiin, mutta hän on jättänyt tehtävänsä tekemättä eli laiminlyö oman virkansa luottamustehtävän. En ole tietoinen koskeeko tällainen luottamustoimen laiminlyönti Posiolla myös terveystoimen virkahenkilöitä, eli hoitajan ei tarvitse tehdä työhönsä liittyvää luottotehtävää. Posion kunnan hallitus ei kuitenkaan ole antanut asiasta edes Posion yhteismetsän osakaskunnasta vastaavalle virkahenkilölle huomautus laiminlyönneistä. 6. Olen pyytänyt Posion kunnalta asiakirjoja, jossa käsitellään Posion yhteismetsän päätöksiä, en ole niitä saanut, mutta olen saanut tiedon, ettei kukaan Posion kunnan virkamies ole osallistunut kokouksiin kunnan puolesta. Posion kunnan mielipide tuulivoiman rakentamisesta on täysin riippuvainen siitä, ovatko rahat (vuokra ja verotulot) tulossa Posiolle vai naapurikuntaan Kuusamoon. Kunnan lausunto Murtotunturin hankkeesta eroaa täysin kunnan antamasta lausunnosta Maaningan tuulivoima hankkeesta. Näin ollen Posion kunnan lausunnot tuulivoimaan sinänsä ovat suuressa ristiriidassa keskenään ja siten lausuntojen painoarvo on mitätön. Murtotunturi hankkeen vastuullisuus Posion kunta on antamassaan lausunnossa tähdentänyt, että Murtotuulen tuulivoima-alueen toteuttaminen on edennyt hyvässä yhteistyössä Posion kunnan ja Taaleritehdas Oy:n kesken. Posion kunta ei kuitenkaan ole kertonut muista Murtotunturin tuulivoima-alueen sopimuksista tai ei ole tarkistanut sopimusten sisältöä tai ei ole selvästi kertonut niitä julkisuudessa. Vahingonkorvausvelvollisuus, Taaleritehtaan ja rakennuttajan välisessä sopimuksessa Taaleritehdas ei vastaa mistään kolmannen osapuolen asiakkaalle aiheuttamista vahingoista.

184 91 Taaleritehdas ei vastaa muiden palveluntarjoajien toiminnasta, palveluista tai tuotteista, joihin sovelletaan yksinomaan asiakkaan ja kolmannen osapuolen välisen sopimuksen ehtoja, tai niistä aiheutuvista mistään vahingoista eikä Taaleritehdas anna mitään takuita kolmannen osapuolen tuotteista, palveluista tai niiden ominaisuuksista tai kolmannesta osapuolesta itsestään, riippumatta siitä onko Taaleritehdas solminut sopimuksen muun palveluntarjoajan kanssa asiakkaan valtuuttamana tai sopimuksen mukaisten palveluiden suorittamiseksi. Jos sopimukset Murtotunturin tuulivoiman rakentamisesta ovat tuon kaltaisia, niin kuka kantaa vastuu koko hankkeesta, jääkö se maanomistajan ja kunnan vastuulle. Kyllä kunnan luottamushenkilöiden tulisi nämäkin seikat selvittää, varsinkin koska Posion kunta on Posion yhteismetsän osakas ja siten myös maanomistaja alueella. Taaleritehtaan lehtijutuissa on kokoajan kerrottu, että tulivoimalat rakennetaan, jos valtio maksaa ne. Heidän lehtijutuissaan aina kierretään rakentamisvastuusta sillä perusteella, että rakentaminen ei käynnisty, jos valtio pienentää tuulivoimalla tuotetun sähkön tuen määrää. Toisaalta Taaleritehdas on jo myynyt jo rakentamansa tuulivoiman energia-alueita ulkomaalaisille sijoittajille Honkajoki: Goodyields Capital GmbH:n ja Access Capital Partnersin hallinnoimille yhtiöille. Posio ja Kuusamo: Posion Energia Oy, jonka omistaa slovakialainen E-Group. Tämä osoittaa yrityksen vastuullisuutta tuulivoimarakentajana. Ulkoimaisen yrityksen saaminen vastuuseen on vieläkin vaikeampaa, kuin jonkin kotimaisen yrityksen saaminen. Näin ollen Taaleritehdas ei välttämättä ole paras mahdollinen yhteistyökumppani, yrityksen tarkoitus ei olekaan sähkön tuottaminen vaan valtion tukien edelleen välittäminen voitolla. Lapin liiton 2014 pidetyssä seminaarissa esiteltiin Tuulipuistoanalyysi alueittain. Mallinnus toteutettiin WAsP-ohjelmalla, joka on tuulivoimasuunnittelussa yleisesti käytetty lineaarinen virtausmalli. On ollut jo kauan tiedossa, että tuuliolosuhteiden arviointiin käytettävä tanskalaisten kehittämä WAsP- malli ei sovellu aivan sellaisenaan Suomeen. Mallinnusta voidaan käyttää Suomessa merenranta alueilla, mutta se ei mitenkään sovellu vuoristoisen tai tässä tapauksessa tunturien ympäröimän alueen tuuliolosuhteiden mallintamiseen. Haasteellisessa maastossa mallinnus tulisi suoritta esim. WindSim-mallilla, jolla voidaan tutkia tuulen keskiarvon lisäksi turbulenssin voimakkuuden vaihtelua, johon WAsP-mallinnus ei sovi. Maaston muodon muutokset vaikuttavat 1000 m korkeuteen asti eli se vaikuttaa tuulen suuntaan ja aiheuttaa pyörteitä sekä aiheuttaa tuuleen puuskittaisuutta. Nämä kaikki seikat heikentävät tuulen mahdollista käyttöä tuulivoimalassa. Näitä asioita ei kuitenkaan mitenkään kerrota selostuksessa, vaan tuuliolosuhteet todetaan yksikantaan joksikin ilman erikoisempaa selvitystä. WAsP-ohjelman avulla voidaan kuvata rajatun alueen tuuli-ilmasto, tuulisuusjakauma, tuulienergiapotentiaali ja tuulivoimaloiden tuottama energia. Malli on yleisesti käytetty lineaarinen virtausmalli. Kun tuulee kaakosta etelästä lounaasta, niin tuuli kohtaa ensimmäisenä Korouoman, mikä rikkoo tuulen. Tuuli hajaantuu alaspäin aiheuttaen pyörteitä. Tämän jälkeen kohdataan Murto ja Vitikkotunturi. mitkä edelleen rikkovat tuulta. Tuuli hajoaa tunturin ylitykseen ja kiertämiseen idän ja lännen suuntaan. Kaikki nämä seikat hajoittavat tuulen erisuuntiin. Kun tuuli hajoaan osiin, niin tuulen suunta muuttuu aina sinne, missä on pienin vastapaine. Olen nyt mökkeillyt alueella kuusi vuotta ja tuulen suunta muuttuu tunturissa useaan otteeseen tunnin aikana ja siten heikentää tuulivoimalan tuottoa.

185 92 Euroopassa on käytössä 80 m korkeita voimaloita ja ne on sijoitettu tasamaan alueelle, koska tuulen vaihtelut ovat pienempiä ja ennakoitavissa. Konsulttien tekemässä analyysissa väitetään, ettei Suomeen kannata rakentaa alle 100 m korkeita tuulivoimaloita, sekin väite on täysin perätön. Suomessa on ollut jo vuosia 80 korkeita tuulivoimaloita ja niillä on saatu hyvin tuotettua sähköä. Kyseinen 100 m väite on vain tuulivoimala kauppiaiden myynnin edistämistä varten tehty, eikä sitä voi pitää mitenkään realistisena väitteenä. Tuulivoimala ja turvallisuus Lapinliiton tulisi miettiä myös turvallisuutta, mihin tuulivoiman energiaalueita tehdään. Nyt esitetyssä ehdotuksessa ei ole mitenkään kommentoitu tai selvitetty mahdollisia ongelmakohtia. Suomessa on Uudessakaupungissa palanut Uudessakaupungissa ja kunnan palomestari totesi lehdessä, että palo aiheutti useita palopesäkkeitä tuulivoimalan ympäristössä ja ettei tulipaloa voitu mitenkään hallita tai sammuttaa. Samaisessa haastattelussa palomestari totesi, että hän nyt miettisi uudestaan, minne antaisi rakentaa tuulivoimaloita. Nyt Lapin liiton vastineessa vain todetaan, että asia kirjataan paperille. Kyllä asian tulisi käsitellä jo nyt kunnolla ja miettiä miten toimitaan palon tapahtuessa, sitä ei voida jättää vain jälkipolville ratkaistavaksi. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Tuulivoimaloiden turvallisuuteen liittyvät yksityiskohdat ratkaistaan alempiasteisen suunnittelun yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Työssäni toimin suunnittelija teollisuudessa, missä käytetään palavia ja räjähdysvaarallisia aineita, eikä suunnittelun alkuvaiheessakaan jätetä aisayhteyttä suunnittelun ulkopuolelle eli katsotaan sitten kun ongelma on ajankohtainen. Hemmo Koskiniemi Lapin liiton hallitus Rovaniemi-Itä-Lapin maakuntakaavaan Lapin Liiton tuuliselvityksessä todetaan mm. "3.3.7 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä. Sen sijaan tuulivoimapuistoilla saattaa niiden koosta ja kapasiteetista riippuen olla näihin merkittäviäkin vaikutuksia. Periaatteena on, että tuulivoimalaitosten ja asutuksen väliin jätetään suojavyöhyke ja voimalaitokset sijoitetaan sellaisille alueille, joille ei maakuntakaavoissa ole osoitettu asumista. Sijoittaminen teollisuus- tai varastoalueiden tai valtateiden yhteyteen ja lähelle päävoimajohtolinjauksia olisi suotavaa alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä yhdyskunta- ja energiatalouden kannalta. " Teksti osoittaa, että Lapin liiton suhtautuminen tuulivoimaan on hyvin ideologispohjainen ja eikä maakuntakaavoituksella ole tarkoituskaan luoda kriteereitä, jolla selkeästi ohjataan tuulivoiman rakentamista asuin ja loma-alueet huomioiden. Lapin liitossa ei edelleenkään haluta tunnustaa, että tuulimyllyt voivat pilata kokonaisia asuinalueita ja lamaasutusta. Jättiläismäiset 3-5kMW myllyt kohoavat yli 200 metrin korkeuteen ja muodostavat melun- ja välkevalojen sekä maiseman muutoksella suuria ongelmia asumiseen. Teollisuusluokan tuulimyllyt eivät ole mikään tuulivoimapuisto, jossa virkistäydytään, vaan ne ovat suurenergiatuotannon teollisuusalueita ja Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Lopullisen tuulivoimaselvityksen mukaan Murtotunturi-Vitikkotunturin alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin. Maakuntakaavassa on myös koko maakuntakaava-aluetta koskeva määräys, jonka mukaan kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa

186 93 maakuntakaavoituksen tulee suhtautua mittaluokan ja luonteen edellyttämällä vakavuudella. Suurin osa tuulivoiman valituksista ovat asumisyhteisöperusteisia ja osoittavat, että kuntien kaavoitus ja sen maakunnallinen ohjaus on epäonnistunut. Kuntien kaavoitusta on enemmänkin ohjannut tuulivoimalle maksettavat ruhtinaalliset valtionavustukset ( euroa/mylly) ja haitat ovat jääneet asukkaiden kärsittäväksi asuinympäristön pilaantumisena ja asumisviihtyisyyden romahtamisena ja ympöristön turmeltumisena. Osa asukkaista on joutunut muuttamaan jopa kodeista pois. Lapin liitossa ei myöskään näytettävä olevan ajan tasalla kansanvälisistä selivityksistä ja tutkimuksista, jotka kohdistuvat tuulivoimaan ja niiden vaikutuksista asukkaiden terveyteen. Maailmalla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ole olemassa perusteellisia tutkimuksia, jotka kiistatta osoittavat käytössä olevien myllyjen vaikutukset asukkaisiin. Maakuntakaavoituksen yksi tärkeimmistä ohjausriteereistä tulisi olla tutkimustulosten hyödyntäminen tuulivoima-alueiden sijoittamisessa. Tuulivoiman suurenergiatalouden teollisuusalueen rakentaminen lähemmäs 3-5 km asutuksesta ja loma-astuksesta tulisi ehdottomasti kieltää maakuntakaavoituksen avulla. Riittävä etäisyys myllyistä heikentää niiden kielteistä vaikutusta asumiseen ja liuentaa jättimyllyjen hallittavuutta ympäristöön. Lappilainen ihminen on tottunut elämään väljästi ja kontakti luontoon syntyy alueen ympäritön mukaan. Samoin loma-asumisen tarkoitus on virkistäytyminen, irtaantuminen työyhteistön paineista, oleskelu luonnon ympäristössä ja nauttiminen luonnonrauhasta. Valtavat tuulimyllyt välkevaloineen ja matalataajuusäänineen tunkeutuu lomanviettäjän asuntoon, pihapiiriin ja pyyhkäisevät pois mahdollisuuden virkistävään lomailuun. STM:ssä on tiedostettu ongelma, mutta maakunnallinen poliittinen päätöksenteko sivuuttaa suositukset ja jättää maakuntakaavoituksessa huomiotta. YVA:n selvitykset eivät myöskään ole tuoneet turvaa asukkaille, vaan ne on tehty tilaajan eli tuulivoimayhtiön ehdoilla. Lapin kunnat hyväksyneet hyväksyneet kaavat sellaisenaan, eivätkä ole toimineet kaikkien kuntalaisten edut huomioiden. Esimerkiksi Posion Murtotunturin tuulivoimapuiston YVA selvityksessä on tukeuduttu Lapin liiton "yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä" lausuntoon. Maankäyttö-ja rakennuslain vuorovaikutteisesta suunnittelusta ei ole ollut tietoakaan. Kuuleminen ei ole vuorovaikutteisuutta, vaan se edellyttää neuvotteluja ja yhteistä suunnittelua asukkaiden kanssa. Lapin maakuntakaavalla ei ole ollut minkäänlaista ohjaavaa vaikutusta Tuulivoiman YVA selvityksiin eikä kuntien tuulivoiman kaavoituspolitiikkaan. Perustellusti voidaan sanoa, että Lapin liiton maakuntakaava on enemmänkin toiveiden tynnyri alueiden kehittämiseksi kuin realistinen maankäytön suunnitelma. täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on täsmentynyt YVA-menettelyssä ja osayleiskaavassa. Posion kunnanvaltuusto hyväksyi Murtotunturin tuulivoimapuiston osayleiskaavan Kaavasta tehdyt kolme valitusta ovat vielä Pohjois-Suomen hallintooikeudessa käsiteltävänä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Eino Jämsä on jättänyt seikkaperäisen lausunnon Murtotunturin tuulivoimapuisto hankkeesta. Yhdyn Jämsän näkemyksiin ja esitän, että Lapin liitto poistaa tuulipuistohankkeen maakuntakaavasta, koska se on poistanut sen potentiaalisista tuulivoiman kohteista. Eino Jämsän asiantunteva lausunto osoittaa myöskin, että Lapin liiton tuulivoimaselvitykset eivät päde Murtotunturin selänköalueen olosuhteisiin ja antaa väärän odotusarvon tuuliolosuhteista energiantuottoon. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Lopullisen tuulivoimaselvityksen mukaan Murtotunturi-Vitikkotunturin alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin. Selvityksen liitteen 9 kartasta alue on jäänyt virheellisesti pois.

187 94 Mikäli Lapin liitto hyväksyy Murtotunturin alueen tuulivoima-alueeksi toimii se semalla omia kriteereitään vastaan, eikä halukkaan niitä Posion kunnan noudattavan. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Rosa Venäläinen Maakuntakaavasta tulee poistaa seuraavat tuulivoima-alueet: tv LAUTATUNTURI-SAMMALVAARA tv 2305 SUUAS tv 2304 MURTOTUNTURI-VITIKKOTUNTURI Perustelut: tv LAUTATUNTURI-SAMMALVAARA -Pohjoinen napapiiri sijoittuu juuri ko. tuulivoima-alueelle / ko. tuulivoima-alueen tuntumaan. Pohjoinen napapiiri on erittäin vahva brändi/mielleyhtymä/arvo matkailussa, eikä sitä kannata uhrata tuulivoiman alttarille etenkään Kemijärven upeassa järvi- ja vaaramaisemassa sijaitsevaa pohjoista napapiiriä. Tuulivoimamelun takia Lautatunturi-Sammalvaaran tuulivoima-alue olisi käytännössä toteuttamiskelvoton: maakuntakaavaehdotuksen mukaan Raajärvi sijaitsee noin kahden km:n päässä, Peltovaara noin kolmen km:n päässä - nykytietämyksen mukaan asutusta olisi liian lähellä ko. tuulivoima-aluetta. Muiden maiden kokemuksia ja lainsäädäntöäkin tarkastellen vähintään viisi kilometriä olisi ko. ympäristöolosuhteissa / topografisissa olosuhteissa minimisuojavyöhykkeen leveys. Maakuntakaavamääräysten mukaankin: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtio-neuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Tuulivoimaloiden osalta on otettava huomioon valtio-neuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Lautatunturi-Sammalvaaran tuulivoimapotentiaalinen alue (tv1 2290) on osoitettu Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaprosessissa esitettyjen tavoitteiden perusteella. Alue on tuulivoimaselvityksen paikkatietoanalyysissä tunnistettu alustavana alueaihiona. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. -Kemijärven järvi- ja vaaramaiseman suojelu: Kemijärven kaupungin ja Pro Kemijärvi -kansalaisliikkeen (mukaan lukien 210 allekirjoittajan adressi isessa (Liite 1. ja Liite 2.), jonka aikaan ei tosin ollut koko Lautatunturin- Sammalvaaran hanketta, mutta järvimaiseman suojelutahtoa oli silloinkin) tahtotila tuulivoimavapaan järvimaiseman puolesta. Aiemmin tuulivoiman haitoista ei ollut tietoa niin paljon kuin nykyään ja aiemmin Ailankatunturin tuulivoimahankkeen ym. hankkeiden alas ajamisen viedessä voimia Kemijärvellä ei riittävästi oivallettu, että myös Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue olisi katastrofi järvi- ja vaaramaisemalle. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaprosessin valmisteluvaiheessa Pro Kemijärvi ry esitti kirjelmässään ( ), että Raajärven alue tulee selvittää Lapin liitossa ja osoittaa se potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi. Myös Kemijärvellä pidetyn Kansalaisraadin (Setlementti Uusi paikallisuus, ) julkilausuma korostaa järvi- ja vaaramaiseman pitämistä tuulivoimavapaana: Asiantuntijoiden kansalaisraadille esittämän perusteella on käynyt ilmi, että tuulivoimaloille on Kemijärvellä myös järvimaiseman ulkopuolella olevia tuulioloiltaan

188 95 erinomaisia sijoituspaikkoja. Raati edellyttääkin, että voimaloita ei sijoiteta matkailullisesti tärkeään järvimaisemaan. Jouni Nyqvistin maisemakolmiokartalla (ohessa Iso Severivaaran sittemmin rauenneen tuulivoimahankkeen ym. ajoilta) Lautatunturin- Sammalvaaran tuulivoima-alue sijoittuu osittain vaalean sinisen ympyrän sisäpuolella maiseman vaalimisen kannalta tuulivoima-alueita ei saisi sijoittaa osittainkaan ko. vaalean sinisen ympyrän sisäpuolelle. Myös oikeudenmukainen kohtelu Kemijärvellä vakinaisesti asuvia ja vapaa-ajan asukkaita kohtaan edellyttää logiikkaa tässä asiassa - järvi- ja vaaramaisemaa ei ole reilua tuhota tuulivoima-alueilla yhtäällä ja säästää ja vaalia maisemia toisaalla. Maakuntakaavamääräysten mukaan: "Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle." Ko. Lautatunturin- Sammalvaaran tuulivoima-alue nimenomaan olisi kyseisessä suunnassa rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulla - tuulivoima-alueethan nimenomaan pyritään sijoittamaan ympäristöään korkeammille paikoille. - mv 8401-alueen kanssa Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue olisi pahasti ristiriidassa ko. tuulivoima-alue tärvelisi matkailullisen vetovoimaisuuden Lapin olosuhteissa ainakin noin km säteellä nykypäivänä jo laajalti ymmärretään, että tuulivoimatoimijoiden propagandasta/markkinoinnista huolimatta, maisema- ja luontoarvojen vaaliminen ja tuulivoima-alueet eivät oikeasti ole todellakaan yhteensopivia. On muistettava, että tuulivoimaloiden maisemahaitat eivät todellakaan rajoitu ainoastaan sille fyysiselle alueelle, joka on määritetty varsinaiseksi tuulivoima-alueeksi. Näkymäanalyysien mukaankin tuulivoimalat näkyisivät ympäristöään huomattavasti korkeammalla sijaitsevilta vaaroilta ja tuntureilta ainakin noin km:n säteelle. Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoimapotentiaalinen alue (tv1 2290) ei sijaitse matkailun vetovoima-alueella, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv 8401). Merkintä: mv 8401 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, POSIO, RANUA, ROVANIEMI, SALLA, SAVUKOSKI Päiväys: Alueen nimi: ITÄ-LAPPI-RANUA-ROVANIEMI MATKAILUALUE Sijainti ja kuvaus: Itä-Lapin osalta aluekokonaisuus muodostuu pääpiirteittäin reitille Ruka, Posio, Kemijärvi, Suomu, Pyhätunturi, Savukoski, Salla, Sallatunturi. Alueen sisältä kulkee hyvä tieyhteys sekä muutamia poikittaisia yhteyksiä. Alue sisältää myös Itä-Lapin kuntakeskukset, matkailukeskukset, kyliä, yksittäisiä majoituspalveluita, ohjelmapalveluita sekä kulttuuriympäristöjä. Alueeseen sisältyy mm. Ruka, Kitka, Livojärvi, Riisitunturin kansallispuisto, Kirintövaara, Posion kuntakeskus (Pentik), Sirniö (seppä), Korouoma, Auttiköngäs, Juujärvi, Kemijärven vesistö ja rannoilla olevat luonto- ja kulttuurikohteet, Kemijärven kaupunkikeskusta, Suomu, Kemijokivarsi (kauniit kylät), Pelkosenniemen kuntakeskus, Pyhä-Luosto matkailukeskus, Suvanto, Kairala-Luiro, Luiron suot, Kivitunturi, Vasatunturi, Savukosken kuntakeskus, Tenniöjoki + jokivarren kylät, Joutsenaapa, Sallan rajanylityspaikka, Sallan kuntakeskus, Paikanselän taistelualue, Salmijoen kanjoni, Sallatunturin matkailukeskus, Aatsinginhauta sekä Aatsingin ja Onkamon kylät, Oulangan kansallispuisto. Rovaniemellä aluekokonaisuus muodostuu Rovaniemen päätaajaman lähialueista Ounasjoki- ja Kemijokivarressa. Ounasjokivarren kyliä alueella ovat muun muassa Tapionkylä, Marraskoski, Patokoski, Meltaus ja Lohiniva. Kemijokivarren kyliä

189 96 alueella ovat muun muassa Oikarainen, Viirinkylä, Vanttauskoski ja Autti. Muita alueeseen kuuluvia kyliä ovat muun muassa Sonka, Vikajärvi, Ylinampa, Alanampa ja Tiainen. Alueeseen sisältyy muun muassa Napapiirin retkeilyalue, Joulupukin pajakylä, SantaPark, Rovaniemen kaupunkikeskusta (Arktikum, Pilke, Korundi, Marttiini), Ounasvaara, Oikaraisen kulttuurimaisema sekä Ounasjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat. Alue sisältää lukuisia kyliä, yksittäisiä majoituspalveluja ja ohjelmapalveluja. Keskeisiä tieväyliä alueella ovat valtatie 4 sekä kantatiet 79 ja 81. Alueelta on myös yhteydet Leville, Ylläkselle, Syötteelle, Kemi-Tornio -alueelle, Sodankylään ja Venäjälle. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta. Matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien matkailupalveluyritysten yhteistyötä parantaa. Maakuntakaavaehdotuksen mukaan: MATKAILUN VETOVOIMA-ALUE, MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä. -ma 5922 Luusuan kylä mukaan lukien Ulkuniemi on ma-aluetta ja on selvää, että Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue (nykyajan teollisen kokoluokan eli ainakin noin 200 m korkuisine turbiineineen) tärvelisi kyseisen ma-alueen maiseman vaalimisen kannalta. Merkintä: at 423 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: Alueen nimi: LUUSUA Sijainti ja kuvaus: Luusua sijaitsee Kemijärven kaupungin eteläosassa, matkaa keskustaan on noin 30 km. Kylässä on muun muassa poro- ja lammastilat, huskysafaripalveluja, galleria ja Pirttikosken voimalaitos. Kylässä on myös majoituspalveluja. Vuonna 2012 kylässä oli 154 asukasta. Kylä kuuluu Luusuan-Juujärven-Vanttauskosken-Tennilän maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8007), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Kylä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Luusuan kylä (ma 5922). Varausperuste: Eteläisen Kemijokivarren suurin kylä. Kehittämisperiaate: Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoimaalueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: mk 8007 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI Päiväys: Maakuntakaavan taustaselvitykseksi laaditun Arviointi vaikutuksista -selvityksen mukaan etäisyyden sekä kylä- ja maisemarakenteen perusteella tuulivoima-alueella ei ole merkittävää vaikutusta Luusuan kulttuurimaisemaan (ma 5922). Etäisyyttä alueiden välillä on yli kymmenen kilometriä.

190 97 Alueen nimi: LUUSUA-JUUJÄRVI-VANTTAUSKOSKI-TENNILÄ Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Kemijärven eteläosassa jatkuen Rovaniemen alueelle. Alueeseen kuuluvat Kemijärvellä Ulkuniemi, Luusua ja Juujärvi. Asukkaita alueella vuonna 2012 oli noin Arvokkaita kulttuurimaisemia on Ulkuniemessä ja Oilunganniemessä sekä Juujärven kylä (valtakunnallisesti arvokas). Arvokas kulttuuriympäristö on alueen vahvuus. Varausperuste: Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Kehittämisperiaate: Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin ja kulttuuriympäristöön tukeutuvana asumis- ja vapaa-ajan alueena. Yhteistyötä Rovaniemen kylien kanssa edistettävä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna - Lentoesterajoitukset: on erittäin kyseenalaista voisiko edes rakentaa (ainakaan nykyisiä teollisen kokoluokan) tuulivoimaloita ko. Lautatunturin-Sammalvaaran alueelle. - Lautatunturin-Sammalvaaran alue on kooltaan suhteellisen pieni tuulivoima-alueeksi. On parempi lisätä muiden isompien tuulivoimaalueiden laajuutta, jos tuulivoimaa on aivan pakko kaavoittaa (maakuntakaavatasolla). Suhteellisen suuret tuulivoima-alueet ovat parempi vaihtoehto kuin useiden suhteellisten pienten tv-alueiden ripottelu sinne tänne, mikä karttaa katsomalla valitettavasti nyt näyttää olevan maakuntakaavaehdotuksessa vallalla. - SL 4288 Matkajärven luonnonsuojelualue on aivan Lautatunturin- Sammalvaaran alueen vieressä: luontoarvojen säilymisen kannalta on kyseenalaista sijoittaa teollisen kokoluokan tuulivoimaloita alueelle aivan SL-alueen viereen. Merkintä: SL 4288 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: Alueen nimi: MATKAJÄRVI Sijainti ja kuvaus: Maakunnallinen suoluonnon suojelualue. Pienalaisia karuhkoja, metsäsaarekkeiden ympäröiviä soita. Varausperuste: Asetus 801/85 Kehittämisperiaate: Säilytetään luontoarvot. Jotta jatkossa kaikkien osallisten - niin tuulivoimatoimijoiden, viranomaisten, kansalaisten ja kansalaisliikkeen sekä Kemijärven kaupungin - resursseja ei haaskautuisi mitä ilmeisimmin tuulivoimaalueeksi toteuttamiskelvottoman Lautatunturin-Sammalvaaran alueen selvityksiin ja tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin, on parasta poistaa koko tv Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoimaalue maakuntakaavasta tässä vaiheessa. tv 2305 SUUAS -mav 8156 ja mav 8145 alueet: Juujärven alue / kyläalue on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, ja Suuaksen tuulivoimaalueen tuulivoimalat tuhoaisivat ko. valtakunnallisesti arvokkaat maisemalliset arvot. Merkintä: mav 8156 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: Alueen nimi: JUUJÄRVEN KYLÄ Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloita ja muita korkeita rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet perustuvat ympäristöministeriön rahoittamaan ja ohjaamaan Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitykseen (Pöyry, 2012). Selvityksen mukaan Suuaksen tuulivoimaloiden alue (tv 2305) on pienehkö ja yhtenäinen ja soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin/kohtalaisesti. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan arvio vaikutuksista -taustaselvityksen mukaan

191 98 Sijainti ja kuvaus: Juujärven kylä sijaitsee Kemijärven keskustasta noin 37 kilometriä etelään Kemijoen jyrkkään mutkaan pistävässä niemessä. Jokilaaksoa ympäröivät idässä ja etelässä jylhät vaaramaisemat. Kulttuuriympäristön keskeisiä piirteitä ovat loivasti rantaan viettävät pellot ja perinteinen rakennuskanta. Kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Kylä rakennuksineen on tiivis ja selkeä kokonaisuus. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. Keskeinen tekijä perinteisen kylämiljöön muovaajana ja säilyttäjänä on karjanhoitoon perustuva maatalous. Kylässä on myös poronhoitoon ja uittoon liittyviä rakenteita. Varausperuste: VNp Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Juujärven kylä) (RKY 2009). Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (VNp ). Kehittämisperiaate: Turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja lisärakentaminen kohteen lähiympäristössä sovitetaan sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. Suuaksen tuulivoima-alue ei muodosta merkittävää maisemallista kehystä Juujärven kylälle ja etäisyydestä johtuen tuulivoimaalueella ei ole merkittävää vaikutusta Juujäven kylän kulttuurimaiseman tai -ympäristön arvoihin. Merkintä: mav 8145 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, ROVANIEMI Päiväys: Alueen nimi: KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: JUUJÄRVEN KYLÄ, OINAAN KYLÄ TAPIONIEMEN KYLÄ, KEMIJÄRVEN KIRKKO, KIEMUNKIVAARAN KYLÄ, SAUNAVAARAN JA ARVOSPUOLEN KYLÄT, PELKOSENNIEMEN KIRKONKYLÄ, RUIKAN KYLÄ, KÖRKÖN TALORYHMÄ Sijainti ja kuvaus: Juujärven kylä sijaitsee Kemijärven keskustasta noin 37 kilometriä etelään Kemijoen jyrkkään mutkaan pistävässä niemessä. Juujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. Varausperuste: VNp Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat) (RKY 2009). Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (VNp ). Kehittämisperiaate: Kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. -Korkeuserot Suuaksen tuulivoimaloista/tuulivoima-alueelta Juujärvelle ja Kemijokilaaksoon muutenkin olisivat järkyttävän suuret: Maakuntakaavaehdotuksen mukaan: "SL 3141 Kemijärvi, Posio Siikajoki-Juujoki

192 99 Korkeimmat alueen tunturit ovat 360 metriä korkeita, kun taas Juujärvi sijaitsee 125 metriä merenpinnan yläpuolella." 360 m m = 235 m 235 metriä + tuulivoimalan lapakorkeus noin 200 metriä = 435 metriä Noin suuruusluokkaa 435 metriä olisi korkeusero Juujärveltä Suuaksen tuulivoimaloihin!!! -mv 8401-alueen kanssa Suuaksen tuulivoima-alue olisi niin ikään pahasti ristiriidassa, ks. edellä Matkailun vetovoima-alueen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen ja tuulivoimaloiden/tuulivoimaalueiden yhteensopimattomuudesta. Suuaksen tuulivoima-alue (tv 2305) ei sijaitse matkailun vetovoima-alueella, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv 8401). - Asutusta sijaitsee ko. Suuaksen tuulivoima-alueen ympärillä, mukaan lukien Kemijokilaakson puolella, ja meluhaittojen takia tämäkin tuulivoima-alue olisi toteuttamiskelvoton. tv 2304 MURTOTUNTURI-VITIKKOTUNTURI - Juujärvi (ks. edellä) on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, jonka myös Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoimalat tärvelisivät auttamattomasti. - Korouoma, Auttiköngäs ym. alueet luonto-, virkistys- ja maisemaarvoineen jäisivät Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen haittavaikutusalueelle -> em. alueiden arvot tärveltyisivät. - Myös Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoimaalueelta/tuulivoimaloista korkeuserot alemmas ympäristöön olisivat huikeat, ks. edellä korkeuserot Suuaksen tuulivoima-alueelta. - Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue olisi pahasti ristiriidassa mv 8401-alueen kanssa, ks. edellä. Vaikuttaa oudolta, että ko. tuulivoimaalueen LÄPI on piirretty vihreä mv-alueen rajaa merkitsevä viiva! - Luonnonsuojelualueet, mm. Mustarinnantunturin suojelualue sekä pienemmät SL-alueet jäisivät liian lähelle/liki Murtotunturin- Vitikkotunturin tuulivoima-aluetta. - Asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen takia tämäkään tuulivoima-alue ei ole toteuttamiskelpoinen. - Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoimahankkeen osayleiskaavasta on valitettu Pohjois-Suomen Hallinto-oikeuteen, mikä osaltaan myös kertoo siitä, että ko. alue ei ihmisten mielestä ole sovelias tuulivoima-alueeksi. Pyydämme ottamaan huomioon myös Eino Jämsän muistutuksen/mielipiteen maakuntakaavaehdotuksesta. Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksen mukaan Murtotunturi-Vitikkotunturin alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen hyvin. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan arvio vaikutuksista -taustaselvityksen mukaan Murtotunturi-Vittikkotunturin tuulivoimaalueella ei ole maisemallisia vaikutuksia Korouomaan, koska tuulivoima-alue ei tule näkymään rotkolaaksoon. Simonjärven eränkäyntimaiseman koillisosien sekä Autin ja Luusuan avoimien alueiden kaukomaisemassa tuulivoimalat saattavat suotuisissa oloissa osittain näkyä. Maisemalliset vaikutukset kulttuurimaisemiin tai niiden arvoihin eivät kokonaisuutena kuitenkaan ole merkittäviä. Maakuntakaavassa on myös koko maakuntakaava-aluetta koskeva määräys, jonka mukaan kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa osoitettu Murtotunturin tuulivoimala-alue on täsmentynyt YVA-menettelyssä ja osayleiskaavassa. Posion kunnanvaltuusto hyväksyi Murtotunturin tuulivoimapuiston osayleiskaavan Kaavasta tehdyt kolme

193 100 valitusta ovat vielä Pohjois-Suomen hallintooikeudessa käsiteltävänä. Jos edellä mainittuja tuulivoima-alueita tv LAUTATUNTURI- SAMMALVAARA, tv 2305 SUUAS, tv 2304 MURTOTUNTURI- VITIKKOTUNTURI ei nyt tässä vaiheessa poisteta Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaavasta, tulevat ne estämään ja rajoittamaan muuta maankäyttöä useiden vuosien ajan pelkällä kartalle piirretyllä olemassaolollaan, vaikka eivät konkreettisesti toteutuisikaan. Muu maankäyttö (ks. edellä esim. mv-alueet, virkistysalueet yms.) varsin pitkienkin matkojen päässä tuulivoima-alueilta kärsisi kohtuuttomasti maakuntakaavakartalle piirrettyjen, tosiasiassa toteuttamiskelvottomien tuulivoima-aluevarausten takia. Kuka uskaltaisi esimerkiksi investoida ja rakentaa mv-alueelle tai sen tuntumaan tuulivoima-alueiden haittavyöhykkeelle, kun tiedetään, että tuulivoimaloiden melu kantautuu hyvinkin pitkälle ja melulainsäädäntö (ja terve järki) rajoittavat rakentamista melualueille, maisemien tärväytymisestä puhumattakaan Kemijärven ja Posion topografisissa olosuhteissa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka täsmentyy yksityiskohtaisemman suunnitelman, yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden toteuttaminen ratkaistaan kuntakaavoituksessa. Kemijärven kaupunki ja Posion kunta eivät ole huomauttaneet maakuntakaavan tuulivoimalaalueista (Lautatunturi-Sammalvaara tv1 2290, Suuas tv 2305, Murtotunturi-Vitikkotunturi tv 2304). On myös otettava huomioon, että konsulttityönä tehdyssä Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä ei ole otettu huomioon käytännössä katsoen ollenkaan muita arvoja kuin tuulivoimatoimijoiden teknis-taloudellisia intressejä. Varovaisuusperiaatetta tulisi noudattaa myös maakuntakaavatasolla siten, että tuulivoima-alueita ei kaavoiteta ilmeisen sopimattomille paikoille ja alueille. Anneli Poikela Muistutus: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin

194 101 Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Liite: kartta

195 102 Kauko Kemppainen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

196 103 Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Kalervo Lampela MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa.

197 104 Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Kari Johannes Rapo MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa.

198 105 TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasa-arvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purkuuhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

199 106 Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Liite: karttapiirros Mika ja Päivi Neitola MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS

200 107 Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Rakennusten, tontin kuvausta: Olemme rakentaneet omakotitalomme vuonna Lisäksi pihapiirissämme on varastorakennus, pihasauna ja kaksi latoa. Kotimme on rakennettu perheen äidin synnyinseudulle, paikkaan jossa hän on saanut aikoinaan kasvaa ja kehittyä. Paikka on rauhallinen, mutta pieni kyläyhteisömme kuitenkin aktiivinen. Täällä on aina ollut hyvä kasvaa ja kehittyä. Tämä oli rakennuspaikkaa valittaessa yksi merkittävimmistä syistä nykyisen kotimme rakennuspaikaksi. Perheen äiti on kokenut pienenä tyttönä 90-luvulla Kitisen vesistörakentamisen aiheuttamat muutokset kotiympäristöönsä. Hän tietää

201 108 miltä lapsesta tuntuu, kun tuttu ja turvallinen kasvuympäristö myllerretään. Hän tietää, miltä pienestä lapsesta tuntuu, kun katselee rakennustöitä, isoja työkoneita, kuuntelee työmaan meteliä tutussa pihapiirissä. Siinä jossa hän vielä eilen leikki. Kotimme antaa suojan pienelle perheellemme jossa meidän vanhempien lisäksi asustaa kaksi alakouluikäistä lasta. Toivomme, ettei lastemme tarvitse tuntea ja katsella tutun kasvuympäristönsä turmelemista. Junarata itsessään on tervetullut, mutta vetoamme Teihin ja pyydämme, että junarata rakennettaisiin Lapin asumattomia kairoja hyväksi käyttäen niin, ettei kenenkään ison tai pienen ihmisen tarvitsisi surra kotinsa menettämistä. Arja Maarit Korvanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaaajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta.

202 109 PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Liitetiedosto: kartta Riitta-Liisa Kemppainen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia

203 110 asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasa-arvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purkuuhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

204 111 Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Pirkko Anneli Metsälampi MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia

205 112 kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasa-arvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purkuuhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Tämän maa-alan omistaa äitini perikunta. Olemme suunnittelemassa tontille talviasuttavaa lomakiinteistöä. Kuulimme ratahankkeesta vasta muutama päivä sitten. Olemme hämmästyneitä tähän hankkeeseen liittyvän tiedottamisen puutteellisuudesta. Olemme järkyttyneitä, mitä teemme hankkeellemme. Vastustamme Välisuvannon läpi menevää ratalinjausta ehdottomasti!! Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuuleminen oli ja ehdotusvaiheen kuuleminen Kuulemisten yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuudet kaikissa maakuntakaava-alueen kunnissa sekä Sodankylässä. Molemmissa kuulemisvaiheissa julkaistiin kuulutukset aluepaikallislehdissä. Kaava-aineisto kokonaisuudessaan on ollut koko kaavaprosessin ajan luettavissa Lapin liiton internet-sivuilla. Yrjö Kemppainen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia

206 113 TAUSTA Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasa-arvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purkuuhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

207 114 Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Joni Henrik Rissanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km. Muistutuksen laatija vastustaa ehdottomasti ratalinjausta, jossa Kitisen ylittäminen tapahtuu Välisuvannon alueella. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on sotien jälkeen jälleenrakennettu sukujen toimesta, jotka yhä nykyisinkin omistavat alueen tontit ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Alueella sijaitsee myös Sodankyän alueella harvinainen Lapin sodasta tuhoamattomana selvinnyt rakennus (toimii nykyisin savusaunana). Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee kalasääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa.

208 115 VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta, esimerkiksi Askan kylän eteläpuolelta. PERUSTELUT Välisuvannon alue on voimakkaan historiansa, maisemallisen arvonsa ja myöhemmin alueelle syntyneen merkittävän asutuksen vuoksi Sodankylän kunnan Kitisen vesistön eteläisen osan merkittävimpiä virkistysalueita sekä asuin- ja vapaa-ajan kiinteistökohteita, lähellä Sodankylän kuntakeskusta. Välisuvannon monien ranta-asukkaiden sukujuuret ovat Sompiossa, Lokan altaan alle hukutetussa Korvasen kylässä. On kohtuutonta, että ympäristön rajut muutokset, kuten nyt tämä ratalinjaus, kohdistuisivat jälleen samaan yhteisöön. Pakotetun Lokan tekoaltaan alta muuton jälkeen, Välisuvannon alueella yhä edelleen tontteja omistavien sukujen jäsenet rakensivat uuden elämänsä Välisuvantoon. On tarpeetonta mainitakaan tällaisen vahvat juuret omaavan alueen merkityksestä paikallisten mielissä ja kotiseutuidentiteetissä. Kyse on lisäksi suomalaisten oikeudesta omaisuuttaan koskevaan turvallisuuden tunteeseen, jota vastaan tällainen yhtäkkisesti tietoon saatettu ratalinjaus vahvasti sotii. Välisuvannon alueen uudelleenrakentaminen 1990-luvulla vesistörakentamisen valmistuttua on tapahtunut vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Tämänlaajuista alueen rakentamista ja alueen kehittymistä ei olisi tapahtunut, mikäli tiedossa olisi ollut nyt esitettyä ratarakentamista alueelle ja jonka seurauksena asumisen arvo ja laatu kärsivät ratkaisevasti. Välisuvannossa, suunnitellun ratalinjauksen kohdalla Kitisen vesistö on Sodankylän kuntakeskuksen alapuoleisella osalla syvimmillään (yli 10 metriä), josta aiheutuvien lisäkustannusten vaikutus voi olla merkittävä. Kitisen keskisyvyys muutoin on n. 4-5m. Yhteenveto Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Marja Hannele Malm Muistutus: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita

209 116 Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita l uoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja

210 117 uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Kuulimme ratahankkeesta vasta muutama päivä sitten. Olemme hämmästyneitä tähän hankkeeseen liittyvän tiedottamisen puutteellisuudesta. Olemme järkyttyneitä, mitä teemme hankkeellemme. Vastustamme Välisuvannon läpi menevää ratalinjausta ehdottomasti!! Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuuleminen oli ja ehdotusvaiheen kuuleminen Kuulemisten yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuudet kaikissa maakuntakaava-alueen kunnissa sekä Sodankylässä. Molemmissa kuulemisvaiheissa julkaistiin kuulutukset aluepaikallislehdissä. Kaava-aineisto kokonaisuudessaan on ollut koko kaavaprosessin ajan luettavissa Lapin liiton internet-sivuilla. Heikki Juhani Korvanen Muistutus: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa.

211 118 Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Rakennusten, tontin kuvausta: Tontilla on voimassaoleva rakennuslupa. Lupanumero , päätöspäivä Rantasauna on valmis, valmistumisvuosi Varasto ja päärakennus on rakentamatta. Päärakennus on tarkoitus rakentaa ympärivuotiseen vapaa-ajan käyttöön.

212 119 Salla Korvanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km. Muistutuksen laatija vastustaa ehdottomasti ratalinjausta, jossa Kitisen ylittäminen tapahtuu Välisuvannon alueella. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on sotien jälkeen jälleenrakennettu sukujen toimesta, jotka yhä nykyisinkin omistavat alueen tontit ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Alueella sijaitsee myös Sodankyän alueella harvinainen Lapin sodasta tuhoamattomana selvinnyt rakennus (toimii nykyisin savusaunana). Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee kalasääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta, esimerkiksi Askan kylän eteläpuolelta. PERUSTELUT Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannon alue on voimakkaan historiansa, maisemallisen arvonsa ja myöhemmin alueelle syntyneen merkittävän asutuksen vuoksi Sodankylän kunnan Kitisen vesistön eteläisen osan merkittävimpiä virkistysalueita sekä asuin- ja vapaa-ajan kiinteistökohteita, lähellä Sodankylän kuntakeskusta. Välisuvannon monien ranta-asukkaiden sukujuuret ovat Sompiossa, Lokan altaan alle hukutetussa Korvasen kylässä. On kohtuutonta, että ympäristön rajut muutokset, kuten nyt tämä ratalinjaus, kohdistuisivat

213 120 jälleen samaan yhteisöön. Pakotetun Lokan tekoaltaan alta muuton jälkeen, Välisuvannon alueella yhä edelleen tontteja omistavien sukujen jäsenet rakensivat uuden elämänsä Välisuvantoon. On tarpeetonta mainitakaan tällaisen vahvat juuret omaavan alueen merkityksestä paikallisten mielissä ja kotiseutuidentiteetissä. Kyse on lisäksi suomalaisten oikeudesta omaisuuttaan koskevaan turvallisuuden tunteeseen, jota vastaan tällainen yhtäkkisesti tietoon saatettu ratalinjaus vahvasti sotii. Välisuvannon alueen uudelleenrakentaminen 1990-luvulla vesistörakentamisen valmistuttua on tapahtunut vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Tämänlaajuista alueen rakentamista ja alueen kehittymistä ei olisi tapahtunut, mikäli tiedossa olisi ollut nyt esitettyä ratarakentamista alueelle ja jonka seurauksena asumisen arvo ja laatu kärsivät ratkaisevasti. Välisuvannossa, suunnitellun ratalinjauksen kohdalla Kitisen vesistö on Sodankylän kuntakeskuksen alapuoleisella osalla syvimmillään (yli 10 metriä), josta aiheutuvien lisäkustannusten vaikutus voi olla merkittävä. Kitisen keskisyvyys muutoin on n. 4-5m. Yhteenveto Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Asuinkiinteistö, johon kuuluu käsin veistetyistä hirsistä rakennettu, mukavuuksin varustettu päärakennus, kaksi piharakennusta sekä hirsinen rantasauna. Kaikki rakennettu uudestaan maastoa myöten vedenpinnan noston yhteydessä v Irja Kemppainen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 ml.) Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään

214 121 Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa "Musta Pekka" -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90-luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kylä kunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta.

215 122 Mikko ja Eeva Tarsa MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaaajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne rata linja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

216 123 (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa "Musta Pekka"-kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 9G-luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla juna rata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Rakennusten, tontin kuvausta: Omakotitalo valmistunut vuonna 2012 vaaranlaitaan etelään ja lähteen avautuvalie rinteelle. Kuluvalle vuodelle on valmistumassa itse salvottu hirsilato. Tarkoituksena on rakentaa autotalli varasto pihapiiriin lähivuosien aikana. Janne Kemppainen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaaajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa.

217 124 tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne rata linja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa "Musta Pekka"-kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 9G-luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla juna rata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta.

218 125 Jouni Starck MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaaajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne rata linja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

219 126 (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa "Musta Pekka"-kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90-luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla juna rata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Asuinkiinteistö, johon kuuluu käsin veistetyistä hirsistä rakennettu, mukavuuksin varustettu päärakennus, kaksi piharakennusta sekä hirsinen rantasauna. Kaikki rakennettu uudestaan maastoa myöten vedenpinnan noston yhteydessä v Tauno Kalevi Tarsa MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän

220 127 Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Tontit ovat rakentamattomia. Tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa asuin tai vapaa-ajan kiinteistö molemmille tonteille, Raili Turunen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa.

221 128 TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kun vielä huomioidaan, että monen Välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin olisi

222 129 erikoista, että uuden asuinalueen löydyttyä harvaan asutussa Lapissa joutuvat taas samat suvut valitsemaan uuden tulevaisuutensa asuinalueen vain siksi, ettei ratalinjausta suunniteltaessa ole otettu huomioon alueen kiinteää asutusta ja tulevaisuuden asutuspainetta. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustan ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Lisätietoja omistamastani kiinteistöstä: Omistan yhdessä mieheni kanssa ratalinjauksen välittömässä vaikutuspiirissä asuinkiinteistön, jolla sijaitsee 225m2 asuinrakennuksen lisäksi varasto ja autotallirakennus, rantasauna, savusauna, betonikellari, matkailutoiminnan käyttöön rakennettu huvimaja ja kolme latoa, yksi heti Lapin Sodan jälkeen rakennettu. Muut rakennukset ovat uudisrakennuksia. Lisäksi olemme mieheni kanssa vuokranneet omistamalleni yritykselle Arctic Academy Oy maa-alueen, jolla sijaitsee 40 hengen lasihuippuinen, sähkölämmitteinen ja nykyaikaisin AV-laittein varustettu revontulikota, jossa on vieraillut jo asiakasta. Revontulimatkailutoiminnan kehittämisen lisäksi suunnittelemme juuri tällä hetkellä lähivuosina matkailun ohjelmapalveluksi pajan rakentamista ja kyläsepän ohjelmia mieheni jäädessä eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua, jotta talvikauteen keskittyvän revontulimatkailutoiminnan tueksi saataisiin saisi ympärivuotista liiketoimintaa. Arctic Academy toimii tälläkin hetkellä ympärivuotisesti, mutta luonnollisesti revontulimatkailijoiden sesonkiaikaa on talvikausi. Heidi-Maria Korvanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta.

223 130 alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta.

224 131 Äitini on saanut tontin perintönä vanhemmiltaan ja se on lohkottu Välisuvannon tilasta. Tontille on rakennettu vuosien aikana hirsinen kesäasunto ja hirsinen saunarakennus sekä puurunkorakenteinen lautaverhoiltu varasto/liiteri/ wc. Kaikki rakennukset on sähköistetty. Suunnitelmissa on lähivuosina anoa rakennuslupa päärakennuksen laajennukseen. Suunniteltu rata kulkee läpi tontin ja tällöin tontista sekä sen lähitonteista tulee asuinkelvottomia. Liite: karttamerkintä Petri Piispanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

225 132 Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Tontti on vaimoni perintö vanhemmiltaan ja se on lohkottu Välisuvannon tilasta. Tontille on rakennettu vuosien aikana hirsinen kesäasunto ja hirsinen saunarakennus sekä puurunkorakenteinen lautaverhoiltu varasto/liiteri/ wc on rakennettu terassin yhteyteen kesäkeittiö Kaikki rakennukset on sähköistetty. Suunnitelmissa on lähivuosina anoa rakennuslupa päärakennuksen laajennukseen. Nyt ehdotettu ratalinjaus kulkee tontin päältä tehden mm. sen ja naapuruston tontit käyttökelvottomiksi. Kyllä Lapissa on paljon asumatontakin ettei vireää asuin- ja vapaa-ajankiinteistöaluetta tarvitsisi purkaa ja tuhota. Ylityspaikka on myös Sodankylän geofysiikan Tähtelä Observatorion, joka on Oulun Yliopiston erillislaitos, kannalta todella huono ratkaisu, kun mahdollinen kaivostuoterahti alkaa. Se tarkoittaa tuhansien tonnien rahtikuormia aivan liian läheltä äärimmäisen herkkiä geofysiikan tutkimuslaitteistoja. Liite: karttamerkintä Kari Korvanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km Muistutuksen laatijat vastustavat ehdottomasti ratalinjausta, jossa Kitisen ylittäminen tapahtuu Välisuvannon alueella. Tausta Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin

226 133 Ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suurin osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä laajentunut, käsittäen nykyään lähes 30 vapaa-ajan ja pysyvän rakennuksen alueen. 90-luvun alussa Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen johtivat siihen, että joen vedenpinta nousi 5 metriä. Tällöin lähes kaikki rannalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rantoja rakennettiin uudelleen ja ne maisemoitiin. Tämän jälkeen alueelle on tullut uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä, lähes 12 km matkan. Tämä vesistöalue toimii myös koko kunnan asukkaiden tärkeänä virkistysalueena. maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannon alueelle on alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustasta. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Alueelle on kiinnostusta rakentaa lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki eivät ole missään tapauksessa hyväksyttäviä ratkaisuja. Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta, esimerkiksi Askan kylän eteläpuolelta. Perustelu Välisuvannon alue on pitkän ja juurevan historiansa, maisemallisen arvonsa ja myöhemmin alueelle syntyneen merkittävän asutuksen vuoksi Sodankylän kunnan Kitisen-vesistön eteläisen osan merkittävimpiä virkistysalueita ja asuin ja vapaa-ajan kiinteistökohteita, lähellä Sodankylän kuntakeskusta. Välisuvannon monien ranta-asukkaiden sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä. On kohtuutonta, että ympäristön rajut muutokset, kuten nyt tämä ratalinjaus, kohdistuisivat jälleen samaan yhteisöön, joka on jo joutunut jättämään kotinsa Lokan tekoaltaan alle. 2/2 Välisuvannon alueen uudelleenrakentaminen 1990 luvulla, vesistörakentamisen valmistuttua, on tapahtunut vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Esitetyn ratarakentamisen seurauksena alueella asumisen maisemallinen arvo ja laatu kärsivät ratkaisevasti. Välisuvannossa, suunnitellun ratalinjauksen kohdalla Kitisen-vesistö on Sodankylän kuntakeskuksen alapuoleisella osalla syvimmillään (yli 10 metriä), josta aiheutuvien lisäkustannusten vaikutus voi olla merkittävä. Kitisen keskisyvyys muutoin on n. 4-5m.

227 134 Yhteenveto Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen-joen ylitystä lähellä Välisuvannon asutusta. Samuli Korvanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

228 135 (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Asuinkiinteistö, johon kuuluu käsin veistetyistä hirsistä rakennettu, mukavuuksin varustettu päärakennus, kaksi piharakennusta sekä hirsinen rantasauna. Kaikki rakennettu uudestaan maastoa myöten vedenpinnan noston yhteydessä v Taina Tellervo Kravik MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän

229 136 tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Marja Elisabet Piispanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa.

230 137 TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta. PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden

231 138 vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Tontin olen saanut perintönä vanhemmiltani ja se on lohkottu Välisuvannon tilasta. Tontille on rakennettu vuosien aikana hirsinen kesäasunto ja hirsinen saunarakennus sekä puurunkorakenteinen lautaverhoiltu varasto/liiteri/ wc. Kaikki rakennukset on sähköistetty. Suunnitelmissa on lähivuosina anoa rakennuslupa päärakennuksen laajennukseen. Liite: karttapiirros Timo Korvanen MUISTUTUS: Sodankylän alueen ratalinjaus VeAb, Välisuvanto, Kitisen ylityksen alue, Sodankylän keskustasta etelään n. 10 km TAUSTA Suunniteltu ratalinjaus VeAb kulkee Kitisen länsipuolella lähellä nelostietä ja siirtyy ehdotetussa linjauksessa Kitisen itäpuolelle Välisuvannon asujamiston kohdalla, jossa sijaitsee runsaasti asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöistä monet ovat ympärivuotisessa käytössä. Suuri osa tonteista ulottuu rantaan. Välisuvannon alueella on ollut pysyvää asutusta jo kauan ennen sotia. Alue on nykyisten sukujen toimesta jälleenrakennettu sotien jälkeen ja asuinyhteisö on siitä edelleen laajentunut. Porttikosken patoaminen ja Kurkiaskan voimalaitoksen rakentaminen 1990-luvun alussa johtivat siihen, että joen vedenpinta nostettiin 5 metriä (syvyys nyt 10 m). Tällöin kaikki rannan läheisyydessä vesijättömaalla sijaitsevat rakennukset jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen kauemmaksi alkuperäisestä rantaviivasta. Myös rannat rakennettiin uudelleen ja maisemoitiin. Tämän jälkeen Välisuvannon alueelle on tullut paljon uusia omakotitaloja ja rantahuviloita, joista osa on parhaillaan rakenteilla. Kurkiaskan pato on etelässä rajana alueelle, jonne Sodankylän keskustasta voidaan liikkua veneellä 12 km matka. Tämä vesistöalue toimii kuntalaisten tärkeänä virkistysalueena. Kitisen luontoarvot ovat tärkeitä. Esimerkiksi täällä Kitisen rannalla sijaitsee sääksen pesä, jossa on lähes joka vuosi onnistunut pesintä yli 25 vuoden ajan. Välisuvannosta on maanteitse alle 15 minuutin ajomatka Sodankylän keskustaan. Alue on merkittävä maisemallisen arvonsa sekä helpon saavutettavuutensa vuoksi. Sinne on edelleen paineita luoda lisäasutusta. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. VAATIMUS Ratalinjauksen VeAb reitittäminen ja kaavoittaminen Välisuvannon alueen halki ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä ratkaisu! Ratalinjaukselle ja sen joen ylitykselle on löydettävä reitti asumattomalta alueelta.

232 139 PERUSTELUT Lapin liitosta kerrottiin, että rata-alueeksi kaavoitettava alue on m leveä. Jos se kulkisi Välisuvannon alueen läpi, niin negatiiviset vaikutukset kaikkiin omakotitaloihin ja huviloihin olisivat valtavat. Osan talot ja tontit sijaitsisivat itse kaavan mukaisella rata-alueella ja heille tulisi suoraan rakennuskielto. Tässä tilanteessa vakava haittavaikutus yltäisi kuitenkin kaikkiin asukkaisiin ja alue alkaisi näivettyä. Enää ei kannattaisi remontoida, ei rakentaa uutta. Alue on liian lähellä Sodankylän keskustaa upeassa jokimaisemassa, että se voitaisiin uhrata junaradalle. Tiedämme, että Lapissa on paljon asumatonta aluetta, jonne ratalinja voidaan vetää. Junarataa ei voi tuoda Välisuvannon alueelle tuhoamaan jo rakennetun kylän yhteisöä. Osa rakennuksista on tähän mennessä rakennettu erinäisistä ulkopuolisista mullistuksista johtuen jo kolme kertaa samalle paikalle (alkuperäinen rakennus -> sota (jälleenrakennus) -> 90-luvun pato ja vesipinnan nostaminen). On täysin kohtuutonta ja edes jonkinlaisen tasaarvon vastaista, että taas samoihin rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu purku-uhka. Tulevaisuus on näin koko Välisuvannossa epävarma. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti metrin vyöhykkeellä tarkoitetaan liikkumavaraa, jonka sisällä radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Jos vielä huomioidaan, että monen välisuvantolaisen sukujuuret ovat Sompiosta, Lokan altaan alle hukutetusta Korvasen kylästä, niin on erikoista, että harvaan asutussa Lapissa Musta Pekka -kortti osuu taas samoihin sukuihin. Välisuvannon alueen uudelleen rakentaminen 90 luvulla vesistörakentamisen valmistuttua tapahtui meidän alueen asukkaiden vahvassa uskossa alueen maiseman ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kukaan meistä ei olisi lähtenyt näin laajaan talojen siirtämiseen ja uudisrakentamiseen, jos olisi ollut minkäänlaista aavistusta, että alueelle voi tulla junarata. Välisuvannon alue on historiansa, maisemallisten arvojen ja asutuksen vuoksi kyläkunta, jonka elinvoimaisuus Kitisen rannalla asuin- ja virkistyskeskittymänä on turvattava. Ehdottomasti vastustamme ratalinjauksen VeAb tuomista Välisuvannon alueelle ja Kitisen ylitystä lähellä asutusta. Liite: Tontin piirustukset Thomas Ulich Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan päivityksen yhteydessä tehdään selvitystä mahdollisista ratayhteysvaihtoehdoista Rovaniemeltä jäämerelle ja Narvikiin. Kivelän yksityistien osuuskunta on päättänyt vuosikokouksessaan muistuttaa alla olevista asioista ratalinjaukseen liittyen. Kivelän yksityistie on Sodankylän pohjoisessa olevan Pohjantien pohjoisosa. Osuuskuntaan kuuluu 42 kiinteistöä. "Rovaniemen ja Itä-Lapin maakunta kaavan ratayhteysselvityksen täydennyksessä" ( ) lukee "Radan vaikutusalue ulottuu enimmillään 200 metriä molemmin puolin alustavasta ratalinjauksesta" (sivut 7,8,9,11, 13). Näin voi mahdollisesti sanoa kaupunkimaisessa asutuksessa, jossa 200 m etäisyydellä rautatieitä kaupungin yleinen melu peittää junien melua, mutta Lapin hiljaisessa maisemassa, tässä tapauksessa Sodankylän kirkonkylän pohjoisreunalla, kilometripituisista malmijunista lähtevää melua häiritsee huomattavasti laajemmalla alueella. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa

233 140 Koska rata on ensisijaisesti malmiliikennettä varten, se ei ole hyvää laittaa sitä asutusten läheisyyteen. Mahdolliset matkustaja-asemat aina vaativat julkisen paikallisliikenteen käyttöä, koska lähelläkin olevat asemapaikat ovat asutusten reunoilla. Siksi ei ole suurta eroa viedä sekä rata että asemat kauempaa asutuksista. Molemmilla ratavaihtoehdoilla on piirretty kartoille Kitisen ylitys Sodankylän pohjoisessa jo nyt, vaikka ratayhteys länteen on hyvin spekulatiivista tällä hetkellä. Karttojen julkaiseminen kuitenkin aiheuttaa välitöntä vahinkoa asukkaille, koska esim. talojen myyntihinnat laskevat ja rakennus- yms. lupia ei mahdollisesti enää saa samalla lailla, kun nyt. Pohjantien alue on juuri päivitetyllä Sodankylän osayleiskaavalla merkattu "Pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi {AP)." Muutama uusi talo on rakennettu tälle alueelle viime vuosien aikana. Nykyinen selvitys ei ota riittävästi huomioon, että ratalinjaus menee hyvin läheltä monia kotipihoja. Pohjois-Lappi on Euroopan harvimmin asuttu alue, jossa on riittävän paljon tilaa, ettei tarvitse suunnitella ratayhteyksiä liian lähelle asutuksia. pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa Yllä mainituista syistä vaadimme, että jatkoyhteys Narvikiin siirretään muualle. Kaarina Wicks Näsi Asia koskee Junaradan linjausta Rovaniemen ja Sodankylän välillä uudessa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Ratalinjaus Rovaniemi-Sodankylä kulkee omistamiemme maiden lävitse Tiaisessa n. 2km matkalla. Tämä maa-alueemme vesi- ja rantaomistuksineen yltää Raudanjoesta Ala-Säynäjäjärven puoliväliin itälänsi suunnassa ja Laenlamminvaarasata yli Ala-Säynäjäjoen Niesintiehen etelä-pohjoissuunnassa. Kyseinen maa- ja vesialue muodostaa omistamamme Korvalan Kestikievari Oy:n matkailuyrityksen selkärangan. Korvala on yksi Lapin vanhimmista matkailuyrityksistä, onhan toiminta aloitettu jo vuonna 1889! Eli, samalla suvulla yli sata vuotta ja neljäs sukupolvikin odottamassa jatkamista. Tuotamme asiakkaillemme kaikki palvelut samassa kohteessa, sisältäen ravintola-, majoitus ja ohjelmapalvelut. Ohjelmapalvelumme sisältävät poro-, husky- ja kelkkasafarit, sekä hiihto- ja kalastusretket Ala- Synäjäjärvelle. Kaikki nämä safarit tehdään maa-alueellamme, joiden reitit kyseinen ratalinjaus ylittää useassa kohdassa. Samoin tapahtuu safareille Käyrästunturille. Samainen ratalinjaus ylittää paliskunnan rakentaman poroerotusaidan, joka myös sijaitsee maallamme. Se on hyvä yhteistyön esimerkki poronhoidon ja matkailun välillä; käytimmehän sen laavuille asiakkaita lähes 50 eri maasta viime talvella. Maaltamme löytyy myös muinaisia peuranpyyntikuoppia, jonne on vieraillut Rovaniemen koululaisia opintomatkalla kotiseutuopissa. Kesäsin alueella toteutetaan patikka-, maastopyörä-, marja-, sieni- ja kalastusretket. Yrityksemme on ansainnut useat matkailupalkintoja ansiokkaasta toiminnasta, mm. Rovaniemen Matkailupalkinto v.2000 (jossa oli ehdokasvalintaryhmässä myös Lapin Safarit ja Hotelli Pohjanhovi, ja tuomariston puheenjohtajana Esko Riepula), koska ollaan innovatiivisesti lähtenyt kehittämään Peräpohjolan ja kestikievarin kulttuuriperinnöstä ainutlaatuista matkailutuotetta yhteistyössä Tiaisen kyläyhteisön kanssa, ja Rovaniemen maalaiskunnan Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Ratalinjausta Tiaisen kylän kohdalla tutkittiin lisäselvityksessä (Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys ). Linjausvaihtoehtoja tarkennettiin ja selvitettiin kolmella eri vaihtoehdolla. Valittu vaihtoehto osoitetaan maakuntakaavassa selvityksen suosituksen mukaisesti. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti ja radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Radan yksityiskohtaisempi suunnittelu tapahtuu ratalain mukaisessa yleis- ja ratasuunnittelussa, jonka yhteydessä arvioidaan rautatien vaikutukset sekä esitetään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen radan rakentamisen tai junaliikenteen haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Radan yleissuunnitelman yhteyteen kuuluu myös vuorovaikutteinen ympäristövaikutusten arviointiprosessi.

234 141 maaseutulautakunnan myöntämä kunniakirja, tunnustuksena ansiokkaasta työstä maaseudun pienyritystoiminnan hyväksi, sekä Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n myöntämä valtakunnallinen kunniakirja ja vuoden 2005 Maaseutumatkailun Kellokas -arvonimi. Yrityksemme on ollut myös Rovaniemen ja muiden korkeakoulujen opintokohde sekä esimerkkinä erilaisille kursseille ja projektille heidän benchmarkingissa. Olemme yritys ampuma-alueen reunassa, minkä suuntaan kaikenlainen luontomatkailutoiminta on estetty täysin. Mikäli ratalinjaus jää voimaan, se tulee tuhoamaan matkailuyrityksemme toiminnan edellytykset ja elinkelpoisuuden, sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Emme hyväksy ratalinjausta maillemme, yksityismaiden ja kylämme läpi! Esa Turunen Rovaniemen ja Itä-lapin maakuntakaavaehdotukseen on kirjattu varaukset mahdolliselle rautatierakentamiselle perustuen esiselvitykseen, jossa on tarkasteltu eri ratalinjausvaihtoehtoja. Esiselvityksessä on virheellisesti tarkasteltu Sodankylän alueelle esitettyä ratalinjausta VeAb, paikassa Välisuvanto, Kitisen joen ylityksen alue, joka sijaitsee Sodankylän keskustasta etelään noin 10 km. Kun maakuntakaavaehdotuksen ratalinjaukset hyväksytään, on päätökseen ehdottomasti kirjattava tarve muuttaa linjausvaihtoehto VeAb edellämainitussa kohdassa siten, että alueen ainutlaatuisille pysyville luontoarvoille, luontoarvoihin perustuvalle kiinteistöjen omistukselle ja käytölle uudisrakentamiseen, jo asutuissa kiinteistöissä asumiseen, vapaa-ajan asumiseen ja uudisrakentamiseen, alueelle soveltuvaan luontaistalouden kaltaiseen elämänmuotoon, matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen harjoittamiseen ja kehittämiseen, elävän Lapin maaseudun ominaisiin kulttuuriarvoihin, jotka hyvin näkyvät ja vaikuttavat perinteisellä alueella, sekä alueen virkistysarvoon koko Sodankylän kunnan asukkaille, ei aiheuteta pysyvää ja perusteetonta muutosta, joka johtaa edellämainittujen arvojen alenemiseen. Yksinkertainen ratkaisu jolla edellämainitut arvot voidaan säilyttää ja rautatielinjauksista saavuttaa suurin hyöty elinkeinojen monipuoliselle kehittämiselle on hyödyntää ratalinjauksessa valtion maanomistusta, ja asumattomia seutuja yksityisessä omistuksessa olevilla mailla sekä jo rakennettuja luontoarvoiltaan tuhottuja jokimaisemakohtia ylityksiä harkittaessa. Ennenkaikkea olisi tarkasteltava voidaanko hyödyntää jo rakennettuja jokiylityksiä, koska silloin ei luontoarvoihin peruuttamattomasti kosketa. Maakuntakaavassa osoitetaan vaihtoehtoiset ratayhteyslinjaukset Rovaniemi-Sodankylä sekä Kemijärvi-Sodankylä. Lappi-sopimuksen Lapin maakuntastrategian 2040 mukaisella aluerakennesuunnitelmalla mahdollistetaan useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Jäämerelle johtavasta ratayhteystarpeesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Lisäksi valintaan vaikuttavia tekijöitä tullaan käsittelemään myös Pohjois- Lapin maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa pyritään joustavuuteen ja mahdollistavuuteen ratayhteyksien kehittämisen osalta. Tulevan Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi tullaan laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ratayhteysselvitys. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoisia ratalinjauksia ja pyritään löytämään vähiten häiriötä tuottava linjaus. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan ottamaan huomioon taustaselvityksiä laadittaessa. Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettua ratalinjausta on tulkittava yleispiirteisesti ja radan sijaintia tarkennetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tarkemmat perustelut: 1) Luontoarvot Suunniteltu vaihtoehdon VeAb Kitisen joen ylityksen alue sijaitsee alunperin kahden kosken, Porttikosken ja Orakosken välisellä alueella, jonka alkuperäinen luonne on voimalaitosrakentamisen myötä nostetun vedenpinnan vuoksi muuttunut. Esimerkiksi koskikara ei enää talvehdi alueella kuten ennen rakentamista. Luonnollisesti vesistön kalakanta on myös muuttunut. Kuitenkin vesirakentamisesta vastannut jokiyhtiö on esimerkillisellä tavalla huolehtinut sekä olemassa olevien rantamaisemaarvojen säilyttämisestä siinä määrin kuin se on ollut mahdollista että rakentamisen vuoksi muuttuneiden rantojen maisemoinnista niin, että alue edustaa perinteisen asumisen vaikutuspiirissä olevaa

235 142 luonnonmukaista jokimaisemaa karuine kallio- ja hiekkakangaspohjaisine talousmetsineen. Alueella on onnistuneesti pesinyt sääksi jo 25 vuoden ajan ilman että vesirakentaminen olisi pesimistä häirinnyt. Kalakantaa on hoidettu istutuksin. Jokiyhtiö on alueelle rakentanut myös kyläyhteisön asukkaiden ja kaikkien kuntalaisten käyttöön veneenlaskupaikat, ja alue onkin tärkeä vesistövirkistysalue paitsi alueen niin myös koko kunnan asukkaille, sillä kirkonkylältä on alueelle hyvä vesistöyhteys. Rautatien rakentaminen tämän alueen kautta tuhoaisi alueelle ominaiset luontoarvot kokonaan ja johtaisi vesistön virkistyskäytön siirtämiseen muualle 2) Kiinteistöjen omistus Alueella on pitkäaikaiseen omistamiseen pohjautuvia asuinkiinteistöjä, joilla rakentamista on toteutettu jo parhaimmillaan kolmeen kertaan historian aikana. Alue on kyläyhteisön perinteistä asumisaluetta. Vesistörakentamisesta vastannut jokiyhtiö varasi rakentamisen yhteydessä ranta-alueita mahdollisimman paljon omistukseensa ja on käyttänyt tämän alueen parhaita osia ns. vaihtomaina, koska alueen tontit soveltuvat erinomaisesti vapaa-ajan rakentamiseen maisemallisten ja välittömästi tontteihin yhteydessä olevan luonnon virkistyskäyttöarvojen vuoksi. Rautatien rakentaminen alueelle johtaisi paitsi kiinteistöjen arvon romahtamiseen myös uudisrakentamisen ja siten kiinteistönomistukseen perustuvan alueen yhteiskunnallisen kehittämisen kieltämiseen. 3) Kulttuuriarvot Alue sijaitsee Orajärven kyläyhteisön vaikutuspiirissä. Asuminen alueella ylläpitää Lapin sivukylien kulttuuriperintöä, joka luonnollisesti hitaasti muuntuu nykyaikana, mutta jota paikallinen kyläseura ylläpitää erilaisin tapahtumin, jotka tällä alueella aina pidetään jokirannassa. Rautatien rakentaminen alueelle johtaisi näiden tapahtumien siirtymiseen muualle ja kiinteän asumisen ylläpitämän luontoa hyödyntävän alueellisen toimintakulttuurin kuolemiseen. Kun alueella asuminen ylipäänsä edustaa Lapin maaseudulle ominaisia kulttuuriarvoja merkitsisi rautatien rakentaminen hidasta kuoliniskua paikalliselle kulttuurille nuoren sukupolven valitessa muita asuinpaikkoja, vaikka perinteinen kyläasuminen saattaisi heille kulttuuriperinnön vuoksi olla luontevin vaihtoehto. 4) Elinkeinojen kehittäminen Alueella harjoitetaan pienyritystoimintaa, joista näkyvintä on ollut Arctic Academy Oy:n harjoittama revontulimatkailijoita palveleva ohjelmatuotanto. Alue on valosaasteettomana ja äänisaasteettomana sekä leveän jokisuvannon pohjois-eteläsuuntaisen sijainnin vuoksi yksi parhaimmista revontulten katselualueista, saavutettavuutensa ja yrityksen asiantuntijoiden läsnäolon vuoksi itse asiassa koko Lapissa. Tällä hetkellä Arctic Academy Oy:n toiminta on ehkä luettavissa pienimuotoiseksi Lapin suuriin matkailutoimijoihin verrattuna, mutta yrityksellä on kuitenkin ollut asiakkaita jo yli kaksikymmenvuotisen historiansa aikana. Revontulimatkailun kehittämisellä Lapissa on varmasti jatkuvasti positiivinen tulosennuste. Rautatien rakentaminen alueelle merkitsisi kuoliniskua tälle elinkeinolle tällä alueella ja aivan varmasti sen kehittämiselle muuallekin. Rautatie sinänsä olisi suuri mahdollisuus tämän elinkeinon kehittymiselle, kunhan ratalinjaus vain on harkittu oikein. Toimintaa ei voi siirtää pohjoisemmaksi kirkonkylän valosaasteen vuoksi, eikä etelämmäksi Askan kylän aiheuttaman valosaasteen vuoksi. Sodankylän kunta kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Ratayhteyden sijaintia Sodankylän puolella ei ratkaista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta annetut Sodankylän ratalinjausta koskevat muistutukset tullaan

236 143 Toivon, että edellä perusteltu muistutukseni otetaan huomioon maakuntakaavapäätöksessä Suomen perustuslain 2. ja 14. ja 20. pykälän mukaisesti. ottamaan huomioon Pohjois-Lapin maakuntakaavan taustaselvityksiä laadittaessa. Ari Aho Uudistamme lausuntomme alueemme maakuntakaavaesitykseen. Kaavaehdotus on muistuttamiemme asioitten kohtien osalta lakiemme, asetustemme, säädöstemme ja tuomioistuintemme moninkertaisten päätöksien vastainen ja näinollen kantamme tulee vahvistaa uudessakin maakuntakaavassa. Liitteet: Liite 1. Muistutus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle koskien Soklin kaivoshankkeen jatkovalmisteluehdotusta ( ) Muistutus koskee Soklin kaivoshanketta. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja korkein hallinto-oikeus on hylännyt päätöksestä tehdyt valitukset Kaava on lainvoimainen. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole käsitelty Soklin kaivoshankkeen lainvoimaista vaihemaakuntakaavaa. Soklin vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ratayhteys Soklista Kelloselkään. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa tutkittiin lisäksi vaihtoehtoiset linjaukset maantiekuljetuksille Soklista Kemijärven teollisuusalueelle. Taustaselvityksissä ja maakuntakaavassa on arvioitu kaavaratkaisun vaikutukset kaavatason edellyttämällä yleispiirteisellä tasolla. Liite 2 ja 4. Mielipide Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta ( ja ). Emme hyväksy Kemihaaran altaan varausta maakuntakaavaan. Muistamme hyvin vuosikymmeniä kestäneet kamppailut ja niitä seuranneet oikeuskäsittelyt joiden tuloksena kyseinen alue on suojeltu seuraavilla päätöksillä: Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti 18/12/2002 Vaasan hallintooikeuden ehdottoman kielteisen päätöksen altaan rakentamisesta. Pääperusteluina olivat alueen luontoarvot. Myös tulvasuojeluasiat tutkittiin perusteellisesti jo silloin. Vuonna 2005 KHO vahvisti myös ko. alueen Natura 2000-statuksen (hylkäsi valitukset Kemihaaran osalta). Vuonna 2013 Natura ohjelman toteutuskeinona Kemijoki Oy joutui taipumaan suojelusopimukseen: alueella pätee luonnonsuojelulaki. Kemijoki oy sai tästä myös miljoonakorvaukset. Kemihaaran allas aiheuttaisi ekokatastofin vaikutusalueellaan kuten jo nähtiin Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoen arvokkaat, puhtaat kosket menetettäisiin vaelluskalakantojen kutualueina. Ravinnekuormituksen valtava lisäys aiheuttaisi suurimittaisen roskakalakantojen kasvun vesistössä. Kemijoella ja Kemijärvellä vedenlaatu pilaantuisi taas. Lapin liiton hallitus hyväksyi vastineet Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta annettuihin mielipiteisiin Hyväksyttyjen vastineiden lisäksi täydennämme vastinetta ehdotusvaiheessa: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen

237 144 Muistamme myös elohopean ja raskasmetallien aiheuttamat ympäristöhaitat, kalojen kuolemat happi kadon seurauksena Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijärvelläkin petokalojen syöntirajoitukset olivat voimassa vuosikymmeniä. Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Alueen hyötykäyttöarvot menetettäisiin: metsätalous, poron hoito, metsästys, kalastus ja marjastus. Virkistyskäyttömahdollisuudet menetettäisiin myös: vesistömatkailu, mökkeily ja retkeily. Kemijärven vesistön tila on parantunut merkittävästi mm. seuraavista seikoista johtuen: Lokan ja Porttipahdan altaitten pahimmat turvepäästöt ovat jo (toivottavasti) n. 50 vuodessa tulleet. Kitisen voimalaitostenkin rakentamisesta on n. 20 vuotta ja humushaitat vähenevät edelleen. Kemijärven Sellun toiminta lopetettiin v Suomun alueelta on rakennuttu jätevesille paineviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle, viemäriin on liitetty myös Räisälän, Soppelan ja Isokylän alueet. Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Veden kirkastumisen ja puhdistumisen ohella myös Kemijärven luontaiset kalakannat ovat elpyneet merkittävästi. Nykymuotoisen tarkkailuhistorian ajan paras tilastoitu kalansaalis saatiin v. 2013, yli kg. (Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen Kemijärven lopputarkastuksesta (no. 47/91/ ) jälkeen), (Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu ; Ahma ympäristö oy). Kemijärvessä elää geneettisesti erilaistunut erittäin arvokas kuhakanta joka on sopeutunut tänne pohjoisen kylmiin olosuhteisiin. Kuhakantaa on elvytetty osana Kemijärven kalatalouden kehittämissuunnitelmaa ja kanta on elpynyt kuten osakaskunta on halunnut ja päätöksillään edesauttanut; kutualueitten rauhoituksilla eri aikoina ja alamitan nostolla 45 senttiin. Tämä kuhakanta menetettäisiin altaan humuskuormituksessa. Myös muikkukanta on kasvanut merkittävästi. Kemijoen vesistön saastuminen ja vaelluskalakantojen kutualueitten tuhoutuminen on estettävä Ylikemillä asettamalla mahdolliselle Sokiin kaivoksen avaamiselle tiukat lupa ehdot. Myös Nuortijoen saastuminen estettävä. Alueella esiintyvä uraani vaatii vielä tarkemmat erityisvaatimukset mahdolliselle kaivokselle. Vaadimme maakuntakaavaan Kemijoen kalaportaitten rakentamismääräystä. Vaelluskalakannat ovat Kemijärvessä heikot istutuksista huolimatta. Ylikemiitä Keminmaalle kautta koko Lapinmaan on jälleen herännyt vaatimus kalaportaitten rakentamisesta kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin. Maailmalla on kalaportaita; mm. Norjassa, Kanadassa, Skotlannissa ja Isohaarassakin jo peräti 2 kappaletta. Euroopan Unioni on velvoittanut jäsen maitaan, myös Suomea turvaamaan ja parantamaan sekä palauttamaan vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet. Valtiovaltakin on jo varannut kahdeksan miljoonaa euroa näihin hankkeisiin. Lapin Ely-keskus voisi tehdä kalaportaista EU-hankesuunnitelman, jotta mekin saisimme vastinetta jäsenmaksuillemme tänne Lappiin. Maakuntakaavassa on myös osoitettu kaikkia Kemijoen pääuoman vesivoimalaitoksia koskien suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten. Tulvapenkereitten rakentamista ja lisäkorotuksia ei tarvita eikä hyväksytä Kemijärvellä.

238 145 Ihmettelemme suuresti minkä takia Kemijärvelle esitetään penkereitten korottamista ja lupaa tilapäisen ylärajan nostolle peräti 180 sentillä! Tälläinen uhkakuvien maalailu on edesvastuutonta kaikilta saati sitten viranomaistaholta. Onhan tämä nykyinen kaava täällä Kemijärvelläkin turvannut kaiken tarvittavan. Kriteeri "kerran 250 vuodessa mahdollisesti tuleva tulva" menee jo yli hätävarjelustakin, sellaisia tulvia ei muista "vanha erkkikään eikä perimätietokaan. Palatkaamme maailmanlopun ennustuksista tähän aikaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisvelvollisuus on niitä EU:n direktiivejä. Em. suunnitelman perusteeksi EU esitti max. kerran 100 vuodessa mahdollisesti tulevaa tulvaa. Kun toimitaan vaaditulla maximikriteerillä niin Kemijärvellä ei tarvitse tehdä mitään erityistoimia. Kemijärven rakentamismääräyksissä alin rakennuskorkeus on 1,5 metriä päälle nykyisen säännöstelyn ylärajan. Nykyisin asuinrakennusten elinkaaretkin mitoitetaan 50 vuodeksi ei edes 100 v. Kemijärven rantarakentaminen estyisi koska alinta rakennuskorkeutta täytyisi korottaa, myös kiinteistöjen arvot laskisivat sadoilla rantakilometreillä. Kemijoki on rakennettu ja säännöstellään voimatalouden ehdoilla, jolloin voidaan luoda tulvauhkia jopa tarkoituksella. Tulvat ja jääpadot voidaan ennakoida ja ehkäistä nykytietämyksellä ja tekniikalla, sekä antamalla viranomaisille tarvittava määräysvalta säännöstelyyn erityistapauksissa. Veden riittävyys on suurempi ongelma keväisin ja alkukesästä Kemijärvessäkin. Ylläesitetty lausunto on sama kuin Kemijärven Osakaskunnan kanta. Tuulivoimaloille merkittyä aluevarausta Tohmon, Javaruksen ja Levärannan väliselle alueelle ei tule merkitä maakuntakaavaan Alueella on useita vakituisesti asuttuja asuntoja ja loma-asuntoja, näiden omistajat vastustavat tuulimyllyjä ja niiden vaatimia sähkölinjoja sekä teitä alueelleen. Kaavakartassa kohde 13 vaikutusalueelta puuttuu n. 15 loma-asutusrakennusta. Tohmon kylän maanomistajat ovat kolme kertaa estäneet metsäautoteitten rakentamisen mailleen välille Tohmo- Karvakkoselkä- Katajaselkä- Tarsavaara - Tohmo. Viimeinen kamppailu päättyi 95 prosenttiseen tien vastustukseen ja luonnonrauhan säilyttämiseen, alue on ainoa isompi tietön alue lähistöllä ja sellaisena se on säilytettävä. Tarsavaaran laella sijaitsee myös "Lapin ja lannan rajapyykki" myös Katajaselässä on pienempiä rajamerkkejä (Kyösti Julkun tutkimukset ja paikalliset asukkaat). Nämä pyykit tulisi suojella tuhoamiselta. Rovajärven ampuma-alue on riittävä nykyisellään; se on Euroopan suurin ampuma-alue Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa ei ole ko. alueelle osoitettu tuulivoimaloiden aluetta. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimaloiden alue (tv 2311) on poistettu valmisteluvaiheen kuulemisessa saadun palautteen perusteella. Tarsavaaran laen Lapin ja lannan rajapyykkiä ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä. Museoviraston ohjeistusten mukaisesti maakuntakaavassa otetaan huomioon muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet. Koko maakuntakaava-aluetta koskevien suunnittelumääräyksien mukaan: suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös tai muu arkeologinen kulttuuriperintökohde, on neuvoteltava Museoviraston kanssa sekä varauduttava tarpeellisiin selvityksiin. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Määräys koskee myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät

239 146 Rovajärven ampuma-aluetta ei saa laajentaa eikä alueen käyttöä paikallisilta asukkailta saa rajoittaa enempää. Alueella sijaitsevilla yksityismailla tulee sallia normaalit asumisen ja lomailun olosuhteet. Myös rakentaminen omille maille olkoon sallittua perusoikeutta jatkossakin alueella. Ammunnan maalialueet tulee rajata samoille alueille eikä uusia saa ottaa mielivaltaisesti maaleiksi kuten nyt tehdään jopa metsäisille kangas ja vaaramaille. Alueella kasvavat suuret metsävarat tulee käyttää paremmin hyödyksi eri tavoin. Liite 3. Lapin Ely-keskukselle osoitettu lausunto Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta ( ). alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaavan tehtävän ja luonteen mukaisesti aluevarausmerkinnöillä osoitetaan yleispiirteisesti pääasiallinen maankäyttöluokka. Pääkäyttötarkoituksen mukaisen toiminnan tarkempi suunnittelu kuuluu yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja on toiminnanharjoittajan vastuulla. Lausunto ei koske Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Ale Oinas Kaavaehdotuksesta on poistettava Kemihaaran altaan aluevaraus, joka tarkoittaa Vuotoksen allasta. Siitä on jo ehdottoman kielteinen korkeimman hallinto-oikeuden päätös Tulvasuojeluun vetoaminen vain tekosyy voimalaitosaltaan rakentamiselle. Kemijoessa on jo liikaakin altaita, joten Kemijoen vesistön itäosien vesien varastoimiseen ei tarvita uusia altaita. Rovaniemen alueen mahdolliset tulvavedet tulevat muualta. Kemijärven säännöstelystä aiheutuneet haitat Kemijokivarren rannoille ja siis myös asukkaille mm. Pelkosenniemen alueella ovat vieläkin korvaamatta. Siis Rovaniemen ja Itä-lapin maakuntakaavaehdotuksesta on Kemihaaran allasvaraus poistettava. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen.

240 147 Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Jorma Hovi Kannatan maakuntakaavaehdotuksessa olevaa Kemihaaran tulva-allasta., jonka Rovaniemen kaupunki ja Lapin liitto on asettanut tavoitteeksi. Se on ainoa vaihtoehto Rovaniemen säästämisestä 1/250 vuodessa tapahtuviin tulviin. Kalle Kostamo Maakuntakaavaan ei ole tarpeellista merkitä Kemihaaran monitoimi allasta. Altaan rakentaminen heikentää merkittävästi alueen luonnon monimuotoisuutta. Myös Kemijoen säännöstely tarve lisääntyy. Isot suoalueet säätävät paremmin vedenpinnan vaihteluita. Sen voi todeta esimerkiksi Tornionjoella joka on säännöstelemätön. Jo nyt Kemijoen vesi humpaa talvi ja kesäaikana paljoa. Kemihaaran monitoimialtaalla ei voi estään pelättyä suurtulvaa Rovaniemellä. Rovaniemen tulvaherkkyyteen pitää vastata Rovaniemen alueen kaavoituksella. Tulvavaaraa alueelle ei saa kaavoittaa asuntoja tai muita rakennuksia jotka voivat vaurioitua kastuessaan. On selvää että Rovaniemen alueella on painetta rakentaa rantojen läheisyyteen. Se ei voi kuitenkaan tapahtua lisä altaan kustannuksella. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen.

241 148 Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Pentti Pyykönen Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin Maakuntakaavaehdotukseen Totean seuraavaa: 1. Kaavan valmistelussa annettuja kielteisiä mielipiteitä Kemihaaran altaan ottamisesta kaavaan ei ole huomioitu. Tätä vaihtoehtoa ovat vastustaneet vaikutusalueen kunnat: Kemijärven kaupunki, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat sekä suurin osa mielipiteensä antaneista yksityisistä ihmisistä ja järjestöistä. Valmistelun aikana on toimittu Lapin liiton päätöksen ( sulamisvesien kiinniotto Kemihaaran altaalla ) mukaisesti. Lapin liiton hallitus kokouksessaan päättää tulvatyöryhmän kokoonpanoperiaatteista ja antaa sille tavoitteen, 1/250a-tulvan edellyttämät toimenpiteet (kuuluu Kemihaaran allas). Läsnä oli myös nykyinen maakuntakaavajohtaja Riitta Lonnström ja perustettavan tulvatyöryhmän sihteeri Maiju Hyry. Maakuntakaavaan ( Itä- Lapin osalta) nämä tavoitteet ja ns. Kemihaaran allas tulevat heti alussa voimakkaana esille (Riitta Lönnström), jonka myös Lapin liiton hallitus on nyt päättänyt maakuntakaavaehdotukseensa. Maakuntakaavajohtaja toimii valmistelutyössä viranomaistehtävissä jolta edellytetään puolueettomuutta valmistelutyössä, esittelyssä ja johtopäätösten teossa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maa- ja metsätalousministeriö nimesi valtakunnallisesti merkittäviksi tulvariskialueiksi Rovaniemen, Kemijärven ja Kittilän sekä asetti Kemijoen tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille. Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla.

242 Kaavan allasvaraus/kemihaaran allas sijaitsee pääsääntöisesti Natura ja luonnonsuojelu- sekä harjujensuojelualueilla. Suunnitelman on todettu merkittävästi heikentävän alueiden luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon ja perustettu suojelualueet. Nämä vaikutukset on asianmukaisella tavalla arvioitava. Kun arviointi on tehty niin viranomaisen on pyydettävä lausunnot alueelliselta ympäristökeskukselta ja jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Lapin liiton hallitus on tilannut arvion RAMBOLL FINLAND OY.ltä ja Lapin Ely-keskus ja Metsähallitus ovat antaneet lausuntonsa LAPELY/2980/2015 ja MH 5648/2015. Molemmissa lausunnoissa todetaan RAMBOLL:n arvio puutteelliseksi, epätarkaksi, osin harhaanjohtavaksi ja jopa ettei arviota ole tehty asianmukaisella tavalla. Lisäksi totean arviosta puuttuvan suunnitellun altaan vaikutus alapuoliseen vesistöön ja millaiset vaikutukset sillä olisi vesieliöstön,-eläinten ja ihmisten terveyteen. Samoin olisi pitänyt selvittää vaikutukset Ruotsin alueen vesiin. Uusien altaiden terveysvaikutuksista on olemassa tutkittua tietoa esim. Vuotoksen altaan osalta. Metyylielohopean vaikutuksista on tutkittua tietoa. (Liite 1) Kemihaaran altaalla on huomattavat terveydelliset vaikutukset ja uhka ihmisten terveydelle on olemassa. RAMBOLL FINLAND OY johtopäätöksessään Tarja Ojala ja Jussi Mäkinen toteavat että allasaluevaraus heikentää merkittävästi Natura verkoston luontoarvoja ja ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Myös Metsähallitus toteaa että aluevarauksella on merkittävästi heikentävä vaikutus. RAMBOLL toteaa ettei muille Natura-alueille arvioida kohdistuvan vaikutuksia. ELYkeskus toteaa päinvastoin että vaikutukset ovat merkittävän kielteisiä kaikkiin allasalueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin sekä suurimpaan osaan lintudirektiivin mukaisista lintulajeista. Aluevaraus heikentää merkittävästi Kemihaaran soiden Natura-alueen rakennetta ja toimintaa ja siten allasvarauksen vaikutukset ovat merkittävän kielteisiä koko Natura-alueen eheyteen. RAMBOLL toteaa lopuksi Aluevaraukselle ei ole vaihtoehtoa, joka olisi teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Toteamus on perätön ja harhaanjohtava sekä toteuttaa Lapin liiton päättämää linjaa. Vaihtoehto on, merkitään alue SL/M-1 eli suunnittelun alkuvaiheen VE2- alueeksi, jota alueen kunnat ja suurin osa muistuttajista esittää. Jos toteamuksella tarkoitetaan tulvasuojelun vaihtoehtoja, niin vaihtoehdot käyvät ilmi Lapin Ely-keskuksen lausunnosta sivuilta Myös energian tuotto ei valtakunnallisesti ole merkittävä ja siihen on vaihtoehtoja. 3. Koska selvityksistä ja lausunnoista käy kiistatta selville että allasvarauksella on erittäin kielteiset vaikutukset alueiden luonnonarvoihin joiden suojelemiseksi Natura-2000-verkosto, luonnonsuojelu- ja harjujensuojelualueet on perustettu sekä luonnonsuojelulain :n edellyttämiä erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavaa syytä ei ole ja maakuntakaava- Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen merkittävien vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Maakuntakaavan kaava-asiakirjoihin sisältyy maakuntakaavatason edellyttämällä tavalla kaavan merkittävien vaikutusten arviointi. Kaavan taustaselvityksiin kuuluu Natura-alueita koskeva selvitys, jossa on käsitelty muun muassa tekoaltaan oikeudelliset edellytykset. Maakuntakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Tällöin maakuntakaavaehdotukseen joko lisätään Naturasta poikkeamiseen liittyviä korvaavia alueita tai poistetaan allasvaraus ja tarkastellaan alueen maankäyttöä uudelleen.

243 150 ehdotuksen perusteluille löytyy vaihtoehdot on maakuntakaavaehdotuksesta poistettava allasvaraus (Kemihaaran allas). Sallatunturin matkailupalvelualueen laajennuksella Naturaalueelle on myös kielteiset vaikutukset ja hankkeelle löytyy vaihtoehdot, joten sekin on poistettava kaavaehdotuksesta. Yhdyn täysin LAPELY/2980/2015 ja MH 5648/2015 lausuntoihin ja johtopäätöksiin. Viranomaisten on esittelyssä ja päätöksessä todettava tosiasiat sekä huomioitava KHO:n Vuotoksen altaan vesioikeuskäsittelyn ehdottoman kielteinen vuosikirjapäätös 18/12/2002. Kemijoki Oy:n hakemuksen perusteluna oli energiahyöty. Liitteet: Liite Kemihaaran altaan terveysvaikutuksista Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen poikkeamisen. Sallatunturin matkailualueen laajentaminen mahdollistaa pitkällä aikavälillä matkailun kasvun, jolla on taustaselvitysten perusteella huomattavia positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti Sallassa ja Itä-Lapissa. Näitä vaikutuksia verrataan yleisen luonnonsuojelulliseen etuun kohdistuvan poikkeuksen suuruuteen. Lopullinen päätäntävalta erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn olemassaolosta on valtioneuvostolla. Matkailupalveluiden keskittäminen olemassa olevan rakennetun matkailukeskuksen yhteyteen toteuttaa Lapin matkailun maankäyttöstrategiaa Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen toteuttaa myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston on luonnonsuojelulain 66 :n mukaisessa päätöksessään Naturasta poikkeamisesta määrättävä Natura verkoston yhtenäisyydelle tai luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Sallatunturin alueen laajennukselle on löydettävissä korvaavia alueita muun muassa matkailualueen eteläpuolelta. Matti Wallén, Kirsti Wallén, Seppo Kontiokoski, Esa Junnila, Irmeli Portti ja Kim Skog Me allekirjoittaneet vaadimme, että Lapin liiton tulee kunnioittaa KHO:n kielteistä päätöstä vuodelta 2002 koskien Itä-Lapin kaavaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven

244 151 varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Anja Hannula Asia: Muistutus Itä-Lapin maakuntakaavaan. 1) Yhdyn kaavaesitykseen tulvavesien kiinniottamiseen Kemihaaran altaalla. 2) Samalla yhdyn Saarenkylän omakotiyhdistyksen tekemiin huomautuksiin, että 1) altaan nimi tulee kaavaesityksessä muuttaa siten, että Energia-allas sana pitää poistaa kaavateksteistä ja käyttää sen tilalla tulvavesien pidätysallas nimeä, joka kertoo millaisesta altaasta on kysymys. ja lisätä perusteluihin : tulvavahinkoja ei voida estää jokia pengertämällä Rovaniemen seudulla. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Kemihaaran altaan toteuttaminen energia-altaana parantaa edellytyksiä tulvasuojelualtaan toteuttamiselle. W-1-merkinnällä osoitetaan rakennettuja ja suunniteltuja tekojärviä tai -altaita, jotka on rajattu ylävesirajan mukaan. Täydennetään kaavaselostusta tulvasuojelu- ja energia-altaan välisestä suhteesta. Timo Hannula 1) Yhdyn kaavaesitykseen tulvavesien kiinniottamiseen Kemihaaran altaalla. 2) Samalla yhdyn Saarenkylän omakotiyhdistyksen tekemiin huomautuksiin, että 1) altaan nimi tulee kaavaesityksessä muuttaa ja 2) tulvavahinkoja ei voida estää jokia pengertämällä Rovaniemen seudulla. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla.

245 152 Kemihaaran altaan toteuttaminen energia-altaana parantaa edellytyksiä tulvasuojelualtaan toteuttamiselle. W-1-merkinnällä osoitetaan rakennettuja ja suunniteltuja tekojärviä tai -altaita, jotka on rajattu ylävesirajan mukaan. Täydennetään kaavaselostusta tulvasuojelu- ja energia-altaan välisestä suhteesta. Nina Kostamo-Deschamps Hei, Olen osakkaana Kaukorannan tilassa (kiinteistötunnus: ), joka sijaitsee Kitisen rannalla Kairalan kylässä Pelkosenniemellä. Vedenvaihtelu Kokkosnivan voimalaitoksen myötä on heikentänyt Kitisen käytettävyyttä merkittävästi. Mahdollinen Kemihaaran tekoallasalue vaikuttaisi myös Kitiseen. Näitä vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi selvitetty. Mahdollisen Kemihaaran tekoaltaan rajaus ei ole niin ikään selvä, joten on vaikea tietää sijoittuisiko se Siltala -tilaan (kiinteistötunnus: ), jossa olen myös osakkaana. Aiemmin valtio vaihtoi maa-aloja suojelukäyttöön, ja tässä yhteydessä korostettiin, että alue nimenomaan suojellaan. Nyt koko alueen käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa. Toivoisin, että huomioisitte alueen luonnonsuojeluarvot, jotka ovat merkittävät. Kemihaaran tekoallas tulisi myös vaikuttamaan perinteisiin elinkeinoihin ja paikallisiin kyliin negatiivisesti. Lapin matkailu imago kärsisi tästä laajemmin, ja alueen matkailun kehittämismahdollisuuksia heikennettäisiin kohtuuttomasti tekoaltaan myötä. Tekoaltaan suunnittelu sotii pitkälti kestävää kehitystä vastaan. Toivonkin, että otatte huomioon nämä seikat kokonaisvaltaisesti ja suunnittelette ratkaisun, jossa tulviin liittyvät riskit hoidetaan kestävän kehityksen mukaisesti ja paikallisesti esimerkiksi suojapenkereiden muodossa, Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana.

246 153 Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Risto Aho Hei, vastustan maakuntakaavaan suunniteltua Kemihaaran allasta, joka on Suomen ympäristölakien vastainen. Lisäksi kannatan kalaportaiden rakentamista Kemijoen voimalaitoksiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaavassa on annettu Kemijoen pääuoman vesivoimalaitoksille (EN) kohdekohtainen suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten.

247 154 Tuulikki Miettinen, Toini Virtala ja Elli Ämmälä Muistutus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen Maakuntakaavaehdotukseen sisältyvä Kemihaaran altaan vesialuemerkintä (W-1) tulee poistaa kaavasta, koska se perustuu puutteellisiin selvityksiin, ylimitoitettuihin tulvasuojelutavoitteisiin ja sillä on merkittäviä haitallisia vesistö- ja luontovaikutuksia. Lisäksi se vaikuttaa kielteisesti alueen porotalouteen ja sitä kautta koko aluetalouteen. Allasalueen ja sen vaikutusalueen kunnista pääosa (Savukoski, Pelkosenniemi ja Kemijärvi) ovat lausunnoissaan vastustaneet altaan merkitsemistä kaavaan. Kemihaaran altaan sisällyttämistä maakuntakaavaehdotukseen on perusteltu sillä, että se sisältyy Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan, jonka tulvaryhmä on hyväksynyt. Toisaalta selostuksessa todetaan melko yksiselitteisesti, että se on energia-allas. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitetaso on kuitenkin ylimitoitettu, jonka seurauksena myös esitetyt toimenpiteet ovat ylimitoitettuja. Tulvariskien hallinnan tavoitteena tulee Kemijoen vesistöalueellakin olla keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulva, mikä on valittu tavoitetasoksi kaikissa muissa Suomeen laadituissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa (vrt. liitteenä olevan kannanotto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan). Perusteluna käytettyä Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa ei ole hyväksytty maa- ja metsätalousministeriössä altaan rakentamisen osalta, vaan siitä on tarkoitus päättää, kun altaan toteuttamisedellytykset on luonnonsuojelulain kannalta maakuntakaavoituksen yhteydessä ratkaistu. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on kyllä tehty selvityksiä altaan vaikutuksista Kemihaaran Natura-alueeseen, mutta ELY-keskuksen lausunnon mukaan kyseisiä selvityksiä ei voida pitää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisena Naturaarviointina. Arvioinnista antamassaan lausunnossa ELY-keskus toteaa yksiselitteisesti altaan heikentävän merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoja, joten altaan toteuttaminen edellyttää luonnonsuojelulain 66 :n 2 momentin mukaista valtioneuvoston poikkeamispäätöstä asiasta. Valtioneuvoston poikkeamispäätöksen edellytyksenä on, että hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa on kuitenkin esitetty vaihtoehto, jolla alueen tulvasuojelu voidaan toteuttaa riittävällä tavalla. Edellytykset valtioneuvoston päätökselle Natura-suojelusta poikkeamiselle eivät siis täyty, kuten ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamassa lausunnossakin todetaan. Kemihaaran altaan vesistövaikutuksia ei ole arvioitu kaavaselostuksessa juuri millään tavoin, vaikka sillä on merkittäviä vesistövaikutuksia koko sen alapuolisella vesistöalueella aina Perämereen saakka. Altaan rakentamisen seurauksena alakanavan ja Kemijärven välinen Kemijoki tulisi rehevöitymään ja se vaikuttaisi myös Kemijärven veden laatuun mm. lisäämällä ravinnekuormitusta ja muita ainevirtaamia useiden vuosikymmenien ajan. Altaan vaikutus näkyisi koko alapuolisella vesistöalueella kohonneina veden humus-, rauta- fosfori ja typpipitoisuuksina useiden vuosien ajan rakentamisen jälkeen. Altaan rakentamisen seurauksena alapuolisessa vesistöissä petokaljojen elohopeapitoisuudet kohoaisivat, mikä vaikuttaisi kielteisesti alueen kalastukseen ja johtaisi todennäköisesti kalojen syöntirajoitukseen mm. alapuolisessa Kemijärvessä. Itse altaan veden laatu jäisi pysyvästi muuta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja

248 155 vesistöä huonommaksi ja sen petokalasto olisi syömäkelvotonta jopa vuotta. Kemihaaran allas on kielteinen vesienhoidon tavoitteiden kanssa ja estää vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen, joten allashankkeen tulisi täyttää vesienhoitolain 23 :n mukaiset edellytykset ympäristötavoitteista poikkeamiseen. Kuten Natura-poikkeamisen myös vesienhoitolain mukaisen poikkeamisen edellytyksenä on, että tavoiteltaviin hyötyihin ei päästä muilla teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisilla ja ympäristön kannalta paremmilla keinoilla. Kemijoen vesistöalueen tulvasuojeluun on olemassa vaihtoehtoinen tapa, joka on myös ympäristön kannalta allasta parempi, joten edellytykset myöskään vesienhoitolain mukaiseen poikkeamiseen eivät täyty. Kemihaaran allas sijoittuu samalle alueelle kuin aiemmin vireillä ollut Vuotoksen tekoallas. Vuotoksen altaan vesilain mukainen lupahakemus hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2002, koska hankkeen katsottiin aiheuttavan sellaisia huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa, etteivät luvan myöntämisedellytykset täyttyneet. Vesilakia on sittemmin muutettu vuonna 2010, mutta luvanmyöntämisedellytykset eivät ole muuttuneet aiempaan verrattuna. Vaikka Kemihaaran allas onkin pienempi kuin aiemmin suunniteltu Vuotoksen allas, sen vesistö- ja luontovaikutukset ovat niin merkittävät, että on kyseenalaista täyttääkö se vesilain mukaisen luvan myöntämisedellytykset. Edellä esitetyn perusteella katsomme, että Kemihaaran altaan toteuttamiseen ei ole ympäristölainsäädännön mukaisia edellytyksiä, joten merkintä tulee poistaa kaavasta. Tulvariskien hallinnan tavoitteeksi tulee kaavassa asettaa keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulva, jolloin myös tulvariskien hallinnan tavoitteet voidaan saavuttaa ilman altaan rakentamista. Liite: Lapin ELY-keskukselle maaliskuussa 2015 toimitettu kannanotto Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen Naturasta poikkeamisen. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Jouni Nyqvist Allekirjoittanut käyttää mahdollisuuttaan lausua oma muistutus Itä-Lapin maakuntakaava-ehdotuksesta koskien Kemijärven kaupungin alueella tulvasuojelua ja mahdollista Kemijärven järvenpinnan nostoa tasolle +150,8 mpy hätänoston perusteella. Allekirjoittaneen asianosaisuus perustuu Kemijärven Lehtolan kylässä sijaitsevan ja allekirjoittaneen omistaman vapaa-ajan asunnon sijaintiin Kemijärven järvialueen välittömässä vaikutuspiirissä. 1. Maakuntakaavan ehdotus tulvasuojeluun Maakuntakaavaehdotuksessa tulvasuojeluun on varauduttu osoittamalla Kemijärven pohjoispuolelta Kemihaaran tekoallasalue W-1. Altaan yhteyteen osoitetaan mahdollinen voimalaitos merkinnällä EN. Kemihaaran allas sijoittuu osittain Kemihaaran Natura-alueelle. Aluevarausta koskien on laadittu luonnonsuojelulain mukainen Naturaarviointi. Arvioinnista on saatu Lapin Ely-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnot. W-1 kaavamerkinnän osalta Naturasta poikkeaminen vaatii LSL:n 66 :n mukaisen valtioneuvoston myönteisen päätöksen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

249 156 Kemihaaran tekoallas on määritelty kaavaehdotuksessa seuraavasti osoitetaan maakuntakaavassa vesialueena (W-1), tarvittaessa suunnittelua ohjaamaan kaavamääräyksiä (säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m³ ja altaan pinta-alaksi 155 km²) tekoallasvaihtoehdon myötä maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran vesivoimalaitos voimajohtotarpeineen mikäli allasta ei osoiteta, niin maakuntakaavassa osoitetaan Naturaalueet luonnonsuojelualueina (SL) sekä maa- ja metsätalousvaltaisena alueina (M). On mahdollista, että valtioneuvosto ei tule myöntämään lupaa Kemihaaran altaan rakentamiseen, jolloin hanke peruuntuu ja Kemihaaran suot jäävät osaksi Natura 2000-verkostoa. Rambollin julkaisemassa Maakuntakaavan aluevarauksen Naturaarviointi / Kemihaaran allas raportin yhteenvedossa todetaan seuraavaa: Tässä arvioinnissa esitetyn perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavan allasaluevaraus heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Aluevarauksen vaikutukset ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Muille Natura-alueille ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Aluevaraukselle ei ole vaihtoehtoa, joka olisi teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Lahdessa 22. päivänä joulukuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Rambollin raportin mukaan altaan vaikutukset ovat kielteisiä eikä hankkeeseen tule ryhtyä, joten allasaluevaraus on vähintäänkin epävarmaa. Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen poikkeamisen.

250 157 Maakuntakaavaehdotuksessa on tuotu toisena vaihtoehtona Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattaminen. Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattaminen on määritelty seuraavasti: osoitetaan Kemijärvi vesialueena (W-1) ja annetaan tarvittaessa tarkentava suunnittelu-määräys hätä HW nostosta 150,8 metriin. tämän vaihtoehdon myötä maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran alue luonnonsuojelualueena sekä maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. 2. Maakuntakaavan ehdottama ratkaisu tulvasuojelun osalta Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa esitettiin tulvasuojelun osalta vaihtoehtoisina ratkaisuina Kemihaaran tekoallas sekä Kemijärven varastotilavuuden lisääminen nostamalla hätä-hw tasoa N ,8 korkeuteen. Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Maakuntakaavaehdotuksessa todetaan sivulla 216: Kaavaprosessin ja Lapin liiton hallituksen linjausten mukaisesti maakuntakaavassa osoitetaan Kemihaaran allas vesialueena (W-1). Allas toimii energiaaltaana. Lisäksi osoitetaan voimalaitos kohdemerkinnällä EN sekä voimajohdon yhteystarpeet. Kaavaehdotuksessa on päädytty Kemihaaran W-1 altaan osoittamiseen mutta päätöksen läpimeno edellyttää valtioneuvoston myönteistä päätöstä ja on siinä mielessä täysin avoin kysymys edelleen. 3. Tulvasuojelun toisena vaihtoehtona Kemijärven pinnan nosto HW +150,8 mpy tasolle (Kuva Kemijoki Oyn graafista) Kemijoki Oy yhtiö on esittänyt graafin kuvaamaan Kemijoen virtaamaa tulva-aikana. Havaitaan, että tulva-aikana koneistoja ajetaan täydellä teholla virtaaman ollessa 1000 m3/s ja tulvapiikki on jopa 3400 m3/s. Myös ohijuoksutettu vesimäärä on huomattavan suuri. Näin on ollut jo vuosikymmenien ajan mutta nyt on selkeä halua muuttaa ohijuoksutettu tulvavesi rahaksi. Tarvetta voidaan perustella tulvasuojelulla mutta taustalla lienee tarve rahan monistamiseen. Kaavaehdotuksessa tulvasuojelun ensimmäisenä ratkaisuna on esitetty Kemihaaran W-1 allasta ja toisena vaihtoehtona ns. HW hätänostoa Kemijärven pintaan tasolle +150,8 metriä. Mikäli W-1 ei mahdollistu niin hätänostolupaan päädyttäneen tämän jälkeen. Nykyinen säännöstelyn ylärajan taso on max. 149,0 metriä mutta hätänostossa vettä olisi 1,8 metriä yli säännöstelyn yläpinnan! Mitä tarkoittaa Kemijärven nosto tasolle +150,8 metriä? Lähes kahden metrin hätänosto merkitsee monille vapaa-ajan asukkaille katastrofia, kun rantatörmät luhistuvat ja rantasaunat vyöryvät veteen. Myös osa ranta-alueiden pengerteistä jäisi veden alle kuin myös rantaalueille tehdyt kiinteät rakennelmat (laiturit, sillat.). 4. Kemijärven HW +150,8 mpy vaikutus Kemijärven ranta-alueella

251 158 Allekirjoittaneen kohdalla HW +150,8 mpy tarkoittaisi kesämökin saunarakennuksen kastumista, kun vedenpinta nousisi saunan ikkunan tasalle. Aikoinaan vuonna 1963, kun mökki rakennettiin, oli rakennuksen sijoitus hiekkatörmällä ja rantaan matkaa 60 metriä. Vuonna 1965 kolmen metrin vedennoston jälkeen niemi muuttui saareksi. Alueen pohja on lentohiekkaa (kuten Ailangan niemi) ja aallot veivät syysmyrskyn aikaan siivuja rannasta. Rantaa kivettiin 60-luvulla pariin otteeseen jokiyhtiön toimesta. Saunarakennus on nyt aivan järven rantaviivassa ja kivijalka vaivoin vedenpinnan yläpuolella. Jos hätänostoa käytetään tulvasuojelussa, niin sauna todellakin kastuu ja lattiat pitää avata kuivatusta varten. Lisäksi kaikki vajat ja muu irtain lähtee tsunamin myötä kellumaan matkoihinsa. Lisäksi lentohiekkaa oleva maaperä voi pettää ja männyt kaatuvat. Pelko on todellinen, jos samaan aikaa sattuu myrskytuulet luoteesta (Luukisin salmen ja Ämmävaaran välistä), jolloin yli 10 km pitkä selkä nostaa aallot yli 1,5 metriä korkeiksi. Veden nosto voi kastella myös itse kesämökin lattiat, koska niemi on hyvin tasaista maastoa (vaaitus vielä tekemättä). On outoa, että maakuntakaava ei ota kantaa, milloin jokiyhtiölle syntyisi oikeutus nostaa vettä ns. HW +150,8 mpy tasolle. Onko ajatus se, että Kemijoki Oy saisi oman harkintansa mukaan päättää, milloin turvaudutaan hätänostoon? Maakuntakaava ei myöskään ota kantaa hätänostosta aiheutuviin vahinkoihin ja vahinkojen korvauksiin. Jäisivätkö tulvavahingot asukkaiden itsensä korvattaviksi? Koska HW hätänosto olisi luvallinen ja siten aina harkittu toimenpide (kun kaava on vahvistettu ja lainvoimainen), olisivat myös syntyneet vahingot harkitusti aiheutettuja. Ne eivät siis olisi äkillisiä ja ennalta arvaamattomia luonnon tuhoja. On huomautettava, että Kemijoki Oy:n tulisi voimayhtiönä aloittaa tulvajuoksutus yleensäkin riittävän ajoissa keväällä, ettei tulvavaaraa tapahdu eikä synny tarvetta hätänostolle. Mahdollisen hätänoston takana olisi juoksutuksen arviointivirhe, ei aikainen ja yllättävä kevät. Itse asiassa jokakeväinen tulvasuojelu voidaan hoitaa Kemijoen juoksutuksen ajoituksella. Kysymys on vain rahasta ja siitä paljonko vettä annetaan virrata tulvaluukkujen läpi. Vapaina virtaavat Torniojoki ja Ounasjoki lienevät voimayhtiöille kauhistus, koska kahlitsemattomat joet eivät tuota mitään omistajilleen. Tässä ajassa vain rahalla on merkitystä, jolloin luontoarvot joustavat. Muistutuksessa esitetään Itä-Lapin maakuntakaavaehdotukseen tehtäväksi seuraavat muutokset ja tarkennukset: 1 * Maakuntakaavassa tulee selkeästi torjua mahdollisuus HW +150,8 mpy hätänostolle. Kemijärven HW hätänostolle ei ole vähäisintäkään tarvetta ja hätänoston vaihtoehtoisuus tulvasuojelussa tulee poistaa kokonaan kaavaehdotuksesta. Mikäli Kemihaaran tekoaltaan hanketta ei hyväksytä valtioneuvoston taholta, ei Kemijärven pinnan HW hätänoston tule olla vaihtoehtoinen ratkaisu. Tulvasuojelu voidaan hoitaa juoksutuksen keinoin. Kemijärven säännöstelyn vaihteluraja talvella ja keväällä on 7 metriä. Ei ole uskottavaa, että tämä säännöstelyväli ( 7 m) ei riittäisi ja että 8,8 metriä toisi jonkin ratkaisun väitettyyn tulvauhkaan. 2 * Hätänostoa ei tule hyväksyä sillä perusteella, että sitä käytettäisiin kerran sadassa vuodessa. Kerran saatua nostolupaa ei voida peruuttaa ja sadan vuoden käytännöstä on helppo siirtyä jokakeväiseen käytäntöön. 3 * Ympäristön Vaikutusten Arviointia (YVA) ei ole tehty HW +150,8 mpy järvenpinnan tason osalta, joten maakuntakaavan kaavamääräyksellä tehtävää mahdollista nostolupaa ei tule antaa.

252 159 4 * On jäänyt selvittämättä, mitkä alueet jäisivät vahinkoalueiksi HW hätänoston seurauksena. Tässä vaiheessa ei ole käsitystä, kuinka suurista potentiaalisista vahingoista puhutaan. Maakuntakaavaa ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa eikä jokiyhtiölle tule antaa vapaata valtakirjaa hätänostolle ilman sanktioita. Näin voisi tapahtua, jos Kemihaaran allas W-1 ei toteudu. 5 * Hätänosto ja sen seurauksena tuleva omaisuuden tahallinen turmeleminen on perustuslain vastainen teko. Perustuslain tarkoitus on turvata jokaisen kansalaisen omaisuus vahingontekoa vastaan. Maakuntakaavaa ei tule käyttää yksityisen omaisuuden tuhoamiseen yksittäisen yhtiön taloudellisen edun vuoksi. 6 * Hätänostolle (jos tulisi käsittelyyn) tulee asettaa tiukat kriteerit, milloin nostolle syntyy oikeutus ja että nosto olisi ainoa mahdollisuus estää voimalaitospatojen ylitulviminen tai väitetty Rovaniemen kastuminen. Maakuntakaavassa ei ole määritetty mitään kriteereitä hätänostolle. 7 * Kemijoki Oy:lle tulee asettaa ehdoton ja täysimääräinen (täysi arvo) korvausvelvollisuus kaikesta siitä vahingonteosta, mitä mahdollinen HW +150,8 metriä (tai ylipäätään yli +149,0 menevän veden nousu) tulisi aiheuttamaan rantatörmille ja asutuksille tai muulle omaisuudelle. Maakuntakaavassa tulee olla korvausvelvollisuutta osoittava ehdoton lausuma. Pekka Nyman Muistutan kaavasta seuraavaa: Lapin liitto ei ole ottanut huomioon luonnon erilaisia alueita joita suhteettoman suuren maakuntakaavan alueelle sisältyy. Koska on tiedossa että suuri maakuntakaava-alue painottaa Rovaniemeläisten etua suhteettomasti verrattuna muuhun suunnittelualueeseen. Maakuntakaavan alueelle sijoittuu osia Sompion, Koillis-Suomen ja Peräpohjolan eliömaantieteellisistä alueista ja niiden eroista. Eliömaakuntien eroavaisuudet ja ominaispiirteet on huomioitava suunnittelussa. Yksipuolinen tarkastelu on johtanut suuren alueen ominaispiirteiden ja lajien sukupuuton jäämiseen luontoselvityksissä huomioimatta ja suden, metsäpeuran, euroopanmajavan, lohen, jokihelmisimpukan, naalin, mäyrän, liito-oravan, ankeriaan, nahkiaisen ja monien muiden lajien sukupuutot ovat köyhdyttäneet alueen luontoa ihmistoiminnan seurauksena, eikä tähän puututa suunnittelussa. Lapin liitto on valinnut sukupuuttojen tukemisen ja ilmastonmuutoksesta piittaamattomuuden suunnitteluperusteeksi. Maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä muun muassa arvokkaiden luonnonympäristöjen huomioon ottamiseen liittyen. Maakuntakaavalla ei ratkaista yksittäisten lajien suojelua. Vuotoksen altaan suunnittelu on tehty vailla suunnitelmia, eikä liitolla ole perusteita sille miksi se on esittänyt altaalle kyseistä paikkaa. Kemijoki Oy ei suunnittele altaita Vuotoksen alueelle, eikä sitä tee Lapin Liittokaan, joten kaavaratkaisu ei ole alueen edun mukainen. Jokien tuhoaminen patoamalla on vastoin vesipuitedirektiiviä ja vesien hoidosta annettuja lakeja. Jokien tulee olla puhtaita ja vapaita virtoja kaloille ja myös muille vesieliöille sekä ylä-, että alavirtaan. Voimataloudelle ja metsätaloudelle uhraaminen on virtojen tuho. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

253 160 Maakuntakaavassa on myös osoitettu kaikkia Kemijoen pääuoman vesivoimalaitoksia koskien suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten. Suomen valtio on tehnyt pienvesien suojelustrategian ja siinä on osoitettu toimet myös alueiden suunnittelusta vastaaville maakunnan liitoille. Lapin liiton suunnittelusta vastaavat eivät ole muistutuksista huolimatta ottaneet huomioon pienvesien suojelun tärkeyttä maakunnan alueella. Metsätalouden suosiminen on yksipuolista suunnittelua. Kaavoituksesta puuttuvat suunnittelumääräykset metsien suojelusta, kunnes alue on asema- tai yleiskaavoitettu ja luontoarvojen selvittämisestä. Kemiallisen metsätalouden sijoittaminen Kemijärvelle aiheuttaa joessa ja sen vedessä niin haitallisia muutoksia, ettei sitä tule kaavassa osoittaa. Kemiallinen metsäteollisuus aiheuttaa kaloissa lisääntymiskyvyttömyyttä ja laitoksen sijoittaminen heikentää vedenlaatua Perämerellä saakka, joten metsäteollisuuden merkitä tulee kaavasta poistaa. Lapin liitto sekä lakia valvova ELY-keskus ja YM, eivät ole noudattaneet Itä-Lapin maakuntakaavaa, jossa Vuotoksen alueen luontoarvot on turvattava kunnes alueen käyttö on ratkaistu. Alueella hakataan metsiä, vaikka metsien kaataminen suojellulta alueelta ja sen ympäriltä on vastoin alueen suojelun tavoitteita. Huomioitava on että alue on suojeltu sekä SCI että SPA alueena jolloin suojelumääräykset koskevat myös Naturan ulkopuolista aluetta ja metsätalous on suurin uhka suojelulle jokien patoamisten lisäksi. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen erilaisia intressejä. Pienvesistrategia on otettu huomioon maakuntakaavaa laadittaessa. Kaavaselostuksen kappaleessa on tuotu esille pienvesistrategia ja kappaleessa 8.1 on arvioitu vaikutuksia pintaja pohjavesiin. Kemijärven Patokankaalle on osoitettu teollisuusja varastoalue (T). Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu ja vaikutusten arviointi tarkentuvat alempiasteisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja lupamenettelyjen yhteydessä. Täydennetään vaikutusten arviointia maakuntakaavan yleispiirteisellä tasolla. Metsien käsittelyä toteutetaan metsälain nojalla. Kaavan perusteena ollut Natura-arviointi on ollut puutteellinen koska ampuma-alueen laajentamisen vaikutuksia yhdessä metsätalouden kanssa ei ole huomioitu. Haikara-aavan Natura-alue on suojeltu sekä SCI, että SPA-alueena, joten hakkuiden ulottaminen suojellun alueen reunaan kiinni yksinään on sellainen toimi, joka vaatii LSL mukaisen Naturaarvioinnin. Nyt on suunniteltu hakkuiden ja ampuma-aluetoimintojen sijoittamista suojellun alueen rajaan kiinni, joten suomen ja EUlainsäädännön mukaan hankkeesta tai suunnitelmasta on laadittava Natura-arviointi. Ampuma-alueen maankäyttö on ratkaistu sotilaalliseen toimintaan, joten sen sisäpuolella tapahtuva metsätalous tulee rajoittaa puolustusvoimien tarpeeseen (polttopuun hankinta tai rakennuspuiden kaato). Ampuma-alueen kaavamerkintä ei poikkea maankäytöltään ampumaharjoitusalueesta kaava-alueen länsiosissa joten sitä tulee muuttaa esittämääni suuntaan, metsien ja eläinten suojelualueeksi jolloin ampuma-alueen haittojen kokonaisvaikutus jäänee vähäiseksi. Muualla EU:n alueella ampuma-alueet ovat luonnolle tärkeitä reservaatteja juuri niiden suojelun ja monipuolisen lajiston vuoksi. Suunnittelualueelle tulisi osoittaa riittävästi susien reviirejä, joilla mahdollistettaisiin susien elo ja siirtyminen Ruotsin ja Venäjän välisellä alueella. Ampuma-alueelle sopisi hyvin yksi susireviiri. Lapin Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ), että Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen laajentamisella ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Haikaraaapa-Vitsikkoaavan Natura-alueen suojeluperusteisiin tai alueen eheyteen. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että arvioinnin loppupäätelmä siitä ettei Haikaraaapa-Vitsikkoaavan Natura-alueelle aiheudu suunnitelmasta sellaisia alueen suojeluperusteisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka olisivat merkittäviä, on kuitenkin oikea. Maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevia suunnittelumääräyksiä muun muassa arvokkaiden luonnonympäristöjen huomioon ottamiseen liittyen. Maakuntakaavalla ei ratkaista yksittäisten lajien suojelua. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin.

254 161 Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Muutoinkin alueella sijaitsevien SCI ja SPA alueiden ulkopuolelle olisi tullut kaavoittaa riittävät 1 km suojavyöhykkeet ja yhdistää suojelualueet toisiinsa 1km leveillä suojavihervyöhykkeillä joissa puiden kaato ja metsätalous on kiellettyä. Metsätalouden osalta suunnitelmista puuttuu Natura-arviointi ja suunnitelma on siten hylättävä. Metsälintujen tilanne on heikentynyt koko suunnittelualueella hakkuiden seurauksena, joten lajien suojelu, joka kuuluu myös alueiden käytön suunnitteluun, on jäänyt tekemättä. Maakuntakaavassa osoitetaan luonnonsuojelualueita ja kehittämisperiaatemerkinnällä ekologisia yhteystarpeita. Luonnonsuojelualueiden läheisyyteen suunnittelun maankäytön osalta selvitetään maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti merkittävät vaikutukset suojeluperusteina oleville luontoarvoille. Luonnonsuojelualueiden yleinen laajentaminen suojavyöhykkeillä ei ole tarkoituksenmukaista. Kehittämisperiaatemerkinnän osoittamilla väleillä ekologista kytkeytyneisyyttä tulisi alempiasteisessa suunnittelussa pyrkiä edistämään. Metsien käsittelyä toteutetaan metsälain nojalla. Rovaniemen alimpien rakentamiskorkeuksien määrääminen on jäänyt tekemättä ja jos alueiden suunnittelussa käytetään 1/250 tulvaa, on se huomioitava myös Rovaniemen alueiden käytön suunnittelussa ja nostettava alimpia rakentamiskorkeuksia yli VAT: den määräämän 1/100 tulvan yli. Turvemaiden käyttö pilaa pintavesien tilaa ja vaikka liitto on perusteetta jättänyt huomioimatta pienvesien suojelustrategian, on sen otettava huomioon vesiä pilaavan alueiden käytön laajuus ja ehdottomasti asetettava turvemaiden käytölle toimenpiderajoitus, kunnes vedet ovat puhdistuneet koko suunnittelualueella, eli hyvinkin maakuntakaavan koko ajan. Maakuntakaavassa ratkaistaan seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä maankäytön kysymyksiä. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Tulva-, sortuma- ja vyörymävaara- alueet on osoitettava yleis- ja asemakaavoissa joko alueina tai rakentamisrajoituksina. Rakennuspaikkoja ei saa suunnitella sijoitettavaksi alueille, joilla on tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat. Maakuntakaavan turvetuotantopotentiaalisia alueita (eot) koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja pohjavesiin. Turvetuotantoa suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuolisen vesistön tilaan ja pohjavesiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Pienvesistrategia on otettu huomioon maakuntakaavaa laadittaessa. Kaavaselostuksen kappaleessa on tuotu esille pienvesistrategia ja kappaleessa 8.1 on arvioitu vaikutuksia pintaja pohjavesiin. Liitto ei ole suunnittelussa huomioinut lentomatkustamisen haittoja ilmastolle. Junaliikenteen kehittäminen on tulevaisuutta ja lentoliikenteen kallistuminen vähentänee matkustamista keskipitkällä aikajänteellä. Maakuntakaavassa on huomioitu lentoliikenteen lisäksi myös raideliikenteen kehittäminen muun muassa osoittamalla pääradan ohjeelliset linjaukset välille Rovaniemi/Kemijärvi- Sodankylä sekä uudet terminaalialueet.

255 162 Tulvien hallintasuunnitelma ei ole lainvoimainen eikä sitä tule käyttää kaavoituksen perusteena. Liiton tulee itse suunnitella alueiden käyttö koko suunnittelualueen ominaispiirteet huomioiden ja suojellen tulvat paikallisesti juuri sillä alueella ja niillä keinoilla, jotka ovat kestäviä eivätkä heikennä vesien laatua. Vedenalaisen luonnon suojelu on jäänyt kaavoituksessa huomioitta. Myös rantojen käyttöön on kiinnitettävä huomiota ja pidettävä Etelä-Savossa ja KHO:n päätöksissä todettu vapaan rantaviivan laskentatapa käytössä koko suunnittelualueella lukuun ottamatta C- keskustatoimintojen aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu myös joukkoliikenteen kehittämiskäytävä välille Rovaniemi-Kemijärvi-Salla-Venäjän raja. Koko maakuntakaava-aluetta koskevien suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa tulee edistää joukkoliikenteen edellytysten kehittämistä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa on alueen erityispiirteisiin tukeutuen otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologinen kulttuuriperintö sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Vedenalainen luonnonsuojelu on otettu huomioon maakuntakaavan yleispiirteisellä

256 163 tasolla, siinä määrin kun alueet sisältyvät luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin. Lopuksi Pidän itselläni oikeuden täydentää muistutustani myös jatkossa. Edellytän myös, että ennen kuin suunnitelma hyväksytään, on pyydettävä ennakkoratkaisu EU:n komissiolta pienvesien suojelusta ja turvemaiden käytöstä sekä metsien hakkuista SPA-alueilla. Maakuntakaavassa on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys: Ranta-alueilla taajamatoimintojen alueiden (A), asuntovaltaisten alueiden (AA), keskuskylien (at), keskustatoimintojen alueiden (C) ja keskustatoimintojen kohteiden (c) ulkopuolella vapaan rantaviivan osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta. Pysyvän asutuksen sijoittumista tulee edistää olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys. Maakuntakaavaa laaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Annika Kostamo ja Kari Keränen Maakuntakaavaehdotus on hyväksyttävissä lukuun ottamatta Kemihaaran vesiallas ja voimalaitos varausta. Kemihaaran allas sijoittuu osittain Natura-alueelle. Kaavan valmisteluvaiheessa laadittu Natura-arvio ei ole riittävän perusteellinen, kun huomioidaan hankkeen merkittävyys. Ko. aluetta ei ole inventoitu luontotyyppien ja pienvesistöjen sekä pohjavesien osalta riittävästi. Natura-alue arvioinnissa ei ole huomioitu riittävällä tavalla vesialueen vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaaseen Keminsaaren perinnebiotooppialueeseen, joka karttaliitteen mukaan on jäämässä kuiville, joka tarkoittaa kohteen tuhoutumista. Kysymyksessä on perinnebiotooppi, joka luokitellaan tulvaniityksi ja sen kasvusto on riippuvainen vuosittain toistuvista tulvista. Natura -arviossa ei ole huomioitu laisinkaan, alueen merkittävyyttä ihmisille. Kyseinen alue on tärkeää metsästys-, marjastus- ja kalastusaluetta paikallisille ja matkailijoille. Erityisesti vesistöalueet ovat alueen ihmisille tärkeitä ja vesiallas vaikuttaisi voimakkaasti alueen vesistöihin; vesien, kalaston ja rantojen tilaan. Altaan vaikutusta yläpuolisiin vesistöihin, kuten Luirojokeen, Kemijokeen ja Kitiseen, ei ole selvitetty. Samoin selvittämättä on allasalueen vaikutus alapuolisiin vesistöihin, kuten Kemijärveen. Vesiallas heikentäisi merkittävästi Natura-alueiden suojelutavoitteita. Vastaavanlaista laajaa yhtenäistä Natura -kokonaisuutta ei voida korvata yksittäisillä pienillä alueilla. Koska kysymyksessä ei ole tärkeän yleisen edun kannalta pakottavaa syytä heikentää suojelutavoitteita, ei vesialtaan merkitsemiselle Natura-alueelle ole minkäänlaisia perusteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja

257 164 kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Vesivarausta on perusteltu tulvansuojelulla, mutta tulvansuojeluun on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Energiataloudellisesti hanke ei ole pakottava. Altaan taloudellisen merkittävyyden arvioinnissa ei ole huomioitu realistisesti hankkeen tuomia työpaikkoja ja niiden sijaintia. Arvioinnista on jäänyt huomiotta hankkeen negatiiviset vaikutukset alueen työllisyyteen, kuten metsä- ja porotalouteen sekä matkailuun. Alue on merkittävää suojelualue kokonaisuutta ja osin metsätalous sekä poronhoitoaluetta. Allasvaraus heikentää merkittävästi aluekehittämistä aiheuttaen jatkuvan epävarmuuden alueella. Varaus heikentää metsätalousmaan arvoa ja erityisesti asuin- ja lomatonttien arvoa. Lapin matkailuimagolle hanke olisi erittäin haitallinen. Varaus on täysin ristiriidassa kalatalouden ja vesientilan kehittämisen kanssa, koska vesiallas tulisi vesiensuojelulain vastaisesti heikentämään merkittävästi alapuolisen vesistön tilaa aina Perämerelle saakka. Valtio on erinäisin toimin pyrkinyt parantamaan vesien tilaa ja erityisesti vähentämään Perämeren rehevöitymistä. Altaan rakentaminen Kemijoelle aiheuttaa suuren ravinnepiikin ja humuksen liikkeelle lähdön, joka kestäisi vuosia ja vaikeuttaisi jalokalojen lisääntymistä. Maaperän epäpuhtaudet, kuten elohopea estäisi alapuolisten vesistöjen kalastuksen vuosiksi. Perämereen päätyvät ravinteet kertaantuisivat vuosikymmeniä vaikuttaen mereen, sen kalastoon, kasvillisuuteen ja virkistyskäyttöön. Allas merkintä on vasten alueen kuntien (Pelkosenniemi, Savukoski, Kemijärvi) tahtotilaa ja vasten Suomen kansallisia sekä kansainvälisiä lainsäädäntöjä. Kaavaehdotus on allasvarauksen osalta ristiriidassa vesiensuojelulain, luonnonsuojelulain, ympäristönsuojelulain, laki vesienhoidon ja merienhoidon järjestämisestä, luontodirektiivin ja Natura 2000 direktiivien kanssa. Vaadimme Pelkosenniemen kunnan asukkaina sekä maa- ja kiinteistöjen omistajina, että Kemihaaran vesialue (W-l) ja Kemihaaran voimalaitos(en) merkinnät poistetaan. Kemihaaran allasalue tulee merkitä kaavaan suojelualueeksi (SL) ja metsä- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi on tehty Natura-alueita koskeva selvitys, jossa on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vaikutukset sekä vaikutukset Natura-alueisiin, yhdyskuntatalouteen ja vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Kemihaaran Naturaalueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Kemihaaran altaan allasvarausta koskeva porotalousselvitys on valmistunut Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen poikkeamisen.

258 165 Jouko ja Sirpa Pelkonen Vastustan ehdottoman jyrkästi kaavassa ehdotettua tulvansuojelualtaan suunnittelua ja aikanaan rakentamista Pelkosenniemen-, Savukosken- ja Sallan-kuntien alueella Kemihaaran kohdalle. (Kemihaaran tulvansuojeluallas). Jokialue Ylinen Kemijoki on Kitisen suusta lähtien oma LUONNONTILAINEN joki puhtaine vesineen, koskineen ja ennen kaikkea Keminsaarten alue omana erikoisuutenaan Suomessa ja koko maailmassa. Vaikka kaikilla keinotekoisilla padoilla yritetään ehdottaa Keminsaaret altaan ulkopuolelle, niin alue tulee kärsimään ja muuttumaan. Alueen erikoisuus ja luonnonmukaisuus ja kauneus perustuu jokakeväisiin tulviin ja niiden tuomiin virkistäviin humukseen ym. kasvua virkistäviin aineisiin. Lisäksi alueen hukuttaminen tuo suuria vaikeuksia porotaloudelle ainakin yhden porosukupolven ajan (10-15 vuotta). Poronhoito tulisi kärsimään suuria vaikeuksia Oraniemen paliskunnan Vasaniemen alueella, suurimmalla osalla Hirvasniemen paliskuntaa, sekä osaltaan myös Sallan paliskunnassa, muun muassa seuraavasti: poroja hukkuu turvelautoille ja altaaseen, porot lähtevät vaeltamaan (esteaidat rakennettava ehdottomasti), menetetään merkittäviä kesälaidunalueita, joilla vasat kasvavat (vasat kasvavat esim. Kokonaavan runsasravinteisella suoalueella, merkitys suuri vasa- ja lihatuottoon). Jokivarsien ja soiden ympäristöjen talviaikaiset luppokuusikot ym. talviravintoon liittyvät ruokailumahdollisuudet menetetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykseksi on tehty Natura-alueita koskeva selvitys, jossa on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vaikutukset sekä vaikutukset Natura-alueisiin, yhdyskuntatalouteen ja vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Kemihaaran Naturaalueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Kemihaaran altaan allasvarausta koskeva ja porotalousselvitys on valmistunut Selvityksessä on arvioitu Kemihaaran altaan vaikutukset poronhoitoon. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen poikkeamisen. Lohen palautus Yli-Kemille estyy: pitäisi saada kalaportaat voimalaitoksiin, palauttaa siten lohi- ja vaelluskalakannat Kemijokeen. Kalastus- ja maisemamatkailun edistäminen ja toteuttaminen altaan tilalle! Maakuntakaavassa on myös osoitettu kaikkia Kemijoen pääuoman vesivoimalaitoksia koskien suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset vaelluskalojen kulkua varten.

259 166 Helena Tiihonen MUISTUTUS MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA, LÄHINNÄ KOSKIEN ALUEVARAUSTA KEMIHAARAN ALLAS VAATIMUKSET: I Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen sisältyvä Kemihaaran tekoallas tulee poistaa lakien vastaisena kaavasta. II Kemihaaran Natura-alueet tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja muut maat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi sisältäen poronhoidon. Perustelut luettelomaisesti, ks. tarkemmin aiempi muistutus ja lausunnot: 1. Yli 10-vuotisen vesioikeusprosessin päätteeksi korkein hallinto-oikeus = KHO 18/12/2002 hylkäsi Vuotos- hankkeen vesilain vastaisena vuosikirjapäätöksellä. ks. Hanke täytti ehdottomat rakentamiskiellot (VL 2. luku 5 ). Kaikki kotimaiset oikeusasteet käytiin läpi eli kyse on historiallisesta päätöksestä /9/2005 KHO vahvisti ko. alueen Natura2000-statuksen (valtioneuvosto liitti kohteen Naturaan v. 2004), kun se hylkäsi mm. Kemijoki Oy:n tekemän valituksen. ks. ansoidennatura-paatoslainmukainen_0.html A. Naturan toteuttaminen luonnonsuojelulailla yksityisten suojelualueitten perustamisen myötä vuoden 2005 jälkeen useiden yksityisten maanomistajien sekä lopulta määräajan uhatessa loppua pitkien "neuvottelujen" jälkeen myös Kemijoki Oy:n osalta v Kemijoki Oy sai 3,2 miljoonan euron korvauksen, jonka se halusi salata. Seuraavassa tiedotustilaisuudessa se jo suunnitteli pitävänsä "allasoption" voimassa suojelualueellaan. Ks. Ks. alempana ELY-keskusken ja Metsähallituksen lausunnot Rambollin Natura-arvioinnista. Natura 2000-verkostoa säätelevä EU-lainsäädäntö, eli B. EU:n luontodirektiivi C. EU:n lintudirektiivi 3. EU-direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta v ks EU:n vesipuitedirektiivi v YDINASIA: MIKSI VALTIONEUVOSTON POIKKEAMISMENETTELY NATURA-ALUEIDEN OSALTA EI OLE MAHDOLLINEN Ote Naturasta poikkeusmahdollisuudesta: Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja vaikutusten arviointi täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla Kemijoen tulvaryhmän ehdotus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille Lapin liiton hallitus päätti kuuluttaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että Itä-Lapin maakuntakaavassa selvitysalueena osoitetun alueen maankäyttö ratkaistaan. Kaavan tavoitteet muodostettiin kunta- ja sidosryhmäneuvottelujen ( ) sekä seminaarin ( ) perusteella. Valmisteluvaiheen kuulemiseen ( ) valmisteltiin kaavaluonnos sisältäen kaksi vaihtoehtoa Kemihaaran alueen maankäytölle (SL/M tai W-1+EN). Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan, että kaavaehdotusta laaditaan allasvaihtoehdon (W-1+EN) mukaisesti. Kemihaaran altaan aluevarauksen osalta laadittiin LSL 65 :n mukainen Natura-arviointi. Arvioinnista pyydettiin lausunnot Lapin Elykeskukselta ja niiltä, joiden hallinnassa suojelualueet ovat. Ely-keskus toteaa lausunnossaan ( ) arvioinnin asianmukaisuudesta, että epävarmuustekijöistä ja puutteista huolimatta Ely-keskus katsoo, että Kemihaaran altaan Natura-arviointia voidaan kuitenkin pitää riittävänä sen arvioimiseksi, onko maakuntakaavaehdotuksessa esitetyllä

260 Luvan myöntäminen sekä suunnitelman hyväksyminen ja vahvistaminen Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. ( /371) Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, saadaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, on lisäksi edellytyksenä, että ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista. Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto. Lain mukaan siis suojelusta poikkeaminen ja siten kompensaatiotoimet ovat vasta viimesijainen vaihtoehto suojelua koskevassa järjestelmässä. Poikkeamisvaatimukset ovat äärimmäisen tiukat kuten yleisen edun kannalta pakottava jne. Ensimmäiseksi toiminnanharjoittajan on arvioitava hankkeen vaikutukset suojeluarvoille. Toiseksi mikäli hankkeen todetaan aiheuttavan todennäköisesti merkittävästi haittaa alueen suojeluarvoille, tulee tutkia hankkeen vaihtoehdot. Kolmanneksi mikäli vaihtoehtoista ratkaisua ei ole, voidaan suojelusta myöntää poikkeus ja suojeluarvoille aiheutuva haitta kompensoida. Siis aivan toisin kuin Lapin liitto ja Ramboll ovat toimineet: Allas on laitettu perusteettomasti kaavaan huolimatta yllä luetelluista KHO:n vuosikirjapäätöksestä 18/12/2002, Natura 2000-valituksista tehdystä KHO:n päätöksestä 15/9/2005 toteuttamisineen ja asiantuntijaviranomaisen eriävästä mielipiteestä tulvariskien hallintaprosessissa. Vaihtoehtona on käsitelty Kemijoki Oy:n suunnitelmia altaista, ei asiantuntijaviranomaisen vaihtoehtoa. Ks. alla ELY- kesksuksen ja Metsähallituksen lausunnot. On jo haettu korvaavia alueita. aluevarauksella merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Kemihaaran soiden Natura-alueen suojeluperusteisiin. Metsähallitus toteaa lausunnossaan ( ), että Natura-arviointi puutteineenkin osoittaa, että suunnitelma heikentää merkittävästi Kemihaaran Natura-alueen luonnonarvoja. Maakuntakaavan Kemihaaran allasta koskevan vesialueen W-1 osalta maakuntakaavaehdotus on siten luonnonsuojelulain 66 1 momentin vastainen ja kaavan hyväksyminen esitetyssä muodossa on mahdollista vain, mikäli valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen luonnonsuojelulain 66 2 momentin mukaisesti. Kemihaaran Natura-alueen selvityksiä on täydennetty lausunnoissa todettujen puutteiden osalta. Lisäksi on laadittu selvitys korvaavista toimenpiteistä valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Selvitys koskee myös vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Kemihaaran altaan aluevaraus palvelee Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkoitettua toimenpidettä tulvavesien pidättämisestä vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Toistan aiemmat prosessin kuluessa esiin tuomani seikat, joille ei ole annettu mitään arvoa, kuten ei muillekaan vastustaville tahoille. Aiempien muistutusten ja lausuntojen liitteissä on myös tulvaryhmän toimista tehtyjä asiakirjoja, koska nämä kaksi erillistä prosessia on Lapin liiton taholta yhdistetty, tarkoitushakuisesti ja perusteitta. Jopa Rambollin Natura-arvio yksiselitteisesti pitää altaan vaikutuksia pääosin kielteisinä. Nyttemmin ovat lausunnoissaan myös ELY-keskus (28/4/2016 ) 796&name=DLFE pdf Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen poikkeamisen. Maakuntakaava on laadittu omana erillisenä prosessinaan - kaavaprosessissa syntyneiden tavoitteiden mukaisesti. Tulvariskien hallintasuunnitelman lähes rinnakkainen prosessi on kuitenkin mahdollistanut hallintasuunnitelman huomioon ottamisen maakuntakaavassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla tavalla.

261 168 ja Metsähallitus (4/5/2016) 796&name=DLFE pdf ottaneet kantaa Rambollin Natura-arvioon ja todenneet sen monilta osin puutteelliseksi. Suojeluarvot ovat kiistattomat ja korvaamattomat. Aluevarausvaihtoehdottomuuden osalta ne totesivat arvioinnin täysin virheelliseksi: Metsähallitus kiinnittää huomion siihen, että toisin kuin arvioinnissa esitetään, sivulla 61 esitetyt vaihtoehtoiset hankekokonaisuudet eivät ole Kemijoen tulvatyöryhmän esittämiä vaihtoehtoja vaan kyse on Kemijoki Oy:n vuonna 2011 laatimassa selvityksessä Kemijoen monitoimiallas allasvaihtoehdot tulvatorjuntaan esitetyt vaihtoehdot. Tämä antaa harhaanjohtavan kuvan vaihtoehtojen vertailusta. Metsähallituksen näkemyksen mukaan poikkeamisen edellytyksenä olevaa vaihtoehtoisen ratkaisun puuttumista ei Natura-arvioinnissa pystytä osoittamaan, koska vaihtoehto on tosiasiallisesti olemassa Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Hallintasuunnitelman mukaan tulvariskien hallinnan tavoite (1/250a) voidaan saavuttaa Kemihaaran tekoaltaan rakentamisen lisäksi toimenpidekokonaisuudella, joka sisältää Kemijärven ylärajan tilapäisen ylityksen, Olkkajärven säännöstelyn ja tulvapenkereiden rakentamisen Rovaniemelle. Siis jopa tarkoitushakuisesti valitun tulvariskirajan 1/250a saavuttamiselle on paljon parempi vaihtoehto kuin allas. Lisäksi asiantuntijaviranomaisen, ELY-keskuksen mukaan tulvariskirajaksi riittää sama kuin muuallakin maassa eli 1/100a. Vrt. myös Lapin ELY-keskuksen eriävä mielipide tulvaryhmän esitykseen MMM:lle: Lapin ELY-keskus katsoo, että Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen - toimenpide tulee palauttaa suunnitelmaan ensisijaiseksi toimenpiteeksi. Perustelu: ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen -toimenpiteen poistaminen Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta aiheuttaa tilanteen, jossa tosiasiallinen tulvariskien hallinta vaarantuu ja mahdollisesti estyy kokonaan. Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen -toimenpide on nopeasti toteutettavissa oleva tulvasuojelun toimenpide, jolla on todettu olevan vähäiset haitalliset ympäristövaikutukset, eikä se vaaranna vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista. Toimenpidettä edistetään joka tapauksessa patoturvallisuuslain mukaisena patojen korottamisena, jonka suunnittelu on käynnissä. Patojen korottamisen myötä Kemijärven tulvariskialue voidaan esittää poistettavaksi tulevissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Kemijoen tulvaryhmä päätti hyväksyä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja täydennyksen Hallintasuunnitelmassa tulvasuojelun toimenpiteiden ensisijainen priorisointi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla, jolla varaudutaan 1/250 a tulvan torjumiseen Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kemijoen vesistöalueen hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty yhtään toissijaista toimenpidettä. Samalla tulvaryhmä hylkäsi kuulemisvaiheessa vaihtoehtona olleen Kemijärven varastotilavuuden lisäämisen toteuttamiskelvottomana. Siis: on olemassa parempia keinoja kuin esitetty allas, joka voi jopa huonontaa tulvahallintaa. Asiantuntijaviranomaisen esittämä ja patoturvallisuuslain vaatima Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen poistettiin tulvaryhmässä, kun sillä vaihtoehdolla ei saavuteta energiahyötyä. Vaihtoehtona on siis patoturvallisuuslain vaatima ja jokiyhtiön itsensä maksettava Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen. Mikään poikkeamismenettelyn edellytys ei täyty. Pyrkiikö Lapin liitto jatkossa siihen, että tullaan esittämään altaan rakentamista (kenties verovaroin) yleisen edun kannalta erittäin tärkeänä hankkeena pakottavasta syystä, jolla ei ole vaihtoehtoja? Lapin liiton valtuusto voi hyväksyä esitetyn mukaisen maakuntakaavan vain jos

262 169 Lapin liitto ei ole noudattanut laillisia päätöksiä ja on jättänyt laatimatta lainmukaisen kaavan ajallaan nk. Vuotos-alueelle. Virkavelvollisuuden perään on tarkoitus myös kysyä. valtioneuvosto myöntää LSL 66 :n mukaisen poikkeamisen. Verovaroja on tuhlattu satoja tuhansia euroja Kemijoki Oy:n hankkeeseen vuodesta 2007 lähtien Lapin liiton toimesta ja tästä asiasta on tarkoitus tehdä tutkimuspyyntö Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Pidätän oikeuden täydentää muistutustani. Valtakirjat ja Liitelista myöhemmin Tuija Rantahalvari Me, Unto J. Rantahalvarin perikunnan jäsenet, vaadimme, että Rovajärven ampuma-alueen EP1- alueella, Kemijärvi-Rovaniemi maantien eteläpuolella oleva, perikunnan omistaman UUSIMARTTILA tilan palsta 5:8/1 rajataan pois ampuma-alueesta. Terveisin Unto J. Rantahalvarin perikunnan puolesta Liite: karttapiirros Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Ahti Mauri Voitto Majava Minä vaadin perikunnan valtuuttamana, että omistamamme tilan Enijärvi alueelta poistetaan merkintä, joka estää omille maillemme uudisrakentamisen. Edelliseen vuoden 2004 maakuntakaavaan Enijävi- Majava alueen kaavaan oli laitettu tuo merkintä, joka esti sisartani saamasta rakennuslupaa kesämökille. Kemijärven kaupunki tuki hankettamme, mutta hallinto-oikeus epäsi sen tuolla kaavamerkinnällä. Samasta syystä Korkein oikeus ei ottanut asiaamme käsittelyyn. Vaikka nyt asiasta olen huomauttanut useasti Lapin Liiton kaavan laatijoille, ei tuota merkintää vieläkään ole poistettu. Tulemme hakemaan perustuslaillista oikeutta omaan maahamme aluksi Suomen Oikeuslaitoksen kautta ja jos tarvitaan etenemme aina EU:n tuomioistuimeen. Katsotaan sitten onko Lapin Liitto vai Puolustusvoimat korvausvelvollinen meille aiheuttamastamme rikkomuksesta meidän perustuslailliseen oikeuteemme omaan maahamme. Liite: karttapiirros Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Kari ja Juhani Rytilahti Maakuntakaavaehdotuksen piirissä on omistamiemme tilojen Pikkupalo sekä Lehto alueita Sarriojärven ns Väliharjun Latvaperän palstoissa. Alueet ovat soranottoon soveltuvia. Maakuntakaavassa osoitetut maa-ainesten ottoalueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset

263 170 Alueet tulee merkitä kaavassa maa-ainesten ottoalueeksi kaavamerkinnällä EO. Napapiirin Kuljetus Oy on tutkinut alueen kelpoisuutta maa-ainesten ottoon. Napapiirin Kuljetus Oy:n antaman hinta-arvion mukaan alueen maa-aines on rakennussoraksi kelpaavaa ja soran määrä on noin k_m3 Otettavaa maa-ainesta on selvitetyn perusteella määrällisesti siinä määrin ja laadultaan sellaista, että alue tulee merkitä maakuntakaavaan maaainesten ottoalueeksi. Alueella ei ole mitään erityisiä luontoarvoja. Maakuntakaavaehdotuksessa alueelle ei ole osoitettu mitään maa-ainesten ottoa rajoittavia käyttötarkoituksia ja Väliharjun alueella omistamiimme palstoihin rajoittuvan tilan aluetta on käytetty laajamittaiseen maa-ainesten ottoon. Esitetyn selvityksen perusteella omistamiemme alueiden maa-ainesten määrä ja laatu osoittavat sen, että alue soveltuu maa-ainesten ottoon samoin kuin se, että viereisen tilan aluetta on käytetty huomattavassa määrin soranottoon. Liite: hinta-arvio varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot. Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueina osoitetaan sellaiset alueet, joilla on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa joka edelleen mahdollistaa yli kuution lisäoton. Maakuntakaavoituksen yhteydessä ei ole tehty selvityksiä uusista maa-ainesten ottoalueista. Maa-ainesten otto voi siis sijoittua muillekin kuin maakuntakaavassa ko. toimintaan varatuille alueille, mikäli hanke ei ole maakuntakaavan vastainen tai vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Maa-ainesten ottamisesta säädetään maa-aineslailla. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyjen yhteydessä. Juha Ylitalo Hei, Muistuttaisin Kemijärven Luusuasta Savukoskelle ulottuvasta Kemijärven ja - joen vesistöalueesta. Alue on vähän ja puutteellisesti käsitelty voimakkaasti kasvavana Itä- Lapin ja Kemijärven kaupungin kalatalous- ja matkailuelinkeino alueena. Merkintä kehityskohteeksi mahdollistaisi tulevaisuudessa ammattimaisen kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittämisen sekä luo pohjan virkistyskalastus- ja luontomatkailulle. Alue yhdistäisi Kemijärven järvivesistön Yläkemijoki-alueeseen. Sijainti: Kemijärven Luusuasta Savukoskelle ulottuva Kemijärven ja - joen vesistöalue. Alueeseen kuuluu Kemijärven vesistöalue sekä Kemijärven yläpuolinen jokivarsi Savukoskelle saakka. Liittyen MU /YLÄKEMIJOKIALUE muodostaen yhteisen toiminta-alueen aina Urho Kekkosen kansallispuistoon asti. Varausperuste: Itä-Lapin ja Kemijärven kaupungin matkailun kalatalousja matkailuvirkistys alue. Kehittämisperiaate: Kehitetään alueen kalataloudellista hyötykäyttöä sekä matkailu-, ulkoilu- ja virkistyskäyttöä. Alue kuuluu kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401). Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Täydennetään kaavaselostusta kalatalouden ja kalastusmatkailun osalta. Kauko Uolevi Kakko Luiminkajoen valuma-alueelle merkityt turvetuotantovaraukset, 9163,9142,9134 sekä mahdolliset muut sitä kuormittavat varaukset tulee poistaa maakuntakaavasta, koska Luiminkajärvessä on joka vuosi sinilevän esiintymistä estäen sen virkistyskäytön. Viimeistään nyt on Maakuntakaavan merkinnällä turvetuotantopotentiaalinen alue (eot) osoitetaan alueita, joilla on tutkittuja turvevaroja.

264 171 Ranuallakin aika ottaa huomioon luontoarvot, sillä melkein joka Ranuan keskustan lähellä olevassa järvessä on sinilevää. Maakuntakaavassa oliskin pitänyt enemmän puuttua näiden järvien puhdistamiseen kuin lisäkuormittamiseen, sillä selvää on, että suurin kuormittaja on ollut metsäojitus ja turve-tuotanto osin tietämättömyydestä johtuen. Teollisuutta ja maanviljelystä ei alueella ole niin paljon, että sinilevä voisi niistä johtua. Liite: karttapiirros Maakuntakaavassa osoitetut turvetuotantopotentiaaliset alueet perustuvat taustaselvitykseen Geologiset varat, pohjavedet ja turvetuotantoon soveltuvat suot sekä Geologisen taustaselvityksen täydennykseen. Taustaselvityksissä on arvioitu kohteiden vesistövaikutukset. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma. Vaikutusten arviointi tarkentuu yksityiskohtaisemman suunnittelun, mahdollisen YVA-menettelyn ja lupamenettelyjen yhteydessä. Maakuntakaavassa on annettu turvetuotantopotentiaalisille alueille (eot) suunnittelumääräys: Soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisten kaltaiset osat tulee jättää tuotannon ulkopuolelle. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja pohjavesiin. Turvetuotantoa suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset alapuolisen vesistön tilaan ja pohjavesiin sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.. Jarno Mikael Siivola Maakuntakaavan ehdotuksessa Vt4 uuden linjauksen pohjoispää yhdistyy nykyiseen valtatiehän jo Valajaskosken tienhaaran luona. Voimassa oleva menee maakuntakaavassa Alakorkalon jätevedenpuhdistamon luokse. Voimassa oleva linjaus on parempi koska jo nyt vaaratilanteita aiheuttava ja kokoajan lisääntyvä liikennemäärä olisi pyrittävä ohjaamaa pois kylien keskeltä. Nyt Niskanperän kohdalle on jo jouduttu asettamaan 60 km/h rajoitus vaikka ELY-keskus ja Liikennevirasto pitää tavoitteenaan matkaaikojen lyhentämistä eli käytännössä 100km/h rajoituksia valtatiellä. Etenkin kun enenevissä määrin raskasta liikennettä luvassa kyseiselle osuudelle mikäli malmikuljetuksia, "jättirekkojen" puukuormia sekä biodiesel tehtaan raaka-aine kuljetuksia saadaan lähivuosina, puhutaan sadoista lisäkuljetuksista päivässä. Näinollen Vt4 tielinjauksen varaus olisi syytä pitää Muurolan ja Alakorkalon välillä kuten nyt voimassaolevassa maakuntakaavassakin. Mikäli asiasta on keskusteltavaa tai haluatte lisätietoja olen mielelläni käytettävissänne. Liite: karttapiirros Maakuntakaavan valtatie 4:ää koskevat liikenneratkaisut perustuvat taustaselvitykseksi laadittuun Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Muurolan ja Hirvaan kohdalla ei nykyistä tietä parantamalla päästä selvityksessä asetettuun tavoitetilaan, vaan on perusteltua varautua tien toteuttamiseen uuteen paikkaan Muurola ja Hirvas kiertäen. Valtatie 4 on osoitettu merkittävästi parannettavana tienä koko tiejaksolla Alakorkalo- Tervolan kunnanraja. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja perustuu olemassa olevaan tietoon ja tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen vaikutusten arviointiin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, yleis- ja asemakaavoituksessa sekä tiesuunnittelussa.

265 172 Sointu Anneli Vuento Asia : Moottorikelkkareitti Sinettä-Lohiniva. Natura Magister-niminen yritys on lähestynyt asiassa koskien moottorikelkkareitin rakentamista Viola Pohjan perikunnan omistaman tilan maalle. Viola Pohjan perikunnan puolesta on jo aiemmin annettu lausunto kyseisessä moottorikelkkareittiasiassa. Tilanne ei ole kohdaltamme muuttunut. Lapin liiton julkaisemassa Rovaniemen-Itä-Lapin maakuntakaavan selostus ( /get_file?folderld= &na me=dlfe pdf) sisältää suunnitelman Ounasjoen Natura-alueen kehittämisessä. Arviossa todetaan näin: "Keikka reitit ja -urat ovat olemassa olevia eivätkä muuta alueen luonnontilaisuutta nykyiseen nähden. "Myös vireillä olevassa Rovaniemen-itä-Lapin uudessa maakuntakaavaehdotuksessa ( , e?folderid= &name=dlfe pdf) moottorikelkkareitti Sinettä-Meltaus kulkee kuten ennenkin kiertäen Marraskosken länsipuolelta. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetut moottorikelkkailureitit ovat ohjeellisia ja tarkentuvat reittisuunnittelun yhteydessä. Fingrid Oyj on omassa lausunnossaan puhunut turvaetäisyyksien tärkeydestä suhteessa voimalinjaan. Fingridillä itselläänkin on alueella ainoastaan rajoitettu liikkumisoikeus vain voimajohdon huoltotehtäviin liittyen. Tätä oikeutta se ei voi siirtää kolmansille osapuolille. Kuten Fingrid toteaa "maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta". Maakuntakaavassa on olemassa vanha runkolinjareitti, joka kulkee Sinetästä Kontojärven länsipuolelta Marrasjärven kautta Meltaukseen. Lapin liitto suosittaa tätä linjausta lausunnossaan käytettäväksi edelleen. Rovaniemen kaupunki voinee omiinkin tarpeisiinsa ylläpitää ja huoltaa tätä jo olemassa olevaa reittiä. Jarmo Rinkisen suunnitelmassa puhutaan tilojen ja väliselle rajalle suunnitellusta reitistä. Tila ei kuulu Viola Pohjan perikunnalle. Viola Pohjan perikunnan jäsenenä ja valtuuttamana ilmoitan, ettei perikunta anna lupaa moottorikelkkareitin perustamiseen omistamalleen maalle. Liitteitä 4 kpl Janne Mauno Mustonen Moottorikelkka reitti kulkee edelleen porotarhani ja peltojeni läpi vaikka reitti on siirretty kulkemaan palstan rajoja myöten jo kymmenen vuotta sitten. Porotarha sekä pellot on rakennettu ja raivattu viime vuosina joten ne eivät ehkä näy kaikissa kuvissa ja kartoissa. Porotarha toimii myös poikajärven erotuspaikkana, yksityisiä paikkoja ei ole vielä päivitetty paliskunnan kautta. Lisäksi on mahdollista että seuraavan kymmenen vuoden aikana peltoa raivataan lisää ja samalla myös tarha ja aita-alue laajenee koskemaan koko Rovaniemi, ounasjoki 68:8 palstaa. Kelkkareitin ei tarvitse kulkea maan läpi vaan se voi kulkea palstan rajoja myöden kuten se jo nyt kulkee, lisäksi sen ei tarvitse olla reitti vaan sille riittää merkintä kelkkauraksi mikäli se on mahdollista. Reitillä ei ole liikennettä ennen helmikuuta ja myös sen jälkeen se on harvinaista. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Ohjeellisella kaavamerkinnällä on osoitettu nykyinen moottorikelkkailu-ura. Maakuntakaavassa on osoitettu samalla merkinnällä moottorikelkkailureitit -ja urat. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetut moottorikelkkailureitit ovat ohjeellisia ja tarkentuvat reittisuunnittelun yhteydessä. Liite: karttapiirros

266 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Regional Council of Lapland Rovaniemi