ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN

Transkriptio

1 Kunnanhallitus ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN Khall 17 Lapin liitto pyytää kunnilta ja muilta viranomaisilta lausuntoa Ro vanie men ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvaksi suunnitellut maankäyttö- ja ra ken nus lain muutokset ja maakuntakaavojen vah vis ta mis me net telyn poistuminen muuttavat maakuntakaavan prosessia. Uuden lainsää dän nön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin kaa va eh do tus asetetaan julkisesti nähtäville. Lausuntojen pe rus teella kaavaehdotusta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pidetään myös maakuntakaavan viranomaisneuvottelu. Tarkistettu kaa va ehdo tus asetetaan julkisesti nähtäville myöhemmin vuonna Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yh dyskun ta ra ken teen ja alueiden käytön perusratkaisuista vuoden täh täyk sel lä. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tark kuudel la kuin on tarpeen valtakunnallisten tai maakunnallisten ta voit teiden kannalta taikka usean kunnan alueiden käytön yhteen so vit ta misek si. Lapissa maakuntakaava laaditaan osa-alueittain. Maa kun takaa val la on merkittävät oikeusvaikutukset. Maakuntakaava on oh jeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa se kä ryhdyttäessä muuten toimenpiteisiin alueiden käytön jär jes tä mi sek si. Viranomaisen on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistä mään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeu te ta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavassa virkistys- tai suo jelu alu eek si taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai aluei ta varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva ra joitus. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset aluei denkäyt tö ta voit teet konkretisoiden ja täsmentäen niitä ja sovittaen ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa ja vä li tetään ne kuntakaavoitukseen ja muuhun alueiden käytön suun nit teluun. Maakuntakaavan tarkoitus on kytkeä alueidenkäytön yleispiirteinen suun nit te lu alueen kehittämisstrategioihin. Tavoitteena on suun ni tel la eri toimintojen aluevarauksia, kehittämisvyöhykkeitä, lii ken ne yh teyksiä ja alueidenkäyttöperiaatteita niin, että edistetään asukkaiden toimeen tu lo-mah dol li suuk sia ja viihtymistä kestävällä tavalla. Maa kunta kaa va on kehittämisasiakirja, mikä näkyy myös kaa va mer kin nöissä. Nykyinen voimassaoleva Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu vuon na 2004.

2 Tuulivoiman lisäämiseen maakunnan ja kunnan alueilla suh teu dutaan myönteisesti. Tulvasuojelun nimissä nostettua uutta Vuo tos-allas ta ei haluta Kemihaaran monikäyttöaltaana. Matkailua tukevia hankkeita on ollut kunnassa useita ja kaikkeen mat kai luun suhtaudutaan myönteisesti. Varsinkin kalastusmatkailu on ollut kehittämisen kohteena. Siihen liittyen lohen ja taimen nou semi sen mahdollistaminen Kemijoen vesistössä voimalaitospatojen yhtey teen rakennettavilla kalaportailla on saanut kansanliikkeen asian puolesta. Poronhoidon ja maaseutuelinkeinon toiminnan turvaaminen on tärkeää työpaikkojen säilymisen vuoksi. Metsien moninaiskäyttö po rolai tu mi na sekä myös kuntalaisten virkistysalueina on huomioitava mah dol li sim man monipuolisesti. Jos Soklin kaivoshanke mahdollisesti myöhemmin toteutuu, sen myö tä tuleva liikenne tullaan järjestämään todennäköisesti maan tiekul je tuk sin. Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt hyväksyä tulvariskien hal lin ta suun ni tel mat vuosille Kemijoen vesistöalueelta MMM päättää vasta sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan alue va rauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI ) suo jelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan maakuntakaavoituksen yhtey des sä luonnonsuojelulain 66 :n mukaisesti. Kemihaaran altaan aluevarauksesta tehdyssä Natura-arvioinnin johto pää tök se nä todetaan, että allasaluevaraus heikentää merkittävästi nii tä luontoarvoja, joiden perusteella Kemihaaran suot Natura-alue on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Aluevarauksen vai kutuk set ovat merkittävän kielteisiä myös vesienhoidon tavoitteiden saa vut ta mi sek si. Maakuntakaavan ohjausryhmän kokouksessa marraskuussa 2015 Pel ko sen nie men ja Savukosken kuntien edustajat kirjasivat eriävät mie li pi teen sä Kemihaaran altaan aluevarauksen johdosta. Pelkosenniemen kunnanhallitus on kokoukseen käsitellyt maa kun ta kaa van luonnosta ja siitä annetussa lausunnossaan päättä nyt esittää, että allasalue kaavoitetaan luonnonsuojelualueena ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Liitteenä on maakuntakaavaehdotuksen tiivistelmä. Val mis te lu ai neisto taustaselvityksineen on luettavissa Lapin liiton sivuilta osoit tees ta Kaavaehdotusta esitellään tarkemmin ko kouk sessa.

3 Valmisteluaineisto vaihtoehtoineen oli nähtävänä Yleisötilaisuudet pidettiin kaikissa maa kun ta kaa va-alu een kunnissa ja Sodan-kylässä Palautteena saatiin kunnil ta ja viranomaisilta 28 lausuntoa. Mielipiteitä yhteisöt jättivät 53 ja yksityiset 70 kappaletta. Erityisesti palautteen kohteena olivat Ke mihaa ran allas, Rovajärven ampuma-alueen laajentaminen ja tuu li voima loi den alueet. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen poh jal ta maakuntakaavaan tehdyt keskeisimmät muutokset: Rovaniemi/Kemijärvi Sodankylä ratayhteyden osalta osoitetaan kak si vaihtoehtoista linjausta (Vaihtoehdot Ab ja C) Kemihaaran alue osoitetaan vesialueena. Lisäksi osoitetaan voi malai tos sekä voimajohdon yhteystarpeet. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen osalta osoitetaan laa jennus Javarustielle saakka ja Javarusjärven länsipuolelle osa-alue merkin näl lä puolustusvoimien harjoitusalue Poistettiin yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta ja kaksi tuu li voi ma poten ti aa lis ta aluetta Tehtiin rajausmuutoksia tuulivoimaloiden alueisiin Laajennettiin matkailun vetovoima-alueita Poistettiin turvetuotantopotentiaalisia alueita ja lisättiin uusia alueita Lisättiin poronhoidon kannalta tärkeitä kohteita Lisättiin maa-ainesten ottokohteita Lisättiin matkailu-/virkistyskohteita Lisättiin Pelkosenniemen, Posion ja Ranuan terminaalit Lisättiin uusia MU-alueita Lisättiin Mustavaaran kaivos kaivosalueena Lisättiin viheryhteystarve -merkintöjä Rovaniemelle Täydennettiin kaavaselostusta ja liitteitä Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa alla ole van mukaisen lausunnon Rovaniemen ja Itä-Lapin maa kun ta kaavan kaavaehdotuksesta. 1. Tulvansuojelun nimissä Kemihaaran allasta ei tule rakentaa, vaan alue tulee kaavoittaa VE1 mukaisesti luonnonsuojelu-alueena (SL) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Maakuntakaavan tulvan suo je lus sa otetaan huomioon mahdollisesti 1/100v tulvan uhka. 2. Vaelluskalojen esteetön nousu kutemaan Kemijoen latvavesille tulee turvata rakentamalla kalaportaat jokaiseen voimalaitokseen. 3. Rautatien ratavaihtoehto C Kemijärveltä Pyhätunturin ja Pel ko sennie men kautta Sodankylään on paras, sillä se huomioi myös mat kailun tarpeet parhaiten ja on kustannuksiltaan edullisin vaih to eh to 4. Maakuntakaavaan tulee merkitä ohitustie valtatie 5:n ja kir kon kylän länsipuolelle noin kuuden kilometrin matkalle Pelkosenniemen kes kus taa ja man kohdalle. Mahdollisen Soklin kaivoshankkeen to teutues sa rekkaliikenne kasvaa kohtuuttomaksi toteutettavaksi ny kyi sen

4 kirkonkylän nauhamaisen tienvarsiasutuksen kohdalla. Jo ny kyi sellään rekkaliikenne aiheuttaa huomattavaa liikenneturvallisuus-, pö ly-, melu-, pakokaasu- ja tärinähaittaa keskustaajaman alueella jos sa sijaitsee terveyskeskus, päiväkoti, koulu sekä huomattava osa kunnan väestöstä asuu siellä. Vaihtoehtoisesti voidaan maakuntakaavaan tehdä tieyhteysmerkintä siten, että liikenne ohjataan Kemijoen itäpuolelle rakentamalla uusi silta Kemijoen yli ja rakentamalla tieyhteys tielle Päätös: Annika Kostamo esitti, että poistetaan ohitustievaihtoehto ja merkitään tieyhteystarve Kemijoen itäpuolentietä siten, että rakennetaan silta Savukoskentiestä Kemijoen yli itäpuolentiehen, jolloin mahdollinen raskas rekkaliikenne on poissa asutuksen ja asiointiliikenteen seasta. Janni Salmela esitti, että AB-ratavaihtoehto tulee poistaa maakuntakaavasta ja yhteystarvemerkintä Sokliin lisätään Pelkosenniemen kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Kunnanjohtaja lisäsi esityksen omaan pohjaesitykseensä. Annika Kostamo esitti kohtaan 6, että matkailu on merkittävä työllistäjä Pelkosenniemellä (38,4% työllisyydestä). Rovajärven suunniteltu laajennus ja siitä aiheutuva meluhaitta ei saa vaarantaa Pyhä-Luoston kansallispuiston ja Pyhätunturin matkailukeskuksen matkailullista imagoa ja alueen kehittymistä. Kaava-aineistossa ei ole ajantasaista tietoa laajennuksen tuomista meluhaitoista. Pelkosenniemen kunta pidättää oikeuden lausua tältä osin kaavaehdotuksesta, kun tarvittava aineisto on toimitettu. Annika Kostamo esitti, että muuta huomioitavaa: viranomaistahoille annettu lausuntoaika ( ) on liian lyhyt, koska menettelytapa perustuu kaavan vahvistamismenettelytavan muutokseen, joka perustuu mahdollisesti voimaan tulevaan maa- ja rakennuslain muutokseen. Kaavan tausta-aineiston Natura-arvioselvitys on puutteellinen erityisesti altaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja luonnon monimuotoisuuden osalta sekä altaan vaikutuksista yläpuolisiin vesistöihin. Natura-arvion yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin työllisyysvaikutuksissa ei ole huomioitu altaan negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kuten kalastus- ja muuhun matkailuun ja porotalouteen. Tero Luoma-aho kannatti Kostamon esityksiä. Kunnanjohtaja muutti pohjaesityksensä kohdan neljä Kostamon ensimmäisen esityksen mukaisesti ja lisäsi muut esitykset pohjaesitykseensä. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Lisätiedot kunnanjohtaja Pertti Severinkangas puh