Helsingin Yliopisto Sovelletun matematiikan Pro Gradu Vedonlyöntiteoria. Teppo Salonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Yliopisto Sovelletun matematiikan Pro Gradu Vedonlyöntiteoria. Teppo Salonen"

Transkriptio

1 Hlsg Yloso Sovllu mamaka Pro Gradu 3.. Vdolyöora o Salo

2 Mrköjä : määrlysymol : a määrl uud muuuja joka arvoks ul a << aljo m ku ja ksofuko l luooll logarm kaaluku log ja log ma f lm f Df ja f ' D f ja f '' f -kaa logarm fuko suur mahdoll arvo raja-arvo drvaaa. drvaaa osasdrvaaa EX D X Φ ϕ odousarvo varass N-jakauma krymäfuko N-jakauma hysfuko

3 Ssällys JOHDANO... 3 MÄÄRIELMIÄ ENROPIA EHDOLLINEN ENROPIA SUHEELLINEN ENROPIA YHEISINFORMAAIO BROWNIN LIIKE VARALLISUUDEN EKSPONENIAALINEN KASVU OPIMAALISEN SIJOIUSSUUNNIELMAN MÄÄRIÄMINEN KOKO VARALLISUUDEN SIJOIAMINEN OPIMAALISEN OSUUDEN SIJOIAMINEN OPIMAALISEN SIJOIUKSEN APPROKSIMOINI SIJOIAMISEEN LIIYVÄ EPÄVARMUUDE ODENNÄKÖISYYSARVIOIDEN ARKKUUS VÄÄRÄN PANOSKOON KÄYÄMINEN ONNEN VAIKUUS odäkösyys kä summa saavuamsll : vdo akaa odäkösyys hävä osa alkuääomasa Varallsuusla odäkösyys kä krrosmäärä jälk Odoavssa olva aka kä avo saavuamsll LISÄINFORMAAION VAIKUUS UOOON ESIMERKKI LISÄINFORMAAIOSA UILIEEIEORIA PREFERENSSI JA UILIEEIFUNKIO LOGARIMINEN UILIEEIFUNKIO EHDOKAS RAJOIEUKSI UILIEEIFUNKIOKSI Rsk vralua smulomalla...45 KIRJALLISUUSLUEELO...48

4 3 Johdao Ku voa lyövä laaja o löyäy odousarvolaa uoava vdolyökoh o hä aa ääävä kuka suur osa varallsuudsaa akoo kuhuk voo sjoaa. Jos laaja akos maksmoda ulva varallsuusa odousarvo sjoas hä kak varallsuusa sh kohs jolla o suur alauuva raha odousarvo. ällö ols kuk rä mahdollsa hävä koko omasuus yhdllä vdolla. Rajaomas voja osassa johas älla uhkalsraga vararkkoo mlk varmas odäkösyydllä yks. Plaaja vos myös avolla joak kää rahasummaa joka ols saavuava yy akarajaa mssä. ällö ols luoollsa määrää aos s ä odäkösyys avossa osumsll ols suur mahdoll. Paoskoo vala ruu sä avosa ja krrsä joka laaja vdolyöomall asaa. Kskyää jakossa las jossa laaja ao loaa laamsa mkää kä raja kohdalla ja svuuaa ä sh lyvä aoskoo määryskysymyks. arkasllaa s sjaa kaha r mlmää josa smmässsä koko varallsuua koskaa sjoa sllas voj yhdslmää jolla o mahdollsa hävä kakk sjou aoks. Nä vararko mahdollsuus äärllsssä ajassa lmouu ja aoskoo määrys vodaa rusaa varallsuud ksoaals kasvuu ja kasvu oud maksmo. o käslävä mlmä o ulora ja ulfuko käyö sujkvs rfrss säms ja valoj kms. O myös hlo sää krkkä kasvuoud maksmosragaa kohaa käyämällä ulora arjoamaa vahohosa ulkaa o. sragall.

5 4 Määrlmä Suraava määrlmä ova Brow lkä lukuuoamaa räs oks "Elms of Iformao hory" Covr&homas luvusa. ja.. Eroa Eroalla kuvaaa sauasmuuuja kskmääräsä ävarmuua. Dskrll sauasmuuujall X jolla o sodäkösyysfuko määrllää roa HX suraavas H X E log log. X Samasa suursa käyää myös mrkää H. Logarm kaaluvuks valaa luku jollo roaa maaa ssä. Määrlmäsä log suraa ä roaa vakua aahuma jod odäkösyys o olla. Eroa ru sauasmuuuja havausa arvosa vaa aoasaa s jakaumasa. Esmrkks klalu jossa o 4 osaoajaa vooodäkösyyks roa o 3 H X log log * log ä Eroa aaa alaraja kskmääräsll lukumääräll joka arvaa sauasmuuuja kuvaams vvömällä koodlla. Vvömällä koodlla arkoamm jooja joka vodaa ulka umaa myöhmä formaaolähsä saauva jä. os sao vvömässä koodssa mkää koodsaa vo olla os koodsaa ul. Maussa ljä osaoaja klalussa klalja voas koodaa omaalss suraavlla joolla jollo o klalu voajasa vs kskmäär ¾ ä.

6 5 Suurmmllaa roa o sauasmuuujlla joka ova asass jakauua. Nljä osaoaja klalussa roa vos olla ää ä jollo jokas klalja vooodäkösyys ols ¼. ällö voaja koodaas kahdlla llä.. Ehdoll roa Jos sauasmuuujaarlla XY o yhssodäkösyys y määrllää hdoll roa HY X suraavas H Y X E y y H Y X y y log y y log y log Y X..3 Suhll roa Määrllää vlä suhll roa D q D q log q joka maa jakaumaolukssa q ahuuvaa haaa odlls jakauma ollssa. S ss maa sodäkösyysfukod ja q välsä "äsyyä". Vakka suhll roa o aa -gav ja saa arvo olla va jos q s ol ao mrkka sllä s oua kolmoäyhälöä ja o äsymmr.

7 6.4 Yhsformaao Yhsformaaolla arkoaa yhd sauasmuuuja ssälämää formaaoa ossa sauasmuuujasa. El kuka aljo os muuuja ävarmuus väh ku o dää. Olkoo sauasmuuujlla X ja Y yhssodäkösyys y ja ruaodäkösyysfuko ja y. Yhsformaao IX;Y o yhsjakauma y ja ulojakauma y suhll roa: I X ; Y y y y log y D y y..5 Brow lk Sauasmuuuja X muodosava sadard Brow lkk jos X Xs - Xs ~ N ja räkkäs lsäyks ova rumaoma. Y o yl Brow lk jos Y µ σ X mssä X o sadard Brow lk. Ylsll Brow lkkll ä Y ~Nµ σ.

8 7 3 Varallsuud ksoaal kasvu ämä luvu ääasallsa lähä o käyy oks "Elms of Iformao hory" Covr&homas lukua 6.. arkasllaa hvosklalua jossa osaa vasaa juoks m hvosa. Mrkää hvos umro vooodäkösyyä :llä a vahohoss :llä ja vookrroa o :llä a o:llä. Vookrro määrää kuka mokrasa hvos sjou aoks saa akas mkäl kys hvo voaa klalu. Hvos sjoavaa osuua laaja varallsuudsa mrkää :llä :llä. Olkoo kaklla hvoslla < < < ja o >. Ja lmodaa vararko mahdollsuus äärllsssä ajassa suraavalla hdolla: Σ >. Mrksmällä S :llä laaja varallsuua : klalu jälk saadaa S S X k k mssä SX kroo kuka mokrasks laaja varallsuus kasvaa yhdssä klalussa hvos X voassa. Koska ällö laaja varallsuus kasvaa a väh ksoaalss mrkää S w o mssä wo o sauasmuuuja joka kroo ksoaals kasvu oud vkoraramr ja o fukoa. -kaasa logarma käyä saadaa w o log S log S X k k.

9 8 Ku klaluj louuloks X olaa rumaomks ja samo jakauuks ova myös muuuja log SX rumaoma ja samo jakauua. ällö hko suur lukuj la ojalla ä suraava sokas sum k log S X k P E log S X jo ulausoudks doulg ra määrllää W o E log S X. Määrlmm myös omaals ulausoud omum doulg ra W*o joka o fuko Wo maksmarvo : suh l W * o maw o. Koska ulausoud maksmova vkor * o us hma ykskrasmaa laska luoollsa logarma käyävä kasvuoud avulla määrlmm vlä G o E l S X. Pääymäömässä lssä slla laaja joka sjoaa aa summa joka maksmo ulausoud ul odäkösyydllä yks loula ohamaa ja ysymää dllä kakka laaja joka sjoava mkä ahasa muu raa mukaa.

10 9 4 Omaals sjoussuulma määräm 4. Koko varallsuud sjoam Luku rusuu lähdoks "Elms of Iformao hory" Covr&homas lukuu 6.. arkasllaa aluks laa jossa laaja äyyy sjoaa koko varallsuusa samaa klaluu s ä sjoava summa jaaa klalussa juoksv hvos ksk. Ny ss ja Σ. Hvos voassa laaja voaa kyss hvos sjou aoks akas o krasa häv mull hvosll sjou aoks. Plaaja kokoasvarallsuus o ss klalu jälk kasvau o krasks. Plaaja varallsuus : klalu jälk o y S k S X k k X k o X k ja ulausous W o Elog S X m log o. Löyääksmm fuko Wo maksmkohda : suh hdolla Σ muodosamm s luoollsa logarma käyävä kasvuoud Lagrag fuko m m L λ lo λ joka osasdrvaaoj ollakohdsa muodosuu yhälöryhmä

11 λ...m l λ. Ehdosa Σ suraa ä λ - ja *. odsaa ä odllak o omaal krjoamalla Wo suraavalas muooo: W o log o log o log o log o log H D log logo H jossa yhäsuuruus ä va ku. Omaal ulausous W * o log o H saavuaa ss ku laaja sjoaa kromsa rumaa kullk hvosll aa s vooodäkösyyä vasaava osuud varallsuudsaa. Erkosaauksssa jossa jokas hvos vookrro o sama ku hvos lukumäärä l o m vodaa omaal ulausous krjoaa muooo

12 W * o log m H D m josa ähdää yhys ulausoud ja daa vsyks välllä: W * o H log m. El ulausoud ja roa summa o vako ja sä roasa suraa s suurm uoo. 4. Omaals osuud sjoam ämä luvu o ärkmmä läh ova "A Nw Irrao of Iformao Ra" Klly "Elms of Iformao hory" Covr&homas skä "h Klly Crro Blakjak Sors Bg ad h Sok Mark" hor. Luovuaa jakossa rajoukssa ä laaja äyys aa sjoaa koko varallsuusa klaluu. Sääsöö jää ällö osuus - Σ ja varallsuus kasvaa S X X o X krasks jokas klalu jälk. Olaa ä vdoväläjä om lma umargaala l aaa vdolyökrom s ä o r. Mrkää ss r o. Ny kuk kokoaa laamaa jäämssä suras sama louulos ku laamalla r kakll hvosll. Klalu louulokssa rumaa laaja voas aa aokssa akas. Samalla avalla mkä ahasa laaja sääsöö jäämä summa voas yhä hyv sjoaa hvosll lukuj r mukasssa suhssa. ässä aauksssa rajous Σ ss vakua uloks ja amm saau ulos * omaalsll sjouksll o dll vomassa Covr&homas.

13 Ajallaa suraavaks laa jossa laajalla o välö u uolllaa l r <. Ny laaja arvss ajalla lakaa odäkösyyksä vodaks hdä vooa sllä sjoamalla hvosll osuud j m r j r kasvaa hä varallsuusa klalu ulokssa rumaa S X > r krasks. Mua vakka ämä sjoussraga ok äys rskö s maksmo ulausoua. Omaal sjous saadaa ammasa ulokssamm * sllä ällasssa lassa kaaaa ys sjoaa koko varallsuus kä s rajous Σ vakua. Käyäössä ykskää vdoväläjä usk aas mhkää klaluu varma voo mahdollsava kroma mua usamma vdoväläjä arvod mssä rs vo ällasak laa syyä. Kskyää suraavaks ukmaa ralssma laa jossa r >. Eää laaja kaaa sjoaa jokas klalussa juoksvaa hvos kä s kaaa myöskää sjoaa kakka varallsuua yh klaluu. Oamalla käyöö mrkä sääsöö jääväll varallsuudll laaja varallsuudks : klalu jälk saadaa S k X o X k k ja ulausoudks

14 3 W o m log o joka maksmodaa rajoukslla m. Olkoo D d hvos joukko joh laaja sjoaa l jolla > skä joukko D' hvos jolla. Muodosaa luoollsa logarma käyävä kasvuoud Lagrag fuko m m L λ l o λ ja s osasdrvaaoj ollakohda L L o λ ku D o m j λ. o j j j Saadu yhälö ja rajous Σ johava uloks λ r o mssä r D D ku D. r D o Omaal o ss

15 4 D * j o o j D D j j ja joukko D saadaa määräyä suraav arkasluj avulla Klly. Ku D Lagrag fuko osasdrvaaoll ä äyhälö D λ o L joka vodaa krjoaa muooo. D r o Prmuodaa dks s ä o o jollo joukko D ssälää kakk dks mssä o osv kokoasluku a olla. Ja ukaa osamäärää R P F mssä. r R P Jos y o < kasvaa F aramr mukaa kus R. ällö arvo ouaa vaadu hdo ja joukko D o yhjä. Jos aas o > väh F kus o < F a R. Es mau aahussa F > F ja F kasvaa kus R. Joka aauksssa vaadu hdo ouava saadaa valsmalla

16 5 sä : arvosa joka aava osamääräll F mmä osvs arvo. Joukko D ss määräyyy s ykskässs hdosa r < o o > r r ku D ku D. Koko ulausoud maksmorosss vodaa sää suraavalas algorm muodossa:. Prmuodaa dks s ä o o.. Esää slla dks joka aaa mmä osvs arvo lauskkll r. 3. Asaa ma - o mssä ma y arkoaa suurmaa luvusa ja y. ällö Σ -. Omaal ulausous o ä W * o log o log. o Mlko havao o ä * vo olla osv sllasllak hvoslla jolla o <. El odousarvolaa aollsk hvos sjoam vo joskus olla

17 6 kaaavaa koska suurm vooodäkösyys sall mmä : ja ryss sjous sama lähdö uoavam hvos o ällö suurm. Jos klalusa valaa va yks hvo joho sjoaa saadaa omaalsll aoskooll kaava. * o o Ku kahdsa samaa akaa juosavasa klalusa valaa molmmsa yks laava hvo ova äd voj uloks ylsä rumaoma jollo kasvuoudks saadaa hor. l l l l o o o o G o Jos molm hvos krom ova o o ykskrasuu kasvuous muooo l l l l G o joka osasdrvaaoj ollakoh avulla o hlo rakasa omaals aoks molmmll hvosll: G G

18 7 * * m m m m m m m m mssä m Omaals sjouks aroksmo Mkäl laaja lyö hvosklaluu vdo joka aaa voo mahdollss usammallak louulokslla ku va yhdllä r vookrom os saadaa varallsuudks : klalu jälk k X k V S mssä D ku D ku o V V D: ollssa d hvos joukko jolla laaja voaa. Luoollsa logarma käyäväks kasvuoudks ul ällö. l m V G o Ku V : ova ä saadaa logarm aylor' khlmä l avulla kasvuoudll aroksmaao

19 8. E V E V V V V V G m m m o Drvomalla ämä saadaa omaalsll aoskooll aroksmaao * V E V E l voo odousarvo jaua voo lö odousarvolla. Ja ku EV o saadaa lkarvo EV D V avulla vlä * D V V E l omaal aoskoko o lkma voo odousarvo ja varass suhd. Nä saau arvo o hyvä jos EV << D V mkä ok vars yl la.

20 9 5 Sjoams lyvä ävarmuud 5. odäkösyysarvod arkkuus Luku rusuu oks "Elms of Iformao hory" Covr&homas luvu 6. smrkk 6... Palaaa las jossa vdoväläjällä ol umargaala l o r ja jossa laaja sjoaa koko varallsuusa ko. klaluu. Koska r o yks ja koska laaja omaal sjous o * vodaa r ulka vdoväläjä ja laaja arvoks klalu odäkösyysjakaumasa. ulausoud vomm y krjoaa muooo W o log o log D r D r josa ämm ä ulausous o vdoväläjä arvo arkkuud ja laaja arvo arkkuud rous. arkkuudlla arkoamm ässä arvo äsyyä odllssa odäkösyysjakaumasa suhlls roa mlssä. äsä suraa ä laam o uoavaa va jos laaja arvo o arkm ku vdoväläjä arvo. 5. Väärä aoskoo käyäm ukaa mllä välllä laaja käyämä aoskoko vo yksäs vdo lassa vahdlla lma ä lkassa kasvu kääys gavsks. Asamalla ulausoudll dlls luvu loussa saau aroksmaao ollaa saadaa rvaal rakasu lsäks rakasu

21 E V * D V josa lm ä omaals sjouks ähd yl kakskras aoks johava gavs varallsuud kasvuou ja s laam muuuu aollsks odousarvolaa uoavllak lkohlla. Kuvassa la o 55 ulausoud kuvaaja jossa * ja 9867 *. 5.3 O vakuus ämä luku ohjauuu julkasu "h Klly Crro Blakjak Sors Bg ad h Sok Mark" hor lukuu 3.

22 5.3. odäkösyys kä summa saavuamsll : vdo akaa Laskaa Brow lkk avulla aroksmaao odäkösyydll ä laaja saavuaa y ala au summa : vdo akaa. Aroksmoa var olaa jokas vdo kromks kaks o jollo laaja varallsuus joko kasvaa a väh sjou aoks vrra. Olaa myös ä voo odäkösyys o välllä < < ja aos välllä < <. Saakoo rumaoma ja samo jakauu sauasmuuuja V... arvo yks laaja voassa vdo PV ja arvo mus yks laaja hävssä PV - : q. ällö saadaa D E E S l S k k V V l S E l V k l D l S k D l V l V l q l l V l q l k k k k l q q l q q l l l l q l : s G : m m l l Varallsuud logarm l S k muodosaa sauaskulu joka srymä k: vdo jälk o mk ja varass s k. Ku ukaa mllo k: klalu jälk varallsuus S k o suurm a yhäsuur ku vako C jollak k k ova suraava äyhälö dll yhäävä

23 S k C k l S k l C k k V l Y k l C k : k l V m l C mk k. Ny EY k ja D Y k s k ja kysyää odäkösyyä PY k l C - mk k. Sauasmuuuja Y jokasa rmä aroksmo sadard Brow lk X joka varass o s s s s... - s s. Ku o suur saadaa odäkösyydll PY k l C - mk k Brow lkk avulla arvo PX l C - ms s joka vodaa laska kaavalla a I P su X a Φ Φ mssä a ja Φ o sadardormaaljakauma krymäfuko: Φ u du. Kaava I vodaa johaa suraavas hor l II. Jos X o sadard Brow lk ja a skä > o P X a X s jos s > a a s jos s a joka vodaa krjoaa muooo

24 3. X jos.. a X a X a X P m v Laskmalla odousarvo molmmla uolla saadaa. a s a a s a s s a ds ds ds a X P Ja ällö II - ] välllä[ ylää suora a u a a s du ds a X P a X P mssä o hy muuujavaho u s. Ny ku a ja > v dv X P. su Ku ä ja X: kskhajoa jo smmä graal su koh ollaa o graal koh ykkösä ja PX ylää joskus suora a -a. Asamalla a ja saadaa kaava II muooo

25 4 a mssä > Φ Φ P Φ Φ P a X P odäkösyydll ä suoraa koskaa ylä. ämä suraa kaavosa Φ Φ a u a s du d ds mssä s a ja s a. Kaava saadaa dll muooo. su > Φ Φ Φ Φ a X P a arksaa ulos vlä oamalla ä. < Φ Φ Φ < Φ d d P arkasllaa umrsa smrkkä m laaja odäkösyys kakskrasaa C varallsuusa muuuu voj lukumäärä ja dullsuud mukaa.

26 5 Valaa s voj määräks kromks o vooodäkösyydks 54 ja aoksks * 8. Näd avulla saadaa laskua a -ms - 56 l C m s -676 ja l C s 748 joka kaavaa P Φ- - -a Φ - sjoua aava odäkösyydks P 963. Vralu vuoks laskaa mkä kysyy odäkösyys o ku aramr ova muu sama mua a 5 ja * 4. Vasauksks saadaa kohdassa a P 99 ja kohdassa P Jos ämä odäkösyyd maksmo sovas valulla aramrllä C ja oas krrks aoskokoo valaa am kasvuoud maksmova aosus ols ää omaal odäkösyys hävä osa alkuääomasa arkasllaa y odäkösyyä jolla laaja varallsuus uoaa joskus yy osaa alkuvarallsuudsa. Kysyää ss odäkösyyä PS k jollak k k. Edlls kaal aaa saadaa ällk kysymyksll aroksmaao Brow lkk avulla: P a mssä a ms ja l. ämä vodaa krjoaa vlä muooo m s. P Oluksa o dll ä vdolla o krom o.

27 6 arkasllaa smrkkä laa 55 ja * josa saadaa ms 5 ja P 5. Paoks ollssa * ko. odäkösyydllä ok jakuvaaka aroksmaao P Varallsuusla odäkösyys kä krrosmäärä jälk Kysyää odäkösyyä jolla ala määräy krrosmäärä jälk laaja varallsuus o vähää yssä avosummassa. Brow lkkll X ä P X a { } a a d { u } du mssä o sjou u jollo laus a aaa u a ja u a. Saau graal o yhä ku Φ a Φ a Φ Φ josa saadaa myös vasaus syy kysymyks. Esmrkkä la C 54 o ja * 8. Ny -m s -676 l C s 748 ja P Odoavssa olva aka kä avo saavuamsll Johdaa kä avosumma saavuams arvav voj lukumäärä odousarvoll aroksmaao hor luku 3 ja l III

28 7 C logc W mssä C > S o avo ja W ulausous aoskoolla. Koska ulausoudlla W o maksmkoha W* sssä saa odousarvo C mmä arvosa ku *. Jakuvassa aauksssa omaals kasvuoud sjoussraga * ss mmo kä avo saavuams arvava aja odousarvo. Aroksmaao johamsks olaa ä o joka vdolla. Skä dää uua kaavaa a a { a } d [ rf a rf a ] C 4a mssä rf z z : d ja a. Koska yhälö vas uol o osv vaadaa raals a: aauksssa a > muuo yhälö oka uol sas gavs arvo. Pdää myös uua yhälöä a { a } d a raalslla luvulla a > ja >. Olaa ä kaavassa a > ja > ja sää raja-arvo rf a ja rf a -. Saadaa lm ja lm fukoll

29 8 lm lm a lm a a lm a jollo yhälösä ul 4a a 4a a a [ rf rf ] rf a koska dää ä rf. Korvaamalla kaavassa a a :lla ja :lla saadaa I a a { a } d a l sama ku ammk. Valsmalla kaavassa almmaks grorajaks saadaa grovakoll C arvo suraavas: 4a 4a { a } a a [ rf rf ] a a [ ] C d C sllä 3

30 9 F : 4a { a } d a a [ rf a rf a ]. Drvomalla F ähdää kuka kaava 3 o mahdollss löydy: F' { a } a a [ a rf ' a a rf ' a ]. 4a Ny ku rf ' z z o rf ' { } a a { a a } a { a } ja asamalla - rf ' { } a a a jollo F ' 4a a a a { a } [ a] { a } { a }.

31 3 Kosava aaus o ku a < ja >. Odoaa ä > a F ku ja > a > F d < ku. Jos > ja a Φ ku. F Φ Φ Φ Ja ku odo myös F ku. Jos > ja a > F Φ a a Φ a a < ku. Φ a Φ Jos F Φ-a Φa. Asaa F PX a jollak joka o yhä ku Φ- - - a Φ - mssä a ja l a. Olaa ä > ja a < jollo F skä lm F ja lm F. F o krymäfuko sllä lm F Φ lm F Φ a a Φ Φ. Ja vasaava hysfuko o

32 3 ' ϕ ϕ F f a mssä 3 a ja ϕ sadardormaaljakauma hysfuko a a a a ϕ ϕ. 3 3 a a a a a a a a f a a a a Odoava aka avo saavuamsks o d a d f E a josa saadaa muuujavahdolla d d

33 3. a I d a E a a Ny. jo > < a a a E a a I a a I a a a a Huomaaa ä 3 > a F a kaklla a jo F o ados kasvava. Koska lm F o F kaklla ja ä kaava käyäm myös arvolla a < uuu järkvälä. Varmsaa ämä oamalla ä E a ku a - E a ku ja E a ku a. Huomaaa myös. ä lm a E a mkä kroo ä "rlussa" kolko hossa äärllsllä ääomalla laava laaja vararkkoo jouums ajakohda odousarvo o äärö. Kaava E a arkoaa ä aja odousarvo o sama ku s jossa a ja X lkkaava:

34 33 E a a m s l C m l q l G s * E q [ l ] G * l q l q l C s G ku m >. Nä o saau aja odousarvo varassykskössä. Ja koska s varassykskköä o yks vo saadaa voj lukumäärä odousarvoks E lc l C logc s m G W C :. arksaa kaava oamalla ä s ouaa suraava hdo: C ku C C ku C C ku m C ku m.

35 34 6 Lsäformaao vakuus uooo Luku ohjauuu oks "Elms of Iformao hory" Covr&homas lukuh 6. ja 6.3. Olaa ä laaja saa käyöösä joak ulv klaluj louuloks vakuavaa lsäformaaoa joka ä oll myös vakuaa hä om lvalohsa. arkasllaa y m ämä formaao vakuaa varallsuud kasvuou. Oaa lsäformaaoll käyöö mrkä Y. Ja ku ammk käyää mrköjä ja o hvos X {...m} vooodäkösyydll ja kromll skä mrkää hvosll häväsä sjoukssa sllo ku lsäformaaoa ol käyävssä. Olkoo sauasmuuujaar XY yhssodäkösyys y ja olkoo y hvosll sjoava osuus varallsuudsa sllo ku y o havau. Ku ja y skä Σ ja Σ y mrkää ulausoud suraavas W * X ma log o W * X Y ma y y y log y o ja määrllää lsäks ulausoud muuos W W*X Y - W*X joka maa lsäformaao aamaa rahallsa hyöyä. Omaal hdoll kasvuous W*X Y saavuaa ku * y y jo W * X Y ma E[log S] ma y y ylogo y log o H X Y. y logo y

36 35 ulausous lma lsäformaaoa o W * X logo H X. Ja ulausoud muuos vodaa y krjoaa W W * X Y W * X H X H X Y I X ; Y. ulausoud kasvu o ss yhä suur ku hvosklalu ja lsäformaao yhsformaao. Käyäössä ärk lsäformaao lähd o hvos suoruks ammssa klalussa. Mkäl klalu ova rumaoma ällä formaaolla ol laajall mää arvoa. Mua lassa jossa klalu vä ol ossaa rumaoma vomm laska hdolls ulausoud ku am klaluj uloks ova laaja dossa. Olaa ä hvosklaluj louulos sarja {X k } muodosaa sokass rosss ja ä am klaluj uloks vakuava myös laaja sjoussragaa. ällö lassa jossa jokas hvos vookrro o yhä suur ku hvos lukumäärä o m o omaal ulausous W * X k X k E X k ma... X X k X k... X log m H X k E X [ log S X X X... X ] k X k k... X k k joka saavuaa ku * k k-... k k-....

37 36 Plaaja varallsuus : klalu jälk o S S X k k ja kasvuoud kso ola o m E log S E log S X log m H X X H X X... X log m X.... X Suur HX X...X kuvaa yhd klalu kskmääräsä roaa. Saoaarsll rosssll joka roa o Hℵ saadaa dlls kaava rajaarvoa lm E log S H ℵ log m. Havasmm ä ä ulausoud ja roa summa o vako. 6. Esmrkk lsäformaaosa Esmrkk rusuu oks "Elms of Iformao hory" Covr&homas smrkk Lsäformaao vakuuks havaollsamsks arkaslmm korlä jossa käydää lä 5 kor akka 6 musaa ja 6 uasa kora ja laaja lyö voa sä oko suraava kor musa va ua. Plaaja saa aa kakskrasa

38 37 akas okaa vär sjoamasa raha ja mää vääräll värll hdy sjouks. Am ulosmm mukaa laaja kaaaa ällasssa lssä sjoaa jokas kor kohdalla koko varallsuusa sragalla *. Esmmäsllä korlla kaaaa ss sjoaa musall ja uasll osuud ja. Ja mkäl smmä kor ol ua ova sjouks suraavall korll hdolls odäkösyyks 6 5 mukass 5 musall ja 5 uasll. Nä jakaa kus koko akka o käyy lä. Ajallaa vahohoss ä vosmm lyödä voa koko 5: kor sarjasa yhdllä 5 kraa. Mahdollsa sarjoja o ällö 6 kaala ja joka sä o yhä odäkö. Ku äsk joka ok vkau kor alau sjouks akas kakskrasa aaa vasaavas y koko sarja ok vkkaam sjou summa akas 5 5 -krasa. Koska Σ r 6 5 < o omaal 5 sjoussraga aas *. Sjous kullk sarjall o ss 6 varallsuudsa. laaja Havasmm ä mau kaks lä ova kskää kvval. Esmmäs kor kohdalla o molmmssa vahohdossa uol varallsuudsa sjoua musall korll ja uol uasll. Ja vasaavas kummassak lssä o jokasssa vahssa molmmll värll sjoua d odäkösyyksä vasaava osuud jäljllä olvasa varallsuudsa. Eroa o va ä smmässsä lvahohdossa vooja maksaa jokas kor jälk ja osssa aas vasa ku vmk kor o kasou. Ku jokasll 5: kor sarjall sjoaa osuus 5 ja yks äsä sjoukssa 6 voaa akas 5 -krasa saadaa l jälksks varallsuudks

39 38 * S Loull voosumma o ss vako molmmssa lvahohdossa kä s lssä sauvalla kor järjsyksllä ol mrkysä louuloks kaala.

40 39 7 Ulora Ku jo amm od o kysymys "oka" aoskoo määrämssä sujkv ru laaja hklökohassa rskoohalukkuudsa ja uooavosa. Ulora arjoaak ko hklökohas rfrss säms umrsssa muodossa ja s myös laos valaa lma muulasa mahdollss kokosla uuva avo asluja. Svuuaa kuk kysymys om rfrss slvämssä joka ol ava ykskrasa. 7. Prfrss ja ulfuko Suraava määrlmä ohjauuva kurss "Baysläs lasolls mlmä" Mäklä luomos lukuu III. Vakka ora sall mlvalas suraus käslms kskyää ässä rskh l aroh jod surauks ova rahallsa. Surauks ova ääökskjäll jok arvo omaava asoa ässä ss varallsuuslaa a s muuoksa. Olkoo suraus joukko ζ R - avo uolavo a sulju väl. Joukossa ζ määrllää äärlls jakaum aroj V joukko ζ * suraavas: V ζ * jos ja va jos PA jollak äärllsllä joukolla A ζ. Suraus a ja ara jolla Pa samasaa: ζ ζ *. Prfrssrlaao f joukossa ζ * määrllää rlaaoa joka ouaa hdo V V V fv ζ * V & V fv fv 3 av V fv fv 3 vralavuus rasvsuus.

41 4 Prfrssrlaaolla lmasaa aroj välsä armmuusjärjsysä: V f V arkoaa ä V o arm a yhä hyvä ku V. Fuko u: ζ * R o ulfuko jos s o laar l jos u λv λ V λu V λ u V ku λ ja V V. ζ * Ulfuko u vasaa rfrssrlaaoa f jos V f V uv uv. Ulfukolla o myös sys uv u E V josa saadaa ul odousarvohyos: V f V E V u E V u. Pääökskjä rfrssjä vodaa ss kuvaa ulfukolla joka ääökskolassa asaa r ääösvahohdo armmuusjärjsyks jollo vala suoram o hloa. 7. Logarm ulfuko Valsmalla kokoasvarallsuudll ulfuko u l havaaa ä ämä ul maksmo ja amm käsly kasvuoud maksmo ova kskää kvvalja. Kys ulfuko o määrly va osvslla : arvolla ja lm l skä lml. O kuk äralssa ää äärömä suura varallsuua äärömä hyvää laa ja ollalaa äärömä huooa. arkasllaa smrkks lä jossa kolkkoa hää kus ul smmä klaava. Jos klaava ul :llä holla voaa laaja markkaa. Voosumma o ss jok suraavsa odäkösyyks Suur summa voam o ss kov äodäkösä. Voo odousarvoks o hlo oda äärö jo odousarvo maksmova laaja ols valms luoumaa kaksa

42 4 omasuudsaa saadaks osallsua l. Mua myösk l-ulfuko mukaa omva laaja ols valms maksamaa mlvalas aljo osallsumsokudsa sllä ul odousarvo kyssssä lssä o ällö l log. älla aradoks vodaa muoolla kakll ylhäälä rajoamaomll ulfukoll. Sks rajoamaoma ulfuko ova va aroksmaaoa odllssa lasa kä smrkks kasvuoud maksmo arkkaa oa vasaa kkää raoaalss omva laaja rfrssjä. 7.3 Ehdokas rajouks ulfukoks Oma hdokkaa kokoasvarallsuud ulfukoks o mssä ][ ja >. v : l Fuko avoa o musuaa omasuukslaa mahdollsmma aljo kasvuoud maksmovaa logarmsa ulfukoa mua joka o kuk aramr muuokslla rajou skä alhaala ä ylhäälä. Kaha lsäaramrä vodaa käyää hklökohas rskhallarfrss säääms. Fuko o kuvaus v: [ [ [l l[. Arvolla ols v l kvval l-ulfuko kassa jo määrää s okkavuud ykskrassa logarmfukosa. Paramr määrää s varallsuusla joka ymärsössä fuko vasaa l- ulfukoa kaklla arvolla. ämä vodaa osoaa arkaslmalla fukod rskkahdaafukoa joka määrllää kaavalla u r u

43 4 mssä r o ulfukoa u vasaava rskkahdaafuko. Fukoa l ja v vasaava rskkahdaafuko ova. ku l ku 3 4 v u r u r Psssä saava molmma rskkahdaafuko sama arvo sllä jälkmmä o sllo. r Nä o odu ulfukod l ja v vasaava osaa sssä. Kuvassa fuko v aramr ja skä fuko l:

44 l v Yksäs vdo aauksssa { } { } S P V o S P V mssä S o laaja varallsuus o ul. l l S o S V v Drvomalla saadaa. S S o S o S S o V v Ja drvaaa ollakohdasa saadaa aoskooll kaava. o S S S o o S Jos kaava aaa arvo > sjoavaks ul koko varallsuus.

45 44 Suraavassa : kuvaaja varallsuud S fukoa ku o ja 55 jollo * : Ulfuko v aaa lkma l-ulfukoa vasaava aoskoo sllo ku varallsuus o : ymärsössä. ää mmllä varallsuukslla aoks ova suurma ja vasaavas varallsuud ollssa suurm ku ova aoks mä. Raja-arvo o o lm S o o suuruudlaa luokkaa *. Svulla 5 käsl vasaava kasvuoud omova aoskoko * o. o Kasoaa vlä m ulfukolla v ja l saadu markkamääräs aoks roava. Kuvassa S: ja * S: kuvaaja S: fukoa ku o ja 55:

46 *S S Rsk vralua smulomalla Smulo arjoaa kävä ko vrraa ulfukod v ja l rskasoja. Eräs mlko rsk ma saadaa kysyässä odäkösyyä jolla varallsuus kakskrasuu uolumsa. Olkoo sauasmuuujalla X arvo yks sllo ku varallsuus kakskrasuu uolumsa kokssa ja arvo olla jos varallsuus uoluu kakskrasumsa. ällas kok smulo uoaa ooks Broull jakaumasa Bµ P P { X } { X } µ joka odousarvo ja varass ova EX µ ja D X µ-µ. Kosava suur o osums suhll osuus joll E µ ja D X X sysv äyhälö X µ. µ X µ

47 46 P k { X µ kσ } k > joka ä sllasll sauasmuuujll X jolla o odousarvo EX µ ja varass D X σ > aaa valalla k ε Broullkosarjaa koskva µ µ äyhälö uom P µ µ { X µ ε} josa saadaa laskua haluu arkkuud saavuams vaadav Broullkokd lukumäärä. Esmrkks 99%: luoamusasolla vähää yhd ros arkkuud saavuams arvaa 5 koa sllä ε { X µ } µ µ P 99 µ 5 µ µ ma µ ][ 99 * 4* 99 * 5. Plaassa yksäsä voja jolla o ja 55 okosmulaao ao l ulfukoa käyä l * aoks 5 : kok sarjassa odäkösyydks P{S kakskrasuu uolumsa} 678%. Yksä ko ääyy ässä sh ku varallsuus o joko kakskrasuu a uoluu alkulas vrraua. Suraavassa aulukko jossa vasaava odäkösyyd o smulou käyämällä ulfukoa v rlaslla aramr ja arvolla. Alkuvarallsuua käy arvoa S % 74% 677% 644% 598% 785% 733% 678% 6% 56% 4 8% 754% 68% 589% 53% 8 85% 765% 683% 588% 5%

48 47 aulukosa ähdää odous mukass ä rsk ova lkma sama suurusa varallsuud ollssa. Ja varallsuud kasvassa rsk vä. ämä mukaa laaja o vasaavas valms oamaa suurma rskjä sllo ku varallsuus o. ämä o luoollsa sllä hyv varallsuusasma ollssa kysssä vo summa käyäöhyöy olla jo vähä ol juurkaa mrkysä hävääkö laaja louk jäljllä olvasa varallsuudsaa va. ällö ols joka aauksssa saaava lsää varallsuua vdolyö ulkouolla joa l jakam ols mrkyksllsä.

49 48 Krjallsuuslulo Covr homas M. & homas Joy A. 99 Elms of Iformao hory. Wly Srs lommuaos. Klly J.L. Jr. 956 A Nw Irrao of Iformao Ra. Bll Sysm hal Joural Mäklä mo "Baysläs lasolls Mlmä"-kurss luomos. Hlsg Yloso. hor Edward O. 997 h Klly Crro Blakjak Sors Bg ad h Sok Mark. h h Iraoal Cofr o Gamlg ad Rsk akg. uom Pkka 996 odäkösyyslaska I. Lms ry.

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,

Lisätiedot

8. Jonotusjärjestelmät

8. Jonotusjärjestelmät 8. Joousärslmä Ssälö 8. Joousärslmä Krausa: ykskra lkor mall Jookur M/M/ alvla odousakkaa Sovllus daalk mallams akasolla M/M/ alvlaa odousakkaa luo8. S-38.45 Lkora rus Kvä 6 8. Joousärslmä 8. Joousärslmä

Lisätiedot

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU AB TKNILLINN KORKAKOULU Tovrkkolaboraoro 8. Joousärslmä luo8. S-38.45 - Lkora rus - Kvä 8. Joousärslmä Ssälö Krausa: ykskra lkor mall M/M/ alvla odousakkaa M/M/ alvlaa odousakkaa 8. Joousärslmä Ykskra

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011 Kouluu- ja khämpalvlu Aduca 1 (6) Pykooaal ohjauk ja uvoa rkoumopo (35 op), - kogv ja rakaukk yöklyapa - pykorapu valmuk opo TOTEUTUSPAIKKA Jouu TAVOITE JA KOHDERYHMÄ Kouluu aaa oallujll valmud ouaa ohjau-

Lisätiedot

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja

Lisätiedot

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma KSU-430/Ten 4..2008/Prof. Seppo Vranen /3 Käyövarmuuden ja kunnossapdon perusee, KSU-430: Ten ma 4..2008 Huom. Vasaus van veen kysymykseen. Funko- ja/a ohjelmoavan laskmen, musnpanojen, luenomonseden ja

Lisätiedot

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat: MUODONMUUTOKSET Lähöoaksuma:. Maeraal on sorooppsa ja homogeensa. Hooken lak on vomassa (fyskaalnen lneaarsuus) 3. Bernoulln hypoees on vomassa (eknnen avuuseora) 4. Muodonmuuokse ova nn penä rakeneen

Lisätiedot

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon S-11435, FYSIIKKA III (ES), Syksy 00, LH 4, Loppuvkko 39 LH4-1* Käyttän Maxwll-Boltzmann-jakauman parttofunktota määrtä a) nrgan nlön kskarvo (E ) skä b) nrgan nlöllnn kskpokkama kskarvosta l nrgan varanss,

Lisätiedot

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY Värähelymeaa 8. 8 USEAN VAPAUSASEEN SYSEEMIN VAIMENEMAON PAKKOVÄRÄHELY 8. Normaalmuoomeeelmä Usea vapausasee syseem leyhälöde (7.) raaseme vaa aava (7.7) a (7.8) homogeese yhälö ylese raasu { } lsäs paovomaveora

Lisätiedot

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2 HY / Matematka ja tlastotetee latos Tlastolle päättely II, kevät 28 Harjotus 3A Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoot Y,, Y ja Nθ, ) Osota, että T T Y) Y 2 o parametr gθ) θ 2 harhato estmaattor Laske

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali 7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

Riskienhallinnan peruskäsitteitä Rskenhallnnan peruskäseä Juss Kangaspuna 7. Syyskuua 2011 Työn saa allenaa ja julksaa Aalo-ylopson avomlla verkkosvulla. Mula osn kakk okeude pdäeään. Esyksen ssälö Todennäkösyyspohjanen vekehys aloudellsen

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +. Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak

Lisätiedot

DEE-53000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

DEE-53000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto DEE-53000 Sähkömageese järjeselme lämmösro Lueo 8 1 Sähkömageese järjeselme lämmösro Rso Mkkoe Dfferessmeeelmä Numeersa rakasua haeaa aluee dskreeesä psesä. Muodoseaa verkko ja eseää dervaaa erousosamäärä.

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A TKK / Systeemaalyys laboratoro Mat-.9 Sovellettu todeäkösyyslasku A Nordlud Harjotus 8 (vko 45/3) (Ahe: Raja-arvolauseta, otostuuslukuja, johdatusta estmot, Lae luvut 9.5,.-.6). Olkoo X ~ p(λ), mssä λ

Lisätiedot

Telecommunication engineering I A Exercise 3

Telecommunication engineering I A Exercise 3 Teleouao egeerg I 5359A xere 3 Proble elaodulaaor lohkokaavo o eey oppkrja kuvaa 3.63. Pulodulaaor ääuloa o aoagaal ja reeregaal erou d. Tää gaal kerroaa pulgeeraaor gaallla rajouke, el erouke erk elväe,

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on HY MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II kevät 019 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I 1 Mostee teht 516 Eräde kuulalaakerede kestoa mljooaa kerrosta o totuttu kuvaamaa Webull-jakaumalla

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa

Lisätiedot

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat. 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2010 Luku 3 Raja-arvot Osttasdervaatat 1 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat ovat

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää

Lisätiedot

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia. HY, MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II, kevät 208 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoo Y, Y rppumato otos Pareto jakaumasta, fy; θ θc θ y θ+ { y > c } tuetulla vakolla

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet Mtlmä sgaal/koha-suht paratamsks Vahvstt pädaalsuudt Atur kohasovtus vahvstm Suodatus Chopprvahvstmt Lock- vahvst (Vahhrkkävahvst, PSD) Kskarvostus (Auto- ja rstkorrlaato) Ptr Kärhä 0/0/009 Luto 4: Mtlmä

Lisätiedot

8. Jonotusjärjestelmät

8. Jonotusjärjestelmät 8. Joousjärjeselmä lueo8. S-38.45 Lkeeeora erusee Kevä 6 8. Joousjärjeselmä Ssälö Kerausa: ykskerae lkeeeoreee mall Jookur M/M/ alvelja, odousakkaa Sovellus daalkeee mallamsee akeasolla M/M/ alveljaa,

Lisätiedot

8. Jonotusjärjestelmät

8. Jonotusjärjestelmät lueo8. S-38.45 Lkeeeora erusee Kevä 5 Ssälö Kerausa: ykskerae lkeeeoreee mall Jookur M/M/ alvelja, odousakkaa Sovellus daalkeee mallamsee akeasolla M/M/ alveljaa, odousakkaa Ykskerae lkeeeoreee mall Asakkaa

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X , Ma-1.1332 Mariisiksponnifunkio, KP3-II, syksy 2007 Pkka Alsalo Johdano. Tämä monis sisälää kurssilla arviava ido mariisiksponnifunkiosa. Mariisiksponnifunkio. Suraavassa A on raalinn n n-mariisi, jonka

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA USUNTO X.. HYNÄÄN UUN UNTTEN o Hgo h y Coygh öyy Fd Oy X X SSÄYS YESTÄ... OHJ J OHJESOOSUHTEET... To j... To j... To, j... To j... To j... To j U... UEEN RENNETTUUS UONNOSEEN ERUSTUEN.... Yä.... R....

Lisätiedot

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE S-11435, Fyskka III (ES) Tntt 75 1 Stsmän tunnstttavssa olvaa hukkasta on jakautunut kahdll nrgatasoll Ylm taso on dgnrotumaton ja sn nrga on 1, mv korkam kun almman tason, joka uolstaan on dgnrotunut

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite S-66. Elekronkan perskrss Leno III: vass Päöeho en perskykennä kondensaaor Vahovrran lyhenney merknäapa Vakea vahovra-analyys? analyys? Kompleksarmekka odellnen vahovra-analyys analyys alkaa asavrralla

Lisätiedot

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi: 77 Aemmn oleen, eä mars A on dagonalsouva. Tällanen on lanne äsmälleen sllon, un joasen omnasarvon geomernen eraluu on sama un algebrallnen. Täydenneään eoraa seuraavlla uloslla apaussa, jossa monnerasen

Lisätiedot

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä X= Värn slyks Suunnllu : Y = Tään suunnlan ukaan Y = raknnaa a parannaa X= Mudn suunnln ukaan raknnaa E asakaaaa Tdn hallnnllsssa järjslyssä apahdu uusa Y E Söörarkun raslyä Y Y M a s a Va Y P r R R Va

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.

Juuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV. Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 Keraus K. A: III, B: I, C: II ja IV Kuvaaja: I II III IV Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 K. a) lim ( ) Nimiäjä ( ) o aia

Lisätiedot

b g / / / / H G I K J =. S Fysiikka (ES) Tentti

b g / / / / H G I K J =. S Fysiikka (ES) Tentti S4.35 Fyskka (ES) Tntt 4.9. 3 6. Sälö, jonka tlavuus on,5 m, ssältää haa, jonka an on,5 Pa ja lämötla C. (a) Montako moola haa sälössä on? (b) Montako klogrammaa? (c) Mtn an muuttuu, jos lämötla kasvaa

Lisätiedot

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä L 1 (13) - j rv pvrg (j) Yä Pvrg - j rv rg ä r pvrg. Pvrg j: 1. j v (= rppv pvj) 2. ä - j rvpv järjää 3. äärää pv p j j - j rvh v EU- ääöä j äääöä hj. Thj rää fr-hj p rhj. Nää vv r p h j r r. K -hää äääö

Lisätiedot

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli lueto9.ppt S-38.45 Lkeeteora perusteet Kevät 5 Ykskertae lkeeteoreette mall Puhdas jakojärjestelmä Asakkata saapuu keskmäär opeudella asakasta per akayks. / keskmääräe asakkade välaka Asakkata palvellaa

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNINEN SELVITYS. Asemakaava nro Särkänniemen alueen asemakaavan muutoksen aiheuttamat johto- ja putkisiirrot 1 (3) 7.6.

KUNNALLISTEKNINEN SELVITYS. Asemakaava nro Särkänniemen alueen asemakaavan muutoksen aiheuttamat johto- ja putkisiirrot 1 (3) 7.6. Särä l v h jh- j rr () UALLST SLTYS Särä l v h jh- j rr Av r J Sv,., A-öör Sl O A-öör O., www..f Y- - Särä l v h jh- j rr () Rr lj Rr ällää Särä l v h läö, vjhj j jävvärd l j v v lj ljj ll lj. Lj v jl

Lisätiedot

ESIMERKKI 2 Harri Laine

ESIMERKKI 2 Harri Laine ESIMERKKI 2 H L Lähöoh v Kmpmo Käää o hlmää ll vplvl. A öyvä jäjlmää mmä v yhydä. Röyll ll. A ll jäjlmää poj, m, oo j phlmo. Lä ll l h lyvä oj h, p, vä, ym. Tjoll olv plvl o olm ho. Ho o plvl ol ph j po.

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän: ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän

Lisätiedot

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli Ssältö Kertausta: ykskertae lkeeteoreette mall M/M/-PS asakasta palvelja asakaspakkaa M/M/-PS asakasta palveljaa asakaspakkaa Sovellus elastse datalketee malltamsee vuotasolla M/M//k/k-PS k asakasta palvelja

Lisätiedot

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A. 9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.

':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen. Vaasan kesäyps, kesä 2013 Thusmaemakan perusee, nus r 0 peaja: Ma aaksnen 2. väke, (a 31.8.2013 Rakase 3 ehävää. Kun käsee ehävän, nn käsee sen kakk aakhda. Kkeessa saa a mukana askn (myös graanen ja auukkkrja

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi. / Raaisu Aihee: Avaisaa: Momeiemäfuio Sauaismuuujie muuose ja iide jaauma Kovergessiäsiee ja raja-arvolausee Biomijaauma, Espoeijaauma, Geomerie jaauma, Jaaumaovergessi, Jauva asaie jaauma, Kolmiojaauma,

Lisätiedot

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA KVANTIOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULIKOODIMODULAATIOA Teolkenneeknkka I 5359A Kar Kärkkänen Osa 6 5 Kvansonkohna PCM-järjeselmässä PCM:ssa on kaks vrhelähdeä:. kvansonkohna,. kanavan kohnan aheuama

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut) J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat - OUTCKUMPU Oy Malmnesnä O POhames/pAL 94 (3) VLF -MTAUS Peraae Läheysasema VU (= Very M Frequency) -ruauks$sa käyeään apuna 5-0 khz aauusaueea omva asea Näden asemen anenrrl ova pysyä a nssä kulkeva vra

Lisätiedot

Signaalit aika- ja taajuustasossa

Signaalit aika- ja taajuustasossa Sili lomuoo Sili ik- uussoss Alomuoo kuv sili käyäyymisä fukio li iksoss. Ylsä lomuoo rksll simrkiksi oskilloskoopi äyöllä. Siimuooi sili Asiφ Asiπf φ i Acosφ Acosπf φ muodos prus kikki sili uussisällö

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]

Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1] Lähdmatraala kättt Prtt Lousto kraa Clfford Algbras ad spors [] Krtausta Clfford algbra määrtllää algbraks kvadraattsll vktoravaruudll (sm. skalaartulolla. Clfford algbra oka alko vodaa sttää algbra katavktord

Lisätiedot

Helka-neiti kylvyssä

Helka-neiti kylvyssä Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart

Lisätiedot

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA PRTIKKELIN KINEMTIIKK Pikklill li msspisllä koi kppl, jok mi o päolllis pi ksl hää kl. Kimiik häää o sliää, mi oid määiää pikkli sm, opus j kiihyyys s liikkuss käyääsä piki. z τ P y R z φ x y Rkäyä x Tkslu

Lisätiedot

Jakotukit / tarvikkeet

Jakotukit / tarvikkeet Jakotukit / tarvikkeet Tuote LVI-numero Pikakoodi 2022115 BF71 VM 2X3/4 EURO VM 3X3/4 EURO VM 4X3/4 EURO VM 5X3/4 EURO VM 6X3/4 EURO VM 7X3/4 EURO VM 8X3/4 EURO VM 9X3/4 EURO VM 10X3/4 EURO VM 11X3/4 EURO

Lisätiedot

OLMALAN KAAVA-ALUE, YLIVIESKA

OLMALAN KAAVA-ALUE, YLIVIESKA L Vj Ylv p Pävämäää.. OLMALAN KAAVA-ALUE, YLIVIESKA LISÄSELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA RAMB LL Pävämäää.. Lj M Sv Tj Vp K, P S-Pälä, K N Hyväyjä K Kl, Ylv p V LIITTEET L L Slm L . JOHDANTO Tämä lvy äydää

Lisätiedot

Jäkäläbiomassa Lapissa?

Jäkäläbiomassa Lapissa? Poronhoosyseemn arkaselu aloudells ekologsella malllla An Juhan Pekkarnen1,3, Jouko Kumpula2, Oll Tahvonen1,3 1Unversy of Helsnk, Deparmen of Fores Scences, Fnland 2Naural Resources Insue Fnland 3Economc

Lisätiedot

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ). HY / Matematiika ja tilastotietee laitos Tilastollie päättely II, kevät 018 Harjoitus 5B Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I 1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävää ). Moistee esimerki 3.3.3. mukaa momettimeetelmä

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HELSINGIN KAUPUNKI MUNKKINIEMEN KÄYTTÄJÄKYSELY. Yhteenveto ja johtopäätökset 0100-D1194

FCG Planeko Oy HELSINGIN KAUPUNKI MUNKKINIEMEN KÄYTTÄJÄKYSELY. Yhteenveto ja johtopäätökset 0100-D1194 FCG P Oy HELSINGIN AUPUNI UNINIEEN ÄYÄJÄYSELY Yhv hääö -D9..9 FCG P Oy Yhv hääö () SISÄLLYSLUEELO YLEISÄ... YSELY.... V d.... Y d h....3 Ad v.... Ad äyö.... Lh.... Eöyy v... LIIEE (CD)...... yyyh v...

Lisätiedot

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA OHI ULMMOULIOISS ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7 ulaoulaaio ouloii kohia vallissa iskiiaaoi koosuu ivaaoisa ja vhokäyäilaisisa. ivaaoi suaa -sigaali vaihkula uuosopua aajuu uuosa kskiaajuu C ypäillä.

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017 OY/PJKOMP R 017 Puolijohdekomoeie erusee 571A Rakaisu, Kevä 017 1. Massavaikuuslai mukaisesi eemmisö- ja vähemmisövarauksekuljeajie ulo o vakio i, joka riiuu uolijohdemaeriaalisa ja lämöilasa. Kuvasa 1

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Viitesuunnitelmaluonnos ARKKITEHDIT MY

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Viitesuunnitelmaluonnos ARKKITEHDIT MY SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAA iiteuuitelmaluoo 15.11.218 ARKKITEHDIT MY ASUINKORTTELI Auot 95 kem² Opikelija-a. 715 kem² Liikela 1 kem² Laitopyäköi 1kr.1 ap ONKINIEMEN TRIKOOTEHDAS JA ASUINKORTTELI eruparaettavaa

Lisätiedot

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri: Määriä suraavi komplksiluku/siaali ampliudi- a vaiharvo. Piirrä b-kohdassa ampliudi a vaih aauud fukioa ampliudi- a vaihspkri. 6p 8 a z 7, z 8 a z. { } b z cos. Ampliudi isisarvo a vaih arumi ar. a z 7

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.303 HYDRAULIIKKA JA NEUMATIIKKA erusee Aalo-yloso / Koneenrakennuseknkka / Hydraulkan Ryhmä ävän eema Onko lavuusvrrasa elkkää loa? ane, mä kakkea shen ssälyykään? Hyöysuhde, mkä se sellanen on?

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot

Lisätiedot

1 Tarkastelun lähtökohdat

1 Tarkastelun lähtökohdat Mo M Hj () Av om pv vo v höohd mo o h K j o om v Av om mppm omv h m- j md omv Av m po K (v) j po o om v oh o d mp (fco O) o od p vo, o mö hvo o j Av om mv vv mhdo K ö o homo pv - oh jom vo j od o v v Vh

Lisätiedot

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit 68 3. Leaarset esmmäse kertaluvu dfferetaalsysteemt Tarkastelemme systeemejä () x () t = A() t x() t + b () t, jossa matrs A kertomet ja b ovat välllä I jatkuva. Jatkuve vektorarvoste fuktode avaruutta

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

HERNESAARI OSAYLEISKAAVAEHDOTUS VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

HERNESAARI OSAYLEISKAAVAEHDOTUS VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA HERNESAAR OSAYLESKAAAEHDOTUS ESHUOLLON YLESSUUNNTELMA KS/TEK SSÄLLYSLUETTELO Yä S- v p äöd d ävvä Hvvä K äää ää Nyy S Yä d ävvä Hvvä v v L: L y HELSNGN KAUUNK KAUUNKSUUNNTTELURASTO Y Td Yä y vää H yv-

Lisätiedot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta! SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU 7. Meeysjärjeselmä Teoverkkolaboraoro Ssälö 7. Meeysjärjeselmä Kerausa: ykskerae lkeeeoreee mall osso-mall asakkaa, palveljoa Erlag-mall asakkaa, palveljoa < Bommall asakkaa k

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü

l, ; i.'s ä E.ä E o gäästaefiiä,ggäeäeää;äggtää EI ;äe E H * eaä* E E 8EP.E .e= äe eääege F EEE;säääg lee sa 8NY ExE öe äec E= : ;H ä a(ü ,. 8\ ( P ;! l, ;.'s ä.ä >. u.a ä q x ö ä : ; ä ;äe * eä* 8P. ee s $e ää ä F äsä ff ääsfä,ääää;äää ä eääe F ;säää le sa r T e q ( r "j (,{,!. r JJ fl *r ( + T r {rl J Y '( S YC T 8Y C0 ( (f J, r, C,9 l

Lisätiedot

Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. ARCH -mallit Atso Suopajärvi 57512W

Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. ARCH -mallit Atso Suopajärvi 57512W Ma-.8 Sovelleun maemakan erkosyö ARCH -mall 9.9.5 Aso Suopajärv 575W Ssällyslueelo OSA I : Teora OSA II: Smulon. Johdano.... Mall.. Paramer.. Parameren esmon.... Kaavan (9) joho 5. Keromsa..6 5. Heeroskedassuuden

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

3. Teoriaharjoitukset

3. Teoriaharjoitukset 3. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 3.1 a Olkoot u ja v satunnaumuuttujia, joilla on seuraavat ominaisuudet: E(u = E(v = 0 Var(u = Var(v = σ 2 Cov(u, v = E(uv = 0 Näytä että deterministinen prosessi. x

Lisätiedot

Ratkaisuehdotukset LH 10 / vko 48

Ratkaisuehdotukset LH 10 / vko 48 MS-C134 Lineaarialgebra, II/017 Ratkaisuehdotukset LH 10 / vko 48 Tehtävä 1: Olkoot A R n n symmetrinen ja positiividefiniitti matriisi. Näytä, että (i T A n (λ iα i (ii A n (λ i α i jossa α i on siten,

Lisätiedot