Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 29. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 29 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:20-19:10 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö Mirkka Katajamäki arkkitehti, paikalla 146, klo 18:35-19:10 Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 29 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Lahti Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 29 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 142 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Laurinlahti, asemakaavan muutosehdotuksen 6 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti, pöydälle Maarinniitty I, asemakaavan muutosehdotuksen 14 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola 146 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh-asia) 20

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Lahti.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Laurinlahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Mäkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa ehdotuksen korjattavaksi seuraavia periaatteita ja ratkaisuja toteuttaen: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus on (2/3) IV (1/2). 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten pienkerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 29 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla. Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla saavutettavat edut. 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. 8) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa ehdotuksen korjattavaksi seuraavia periaatteita ja ratkaisuja toteuttaen: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus on (2/3) IV (1/2). 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten pienkerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät. 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla. Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 29 saavutettavat edut. 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. 8) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Laurinlahti, mielipiteet ja vastineet - Laurinlahti, tapahtumaluettelo - Laurinlahti, kaavamääräykset 1 - Laurinlahti, kaavamääräykset 2 - Laurinlahti, kaavakartta - Laurinlahti, ajantasa-asemakaava - Laurinlahti, havainnekuva - Laurinlahti, leikkaukset, perspektiivikuvat Rakentamaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m 2 (1,9 ha). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla Laurinlahti - Larsvik, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6919, käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 29 Asemakaava laaditaan maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytilanteen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14 16, Espoo. Alue on rakentamatonta kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Yhteenveto luontolausunnosta Alueella näkyy ihmistoiminnan jälki voimakkaana. Pääosa tontista on kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Tehdyn maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että luontotyyppien osalta alueilla ei ole tällä hetkellä sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tontin rakentamisen. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve meren rantaan.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 29 Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti yleiskaavassa Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava: Laurinlahti muutos (lainvoimainen ). Kortteli on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR17, tehokkuusluku e = 0.55), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (tehokkuusluku e = 0.55) ja lähivirkistysalueeksi. Suunnittelualueen sijainti ajantasa-asemakaavassa

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 29 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunntelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 57 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet koskivat mm. seuraavia asioita: alueen rakentamista ja metsän menettämistä vastustettiin alueelle ei haluta kerrostaloja asukkaiden määrän lisääntymistä kerrostalojen myötä vastustettiin vastustettiin liiketilaa, joka lisää liikennettä vastustettiin Laurinlahdenkujan käyttöä autojen kulkuväylänä vastustettiin Ristiniementien tontin rajalla olevia uusia liittymiä kannatettiin kaavamuutosta, jolla tontti saadaan rakennettua tehokkaasti kerrostaloilla, joista näkymät merelle Ehdotus asemakaavanmuutokseksi Rakentamaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Tontin nykyinen asemakaava ( ) johtaisi erittäin tiiviiseen rakentamiseen, jolloin viheralueita ei juuri jäisi tontille rakennusten tai liikennealueiden lisäksi. Alueelle ei myöskään mahtuisi istutusvyöhykkeitä olemassa olevan rakennuskannan suuntaan, vaan rakennukset täytyisi sijoittaa aivan tontin rajoille asti. Nykyisellä asemakaavalla ja sallitulla rakennusoikeudella olisi erittäin vaikea toteuttaa nykymääräysten mukaisia pelastusteitä tai hulevesien käsittelyä. Kaavamuutosratkaisuun on päädytty, jotta korttelialue voidaan toteuttaa mahdollisimman toimivasti ja viihtyisästi. Rakennusten sijainti alueella on pientalo tai rivitalo ratkaisuun nähden väljä ja jättää paljon tilaa näkymille ja viheralueille. Nykyisen asemakaavan viheralueet säilyvät (kaavamuutosalueen ulkopuolella) ja osa kaavamuutosalueen asuinkorttelista muutetaan lähivirkistysalueeksi / taajamametsäksi. Rakennukset ovat mahdollisimman kaukana rajoista huomioiden varjostukset naapureihin. Olemassa olevien rajaa lähinnä sijaitsevien rakennusten kohdille on kaavamuutoksessa varattu istutusalueita. Suunnitelmassa esitetyt laajat viherpihat ovat osin ns. kansipihoja, niiden alla piilossa on lähes koko tontin autopaikoitus, osittain maan alla. Hajautettuun paikoitusratkaisuun nähden säästetään tilaa vievät paikoituksen liikennealueet ja näin säilyvät tontinosat on mahdollista toteuttaa viherpihoina.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 29 Pihakannen päällä ei ole pysäköintiä vaan leikki- ja viheralueita, jalankulkuväylien lisäksi. Katutasossa talot ovat kolmikerroksisia ja monimuotoisia alueen yleisen ilmeen vuoksi. Takana olevat talot ovat maksimissaan viisikerroksisia ja reunaosiltaan nelikerroksisia. Viisikerroksisten talojen pohjakerrokset ovat osittain rinteen sisässä, kooltaan 2/3 normaalikerroksesta ja ylimmät kerrokset ½ varsinaisista asuinkerroksista. Rakennusten matalammat osat sijaitsevat tontin rajojen puolella. Kerrostalojen räystäskorkeudet jäävät alueen takarinteen puuston korkeutta matalammiksi. Laurinlahdenkuja on rajattu pois kaavamuutosalueesta, eikä kaavamuutoksella näin ollen ole vaikutusta Laurinlahdenkujan liikenteeseen. Ristiniementientien tonttiliittymät ovat nykyisen asemakaavan mukaisilla paikoilla. Nykyisen asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa liiketilaa, mutta asemakaavamuutoksessa tätä mahdollisuutta ei ole. Liikenne Liikenne alueella ei oleellisesti lisäänny nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Rakennusoikeus säilyy samana eikä nykyisessä asemakaavassa tai asemakaavamuutoksessa ole määritelty asuntojen / asukkaiden lukumäärää. Ristiniementientien tonttiliittymät ovat asemakaavamuutoksessa nykyisen asemakaavan mukaisilla paikoilla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta, koska rakennusoikeuden määrä ei muutu. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta ja määräykset Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistämielipiteistä Luontolausunto

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 29 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / / / Maarinniitty I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Aino Aspiala, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Maarinniitty I:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin tontit 1 ja kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - Lisätään kaavamääräyksen 3 :n kohtaan julkisivut ja katot, kolmannen lauseen jälkeen: Julkisivujen aukotukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sijoittamalla liiketilat sekä ovia ja ikkunoita kadun puolelle. Julkisivut on detaljoitava katutasossa jalankulkijan mittakaavaan sopiviksi. - Lisätään kaavamääräyksen 4 :n loppuun: Kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen näkyviin jäävän julkisivun tulee soveltua asuinkerrostalon arkkitehtuuriin. - Lisätään päätösehdotukseen päätösklemmi 4, joka kuuluu: Selvitetään mahdollisuutta järjestää pysäköinti vuorotteluperiaatteella naapurikiinteistöjen kanssa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 29 Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Maarinniitty I:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin tontit 1 ja kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 Selvitetään mahdollisuutta järjestää pysäköinti vuorotteluperiaatteella naapurikiinteistöjen kanssa. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Maarinniitty I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet. - Maarinniitty I, tapahtumaluettelo - Maarinniitty I, kaavakartta - Maarinniitty I, kaavamääräykset - Maarinniitty I, ajantasa-asemakaava - Maarinniitty I, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavan nykyinen suurin sallittu kerrosluku on II 1/2 ja rakennusoikeus k-m 2. Tavoitteena on purkaa nykyiset rakennukset ja nostaa asemakaavan kerrosluku 5-6 kerrokseen ja rakennusoikeus kerrosneliömetriin.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 29 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Maarinniitty I - Marängen I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6913, joka käsittää korttelin tontit 1 ja kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue Vireilletulo Aloite kaavan muuttamisesta on tullut muutosalueen yksityisiltä maanomistajilta. Kaavoitushakemukset ovat saapuneet ja Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualueella on kaksi tasakattoista kaksikerroksista toimitilarakennusta, joista toisessa on osittainen kolmas kerros. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1980 ja Pysäköinti sijoittuu rakennusten väliselle alueelle. Tonttien reunoilla on muutamia lehtipuita. Rakennuksissa on erikokoisia toimistotiloja ja työpajoja, tonteilla on tällä hetkellä yhteensä noin 95 työntekijöitä. Metsänpojankujan länsipää on matalien toimitilarakennusten rajaama verrattain pienimittakaavainen katu. Tietäjäntie länsipuolella on matalaa ja vaaleaa rakennuskantaa puistomaisessa ympäristössä. Läheinen Kalevalantie hallitsee äänimaisemaa. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Kaava-alueen viereiset asuntoalueet ovat Tapiolan

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 29 kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, kun yleiskaavarajauksen pinta-alasta alle puolet on muuta kuin pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Asuminen ei saa haitata yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta. Korttelialueen muuttamista asumiseen puolustaa sen sijoittuminen joukkoliikenneyhteyksien varrelle, palvelujen ja asumisen läheisyyteen. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolassa korkea eikä alueen asuntorakentaminen vähennä kaavan työpaikka-aluevarantoa merkittävästi. Voimassa oleva asemakaavassa tontit ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Tehokkuusluku, kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e = 0.8. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä pidettiin tonteille suunniteltua asuinkerrostaloa kerrosalaltaan, korkeudeltaan ja hahmoltaan liian massiivisena. Mielipiteiden mukaan viitesuunnitelmassa esitetty rakennus poikkeaa liikaa viereisestä kaupunkikuvallisesti arvokkaasta matalasta pientaloalueesta sekä yleiskaavasta. Metsänpojankujan kevyen liikenteen väylä tulisi huomioida paremmin. Mielipiteen mukaan rakennuksen hyväksyttävissä oleva korkeus olisi enintään neljä kerrosta. Vastauksina mielipiteisiin painotetaan, että yleiskaavan suojelumerkintä ei ulotu kaava-alueelle. Kaavaehdotus noudattaa Tietäjäntien varrelle, sen itäpuolelle rakennettujen asuinkerrostalojen volyymiä. Kaupunki on sitoutunut 14 kunnan ja valtion allekirjoittamalla MAL-sopimuksella asunnon vuotuiseen tuotantoon. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa asuntokaavoitustavoitetta korotettiin 25 prosenttia. Merkittävä pyörätie Otaniemen ja Pohjois-Tapiolan välillä huomioidaan kaavassa niin, että määräyksen mukaan parvekkeilla tai ulokkeilla ei saa estää näkymiä pysäköintitasosta ajettaessa Metsäpojankujalle. Rakennusala on tontin reunasta 5,5 metrin etäisyydellä. Metsäpojankujan katualue on 12 m leveä, joten sille saadaan toteutettua riittävän leveä jalankulku- ja pyörätie. Kaavan viitesuunnitelmaa on tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen niin, että kaavaehdotuksessa rakennuksen Tietäjäntien puoleisen kadulle näkyvän julkisivun kerrosluku on nyt viisi, aiemman esitetyn kuuden sijasta.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 29 Asemakaavan muutos Asuinkerroksia on enimmillään 6. Maantasokerrokseen tulevat myös varastot, väestönsuojat ja yhteensä 120 k-m 2 liiketilaa. Asuinkerrostalon julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä. Kansipihalle sijoittuvien talousrakennusten julkisivujen tulee olla kaupunkikuvalliselta tasoltaan asuinrakennuksia vastaavia ja kattona tulee olla viherkatto. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutos käsittää vain korttelin 16066, tontit 1 ja 4 eikä kaavalla muuteta Metsänpojankujan katualuetta, jossa kulkee kevyen liikenteen väylä. Korttelialueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 110 autopaikka. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Korttelin rakentamistehokkuutta e = Selvitykset Kaavamuutosta varten on tehty liikenteen meluselvitys. Selvityksen mukaan kaikki parvekkeet tulee lasittaa. Sopimusneuvottelut Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa: Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 29 Meluselvitys Maankäytön viitesuunnitelma Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos - Tonttiyksikkö - HSY Vesi - Elisa Oyj - Fortum Espoo Distribution Oy - Fortum Power and Heat Oy - Caruna Oy

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 toteaa, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyy liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja 3 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätösklemmi 4, joka kuuluu: Talousarvion valmistelun osana on teknisen toimialan sisällä sovittu, että toimialan esikunnassa varaudutaan rahoittamaan asiantuntijapalveluja sekä suuntaamaan henkilöiden työpanosta siten, että valtuuston ja lautakunnan asettamat tavoitteet kyetään saavuttamaan. Tällaisia ovat etenkin kaavoituksen ja maankäyttösopimusmenettelyn nopeuttaminen, pientalorakentamisen määrä sekä venesatamien vaatimat perusselvitykset ja suunnitelmat. Lisäksi esittelijä totesi, että esityslistatekstiin lisätään arvio, paljonko on asemakaavojen laadinnalla mahdollistettava tulokertymä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 29 Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 toteaa, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyy liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja 3 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. 4 talousarvion valmistelun osana on teknisen toimialan sisällä sovittu, että toimialan esikunnassa varaudutaan rahoittamaan asiantuntijapalveluja sekä suuntaamaan henkilöiden työpanosta siten, että valtuuston ja lautakunnan asettamat tavoitteet kyetään saavuttamaan. Tällaisia ovat etenkin kaavoituksen ja maankäyttösopimusmenettelyn nopeuttaminen, pientalorakentamisen määrä sekä venesatamien vaatimat perusselvitykset ja suunnitelmat. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille kustannuspaikoittain - Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuosille meno-tulolajeittain - Kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelut ja toiminnan kehittäminen TA -kirjan teksti Henkilöstösuunnitelma KSK Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 on käyttötalouden tulojen osalta 0,4 milj. euroa ja menojen osalta 10,462 milj. euroa. Talousarvioesitys on tehty valtuustossa hyväksyttävään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Espoo-tarinan mukaiset tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Valmistelun lähtökohdat ja aikataulu Kaupunginhallitus on käsitellyt kehysesitystä ja veroprosentteja sekä hyväksynyt linjaukset omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin siirtymiselle.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 29 Valtuusto hyväksyy kehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja -menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä investointikehyksen investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille käyttötalouden osalta, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä ja Valtuustossa asiasta päätetään Espoo-tarinan toimeenpano ja tulostavoitteiden laadinta Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Vuonna 2016 keskeisiä tavoitteita ovat Espoo-tarinan toteuttaminen, tarinan väliarvioinnissa esiin nousseiden asioiden huomioiminen jatkovalmistelussa sekä tuottavuuden parantaminen. Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion laadinnan aikataulua. Vuoden 2016 tulostavoitteet laaditaan syyskuun loppuun mennessä. Tulosyksiköiden tuloskorttien tulee olla valmiina vuoden loppuun mennessä. TATU -ohjelmaa päivitetään hallitusohjelman ja valtion suunnitelmien perusteella. Vaikutuksia taloussuunnitelmakehykseen arvioidaan sitä mukaa kun ohjelman toteuttamispäätöksiä tehdään. Kaupunginhallitus hyväksyi kehyksen yhteydessä linjaukset siirtymiselle omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin siten, että kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät. Molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään siten, että uuteen organisaatioon siirrytään alkaen. Talousarvioesitys valmistellaan uuden mallin mukaan. Lisäksi valtuusto päätti elokuussa muuttaa Espoo Catering -liikelaitoksen kaupungin omistamaksi yhtiöksi vuoden 2016 alusta lukien. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 29 Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteena on luoda viihtyisä ja toimiva ympäristö espoolaisille, varmistaa hyvä maankäyttö ja asuminen, kehittää kaupunkikeskusten vahvuuksia, tehostaa joukkoliikennettä, huolehtia kaupunkiympäristöstä sekä tuottaa palvelut yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Toimialan keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon: - Länsimetron ja sen jatkeen rakentaminen, Länsimetron I-vaihe valmistuu 08/ kaupunkiradan lähialueiden kehittäminen - Tapiolan, Matinkylän ja Suurpellon rakentaminen - kaupunkikeskusten kehittäminen ja rakentaminen - asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen - Espoon sairaalan rakentaminen, valmistuu syksyllä Leppävaaran elä- ja asu, valmistuu vuoden 2017 alussa - laajat koulukorjaukset ja uudet elinkaarikoulut - tilojen käytön tehostaminen - seutuyhteistyö ja metropolihallinnon valmistelu Sähköisiä palveluja, toimintatapoja ja asiakaspalvelua kehitetään. Espoolaisen johtamisen kehittämisprojekti etenee. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tarinaa on käsitelty lautakunnassa kesäkuussa vuosien talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtien käsittelyn yhteydessä. Teknisen ja ympäristötoimen määrärahakehys Kaupungin tasolla taloussuunnitelmakauden tavoitteena on pitää kaupungin talous ja rahoitus kestävästi tasapainossa ja henkilöstömäärä ennallaan. Käyttötalouden määrärahakehyksessä on pyritty huomioimaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Kehykseen on lisätty vain pakollisten kulujen kehitys. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU -tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Teknisen ja ympäristötoimen osalta pakollisten kulujen kehitys on 21,8 milj. euroa. Menojen osalta Länsimetron vastikkeiden osuus on 20 milj. euroa, josta käyttötalouden osuus on 15,7 milj. euroa ja osakkeiden ja osuuksien lainanlyhennysten osuus 4,3 milj. euroa. HSL:n kuntaosuus on esityksen mukaan 3 milj. euroa. Metron infrakorvauksen (tulojen) osuus on 10 milj. euroa. Maanmyyntitavoitetta on korotettu 6,4 milj. euroa. Toimialan määrärahakehystä vuodelle 2016 on ilman nettositovia yksiköitä nostettu 19,8 milj. euroa ja tulokehystä 10,3 milj. euroa (verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen). Nettoyksiköiden määrärahaa on nostettu 10,1 milj. euroa.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 29 Menokehys vuonna 2016 ilman nettoyksiköitä on 171,92 milj. euroa ja tulokehys 103,6 milj. euroa. Nettoyksiköiden 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut meno- ja tulokehys on 79,5 milj. euroa. Määrärahakehys on erittäin tiukka ja sen toteutumisen edellytyksenä on, että yleinen kustannustason kehitys on maltillista, toiminnan tuottavuus paranee ja TATU -ohjelman tavoitteet saavutetaan. Tämän lisäksi on erityisesti tarkasteltava palvelutasoa ja palvelutarjontaa. Toimiala on jakanut alustavan määrärahakehyksen yksiköille talousarvioesityksen valmistelua varten. Kaupunkisuunnittelukeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2016 ja toimintasuunnitelma vuosille Lautakunnan talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminta Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyössä (MAL -sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. MAL -tavoite Espoon asemakaavoitettavaksi asuinkerrosalatavoitteeksi kuluvalle sopimuskaudelle on k-m 2 (kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala), mikä vastaa asunnon vuosituotantoa. Vuosien asuntotonttien kaavoitusta kerrosalana mitattuna lisätään 25 %:lla voimassa olevaan MAL -aiesopimukseen verrattuna. Vuotuinen tavoite asuinrakennuskaavojen osalta on k-m 2. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on laadittu sisäiseen käyttöön vuosille viiden vuoden asemakaavoitusohjelma, jolla tavoitteeseen pääsy varmistetaan. Ohjelmaa esitellään säännöllisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti saavutettavuusvyöhykkeille SAVU I-III, joilta alueilta hyväksytyt kaavat lasketaan mukaan seurantatilastoon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 29 asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden, metron kehyskäytävän suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto. Espoon kaavoitusohjelma sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Lupaprosessien kehittäminen jatkuu. Sähköistä asiointia lisätään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelu on yhdistynyt teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun alkaen. Tunnusluvut Tunnuslukuja Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon Henkilöstömäärän kehitys TP 2014 TA määrä k-m Henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa 138. Vakituista henkilökuntaa oli yksi enemmän ja määräaikaisia kolme enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Suunnitteluavustajan vakanssi on muutettu arkkitehdin vakanssiksi alkaen (Kh ). Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintayksiköihin ei vuoden 2016 talousarviossa esitetä perustettavaksi uusia vakansseja, mutta sen sijaan esitetään joidenkin vapaiden vakanssien muuttamista paremmin toimintaa tukeviksi. Henkilöresurssit pysyvät tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Talousarvioesityksen yhteydessä esitetään eläköitymisen myötä vapautuneiden vakanssien muuttamista siten, että kaksi muutettua vakanssia tukevat kaupunkisuunnittelukeskuksen perustyötä ja tavoitteiden toteutumista. Toimistosihteerin ja suunnitteluavustajan vakanssit yhdistetään asemakaavainsinöörin vakanssiksi. Taloudellisen tilanteen johdosta on noussut tarve edistää nykyistä voimakkaammin nimenomaan yritysten tarvitsemia kaavamuutoksia ja

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 29 poikkeamispäätöksiä. Niitä tulee vireille kohtalaisen paljon ja kokonaisuutena niillä on Espoon elinkeinoelämälle merkittävä taloudellinen ja työllisyysvaikutus. Tämän tyyppisiä kaavoja ja lupavalmistelua tekevät kaupunkisuunnittelukeskuksessa asemakaavainsinöörit. Lupasihteerin ja suunnittelijan vakanssit muutetaan erikoissuunnittelijan vakanssiksi. Maankäytön lupien ja valitusten valmisteluun tarvitaan maankäytön juridiikkaan perehtynyttä asiantuntijaa ja suunnittelijaa. Vakanssin täyttämisellä tehostetaan lupien käsittelyä, puretaan lupajonoja ja vahvistetaan kaupunkisuunnittelukeskuksen juridiikan asiantuntemusta. Lupa-asiantuntija (erikoissuunnittelija) toimii samalla myös keskuksen lakimiehen varamiehenä. Lupavalmisteluun liittyvät avustavat tehtävät ovat sähköisen asioinnin ansiosta vähentyneet, ja lupasihteerin tehtävät hoituvat nykyisillä järjestelyillä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma on liitteenä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahakehys vuodelle 2016 ja talousarvioesitys vuosille Kaupunkisuunnittelulautakunta TP 2014 TA euroa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Määrärahakehys Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 on valmisteltu valtuustossa hyväksyttävään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Tulokehys vuoden 2016 talousarvioesityksessä on 0,4 milj. euroa. Tuloarviota on nostettu vuodesta 2015 vuoden 2014 toteuman ja vuoden 2015 tuloennusteen perusteella. Tulokehys suunnitelmavuosille on vuoden 2016 tasolla. Lautakunnan menokehys vuodelle 2016 on 10,462 milj. euroa. Määrärahaa on vähennetty 0,5 milj. euroa vuodesta 2015, lähinnä henkilöstömenoista ( euroa) ja palveluiden ostoista ( euroa). Käyttötalouden menojen vähennys johtuu koko kaupungin tasolla tiukasta määrärahakehyksestä, johon on voitu ottaa huomioon vain pakollisten kulujen kehitys. Säästö henkilöstömenoista ( euroa) arvioidaan saavutettavan siten, että osa vakansseista on esimerkiksi perhevapaiden, rekrytointiviiveiden tai muiden syiden takia osan aikaa täyttämättä. Lisäksi vuonna 2016 vähennetään määräaikaisen henkilöstön, kuten

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 29 opiskelijoiden ja harjoittelijoiden käyttöä. Palveluiden ostoihin esitetty vähennys ( euroa) kohdentuu asiantuntijapalkkioiden käyttöön. Vuonna 2016 pyritään tekemään entistä enemmän mm. selvitystyötä omana työnä ja konsultteja käytetään vain välttämättömissä suunnittelutöissä, joita ei ole järkevää tehdä omana työnä. Asiantuntijapalveluiden määrärahaa seurataan kuukausittain ja mikäli määrärahaan kohdistuu ylityspainetta vuoden 2016 loppupuolella tehdään tarvittavat sopeutustoimet. Lisäksi määrärahakehyksessä on pyritty huomioimaan TATU -ohjelman vaikutuksia määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lautakunnan menokehys vuosille on vuoden 2016 tasolla. Toimintatulot ja toimintamenot Tuloja on budjetoitu 0,4 milj. euroa. Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista, joiden osuus tuloarviosta on 0,355 milj. euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksen taksoja esitetään tarkistettavaksi vuoden 2016 alusta ja asia tuodaan erikseen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi. Vuodelle 2016 ennakoitava asemakaavoituksen tulokertymä on tämänhetkisten arvioiden valossa luokkaa 80 M. Tukia ja avustuksia arvioidaan kertyvän vuonna 2016 käynnissä olevista hankkeista noin euroa. Menoja on budjetoitu 10,462 milj. euroa. Menojen kohdentumista on tarkennettu vuoden 2015 toteumaennusteen perusteella. Henkilöstömenoihin on varattu 7,583 milj. euroa. Palkkamäärärahat on varattu nykyisille vakansseille. Vuonna 2015 toteutetut ja tämän asian yhteydessä esitetyt vakanssimuutokset on otettu huomioon määrärahavarauksessa. Palveluiden ostoon on budjetoitu 2,296 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoon on varattu 1,6 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita ostetaan 1,342 milj. eurolla. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Sisäiset palveluostot ja vuokrat on otettu talousarvioesitykseen palveluliiketoimen esityksen ja vuoden 2015 toteuman perusteella. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu 0,695 milj. euroa. Määräraha on vuoden 2015 tasolla. Sisäisiin toimitilavuokriin on varattu noin 0,475 milj. euroa. Talousarvioesitys vuosille kustannuspaikoittain on esitetty liitteessä.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 29 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille sekä ehdotus talousarvioon painettaviksi perusteluiksi on liitteenä. Investoinnit Kaupunkisuunnittelukeskus ei ole esittänyt vuodelle 2016 talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 95 Koneet ja kalusto määrärahavarausta. Vastaukset raha-asia-aloitteisiin Lautakunnan hyväksymään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisällytetään vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastattavia raha-asia-aloitteita ei ollut. Tiedoksi - Olli Isotalo, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 29 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( ) MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.