Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Transkriptio

1 ESR-Futurex hankkeen seminaari Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk

2 Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut voivat nykyisin täydentää osaamistaan oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Täydennyskoulutuksessa suoritetaan noin opintopisteen laajuinen työelämän osaamistarpeisiin liittyvä kokonaisuus, josta työpaikalla tapahtuvaa oppimista on vähintään puolet. Työnantajalle koulutusmalli antaa mahdollisuuden organisoida koulutusta työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Oppimisen ja tietopuolisten opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että opiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan. Työssä oppimisen opas,

3 Hallitusohjelma (2007): Selvitetään oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttö korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa Opetusministeriön Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (Akku) / Akkutyöryhmän mietintö (opetusministeriön työryhmämuistion 38:2008) Ehdotus: korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus käyttöön tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa Työryhmä piti tärkeänä kehittää yhteistyössä työelämän kanssa korkeakoulututkinnon jälkeen hankittavia laajoja osaamiskokonaisuuksia, erityispätevyyksiä, laajuudeltaan opintopistettä. Ei muutoksia lainsäädäntöön

4 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Vuoden 2009 lisätalousarvio: korkea-asteen oppisopimustyyppisten täydennyskoulutuspilottien käynnistäminen (1 MEUR, 10 pilottia,116 hakemusta) Uusia oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutuksia käyntiin vuonna 2010 (4 MEUR, 34 koulutusta eri aloille) Vuonna 2011 alkavien koulutuksien rahoitushaku vuoden 2010 lopussa, päätökset (4 MILJ EUR, 34 koulutusta)

5 Pilotit Vuoden 2009 lisätalousarvio: korkea-asteen oppisopimustyyppisten täydennyskoulutuspilottien käynnistäminen (1 MEUR, 10 pilottia,116 hakemusta): HAAGA-HELIA ensimmäisten joukossa Pilotit eri korkeakoulujen yhteistyöprojekteina: Kasvuyrityksen johtaminen, Kansainvälisen liiketoiminnan arvoketjun kehittäjä, Kansainvälinen yritysviestintä, Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan koulutus, Satamatoimintojen oppisopimustyyppinen, Talous- ja velkaneuvojan koulutus, Perioperatiivisen hoitotyön osaaja, Diabeetikon hoitotyö, Kuntapalveluiden tuotekehittäminen

6 Kehittämishankkeet OKM:n oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien kehittämishankkeiden rahoitus (aikuiskoulutuksen kehittämisraha) Syksyn 2009 haussa ESR toimintalinja 3 Osaajana työmarkkinoille kehittämisohjelmassa: pohjatyö korkeakoulujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen valtakunnalliselle mallintamiselle => ESR Futurex hanke ja ESR KOPSUhanke Itä-Suomessa

7 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Oppisopimuskoulutuksen tapaan järjestetty, yli puolet työssä oppimista Oppisopimustyyppiseen sopimukseen perustuva OKM:n erityispätevyys-määritelmän mukainen (laajuus ja sisältö) laaja osaamiskokonaisuus Tutkinnon jälkeinen täydennyskoulutuskokonaisuus Osaaminen osoitetaan näytöin Hallintoviranomaisena korkeakoulu Ei tutkintoon johtavaa tai sen osien koulutusta

8 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulu on hallintoviranomainen vastaa laadusta ja korkea-asteen tasoisuudesta Huom! Vastuu myös työssä oppimisesta ja sen ohjauksesta Koulutukset tulee toteuttaa opetusministeriön työryhmämuistion 38:2008, ja opetusministeriön kirjeiden (Dnro 58/522/2009) ja (Dnro 224/522/2009) kriteerien mukaan

9 Erityispätevyys Laajoja osaamiskokonaisuuksia työelämän lähtökohdista käsin, työelämässä tarvittavaan osaamiseen Työelämässä aidosti tarvittavaa osaamista Pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla Perusteellista osaamisen kehittämistä, laaja-alaista ja syvällistä oppimista ja kouluttautumista op

10 Erityispätevyys (30-60 op) Voi opiskella monin tavoin (erikoistumisopinnot, muu täydennyskoulutus, työvoimakoulutus tms) Ei tuota kelpoisuuksia esim. opettaja Ei tutkintoon johtavaa tai sen osien koulutusta Vähintään EQF/NQF 6 tasoista (kandi/amk)

11 Erityispätevyys Laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssi/osaamiskokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina (osaamisperustaisuus) Osaaminen osoitetaan näytöin Työelämän muutoksen synnyttämiin uusin tehtävänkuviin tai tehtäviin, joita ei voi hoitaa korkeakoulujen perustutkinnon pohjalta, mutta eivät vaadi jatkotutkintoa (kaksoistutkintojen suorittamisen vähentäminen)

12 Erityispätevyys (30-60 op) Oman osaamisen ylläpitämiseksi/vahvistamiseksi/päivittämiseksi/ osoittamiseksi Uudelleen suuntautuminen työuran aikana Muita näkökulmia: tiettyjen alojen osaajapula/työelämän rakennemuutos, työurien pidentäminen, vaikea työmarkkina-asema => työllistymisen väylä

13 Sopimuksista, Ote OPM:n kirje, liite 1 Rahoitus kattaa tietopuolisen opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kulut, työnantajakorvauksen sekä hallinnointikulut. Korkeakoulu ja työnantaja sopivat koulutuskorvauksen suuruudesta työnantajalle. Koulutuskorvauksen suuruus määräytyy sen mukaan, miten koulutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia työnantajalle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjaamisesta. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppimisen on vähintään puolet opiskelusta. Osaamisen tunnustaminen perustuu reaaliaikaiseen työtehtävissä hankittavaan osaamiseen ja sen tunnustamiseen

14 Koulutus perustuu sopimuksiin 1. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Työnantajan ja virkasuhteisen työntekijän suhteesta voidaan sopia sopimuksella, joka on virkamiehen ja työnantajan välille tehty kirjallinen määräaikainen sopimus (virkamiehen oppisopimus) tai se voi perustua sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ- tai virkasuhde on kokopäivätoiminen. 2. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus: sopimuksessa sovitaan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle

15 Koulutus perustuu sopimuksiin (2) Käytännössä kolmen osapuolen (työnantaja, opiskelija, korkeakoulu) tulee yhdessä sitoutua samoihin oppimisen ja koulutuksen päämääriin. Molempien sopimusten liitteenä tulee olla korkeakoulun, työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama asiakirja, jossa on sovittu suoritettavasta koulutuksesta, sen osaamistavoitteista, laajuudesta, osaamistavoitteiden näyttämisestä, keskeisistä työtehtävistä ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, koulutukseen sisältyvästä tietopuolisesta koulutuksesta ja opintojen ajoittumisesta, vastuullisista ohjaajista ja kouluttajista sekä muista oppimisen kannalta tärkeistä seikoista

16 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallia etsimässä Verkkojulkaisu, löytyy osoitteesta: Ensimmäinen etappi mallinnuksen tiellä Tiedon jakoa eri korkeakoulujen käytänteistä Ensimmäisiä tutkimustuloksia vuonna 2009 alkaneiden pilottikoulutusten tutkimisesta + Kasvatustieteellinen viitekehys

17

18

19

20 Tavoitteena: tuottaa opas oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Tutkimustyötä jatketaan keskittyen osaamisen arviointiin Tässä vaiheessa saatavilla Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus koulutuksen materiaalit verkossa (Saranpää & Gröhn) ESR Futurex-hankkeen nettisivut/materiaalit: 20