Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.

Transkriptio

1 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi millaisella johtamisella tavoitteista tekoihin. Pedagogisen johtamisen verkosto Toimialajohtaja Hellevi Lassila Koulutuskeskus Sedu

2 Hankkeen tavoite ja arvioidut tulokset Tavoitteena on kehittää ja systematisoida pedagogisen johtamisen eri osa alueiden johtamiskäytäntöjä ja menetelmiä. Tuloksena syntyy pedagogisen johtamisen johtamisjärjestelmän malli, joka käsittää pedagogisen johtamisen eri osa alueiden osalta johtamisen kohteet johtamisen prosessit johtamisvastuut ja roolit johtamisen välineet, resurssit sekä johtamisfoorumit. Johtamisjärjestelmään sisältyvät arviointimenetelmät ja arviointikäytännöt. Pedagoginen johtamisjärjestelmä kirjataan näkyväksi koulutuksen järjestäjän pedagogisessa ohjelmassa, joka mallinnetaan hankkeessa.

3 Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmä ydinkehittäjät Savon koulutuskuntayhtymä, Ritva Ylitervo (KR1) Länsi Uudenmaan kky, Luksia Seija Katajisto Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä Tarja Asula Tampereen kaupunki, Tampereen ammattiopisto, Hannu Salakari (KR 2) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jämsän ammattiopisto, Seija Kivelä (KR 2) Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, KAM, Ari Sarpola Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Kauko Manninen Itä Savon koulutuskuntayhtymä, SAMIEDU, Arja Koli (KR 3) Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto, Anne Suomala Pj. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu, Hellevi Lassila ( KR 4) Kainuun maakunta kuntayhtymä KAO, Liisa Härmä Päijät Hämeen koulutuskonserni, Salpaus, Päivi Saarelainen Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU, Juhani Aaltonen (KR 5) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/lapin ammattiopisto Taisto Arkko (KR 5) Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymä, Jatta Herranen

4 Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) viitekehys Koulutuksen ja kasvatuksen ydinprosessien ja arjen johtamista Johtajan tavoitteellinen toiminta kulminoituu: organisaation ydinprosessin ymmärtämiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen analyyttiseen rakenteiden tajuun haluun ja taitoon toimia ihmisten kanssa tiedon aktiiviseen jakamiseen ja hyödyntämiseen, (vuoropuhelun foorumit) Ennakointi Mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Selkeät tavoitteet, palautekyselyt ja tilastot, katselmukset, analyysi, reflektointi. Uuden oppimisen mahdollisuudet Strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Strategia, toimintasuunnitelma, pedagoginen strategia, visio ja ohjelma, vastuutukset, työelämäyhteistyö jne. Johtajan vaikuttamisulottuvuudet: strateginen päätöksenteko päivittäisjohtaminen organisaation suorituskyvyn kehittäminen henkilöstön motivointi ja sitouttaminen kumppanuus ja verkostoyhteistyö Päivittäisjohtaminen Resurssien kohdentaminen Opetussuunnitelma, opetusmenetelmät, vuosisuunnitelma, lukujärjestys, työsuunnitelmat, opettajien osaaminen, johtamisosaaminen, kehittämisresurssit jne. Asiakastarpeiden tunnistaminen Koulutuksen ja kasvatuksen / osaamisen kehittämisen ydinprosessi Opiskelijan oppiminen; Oppimiskäsitys, Ydinprosessi yhteinen ymmärrys siitä miten parhaiten opitaan ja millä tavoin oppiminen on tarkoituksenmukaista organisoida. Opettajan / kouluttajan ohjausosaaminen Muutosjohtaminen Työelämän ja yksilöiden tarvitsema osaaminen

5 Viisi kehittämisryhmää, hankerajaus 1. Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen 4. Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi ja johtaminen 5. Pedagogisen johtamisen toteutumisen arviointi ja sen johtaminen 2. Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämisen johtaminen 3. Yksilölliset opinpolut ja henkilökohtaistamisen johtaminen

6 PEDA MATRIISI MALLI käsitteistö Pedagogisen johtamisen kohteet Pedagogisen johtamisen ydinprosessit Pedagogiset johtamisvastuut ja roolit Pedagogisen johtamisen välineet ja resurssit Pedagogisen johtamisen foorumit Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämisen johtaminen Yksilölliset opinolut ja henkilökohtaistamisen johtaminen Opetushenkilöstön osaamisen ja ennakoinnin/rekry toinnin johtaminen

7 Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen Johtamisen kohteet: OPETUSSUUNNITELMAAN VALMISTAUTUMINEN OPS prosessiin osallistuvien tehtävien ja vastuiden määrittely OPS:n vahvistamisjärjestys OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tutkinnon perusteista koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaksi ja suunnitelmasta käytännön toiminnaksi Opetussuunnitelma prosessi (1. OPS:n yhteinen osa; 2. OPS:n tutkintokohtainen osa; 3. Arviointi ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelma; 4. Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat;5. Näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmat) Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämisen johtaminen Johtamisen kohteet: Uudenlaiset pedagogiset opiskelutavat, joissa tuetaan oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä tvt tekniikkaa hyödyntäen. Erityyppisten, monipuolisten oppimisympäristöjen ja menetelmien joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö. Työvaltaiset opiskelumenetelmät., virtuaalisuus, yrittäjyys Vaihtoehtoiset koulutusmallit yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja.

8 Yksilölliset opinpolut ja henkilökohtaistamisen johtaminen Johtamisen kohteet: Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja henkilökohtaistamisen periaatteet ja vaiheet: määrittely, suunnittelu ja kuvaus Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta Opetushenkilöstön osaamistarpeet, niiden ennakointi ja johtaminen Johtamisen kohteet: Ennakointi ja henkilöstösuunnittelu Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Johtamisosaaminen Olemassa olevan osaamisen todentaminen ja käyttö/ hyödyntäminen/ kohdentaminen

9 Pedagogisen johtamisen vastuut ja roolit Strateginen johto strateginen suunnittelu koulutusten vuosittaiset painopistealueet toiminnanohjaus tiedonhallintajärjestelmät toiminnan pedagogiset linjaukset/ pedagoginen strategia ( pedagoginen visio jne.) taloudelliset raamit Keskijohto pedagoginen ajattelutapa pedagoginen ohjelma ja pedagogisen strategian toteuttaminen yhteiset ja alakohtaiset osaamisalueet Koulutus ja kehittämissuunnittelu palauteprosessin johtaminen, palautteen (opiskelija, henkilöstö, sidosryhmä) analysointi ja hyödyntäminen Lähiesimiestyö tutkintokohtainen osaaminen opetuspistekohtainen osaaminen henkilökohtainen ohjaus/osaaminen pedagogisen strategian toteuttaminen palautteen kerääminen ja kehittämistoimenpiteet

10 Pedagogista johtamistyötä tukevat foorumit Koulutuksen järjestäjän organisaation ja hallintomallin mukaan Toimintatavoista päättävät foorumit Päätöksiin tukea antavat foorumit, kokoukset, kehittämistilaisuudet sekä katselmukset Pedagogiset kehittäjäyhteisöfoorumit (viralliset tai vapaamuotoiset) esim.: Pedagogiset koulutusfoorumit, kokoukset, palaverit, kehittämispäivät sekä katselmukset Ammatilliset neuvottelukunnat Pedagogisten johtajien keskustelufoorumit varattuna ajankohtana ja vapaamuotoiset pedagogiset johtamisfoorumit Kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset Opiskelija ja opiskelijahallinnon foorumit Opiskelijahuollon asiantuntijafoorumit sekä hyvinvointifoorumit Asiakas ja sidosryhmäyhteisöfoorumit (viralliset tai vapaamuotoiset) esim.: Opiskelija ja opiskelijayhdistystoiminta ja työelämäyhteistyöfoorumit, ammatilliset neuvottelukunnat Työssäoppimisen ohjaus ja näyttötilanteet ja kehittämistyö Yritystoiminnan tukiverkostot ja muut kehittämishankkeet

11 Peda hankkeen eteneminen keväällä 2012 Matriisi Itsearviointi Vertaisarviointi Pedagogisen toiminnan johtamisen tilannearviointi (itsearviointi) KV peerlearning kesäkuussa > Pedagogisen toiminnan johtamisen malli valmiina marraskuussa 2012 Pedagogisen johtamisen opas

12 Pedagogisen johtamisen tilannearviointi malli kevät 2012 Matriisimallin sisällön pohjalta on työstetty väittämiä ja todentajia arviointimalliin 1. vaihe: Pilotoinnit tehdään kehittämisryhmän omalla materiaalilla kehittäjien omassa organisaatiossa Pilotointi tehdään maaliskuun aikana. Ryhmillä arvioinnin näkökulma on sisällöstä ja lomakkeesta. Pilotoijien kohdejoukko samassa ryhmässä on saman sisältöinen huomioiden arviointikohteen sisällön ja ymmärryksen. Osallistujien toivotaan olevan osa organisaation johtamisjärjestelmää esim. ammatillisen koulutuksen tiimi rehtori, koulutuspäälliköitä (nuoret/aikuiset) opettajia, henkilöstöhallinnon edustaja, Todentajia voidaan lisätä pilotoinnin aikana. 2. vaihe: Saadut muutostoiveet kootaan kehittämisryhmien sisällä vertaisoppimalla Kehittämisryhmän yhteinen tilannekuvaus Muut toiveet esittämistavasta/lomakkeesta 3. vaihe: Tiedot kootaan > sparraus Aulangolla

13 1. Koulutuksen järjestäjä on ilmaissut pedagogisen tahtotilan ja arvioi sitä Arvio toteutumisesta toteutuu Vahvuudet Kehitettävää Mittari Todentajat ei toteudu Pedagogisen toiminnan tahtotila on julkaistu osana strategiaa tai erillisenä pedagogisena strategiana/visiona/ohjelmana On ilmaistu konkreettisesti mitä käytännön toimia tahtotilan saavuttaminen edellyttää Pedagogisen toiminnan ja tulosten arviointiprosessi on kuvattu ja aikataulutettu Arviointitiedon analysointi ja hyödyntäminen on kuvattu osana kehittämistyötä Pedagogisia katselmuksia toteutetaan kattavasti organisaatiossa ja niistä saatua tietoa käytetään hyväksi kehitystyössä Pedagogisen johtamisen vastuut ja roolit ovat selkeästi määriteltyjä

14 2a. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva opetussuunnitelmaprosessi Arvio toteutumisesta toteutuu Vahvuudet Kehitettävää Mittari Todentajat ei toteudu Opetussuunnitelman laadinta ja päivitysprosessit on määritelty Opetussuunnitelmaprosessin vastuuhenkilöt, yhteistyökumppanit (työelämä, opiskelijat, muut koulutuksen järjestäjät) ja foorumit on määritelty Opetussuunnitelmatyö on mallinnettu ja ohjeistettu Opetussuunnitelman vahvistamisjärjestys on määritelty ja se on tiedotettu organisaation kaikilla tasoilla Koulutuksen järjestäjä on määritellyt miten opetussuunnitelmaprosessi arvioidaan, kuka sitä arvioi ja miten saatu tieto hyödynnetään

15 2b. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva näyttötutkintoprosessi Arvio toteutumisesta toteutuu Vahvuudet Kehitettävää Mittari Todentajat ei toteudu Opetussuunnitelmaprosessin vastuuhenkilöt on määritelty Näyttötutkintojen järjestämissopimuksen solmimisen prosessi on vastuutettu 3 vaiheinen henkilökohtaistaminen on kuvattu, dokumentoitu ja vastuuhenkilöt määritelty

16 3. Oppimisympäristöjen ja opiskelumenetelmien kehittäminen ja toteuttaminen on johdettua ja sitä arvioidaan Vahvuudet Arvio Kehitettävää Mittari toteutumisesta Todentajat toteutuu ei toteudu Koulutuksen järjestäjän strategiassa on linjauksia, jotka velvoittavat ja haastavat oppimisympäristöjen ja opiskelumenetelmien kehittämistyöhön Koulutuksen järjestäjällä on pedagoginen ohjelma, johon sisältyvät oppiympäristöjen ja menetelmien kehittämissuunnitelmat: tvt, yrittäjyystoiminta, työelämäyhteydet, oppimisympäristöt, opiskelumenetelmät ja kansainvälisyys suunnitelma Toiminta, vuosi, ja työsuunnitelmat mahdollistavat kehittämistyön toteutuksen edellä mainittujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti Opetussuunnitelmat ja opetuksen toteuttamissuunnitelmat mahdollistavat ajanmukaiset oppimisen tavat (pedagogiikka / didaktiikka) Tiedonkeruujärjestelmillä (esim. INKA) ja tietojärjestelmistä saatu tieto käytetään oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistyössä Resursseja hyödynnetään siten, että oppimisympäristöjen monipuolisten toimintamallien kehittäminen on mahdollista

17 Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Todentajat 4. Opintojen henkilökohtaistaminen on suunnitelmallista ja johdettua Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten on laadittu ohjeisto, ja sen tiedottaminen on suunniteltu. Suunnitelmaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti Osaamisen tunnistamiseen käytetään sekä haastatteluja että työnäytteitä tai muita vaihtelevia menetelmiä Osaamisen tunnistaminen on dokumentoitu Opinto ohjaukseen on laadittu suunnitelma, ja sen tiedottaminen on suunniteltu sekä suunnitelmaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti Erityisopetuksen toteuttamiseen on laadittu suunnitelma, ja sen tiedottaminen on suunniteltu sekä suunnitelmaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille on laadittu HOJKS ja sen tiedottaminen on suunniteltu sekä suunnitelmaa arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti Opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa yksilölliset valintansa toisista tutkinnoista, oppilaitoksista ja laajennetusta työssäoppimisesta sekä ei tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta Vahvuudet Kehitettävää Mittari

18 5. Koulutuksen järjestäjällä on toimiva henkilöstösuunnittelun prosessi sekä strategisen toiminnan että käytännön arjen näkökulmasta Arvio toteutumisesta Vahvuudet Kehitettävää Mittari toteutuu ei toteudu Todentajat Henkilöstösuunnitteluprosessi on määritelty ja kirjattu, ja toimitaan sen mukaisesti Henkilöstösuunnitteluprosessin roolit ja vastuut on selkeästi määritelty Organisaatiossa on kartoitettu strategian pohjalta tarvittava osaaminen ja ne on kirjattuna Yksilölliset kehittämis ja koulutussuunnitelmat on tehty ja ne pohjautuvat strategioihin Taloussuunnittelu ja henkilöstösuunnittelu toimivat yhdessä On olemassa menetelmä henkilöstön pedagogisen osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi Hiljaisen tiedon siirtämiseksi on tehty mentorointisuunnitelma Urakehitys on mahdollistettu Rekrytointiprosessi on määritelty ja roolit ja vastuut ovat selkeät Perehdytys on suunnitelmallista, vastuutettua ja pitkäjännitteistä Osaamispoistuma on todennettu Koulutuksen järjestäjä on huolehtinut, että opettajilla on riittävä opetussuunnitelma osaaminen Koulutuksen järjestäjä on määritelty toiminta / johtosäännöissään eri tehtäviin liittyvät velvollisuudet ja vastuut.

19 6. Koulutuksen järjestäjällä on toiminnan ennakointiprosessi, jossa on mukana sekä määrällinen että laadullinen ennakointi Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Vahvuudet Kehitettävää Mittari Todentajat Koulutuksen järjestäjän ennakointiprosessi on määritelty Ennakointityön roolit ja vastuut on määritelty eri toimijoille On varmistettu, miten ennakkotieto ja ennakointinäkemys tulevat osaksi opetussisältöjen suunnittelua On varmistettu, miten ennakkotieto ja ennakointinäkemys tulevat osaksi oppimisympäristöjen kehittämistä On varmistettu, miten ennakkotieto ja ennakointinäkemys tulevat osaksi henkilöstösuunnittelua (tulevaisuuden osaamistarpeet)

20 7. Pedagoginen johtaja hyödyntää johtamisessa erilaisia johtamisen foorumeita ja verkostoja Arvio toteutumisesta toteutuu ei toteudu Vahvuudet Kehitettävää Mittari Todentajat Pedagogisen johtamisen foorumit on määritelty ja ne toimivat organisaation eri tasoilla Pedagogisia hankkeita hyödynnetään erilaisten toimintamallien kehittämisessä Olemassa olevia foorumeita hyödynnetään yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi Työelämän yhteistyöfoorumeita hyödynnetään pedagogisessa johtamisessa Sisäiset verkostot tukevat johtamista Virtuaalisia oppimisfoorumeita hyödynnetään pedagogisessa johtamisessa Opiskelijoiden palautetta hyödynnetään pedagogisessa johtamisessa Hyödynnetään vertaisoppimisen foorumeita Hyödynnetään ulkopuolisia foorumeita / verkostoja: alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä.

21 8. Koulutuksen järjestäjällä on toimivat järjestelmät pedagogisen johtamisen tukena Arvio toteutumisesta toteutuu Vahvuudet Kehitettävää Mittari ei toteudu Todentajat Koulutuksen järjestäjällä on toimiva opiskelijahallintojärjestelmä Palautejärjestelmät ovat aktiivisessa käytössä Koulutuksen järjestäjällä on tarkoituksenmukainen työsuunnittelujärjestelmä Koulutuksen järjestäjällä on lukujärjestysjärjestelmä Koulutuksen järjestäjällä on johtamista tukeva toiminnanohjausjärjestelmä ja ajantasaiset informaatiojärjestelmät Pedagogista johtamista tukevat hallinnonjärjestelmät ( esim. sähköiset laskujen ja matkojen hallintajärjestelmät)

22 Pedagogisen johtamisen mallin elementtejä

23 Pedagoginen johtaja Mitä tukea pedagogisen johtaja antaa, kenelle, koska, miten > millä vuorovaikutuksella yhteinen ymmärrys luodaan yhteisistä päämääristä ja tavoitteista Mitä tukea pedagoginen johtaja tarvitsee ja keneltä Mitä tietoa pedagoginen johtaja tarvitsee voidakseen johtaa> tiedolla johtaminen Pedagogisen johtajan roolit ja vastuut > Piilojohtaminen Pedagogisen johtajan toiminnan arviointi ja kehittäminen Tarvitaan hyviä malleja ja käytänteitä!!

24 Peda hankkeen eteneminen AMKE:n pedagogisen johtamisen verkosto toimii tulosten rikastajana ja kommentaattorina sparraus. Verkostotapaamisissa esitellään tuloksia ja CASE malleja. Käsitteen määrittely, matriisi Pedagogisen johtamisen itsearviointimalli Pedagogisen johtamisjärjestelmän malli Pedagogisen johtajan tuki ja hyvät käytänteet Syksy 2012

25 Ota yhteyttä ole yhteydessä Toimisto; Sörnäistenkatu 1 A, Helsinki etunimi.sukunimi@amke.fi Projektipäällikkö, Marja Liisa Antila, gsm Hankeassistentti, Nina Salminen gsm Johtoryhmän puheenjohtaja Hellevi Lassila gsm Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu, etunimi.sukunimi@sedu.fi Viki Dynamo extranet jäsenympäristö ja suljetut valmisteluympäristöt, tunnukset (pyydetään, toimisto)