Luomutärkkelysperunan tuotanto. Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009

Transkriptio

1 2 Luomutärkkelysperunan tuotanto Perunantutkimuslaitos Katja Anttila

2 Sisältö 1. Materiaalit ja menetelmät Tulokset ja tulosten tarkastelu Kasvuolot Kasvustojen kehitys Lehtirutto SPAD-mittaukset Sato Sadon ul koinen laatu Vuosien 2007, 2008 j a 2009 yhteistulokset Liitteet Liite 1. Koejärjestelyt, kasvulohkotiedot ja viljelytekniikka Liite 2. Kasvustohavai nnot Liite 3. Kasvuolot Liite 4. Kasvustojen kehitys Liite 5. Sadot Liite 6. Ulkoinen laatu Liite 7. Yhteistulokset: Kasvustoj en kehitys Liite 8. Yhteistulokset: Sadot Liite 9. Yhteistulokset: Ulkoinen laatu

3 1. Materiaalit ja menetelmät Koe oli jatkoa edellisvuosien kokeille. Vuonna 2007 kokeessa olivat mukana tärkkelysperunalajikkeet Kardal, Kuras ja Suvi sekä käsittelyt lannoittamaton ja lannoitus lihaluujauho Biotiitti -yhdistelmällä. Vuoden 2008 kokeessa lajikkeista vähiten lupaava Suvi vaihdettiin rutonalttiuskokeissa hyvin pärjänneeseen Canastaan ja kokeen muina lajikkeina jatkoivat myöhäiset Kardal ja Kuras lannoitetut ruudut lannoitettiin Viljo erikoisrakeella. Vuonna 2009 jatkettiin edelleen lajikkeilla Kardal, Kuras ja Canasta. Lannoitettujen ruutujen lannoitukseen käytettiin Aito Viljo muretta ja luomukelpoista a. Koe oli tyypiltään osaruutukoe, jossa pääruuduissa olivat lajikkeet ja osaruuduissa lannoituskäsittely (lannoitus tai ei lannoitusta). Koe viljeltiin neljänä kerranteena. Koe perustettiin 20. päivä toukokuuta Hämeenlinnan Evolle, Anna-Kaisa Taavilan luonnonmukaisessa viljelyssä olevalle tilalle. Esikasvina tärkkelysperunalohkolla oli öljypellava. Kokeen lannoitetuille ruuduille annettiin Aito Viljo muretta 1000 kg/ha ja a 260 kg/ha, näistä yhdessä tuli kasvien käyttöön 80 kg typpeä, 50 kg fosforia ja 120 kg kaliumia. Koelohkon ravinnetarve oli N 80, P 70 ja K 110. Kokeella ei käytetty kemiallista rikkakasvien- tai rutontorjuntaa. Rikkakasveja torjuttiin kolme kertaa mekaanisesti multaamalla. Rikkakasvitorjunnassa onnistuttiin tyydyttävästi. Koealue säilyi puhtaana muista rikoista, mutta etenkin loppukasvukaudel la juolavehnä pääsi valtaamaan kasvutilaa itselleen. Koejärjestelyt, lohkon esitiedot ja kokeessa käytetty viljelytekniikka ilmenevät liitteestä 1. Kokeesta tehtiin kasvukauden aikana normaalit Perunantutkimuslaitoksella käytössä olevat kasvustohavainnot (liite 2). Noston jälkeen ruutusadot lajiteltiin 5 mm välein kokoluokkiin <30 mm - >70 mm. Ruutusatojen lajittelun yhteydessä otettiin kustakin ruudusta 6 kg näyte ominaispainoon perustuvaan tärkkelysmääritykseen. Ruutukohtaisista näytteistä koottiin koejäsenkohtaiset näytteet, joista määritettiin sadon ulkoinen laatu. Koetulokset koottiin ja laskettiin MS Excel taulukkolaskentaohjelmistolla. Tulosten tilastollinen merkitsevyys testattiin varianssianalyysillä käyttäen SPSS 17.0 for Windows tilastolaskentaohjelmiston GLM proseduuria. Tulokset ja tulosten tilastolliset merkitsevyydet kasvustohavainnoista ja sadoista ovat liitteissä 4 ja 5. Ulkoinen laatu arvosteltiin koejäsenittäin, joten tuloksia ei voitu testata tilastollisesti. Ulkoisen laadun tulokset löytyvät liitteestä 6. Liitteistä 7-9 löytyy kolmen vuoden yhteistulokset ja niiden tilastollisen testauksen tul okset. 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu 2.1 Kasvuolot Toukokuu oli lämmin ja kuiva. Kuun viimeisen päivän maksimilämpötila +28,6 C ylitti hellerajan, mutta muutoin lämpötilat eivät olleet huippukorkeita. Toukokuulle oli tyypillistä lämpötilojen vähäinen vaihtelu, sillä keskilämpötilojen maksimin ja minimin ero oli 11,5 astetta. Kasvukauden tehoisa lämpötilasumma ylitti kuun loppuun mennessä 220 C vrk:n rajan, ja päivinä kasvukausi oli toukokuussa yli viikon edellä keskiarvoa. Helatorstain ja toukokuun viimeisen viikonvaihteen sateet korjasivat hieman sadesummaa, mutta sademäärä jäi silti lähes neljänneksen nor maaliarvosta. Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta sää muuttui nopeasti poikkeuksellisen koleaksi, kun keskilämpötila putosi neljässä päivässä yli 13 astetta. Toisen viikon aikana lämpötilat hieman kohosivat, mutta keskilämpötilat olivat edelleen alle ajankohdan normaaliarvojen. 4

4 Juhannuksen jälkeen kesäkuun viimeinen viikko oli normaaliarvoja lämpimämpi, minkä ansioista kesäkuun keskilämpötila jäi vain hiukan alle keskiarvon ja koko kasvukauden tehoisa lämpötilasumma pysyi vielä runsaat viisi päivää edellä normaalikertymästä. Hellepäiviä kesäkuussa oli neljä, ja alle nollan lämpötila meni yhtenä päivänä kesäkuun alkupuolella. Kesäkuun sademäärä jäi selvästi normaalia vähäisemmäksi, minkä vuoksi kevään voi sanoa olleen kuiva. Heinäkuun alku oli lämmin ja osin myös helteinen. Kuun ensimmäisessä viikonvaihteessa sää muuttui ajankohtaan nähden hyvin koleaksi ja paikoin perunat saivat hallavaurioita. Sään lämmettyä se muuttui myös sateiseksi. Lammilla sateet tulivat kuivan kevään jälkeen perunan kannalta viime tipassa ja myös runsaina. Vettä tuli viikossa lähes koko heinäkuun keskimääräinen sadesumma. Sateiden jälkeen aurinkoiset poutapäivät ja kuurosateet vuorottelivat ja lopputuloksena oli heinäkuun sademäärän ylittyminen normaaliarvoon nähden lähes kolmanneksella. Elokuun alussa oli epävakaista ja aavistuksen normaalia viileämpää. Sää kuitenkin lämpeni nopeasti, ja ensimmäisenä viikonloppuna päästiin hellelukemiin. Seuraavana viikonloppuna sää viileni. Elokuun viimeisellä viikolla oli jälleen keskimääräistä lämpimämpää, niinpä koko elokuun keskilämpötila kohosi vajaan asteen yli keskiarvon. Helleraja elokuussa ylitettiin kolmena päivänä. Elokuun 20. päivän aamulla alavimmilla paikoilla oli jälleen hallaa. Koko kasvukauden tehoisa lämpösumma oli elokuun lopussa kahdeksan prosenttia yli keskiarvon. Elokuun sademäärät jäivät keskimäärin pieniksi. Ainoa yli 10 mm ylittänyt sade oli heti ensimmäisenä päivänä, jolloin saatiin lähes kolmannes koko kuukauden sadesummasta. T äysin sateettomia päiviä oli yhteensä 12. Syyskuusta muodostui poikkeuksellisen lämmin, sillä keskilämpötilat pysyivät lähes koko kuun selvästi keskiarvojen yläpuolella. Vasta kuun lopussa lämpötilat jäivät pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolelle, kahtena viimeisenä päivänä jopa alle +5 C:een. Minimilämpötila ei kuitenkaan mennyt kertaakaan alle nollan, mutta maan pinnassa varsinkin alavimmilla paikoilla lämpötila putosi perunakasvustoja vikuuttaviin lukemiin ensimmäisen kerran 11. päivän aamuna. Kasvu päättyi lopullisesti pakkasiin. Koko kuukauden keskiarvo oli lähes kolme astetta keski määräistä korkeampi. Tehoisaa lämpösummaa syyskuussa kertyi 1,6-kertainen syyskuun keskimäärään nähden. Koko kasvukauden tehoisa lämpösumma on lähes 170 Cvrk yli keskiarvon. Syyskuun sateet jäivät kolmen viime vuoden tapaan vähäisiksi, sillä sademäärä oli alle puolet vuosien keskiarvosta. Kasvuolotiedot löytyvät liitteestä Kasvustojen kehitys Kokeen taimettuminen kesti keskimäärin 26 päivää. Tulosten valossa näyttää kuin lannoitus olisi nopeuttanut lajikkeiden taimettumista, ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Lajikkeista Kardal erottui joukosta nopeimmalla, noin 24 päivää kestäneellä pintaan tulollaan. Canasta taimettui keskimäärin kaksi ja Kuras kolme päivää myöhemmin. Lajikkeiden väliset erot taimettumisnopeudessa olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0,05). Lannoitus nopeutti Kardalin ja Canastan alkukehitystä ja erot lannoittamattomiin olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0,05). Kuraksen alkukehitykseen lannoituksella ei ollut vaikutusta. Lajikkeista Kardal oli tilastollisesti merkitsevästi nopeampi alkukehityksessään kuin Kuras ja Canasta. (kuva 1). 5

5 % Alkukehitys-% Peittävyys-% Kardal Aito Viljo Kuva 1. Alkukehitys- ja peittävyys- % Kuras Aito Viljo Aito Viljo Canasta Kasvuton korke us, cm A ito Viljo A ito Viljo A ito Viljo Kardal Kuva 2. Kasvustojen pituudet Kuras Canasta Kasvustojen peittävyys arvioitiin elokuun alussa ja samalla mitattiin myös kasvustojen pituudet. Lannoitus lisäsi sekä kasvustojen peittävyyttä että pituutta. Erot lannoitettujen ja lannoittamattomien välillä olivat myös tilastollisesti merkitseviä (p<0,05). Lajikkeiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja peittävyydessä, eikä kasvustojen pituuksissa (kuvat 1, 2). Lohkolla, jossa koe oli, vieraili halla heinäkuun alussa. Keskimäärin hallatuho oli 8 %. Eniten hallasta kärsivät kokeen reunoilla olleet ruudut. Lannoituksella tai lajikkeella ei ollut vaikutusta hallankestävyyteen. Lannoitetut tosin toipuvat hieman nopeammin hallavaurioista. 6

6 Ensimmäisten, elokuun puolivälissä tehtyjen, tuleentumishavaintojen mukaan lannoitus oli hidastanut Kardalin ja Canastan tuleentumista. Kuraksen kasvusto oli tässä vaiheessa vielä täysin vihreä. Kymmenen päivän kuluttua tästä tuleentumien oli edennyt kaikilla lajikkeilla, mutta lannoitus oli hidastanut tilastollisesti merkittävästi ainoastaan Canastan tuleentumista. Viimeisten tuleentumishavaintojen mukaan lannoitettujen ja lannoittamattomien tuleentumisessa ei ollut eroja. Lajikkeiden tuleentumisjärjestys oli pisimmälle tuleentuneesta lähtien Canasta, Kardal ja Kuras. Viimeisen havaintokerran tulosten mukaan lajikkeiden väliset erot tuleentumiskehityksessä olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0,05). 2.3 Lehtirutto Rutto puhkesi kokeessa elokuun alussa heinäkuun runsaiden sateiden jälkeen. Elokuun 13. päivään asti ruttoa löytyi enemmän lannoitetuista kuin lannoittamattomista kasvustoista. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä lukuun ottamatta toista havaintokerta 7.8, jolloin Kardalilla ja Kuraksella ero lannoitettujen ja lannoittamattomien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). Elokuun 19. päivän havainnoissa Kardalilla ja Kuraksella lannoitetuissa oli edelleen enemmän lehtiruttoa kuin lannoittamattomissa. Canastalla tilanne oli päin vastainen. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kolmella jälkimmäisellä havaintokerralla ruttoa oli lannoitetuissa joko vähemmän tai saman verran kuin lannoittamattomissa tehdyissä havainnoissa ero lannoitettujen eduksi oli selkein ja se oli myös tilastollisesti merkitsevä (p<0,05) Kardalin ja Kuraksen osalta. Lajikkeista herkin rutolle oli Canasta, joskin viimeisen havaintokerran mukaan myös Kardalin ja Kuraksen kasvust ot olivat melkein kokonaan kuoll eet ruttoon (kuva 3). Rutto-% Aito Viljo Aito Viljo Aito Viljo 3.elo 7.elo 13.elo 19.elo 24.elo 4.syys 16.syys Kardal Kuva 3. Kasvustorutto Kuras Canasta 7

7 2.4 SPAD-mittaukset Kasvuston elinvoimaisuutta kuvaavaa lehtivihreän määrää voidaan mitata lehtivihreämittarilla, jossa lehtivihreäpitoisuus ilmaistaan SPAD-lukemina. Typpilannoitus vaikuttaa SPADlukemiin niin, että typenpuutteesta kärsivillä on alhaisemmat SPAD-lukemat verrattuna riittävän typpilannoituksen saaneisiin. Koejäsenten SPAD-lukemat mitattiin 45, 60, 75, 85 ja 95 päivää istutuksen jälkeen. Lannoitus nosti SPAD-lukemia, lukuun ottamatta ensimmäistä mittauskertaa Kuraksen osalta. Toisella mittauskerralla, 60 päivää istutuksesta, kai kkien lajikkeiden lannoitettujen ja lannoittamattomien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero SPAD-lukemissa (p<0,05). Muilla mittauskerroilla osalla lajikkeista lannoituksen ja lannoittamattomien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä ja osalla ei. Pääsääntöisesti kaikilla lajikkeilla oli kuitenkin lannoitettuna korkeammat SPAD-lukemat kuin lannoittamattomana. 2.5 Sato Lannoitus nosti kaikkien lajikkeiden satoa, mutta laski samalla myös tärkkelyspitoisuuksia. Lannoituksen vaikutus oli kuitenkin niin merkittävä, että lannoitus vaikutti positiivisesti myös tärkkelyssatoihin. Kardalin sato ja tärkkelyspitoisuus olivat lannoittamattomana 12,9 t/ha ja 21,7 % sekä lannoitettuna 20,9 t/ha ja 20,6 %. Kuraksella vastaavat tulokset olivat lannoittamattomana 13 t/ha ja 21,4 % sekä lannoitettuna 23,5 t/ha ja 20,5 %. Canastalla puolestaan lannoittamattomana satoa kertyi 10,9 t/ha ja tärkkelyspitoisuus oli 20,7 % ja lannoitettuina tulokset olivat 17,3 t/ha ja 19,5 % (kuva 4). Kaikilla lajikkeilla erot lannoittamattomien ja lannoitettujen välillä olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0,05). t/ha ja % Mukulasato Tärkkelys-% Aito Viljo Aito Viljo Aito Viljo Kuva 4. Mukulasato ja tärkkelyspitoisuus Kardal Kuras Canasta Mukulasadon ja tärkkelyspitoisuuden yhdistelmänä laskettu tärkkelyssato kertoo todellisen lannoituksesta saadun hyödyn. Suurimman tärkkelyssadon tuotti lannoitettu Kuras, 4810 kg/ha. Kokeen toiseksi suurin sato kertyi lannoitetulle Kardalille, jonka sato oli 4290 kg/ha. Lannoitetun Canastan sato oli 3370 kg/ha. Kardalille kertyi lannoittamattomana satoa

8 kg/ha, Kurakselle 2770 kg/ha ja Canastalle 2250kg/ha (kuva 5). Kaikki lajikkeet hyötyvät lannoituksesta, mutta parhaimman hyödyn sai Kuras. Lannoituksen vaikutus tärkkelyssatoihin oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). Tärkke lyssat o kg/ ha Aito V iljo m ure + kalium sulfaatti Aito Viljo m ure + kalium sulfaatti Aito Viljo m ure + kalium sulfaatti Kardal Kuras Canasta Kuva 5. Tärkkelyssato P ain o -% Ka rda l, la nnoitta m a ton Ka rda l, A ito V iljo m ure + ka lium s ulfa a tti Kura s, la nnoitta m a ton Kura s, A ito V iljo m ure + ka lium s ulfa a tti Ca na s ta, la nnoitta m a ton Ca na s ta, A ito V iljo m ure + ka lium s ulfa a tti 0 < > 70 Kuva 6. Mukulakokojakaumat Lajikkeista Canasta tuotti suurikokoisimmat mukulat. Kardalin ja Kuraksen mukulat olivat keskimäärin samankokoisia. Lannoitus kasvatti kaikkien lajikkeiden mukulakokoja (kuva 6) ja vaikutus oli myös tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). 9

9 Kasvukaudell a 2009 haettiin tarkoituksella heikompaa kasvupaikkaa kuin edellisinä vuosina, jotta lannoituksen hyödyt tulisivat paremmin esille. Tässä toimenpiteessä onnistuttiin hyvin, sillä erot lannoitettujen ja lannoittamattomien välillä olivat selvät. Toisaalta taas lannoitettujen satotasot j äivät melko mataliksi, joten kasvupaikka saattoi olla oloiltaan jopa liian karu. Paikka oli myös hieman hallanarka läheisestä järvestä huolimatta, mikä osaltaan vaikuttaa heikkoihin satotuloksiin, sillä heinäkuun alussa kasvupaikalla vieraili halla joka sai aikaan keskimäärin 8 % hallavauriot. 2.6 Sadon ul koinen laatu Lannoituksella ei voi sanoa olleen vaikutusta ulkoiseen laatuun. Ainoastaan Canastalla on näkyvissä, että lannoitus laski nosto- ja käsittelyvikojen määrää. Tämä johtuu siitä, että korkean kuiva-ainepitoisuuden omaavat mukulat ovat herkempiä mekaanisille vioille kuin matalan kuiva-aine-pitoisuuden mukulat. Lannoittamattomilla oli lannoitettuja korkeammat tärkkelyspitoisuudet ja sitä myöten kuiva-ainepitoisuudet, mikä selittää lannoitetun Canastan vähempää herkkyyttä mekaanisille vioille. Sadoissa ei näkynyt aikaisempina vuosina havaittua lannoitettujen lisääntynyttä rupisuutta. Paino-% sadosta Aito Viljo Aito Viljo Aito Viljo Terveet Mukularutto Bakteeri-mädät Nosto- ja käsittelyviat Muodon viat Mallon viat Kuva 7. Sadon ulkoinen laatu Kardal Kuras Canasta 2.7 Vuosien 2007, 2008 j a 2009 yhteistulokset Lajikkeista Kardal ja Kuras ovat olleet mukana kaikkina kolmena koevuotena, Canasta on ollut mukana kaksi vuotta ja Suvi yhden. Lannoituksella ei vuosiyhteenvedon mukaan ollut vaikutusta taimettumiseen, mutta l ajikkeiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero niin, että Kardal taimettui ensimmäisenä ja Kuras viimeisenä ja Canasta ja Suvi näiden välissä. Vuositulosten valossa näyttää, kuin lannoitus olisi nopeuttanut Kardalin, Kuraksen ja Suvin alkukehitystä ja Kardalin osalta tulos oli myös tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). Kaikilla lajikkeilla kasvustot olivat korkeampia lannoitettuna kuin lannoittamattomina ja ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). Lannoittaminen hidasti kaikkien lajikkeiden tuleentumiskehitystä, ja Kardalilla sekä Canastalla ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,05). 10

10 Lehtirutonkestävyydeltään Kuras oli Kardalia, Canastaa tai Suvia parempi. Lannoituksella oli lehtiruttoon erilainen vaikutus eri kasvuvaiheissa. Kasvukauden alkupuolella ja puolivälissä lannoitus lisäsi pääsääntöisesti ruttoisuutta. Kun taas loppukasvukaudell a Lannoitus vähensi ruttoisuutta etenkin Kardalilla ja Canastalla. Ruttoisuuden vähentyminen voi tosin johtua siitä, että lannoituksen myötä kasvustot olivat rehevämpiä, jolloin niissä oli pidempään jäljellä lehtiä, joita rutto ei ollut vienyt kokonaan. Kaikilla lajikkeilla lannoitus kasvatti lehtivihreäpitoisuutta kuvaavia SPAD-lukemia. Lannoitus nosti kaikkien lajikkeiden mukula- ja tärkkelyssatoja siitäkin huolimatta, että lannoitus laski kaikkien tärkkelyspitoisuuksia. Kuraksen ja Suvin tärkkelyspitoisuudet laskivat lannoituksen myötä vähemmän kuin Kardalilla ja Canastalla. Käytettäessä tärkkelyssatoa mittarina, niin lajikkeista Kuras hyötyi eniten lannoituksesta ja Canasta puolestaan vähi ten. Kaikilla lajikkeilla lannoitus lisäsi terveiden osuutta sadosta. Lisäys johtui pääasiassa lannoitettujen vähäisemmästä nosto- ja käsittelyvikaisten määrästä. Muihin laatuominaisuuksiin lannoituksella ei ollut vaikutusta. Kahden vuoden yhteistulokset löytyvät liitteistä 7-9. Tulosten valossa lihaluujauhon käyttö luomutärkkelysperunan lannoittamiseen on suositeltavaa, etenkin vähäravinteisilla kasvupaikoilla. Tärkkelysperunalajikkeista etenkin Kuras ja myös Kardal näyttäisivät pystyvän hyödyntämään l annoituksen parhaiten. 11

11 3. Liitteet Liite 1. Koejärjestelyt, kasvulohkotiedot ja viljelytekniikka KOE: 600 Luomutärkkelysperunan tuotanto Vastuututkija: Katja Anttila Koepaikka: Anna-Kaisa Taavilan luonnonmukaisesti viljelty tila, Lammi Koejäsenet: Koejäsen 601 Lajike Kardal Aito Viljo mure kg/ha - Kaliumsulfaatti kg/ ha - Ravinteet Kuras Canasta Kokonaisravinteet 611 Kardal 1000 kg/ha 260 kg/ha N 80, P 50, K Kuras 1000 kg/ha 260 kg/ha Vesiliukoiset 613 Canasta 1000 kg/ha 260 k g/ha N 25, P 1,5 K 120 Koepaikka: Taavilan tila, lohko Uudismaa Vilajvuus: hkkht rm, ph 5,8; Ca 900, P 4,4; K 75,6 ja Mg 227 Ravinnetarve: N 80, P 70, K110 Kerranteet: I-IV Kokeen ala: 25 m x 38 m 0,096 ha Lajikkeet: Kar dal, Kuras ja Canasta Istutusetäisyys: 26 cm, riviväli 80 cm Idätys: 2 viikkoa Istutus: vko Kenttäkartta: IV kerranne III kerranne 612 II kerranne Hoitokäytävä I kerranne

12 Koejärjestelyt ja viljelytekniikka: Kasvupaikka: Siemenperuna: Koemalli: Koeruutu: Kokeen koko: Istutusmuokkaus: Rikk akasvitorjunta: Rutontorjunta: Muu kasvinsuojelu: Varsistonhävitys: Nosto: Lammi, Evo Anna-Kaisa Taavilan tila Kardal, Kuras ja Canasta osaruutukoe, lajike pääruuduissa, lannoitus osaruuduissa, 4 kerrannetta brutto: 4 riviä 3,2 m x 10 m = 32 m2 netto: 2 riviä 1,6 m x 7 m = 11,2 m2 25 m x 38,4 m is tutus muokkaus vaak ajyrsimellä cm istutuspäivänä mekaaninen ei ei ei normaali Kasvukauden havainnot ja mittaukset: Taimettuminen r r = ruuduittain Yksilölaskenta r kj = koejäsenittäin Alkukehitys r kerr = kerranneittain Peittävyys r koe = koko koe Kasvuston korkeus r Kukinnan alk aminen - Mukulanmuodostus - Varsiluku - Versolaikku - Kasvututkimusnostot - 30 pv 45 pv 60 pv 80 pv 95 pv 110 pv Kehitysasteet pv 60 pv 75 pv 85 pv 95 pv Spad-arvot r r r r r Tuleentuminen r r r Tyvimätä Seitti Viroosit Lehtirutto Havaintoväli Kasvustotaudit r r r r 1 vk* *tarvittaessa Muut kasvustohavainnot: - Muut mittaukset: Kevät Syksy Viljavuustutkimus - - Maan typpi koe Maan tiiviys - - Maan lpt istutuksessa koe - Maan kosteus - - Satomääritykset: Lajittelu r Ulkoinen laatu kj Om inaispainotärkkelys r Seittirupi - Muut määritykset - 13

13 Liite 2. Kasvustohavai nnot Taimettuminen Aika istutuksesta taimettumiseen päivinä. Kenttäkirjaan merkitään päivämäärä, kun 50 % nettoruudun yksilöistä on taimettunut. Yksilö on taimettunut, kun ensimmäiset lehdet ovat avautuneet (yksilö = yksi perunakasvi nettoruudussa). Yksilömäärä Lasketaan yksilöt nettoruudusta 2 3 vk taimettumisesta tai noston yhteydessä nostettavalta alalta. Alkukehitys Arvioidaan kasvuston peittävyysprosenttina n. 2 viikon kuluttua ensimmäisten lajikkeiden taimettumisesta. Havainnointi tehdään normaalisti taimettuneen ruudun osalta huomioimatta taimettumatta jääneitä tai poikkeuksellisen huonosti taimettuneita yksilöitä. (0 % = täysin taimettumaton, 40 % = yksilöt kasvaneet jo lähes yhteen penkinsuuntaisesti) Kasvuston peittävyys Kukinnan alettua määritetään kasvuston peittävyysprosentti (100 = täysin peittävä kasvutapa, 0=täysin taimettumaton). Kasvitaudit Tarkkaillaan nettoruuduista kasvitautisia (tyvimätä, seitti, viroosi) yksilöitä, jos poikkeavan runsaasti, kirjataan kenttäkirjaan. Tautisten yksilöiden määrä lasketaan ja se ilmoitetaan kappaleina. Lehtirutto Havainnot ruton alkamisesta ja ankaruudesta tehdään (jos rutto torjunnasta huolimatta puhkeaa) 7 10 vrk:n välein. Lehtiruton arvioinnissa käytetään asteikkoa Tyvimätä (Erwinia carotova-bakteeri) Oireet kasvustossa: tyvimätäinen yksilö on nuutunut, kellastunut, ylälehdykät rullautuvat ylöspäin, varren tyvi on musta, pehmeä ja voimakashajuinen. Perunaseitti (Rhizoctonia solani-maasieni) Seittisiksi lasketaan yksilöt, joilla selvinä jotain seuraavista oireista: poikkeuksellisen paljon varsia, varret ohuita, ilmamukuloita, rullautuneet ylälehdet. Virustaudit Aiheuttajina yleisin Y-, myös M-, X-, A-, S-virukset oireet kasvustossa: kitukasvuisuutta, ylimpien lehtien kurttuisuutta, lehtien kirjavoitumista tai tummumista (tumman vihreä) Muut kasvitaudit Tarkkaillaan nettoruuduista kasvitautisia yksilöitä, jos poikkeavan runsaasti, kirjataan kenttäkirjaan. Tautisten yksilöiden määrä lasketaan ja se ilmoitetaan kappaleina Lehtivihreäpitoisuus Lehtivihreä mitataan taskukokoisella lehtivihreämittarilla (Minolta) kasvuston ylimmistä täysikasvuisista lehdistä (4. ylimmät lehdet), ja tulos ilmaistaan ns. SPAD-lukemina. 14

14 Liite 3. Kasvuolot Päivittäiset lämpötilat ja sademäärät 2009 Lämpötilat, sateet ja lämpösumma Lammilla touko-syyskuussa 2009 Lämpötila 2009, C Sademäärä 2009, mm Tehoisa lämpösumma C Kuukausi keskim. normaali* ) ero summa normaali* ) ero 2009 normaali* ero Toukokuu 11,0 9,2 +1,8 30,8 41,8-11,0 184,9 135,5 +49,4 Kesäkuu 13,5 13,8-0,3 38,5 61,9-23,4 257,4 263,0-5,6 Heinäkuu 16,2 16,0 +0,2 119,0 88,7 +30,3 345,9 339,7 +6,2 Elokuu 14,9 14,1 +0,8 65,6 82,0-16,4 305,4 282,6 +22,8 Syyskuu 11,7 9,0 +2,7 28,5 58,2-29,7 203,2 123,4 +79,8 Touko-syyskuu 13,4 12,4 +1,0 282,4 332,7-50,3 1296,8 1144,2 +152,6 Istutuksesta nostoon 13,3 13,6-0,3 252,9 253,5-0,6 1140,7 1033,2 +107,5 *) Vuosien keskiarvo Petlassa 15

15 Liite 4. Kasvustojen kehitys Koe 600: Luomutärkkelysperunan tuotanto 2009 Kasvustojen kehitys ### ### ### ### ### ### ### ### Lajike Kardal Kuras Canasta Lannoite Aito Viljo Kaliumsulfaatti Aito Viljo Kaliumsulfaatti Aito Viljo Kaliumsulfaatti Määrä kg/ha Taimettuminen pv Kasvuston korkeus Alkukehityvyys 0- Lehtiruton kehitys Tuleentuneisuus 1-9 Halla- SPAD-arvot Peittä vaurio 45 pv 60 pv 75 pv 85 pv 24,3 a 30 a 46 a 0 a 5 a 9 a 56 a 97 a 99 a 1,8 a 3,3 a 7,6 a 9 a 53 a 43 a 39 a 35 a 27 a 38 a ,8 a 40 b 73 b 4 b 9 a 15 a 40 b 96 a 95 b 1,3 b 2,3 a 7,1 a 10 a 56 a 47 b 40 a 37 a 31 b 53 b 27,3 a 28 a 45 a 0 a 3 a 4 a 40 a 88 a 96 a 1,0 a 2,3 a 5,9 a 7 a 53 a 43 a 39 a 34 a 29 a 39 a ,8 a 28 a 65 b 2 b 5 a 8 a 24 b 86 a 95 a 1,0 a 2,0 a 5,3 a 5 a 52 a 46 b 40 a 39 b 30 a 56 b 26,0 a 25 a 40 a 0 a 4 a 13 a 83 a 100 a 100 a 1,8 a 5,3 a 8,9 a 9 a 54 a 43 a 37 a 33 a 23 a 33 a ,5 a 30 b 63 b 0 a 6 a 10 a 69 a 100 a 100 a 1,0 b 3,3 b 8,8 a 9 a 56 a 46 b 40 a 35 a 25 a 53 b 95 pv koejasen Keskiarvo Keskihajonta , CV-% # Varianssianalyysi Kerranteet 0,4550 Lannoitus (A) 0,1520 Lajike (B) 0,0020 A x B 1,0000 0,758 0,508 0,129 0,002 0,083 0,922 0,610 0,285 0,138 0,150 0,090 0,056 0,524 0,446 0,407 0,303 0,379 0,285 0,001 0,001 0,031 0,516 0,004 0,054 0,020 0,010 0,007 0,031 0,946 0,295 0,031 0,001 0,011 0,046 0,261 0,015 0,020 0,215 0,006 0,001 0,043 0,001 0,001 0,247 0,160 0,694 0,376 0,297 0,007 0,171 0,007 0,765 0,024 0,784 0,588 0,960 0,331 0,075 0,100 0,130 0,460 0,793 0,157 0,229 0,414 0,124 0,531 0,664 16

16 Liite 5. Sadot Koe 600: Luomutärkkelysperunan tuotanto 2009 Sadot Mukula-sato Tärkkelys Kokojakaumat, paino-% Lajike Lannoite Määrä kg/ha t/ha Sl % kg/ha Sl < >70 Kardal 12,9 a ,7 a 2790 a a 86 a 3 a 0,0 a Aito Viljo m ure + Kaliumsulfaatti ,9 b ,6 b 4290 b b 78 b 18 b 0,0 a Kuras 13,0 a ,4 a 2770 a 99 9 a 84 a 7 a 0,0 a Aito Viljo m ure + Kaliumsulfaatti ,5 b ,5 b 4810 b b 73 b 23 b 0,2 a Canas ta 10,9 a 84 20,7 a 2250 a 81 6 a 81 a 13 a 0,0 a Aito Viljo m ure + Kaliumsulfaatti ,3 b ,5 b 3370 b a 61 b 36 b 0,4 a Keskiarvo 16,4 20, ,0 77,3 16,6 0,1 Keskihajonta 5,0 1, ,8 9,6 12,0 0,4 CV-% 30,2 6,9 28,4 63,4 12,4 72,6 353 Varianssianalyysi Kerranteet 0,007 0,054 0,183 0,271 0,205 0,613 Lannoitus (A) 0,001 0,213 Lajike (B) A x B 0,002 0,007 0,697 0,001 0,003 0,052 0,236 0,008 0,009 0,041 0,098 0,614 0,569 17

17 Liite 6. Ulkoinen laatu KKoe 600: Luomutä rkkelysperunan tuotanto 2009 Lammi Sadon ulkoinen laatu Lajike Kardal Kuras Lannoite Aito Viljo Kaliumsulfaatti Aito Viljo Kaliumsulfaatti Canasta Aito Viljo Kaliumsulfaatti Määrä kg/ha Terveet Rupi >25 % Rupi >10 % Mukularutto Phoma ja fusarium Sydänmätä Tyvimätä Märkämätä Bakteerimädät Mustelmat Muut mekaaniset viat Nosto- ja käsittelyviat Epämuotoiset Kasvuhalkeamat Muodon viat Ontot, keskeltä ruskeat Ruskolaikut Maltoviat Mallon viat Vihertyneet Muut viat 18

18 Liite 7. Yhteistulokset: Kasvustoj en kehitys 600 Luomutärkkelysperunan tuotanto yhteistulokset: Kasvustojen kehitys 2009 Taimettuminekehitys Alku- 0- Lehtiruton kehitys Tuleentuneisuus 1-9 SPAD-arvot Lajike Lannoitus pv pv 60 pv 75 pv 85 pv Kardal 19 a 42 a 8 a 16 a 26 a 81 a 1,6 a 4,2 a 8,5 a 49 a 43 a 39 a 35 a 51 a Lannoitus lihaluujauholla 19 a 48 b 8 a 16 a 25 a 72 b 1,3 b 3,6 b 8,2 b 52 b 46 b 41 b 38 b 63 b Kuras 23 a 35 a 2 a 4 a 9 a 53 a 1,6 a 3,5 a 7,8 a 48 a 42 a 38 a 34 a 52 a Lannoitus lihaluujauholla 22 a 36 a 3 b 8 b 15 b 50 a 1,3 a 3,1 a 7,6 a 47 a 44 b 41 b 38 b 61 b Suvi* 22 a 51 a 14 a 78 a 96 a 100 a 9,0 a 9,0 a 9,0 a 44 a 40 a 34 a 32 a 50 a Lannoitus lihaluujauholla 21 a 54 a 21 b 80 a 97 a 100 a 9,0 a 9,0 a 9,0 a 45 a 42 b 38 b 36 b 60 b Canasta 21 a 38 a 0 a 0 a 2 a 88 a 3,3 a 6,8 a 8,9 a 49 a 40 a 35 a 32 a 44 a Lannoitus lihaluujauholla 21 a 35 a 0 a 0 a 4 a 79 b 3,0 b 5,4 b 8,9 a 50 a 42 b 38 b 33 a 57 b * = yhden koevuoden tulokset 20,8 40,8 5, ,0 4,8 8,3 48,7 43,1 38,5 35,3 55,3 4,1 10, ,8 2,8 1,2 4,6 3,1 3,0 3,3 10, Varianssianalyysi (p-arvot) Vuosi Lannoitus (A) Lajike (B) A x B VuosixAxB 0,309 0,392 0,324 0,008 0,001 0,084 0,001 0,037 0,064 0,213 0,016 0,007 0,007 0,005 0,498 0,662 0,001 0,605 0,207 0,064 0,102 0,011 0,194 0,356 0,018 0,031 0,309 0,001 0,281 0,394 0,095 0,819 0,163 0,019 0,001 0,124 0,516 0,014 0,63 0,32 Kasvuston korkeus 19

19 Liite 8. Yhteistulokset: Sadot 600 Luomutärkkelysperunan tuotanto yhteistulokset: Sadot 2009 Mukula-sato Tärkkelys Kokojakaumat, paino-% Lajike Lannoitus t/ha Sl % kg/ha Sl < >55 Kardal 20,1 a ,2 a 3810 a 100 0,9 a 82,3 a 9,1 a Kardal Lannoitus lihaluujauholla 26,3 b ,0 b 4727 b 124 0,5 b 75,4 b 20,5 b Kuras 21,3 a ,7 a 4115 a 100 0,8 a 73,1 a 19,9 a Kuras Lannoitus lihaluujauholla 28,5 b ,0 b 5350 b 130 0,5 b 64,9 b 31,6 b Suvi* 17,3 a ,5 a 2850 a 100 0,4 a 84,4 a 12,6 a Suvi* Lannoitus lihaluujauholla 22,0 b ,9 b 3508 b 123 0,3 a 73,1 b 24,7 b Canasta 19,8 a ,5 a 4026 a 100 0,2 a 83,9 a 12,5 a Canasta Lannoitus lihaluujauholla 23,6 b ,4 b 4560 b 113 0,3 a 66,2 b 31,5 b * = yhden koevuoden tulokset Keskiarvo 23,1 18, ,8 74,7 20,5 Keskihajonta 7,0 2, ,2 13,7 15,3 CV-% 30,4 10, Varianssianalyysi (p-arvot) Vuosi Lannoitus (A) Lajike (B) A x B VuosixAxB 0,168 0,052 0,032 0,011 0,013 0,001 0,023 0,531 0,273 0,891 0,979 0,279 0,321 20

20 Liite 9. Yhteistulokset: Ulkoinen laatu 600 Luomutärkkelysperunan tuotanto yhteistulokset: Sadon ulkoinen laatu Terveet Rupi >10 % Mukularutto Sydänmätä Tyvimätä Märkämätä Bakteerimädät yht. Lajike Lannoitus Kardal ,0 1,3 0,0 1,3 7,7 1,1 0,0 8,8 0,0 0,0 0,0 4,7 0,0 0,0 4,7 1,7 0,0 Kardal Lannoitus lihaluujauholla ,0 0,4 0,0 0,4 4,6 2,0 0,0 6,6 0,0 0,0 0,0 4,1 0,0 0,0 4,1 2,2 0,0 Kuras ,0 0,0 0,3 0,3 27,0 4,3 0,0 31,3 1,3 0,0 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 Kuras Lannoitus lihaluujauholla ,3 0,0 0,0 0,0 14,4 0,8 0,0 15,3 1,7 0,3 2,0 1,3 0,0 0,0 1,3 2,1 0,0 Suvi* ,0 0,0 0,0 0,0 16,0 5,0 0,0 21,0 0,0 0,0 0,0 1,2 0,0 0,0 1,2 0,0 0,0 Suvi* Lannoitus lihaluujauholla ,0 0,0 0,0 0,0 16,6 2,2 0,0 18,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3 0,0 Canasta ,0 0,4 0,0 0,4 17,3 2,7 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Canasta Lannoitus lihaluujauholla ,0 0,5 0,0 0,5 11,6 1,1 0,0 12,7 0,6 2,9 3,5 5,7 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 * = yhden koevuoden tulokset Mustelmat Muut mekaaniset viat Nestejänn. halkeamat Nosto- ja käsittelyviat yht. Epämuo-toiset Kasvuhalkeamat Muodon viat yht. Ontot, keskeltä ruskeat Ruskolaikut Maltoviat Mallon viat yht. Vihertyneet Muut viat 21