Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät
|
|
- Marjut Elstelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät
2 Taustaa esitykselle Reglone (dikvatti) poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä Markkinoille jäävä vaihtoehto Spotlight Plus (karfentratsoni-etyyli) vaatii kaverikseen murskauksen jotta toimii tarpeeksi tehokkaasti Murskausta ei aina voida suorittaa, joten entistä enemmän pitää kiinnittää huomiota siihen että perunakasvusto saadaan luontaisesti tuleentumaan
3 Syitä varsistonhävitykselle Varsistonhävitys tarpeellista usein siemen- ja ruokaperunaviljelyksillä Mukulakoon hillitseminen Noston helpottaminen / aikaistaminen Ruton hävittäminen
4 Syitä varsistonhävitykselle Varsistonhävitys tarpeellista usein siemen- ja ruokaperunaviljelyksillä Mukulakoon hillitseminen Noston helpottaminen / aikaistaminen Ruton hävittäminen Mukulakokoon vaikuttaa kaiken kaikkiaan niin moni asia, että sitä ei voi täysin hallita. Tärkein vaikutuskeino: Lajikkeen ominaisuuksien hyvä tuntemus (varsiluku, mukulaluku) sekä lajikekohtaisen ja sadon käyttötarkoituksen mukaisen Istutustiheyden valinta
5 Syitä varsistonhävitykselle Varsistonhävitys tarpeellista usein siemen- ja ruokaperunaviljelyksillä Mukulakoon hillitseminen Noston helpottaminen / aikaistaminen Ruton hävittäminen Reglone on tehokas ruton tuhoaja, tappaa ruttoitiöt nopeasti ja tehokkaasti. Jos kasvustoon on päässyt ruttoa niin tällä voidaan pelastaa paljon. Jatkossa: Perunan rutontorjunta tulee suorittaa huolellisesti niin, ettei kasvustoon pääse ruttoa. Jos pääsee, on vihreän kasvuston murskaaminen epäedullista. Itiöiden tuhoamiseen voidaan käyttää siihen sopivaa rutontorjunta-ainetta
6 Syitä varsistonhävitykselle Varsistonhävitys tarpeellista usein siemen- ja ruokaperunaviljelyksillä Mukulakoon hillitseminen Noston helpottaminen / aikaistaminen Ruton hävittäminen Aina olisi parempi että peruna tuleentuu luontaisesti eikä kasvua pysäytetä väkisin Nosto helpottuu kun mukulat irtoavat helposti Peruna fysiologiselta iältään valmis nostoon/varastoon Kuori tarpeeksi vahva, peruna kolhiintuu vähemmän nostossa Aikainen kemiallinen varsistonhävitys lisää keittotummumista (Kalium ei ehdi mukulaan)
7 Tuleentunut peruna on Vahvempi kestämään noston kolhuitta Terveempi ja vahvempi kestämään tautipainetta Noston kolhut ja kasvuston seassa pyörivät taudinaiheuttajat ovat huono yhdistelmä Monet taudinaiheuttajat pääsevät tartuttamaan perunaa rikkoutuneen pintasolukon kautta Lopputuloksena joko varastossa etenevä, tai varastokauden jälkeen puhkeava tauti voi pilata sadon
8 Kuva: Asko Hannukkala Esimerkkejä kolhujen kautta perunaa tartuttavista taudeista Märkämätä (Pectobacterium- ja Dickeya-lajit), Sydänmätä (Globisporangium), Kurttulaho (Fusarium), Kuoppalaho (Boeremia), Kumimätä (Dipodascus geotrichum)
9 Kuva: Asko Hannukkala Esimerkkejä kolhujen kautta perunaa tartuttavista taudeista Märkämätä (Pectobacterium- ja Dickeya-lajit), Sydänmätä (Globisporangium), Kurttulaho (Fusarium), Kuoppalaho (Boeremia), Kumimätä (Dipodascus geotrichum)
10 Kuva: Asko Hannukkala Esimerkkejä kolhujen kautta perunaa tartuttavista taudeista Märkämätä (Pectobacterium- ja Dickeya-lajit), Sydänmätä (Globisporangium), Kurttulaho (Fusarium), Kuoppalaho (Boeremia), Kumimätä (Dipodascus geotrichum)
11 Kuva: Asko Hannukkala Esimerkkejä kolhujen kautta perunaa tartuttavista taudeista Märkämätä (Pectobacterium- ja Dickeya-lajit), Sydänmätä (Globisporangium), Kurttulaho (Fusarium), Kuoppalaho (Boeremia), Kumimätä (Dipodascus geotrichum)
12 Kuva: Asko Hannukkala Esimerkkejä kolhujen kautta perunaa tartuttavista taudeista Märkämätä (Pectobacterium- ja Dickeya-lajit), Sydänmätä (Globisporangium), Kurttulaho (Fusarium), Kuoppalaho (Boeremia), Kumimätä (Dipodascus geotrichum)
13 Miten perunan luontaista tuleentumista voidaan sitten edistää?
14 Pellon kasvukunto ja lajikevalinta Jos pellon vesitalous on kunnossa, pääsee maa kuivumaan ja lämpenemään kesällä nopeammin Tällöin myös istutustyöt voidaan aloittaa aikaisemmin Kullekin viljelyvyöhykkeelle ja peltolohkolle juuri sinne parhaiten soveltuva lajike Ei liian myöhäisiä lajikkeita liian pohjoiseen
15 Idätys Siemenmukulan fysiologinen ikä ja koko vaikuttaa perunan kasvurytmiin Nuori siemen: hitaampi kasvurytmi, rehevämpi kasvusto, mukulanmuodostus myöhemmin Vanha siemen: nopea ja tasainen kasvurytmi, varhainen sadonmuodostus Siemenen fysiologiseen ikään vaikutetaan idätyksellä Idätyksen aikana aloitetaan lämpösumman kerryttäminen jo ennen kuin peruna saadaan peltoon lisää tehoisaa, yhteyttävää kasvuaikaa Idätys on merkittävin yksittäinen viljelytoimenpide jolla voidaan Suomen lyhyen kasvukauden aikana edistää tuleentumista
16 Idätys - hyödyt Nopeampi kasvuun lähtö Aikaisempi mukulanmuodostus Aikaisempi tuleentuminen Petla 2007 idätys tulee kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä yli-itäneet perunat paakkuuntuvat ja solmiutuvat yhteen. Seurauksena istutus hidastuu ja idut katkeilevat. Pahimmillaan peruna taimettuu huonosti ja kasvusto kärsii
17 Idätys - hyödyt Nopeampi kasvuun lähtö Aikaisempi mukulanmuodostus Aikaisempi tuleentuminen Petla 2007 idätys tulee kuitenkin tehdä huolellisesti, sillä yli-itäneet perunat paakkuuntuvat ja solmiutuvat yhteen. Seurauksena istutus hidastuu ja idut katkeilevat. Pahimmillaan peruna taimettuu huonosti ja kasvusto kärsii
18 Typpi Lannoitus Tärkeä ravinne lehtimassan ja mukulakoon kasvattamiseen Varmistaa lehtimassan kehittymisen ja pitää kasvuston vihreänä Runsas typpilannoitus lisää lehtien kasvua mukuloiden kustannuksella Viivästyttää mukuloiden kehittymistä Viivästyttää tuleentumista Voimakas, paljon typensitojakasveja sisältävä viherlannoitus viivästyttää yhtälailla sadonmuodostusta ja tuleentumista
19 Typpi Lannoitus Tarve suurimmillaan voimakkaan versonkasvun aikaan
20 Kasvinsuojelu Versolaikku ja perunaseitti Istutus kylmään maahan altistaa versolaikulle (idätys, maan kasvukunto) Versolaikku hidastaa taimettumista ja viivästyttää kasvua (peittaus, viljelykierto, terve siemen)
21 Kasvinsuojelu Kasvukauden aikainen kasvinsuojelu Rikkakasvien huolellinen torjunta edistää perunan nopeaa kasvutilan valtaamista Kasvinsuojelutoimenpiteissä pyritään vioittamaan perunaa mahdollisimman vähän Ei viherryttäviä kasvinsuojeluaineita liian myöhään (esim. lehtipoltteeseen vaikuttavat strobiluriinit)
22 Kiitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Perunan kuoppataudit Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna 13.02. 2019 Kuoppataudit mitä ovat ja mitä niistä tiedetään? Kuoppataudiksi (engl. Pit rot) kutsutaan perunan mukuloissa näkyviä
Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet
Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunaseitti Lisätietoa perunaseittisivustolta: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti Taudinoireet: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti/taudinoireet.htm
Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi
Perunaseitti Pirkanmaan maaseutukeskus 5.3.2004 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 10 vrk 20 vrk 20 vrk 30 vrk 30 vrk 40 vrk 40 40 40 40 60 60 vrk 60 vrk Siementartunta/maatartunta - peittaus
Perunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009
Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen
Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013
1 Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 Evijärven peruna Viking Grace13.11. 2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunarutto
Miten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Perunaseitti ja sen torjunta
Perunaseitti ja sen torjunta Jepua 1983 Hahkiala 1998 Kullan seittiongelma Halkeilleet mukulat perunan lajikekokeissa K-koetila 1991-2001 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Bintje Kulta Kokeen k.a. 0 1991 1992
Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit
1 Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit ProAgria Kasvitautipäivä 28.11.2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunaseitti
Tautien vaikutus laatuun
Tautien vaikutus laatuun Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunan taudit perunarutto virustaudit perunaseitti perunarupi tyvimätä/märkämätä harmaahilse kuivamädät (Phoma, Fusarium) rengasmätä
Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
Perunaseitti. Saarioisten viljelijäpäivä Paavo Ahvenniemi
Perunaseitti Saarioisten viljelijäpäivä 26.3.04 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 20 vrk 30 vrk 40 vrk 40 60 vrk 60 vrk Seittikokeet 1998-1999 K-koetila Lajike=Kulta Siemen/ Varsiluku Versol.
Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
KAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
Perunaseitin torjuntaohjeet
Perunaseitin torjuntaohjeet 2006 1 Perunaseitin torjuntaohjeet Paavo Ahvennieni, Paula Wilson, Mari Lehtonen ja Jari Valkonen Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos, kasvipatologia 1. Viljele
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
VILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
Ruokaperunan laadunmääritys
Ruokaperunan laadunmääritys Uuden ruokaperuna asetuksen (690/06) mukaan Tärkeimmät muutokset vanhaan asetukseen verrattuna: Laatuluokkia on jatkossa kaksi (I luokka/ii luokka), aiemman kolmen sijasta.
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi
VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA
VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA Anna Sipilä Väkevöidyn solunesteen käyttöä tärkkelysperunan lannoitteena tutkittiin kahdella koepaikalla, ssä ja ssa. Solunestettä käytettiin kokeissa
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
Kuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
Viljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
Avomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
Mikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
Maissin viljelyn perusvaatimukset
Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit
1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä 16.12.2013 Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
UUTUUS. Vain vihreät lehdet tuottavat huippusadon
UUTUUS Vain vihreät lehdet tuottavat huippusadon TM PERUNAN LEHTIPOLTE (Alternaria) Miksi se tulee torjua? Kuinka sen voi havaita? Lehtipolte, jonka aiheuttaa Alternaria solani sieni on tullut 2000-luvulla
Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta
Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunakasvustossa esiintyvät taudit Lehtipolte 2 Perunakasvustossa esiintyvät taudit Perunarutto Varsikuolio 3 Perunakasvustossa esiintyvät
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
Rehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila
Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmana oli tuotannolle ja suurkeittiökäyttöön hyvin soveltuvien luomuperunalajikkeiden
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
On vaikea peitellä sitä, että on vallinnut oikean ruiskutusohjelman
On vaikea peitellä sitä, että on vallinnut oikean ruiskutusohjelman Paras teho Tehoaa perunaruttoon, lehtipoltteeseen ja varsikuolioon Minimoitu resistenssiriski TM Revus ja Revus Top vahva tuplaratkaisu,.
Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
Nurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
Kauran kasvinsuojelu
ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:
Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
Peltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
Parempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen tuloksia - Päivän pituuden vaikutus perunan laatuominaisuuksiin
Parempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen tuloksia - Päivän pituuden vaikutus perunan laatuominaisuuksiin Luke: Anna-Liisa Välimaa TY: Anu Hopia, Mari Sandell, Minna Rotola-Pukkila, Saila Mattila Perunatutkimuksen
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Marjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
Perunan rikkatorjunta vaatii tarkkuutta. Perunaruton kanssa on tultava toimeen. Ruiskutustekniikalla tehoa kasvinsuojeluun
Perunan rikkatorjunta vaatii tarkkuutta Perunaruton kanssa on tultava toimeen Ruiskutustekniikalla tehoa kasvinsuojeluun 2 DuPont Agro Tietoa perunanviljelystä ja kasvinsuojelusta Peruna on vaativa viljelykasvi,
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle
Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasvipäivä Tuorla 15.1.2013 Hannu Känkänen Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste
Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017
KERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa saatiin kasvukaudella 2017 hyvät sadot kaikilta viljelyssä olleilta kasvilajeilta. Haltialan tilan runsasmultainen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!
Celest Formula M ja Zardex G Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS 2 x UUTUUS! Peittaus on vakuutus hyvälle sadolle Peittaus on hyvän sadon vakuutus. Taudinaiheuttajat haittaavat siemenen itämistä ja kasvin
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA 2005-2008 MTT Kasvinsuojelu Peppi Laine, Marja Jalli ja Päivi Koski MTT Kasvinsuojelu on tehnyt yhteistyössä Ylistaron ja Piikkiön
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
HZPC Kantaperunan lajikkeiden vertailu
Lajikeopas HZPC Kantaperunan lajikkeiden vertailu < Aikaiset Myöhäiset > Carrera Colomba Timo Annabelle Siikli Jessica Innovator Taurus Noblesse Challenger Opera Mozart Asterix Nicola Lajike Siementarve
Luomutärkkelysperunan tuotanto. Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009
2 Luomutärkkelysperunan tuotanto Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009 2 Sisältö 1. Materiaalit ja menetelmät.......... 4 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu......... 4 2.1 Kasvuolot............ 4 2.2
PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan
Kuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi
ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien