Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit"

Reino Sipilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit Lea Hiltunen

2 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina Venäjä Intia Yhdysvallat Ukraina Puola Saksa Venäjällä menetetään vuosittain 4 milj. tonnia perunasadosta tautien ja tuholaisten vuoksi Mitkä ovat tärkeimpiä tauteja Karjalan perunantuotannossa? 8. Valkovenäjä Alankomaat Ranska FAOSTAT

3 2007 Aurora- ja Ladoški Siemenperuna siemenperuna hankittiin Venäjältä Elite-laatuluokkaa Fambo- ja Saturna siemenperuna hankittiin Suomesta E2-luokkaa 2008 Siemenperunana käytettiin edellisen vuoden satoa Siemenperunassa oli seittirupea Y-virusta M-virusta Siemenen peittaus tehtiin Maximilla (fludioksiniili 100 g/l) 4 ml/l upotuspeittauksena

4 Petroskoin säätiedot C Lämpösumma Normaali

5 Petroskoin säätiedot mm Sadesumma Normaali

6 Perunan taudit Perunakasvustoa ja satoa vioittavat lukuisat taudit. Kenttäkokeen kasvustosta tehtiin havaintoja perunarutosta (Phytopthora infestans) tyvimädästä (Pectobacterium atrosepticum, P. carotovorum, Dickeya spp.) perunaseitistä (Rhizoctonia solani) virustaudeista (Y-, A-, M-, X-, kierrelehtisyysvirus) Kasvukausilla 2007 ja 2008 rutto-oireita havaittiin kasvustossa vain 2007 tyvimätäisiä oli vähän pahimpia vioituksia aiheuttivat R. solani ja virukset

7 Tuhoutunut lehtiala (%) Perunarutto (Phytopthora infestans) Lehtiruton tuhoama lehtiala Päivämäärä Aurora Ladoški Saturna Fambo

8 Perunaseitti (Rhizoctonia solani) Perunaseitti leviää maassa tai siemenmukulan pinnassa seittirupena. Seitti vioittaa sekä kasvustoa että satoa. Idut voivat vioittua jo ennen pintaan tuloa, minkä seurauksena kasvustosta tulee aukkoinen ja epätasainen ja varsiluku jää pieneksi. Kehittyvien varsien tyveen muodostuu ruskeita laikkuja ns. versolaikkua. Perunaseitti vioittaa maavarsien kärkiä, jolloin niiden pituuskasvu pysähtyy ja niihin ei muodostu mukuloita. Kuvat: Paavo Ahvenniemi ja MTT Ruukin kuva-arkisto

9 Perunaseitti Mukuloita tekevät maavarret jäävät lyhyiksi. Tällöin mukulat muodostavat tiiviin pesän lähelle vartta ja penkin pintaa ja tulevat epämuotoisiksi ja vihertyvät. Seittisyys laskee mukulalukua ja lisää isojen ja pienten mukuloiden osuutta keskikokoisten kustannuksella. Satotaso saattaa pudota jopa 30 % ja sadon tärkkelyspitoisuus 1-2 % -yksikköä. Kasvukauden lopulla uusien mukuloiden pinnalle muodostu seittirupea. Tuleentumisen/varsiston hävittämisen ja noston välisen ajan pitkittyminen lisää seittiruven määrää.

10 Perunaseitin kasvusto-oireet

11 Perunaseitin kasvusto-oireet Ankarasti Ankarasti Yksilö- Verso- versolaikkuisten Yksilö- Verso- versolaikkuisten luku luku versojen osuus (%) luku luku versojen osuus (%) Lajike Aurora 200 a 2.9 bc a 21 a Ladoški 181 b 2.1 c b 18 a Saturna 211 a 4.5 a a 4 b Fambo 208 a 3.4 b a 19 a Lannoitus Synteettinen b 20 Orgaaninen a 11 Lajikkeen alkuperä Suomi 210 a 4.0 a 36 b a 12 b Venäjä 191 b 2.5 b 50 a b 19 a Versolaikkua esiintyi kaikilla lajikkeilla kumpanakin vuonna. Oireet lievemmät 2008 kuin Erot venäläisen ja suomalaisen siemenperunan välillä pienemmät 2008 kuin 2007.

12 Perunan virustaudit Virukset ovat pieniä lisääntymiskykyisiä hiukkasia, jotka koostuvat perintöainesmolekyylistä (esim. RNA) ja valkuaisainekuoresta. Perunalla esiintyy kymmeniä eri viruksia, joista noin kymmentä voidaan pitää maailmanlaajuisesti merkittävänä. Useilla viruksilla on lisäksi rotuja, joiden haitallisuudessa voi olla eroja. Virusten luotettava määrittäminen vaatii vastaaineisiin (esim. ELISA-testi) tai viruksen perintöainekseen (esim. PCR-testi) perustuvan tunnistamisen.

13 Perunan virustaudit Oireet viroottisesta mukulasta kasvaneen kasvin oireet (ns. sekundäärioireet) voimakkaammat kuin kasvukaudella tartunnan saaneen kasvin oireet (ns. primäärioireet) vaihtelevat lajikkeen, viruksen ja virusrodun mukaan Virukset heikentävät perunan kasvua ja kehitystä ja alentavat satoa. Kuva: Jari Valkonen Virukset leviävät sukupolvesta toiseen siemenperunan mukana sairaista kasveista terveisiin - kirvojen siirtäminä (PVY, PVA, PVM, PVS, PLRV) - kosketuksesta (PVX) - maasienten (moptop) tai ankeroisten välityksellä (TRV) Kuva: srgc.org.uk Kuva: Jari Valkonen

14 Yleisimmät virustaudit Suomessa yleisimmät virukset ovat PVY, PVA sekä perunan moptop-virus näiden lisäksi Suomeen tulevista siemeneristä testataan perunan X-, M-, S- sekä kierrelehtisyysvirusta Kirvalevintäiset virustaudit Pysymättömät eli pistinvälitteiset perunan Y-, A-, M- ja S-virus säilyvät kirvassa muutamia tunteja Pysyvät perunan kierrelehtisyysvirus (PLRV) säilyy kirvassa koko sen eliniän 5 sekuntia 5 sekuntia Kuva: Jari Valkonen

15 PVY:n saastuttaman sadon osuus (%) Kirvalevintäiset virukset kertautuvat kasvustossa PVY-tartunnan lisääntyminen, kun edellisen vuoden saastunutta satoa käytetään siemenperunana Bintje Ora Ostara Pito Record Tuomas Veto 1.vuoden sato 2.vuoden sato 3.vuoden sato Kurppa 1983 Kuva: Jari Valkonen

16 Virustaudit kasvustossa 2007 Näytekoko PVY % PVA % PLRV % Lajike Aurora Ladoški Saturna Fambo Lajikkeen alkuperä Suomi Venäjä Näytekoko PVY % PVX % PVM % Lajike Aurora Ladoški Saturna Fambo Lajikkeen alkuperä Suomi Venäjä

17 Sadonkorjuu

18 Perunan taudit Sadosta havainnoitiin ja testattiin mukularutto (P. infestans) tyvi- ja märkämätä (P. atrosepticum, P. carotovorum, Dickeya spp.) perunaseitti (R. solani) perunarupi (Streptomyces spp.) kuivamätä (Phoma ja Fusarium spp.) virustaudit (Y-, A-, M-, X-, S-, Moptop-, kierrelehtisyysvirus) vaalea ja tumma rengasmätä (Clavibacter michiganensis alalaji sepedonicus, Ralstonia solanacearum)

19 Osuus sadosta (%) Sadon tautivioitukset a b b a a a bc b ab ab c b Terveet Seittirupiset >10 % Epämuotoiset Aurora Ladoški Saturna Fambo Aurora- ja Fambo lajikkeilla sato oli laadultaan parasta. Eniten ulkoisen laadun vioituksia aiheuttivat perunaseitti mukuloiden epämuotoisuus.

20 Osuus sadosta (%) Sadon tautivioitukset a b ab b Terveet Rupi > 10 % Seittirupi >10 % Aurora Ladoški Saturna Fambo Eniten ulkoisen laadun vioituksia aiheuttivat perunarupi ja perunaseitti. Lajikkeiden välillä ei ollut eroa. Aurora-lajikkeen sato oli laadultaan parasta.

21 Mukularutto (Phytopthora infestans) Ruttoisten osuus sadossa (%) Aurora 0 0 Ladoški Saturna Fambo Kuva: Kuva:

22 Perunarupi (Streptomyces sp.) Rupisten osuus sadossa (%) Aurora Ladoški Saturna Fambo Kasvukaudella 2008 olot olivat suotuisat perunaruven esiintymiselle.

23 Sadon viroottisuus 2007 Näytekoko PVY % PVA % PVM % PVX % PVS % PLRV PMTV Lajike kpl Aurora Ladoški a Saturna Fambo b 2.7 b Lajikkeen alkuperä Suomi Venäjä c d 1.7 d Analyysi a) 15, b) 37, c) 130 ja d) 152 mukulasta. Yleisimmät virukset olivat PVY ja PVM.

24 Sadon viroottisuus 2008 Lajike Näytekoko PVY % PVA % PVM % PVX % PVS % PLRV PMTV kpl Aurora Ladoški Saturna Fambo Lajikkeen alkuperä Suomi Venäjä Yleisimmät virukset olivat PVY ja PVM.

25 PVM % M-viruksen kertautuminen Aurora Ladoški Saturna Fambo Sato 2007/Siemen 2008 Lehti 2008 Sato 2008

26 Yhteenveto Kasvukausien 2007 ja 2008 aikana tehdyissä kenttäkokeissa sadon määrää ja laatua alensivat eniten perunaseitti ja virustaudit. Virusoireiden voimakkuus vaihteli viruksittain ja lajikkeittain. Venäläisessä siemenperunassa oli runsaasti perunan M- ja Y- virusta. Perunaseittitartunta oli peräisin sekä maasta että siemenperunasta. Perunarutto ei ollut ongelma, kun käytettiin kemiallista torjuntaa. Lannoitustapa ei vaikuttanut taudinkestoon.

27 Perunaseitin torjunta Siemenperunan mukana tulevaa seittitartuntaa on mahdollista torjua käyttämällä seittiruvetonta siementä peittaamalla siemen Etenkin siemenperunaksi tarkoitetun perunan seittirupisuutta tulisi välttää. Varsiston hävityksen/kasvuston tuleentumisen ja noston välinen aika tulisi olla korkeintaan kymmenen vuorokautta. Maasta tulevan seittitartunnan hallinnassa tärkeätä on viljelykierto.

28 Virustautien torjunta Yleisimmät virukset olivat PVY ja PVM. Nämä virukset leviävät sukupolvesta (kasvukaudesta) toiseen siemenperunan välityksellä ja kertautuvat kasvustossa. Perunalajikkeet voidaan puhdistaa M- ja Y-viruksesta sekä useimmista muista viruksista lämpökäsittelyn ja meristeemiviljelyn avulla. Viruksia ei voi torjua kemiallisilla torjunta-aineruiskutuksilla. Virustautien torjunnassa on tärkeää virusvapaan siemenperunan käyttö siemenen uusiminen mahdollisimman usein jos mahdollista, sellaisten lajikkeiden käyttö, joilla on virustautien kestävyyttä siemenperunan viljely erillään muusta perunasta

29 Kiitokset kaikille käytännön toteutuksiin osallistuneille Viljelijät Petroskoin yliopisto Evira Oulun yliopisto ProAgria SPK MTT Ruukki Andrey Sosunkevits Nikolai Sosunkevits Nina Kuznecova Lubov Moskulenko Evgeny Tihonov Niko Hänninen Esa Eerikäinen Lauri Juola Hilkka Ojanperä Yeshitila Degefu Anu Kankaala Anna Sipilä Tapio Uotila Elina Virtanen Tiina Väyrynen

30 Kiitos! Tämä materaali on tuotettu Euroopan unionin taloudellisella tuella. Materiaalin sisällöstä vastaa ainoastaan MTT Ruukki. Sisältö ei edusta Euroopan unionin virallista kantaa.

Samankaltaiset tiedostot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä