Perunalajikkeiden käyttölaadun arviointi
|
|
- Akseli Hukkanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perunalajikkeiden käyttölaadun arviointi Jepuan lajike-esittelykenttä 17 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Alapääntie 1, 1 YLISTARO Puhelin etunimi.sukunimi@petla.fi Web:
2 Taustaa Jepuan Peruna Oy toteutti yhteistyössä siemenperunan lajike-edustajien kanssa kesällä 17 Jepualla, Uudessakaarlepyyssä ruokaperunalajikkeiden näyttelykentän, jossa kasvoi noin 5 eri perunalajiketta, suurelta osin joko täysin uusia tai juuri viljelyyn tulleita lajikkeita. Näyttelykentällä kasvaneiden perunoiden sadosta tehtiin Perunantutkimuslaitoksella sato- ja käyttölaatumääritykset, joiden tulokset esitellään tässä raportissa. Petlalla tehtäviin määrityksiin saatiin rahoitusta MMM:stä. Raporttiin on liitetty myös näyttelykentällä tehdyt lajikkeiden kasvustohavainnot, jotka tuovat oleellista lisätietoa liittyen lajikkeiden ominaisuuksiin. Lajikekentän toteutus ja analyysimenetelmät Näyttelykentällä kutakin lajiketta kasvoi yksi -penkkinen ruutu. Kenttä istutettiin..17 ja nostettiin Näyttelykenttä lannoitettiin tavanomaisella perunalannoitteella (NPK,5 3) ja kasvukaudella toteutettiin normaali kemiallinen rutontorjunta ruiskutuksella. Näyttelykentällä järjestetyn lajike-esittelypäivän yhteydessä lajikkeista tehtiin Perunantutkimuslaitoksen toimesta myöhäisyyshavainto, eli arvioitiin kunkin lajikkeen tuleentumisaste sillä hetkellä. Lajikeruuduista nostettiin perunasato 1,5 m kokoiselta alalta ( m x,75 m) Perunantutkimuslaitoksella tehtäviä satoanalyysejä varten. Mukulasato lajiteltiin kokojakeisiin ja punnittiin. Punnitustuloksista laskettiin perunan hehtaarisato (t/ha) ja kokoluokkien osuudet painoprosentteina. Sadon tärkkelyspitoisuus määritettiin ominaispainomenetelmällä (vedenalaispaino), ja siitä laskettiin myös tärkkelyssadon määrä (kg/ha). Sadon ulkoisen laadun määrityksessä 5 kg mukulanäyte lajiteltiin terveisiin ja eri tavoin vioittuneisiin luokkiin. Mukulat, joissa oli useampia vioituksia, laskettiin kaikkien vioitusten mukaisiin luokkiin. Tulokset ilmoitetaan painoprosentteina sadosta. Sadon ulkoisen laadun ja satomäärityksen perusteella laskettiin myös ns. kauppakelpoinen sato. Siihen otettiin mukaan täysin terveiden mukuloiden lisäksi lievästi rupiset (ruven peitto alle 5 % mukulan pinnasta) ja seittirupiset mukulat. Sadon keittolaatu määritettiin Petlan ohjeen (Petla 7.3.7) mukaisesti perunan näytteestä, lukuun ottamatta raakatummumista joka määritettiin 1 mukulasta. Määritetyt ominaisuudet ja niiden luokitukset on esitetty raportin liitteessä. Mukulan eheys (hajoavuus), kuivuus ja raakatummuminen on arvioitu jokaisesta mukulasta erikseen, ja niiden kohdalla on ilmoitettu myös havaintojen vaihteluväli. Muut ominaisuudet arvioitiin yhtenä arvosanana näytettä kohti. Kasvukauden olosuhteet Kasvukauden olosuhteilla on suuri merkitys sekä perunasadon määrään että laatuun. Kasvukausi 17 oli poikkeuksellisen viileä, ja tehoisa lämpösumma jäi Pohjanmaalla selvästi jälkeen pitkän aikavälin keskiarvosta. Kevät oli myöhäinen ja kylmä. Routa suli hitaasti, ja maa pysyi pitkään märkänä. Terminen kasvukausi (vuorokauden keskilämpö >5 C) alkoi vasta toukokuun puolivälissä, noin 3 viikkoa normaalia myöhemmin. Koko kesä oli pitkän aikavälin keskiarvoa kylmempi. Vasta syyskuussa keskilämpötila ylsi tavanomaiselle tasolle. Silloinkin kyse oli lähinnä yölämpötilojen noususta, päivisin oli edelleen viileää.
3 Taulukko 1. Analysoidut perunalajikkeet ja niiden edustajat. Lajike Edustaja Lajike Edustaja Lajike Edustaja Lajike Edustaja 1-9- BT Cimega DAN Jessica KP Queen Anne BT Agila MP CMK5 SPK Julinka FP Rock SPK Alexia BT CMK75 SPK Jussi SPK Rosi KP AND 7-9 KP Colomba KP Lilly BT Salinero KP AND 9-1 KP Danique AGR Madeira FP Santera DAN Annabelle KP Excellency AGR Marabel FP SF Hit MP AR7-17 AGR Fakse DAN Melody SPK Solist MP Avanti KP Gala MP Michelle BT Soraya MP Baltic Rose MP Georgina FP Musica SPK Sunita KP Belana FP HZD -135 KP Noblesse KP Sunshine BT Beo MP HZD 7-3 KP Orchestra SPK Talentine KP Birthe BT Jazzy SPK Peela BT VDW KP Celandine KP Jelly FP Privileg MP Lajike-edustajien lyhenteet: BT = Bjälbo Trädgård, DAN = Danespo, FP = Finpom Oy, KP = HZPC Kantaperuna, MP = Myllymäen Peruna, SPK = Suomen siemenperunakeskus Tulokset 1. Perunalajikkeiden myöhäisyys Kasvukauden ollessa myöhässä kasvustot olivat elokuun lopulla vielä pääosin vihreitä. Ainoastaan aikaisista lajikkeista Avanti ja Colomba olivat lähes täysin tuleentuneet (kuvat ja 3). Suurimmalla osalla lajikkeista tuleentuminen oli vasta aivan alkuvaiheessa (tuleentumisaste 3) Tuleentumisasteikko 1. kasvusto täysin vihreä. kasvuston väri vaalentunut 3. ensimmäiset lehdet kellastuneet. kolmannes lehdistä kellastunut 5. puolet lehdistä kellastunut tai ruskettunut. /3 lehdistä kellastunut tai ruskettunut 7. useimmat lehdet kellastuneet tai ruskettuneet. lehdet kuolleet, varret kellastuneet 9. lehdet ja varret kuolleet Kuvat 1 ja. Kasvuston tuleentumisaste
4 . Sato ja tärkkelyspitoisuus Mukulasato vaihteli suuresti. Osittain tämä johtuu pienestä nostoalasta, jonka vuoksi yksittäisten kasvien merkitys kokonaissadolle muodostuu suureksi. Kasvukauden olosuhteet aiheuttivat kuitenkin yleisesti suuria satovaihteluita. Mukulasato oli keskimäärin 51, t/ha. Sadon vaihteluväli oli, 7,5 t/ha. Suurin kokonaissato oli uudella lajikkeella, joka esiintyi vielä pelkästään linjanumerolla Suuresta kokonaissadosta huolimatta sen kauppakelpoinen sato oli kuitenkin vain keskinkertainen 5 t/ha, sillä sadosta vain 59 % oli laadultaan kauppakelpoista. Verrokkina ollut Suomen yleisin ruokaperunalajike Melody tuotti 37 t/ha mukulasadon ja 9, t/ha kauppakelpoisen sadon. Myös tärkkelyspitoisuudessa vaihteluväli oli suuri, mikä onkin luonnollista, kun mukana oli keittolaadultaan kiinteitä ja jauhoisia lajikkeita. Korkein tärkkelyspitoisuus oli lajikkeella Beo (1,3 %). Keskimääräinen tärkkelyspitoisuus oli 13 % Kokonaissato t/ha Kauppakelpoisten 35-7 mm sato t/ha Tärkkelys-% Kokonaissato t/ha Kauppakelpoisten 35-7 mm sato t/ha Tärkkelys-% Kuvat 3 ja. Kokonaissato, ulkosen laadun ja kokoluokan perusteella kauppakelpoinen sato sekä tärkkelyspitoisuus lajikkeilla.
5 3. Sadon laatu Sadon ulkoinen laatu oli pääosin varsin hyvää. Joukossa oli jopa täysin vioittumaton perunaerä: Alexialajikkeessa terveiden mukuloiden osuus oli 1 prosenttia, joskin Alexia-lajikkeen mukulat olivat kaikki pieniä. Yleisimmät vioitukset olivat epämuotoisuus ja nostossa syntyneet kolhut. Muilta osin joukosta erottui muutamia lajikkeita: Linjanumerolla AND 9-1 oli mallossa paljon fysiologista punaista värjäytymää. Linjanumero CMK75:n sadossa oli erityisen paljon erilaisia todennäköisesti perunaseitin aiheuttamia vioituksia. Mukulasadosta keskimäärin 7 % eli t/ha oli sekä kooltaan että ulkoiselta laadultaan kauppakelpoista. Myös sadon keittolaatu oli pääosin hyvää Kuvat 5 ja. Keitetyn perunan kiinteys (9 = kiinteä, 1 = kokonaan hajonnut).
6 Satotulokset Tulostaulukot Satotulokset Lajike Ruokaperunakelpoinen Mukulasato Tärkkelys Kokojakaumat, paino % sato 35 7 mm t/ha SL % kg/ha < >7 % t/ha SL ,5 1, , 15 Agila 5, , ,1 15 Alexia 33, 9 13, ,1 1 AND 7-9,3 1 13, , 1 AND 9-1 3, 1 1,3 3 3,1 79 Annabelle 7,1 17 1, 71 33, 115 AR7-17 9, , , 1 Avanti,5 13 9, , 1 Baltic Rose 1, 15 11, , 177 Belana 5, 1 1,9 1 1, 1 Beo, 7 1, , 5 Birthe, , 1 7 1,1 9 Celandine 5,7 15 1, ,5 1 Cimega, 17 1, , 19 CMK5 57, , ,9 1 CMK75 5,9 1 9, , 9 Colomba 5, 15 1, ,9 15 Danique 5, 17 13, ,7 153 Excellency,9 1 13, ,1 17 Fakse 7, 17 11, , 1 Gala 55, 1 1, , 19 Georgina 5, , 51 7,5 1 HZD , 1 13, ,3 11 HZD 7-3 7, 1 17, , 135 Jazzy, 15 11, , 1 Jelly 5,9 1 13, , 17 Jessica 5, 17 11, ,1 17 Julinka 3, , ,9 13 Jussi 5, , , 117 Lilly, 1 11, , 193 Madeira,9 1 11, , 11 Marabel, , , 153 Melody 37, 1 1, , 1 Michelle 7, 19 13, ,5 15 Musica, , ,5 193 Noblesse, , ,1 151 Orchestra 5,1 1 11, , 175 Peela 57, 153 1, , 171 Privileg 9, 13 1, ,9 137 Queen Anne, 179 1, ,1 1 Rock, 15 15, , 1 Rosi 7, 1 13, ,7 1 Salinero 5,3 15 1, , 1 Santera 1, , ,9 9 SF Hit, , ,3 1 Solist 9, , , 17 Soraya 1,7 1 1, ,3 1 Sunita 5, , ,7 1 Sunshine 9, 133 9, ,5 15 Talentine 7, 17 11, ,3 9 VDW , 1 1, ,9 1 Keskiarvo 51, 1, ,
7 Sadon ulkoisen laadun tulokset, paino-% Sadon ulkoisen laadun tulokset Terveet Rupi 1-5% Seittirupi >1 % Ontot, keskeltä ruskeat Ruskolaikut Mallon väriviat Epämuotoiset Kasvuhalkeamat Nestejänn. halkeamat Lajike Agila Alexia 1 AND AND Annabelle AR Avanti Baltic Rose Belana Beo Birthe Celandine Cimega 3 CMK CMK Colomba Danique Excellency Fakse 91 1 Gala 5 Georgina HZD HZD Jazzy 95 Jelly Jessica Julinka 9 11 Jussi Lilly 9 1 Madeira Marabel 9 Melody 3 7 Michelle 9 3 Musica 9 5 Noblesse 9 1 Orchestra 9 1 Peela Privileg Queen Anne 9 Rock 9 1 Rosi Salinero Santera SF Hit 93 1 Solist Soraya Sunita Sunshine Talentine 9 VDW Keskiarvo * Muut viat = napakuoppakuolio, seittikolot, kuorirokko, kuiva- ja märkämätä Kolhut Mustelmat Vihertyneet Muut viat*
8 Keittolaatutulokset Keittolaatutulokset Lajike Ulkonäkö Värin Eheys Leikkautuvuusuukeus Väri tasai- Ma- Maku Tarttu- Kuivuus vaihtelu ja haju vuus vaih telu h Jälkitummuminen Raakatummuminen vaihtelu indeksi ½ h , ,9 5-3, 9-7 Agila 9, , , 9-9 Alexia 9 7, ,7 5-, 9-7 AND 7-9 5, , 7-, 9-7 AND 9-1, , , 9-9 Annabelle 9 9, ,7-9, 9-9 AR7-17, , 7-5 9, 9-9 Avanti 9, , -, 9-7 Baltic Rose 9, , 7-9, 9-7 Belana 9, , , 9-9 Beo 7, , , 9-9 Birthe 9, ,3-9 9, 9-9 Celandine 9 9, , 7-9, 9-9 Cimega 7, , , 9-9 CMK5 3, ,7-7 9, 9-9 CMK75, , - 5, Colomba 9, ,7-7, 9-7 Danique 7 7, , , 9-7 Excellency 5 5, ,1-7, 9-7 Fakse 9, ,9 5-3, 9-7 Gala 9, , , 9-9 Georgina 7, ,3-5, 9-7 HZD , ,5-7, 9-7 HZD 7-3 5, , , 9-9 Jazzy 9, , 7-9, 9-7 Jelly 7, , , 9-9 Jessica, , 7-9, 9-9 Julinka 9, , 7-5 9, 9-9 Jussi 7, ,9 7-5, Lilly 9 9, , - 9 9, 9-9 Madeira 9, 9-5, - 9, 9-9 Marabel 7, , -3 9, 9-9 Melody, , - 9, 9-9 Michelle 9 5, , , 9-7 Musica, ,1 7-7, 9-7 Noblesse 9, , , 9-9 Orchestra 7 7, , -3, 9-7 Peela, , , 9-9 Privileg 7, , , 9-9 Queen Anne 7, , , 9-9 Rock 3 3, , , 9-9 Rosi, , 7-9, 9-9 Salinero, ,3-5, 9-7 Santera 9, , 3-3, 9-7 SF Hit 3, ,5 9-7, 9-7 Solist 9, , -5, 9-7 Soraya, , , 9-9 Sunita 9, , -5, 9-7 Sunshine 9 9, ,5 -, 9-7 Talentine 9 9, , - 9 7, 9-5 VDW , ,9 -, 9-7 Keskiarvo 7, 7 5,1,7
9 Liite Keittolaatuluokitus Pisteet Ulkonäkö keitettynä Eheys Leikkautuvuus Väri Värin tasaisuus 9 erinomainen täysin kiinteä, ehjä pehmeä tumman keltainen erittäin tasainen 7 hyvä melkein ehjä melko pehmeä keltainen tasainen 5 tyydyttävä lievästi rikki (~1%) normaali vaalean keltainen ei erityisen tasainen 3 välttävä melko hajonnut melko kova valkoinen melko epätasainen 1 huono kokonaan hajonnut kova, raa an tuntuinen harmaan kirjava Pisteet Makeus Maku ja haju (virheet) 9 imeltynyt, kelvoton hyvä, kypsän perunan maku erittäin epätasainen Tarttuvuus Kuivuus/vetisyys Jälkitummuminen erittäin tarttuva kuiva ei lainkaan tummunut 7 häiritsevän makea neutraali, kypsän perunan maku tarttuva melko kuiva jonkin verran tummunut, tummia kulmia 5 makea ei aivan virheetön, kypsän perunan maku hiukan tarttuva ei erityisen kuiva eikä vetinen melko tummunut päältä, malto melko tummumaton 3 hieman makea hiukan väkevä, tunkkainen, karvas tai hapan ei lainkaan tarttuva hiukan vetinen yli ⅔ tummunut pinnasta, myös mallossa havaittavaa tummumista 1 ei lainkaan makea väkevä, tunkkainen, karvas tai hapan irtonainen, jauhoinen erittäin vetinen kokonaan tummunut, myös malto selvästi tummunut RAAKATUMMUMISEN ARVOSTELU 1 kuorimatonta mukulaa halkaistaan ja asetetaan pöytätasolle halkaisupinta ylöspäin. Tummuminen arvioidaan ½ tunnin kuluttua asteikolla 1 9 (9 = ei lainkaan tummunut, 7 = hiukan tummunut, alle 1 % mukulasta, 5 = kohtalaisesti tummunut, yli ⅓ mukulasta, 3 = voimakkaasti tummunut, yli ⅔ mukulasta, 1 = täysin tummunut). Vertailuna käytetään arvostelun yhteydessä halkaistua mukulaa. Raakatummumisindeksi lasketaan painottamalla voimakkaammin tummuneiden mukuloiden osuutta. Indeksin hyväksyttävä raakatummumisarvo on alle.
LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA
LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA Pellonpiennarpäivä 13.7.2017 Ulvila Anne Rahkonen Luonnonvarakeskus Menestyvän tärkkelyslajikkeen tuntomerkit Riittävä tärkkelyspitoisuus Satoisuus, viljelyvarmuus Siementuotannon
LisätiedotVinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy
Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,
LisätiedotVÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA
VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA Anna Sipilä Väkevöidyn solunesteen käyttöä tärkkelysperunan lannoitteena tutkittiin kahdella koepaikalla, ssä ja ssa. Solunestettä käytettiin kokeissa
LisätiedotPerunaseitti ja sen torjunta
Perunaseitti ja sen torjunta Jepua 1983 Hahkiala 1998 Kullan seittiongelma Halkeilleet mukulat perunan lajikekokeissa K-koetila 1991-2001 % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Bintje Kulta Kokeen k.a. 0 1991 1992
LisätiedotVäkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena
Kokeet 21 Ylistaro ja 215 Köyliö Väkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena Tutkimusraportti 216 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Alapääntie 14, 614 YLISTARO Puhelin +358 44 75 35 E-mail: etunimi.sukunimi@petla.fi
LisätiedotLuomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila
Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmana oli tuotannolle ja suurkeittiökäyttöön hyvin soveltuvien luomuperunalajikkeiden
LisätiedotSertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe
13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä
LisätiedotTärkkelysperuna proteiinintuottajana -
Tärkkelysperuna proteiinintuottajana - TUOVA- ja PPP-hankkeiden satoa Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvi? Perunan proteiinisato: 2 % x 40 t/ha
LisätiedotKeittolaatu. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi
Keittolaatu Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Mallon rakenne Lisätietoa: Keittokokeen suorittaminen www.saunalahti.fi/ahven/peruna/keittokoe.htm Värikoodijärjestelmä www.saunalahti.fi/ahven/peruna/varikoodit.htm
LisätiedotMYLLYMÄEN PERUNAN ASIAKASLEHTI 1/2018. PAYR -kuulumiset s. 6 LAJIKEKENTTIEN TULOKSIA s KONEKATSAUS. Agritechnica. s
MYLLYMÄEN PERUNAN ASIAKASLEHTI / KONEKATSAUS Agritechnica -messuilta s. - PAYR -kuulumiset s. LAJIKEKENTTIEN TULOKSIA s. - UUTTA KASVUA PERUNASTA Tasapainoiset perunamarkkinat Lehden TILAUS tai PERUUTUS
LisätiedotKasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla
Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen
LisätiedotLuomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Luomuperunan lajikekoe; tuloskooste 2012
213 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Luomuperunan lajikekoe; tuloskooste 212 Kuva: Hanna Avikainen Eeva Leppänen, ProAgria Pohjois-Savo Anne Rahkonen, PETLA Hanna Avikainen, HY Ruralia-instituutti
LisätiedotPerunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi
Perunaseitti Pirkanmaan maaseutukeskus 5.3.2004 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 10 vrk 20 vrk 20 vrk 30 vrk 30 vrk 40 vrk 40 40 40 40 60 60 vrk 60 vrk Siementartunta/maatartunta - peittaus
LisätiedotPerunaseitti. Saarioisten viljelijäpäivä Paavo Ahvenniemi
Perunaseitti Saarioisten viljelijäpäivä 26.3.04 Paavo Ahvenniemi Seitin taudinkulku 20 vrk 30 vrk 40 vrk 40 60 vrk 60 vrk Seittikokeet 1998-1999 K-koetila Lajike=Kulta Siemen/ Varsiluku Versol.
LisätiedotRuokaperunan laadunmääritys
Ruokaperunan laadunmääritys Uuden ruokaperuna asetuksen (690/06) mukaan Tärkeimmät muutokset vanhaan asetukseen verrattuna: Laatuluokkia on jatkossa kaksi (I luokka/ii luokka), aiemman kolmen sijasta.
LisätiedotTietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
LisätiedotKOERAPORTTI FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE YLISTARO 2009. Arjo Kangas ja Teuvo Isotalo
KOERAPORTTI FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE YLISTARO 29 Arjo Kangas ja Teuvo Isotalo MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.12.29 FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE 29 Kokeen toteuttajat: Asiakas:
LisätiedotETELÄ-SAVON KOEASEMAN tiedote N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS ETELÄ-SAVON KOEASEMAN tiedote N:o 2 Erkki Huokuna ja Seppo Häkkinen: Perunan lajikekokeet Etelä-Savon koeasemalla v. 1967-74 MIKKELI 1975 Erkki Huokuna ja Seppo Häkkinen: - Perunan
LisätiedotLuomutärkkelysperunan tuotanto. Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009
2 Luomutärkkelysperunan tuotanto Perunantutkimuslaitos Katja Anttila 2009 2 Sisältö 1. Materiaalit ja menetelmät.......... 4 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu......... 4 2.1 Kasvuolot............ 4 2.2
LisätiedotPerunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät
Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Taustaa esitykselle Reglone (dikvatti) poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä 4.2.2020. Markkinoille
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotParempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen tuloksia - Päivän pituuden vaikutus perunan laatuominaisuuksiin
Parempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen tuloksia - Päivän pituuden vaikutus perunan laatuominaisuuksiin Luke: Anna-Liisa Välimaa TY: Anu Hopia, Mari Sandell, Minna Rotola-Pukkila, Saila Mattila Perunatutkimuksen
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotPerunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
LisätiedotLuomuperunan laatu hallintaan kasvua kulutukseen (SLUPElaatu)
Luomuperunan laatu hallintaan kasvua kulutukseen (SLUPElaatu) LOPPURAPORTTI Jaakko Nuutila, Anu Kankaala, Elina Virtanen ja Virpi Vorne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kuva: EkoCentria/
LisätiedotLeo Mustonen. Varhais- ja syysperunan laatu
Leo Mustonen Varhais- ja syysperunan laatu Leo Mustonen Varhais- ja syysperunan laatu Quality of early and second early potato cultivars Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-543-X ISSN 1238-9935 Copyright
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotTiina Rönkä Päivi Nykänen-Kurki Seppo Häkkinen. Perunalajike Etelä-Savoon
Tiina Rönkä Päivi Nykänen-Kurki Seppo Häkkinen Perunalajike Etelä-Savoon Varhais- ja ruokaperunan lajikekokeiden tuloksia vuosilta 1983 1994 Tiina Rönkä, Päivi Nykänen-Kurki ja Seppo Häkkinen Perunalajike
LisätiedotPerunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet
Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunaseitti Lisätietoa perunaseittisivustolta: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti Taudinoireet: www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti/taudinoireet.htm
LisätiedotFiltsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003
Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi
LisätiedotPerunalajikkeiden lehtipoltteen sietokyky
Marjo Valtonen Perunalajikkeiden lehtipoltteen sietokyky Opinnäytetyö Kevät 2017 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotLuomuperunan laatu hallintaan - kasvua
Luomuperunan laatu hallintaan - kasvua kulutukseen (SLUPElaatu) Jaakko Nuutila, Anu Kankaala, Elina Virtanen ja Virpi Vorne, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Luomuinstituutti LOPPURAPORTTI
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
Lisätiedotropt. Maatalouden Perunalaiikkeiden typpilannoitus Leo Mustonen, Arjo Kangas ja Seppo Häkkinen Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A'
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A' Leo Mustonen, Arjo Kangas ja Seppo Häkkinen Perunalaiikkeiden typpilannoitus ropt. Maatalouden -%11 tutkimuskeskus Leo Mustonen, Arjo Kangas ja Seppo
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotJohanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012
Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012 Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2
LisätiedotPerunan tummuminen. Pohjoisen Kantaperuna Paavo Ahvenniemi
Perunan tummuminen Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunan tummuminen Lisätietoa: Lehtiartikkelini keittotummumisesta www.saunalahti.fi/ahven/peruna/learti55.htm Tietoa tummumisesta Kotipuutarhurin
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotHZPC Kantaperunan lajikkeiden vertailu
Lajikeopas HZPC Kantaperunan lajikkeiden vertailu < Aikaiset Myöhäiset > Carrera Colomba Timo Annabelle Siikli Jessica Innovator Taurus Noblesse Challenger Opera Mozart Asterix Nicola Lajike Siementarve
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotEvira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle
Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle Hanna Kortemaa Osastonjohtaja Kasvintuotannon osasto Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna 13.2.2019 Ruokavirasto aloitti
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotAkselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotToimintaohjeet siemenperunan varastoon toimittamisesta
Suomen Siemenperunakeskus Oy Puhelin (08) 561 5800 Keskikyläntie 11 Faksi (08) 5641757 91800 Tyrnävä www.spk.fi Toimintaohjeet siemenperunan varastoon toimittamisesta Sadonkorjuukausi 2013 Yleistä Siemenperunasadon
LisätiedotPorkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotLuomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotVAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533
VAK OLA ta, Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 533 JOHN DEERE-LANZ-PERUNANNOSTOKONE
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotMYLLYMÄEN PERUNAN ASIAKASLEHTI 2/2018. KONEuutuudet. Potato Europe Saksassa. Perunakirja ilmestyi. s. 4-5 s. 2. s. 12
MYLLYMÄEN PERUNAN ASIAKASLEHTI 2/218 Potato Europe Saksassa Perunakirja ilmestyi KONEuutuudet s. 4-5 s. 2 s. 12 2 UUTTA KASVUA PERUNASTA Lehden TILAUS tai PERUUTUS UUTTA KASVUA PERUNASTA -asiakaslehti
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000
LisätiedotPerunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Perunan kuoppataudit Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna 13.02. 2019 Kuoppataudit mitä ovat ja mitä niistä tiedetään? Kuoppataudiksi (engl. Pit rot) kutsutaan perunan mukuloissa näkyviä
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotHyvinvointia kasviksista Matti Perttu
Hyvinvointia kasviksista 12.2.2019 Matti Perttu APETIT OYJ SYÖTÄ TILAISUUDEN NIMI 12.2.2019 1 APETIT OYJ Esityksen tai tilaisuuden nimi (LISÄÄ > YLÄ/ALATUNNISTE) 12.2.2019 2 Hernelohkojen Apetit sopimusviljelmät
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotSataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
LisätiedotVadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotArvoisat perunantuottajat ja yhteistyökumppanit.
Ruokaperunalajikkeet 1/2018 Arvoisat perunantuottajat ja yhteistyökumppanit. Suomalaisilla ja SPK:lla on ollut syytä historiallisiin juhliin täyttäessään vuosia. Niinpä päätimme kääntää historian lehteä
LisätiedotPerunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014
Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat
LisätiedotLuomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009
Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen
LisätiedotEPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Sininen, Punainen
PUOLIHOITO Sininen, Punainen L Pörkenäs TEHTÄVÄ 2 MAKSIMIPISTEET Tervetuloa Haminan seuramatkalle! Matkapakettiin kuuluu asiakkaan valinnan mukaan lauantaina joko lounas tai päivällinen sekä aamiainen
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013
1 Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 Evijärven peruna Viking Grace13.11. 2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunarutto
LisätiedotViljelykierron, muokkausmenetelmän ja esikasvin vaikutus perunan (Solanum tuberosum L.) satoon ja laatuun
Viljelykierron, muokkausmenetelmän ja esikasvin vaikutus perunan (Solanum tuberosum L.) satoon ja laatuun Saara Nikkari Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvinviljelytiede
LisätiedotHerukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010
Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010 Juho Hautsalo Hannu Tiainen tammikuussa 2016 1 Suomen varmennetussa taimituotannossa noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön asetusta (MMM 9/2006)
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotTautien vaikutus laatuun
Tautien vaikutus laatuun Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunan taudit perunarutto virustaudit perunaseitti perunarupi tyvimätä/märkämätä harmaahilse kuivamädät (Phoma, Fusarium) rengasmätä
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotLämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan
Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
Lisätiedot,10!;;TOTI\T:
n. n. o ci ';.iiriijrfran un ir : )",T, A, 0, ATTOS TTF,DOTT,. 06 r c. TTTflrJ.y,0!;;TOTI\T: 978 Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinjalostuslaitos Jo 0448peruna Sisällysluettelo Siv. Taul. Piirr. ALKUPERÄ.
LisätiedotKeräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotHENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto
LisätiedotTietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista 2016-2017 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 4.4.2018 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 2016-17 viljellyistä Graminorin mansikkajalosteista
LisätiedotLuomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012
2013 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012 Kuva: Hanna Avikainen Hanna Avikainen, HY Ruralia-instituutti Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi, MTT Mikkeli
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotLajikeopas
Lajikeopas 2019 www.spk.fi Peruna positiivisen muutoksen tuulissa On erittäin miellyttävää huomata, että perunasta puhutaan taas pitkästä aikaa positiiviseen sävyyn valtakunnan mediassa. On ymmärretty
LisätiedotKUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Liikennemerkkien ja reunapaalujen tehtävänä on varoittaa, ohjata ja opastaa liikennettä sekä välittää informaatiota tienkäyttäjille. Kuntomäärityksen tarkoituksena on saada
LisätiedotValmiiksi pakattujen hedelmä- ja vihannestuotteiden punnitusselvitys 4/2018
Valmiiksi pakattujen hedelmä- ja vihannestuotteiden punnitusselvitys 4/2018 Valmiiksi pakattujen hedelmä- ja vihannestuotteiden punnitusselvitys Hedelmät ja vihannekset myydään kaupoissa pääsääntöisesti
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotHärkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
LisätiedotPERUNASEITIN ETIOLOGIA JA TEHOSTETTU TORJUNTA. Etiology and improved control of potato black scurf
Maa-ja metsätalousministeriö Maatalousosasto/ Tutkimus- ja neuvontayksikkö PL 30 00023 Valtioneuvosto LOPPURAPORTTI PERUNASEITIN ETIOLOGIA JA TEHOSTETTU TORJUNTA Etiology and improved control of potato
LisätiedotTuloksia porkkanan varastotautikartoituksista
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotSaneerauskasveilla uutta potkua viljelyyn...12 Jessica ja muut uutuudet tuloillaan...14 Perunaosaaminen kasvaa kohisten Tansaniassa...
P E R U N A N Y S T Ä V I E N L E H T I 1 / 2 0 1 6 Saneerauskasveilla uutta potkua viljelyyn...12 Jessica ja muut uutuudet tuloillaan...14 Perunaosaaminen kasvaa kohisten Tansaniassa...16 K u u m a P
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
Lisätiedot