TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI

Transkriptio

1

2

3 TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Sisällys 1. SIPOO STRATEGIA Ulkoisen toimintaympäristön muutokset TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Sipoon kunnan talous TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Väestö Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Investoinnit Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarviovalmistelu ja talousarvion tasapainottaminen Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Nettobudjetointi Talousarvion ja sen perusteluiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET Liite 1 Investoinnit vuosiksi Liite 2 Kohdentamattomat investoinnit vuosiksi RAHOITUSOSA LIITE Liite 1 Kustannuspaikkaluettelo

4

5 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA SIPOO STRATEGIA Kuntastrategia eli Sipoo strategia on päivitetty vuoden 2013 aikana ja valtuusto hyväksyi päivityksen Strategia perustuu visioon Sipoo Suomen halutuin. Sipoo on pääkaupunkiseudun keidas, jossa on mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen ja vapaa-aikaan sekä menestykselliseen yrittämiseen. Sipoossa asuu ja yrittää aktiivisia ja oma-aloitteisia ihmisiä, jotka pärjäävät hyvin yhdessä tekemällä. Kuntaorganisaatio toimii seuraavan arvoperustan mukaisesti: Palvelualttius Sipoo vaalii asiakaslähtöisyyttä kaikessa toiminnassaan. Sipoo on nopea ja joustava. Sipoo huolehtii sisäisen asiakkuuden toteutumisesta. Avoimuus Sipoo viestii ajantasaisesti kahdella kielellä. Sipoo toimii läpinäkyvästi. Sipoo on hyvä ja luotettava toimija ja yhteistyökumppani. Kekseliäisyys Sipoo uudistaa toimintaansa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Sipoo tunnetaan luovista ja rohkeista ratkaisuistaan. Strategiakauden kasvutavoitteet ja niihin liittyvät taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: Asukkaat Kasvu keskimäärin/vuosi 2013: n kasvu n. 2 3 % ( ) 2017: n kasvu n. 4 5 % ( ) 2020: n kasvu n. 5 % ( ) 2025: n Resurssien jakaminen perustuu kunnan kokonaisetuun, osastojen tarpeet eri aikoina erilaiset. Käyttötalouden rahoitus perustuu verotuloihin, valtionosuuksiin ja maksutuloihin, ei omaisuuden myyntiin. Investointien rahoitus on pitkällä aikavälillä kestävää. 1

6 Strategiset painopisteet ovat: - Maankäyttö, asuminen ja liikenne - Palvelutuotannon strategiaperustan mukaan: Asiakaslähtöiset palvelut ovat kasvun tekijöitä Sipoo osallistaa asiakkaat, palveluntuottajat ja henkilöstön yksilön oman vastuun muistaen. Sipoo tuottaa palvelut yhdessä muiden kuntien, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa yksilöllisesti. Sipoo luo me-henkeä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista eheyttä tavoitellen. Sipoo on herkkä tarpeiden muutoksille ja uusille toimintatavoille - vuorovaikutuksessa ennalta ehkäisten, uutta etsien. Sipoo on matkalla kohti ajasta, paikasta ja välineestä riippumatonta 24/7-palvelua. Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL): Sipoossa on monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja Sipoon luonto- ja maisema-arvoja hyödynnetään kuntalaisten hyvinvoinnin lähteenä. Sipoossa kaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Suunnitelmakauden alkupuolella rakentamisen painopiste on Nikkilässä ja Talmassa sekä suunnitelmakauden loppupuolella Etelä- Sipoossa (Söderkulla-Majvik). Sipoon taajama-alueet toteutetaan sosiaalisesti tasapainoisina, joukkoliikenteeseen ja Nikkilässä raideliikenteeseen tukeutuvina sekä rakenteeltaan tiiviinä. Sipoon kyliä kehitetään yhdessä kyläläisten kanssa kyläsuunnitelmien avulla. Sipoossa kunta edistää aktiivisesti vuokra-asuntotuotannon toteuttamista. Elinkeinoelämä: Sipoossa koko kuntaorganisaatio edesauttaa yritysten toimintaa, sijoittumista ja kehittymistä alueellaan nopealla ja joustavalla palvelulla. Sipoon kunnalla on ajan tasalla oleva elinkeino-ohjelma, joka ohjaa elinkeinoelämän kehitystä ja vastaa kunnan kasvutavoitteisiin. Maanhankinnalla ja kaavoituksella varmistetaan riittävä tonttivaranto työpaikkojen lisäämi-seksi. Tavoitteena on kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 mennessä, >

7 Valtuustokauden strategiset tavoitteet Strategian päivityksen yhteydessä valtuusto on hyväksynyt organisaatiolle seuraavat valtuustokauden strategiset tavoitteet: Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut Asiakaspalvelun kehittäminen koko organisaatiossa Asiakaspalautteen hallinta Osastorajat ylittävät kuntalaislähtöiset tuoteperheet Vaikutuksiltaan ja tuotoksiltaan mallinnettuja ja mitattavissa Kustannusrakenne selvillä. Jatkuva parantaminen Jokaisella työntekijällä on velvollisuus oman työn ja yhteisen toiminnan kehittämiseen. Astutaan pois mukavuusalueelta ja otetaan pieniä, nopeita kehitysaskeleita johdon määrittelemien toiminnan kehysten mukaisesti. Talouden kattilankansiperiaate Enintään inflaatiokorjattu nollakasvu kustannuksissa, käyttötalouden kustannuskehityksen nousu ei ylitä verotulojen kasvuprosenttia. Käyttötalouden asukaskohtaiset kustannukset eivät ylitä Uudenmaan keskiarvoa. Toimintamenot katetaan toiminnan tuloilla, veroilla ja valtionosuuksilla. Investointien tulorahoitus kaksinkertaistuu vuodesta Vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Nostokurkia Sipooseen Rakentaminen käyntiin Joustavuutta ratkaisujen löytämiseen nopeamman ja kustannustehokkaan rakentamisen mahdollistamiseksi Myytävien tonttien tarjontaa riittävästi. Osastokohtaiset strategiset tavoitteet ja niistä johdetut sitovat vuositavoitteet perustuvat edellä oleviin valtuustokauden tavoitteisiin. Valtuustokauden strategisten tavoitteiden ja osastojen tavoitteiden liittyminen toisiinsa ilmenee talousarvion liitteenä olevasta taulukosta. Valtuustokauden strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä esitettävien tunnuslukujen kehittymisellä. Osastokohtaiset tunnusluvut ja mittarit on valittu kustakin toimialueesta vastaavan valiokunnan päätöksellä. Koko kuntaa koskevat yhteiset tunnusluvut ja niiden kehitys esitetään talousarvion alkuosassa. Joiltakin osin koko kuntaa koskeviin tunnuslukuihin on liitetty myös vertailutietoja muiden kuntien ja Uudenmaan osalta. Tunnuslukujen ja mittareiden liittymää strategisiin tavoitteisiin sekä esittämistapaa kehitetään edelleen vuoden 2014 aikana. 3

8 VALTUUSTOKAUDEN STRATEGISET TAVOITTEET Tiivistelmä osastokohtaisista strategisista tavoitteista. Osa tavoitteista on mahdollista sijoittaa useamman ylätavoitteen alle. ASIAKASLÄHTÖISET, HYVINVOINTIA JATKUVA PARANTAMINEN TALOUDEN KATTILANKANSI- NOSTOKURKIA SIPOOSEEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄT PERIAATE KUNTAPALVELUT Sosiaali- ja terveystoimi Kaikki osastot/kj Kaikki osastot/kj Tekniikka- ja ympäristötoimi Ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja Keskijohdon tukeminen Sopeutusohjelman laatiminen 10 vuoden investointiohjelman puuttuminen vallitsevassa toimintaympä- Tulokset näkyvissä vuoden täydentäminen priorisoiduksi ja ristössä 2015 talousarviossa perustelluksi investointiohjelmaksi Moniammatillinen yhteistyö ja kumppanuus Sosiaali- ja terveystoimi Talousarviokuri Kehitys- ja kaavoituskeskus Vaikuttavimmat sosiaali- ja Kaavoitusohjelman toteuttaminen Eheät palvelukokonaisuudet ja terveyspalvelut Tekniikka- ja ympäristötoimi suunnitellusti vaikuttavat toimintamallit Osaston sisäisen laskennan Sivistystoimi kustannusseurannan uudis- Tonttien markkinoinnin Sivistystoimi Kekseliäät ja tarkoituksen- taminen toimintopohjaiseksi tehostaminen Kuntalainen on aktiivisesti mukana mukaiset toimintatavat vaikuttamassa palveluita palvelutuotannossa Talous- ja hallintokeskus suunniteltaessa ja toteutettaessa. Budjetoinnin, seurannan ja Hyvinvointia ja terveyttä ennusteiden jatkuva kehittä- Asikaspalautetta kerätään sekä edistävien palvelujen minen sekä luotettavien analysoidaan ja hyödynnetään ja yhteistyön kehittäminen tietojen tuottaminen kehittämistyössä jatkuvasti. eri toimialojen, kolmannen johdolle ja päättäjille sektorin sekä muiden riittävän ajoissa Koko kylä kasvattaa. toimijoiden kanssa ICT-peruspalveluiden kustan- Tekniikka- ja ympäristötoimi Ajantasaisten tietoyhteis- nustehokkuuden parantami- Kohti suunnitelmallista ja ennakoivaa kuntataitojen edistäminen nen sekä tietohallinnon toimintaa. Tavoitteena palvelutason palveluissa tehostaminen nostaminen ja yksikkökustannusten reaalinen pienentäminen Kehitys- ja kaavoituskeskus Toiminnan tehokkuus Talous- ja hallintokeskus Asiakaspalvelun kehittäminen Täydennyskoulutuksella koko organisaatiossa henkilöstölle taataan mahdollisuus ammattitaidon Yhteisen asiakaspalvelun (Infon) ylläpitoon ja kehittämiseen. toiminnan tehostaminen ja syventäminen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioiden Työnantajakuvan vahvistaminen ja pätevän henkilöstön saatavuuden varmistaminen Henkilöstöhallinnollisten käytäntöjen yhtenäistäminen Kehitys- ja kaavoituskeskus Verkko-osallistumisen kehittäminen osana kaavoitusprosessia Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä vuorovaikuttamisen kehittäminen. 4

9 1.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lähitulevaisuuden merkittävimmät kuntien toimintaan vaikuttavat tekijät ovat vireillä oleva kuntarakenneuudistus sekä julkisen talouden kestävyysvajeen hallinta, joka tulee väistämättä vaikuttamaan niin kuntien rahoituspohjaan kuin myös jollakin aikavälillä kuntien tehtäviin. Kuntarakenneuudistus on kokonaisuudistus, joka koostuu rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä kuntien tehtävien arvioinnista. Hallitusohjelman mukainen tavoite on, että kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen sovitetaan yhteen. Hallitus tulee arvioimaan kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta Kuntarakenneselvitysten rinnalla on käynnistymässä metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu. Metropolihallinnon sisältö ja laajuus ovat liitoksissa metropolialueella käynnissä olevien kuntarakenneselvitysten lopputuloksiin. Sipoon kunnan osalta kuntarakenneuudistus tarkoittaa tulevalla tilikaudella 2014 useampaan samanaikaiseen selvitykseen osallistumista. Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueita koskevat selvitykset ovat jo käynnistyneet ja odotettavissa on, että myös pääkaupunkiseudulla käynnistyy selvitys, johon Sipoo tullee osallistumaan tulevan tilikauden aikana. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakennemuutosta. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uusi valtionosuuslainsäädäntö tulisi voimaan vuonna Nyt käsiteltävän talousarvion valmisteluvaiheessa uudistuksen lopputulos Sipoon kunnan kannalta ei ole tiedossa. Valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntatalouteen. On selvää, että valtionosuuksien kokonaismäärää ei lisätä, ainoastaan nykyiset jakoperusteet muuttuvat. Valtiontalouden leikkaukset ja kestävyysvajeen hallinta tulevat myös vaikuttamaan jatkossa valtionosuuksia vähentävästi. 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Viimeisimpien suhdanne-ennusteiden mukaan euroalueen talous- ja rahoituskriisin pahin vaihe on ohitse ja kokonaistuotanto rahaliiton alueella alkaisi kasvaa vuoden 2014 aikana. Edelleen on kuitenkin merkille pantavaa, että talous- ja rahoituskriisi ei ole kokonaisuudessaan väistynyt. Kasvu pysyy edelleen hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin sopeutusten sekä heikkona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Suomen Pankki on parantanut arviotaan Suomen kokonaistuotannon kehittymisestä. Aiemmin kuluvana vuonna Suomen Pankki ennakoi vuoden 2013 talouskasvuksi 0,7 % ja vuodelle 2014 vastaavasti 1,4 %. Nyt ennustetaan vuoden 2014 talouskasvuksi 1,4 % ja vuoden ,8 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 % ja talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna valtiovarainministeriö ennakoi kokonaistuotannon lisääntyvän 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen Pankin tavoin vuoden 2015 kasvuksi noin 2 %. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. 5

10 Työttömyysaste nousee ennusteen mukaan tänä vuonna 8,3 %:iin ja laskee alle 8 %:n vasta ennusteen lopulla. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde (julkinen velka/bruttokansantuote) ylittää 60 %:n rajan jo vuonna 2014 ja velka uhkaa kasvaa edelleen. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Lähteet: Suomen Pankki, tiedote Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus, syksy KUNTATALOUS Vuonna 2012 kuntatalouden alijäämä oli 1,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ja rahoitusasema heikkeni edellisvuodesta noin miljardilla eurolla. Kuntien rahoitusasema on huonontunut nopeasti, sillä vielä vuonna 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Vuonna 2012 kuntien kokonaismenojen kasvu hidastui 5 %:iin, mutta verotulojen ja valtionosuuksien kasvu hidastui vielä enemmän ja jäi 3,5 %:iin. Vuodelle 2014 kuntasektorin kustannustason nousuksi ennakoidaan noin 2 %. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. Verokertymää kasvattaa kertaluontoisesti verovuoden 2012 jakoosuuksien oikaisu. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, vaikkakin korotuspaineet ovat tuntuvat. Yhteisöveron mittavat perustemuutokset vuonna 2014 eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat kunnissa yhteensä 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, minkä arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 100 milj. eurolla. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan keskimäärin vajaat 3 % vuodessa. Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä vuonna Alijäämän arvioidaan olevan vajaa prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntien bruttovelka on tasoltaan yli kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Vastaavasti velan suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertaistunut samalla ajanjaksolla. Jos tulojen ja menojen kehitys on ennustetun mukainen, kuntatalous velkaantuisi kiihtyvällä vauhdilla, ja velan määrä lähes kaksinkertaistuisi vuoteen 2017 mennessä. Korkotason ennakoidaan kääntyvän nousuun, mikä yhdessä velan määrän kasvun kanssa kiristää kuntataloutta ja kaventaa erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien liikkumavaraa entisestään. Uhkana on että kunnat joutuvat korottamaan tuntuvasti veroprosenttejaan lähivuosina, jos mitään korjaavia ja sopeuttavia toimenpiteitä ei tehdä. Jos ennusteessa syntyvä alijäämä katettaisiin kokonaisuudessaan veronkorotuksilla, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousisi noin 2,5 prosenttiyksiköllä. Lähde: Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus, syksy

11 2.3 SIPOON KUNNAN TALOUS Sipoon kunnan talous on viime vuosina heikentynyt. Vuoden 2012 tulos olisi ilman suuria satunnaisia eriä ollut ainoastaan noin 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Lopullinen tulos tuloksen käsittelyerien jälkeen paransi jonkin verran vapaan oman pääoman osuutta taseessa. Viimeisimmän ennusteen mukaan kuluvan vuoden yhteisöverokertymä tulee toteutumaan huomattavasti vuoden 2013 talousarviossa ennakoitua heikompana. Kokonaisuutena verotulojen ennustetaan kuitenkin kunnallisverokertymän positiivisen kehityksen myötä toteutuvan pääosin talousarvion mukaisesti. Käyttötalouden menokehitys tulee ylittämään vuodelle 2013 budjetoidut menot noin 0,4 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveysosaston ennustetaan ylittävän alkuperäisen talousarvionsa samalla summalla. Muiden valiokuntien ennustetaan pysyvän alkuperäisessä talousarviossa. Niin käyttötalouden toteumaan kuin tuloennusteisiinkin sisältyy kuitenkin edelleen huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka saattavat muuttaa tilannetta vielä loppuvuodesta. Yksi epävarmuutta aiheuttava tekijä on tontinmyyntitulojen kehitys. Tässä vaiheessa on ennustettavissa, että tontinmyyntitulot eivät yllä talousarviossa asetettuun tavoitteeseen, vaan jäävät noin 2 milj. euroa ennakoitua pienemmiksi. Vuoden 2013 talousarviossa lähtökohtana oli, että vuoden 2013 tulos muodostuisi 0,07 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Käyttötaloudessa tapahtuvan ylityksen ja ennakoitua pienemmiksi jäävien tontinmyyntitulojen lisäksi myös poistojen osuus on kasvamassa ennakoitua suuremmaksi. Lisäksi vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä tulee tehtäväksi noin 1 milj. euron alaskirjaus entisen Nikkilän sairaalan alueella sijaitsevan hallintorakennuksen tasearvoon. Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksena vuoden 2013 tulos muodostunee noin 3,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2014 talousarvion lähtökohdat ovat haastavat, ja vuosikate ei tule kattamaan kokonaisuudessaan poistoja. Käytännössä olemme tilanteessa, jossa menokehitystä on voimakkaasti hillittävä ja samanaikaisesti on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota tulokertymän kehitykseen. Jotta kunnan talous olisi pitkällä aikavälillä tasapainossa, on erityistä huomiota kiinnitettävä myös lainakannan kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että investointien ajoituksen merkitys korostuu. Samanaikaisesti entisestään korostuu käyttötalouden kustannustehokkuuden merkitys, jotta investointien rahoitusta voidaan vahvistaa vuosikatteen avulla. 3. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VÄESTÖ Kuntastrategian mukaisen väestönkasvun tavoitteena on, että asukasluku kasvaisi keskimäärin 5 % vuodessa. Viime vuosina kehitys on ollut seuraavanlainen: ,1 % ,1 % ,2 % ,5 % ,2 % Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli Vuoden 2013 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kunnan asukasluku on lisääntynyt 142 henkilöllä. Vuoden 2012 vastaavana aikana asukasluku kasvoi 248 henkilöllä. Mikäli väestönkehitys jatkuu samankaltaisena kuin kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, tämä merkitsee, että koko vuoden 2013 väestönkasvu on todennäköisesti noin 1,1 %, ts. lisäys on noin 230 henkilöä. Vuonna 2014 lisäyksen arvioidaan olevan noin 1,5 %. Tämä merkitsisi, että talousarviovuoden 2014 lopussa väkiluku olisi noin asukasta. 7

12 Nettomuutto iän mukaan TULOPERUSTEET Sipoon verotulojen kasvu on ollut suotuisaa. Kunnallisverotuksen tulopohjana olevat verotettavat tulot ovat kehittyneet noin 2,5 3 % nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Viime vuosina verotulot ovat kuitenkin vaihdelleet aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän. Taustalla on yleisen taloustilanteen epävarmuus, mikä väistämättä heijastuu verotuloihin. Työttömyysaste kunnassa on noin 5 % eli työttömiä on noin 500, lisäystä vuoden aikana noin 100. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 19,25 %:n tuloveroprosenttia. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2013 kertyvän 73,5 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 toteuma. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2014 kertyvän 76,5 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymän arvioidaan vuonna 2014 pysyvän vuoden 2013 ennustetulla tasolla. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 3,3 miljoonaa euroa. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 1,00 %:n suuruista yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,50 %, muiden asuinrakennusten osalta 1,10 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta 3,00 %. Kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan 7,4 miljoonaa euroa, lisäystä vuoden 2013 toteumaennusteesta noin 0,9 miljoonaa euroa. Valtionosuusarvio on laadittu loppukesällä 2013 saatujen valtionhallinnon ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksitarkistus. Verovuoden 2012 tietoihin perustuvan verotulontasauksen arvioidaan olevan Sipoon osalta 6 miljoonaa euroa, eli samaa tasoa kuin vuonna Tämän perusteella laskennallisina valtionosuuksina arvioidaan vuonna 2014 saatavan 15,7 miljoonaa euroa, eli 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Taloussuunnitelmakaudella valtionosuuksien määrä riippuu myös väestönkasvusta, valtion toimenpiteistä ja mahdollisista indeksitarkistuksista. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan noin 15,7 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 että vuonna Valtionosuuksien kehityksen ennustaminen on kuitenkin erittäin haastavaa, sillä tarkoituksena on, että vuoden 2015 alussa tulee voimaan valtionosuusuudistus, jonka lopputulemasta ei ole vielä tietoa. Sipoon kunnan verorahoituksen, eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän, arvioidaan lisääntyvän vuonna ,2 % ja vuonna ,7 %. Kaikkien kuntien vastaavat luvut ovat +4,6 % vuonna 2013 ja +1,7 % vuonna

13 3.3 MENOPERUSTEET Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on noudatettu mm. seuraavia periaatteita: Lakisääteiset peruspalvelut tulee järjestää kunnan omasta tai muiden toimesta. Käyttötalouden menokehitystä tulee pyrkiä voimakkaasti hillitsemään. Tähän liittyen vuosien 2015 ja 2016 laskelmat perustuvat oletukseen, että kunnanhallituksen sitovana tavoitteena olevan sopeutusohjelman laadinta ja toimeenpano onnistuvat. Edellä olevaan liittyen kunnan kokonaishenkilöstömäärä tulee pyrkiä pitämään enintään vuoden 2013 tasolla. Kunnan omia tiloja tulee käyttää tehokkaammin ja tarpeettomiksi käyvistä tiloista luovutaan Tulevia investointitarpeita ja niiden toteuttamista harkitaan tarkkaan. Investointiohjelma sopeutetaan tavoitteeseen, jonka mukaan kunnan lainakannan kasvu tulee pitää maltillisena ja investointien tulorahoituksen osuutta tulee kasvattaa. Maksuja tarkistetaan kaikin lainsäädännön mahdollistamin tavoin. Vuoden 2014 talousarvion suurimpia menolisäyksiä on ostopalvelujen lisäys noin 1,3 miljoonalla eurolla. Ostopalvelujen kasvu liittyy pääosin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä HSLkuntayhtymän maksuosuuksiin. Henkilöstökulut kasvavat 0,2 miljoonalla eurolla. Lähtökohtana on, että henkilöstökulut kasvavat vain yleisten sopimuskorotusten verran ja että henkilöstön määrä ei talousarviovuoden aikana kasva. Vuoden 2014 toimintakulut (sisäiset ja ulkoiset) ovat 137,8 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 3,1 %:n lisäystä vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2013 toteumaennusteeseen verrattuna lisäys on 2,7 % ja vuoden 2012 tilinpäätökseen 6,9 %. Suunnittelukaudella käyttötalouden suurimmat paineet tulevat kohdistumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen menoihin. Samanaikaisesti on resursseja voitava jakaa myös elinkeinoelämän, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Kuten edellä on todettu, vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelma rakentuu oletukselle, että vuoden 2014 aikana tehtävän sopeutusohjelman tuloksena menokehitys taittuu vuoden 2014 tasolle. Tämä edellyttää voimakkaita menojen sopeutustoimia, mutta myös tulokertymän kasvattamista. Tämä puolestaan edellyttää kunnan kasvutavoitteissa onnistumista. Toimintakulut eur/as HENKILÖSTÖ Kunnan strategian mukaan palvelutuotannon tehokkuus ja monipuolisuus varmistetaan kehittämällä henkilöstön osaamista ja turvaamalla ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 44,6 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää vuonna 2014 arviolta noin 15 henkeä. Eläköitymisten seurauksena myös henkilöstön keski-iän oletetaan tulevina vuosina laskevan. 9

14 Vuonna 2012 kunnan henkilöstömäärä kasvoi 10 henkilöllä. Vuoden 2013 talousarvioon ei sisältynyt määrärahaa yhtään uutta virkaa tai tointa varten. Valiokunnille annetuissa talousarviokehyksissä edellytetään, että kunnan kokonaishenkilöstömäärä ei vuonna 2014 kasva. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on noussut vuoden henkilöstä 939 henkilöön vuonna Vakinaisen henkilöstövahvuuden arvioidaan vuoden 2013 lopussa olevan 935. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2013 noin 1,4 % ja vuonna 2014 noin 2,4 %. Sipoon kunnan vuoden 2014 talousarviossa on varauduttu 0,8 %:n yleiseen palkankorotukseen. Henkilöstömäärä/1000 asukasta 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 50,0 62,0 77,0 78,0 66,0 61,0 69,0 57,0 58, Henkilöstökustannukset eur/as 3500,0 3000,0 2500,0 2000,0 1500,0 1000,0 500,0 0, INVESTOINNIT Taloussuunnitelmakauden merkittävin yksittäinen investointi on Nikkilän sydän eli Sipoon koulukeskuksen uudelleeninvestointi. Lisäksi investointisuunnitelmaan sisältyvät Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman uudelleeninvestoinnin loppuunsaattaminen, Etelä-Sipoon valmistuskeittiö sekä mittava panostus uusien asuinalueiden infrastruktuuriin. Vuonna 2014 talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit ovat 17,2 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 13,7 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinneissa on mukana maanostoihin varattu 2 milj. euron määräraha. Maanostoihin varattu määräraha siis kaksinkertaistuu vuodelle Taustalla on valtion päätös verohelpotuksista niiltä osin kuin maa-alueita myydään kuntien tarpeisiin. Nettoinvestoinneista puolestaan on vähennetty maa-alueiden myyntitulot, joiden arvioidaan olevan noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2014, sekä mahdolliset valtionosuudet ja vastaavat tuotot. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 8,2 miljoonaa euroa. 10

15 Julkisen käyttöomaisuuden osuus vuoden 2014 bruttoinvestointimenoista on 6,7 miljoonaa euroa. Perusparannuksiin on varattu 3 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu 0,6 miljoonaa euroa. Summa on aiempien vuosien tasolla. Suunnittelukauden kokonaisinvestointisummat käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tasapainoinen talousarvio on terveen talouden perusta pitkällä aikavälillä. Vastuualueiden tuloslaskelmat esitetään talousarviossa informatiivisessa mielessä kunkin vastuualueen kohdalla. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että valtuustoon nähden sitova taso on valiokuntataso. Kunnanjohtajan valiokuntakohtainen esitys poikkeaa joiltain osin valiokuntien esityksistä (ts. on niitä alhaisempi). Valtuustossa tarkasteltava taso määrärahojen osalta on nimenomaan valiokuntataso. Tulosyksikkötasoiset määrärahat ovat valiokuntien päätettävissä valtuustokäsittelyn jälkeen ja siten kunnanjohtajan esityksestä aiheutuvat euromääräiset muutokset ratkaistaan valiokunnan päätöksellä käyttötaloussuunnitelman yhteydessä. Tuloslaskelman (sivu 71) osoittama tulorahoitus on suunnittelukaudella hyväksyttävällä tasolla. Tässä yhteydessä on huomattava, että tulorahoituksen pysyminen hyväksyttävällä tasolla edellyttää edellä mainitun sopeutusohjelman laadinnassa ja toimeenpanossa onnistumista. Ongelmallista on myös, että tulorahoitus rakentuu edelleen liian suurelta osin maanmyyntitulojen varaan. Talousarvion toimintatuottojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -96,9 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee 4,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 talousarvioon verrattuna ja noin 2 miljoonaa euroa vuoden 2013 toteumaennusteeseen verrattuna. Vuosikate on 5,1 miljoonaa euroa ja se on 1,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 talousarviossa. Poistojen määräksi arvioidaan 8,2 miljoonaa euroa, jolloin vuosikate ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Tilikauden tulos on näin ollen selvästi negatiivinen ja tilikauden alijäämän arvioidaan olevan 1,7 miljoonaa euroa. 11

16 Rahoituslaskelma (sivu 87) osoittaa, että rahavarat kasvavat vuodesta Investointimenot, joista on vähennetty investointien arvioidut tuotot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot, ovat 13,7 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään n. 9,8 miljoonalla eurolla. 3.7 TALOUSARVIOVALMISTELU JA TALOUSARVION TASAPAINOTTAMINEN Talousarviokehysten antamisen jälkeen erityisesti valtionosuuksista ja verotuloista on saatu tarkennettuja ennusteita. Talousarviovalmistelun aikana on tehty seuraavat muutokset: Verotuloja kokonaisuudessaan on tarkistettu ylöspäin. Valtionosuuksia on tarkistettu alaspäin. Muita kertyviä tuloja on tarkistettu ylöspäin. Valiokuntien talousarvioesityksiin on tehty noin 1,5 miljoonan euron menoleikkaukset. 3.8 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 65 :n 2 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa: Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kunnan vuoden 2012 tase osoittaa 12,5 miljoonan euron kumulatiivista ylijäämää, joten kuntalain edellä mainittu säännös ei ole ajankohtainen. 4. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan taloutta ohjaavat sekä kuntalaki että kirjanpitolaki. Kuntalakiin sisältyy talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista koskevia määräyksiä. Kirjanpitolaissa on puolestaan säännökset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Talousarvio ja -suunnitelma käsittävät käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio esitetään tällä tavoin sekä tuloslaskelman että rahoituslaskelman näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto asettaa eri vastuualueille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioi tuotot niiden kokonaisuuksien hoidosta, joista valtuusto on päättänyt. Käyttötalousosa on jaettu vastuualueisiin, jotka puolestaan on jaettu tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosan pohjalta laaditaan sekä tuloslaskelma että rahoituslaskelma. Tuloslaskelma osoittaa, miten kunnan tilikaudeksi varattu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa kertoo sekä talousarviovuoden että suunnittelukauden investoinnit. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin kokonaiskustannusarvion. Valtuusto tarkistaa kokonaiskustannusarviot ja päättää hankkeille eri vuosille varattavista määrärahoista taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se käytetään. 12

17 4.1 NETTOBUDJETOINTI Valtuusto voi jakaa tehtäväalueen tai sen osan määrärahat tai tuotot netto- tai bruttomäärärahoina. Talousarvioasetelmaa hyväksyessään valtuusto on päättänyt, että määrärahat jaetaan nettoperiaatteen mukaisesti. 4.2 TALOUSARVION JA SEN PERUSTELUIDEN SITOVUUS Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan hallintokuntia. Talousarvio koostuu toimialojen määrärahoista, rahoitustuotoista ja toiminnallisista tavoitteista sekä talousarvion yleisistä perusteluista, tunnusluvuista ja tuloslaskelmista. Vastuualueiden määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden. Nettobudjetoinnissa on menojen ja tulojen erotus sitova valtuustoon nähden. Tulosyksiköt velvoitetaan perimään talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat on selvitettävä pikimmiten talousarviomuutoksia tehtäessä ja viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Tulosyksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomaksi käyneestä irtaimesta omaisuudesta. Myynnistä saatavat tulot voidaan käyttää tulosyksiköiden menojen kattamiseen. Valtuuston päätös talousarvion sitovuudesta on seuraavanlainen: Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Investointiosa Myös investointiosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia nettotasolla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa lainakannan muutos on sitova valtuustoon nähden. Toiminnalliset tavoitteet Sitovat tavoitteet otsikon alla olevat tavoitteet sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden. Tunnusluvut (määrätavoitteet, taloudellisuustavoitteet ja laatutavoitteet) ovat hallintokunnille suuntaa antavia. 4.3 TOIMINNALLISEN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen toteutumista seurataan hyväksytyn talousarvion ja mahdollisten talousarviomuutosten pohjalta. Toiminnallisen tuloksen seurannalla tarkoitetaan, että tulosyksiköt seuraavat asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteumaa ja taloudellisen tuloksen seurannalla, että tulosyksiköt seuraavat menojen ja tulojen toteumaa. 13

18 14

19

20

21 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnan sektorikohtaiset bruttomenot vuonna 2014 Tekniikka ja ympäristö 14 % Hallinto 8 % Sivistys 37 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 41 % Hallinnolla tarkoitetaan keskusvaalilautakuntaa, tarkastuslautakuntaa ja kunnanhallitusta. 15

22 16

23 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Lyhenteiden selitykset TP TPE TAE TA TS = Tilinpäätös = Tilinpäätösennuste = Valiokuntien talousarvioesitys = Kunnanhallituksen talousarvioesitys = Taloussuunnitelma Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on laadittu lihavoidulla tekstityypillä. Muut tavoitteet ja perustelut ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia tai informatiivisia. Toimialojen käyttötalousmenojen muutokset (1 000 euroa) ja kasvuprosentti vuosina Vuonna 2010 TP 3,4 7,1 10,8 11,7 Vuonna 2011 TP 15,1 7,7 3,8 6,5 Vuonna 2012 TP 14,6 2,1 2,9-0,5 Vuonna 2013 TPE 9,6 3,9 2,3 6,6 Vuonna 2014 TA - 0,1 3,7 2,1 2,8 17

24 KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja -menot Vuoden 2014 talousarvion käyttömenot ovat 137,8 miljoonaa euroa ja käyttötuotot 40,9 miljoonaa euroa. Toimintakate on -96,9 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas, kun se vuonna 2013 näyttää muodostuvan noin euroksi/asukas. Vastuualue TP 2010 TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA Keskusvaalilautakunta Tuotot Kulut Netto Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut Netto Kunnanhallitus Tuotot Kulut Netto Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Sivistysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta Tuotot Kulut Netto Yhteensä Tuotot Kulut Netto

25 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA 2014 Tuloarvio 25,3 51,2 0,0 24,0 24,0 Määräraha -28,9-72,6-3,4-24,0-24,0 Toimintakate -3,5-21,4-3,4 0,0 0,0 Määrärahan muutos % #JAKO/0! Määrärahan muutos euroina 73 Toimintakatteen muutos % #JAKO/0! Toimintakatteen muutos euroina 21 Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -0,19-1,14-0,18 0,00 0,00 Toimintamenot ,4-24,0 0,0 Palkat ja palkkiot ,9-12,3 0,0 Henkilösivukulut -1-3,9-2,8 0,0 Henk.korvaukset Henkilöstökulut ,8-15,1 0,0 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -8-9,6-6,9 0,0 Palveluiden ostot -8-9,6-6,9 0,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-6,0-1,5 0,0 Avustukset Vuokrat 0 0,0-0,5 0,0 Muut toimintakulut Toimintatulot 25 51,2 24,0 0,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2014, eduskuntavaalit vuonna 2015 ja kunnallisvaalit vuonna

26 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS VASTUUHENKILÖ: Lautakunnan puheenjohtaja TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA 2014 Tuloarvio Tuotot Määräraha Kulut Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 11,5 5,8 15,4-0,43-0,43 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 11,5 5,8 15,4-0,43-0,43 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -2,2-2,1-2,5-2,4-2,4 Tarkastuspäiviä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2014 Kunnan vuoden 2014 hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Lakisääteisten tilintarkastuspäivien lukumäärä on arviolta 35 tarkastuspäivää. Sen lisäksi tulevat lautakunnan sihteerintehtävät ja mahdollisesti ostettavat asiantuntijapalvelut. Tarkastuslautakunnan kokoontumistavoite on 11 kertaa vuodessa. Tilintarkastusyhteisö antaa lautakunnalle kirjallisia ja suullisia raportteja tarpeen mukaan. Tilintarkastuskertomus annetaan tilinpäätöksen tarkastamisen jälkeen valtuustolle. Tarkastuslautakunnan työn tuloksena laaditaan valtuustolle annettava arviointikertomus. 20

27 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 TA 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 15,1 14,6 9,6 5,0-0,1 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 15,9-222,1-11,7-11,6 12,1 Toimintakatteen muutos euroina Suunn.muk. poistot Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 62 67,28 68,6 69,3 Toimintakulut yhteensä euroa/htv Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korvaukset Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot

28 Toiminta-ajatus Kunnanjohtaja johtaa kunnan organisaatiota valtuuston ja kunnanhallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon kunta on pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitseva kasvukunta, johon kohdistuu yhä vilkkaampi muuttoliike. Uusia asuinalueita otetaan käyttöön sitä mukaa kuin vahvistetut kaavat tämän mahdollistavat. Kunta varautuu tämän kasvun mahdollistamiseen panostamalla 3 6 milj. euroa vuodessa infrastruktuurin rakentamiseen uusille asuinalueille. Täten mahdollistamme uuden asukkaan vuotuisen lisäyksen muutaman vuoden kuluessa. Viime vuosien huolenaiheina ovat olleet tulopohjan heikentyminen ja käyttökustannusten nousu. Kunnassa on nyt onnistuttu saamaan kulut kuriin ja kunnan varsinaisen toiminnan kustannusnousu on kahden viime vuoden aikana alittanut kuntakentän keskiarvon. Valitettavasti kansainvälinen ja kansallinen matalasuhdanne rasittaa tulovirtaamme yhä pahemmin. Tämän vaikutukset näkyvät tavalla, jota on kuvattu tämän talousarvion kappaleessa kaksi. Jo nyt tarvitsemme vuosittain 2 3 milj. euroa maanmyyntituloja kattaaksemme käyttökustannuksemme, vaikka vuoden 2014 talousarvio on laadittu jo lähtökohdiltaan alijäämäiseksi. Myös valtion suunnittelemat 2 mrd. euron kunnille siirrettävät sopeuttamisvelvoitteet tulevat vähentämään tulovirtojamme. Samalla niiden pitäisi kuitenkin myös mahdollistaa tiettyjen lakisääteisten palvelujen vähentäminen. Jos nämä valtion sopeuttamisvelvoitteet jaettaisiin tasan asukasmäärän mukaisesti, niiden sopeuttamisvaikutus Sipoolle olisi noin 8 milj. euroa. Taloudellinen liikkumavaramme on siis pienentynyt ja se tulee entisestään pienenemään. Tämä täytyy pystyä edelleen huomioimaan kustannusrakenteessamme, mikä tarkoittanee sopeutusohjelman laatimista kevään aikana kustannusrakenteen keventämiseksi. Samalla pitää pystyä kehittämään toimintaa kustannustehokkaamman palvelun suuntaan. Pyrkimyksenä on tiukka, mutta realistinen budjetointi ja hyvä talousseuranta. Suomen valtion kesällä 2011 käynnistämä kuntarakenneuudistus etenee, vaikka vastoinkäymisiä on ollut koko kuntauudistusprosessin aikana. Sipoon osalta kuntarakenneuudistus on merkinnyt sitä, että olemme nyt mukana sekä Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan kuntaliitosselvityksessä että Itä- Uudenmaan seitsemän kunnan kuntaliitosselvityksessä. Tämän lisäksi syksyn 2013 aikana käynnistynee metropolihallinnon valmistelu, joka koskee pääkaupunkiseudun sekä KUUMA-seudun neljäätoista kuntaa. Valtiovarainministeriö harkitsee myös erillisten kuntajakoselvittäjien asettamista Helsingin seudulle, jolloin voidaan olettaa, että tämä koskee myös Sipoota. Myös sosiaali- ja terveyssektorin selvityksiä tehdään jatkuvasti ja näillä saattaa olla suurikin merkitys Sipoon palvelutarjonnan järjestämiselle. Hallituksen tavoitteena on saada rakenteellisia päätöksiä aikaiseksi ensi vuoden aikana. Kunnan tulee aktiivisesti osallistua kuntarakenneprosessiin kuntalaisten palvelujen turvaaminen ja kehittäminen tavoitteenaan. Ottaen huomioon selvitysten määrän ja aikataulun tulee tämä työ vaatimaan suurta panosta johtavilta poliitikoilta ja virkamiehiltä. Tämä yhdessä kiristyneen taloustilanteen kanssa haastaa merkittävästi organisaation toimivuutta. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouden kattilankansiperiaate Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Talouden kattilankansiperiaate Sopeutusohjelma Sopeutusohjelma laadittu jokaisella osastolla ja tulokset näkyvät vuoden 2015 talousarviossa 22

29 Jatkuva parantaminen Keskijohdon tukeminen Suunnitelma ja toteutus keskijohdon tukemiseksi valmis Kunnan johto TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % -21,3-4,3 21,2 1,1 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 2,6 1,0 1,0 1,0 Toimintakulut yhteensä euroa/htv TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Toiminta-ajatus Talous- ja hallintokeskus tukee valtuustoa, kunnanhallitusta ja kuntalaisille palveluja tuottavia osastoja näiden tehtävissä. Talous- ja hallintokeskus tuottaa toimisto-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja itpalveluja ja vastaa kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevista yhteisistä linjauksista ja ohjauksesta. Lisäksi keskus vastaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatusta ulkoisesta viestinnästä ja kunnan ulkoisten asiakkaiden yhteisestä asiakaspalvelusta. Toimintaympäristöä, toimintaa ja henkilöstöä koskevat keskeiset muutokset Kuten koko organisaation toimintaan, myös Talous- ja hallintokeskuksen toimintaan vaikuttavat käynnissä olevat kuntarakenneselvitykset. Selvitysten työllistävä vaikutus on niin suuri, ettei uusia, laajoja kehityshankkeita ole mahdollistaa käynnistää samanaikaisesti kuntarakenneselvitysten kanssa. Vuoden 2014 alussa tulee todennäköisesti voimaan laki julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta. Asia varmistuu loppusyksystä Lakiehdotuksen mukaan kunnat velvoitetaan järjestämään valtionhallinnon ja kuntien käyntiasiakaspalvelut. Kuntien ylläpitämissä yhteisissä asiakaspalvelupisteissä tarjotaan aina ylläpitäjäkunnan palveluiden lisäksi poliisin lupahallinnon, verohallinnon, maistraatin, työ- ja elinkeinotoimiston, työvoiman palvelukeskuksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen palveluita. Palvelun järjestäminen on suunniteltava ja valmisteltava vuoden 2014 aikana. Edellä mainitun lisäksi kunnan oman asiakaspalvelupisteen palveluita on tarkoitus ryhtyä tarjoamaan myös Söderkullassa. Talous- ja hallintokeskuksen henkilöstössä ei ole tapahtumassa merkittäviä muutoksia. 23

30 Koko keskusta koskevat strategiset tavoitteet vuosiksi Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut Yhteisen asiakaspalvelun (Infon) toiminnan tehostaminen ja syventäminen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioiden Asiakaspalvelun kehittäminen koko organisaatiossa Työnantajakuvan vahvistaminen ja sen avulla pätevän henkilöstön saatavuuden varmistaminen Henkilöstöhallinnollisten käytäntöjen yhtenäistäminen. Talouden kattilankansiperiaate Budjetoinnin, seurannan ja ennusteiden jatkuva kehittäminen sekä luotettavien tietojen tuottaminen johdolle ja päättäjille riittävän ajoissa ICT-peruspalveluiden kustannustehokkuuden parantaminen sekä tietohallinnon tehostaminen. Sitovat tavoitteet vuodelle 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Johdon mittariston käyttöönottaminen It-palvelujen hallinnan parantaminen Selkeät, mittaristoon liittyvät talousarviotavoitteet asetetaan. Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja sisäistä laskutusta kehitetään. Vuoden 2015 talousarviossa koko kuntaa koskevien, mittaristoihin liitettävien tavoitteiden asettaminen Sisäiset sopimukset käytössä Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Luodaan ja otetaan käyttöön prosessi, jolla asiakaspalautteet käsitellään. Järjestelmä käytössä Talous- ja hallintokeskus TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 14,7 3,6 5,1 4,3 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 40,8 45,4 46,3 45,0 Toimintakulut yhteensä euroa/htv IT-toiminta TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TAE 2014 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 21,3-5,6 3,5 8,4 Määrärahan muutos euroina