5.2 Yhteistyö. Oppilaiden osallisuus

Transkriptio

1 5.2 Yhteistyö Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä. Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä. Oulun kaupungin peruskoulut tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa koulun tasolla oppilaskuntatyössä. Laajemmalla tasolla voi toimia Oulun kaupungin organisoimissa erilaisissa osallisuusryhmissä, lasten ja nuorten kaupunkikokouksessa ja nuorten vaikuttajapäivillä. Oulun kaupungissa on kehitetty lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikuttamismalli. Lasten ja nuorten edustuksellinen osallisuus on vastuutettu perusopetus- ja nuorisopalveluiden tehtäväksi. Malli rakentuu alueellisten osallisuusryhmien pohjalle, ja ne kattavat koko kaupungin. Alueryhmissä on edustus kaikista alueen kouluista sekä nuorisotiloilta. Oppilaskunnat ja alueelliset osallisuusryhmät toimivat saumattomassa yhteistyössä, ja koulut mahdollistavat oppilaiden osallistumisen ryhmien toimintaan. Oppilaskunnilla on nimetyt ja koulutetut ohjaavat opettajat, jotka vastaavat oppilaskuntatyön lisäksi yhteistyöstä erilaisten osallisuusryhmien kanssa. Osallisuusryhmien käytännön toiminnasta vastaavat nuorisopalveluiden työntekijät. Oppilaskuntien hallitusten ja alueellisten osallisuusryhmien edustajat valitaan demokraattisesti niin, että oppilaiden oma rooli korostuu. Kouluissa kehitetään myös uusia osallisuus- ja vaikuttamismalleja, jotka voivat liittyä muun muassa kouluun, kaupungin muihin toimintoihin, lähiympäristöön ja vapaa-aikaan alueen lasten ja nuorten tarpeista riippuen. Näin varmistetaan, että jokainen oululainen nuori saa tilaisuuden osallistua haluamallaan tavalla. Oululainen lasten ja nuorten osallisuuden malli on koko ajan kehittyvä jatkumo, jossa nuorella on tilaa kasvaa, kehittää ja laajentaa osallisuustaitojaan yhdessä muiden nuorten ja heidän kanssaan tekemisissä olevien aikuisten kanssa niin koulussa kuin lähiympäristössä.

2 Kodin ja koulun yhteistyö Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle. Oulussa vanhemmat ja huoltajat nähdään merkittävänä voimavarana lasten ja nuorten hyvän kasvun ja oppimisen tukemisessa. Kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään osana koulun toimintakulttuuria. Huoltajalla on erilaisia tapoja osallistua lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen yhteistyössä koulun kanssa. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus ja järjestetään myös eri paikkakunnalla asuville vanhemmille tilaisuuksia osallistua lapsen koulunkäyntiin (etävanhempainillat ja -keskustelut). Tärkeä yhteistyömuoto on oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteiset arviointi- ja kehityskeskustelut. Arviointikeskustelun pohjana toimii keskustelurunko, johon oppilas ja huoltaja sekä opettaja ovat tutustuneet / tehneet kirjauksia

3 etukäteen. Arviointikeskustelussa oppilaan edistymistä opinnoissa havainnollistetaan oppilaan töillä ja suorituksilla eri oppiaineista. 1 Huoltajat saavat mahdollisuuksia osallistua myös koulun kehittämiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen koulun henkilökunnan, oppilaiden ja koulun muiden sidosryhmien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä voidaan kehittää myös luokka- ja/tai luokka-astekohtaisesti. Jokaisella koululla toimii huoltajista koostuva koti-koulutoimikunta (tai vanhempainyhdistys tai muu vastaava yhteistyöryhmä). Koti-koulutoimikunnassa on huoltajia, joiden lapset ovat eri luokkaasteilla, koulun henkilökuntaa ja oppilaita. Koti-koulutoimikunta edistää oppilaiden hyvinvointia ja koulutyön kehittämistä oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Koti-koulutoimikunnan puheenjohtaja vastaa siitä, että ajantasaiset toimintasuunnitelmat löytyvät koulujen kotisivuilta osiosta Kodin ja koulun yhteistyö. Toimintasuunnitelmista näkyvät koti-koulutoimikunnan jäsenet, jäsenten vastuut sekä kunkin lukuvuoden toiminnan tavoitteet ja käytännön toiminta luokka- ja/tai luokka-astekohtaisesti sekä koko koulun toiminnan tasolla. Kouluissa kannustetaan aktiivisesti huoltajia mukaan kodin ja koulun yhteistyöhön ja tuetaan kotikoulutoimikunnan muodostamista ja toimintaa. Koti-koulutoiminnan kautta lisätään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kodin ja koulun yhteisessä ympäristössä. Yhteistyö on arkea, yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä, kuten valtakunnallinen Kodin ja koulun päivä. Perusopetus- ja nuorisopalvelut edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Kaikkien koulujen kotikoulutoimikuntien edustajat kutsutaan 2 3 kertaa vuodessa Vanhempainfoorumiin. Myös alueellinen vanhempainyhdistys, kouluvanhemmat, vahvistaa vanhempien ja vanhempainyhdistysten toimintaa ja yhteistyötä lasten kasvuympäristöön vaikuttamisessa. Vanhempaintoimijoiden verkostoituminen auttaa jakamaan hyviä yhteistyökäytänteitä, monipuolistaa toimintaa ja parantaa vanhempien vaikutusmahdollisuuksia lasten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhempainfoorumin ja alueyhdistyksen kautta koti-koulutoimikunnat saavat yhteyden myös valtakunnallisiin kodin ja koulun yhteistyötä edistäviin toimijoihin ja vanhempien verkostoihin. Vanhempainfoorum järjestää yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiedotustilaisuuksia ja koulutustapahtumia ajankohtaisista perheiden arkeen sekä lasten kasvuun ja oppimiseen liittyvistä aiheista. Vanhempainfoorumissa on työstetty kodin ja koulun yhteistyön tueksi koulutasokohtaiset vuosikellot, joihin on kerätty ajankohtaiset kodin ja koulun arkea koskettavat tapahtumat. 1 Arviointikeskustelu ja kehityskeskustelu määritellään luvussa 6.4.1

4 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa. Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä. Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

5 Oulussa sivistys- ja kulttuuripalvelut edistää sekä koulun sisäistä että yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä huomioiden alueellisuuden. Oulun kaupungissa koulujen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö toteutetaan kaupungin strategian, palvelujen järjestämisohjelman ja alueellisen yhteistyön tavoitteiden pohjalta. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden eri toimijoiden, hyvinvointipalveluiden ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä kehitetään koulun toimintakulttuurin mukaisesti koulu- ja/tai luokka-astekohtaisesti. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi toiminnassa otetaan huomioon erilaiset paikalliset suunnitelmat ja toimintamallit sekä lähialueiden kanssa tehtävä yhteistyö. Koulun toiminnan tueksi sivistys- ja kulttuuripalveluissa on luotu OPSpolkuja, jotka osaltaan helpottavat yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien löytämistä ja heidän kanssaan toimimista. Eheän oppimispolun varmistamiseksi Oulussa on työstetty prosessikuvaukset nivelvaiheisiin. Nivelvaiheyhteistyö kuvataan kunkin nivelvaiheen kohdalla luvuissa Oulussa yhteistyö nähdään tärkeänä voimavarana lasten ja nuorten hyvän kasvun ja oppimisen tukemisessa. Sekä koulun sisäistä että eri yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään osana koulun toimintakulttuuria. Yhteistyökumppaneilla on erilaisia tapoja osallistua lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen yhteistyössä koulun kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon erilaiset paikalliset suunnitelmat ja toimintamallit (mm. Kulttuuripolku, Kestävän kehityksen polku, nivelvaiheisiin- ja oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat), alueellisuus ja koulun mahdolliset omat painotukset. Yksi tärkeä yhteistyömuoto on koulun ja lähialueen yhteistyö. Jokaisella alueella on omaleimainen järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden joukko, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tuo oman arvokkaan lisänsä koulun ja oppilaan arkeen. Yhteistyön kautta lisätään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta niin koulun sisällä kuin koulun ja eri toimijoiden välillä. Yhteistyö on osa koulun arkea, yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä. Koulu toimii tiiviissä yhteistyössä alueen muiden lasten ja nuorten palveluja järjestävien tahojen kanssa. Nämä palvelut sijaitsevat joko samassa tilassa koulun kanssa tai sen välittömässä läheisyydessä, mikä helpottaa yhteistyön käytännön toteuttamista. Lisäksi kouluterveydenhuoltoa ja alueen muita hyvinvointipalveluja tarvitaan koulun perustehtävän toteuttamiseen tai oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Verkostoyhteistyön käytännöistä sovitaan yhdessä hyvinvointipalvelujen toimijoiden kanssa. Oulussa kulttuuriopetusta ja siihen liittyvää koulun ja kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä on kehitetty pitkäjänteisesti paikallisuus huomioiden. Oulussa keskeiset kulttuuriopetuksen tavoitteet ja sisällöt on kirjattu Kulttuuriopetuksen suunnitelmaan sekä sitä täydentävään Kulttuuripolkuun.

6 Kulttuuriopetuksen suunnitelman ja Kulttuuripolun myötä kulttuuriopetus on suunnitelmallista ja monipuolista. Nämä asiakirjat auttavat kouluja kulttuuriopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ohjaavat yhteistyöhön eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Koulut saavat polun avulla tietoa myös valtakunnallisista verkostoista kulttuuriopetuksen edistämiseksi. Kulttuuripolun yksi osa on Oppilaan kulttuuripolku, jossa on määritelty tietty kulttuurisisältö jokaiselle peruskoulun luokka-asteelle. Tällä tuetaan koulujen monipuolista kulttuuriopetusta oppilaiden ikätaso huomioiden.