PERUSOPETUKSEN OPAS. Koulutulokkaiden vanhemmille. Lukuvuosi L X 9. 3 o

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPAS Koulutulokkaiden vanhemmille Lukuvuosi ä 6 h k 7 2 m 8 4 A 1 R C 5 L d t V j O f W U Z Ö e y i å P N S X 9 g B 3 o q

2 Sisältö KOULUPOLUN ALKU 3 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 3 Wilma 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4 Kolmiportainen tuki perusopetuksessa 4 OPPILASHUOLTO 5 Koulupsykologi 5 Koulukuraattori 6 Kasvatus- ja perheneuvolan (Kasper) palvelut 7 Kouluterveydenhuolto 7 Kouluruokailu 8 Erityisruokavalio 9 KOULUMATKOISTA 9 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA 10 KOULUN KERHOTOIMINTA 10 YHTEYSTIEDOT 11 Alakoulut 11 Erityiskoulut 12 Opetustoimen hallinto 12 KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT 12

3 Koulutulokkaat tutustuvat kouluun viikolla 20 eli tiistaina kello alkaen (tilaisuus päättyy klo 13.45). Koulutulokkaiden vanhempainilta on tiistaina kello alkaen oman koulun tiloissa. Mikäli ajankohta poikkeaa ylläolevasta, ilmoittaa koulu siitä erikseen.

4 Tervetuloa kouluun! Ensimmäinen kouluvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä. Koulun alkaessa lapselle avautuu kokonaan uusi toimintaympäristö sääntöineen, tapoineen ja tavoitteineen. Lapsi tarvitsee koulupolun alkuvaiheissa paljon tukea, jotta hänelle muodostuisi myönteinen käsitys itsestään oppijana ja koululaisena. Pieni koululainen tarvitsee myös turvallisuuden tunnetta, jotta hän voi keskittyä koulunkäyntiinsä. Tätä turvallisuutta rakennetaan alusta saakka yhteistyössä kodin kanssa. Koulu pyrkii osaltaan tukemaan kodin kasvatustyötä. On hyvä muistaa, että kodin myönteinen asenne koulua ja koulunkäyntiä kohtaan näkyy lapsessa ja hänen oppimisessaan. Työtä lapsen hyväksi koulussa tekevät opettajan lisäksi päivittäin myös monet muut kouluyhteisön ammattilaiset. Kansallinen opetussuunnitelma määrittelee valtioneuvoston hyväksymän tuntijaon mukaisesti sen, kuinka paljon kutakin oppiainetta opiskellaan. Opetussuunnitelma ja tuntijako löytyvät perusopetuksen sivuilta osoitteessa Lukuvuoden alussa kotiin jaetaan työjärjestys. Siinä näkyvät koulupäivien alkamis- ja päättymisajat sekä oppituntien määrä. Ensimmäisellä luokalla keskitytään erityisesti perustaitoihin ja opetellaan äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa, ympäristöja luonnontietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, käsitöitä, kuvataidetta, musiikkia ja liikuntaa. Tähän oppaaseen on koottu tietoa koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä asioista sekä joitakin vastauksia niihin kysymyksiin, joita varmasti nousee esiin uuden elämänvaiheen alkaessa. Mikäli mieltänne askarruttaa jokin koulunkäyntiin liittyvä asia, toivon, että otatte rohkeasti yhteyttä joko lapsenne tulevaan kouluun tai sivistystoimen palvelukeskukseen. Yhteistyöterveisin Mari Haapanen opetuspäällikkö

5 KOULUPOLUN ALKU Lasta on hyvä valmistella kouluun menoon ja pohtia hänen kanssaan muun muassa seuraavia asioita: Kotona on hyvä varmistaa, että lapsi osaa pukeutua itsenäisesti ja solmia esimerkiksi kengännauhat. Ryhtivikojen välttämiseksi on hyvä hankkia selkäreppu tai selässä kannettava laukku. Varusteisiin kannattaa myös merkitä lapsen nimi. Ennen pitkää lapsenne saa läksyjä ja kotitehtäviä. Alussa niitä on vain vähän. Toivomme, että vanhempina ottaisitte huomioon nämä lapsenne tärkeät tehtävät. Lasta on hyvä ohjata vähitellen itse kantamaan vastuuta tehtävien suorittamisesta. Alempien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Liikuntatunteja varten lapsi tarvitsee sopivat vaatteet, jalkineet ja peseytymisvälineet, jotka on hyvä nimikoida selkeästi. Sairaana ei pidä tulla kouluun. Jos lapsi jää saapumatta kouluun, on lapsen huoltajan mahdollisimman pian ilmoitettava poissaolosta opettajalle. Oma opettaja voi hyväksyttävästä syystä antaa luvan enintään kolmen päivän poissaoloon koulusta. Mahdollisista pidemmistä poissaoloista on neuvoteltava rehtorin kanssa. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulu järjestää erilaisia tilaisuuksia oppilaiden vanhemmille. Toivomme aktiivista osallistumista vanhempainiltoihin ja -vartteihin. Vanhempainyhdistykset ovat hyvä tapa osallistua lapsen koulunkäyntiin. Koti ja koulu voivat yhteistyössä tukea toisiaan kasvatustehtävissä. Kodin ja koulun yhteydenpitotapoja ovat muun muassa tapaamiset puhelinkeskustelut Wilma Wilma Wilma on sähköinen reissuvihko, jota käyttävät arjen viestintään huoltajat, oppilaat, opettajat ja koulun henkilökunta. Oppilaat käyttävät Wilmaa vasta yläkoulussa. Wilman avulla voit viestiä opettajien kanssa, selata koulun tiedotteita, ilmoittaa poissaoloista ja antaa palautetta. Wilman käyttö on turvallista, tarvitset sen käyttöön ainoastaan internetselaimen ja käyttäjätunnuksen. Koululta saat ohjeistuksen Wilman käyttöönottoon. 3

6 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Kouluilla opetusta annetaan joko luokissa, joissa on vain ensimmäisen luokan oppilaita, tai yhdysluokissa, jolloin luokassa on 1-2 luokan oppilaita. Opetuksesta vastaa luokanopettaja tai erityisluokanopettaja, joka vanhempien rinnalla havainnoi lapsen oppimista ja tuen tarpeita ensimmäisen kouluvuoden aikana. Koulussa työskentelevät myös erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Opetushenkilöstön lisäksi kouluissa on oppilashuoltohenkilöstöä (terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi), joka omalta osaltaan tukee oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista. Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella lähikoulussaan. Kouluun luodaan erilaisin tukitoimin mahdollisuudet oppimiseen ja hyvään koulupäivään. Tukimuodot jaetaan kolmeen vaiheeseen siten, että tuki on asteittain vahvistuvaa, tilapäisestä jatkuvampaan tukeen. Olennaista on varhainen tuki: tukea on annettava heti tuen tarpeen ilmaannuttua. Kun vanhemmilla herää huoli lapsensa oppimisesta, ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan opettajaan. Oikean tukitoimen löytäminen vaatii vanhemmilta sekä koululta hyvää keskusteluyhteyttä ja suunnitelmallisuutta. Oheinen kaavio selventää perusopetuksen kolmiportaista tukea. Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Hyvä koulupäivä: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva toimintakulttuuri, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tukimuodot: eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, oppilaan ohjaus, tukiopetus, erityisopetus, kerhotoiminta, iltapäivätoiminta, apuvälineet, avustajapalvelut, oppimissuunnitelma, oppilashuollon tuki jne. Tuki kasvaa vasemmalta oikealle: enemmän tukimuotoja, useammin ja suunnitelmallisemmin 4

7 OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, johon kuuluu muun muassa kouluterveydenhuolto. Koulupsykologi Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle psykologisia arviointi-, konsultaatio- ja tukipalveluja. Koulupsykologin työn tarkoitus on olla mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisemässä oppilaiden syrjäytymiskehitystä. Yksittäisen koulupsykologin työkenttään Salossa kuuluu toimialueesta riippuen 8-9 koulua, joissa on n oppilasta. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu olla mukana arvioimassa esikouluikäisten lasten kouluvalmiutta. Psykologi ottaa vastaan oppilaita ja heidän vanhempiaan sekä kouluilla että keskustassa sijaitsevassa toimistossaan. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä, mikäli 5

8 oppilaalla epäillään oppimisvaikeuksia, oppilaan psyykkinen oireilu huolestuttaa tai elämäntilanteessa on tapahtunut sellaisia muutoksia, joihin psykologin tuki saattaisi olla tarpeen. Yhteyttä voivat ottaa opettajat, vanhemmat, oppilas itse tai muut viranomaiset. Koulupsykologin keskeisimpiä työtehtäviä ovat: Psykologiset tutkimukset ja arvioinnit oppilaan avuntarpeen kartoittamiseksi ja tukitoimien suunnittelemiseksi Oppilashuoltoryhmän jäsenenä toimiminen Lyhytkestoisen terapeuttisen keskustelutuen tarjoaminen oppilaille, joilla on lievää psyykkistä oireilua (esim. masennus, ahdistus, elämäntilanteeseen liittyvät kriisit) Koulun henkilöstön ja vanhempien konsultaatio/neuvonta oppilaan kehitykseen, kasvatukseen, mielenterveyteen ja opetusjärjestelyihin liittyvissä asioissa Moniammatillinen yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa (esim. lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, erikoissairaanhoito) Kirjalliset työt Koulukuraattori 6

9 Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija kouluyhteisössä. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa koulun sosiaalityötä. Koulukuraattorin tehtävänä on tarjota resurssien mukaiset riittävät kuraattoripalvelut. Salossa yksittäisen työntekijän alueella on n oppilasta ja 7-10 kouluyhteisöä. Koulukuraattori tarkastelee sosiaalisia ilmiöitä kokonaisvaltaisesti yksilön, perheen, ryhmän ja kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorityössä edistetään oppilaiden sosiaalista kasvua ja arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutusta. Koulukuraattori pyrkii yhdessä koulun henkilökunnan kanssa edistämään ja kehittämään kouluyhteisön hyvinvointia, päämääränä koulunkäynnin sujuminen. Kuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmiin sekä moniammatillisiin yhteistyöverkostoihin. Kuraattorin tehtävänä on perehtyä oman alueensa kouluihin, alueen elinoloihin, alueella palveluja tarjoaviin yhteistyökumppaneihin sekä luoda toimivat yhteistyöverkostot. Koulukuraattori ohjaa oppilaan tarvittaessa koulun ulkopuolisten tukipalvelujen piiriin ja toimii moniammatillisessa yhteistyössä alueen muiden tukiverkostojen kanssa. Kuraattori kartoittaa ja koordinoi lapsen ja nuoren tilannetta, jotta eri toimijoiden päällekkäistä työtä ei syntyisi. Kuraattori huolehtii omalta osaltaan oppilaiden oikeusturvasta ja sen toteutumisesta kouluyhteisössä siten, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja palveluohjauksen sekä tukee oppilaiden sosiaalista kasvua ja toimintakykyä yksilö- ryhmäja luokkatyöskentelyn keinoin. Koulukuraattorin yhteydenotto on kutsu yhteistyöhön, tilanteen selvittelyyn ja tarvittavien muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan. Kuraattori toimii yhteistyössä opettajien, vanhempien sekä koulun muun henkilökunnan kanssa ja antaa heille asiantuntija-apua sekä konsultaatiota. Kasvatus- ja perheneuvolan (Kasper) palvelut Kasvatus- ja perheneuvola palvelee kaikkia Salon lapsiperheitä. Yhteyttä kannattaa ottaa, jos vanhemmilla on huolta lapsen kehityksestä tai käyttäytymisestä, keinot kasvatuksessa ovat lopussa ja perheenjäsenten välillä on ristiriitoja, vanhemmat harkitsevat eroa tai lapsen tapaamisoikeus askarruttaa. Lähetettä ei tarvita, vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Kouluterveydenhuolto K ouluterveydenhuolto on terveyskeskuksen järjestämää, pääasiassa koulun tiloissa ja kouluaikana tapahtuvaa terveydenhoitotyötä. Kouluterveydenhuolto kuuluu koulun toimintaan ja on osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveyden- 7

10 8 huolto edistää, seuraa ja valvoo myös koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta yhdessä koulun edustajien ja terveystarkastajan kanssa. Terveydenhoitajat tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkastuksia sekä huolehtivat rokotuksista. Tarkastuksissa pyritään selvittämään kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointia. Terveydentilan, kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi pyritään huomioimaan mm. kouluselviytymistä, koti- ja ystävyyssuhteita sekä antamaan yksilöllistä terveysneuvontaa. Lääkärintarkastukset tehdään 1. ja 5. luokan oppilaille ja huoltajat kutsutaan niihin mukaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan jatkotutkimuksiin. Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutusta koulunkäyntiin yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa ja suunnittelevat tarvittavia tukitoimenpiteitä koulutyön onnistumiseksi. Kouluterveydenhoitaja osallistuu muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Terveydenedistämistyötä tehdään sekä yksilöllisesti että ryhmille, mm. pitämällä oppitunteja sovituista aiheista. Sairauksien hoito ei kuulu kouluterveydenhuollon velvoitteisiin, ensiaputilanteita ja äkillisesti sairastuneita lukuun ottamatta. Hammashuolto on osa kouluterveydenhuoltoa. Kaikkien koululaisten suu ja hampaat tarkistetaan yksilöllisin välein. Hoidon tarpeessa olevat pääsevät hoitoon omaan hammashoitolaansa. Hoidossa painotetaan hampaiden reikiintymistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Hammastapaturmat ja särkytapaukset hoidetaan mahdollisimman pian kaikkina arkipäivinä. Kouluterveydenhuolto sekä hammashuolto ovat oppilaalle maksutonta. Silmä- ja korvalääkärin käynneistä ensimmäiset käynnit kouluterveydenhuollon lähettämänä ovat maksuttomia. Lisätietoja kouluterveydenhuollosta saa oman koulun terveydenhoitajalta. Myös huoltajien toivotaan ottavan yhteyttä lapsen terveydentilaan tai koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Kouluruokailu Koulussa on tarjolla jokaisena normaalina koulupäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Kouluaterian tavoitteena on edistää oppilaan työtehoa, terveyttä ja hyviä tapoja sekä ohjata terveelliseen ravitsemukseen. Ruokailuhetki on lapselle mieluisa ja odotettu, mikäli hän jo kouluun tullessaan on tottunut syömään erilaisia ruokia ja oppinut käyttämään veistä ja haarukkaa sekä kuorimaan omatoimisesti hedelmiä. Koulussa tarjottava ateria täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua. Kouluateria koostuu lämpimästä pääruuasta lisukkeineen sekä leivästä, ravintorasvasta ja ruokajuomasta. Kerran viikossa on tarjolla hedelmää tai muuta jälkiruokaa. Lapsenne hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän ottaa aterian kaikkia osia ja syö monipuolisesti. Kouluissa on kiertävä kahdeksan viikon ruokalista, jossa vuodenaikojen

11 vaihtelut ja erilaiset juhlapyhät otetaan huomioon. Viikkoruokalista julkaistaan lauantaisin Salon Seudun Sanomissa ja kokonaisuudessaan ruokalista on luettavissa Salon kaupungin internetsivuilla. Erityisruokavalio Kun koululaisella on todettu ruokaaineallergia ja hänellä on voimakkaita oireita, tarvitaan erityisruokavalio. Erityisruokavaliota tarvitaan myös esim. keliakian ja laktoosi-intoleranssin hoitoon. Erityisruokavaliota tarvitsevan lapsen huoltaja ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan erityisruokavaliolomakkeen täyttöä varten. Joka lukuvuoden alussa kotoa toimitetaan ajan tasalla oleva lomake terveydenhoitajalle. Mikäli lukuvuoden aikana tulee muutoksia, kotoa otetaan yhteyttä terveydenhoitajaan. Ennakkoon tiedetty poissaolo pyydetään ilmoittamaan koulun keittiöön. Lisätietoja kouluruokailuun liittyvissä asioissa antaa ruokapalvelupäällikkö Sari Männistö. KOULUMATKOISTA Salon kaupungin opetuslautakunta vahvistaa ja päättää kaupungin koulukuljetusperiaatteet. Nämä periaatteet koskevat myös esiopetusta ja koululla tarkoitetaan myös esiopetuksen järjestämispaikkaa. Opetuslautakunta on päättänyt, että vaaralliset koulutiet arvioidaan Salossa Koululiitu-ohjelman perusteella paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Salon kaupungin voimassa olevat koulukuljetusperiaatteet löytyvät Salon kaupungin nettisivuilta osoitteesta Koulukuljetusasioista vastaavat Ritva Willgren, ja Seppo Virkkunen, Koulukuljetusperiaatteiden mukaan kunta järjestää ja kustantaa oppilaan koulukuljetuksen mikäli koulumatkan pituus on yli 3 km (1-2 lk). Näiden oppilaiden osalta ei tehdä erillistä päätöstä, vaan koulukuljetus järjestetään automaattisesti. Mikäli oppilaan koulumatka on alle 3 km, mutta koulukuljetukseen on tarve koulumatkan vaarallisuuden tai muun syyn perusteella, on koulukuljetusta anottava erikseen sivistystoimen palvelukeskuksesta. Pyydämme toimittamaan nämä hakemukset sivistystoimen palvelukeskukseen viimeistään , jotta koulukuljetettavien oppilaiden määrät ovat tiedossa kesällä kun kuljetuksia suunnitellaan. 9

12 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA lltapäivätoiminta on pääsääntöisesti 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille. Muiden luokkien oppilaille sitä järjestetään erityisperustein. Toimintaa on niiden koulujen yhteydessä, joille opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti muodostuu ryhmä. Toimintapaikat ovat avoinna koulutuntien päättymisestä kello 17 asti. Huoltajilta perittävä toimintamaksu on kiinteä 80 kuukaudessa. Sisarus- ja osa-aikaisuusalennuksia ei myönnetä. Maksuun sisältyy välipala, vakuutukset ja toimintatarvikkeet. Kuljetusoppilaiden on ilmoitettava sivistystoimen palvelukeskukseen, mikäli oppilas ei ole joka päivä iltapäiväkerhossa ja tarvitsee kuljetuksen. Mikäli kuljetuksen tarve on säännöllinen (tiettyinä viikonpäivinä), oppilaalle järjestetään kyyditys koulusta kotiin. Kuljetusanomukset on toimitettava sivistystoimen palvelukeskukseen mennessä. Mikäli kuljetustarve muuttuu, on kevätlukukautta koskevat hakemukset toimitettava sivistystoimen palvelukeskukseen marraskuun aikana. Mikäli oppilas on saanut koulumatkoja varten bussikortin, sen käyttämistä ei ole kielletty iltapäiväkerhossa käyviltä oppilailta. Emme ole kuitenkaan velvollisia järjestämään erillisiä kuljetuksia iltapäiväkerhosta kotiin. Emme myöskään järjestä iltapäiväkerhossa käyvälle oppilaalle kuljetusta koulusta kotiin, mikäli tarve on epäsäännöllinen. Iltapäivätoiminnan henkilökunta ei valvo lapsen siirtymistä kotimatkalle tai kulkuvälineeseen. Tällöin lapsi on huoltajan vastuulla. Salon kaupunki ei järjestä aamutoimintaa. Lisätiedot: koordinaattori Mervi Niemi, Koululaisten vuorohoitoon liittyvät yhteydenotot Mannerheimin Lastensuojeluliiton palveluohjaaja Sirpa Stenström, puh , KOULUN KERHOTOIMINTA K oulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseen järjestetään kerhotoimintaa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Toiminta on noin kerran viikossa tapahtuvaa yhden tai kahden tunnin kestävää harrastustoimintaa, esim. kokki-, liikunta-, käsityö- tai läksykerhoja. Kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaalle maksutonta ja vapaaehtoista. Tiedotus kerhoista tapahtuu koulujen kautta. 10

13 YHTEYSTIEDOT Alakoulut Alhaisten koulu, Koulukatu 3, Salo, puh Hajalan koulu, Vanha Turuntie 896, Hajala, puh Hiiden koulu, Vähähiidentie 500, Pertteli, puh Hähkänän koulu, Ketmäentie 15, Salo, puh Inkereen koulu, Tortosmäenkuja 1 a, Pertteli, puh Kaivolan koulu, Passintie 6, Pertteli, puh Keskustan koulu, Kavilankatu 1, Salo, puh Kirkonkylän koulu, Lampolantie 9, Perniö, puh Komisuon koulu, Suomusjärventie 151, Kiikala, puh Kuusjoen koulu, Ylikulmantie 317, Kuusjoki, puh Marian koulu, Kuruntie 5, Halikko, puh Meri-Halikon koulu, Kokkilantie 764, Angelniemi, puh Mustamäen koulu Mustamäentie 103, Halikko as, puh Muurlan koulu, Robintie 30, Muurla, puh Märynummen koulu Vanikkatie 1, Märynummi, puh Ollikkalan koulu, Hämeenojankatu 9, Salo, puh Pajulan koulu, Pajulanrinne 6, Salo, puh Rekijoen koulu, Isohiidentie 1211, Rekijoki, puh Salo svenska skola, Anjalankatu 5, Salo, puh Saurun koulu, Perniöntie 1665, Perniö, puh Sirkkulan koulu, Ylhäistentie 336, Salo, puh Suomusjärven koulu, Opintie 1, Suomusjärvi, puh Särkisalon koulu, Pensalontie 1, Särkisalo, puh

14 Teijon koulu, Teijontie 100, Teijo, puh Toijan koulu, Vilikkalantie 7 A, Kisko, puh Tupurin koulu, Taimistokatu 1, Salo, puh Vaskion koulu, Puutaivaantie 20, Vaskio, puh Erityiskoulut Hakastaron koulu Hakastaronkatu 6, Salo, puh Meritalon koulu Anjalankatu 5, Salo, puh Opetustoimen hallinto Sivistystoimen palvelukeskus Tehdaskatu 2, Salo Avoinna ma-to klo 8-16, pe KOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Lukuvuosi Syyslukukausi alkaa maanantaina Lauantai on koulupäivä Syysloma (vko 42) Syyslukukausi päättyy lauantaina Kevätlukukausi alkaa maanantaina Talviloma (vko 8) Vapaapäivät: Loppiainen tiistai Pitkäperjantai pääsiäispäivä maanantai Vapunpäivä perjantai Helatorstai Kevätlukukausi päättyy lauantaina Lisätietoa osoitteesta 12

15 Muistiinpanoja 13

16 h 6 t 2 R m A C k 7 4 U 5 L d V 8 j O f W Z 1 y Julkaisija Sivistystoimen palvelukeskus 2013 Tehdaskatu Salo i Ö eå N P X 9 S g B 3 q o