Tietoa koulutulokkaalle ja hänen vanhemmilleen. Emmi Lasaroff, 6 b, Kylmäojan koulu, Kontiolahti

Transkriptio

1 Tietoa koulutulokkaalle ja hänen vanhemmilleen Emmi Lasaroff, 6 b, Kylmäojan koulu, Kontiolahti

2 Koulunkäynti Suomessa Oppivelvollisuus Kaikkien Suomessa asuvien lasten tulee käydä koulua. Oppivelvollisuus tarkoittaa, että lapsen tulee suorittaa peruskoulun luokkien 1-9 oppimäärä. Lapsen tulee aloittaa koulun 1. luokka sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy kun lapsi on suorittanut peruskoulun 1 9 luokkien oppimäärän tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta eli nuori on täyttänyt 17 vuotta. Vanhempien tulee huolehtia siitä, että lapsi käy koulussa, tekee kotitehtävänsä ja suorittaa oppivelvollisuutensa. Vanhempien tulee aina ilmoittaa opettajalle lapsen poissaolosta ja sen syy. Esiopetus Kaikille 6-vuotialle lapsille järjestetään esiopetusta ennen kouluun menoa. Esiopetuksessa harjoitellaan taitoja, joita lapsi tarvitsee koulussa. Näin koulun aloittaminen on helpompaa. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja kouluissa omissa esiopetusryhmissä. Varsinaista esiopetusta on yleensä neljä tuntia päivässä. Joissain kunnissa järjestetään valmistavaa esiopetusta 6-vuotiaille lapsille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Opetus tapahtuu usein pienryhmässä. Opetuksessa vahvistetaan lapsen suomen kielen taitoa ja sosiaalisia taitoja leikkien ja pelien avulla. Esiopetus on maksutonta. Peruskoulu Peruskouluun kuuluu alakoulu (luokat 1-6) ja yläkoulu (luokat 7-9). Jos lapsen suomen kielen taito ei ole niin hyvä, että hän pystyisi osallistumaan perusopetuksen ryhmään, järjestetään useissa kaupungeissa maahanmuuttajalapsille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Pienessä ryhmässä opiskellaan suomen kieltä sekä opetussuunnitelman mukaisia oppiaineita. Pienessä ryhmässä opettajalla on enemmän aikaa opettaa ja neuvoa yksittäistä oppilasta. Peruskoulu on maksuton

3 Kouluun ilmoittautuminen Lasten vanhemmille lähetetään talvella kotiin ilmoitus siitä miten kouluun ilmoittaudutaan ja mihin mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään lapsesta sellaisia perustietoja, joita tarvitaan hänen opetuksensa ja koulussa olemisensa järjestämiseksi. Tiedustellaan mm. mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu tai onko lapsella allergioita tai sairauksia, jotka tulee huomioida ruokailussa ja opetuksessa. Päätös oppilaaksiottamisesta eli missä koulussa lapsi tulee käymään koulua tulee kotiin kirjeessä. Ennen koulun alkamista ensimmäiselle luokalle meneville oppilaille ja heidän vanhemmilleen järjestetään tutustumispäivä uuteen kouluun. Päivän aikana voi tutustua omaan luokanopettajaansa, koulun rehtoriin sekä koulurakennukseen. Koulunkäynnin aloittaminen Kun lapsi aloittaa koulun, tulisi hänen osata pukeutua ja riisuutua itse. Esim. kengännauhat tulee osata solmia itse. Samoin wc:ssä käynnin ja ruokailun tulee sujua ilman avustamista. Mitä mukaan kouluun? Koululaisen työkaluja ovat lyijykynä, pyyhekumi, teroitin ja viivoitin sekä penaali. Oppikirjat ja vihkot annetaan koulusta. Koulutarvikkeiden kuljettamiseen tarvitaan tietysti lapselle sopivan kokoinen laukku tai reppu. Koulun sisätiloissa pidetään jalassa sisäkenkiä. Siksi kouluun on hyvä tuoda omat sisäkengät, esim. tossut tai sandaalit. Annika Jääskeläinen 6 lk, Onttolan koulu, Kontiolahti Oppikirjoista ja muista koulutarvikkeista tulee pitää hyvää huolta. Toisinaan osa oppikirjoista kerätään lukuvuoden lopussa pois, jotta ne voidaan antaa seuraavana lukuvuonna uusille oppilaille. Jotta kirjat pysyivät hyvässä kunnossa, on ne hyvä päällystää esim. muovilla tai tukevalla paperilla. Sään mukaiset vaatteet pitävät lapsen lämpimänä ja kuivana niin koulumatkan kuin välituntien aikana. Koulussa tarvitaan vain sellaisia tavaroita, jotka ovat tarpeen oppitunneilla. Lelut, makeiset tai arvokkaat esineet eivät kuulu kouluun. Kouluun ei saa myöskään tuoda mitään, mistä voi olla vaaraa lapselle itselleen tai muille, esim. teräviä esineitä tai tulitikkuja. Yleensä kännyköitä ei saa pitää auki koulussa

4 Kaikkein tärkeintä on kuitenkin lapsen iloinen mieli ja halu oppia uusia asioita. Ja halu tutustua uusiin kavereihin. Turvallinen koulumatka Ennen koulun alkamista vanhempien on hyvä harjoitella lapsen kanssa turvallinen reitti kouluun. Reitillä tulisi olla mahdollisimman vähän katujen ylityksiä. Lapsen kanssa on hyvä opetella matkan varrella olevat suojatiet ja liikennevalojen käyttö. Ensimmäisten kouluviikkojen aikana olisi hyvä, jos vanhempi voisi saattaa lapsen kouluun ja olla häntä vastassa koulun jälkeen. Syksyllä ja talvella pimeän aikaan on vaatteissa hyvä olla heijastimia. 1 ja 2 luokan oppilaille ei suositella polkupyörän käyttöä koulumatkalla. Oppiaineet Alakoulussa opetetaan mm. seuraavia oppiaineita: äidinkieli, uskonto tai elämänkatsomustieto, musiikki, kuvaamataito, liikunta, käsityöt, matematiikka ja vieraita kieliä. Jos oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voivat vanhemmat pyytää koulua järjestämään oman äidinkielen opetusta. Jos saman kielisiä oppilaita on vähän, ei opetusta välttämättä järjestetä omassa koulussa. Liikuntatunnit Alakoulussa liikuntatunnit ovat hyvin leikinomaisia. Leikkien ja pelaten kehitetään lapsen motorisia taitoja sekä innostetaan lasta liikkumaan. Sisäliikuntatunteja varten lapsi tarvitsee liikuntavaatteet, esim. verryttelyhousut ja paidan sekä pyyhkeen. Tytöillä ja pojilla on käytössä omat pukeutumis- ja suihkutilat. Etenkin ylemmillä luokilla liikuntatunneilla liikutaan sen verran reippaasti, että lapsille tulee hiki. Siksi suihkussa käynti liikuntatunnin jälkeen on tarpeen. Opetussuunnitelman mukainen lajivalikoima liikuntatunneilla on laaja. Koululaiset käyvät mm. uimassa. Talvella hiihdetään, luistellaan ja lasketaan mäkeä. Useissa kouluissa on jonkin verran suksia ja luistimia, joita voi lainata liikuntatunnin ajaksi. Mutta omat luistimet ja sukset ovat hyvät olemassa, jotta lapsi voi harrastaa liikuntaa myös vapaa-aikanaan. Kouluruokailu On tärkeää, että lapsi syö aamulla kunnon aamiaisen kotona

5 Koulussa oppilaille tarjotaan lounas noin klo Ruokaan kuuluu salaatti/raaste, lämmin ruoka, leipää ja maitoa. Jos lapsella on ruoka-aineallergia, tulee vanhempien toimittaa asiasta lääkärintodistus kouluun. Allergisille oppilaille on oman ruokavalionsa mukainen ruoka. Osa ruoka-aineista voi olla lapselle uusia. Koulussa rohkaistaan maistamaan kaikkia ruokia. On tärkeää, että lapsi syö lounaan. Näin hän pysyy virkeämpänä ja jaksaa työskennellä tunneilla. Koululaisen iltapäivä Ekaluokkalaisen koulupäivä on yleensä 4 tuntia pitkä. Jos lapsi joutuu olemaan iltapäivän yksin kotona, saattaa hänelle tulla ikävä tai hän saattaa jopa pelätä yksin oloa. Useissa kaupungeissa ekaluokkalaisille järjestetään iltapäiväkerhoja, jonne he voivat mennä koulun jälkeen. Kerhoja järjestävät mm. kunnat, seurakunnat ja erilaiset järjestöt. Tietoa kerhoista saa koulusta sekä kaupungin koulutoimesta. Kerhojen toiminnasta on hyvä kysyä jo ennen koulun alkamista. Aina kaikille halukkaille ei löydy iltapäiväkerhopaikkaa kodin läheltä. Opettajan rooli Saara Leppänen, 2 lk, Ahokkalan koulu, Kontiolahti Suomessa opettajan auktoriteettia ei korosteta. Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus on tasavertaisempaa ja tuttavallisempaa kuin Venäjällä. Suomalaisessa tapakulttuurissa opettajan ei kuulu korottaa ääntään eikä nuhdella oppilasta kova äänisesti. Oppilaiden työskentelyä tunnilla ja kotiläksyjen tekemistä ohjataan keskustelemalla ja neuvoja antamalla. Oppiminen ei ole pelkästään opetetun asian muistamista, vaan oppiminen nähdään oppijan aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan tuloksena. Oppiessaan oppilas käsittelee ja tulkitsee uutta tietoa liittäen sen jo aiemmin oppimaansa. Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi käytetään etenkin alakoulussa monia muita oppimismuotoja: leikkiä, laulua, näytelmiä, pelejä, askartelua tai pari- ja ryhmätöitä. Koulussa käynti ja läksyjen tekeminen on oppilaan työtä, jonka toteutumisesta vanhemmat ovat vastuussa

6 Rankaiseminen Koulussa tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Jos oppilas ei noudata järjestyssääntöjä, otetaan kotiin yhteyttä ja pyritään tilanteeseen etsimään ratkaisu. Arviointi ja todistukset Oppilaat saavat todistuksen jouluna ja keväällä koulun päätyessä. Alakoulussa arviointi on usein sanallinen jopa 3-4 luokkaan saakka. Arviointi on kokonaisuus johon vaikuttavat mm. aktiivisuus oppitunnilla, läksyjen tekeminen, kokeiden numerot sekä käyttäytyminen. Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa Lomat Lukuvuosi jaetaan syys- ja kevätlukukauteen. Syyslukukausi alkaa elokuun puolivälissä. Syksyllä on viikon mittainen syysloma lokakuussa. Vuodenvaihteessa on lomaa 1-2 viikkoa. Kevätlukukaudella on viikon mittainen loma maaliskuussa. Lukuvuosi päättyy yleensä viimeistään kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tarkat loma-ajat päättää jokaisen kaupungin koulutoimi. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhemmat voivat aina ottaa yhteyttä opettajaan, jos heillä on kysyttävää lapsensa koulun käyntiin liittyen. Lukuvuoden alkaessa opettaja lähettää kotiin tiedotteen, jossa on hänen puhelinnumeronsa sekä sähköpostiosoitteensa. Samoin ilmoitetaan koulun rehtorin ja muun henkilökunnan yhteystiedot. Jos lapsi ei tule kouluun, on siitä ilmoitettava jo ensimmäisenä poissaolopäivänä opettajalle. Useissa kouluissa oppilaille annetaan ns. reissuvihko, jota oppilas kuljettaa mukanaan. Vihko on opettajan ja vanhempien välinen viestintäkanava. Vihkoon opettaja kirjoittaa viestejä vanhemmille, jotta he tietäisivät mitä koulussa on meneillään ja miten lapsen koulu sujuu. Samoin vanhemmat voivat kirjoittaa vihkoon viestejä tai kysymyksiä opettajalle. Koulussa järjestetään vanhempainiltoja, joissa opettajat kertovat asioista, jotka koskettavat kyseisen luokan sekä koko koulun asioista yleisesti. Vanhempainillassa ei käsitellä yksittäisen oppilaan asioita. Vanhempainillat ovat vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa voi mm. kysyä ja tehdä ehdotuksia luokan ja koulun toimintaan liittyen. Opettaja tapaa vähintään kerran vuodessa jokaisen oppilaan vanhemmat erikseen sovittuna aikana. Näissä kahdenkeskisissä tapaamisissa vanhemmat voivat keskustella - 6 -

7 opettajan kanssa lapsensa kehittymisestä ja oppimisesta, mahdollisista esiin tulleista ongelmista tai tuoda esille muita koulunkäyntiin vaikuttavia asioita. Vanhemmat voivat tarvittaessa pyytää myös itse tapaamista opettajan kanssa. Opettaja on vaitiolovelvollinen eli hän ei saa kertoa oppilasta koskevia henkilökohtaisia tietoja muille. Ongelmatilanteessa on koulun ja kodin välinen yhteistyö tärkeää. Ongelmatilanteisiin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Koulun henkilökunta Luokanopettaja jokaisella alakoulun luokalla on oma luokanopettaja. Hän opettaa suurimman osan oppiaineista kyseiselle luokalle. Aineenopettaja opettaa tiettyä oppiainetta useammalle luokalle. Esim. englannin, fysiikan opettaja. Eritysopettaja auttaa niitä oppilaita, jotka tarvitsevat lisätukea oppimiseensa. Oppilaalle voi olla tavallista hankalampaa oppia lukemaan, kirjoittamaan tai matematiikka ei suju hyvin. Silloin eritysopettaja auttaa oppilasta. Koulunkäyntiavustaja auttaa opettajaa luokassa. Koulukuraattori hänen luokseen oppilas voi mennä keskustelemaan ongelmistaan. Koulupsykologi tukee opettajaa, oppilasta ja vanhempia opetuksessa tai/ja kasvatuksessa esiintyvissä ongelmatilanteissa. Terveydenhoitaja auttaa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilas voi käydä hänen luonaan koulupäivän aikana. Tai vanhemmat voivat pyytää aikaa terveydenhoitajan luona käyntiä varten. Rehtori johtaa koulun toimintaa. Tukiopetus jos oppimisessa on ongelmia, voi oppilas saada yksilöllistä ohjausta ja tehtäviä kyseisessä oppiaineessa, jotta hän pysyisi mukana opetuksessa. Tukiopetus voidaan järjestää joko oppitunnin aikana tai niiden ulkopuolella. Oppilashuoltoryhmä koostuu yleensä rehtorista, erityisopettajasta, kouluterveydenhoitajasta, koulupsykologista sekä kulloinkin kyseessä olevan oppilaan luokanopettajasta. Ryhmä pohtii tukitoimenpiteitä koulutyöhön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Koulun henkilökunta on vaitiolovelvollinen. He eivät kerro oppilaaseen liittyviä asioita henkilökuntaan kuulumattomille ihmisille

8 Itä-Suomen aluehallintovirasto, 2010 Teksti: Tuula Räsänen Lähteet: Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, Kotiinpäin projekti, Euroopan pakolaisrahasto ERF: Opas vanhemmille kodin ja koulun välisen yhteistyön työkaluksi ja vanhemmuuden tukemiseksi, 2004 Maria Pikkarainen, Virpi Kuronen: Matroskinin työkalupakki, välineitä monikulttuurisuuskasvatukseen, 2010 Vilma Virnes, 5 lk, Kontioniemen koulu, Kontiolahti Julkaisua saa vapaasti muokata, tulostaa ja käyttää koulujen ja vanhempien tiedotusmateriaalina. Julkaisua ei saa käyttää minkäänlaisiin kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisua lainatessa tulee ilmoittaa lähdetiedot