Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu

Transkriptio

1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Nupit Kaakkoon- hankkeen NURMIVILJELYN TEEMAPÄIVÄT Maaliskuu 2009 Päivi Kurki MTT Mikkeli

2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Karjanlannan käyttö Kyse suurten massojen siirtelystä. Vedenkuljetus kallista. Erillinen kuljetuskalusto. Varastokontti pellon reunassa. Täyttöpumpun teho. Tiestön kunto. Pysyvät ajourat suurilla peltoalueilla.

3 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Lannan hivenravinteiden pitoisuus riippuu paljolti karjan kivennäisruokinnasta Lannan hivenravinteiden analysointi aika ajoin suositeltava Tilan ravinnekierto Lannan varastointi Hygienia

4 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Lannan levitysmäärä Fosfori rajoittaa lietelannan levittämistä. Vain suojaviljassa typpi (Nitraattidirektiivi) rajoittaa ensin. Lantamäärä ympäristötuen fosforin mukaan laskettuna, kun viljavuusluokka tyydyttävä (85 % kokonaisfosforista). KUIVA LANTA Suojavilja (P 28 kg) 27 m3/ha (N 124 kg/ha) Rehunurmi (P 16 kg) 15 m3/ha (N 69 kg/ha) Laidun (P 8 kg) 7,5 m3/ha (N 34,5 kg/ha) LIETELANTA Suojavilja (P 28 kg) 54 m3/ha (Nitr. Dir. 51 m3) Rehunurmi (P 16 kg) 31 m3/ha (N 102 kg/ha) Laidun (P 8 kg) 15 m3/ha (N 50 kg/ha)

5 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo RAVINTEIDEN HINTA VÄKILANNOITTEEN MUKAAN NURMEN Y1 LANNOS (NPK ). Marraskuu 2008: 519 /1000 kg. Heinäkuu 2006: 219 /1000 kg. TYPPEÄ 200 KG 2,60 / kg FOSFORIA 30 KG 17,30 / kg KALIA 50 KG 10,38 / kg NAUDAN LIETELANTA TYPPEÄ 3,3 kg x 2,60 = 8,56 / m 3 FOSFORIA 0,5 kg x 17,30 = 8,65 / m 3 KALIA 2,9 kg x 10,38 = 30,10 / m 3 LIETTEEN ARVO EUROINA TYPEN ARVON MUKAAN 10 m 3 x 3,63 = 85,60 40 m 3 x 3.63 = 342,54

6 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo LEVITYSKUSTANNUS LEVITYSVAUNULLA SÄILIÖSTÄ PELLOLLE 40 m 3 lietettä. Ajomatkaa 0-1 km. Lietettä liikkuu 40 m 3 /h lähellä lietesäiliötä. Ajokustannus: Traktori / traktorit 40. Lietevaunun ja pumppauksen kustannus: 1,20 /m 3 x 40 m 3 = 48 Yhteensä 88

7 Matkan vaikutus levityskustannukseen 40 m 3 lietettä. Ajomatka 10 km. Lietettä liikkuu 10 m 3 /h. Ajokustannus: Traktori / traktorit 4 h x 40 /h = 160. Lietevaunun ja pumppauksen kustannus: 1,20 /m 3 x 40 m 3 = 48. Yhteensä 208 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo AJOMATKAN VAIKUTUS LEVITYSKUSTANNUKSEEN Minkä verran ja millä kalustolla VETTÄ kannattaa siirtää?

8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Ammoniakkia, g/ha/tunti (27 C) 1996 (11-14 C) 1997 (6-13 C) Mullos, ei lietettä Lämpötila lisää, sade pysäyttää typen haihdunnan. Aika, tuntia lietteen pintalevityksestä Ammoniakin haihtumisnopeus mullokselle hajalevitetystä lietteestä (typpihävikki jopa 60-80%).

9 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Lietteen letkulevitin. Letkulevitetystä kasvuston suojaamasta lietteestä typpihävikki on selvästi pienempi kuin hajalevitetystä. Ruotsissa eräs typen kokonaishaihdunnan mittaus noin 13 kg/ha, minkä perusteella hävikiksi voi arvioida %. Hävikki vaihtelee olosuhteiden mukaan.

10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Letkulevitys kasvussa olevaan kasvustoon aidosti kasvuston juureen Kasvuston nopea sulkeutuminen vähentää typpihävikkiä Letkujen kunto

11 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Ajettava lietemultain Multaamalla lannan ravinteet saadaan parhaiten nurmen ulottuville. Ravinnehävikit ovat pienimmät sijoitettaessa liete suoraan maahan.

12 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kaksoiskiekko.

13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Ajettavan Vredon ajojälki lietettä 40 tonnia/ha.

14 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Yksöiskiekolla varustettu hinattava multain. Lietettä noin 20 tonnia/ha.

15 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kuusi viikkoa lietteen levityksen jälkeen. Maan tiivistyminen erityisesti märässä maassa.

16 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Kuivalannan täsmälevitystä nurmelle. Ravinteiden hyväksikäyttöaste oletettavasti alhainen, mutta kuljetetaan vähemmän vettä.

17 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Varmin tapa minimoida lannan typpihävikki on multaaminen. Nykyinen typen hinta tekee kaikki toimenpiteet kannattaviksi millä lanta saadaan mullattua levityksen yhteydessä.

18 Säilörehun laatu koostuu: Raaka-aineen ravintoarvosta Kasvilaji Kehitysvaihe korjuuhetkellä Lannoitus ja maaperän ominaisuudet Kasvuajan sääolot Säilönnän aiheuttamista tappioista Hengitys Variseminen Huuhtoutuminen Käyminen Puristeneste Jälkipilaantuminen

19 Nurmen kehitysasteen vaikutus maitotuotokseen Kuvat: T. Heikkilä Kuvat: Terttu. Heikkilä Korjuu-pv D-arvo (%) RV (%) NDF (%) EKM (kg/d) SR syönti kg ka /d (Rinne ym. 1999)

20 Säilörehun laatuvaatimukset Suomessa Säilörehun laatuluokka Laatutekijä Tyydyttävä Hyvä Maitohappo, g/kg 25.0 Ei rajaa Etikkahappo, g/kg Voihappo, g/kg Ammonium N, g/kgn ph ) Säilönnän aikana muodostunut 2) Poikkeukset ph:n osalta: Kun säilöntäaine perustuu oleellisesti formaldehydiin tai vastaavaan fermentaatiota estävään aineeseen, ph saa ylittää 4.2:n Tuoreen tyydyttävän säilörehun (ka-pitoisuus <275 g/kg) ph saa nousta alueelle , jos säilörehun sokeripitoisuus on >7.0 g/kg.

21 Hyvän säilörehun edellytykset Puhdas raaka-aine - ei multaa, lantaa, pitkää sänkeä, rikkakasveja Ilma pois rehusta - mahdollisimman nopeasti ja pysyvästi, hyvä tiivistys Happamuus riittävä - kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa ph-tavoitteeseen Säilöntäaineen oikea käyttö, biologisia vain esikuivatulle rehulle Säilörehun laatuvaatimukset Suomessa Kuiva-aine, g/kg korkeintaan ph korkeintaan * 4,20 4,30 4,40 4,50 4,60 4,70 4,80 4,90 Säilörehussa tapahtuvien ilmiöiden riippuvuus ph:sta prof. A.I. Virtasen mukaan * Jokaisessa luokassa ph voi olla 0,2 yksikköä korkeampi, jos sokeripitoisuus on vähintään 30 g/kg ka. Jos rehun kuiva-ainekuiva-ainepitoisuus on yli 450 g/kg ph-vaatimusta ei ole

22 50 40 % Käymislaadun perusteella huonojen rehujen osuus eri kuiva-aineluokissa (KTTK ) Ymppirehut (414 kpl) < Kuiva-aine-% (Jaakkola 2002)

23 Esikuivatus + Vähemmän vettä kuljetettavana + Korjuukoneiden tehokkaampi käyttö + Ei puristenestettä ravintoainetappio ympäristöhaitta - ei saa mennä peltoon, talteen + Rehun käymislaatu parempi ja virhekäymisen riski pienempi + Vähentää paalien määrää ja muovikustannusta - Sääriski: ravintoainetappiot sitä suurempia, mitä pitempään kuivatus tapahtuu, D-arvo huononee - Varisemistappioita - Pyöröpaalaus ja biologiset säilöntäaineet soveltuvat hyvin vain esikuivatulle rehulle-> ongelmia, jos rehu joudutaan olosuhteiden pakosta tekemään märkänä - Ilman poissaanti kuivasta rehusta voi olla vaikeaa->homeongelmia, jälkilämpenemistä

24 Säilörehun syönti kg ka/pv 2,0 Väkil. Lietel. pinta sij. 1,5 1,0 0,5 Nurmen lannoitustavan vaikutus erilaisten säilörehujen syöntiin lampailla Pylväissä suhdeluvut 90 KOE 1 KOE Satoi 140 mm lietteen levityksen ja säilönnän välillä kokeissa 2 ja 3 Väkil. Lietel. pinta sij. Väkil KOE 3 KOE 4 Lietel. pinta sij Väkil. Lietel. pinta sij ,0 AIV 2 Painorehu Farmi-liuos AIV 2 Säilöntäaine Laimea liete Maataloustieteen Päivät 2004, Koetoiminta ja Käytäntö (Heikkilä ym.)

25 Nurmen lannoitustavan vaikutus erilaisten säilörehujen voihappobakteeri-itiöiden määrään P = pintaan S = sijoittaen Klostridi-itiöt log MPN/g Koe 1 Koe 2 Koe 3 Koe Väkil Lietel. Väkil Lietel. Väkil Lietel. Väkil Lietel. P S P S P S P S 2- ja 3- kokeissa satoi 140 mm lietteen evityksen ja niiton välillä 4- kokeessa laimea liete 0 AIV 2 Painorehu Farmiliuos AIV 2 Maataloustieteen Päivät 2004 (Heikkilä ym.)

26 Klostridi-itiöt pyöröpaalisäilörehussa korjattu sato oli saanut joko lietelantaa tai vain väkilannoitetta MPN/g (log) Ei lietettä Liete Lietettä 46 m³/ha 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 *** *** *** *** 2003 sato sato sato sato 2 Selvästi liikaa Rajasuositus Nysand ym. 2006, Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisu nro 24, Koetoiminta ja Käytäntö

27 Huono säilörehu on listerian lähde Säilörehu voi olla merkittävä listerian lähde Pyöröpaalit tarjoavat hyvät kasvuolosuhteet Naudat eivät yhtä herkkiä sairastumaan kuin lampaat, mutta moitteeton rehu on vaatimuksena myös nautakarjataloudessa puhtaiden elintarvikkeiden tuottamiseksi 100 Säilörehun listeriabakteerit AIV-II Listeriabakteerin esiintyminen, % näytettä, 2 näytettä/kk. ph < 4.0 ph ph > 4.2 Ei listeriaa L. monocytogenes L. innocua L.mon. & L.inn.

28 Säilörehua pilaantuu aivan liikaa Rehun laatua heikentävät edelliseltä kasvukaudelta peltoon jäänyt suojaviljan sänki, olkijätteet, kuloheinä kasvuston pintaan levitettyä lietelantaa joutunut korjattavaan nurmirehuun nurmirehu likaantunut korjuussa ja varastointivaiheessa riittävän pitkä sänki vältä karhojen päältä ajoa siilon hidas täyttö huono tiivistäminen rehun hidas etenemistahti siilosta pöydälle (lämpiää)

29 Millä keinoin laatusäilörehua Säilörehun teon riskikohtia rehun likaantuminen, tee puhtaana säilöntäaine ja annostelu, käytä, levitä tasaisesti rehun huono tiivistyminen paalissa tai siilossa, ilmatiiviys ehdotonta, peitä nopeasti synkronointi pellolta siiloille ja koneiden hallinta korjuuaika, korjaa ajoissa D-arvon ollessa yli 68 sängen pituus, niitto 8-10 cm sänkeen raaka-aineen tavoitekuiva-ainepitoisuus, kaksoisilppuria ja noukinvaunua käytettäessä % ka, tarkkuussilppurilla % ka ja pyöräpaalauksessa % ka, enemmänkin Lisää tehokkuutta, kiirehdi viisaasti Kattava analyysi raaka-aineesta ja valmiista rehusta

30 Herra Hanke Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo Vuoden 2007 kustannustaso Suorakylvö, lietteen levitys ja viljankuivaus vuokrakoneella. Kasvinsuojeluruisku yhteisomistuksessa. Peltoala on 36 ha. Seosvilja 16,6 ha, säilörehu 16,4 ha, nurmenuudistus ilman suoja-viljaa 1,3 ha ja laidun 1,4 ha. Koneiden käypäarvo on

31 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo Vuoden 2007 kustannustaso Niilo Normaali Kaikki työt omana työnä omilla koneilla. Peltoala on 36 ha. Seosvilja 16,6 ha, säilörehu 16,4 ha, nurmenuudistus ilman suojaviljaa 1,3 ha ja laidun 1,4 ha. Koneiden käypäarvo on

32 Heikki Halpa Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo Vuoden 2007 kustannustaso Nurmet täydennyskylvetään omalla piensiementen kylvökoneella 10 kg/ha nurmensiementä vuosittain olemassa olevaan kasvustoon. Säilörehunkorjuu ja lietteenlevitys (kasvavaan nurmeen) urakointina. Säilörehunurmea on 36 ha. Koneiden käypäarvo on

33 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo Herra Hankkeen, Niilo Normaalin ja Heikki Halvan säilörehun tuotantokustannus ProAgria Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois- Savon lohkotietopankin vastaavaan kustannukseen verrattuna. Tuotantokustannus ProAgrian lohkotietopankin vertailuarvot /1000 ry Paras ¼ Heikoin ¼ Keskiarvo Herra Hanke Niilo Normaali Heikki Halpa

34 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo Herra Hanke maksoi nurmen uudistamisesta 509 /ha. Niilo Normaali maksoi 939 /ha. Lohkotietopankin keskiarvo oli 697 /ha. Suorakylvämällä perustetun nurmen työkustannus putosi yhden kolmasosan muokkaamalla perustetun nurmen työkustannukseen verrattuna. Säästö tuli kynnön, kylvömuokkauksen, kivenkeruun ja jyräyksen poisjäämisestä. Samalla työn mielekkyys parani.

35 Laskelmat Matti Ikonen, ProAgria Etelä-Savo Suorakylvämällä perustetun nurmen konekustannus putosi samoin yhden kolmasosan muokkaamalla perustetun nurmen konekustannukseen verrattuna. Koneiden pääomakustannus pieneni ja niiden käyttökulut jäivät pois. Muuttuvien kustannusten (siemen, kasvinsuojelu ym.) vaikutus kokonaiskustannukseen oli alhainen.