Osallisuus uudessa opetussuunnitelmassa. Tomi Kiilakoski

Transkriptio

1 Osallisuus uudessa opetussuunnitelmassa Tomi Kiilakoski

2 Osallisuus Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee osaksi aikuisten laatimia rakenteita VAI SITÄ enemmänkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi.

3 Mihin voi vaikuttaa? (Nuorisobarometri 2013) Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus : Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Koulutusvalintasi 47 % 34 % 13 % 4% 2 % Ammatinvalintasi 42 % 36 % 16 % 4% 2 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % 45 % 18 % 4% 1 % Asumistilanteesi 32 % 30 % 24 % 8% 5 % Taloudellinen hyvinvointisi 15 % 40 % 34 % 8% 2 % Ympäristöasiat 9 % 30 % 43 % 16% 3 % Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi 5 % 30 % 40 % 18% 6 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 38 % 32% 11 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 % 9 % 31 % 35% 22 % Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % 8 % 21 % 34% 34 % Kuntaliitokset 1 % 5 % 20 % 32% 41 % EU-päätöksenteko 2 % 5 % 12 % 21% 59 % Lähde: Nuorisobarometri / Lapsiystävällinen kunta

4 Miten vaikutetaan koulun asioihin?

5 Kouluosallisuus

6 Välijärvi (2015) Pisa-tuloksia

7 Perusopetuslaki Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. (Perusopetuslaki, 47 A.)

8 Opetussuunnitelma osallisuudesta Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. (s. 18) Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. (s. 29)

9 Opetussuunnitelma osallisuudesta Oppilaiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä, osallistumisesta ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässään, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa heidän osuutensa on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä. Tomi Kiilakoski

10 Osallisuuden määrittelyä (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012) Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. Tunnustus: minulla on oikeus toimia. Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa. Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua. Toisin sanoen: osallistavaa kulttuuria luotaessa on kiinnitettävä huomiota 1. muodolliseen asemaan ja oikeuteen toimia; 2. syntyvään toimintaan; sekä 3. kokemuksiin toiminnan laadusta. Näitä on myös arvioitava.

11 Osallisuus kahden ulottuvuuden kysymyksiä Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia. 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessä toimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko toiminnalla pyritään.

12 Nuoret toimijuudestaan Tomi. Onks oppilailla teidän mielestä osallisuutta täällä? Nuori2: No, varmaan eniten näil oppilaskunnalla. Nuori1: Niin. Tai periaatteessa se menee silleen, et jos et sä oo oppilaskunnassa, niin sulla ei taida olla mitään mahollisuuksii. Nuori2: Niin, et vaikka sä menisit... Et kyllähän sä meille voit antaa jotain ideoita ja sit me viiään niitä eteenpäin. Nuori1: En kyl tiiä yhtäkään ehotusta, mikä ois tullu oppilalta, mikä ois menny eteenpäin. Nuori2: Niin.

13 Vaikuttamisen ongelmia Eipä oikeestaan, no jollain joskus ehkä pystyy, jos on jotain, tai käytöksellä ehkä pystyy vaikuttaan, et sit tehään jotain muuta, ehkä kivempaa, jos ollaan kunnolla siellä tunneilla. Harvemmin. (Nuori.)

14 Vaikuttamisen muotoja Että jos on joku tyyliin kiusausasia, niin kyllä kai ne niissä ottaa paljon vakavammin, mutta jos puhutaan jostain, mitä me tarvittas, jos mennään sanomaan vaikka välituntivalvojalle, jos se on siinä, tulee sanomaan jotakin, niin aletaan jutteleen siitä, niin se sanoo, ettei se jaksa kuunnella tällasta, että tehkää kirjallinen, että pitää tehä paperilapulle kirjottaa ja näin. (Nuori.)

15 Tieto oppilaskunnasta En mää ees tienny tavallaan mitä oppilaskunta tekee ennen kuin mä ryhdyin siihen juttuun. Tai sen mä tiesin että se tekee jotain päätöksii tai tälleen. Kuva oli harmaa. Tomi. Näkyyks toi oppilaskunta teillä millään lailla? Nuori 1. No ei ainakaan mulle mitenkään. Tomi. Entäs sulle? Nuori 2. Ei.

16 Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen Oppilaskunnan roolit ja opettajien moviitivit (Manninen 2007): 1. Rehtorin käsikassarana suorittaa töitä, joita rehtori muutoin tekisi 2. Oppilaskunta opettajien työn helpottajana Tapahtumien järjestäminen, teemapäivät 3. Yhteisöllisen vastuun luoja Oppilaskunta mukana esimerkiksi tilojen suunnittelussa ja puhtaanapidossa 4. Oppilaskunta humppakoneena Arjen piristäjä ja tapahtumien järjestäjä 5. Pedagoginen toimintamalli Keskeinen osa koulun kasvatuksellista toimintaa, vaikuttaa esimerkiksi opetussuunnitelman sisältöihin

17 Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen (Manninen 2007) Oppilaskuntatoimintaa edistävät: 1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa vakavasti 2. Avoin ilmapiiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja muiden aikuisten kannustus 3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun toimintaa 4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun antamisesta ja sen kantamisesta

18 Kuva 1. Oppilaskunnan hallituksen toiminta ihannetilassa Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat

19 Kuva 2. Oppilaskunnan hallituksen toiminta normaalitilanteessa Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat

20 Osallisuus vielä tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.

21 Mihin voidaan vaikuttaa Sosiaaliset rakenteet: koulun säännöt, opetussuunnitelma, lukujärjestys Toimintaa näiden puitteissa Yksilöt Ryhmät Pieni fyysinen ympäristö, kuten koululuokka Iso fyysinen ympäristö, kuten koulupiha tai koulurakennukset

22 Mihin voidaan vaikuttaa Sosiaaliset rakenteet: koulun säännöt, opetussuunnitelma, lukujärjestys Toimintaa näiden puitteissa Yksilöt Ryhmät Pieni fyysinen ympäristö, kuten koululuokka tai käytävät Iso fyysinen ympäristö, kuten koulupiha tai koulurakennukset

23 Oppilaskunta yhtenäiskoulussa Kokemus, että käsitellään vain pienempien asioita ja että pienemmiltä puuttuu samaa peruskokemusta: ei sieltä oikein asiat mee, pienten asioita siellä enimmäkseen käsitellään, ala-asteikästen. Joo, siis ei siellä silleen ees kuunneltu meitä paljon yhtään, kun on niin paljon niitä ala-asteelaisia. Toiminnan sisällön ohella myös toiminnan muoto vuorovaikutuksen laatu tuntuu yläkouluikäisistä lapselliselta. puhutaan silleen kun ykkösten kanssa opettaja puhuu, silleen lässyttämällä.

24 Koulun toimintakulttuuri Pitää sisällään arvot, uskomukset, perinteet, mutta myös rituaalit, ympäristön ja tavat käyttäytyä. Näistä muovautuu kokonaisuus, joka ohjaa instituutiossa toimivien toimintaa. Säätelee sitä, miten asioita tehdään ja mitkä asiat ovat tekemisen arvoisia. Jokaisella koululla on omanlaisensa kulttuurinsa. Kattaa sisällään opetuksen lisäksi muutkin koulun käytännöt, kuten juhlat, retket, välitunnit, koulumatkat. Ohjaa paitsi opettamisen ja oppimisen käytäntöjä, myös ihmisten välisiä suhteita, turvallisuuden kokemuksia, toimintarooleja, normeja ja koulun organisaatiorakenteita.

25 Koulun toimintakulttuurin muutos Pitkän ajan kuluessa muovautunut kulttuuri on osin immuuni muutoksille > muutos on hidasta Positiivinen toimintakulttuuri tukee inspiraatiota, merkityksellisyyden kokemuksia tarjoamalla jaetut ja hyväksytyt arvot ja päämäärät Nothing is more important about the schools than its culture. (Jianping 2012.) Tavoitteena oppimista ja iloa tukeva kulttuuri, joka huomioi jokaisena jäsenensä

26 Koulun toimintakulttuuriin ja sen muutokseen vaikuttavat Oppimisympäristö (fyysinen ja sosiaalinen) Opettajuus ja opettajakulttuurit Johtaminen Ohjausjärjestelmät Sukupolvisuhteet Monialainen yhteistyö tai sen puute Lasten ja nuorten toiminta ja kulttuurit Perheiden tuki, kasvatuskumppanuus ja osallisuus

27 Muutos: ajattelut ja teot Kasvatuksen muutos on riippuvainen siitä, mitä opettajat ajattelevat ja tekevät. Asia on juuri näin yksinkertainen ja monimutkainen. Michael Fullan Pelkkä tekemisen muutos ei johda syvätuloksiin, ja pelkkä ajattelun muutos ei välttämättä lihallistu teoiksi. Siksi muutos on syväprosessi, joka vaatii tukea ja pohdintaa.

28 Loppusoitto. Kenen työ muutos on? Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin juoksu, nopea yksilölaji. Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa, mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein. Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja, pitkä ja huolellinen tiimiprosessi. Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien yhteisenä prosessina.