Osallisuuden askeleet. FT Anu Gretschel & FT Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto Liikkuva koulu/helsinki

Transkriptio

1 Osallisuuden askeleet FT Anu Gretschel & FT Tomi Kiilakoski sotutkimusverkosto Liikkuva koulu/helsinki

2 Esityksen juoni (esitettynä aristotelisessa järjestyksessä) Alku: Johtolankoja osallisuuteen Keskikohta:Osallisuus koulussa Lopetus: Mitä mieltä itse olen?

3 Anu - Pulling down the ladders -tyyppinen lähestymistapa - Sharp, L. & Connelly, S. (2002) Pulling down the Ladder. In Rydin, Y. & Thornley, A. (eds.) Planning in the UK: agendas for the new millennium. London: Ashgate.

4 Nuorten Ääni -ryhmän ja aikuisten tukijoiden työnjako projektin eri vaiheissa Anu Gretschel (2002) Kunta nuorten osallisuusympäristönä: nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, s.70.

5 Minna Malja 2017 Erilaisia verkostoja ja tiimejä irrallaan niin muista nuorista kuin päätöksenteostakin. Kunnantalo Anu Gretschel & Timo Mulari (2013) Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Allianssi ja sotutkimusverkosto.

6 Minna Malja 2017 Kunnes piuhat yhdistetään. Mutta myös koordinaatiota tarvittaisiin. Kunnantalo Anu Gretschel & Timo Mulari (2013) Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Allianssi ja sotutkimusverkosto.

7 Erilaiset demokratiakäsitykset ja niiden suhde lapsille ja nuorille luotuihin toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksiin Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (2012) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. sotutkimusverkosto/sotutkimusseura, s. 41

8 Deliberatiivinen keskustelupäivä eli Deliberative Discussion Day (DDD) Vaikutusten seuranta 1. Nuorten arvioivat pienryhmissä heille suunnattuja palveluja. 2. Nuoret suunnittelevat millaisia puheenvuoroja esittävät palveluja tuottaville tahoille ja päättäjille 3. Palveluntuottajat ja päättäjät arvioivat samoja palveluja kuin nuoret, ja nuorten valitsemista näkökulmista. 4. Nuoret, palveluntuottajat ja päättäjät neuvottelevat minkä tyyppistä kehittämistä tarvitaan, asiat kirjataan etenemissuunnitelmaan ja sovitaan seurannasta. 5. Arvioinnin tulokset julkistetaan ja käsitellään työntekijäkokouksissa ja päätöksentekotasolla. 6. Keskustelupäivät toteutetaan säännöllisesti esimerkiksi kahden vuoden välein. Aiemmat teemat voi nostaa keskusteluun uudelleen, jos niiden kehittyminen ei ole ollut toivottua. Anu Gretschel (Ed.), Tina Cupar, Merle Linno, Tomi Kiilakoski, Noora Hästbacka & Antti Korhonen (2017) Studying the impact of international youth work Towards developing an evaluation tool for youth centres. Suomen nuorisokeskusyhdistys ja sotutkimusverkosto. Anu Gretschel, Sofia Laine & Pirjo Junttila-Vitikka (2013) Kuntalaisten kokemustieto liikuntapaikkojen laadunarvioinnissa. Valtion liikuntaneuvosto ja sotutkimusverkosto.

9 TOMI Huomio yksilöihin, ryhmiin ja yhteisöön

10 Koulun toimintakulttuurin muutos Pitkän ajan kuluessa muovautunut kulttuuri on osin immuuni muutoksille > muutos on hidasta Positiivinen toimintakulttuuri tukee inspiraatiota, merkityksellisyyden kokemuksia tarjoamalla jaetut ja hyväksytyt arvot ja päämäärät Nothing is more important about the schools than its culture. (Jianping 2012.) Tavoitteena oppimista, osallisuutta ja iloa tukeva kulttuuri, joka huomioi jokaisen jäsenensä

11 Osallisuus Osallisuus koulussa ei ole yhtä kuin oppilaskunnan hallitus Osallisuus 1. sosiaalisena yhteenkuuluvuutena ja 2. vaikuttamisena Nuorten kokemuksissa osallisuus ei toteudu täysimääräisenä ja näin kokemus yhteisön jäsenyydestä jää vajaaksi. 3: Siis kyllä kysytään aina, että mitä mieltä me ollaan ja mitä me halutaan. 1: Mutta vaikka sanoo mitään, niin ei mikään toteudu ikinä. 4: Just se että ei asiat tapahdu, ei tapahdu mitään Osallisuuden ei tulisi olla pelkästään hyväntahtoisuuden varassa, vaan se perustuu lapsen oikeuksiin osallistua kaikessa koulutoiminnassa (Hakalehto-Wainio 2012).

12 Toiminnallisuus ja sen puute Passiivisuuden rikkominen sekä oppituntien että välituntien asiana Tomi: Miten te saatte sit niillä välitunneilla ajan kulumaan? 2: Seisoskellaan. 3: Jos on sisävälkkä, niin istuskellaan ja ollaan puhelimella. Tomi: Entäs nää ulkovälkät? 2: No sitten me vaan seisoskellaan tossa ovien eessä ja ootetaan kylmissään siinä, että päästään sisälle. Oppilaita huomioivien ja heitä liikuttavien toimintojen kehittämisen tarve. Toiminnallisuus on yhteydessä myös toimijuuteen; passiivisuus taas yhteydessä kohteena olemiseen.

13 Kouluosallisuuden moniulotteisuus Osallisuuden päämäärä / Vaikuttamisen kohde Sosiaalinen päämäärä: Poliittinen päämäärä: Yksilötason osallisuus Itsearviointi, tukipalvelut- Itsetunnon, itsetuntemuksen itseilmaisun vahvistaminen ja minäpystyvyyden vahvistaminen. Mahdollisuus osallistua luokkakokouksiin yms., yksilölliset kuulemiset (esim. kyselyt ja puhekierrokset), äänestysmahdollisuus Ryhmätason osallisuus Turvallisen ryhmän luominen (ryhmäyttäminen), yhteisöä rakentavat toimet. Luokkakokoukset, luokkien väliset kokoukset, koko oppilaskunnan kokoukset, oppilaskunnan hallituksen toiminta.