Koulutuksen maailmat nuorten maailmoina. Tomi Kiilakoski Helsinki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksen maailmat nuorten maailmoina. Tomi Kiilakoski Helsinki"

Ada Aro
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koulutuksen maailmat nuorten maailmoina Tomi Kiilakoski Helsinki

2 Oppilaitosten keskeinen merkitys nuorten maailmassa 1. Oppilaitokset ovat vertaisryhmälatautuneita tiloja: niissä ollaan muitten nuorten kanssa nuorisokulttuurisilla näyttämöillä. 2. Ystävien kanssa vietettävästä ajasta oppilaitos on keskeinen. 3. Oppilaitoksissa kohdataan paitsi virallinen koulu, myös epävirallinen koulu ja molempiin on luotava suhde. 4. Oma luokka, opiskeluala tai ryhmä muodostaa sen elinolon ajan keskeisen vertailukohdan.

3 Aluksi: hankaluuksia 1. Ei ole selvää, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan: voidaanko sille asettaa objektiiviset kriteerit (ja näin pystyä mittaamaan sitä) vai onko hyvinvointi väistämättä subjektiivista (jolloin mitata voi vain ihmisten kokemaa hyvinvointia)? 2. Valtaosa hyvinvointipalveluista ei itse asiassa rakenna hyvinvointia, vaan poistaa pahoinvointia tämä on omiaan sotkemaan käsitystä siitä, mistä hyvinvoinnissa on kysymys.

4 Hyvinvointi toimintakykynä Hyvinvointi riippuu käytettävissä olevista resursseista, mutta hyvinvointia ei samaisteta niiden kanssa. Hyvinvointia eivät liioin ole resurssien tosiasiallinen käyttö tai niiden käytöstä seuraava subjektiivinen hyöty, vaan resurssien yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toimia. (Lagerspetz 2010, 102.)

5 Oppilaitokset ja hyvinvointi Oppilaitosten toimintaa voidaan katsoa sen mukaan, missä määrin eri kentät oppilaitoksissa lisäävät ihmisten toimijuutta ja auttavat heitä voittamaan kohtaamiaan esteitä. Nämä esteet voivat liittyä minäkuvaan, ryhmäsuhteisiin (toisten nuorten kanssa), vanhempiin, yhteiskuntakiinnittymiseen jne.

6 Siirtymät koulusjärjestelmässä Oppilaanohjauksen ongelmat: riittämättömät resurssit eivät varmista oppilaiden pääsyä. Urapolun ongelmien kasautuminen: fyysiset ja henkiset vammat, masentuneisuus, ja vaikkapa maahanmuuttajatausta vaikuttavat koulutusputkien kasaantumiseen Identiteetin muovautuminen: lukeminen ei kiinnosta

7 Ahola & Galli 2010

8 Ahola & Galli 2010

9 Kaukonen 2011

10 Oppilaitos moniulotteinen paikka ja tila Oppimisen, kasvun ja sivistyksen paikka Tuottaa tiedollista ja taidollista oppimista, yleis- ja ammatillista sivistystä Kasvuyhteisö Paikka, jossa toimitaan yhdessä ja joka parhaimmillaan tukee jäseniään. Demokraattinen pienoisyhteisö Mahdollistaa demokratiaan oppimisen ja yhteisöllisen kasvun Tomi Kiilakoski

11 Koulu moniulotteinen paikka ja tila Eri palvelujen risteyskohta: hyvinvointipalvelut, tukipalvelut Oppilaitoksen kautta saadaan erilaisia tukirakenteita nuorten maailmaan. Nuorisokulttuurinen näyttämö Nuorten keskinäisen toiminnan areena. Kunnan, yhteiskunnan ja työelämän osa Yhteys markkinoiden ja yhteiskunnan rakenteisiin

12 2. Koulu kasvuyhteisönä Hyvinvointinäkökulma: lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu osallisuudesta erilaisiin kasvu- ja kehitysyhteisöihin. Yhteisö voi kasvattaa, vaikka sen toimijat eivät erityisesti mieltäisi haluavansa kasvattaa. Jäseniään tukeva ja heitä kontrolloiva yhteisö.

13 Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) Aggressiivinen koulu Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. Passiivinen koulu Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. Aktiivinen koulu Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu

14 Oppilaiden syrjintäkokemukset (Kankkunen, Harinen. Nivala & Tapio 2011) 1. Läski, lihava, lyllerö, tankki 2. Tyhmä,typerä, tollo, ääliö, idiootti, hullu 3. Homo, hintti, lesbo, lepakko 4. Huora, horo, lutka 5. Ruma, lehmä 6. Kusipää, paska, paskiainen 7. Hikke, hikari, nörtti 8. Kiinalainen, kinkki, keltainen, ryssä, svedupelle 9. Outo, pervo, friikki, transu 10. Jeesus, jehova, pakana, hihhuli - Mikä tahansa erilaisuus voi periaatteessa aiheuttaa syrjintää Tomi Kiilakoski

15 Osallisuuden merkitys Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. Tunnustus: minulla on oikeus toimia. Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa. Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua.

16 Osallisuus kahden ulottuvuuden kysymyksiä Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia. 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessätoimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko toiminnalla pyritään.

17 Osallisuus vielä tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.

18 Kouluosallisuuden moniulotteisuus Osallisuuden päämäärä / Vaikuttamisen kohde Sosiaalinen vahvistaminen Yhteinen päätöksenteko ja asioiden hoitaminen Yksilönä vaikuttaminen: miten minä toimin? Ryhmänä vaikuttaminen: miten me näymme? Miten me tulemme toimimaan keskenämme? Itsearviointi, tukipalvelut, arjen toimijuusroolit (myös ops:n suuntaamisessa). Itsetunnon, itsetuntemuksen ja itseilmaisun vahvistaminen Turvallisen ryhmän luominen, ratkaisujen hakeminen siten, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon Jokaiselle taattu mahdollisuus osallistua luokkakokouksiin yms., yksilölliset kuulemiset (esim. kyselyt ja puhekierrokset), äänestysmahdollisuus Luokkakokoukset, luokkien väliset kokoukset, koko oppilaskunnan kokoukset, oppilaskunnan hallituksen toiminta.muu luokkien turvallisuutta edistävä tietoinen toiminta

Samankaltaiset tiedostot

Toimintaympäristö ja yhteisöllisyys kouluosallisuuden monimuotoituus. Tomi Kiilakoski Järvenpää

Toimintaympäristö ja yhteisöllisyys kouluosallisuuden monimuotoituus Tomi Kiilakoski Järvenpää 27.11.2013 Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus. Niin. Kuinka hyvin me oikein siedämme toisiamme? 27.11.2013