LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUKSEN JA OIKEUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET OIKEUSSOSIOLOGIA

Transkriptio

1 LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUKSEN JA OIKEUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET OIKEUSSOSIOLOGIA Ulla Väätänen

2 Yhteiskuntatieteen kohdealueena on koko inhimillinen moninaisuus. Se käsittää kaikki sosiaaliset maailmat, joissa ihmiset ovat eläneet, elävät ja voisivat elää C. Wright Mills

3 Sosiologiassa keskeisiä käsitteitä Sosiaaliset suhteet Sosiaalinen toiminta Instituutio Arvo Normi Rooli Valta

4 Sosiologia Mitä sosiologia tutkii? Ihmisten muodostamat yhteisöt ja niihin liittyvät ilmiöt (prosessit) Yhteiskunnat Instituutiot Sosiaaliset suhteet

5 Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen toiminta Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen toiminta ovat sosiologian peruskategorioita, edellyttävät toisiaan sosiaalinen toiminta luo, muuttaa ja uusintaa suhteita toimijat ovat suhteiden aktiivisia osapuolia suhteista kehittyy sosiaalisia järjestelmiä, jotka vaikuttavat pakottavasti toimintaan ja rajoittavat sitä suhteiden rakenteellisilla piirteillä, säännöillä ja voimavaroilla on määräävää vaikutusta toimintaan rakenteellisten piirteiden vaikutus on pitkäkestoista, pisimmillään silloin kun kyse on instituutioista

6 Arvo, rooli, valta Arvon, normin ja roolin käsitteitä käytetään tarkasteltaessa käyttäytymisen säännönmukaisuuksia Niillä on toimijoiden identiteettiä luovaa ja ylläpitävää merkitystä Ne ovat myös keskeisiä kulttuureja määrittäviä tekijöitä

7 Sosiaaliset arvot Sosiaalisilla arvoilla tarkoitetaan ympäristöstä opittuja, yleisiä ja pysyviä valintataipumuksia, jotka koskevat päämääriä ja tavoitteita Arvoilla on kulttuurinen luonne Ne ovat ympäristöstä opittuja Arvot ohjaavat ihmisten valintoja ja toimintaa Yleiset arvot ovat pysyviä ja koskevat aina laajoja toimintakokonaisuuksia ja päämääriä Ne eroavat asenteista, jotka ovat vaihtelevia ja pinnallisia

8 Rooli Roolit perustuvat odotuksiin, joita toiset ihmiset kohdistavat tietyssä asemassa olevaan yksilöön Odotuksista syntyy sääntöjä, jotka määrittävät, miten ihmisten tulee käyttäytyä eri asemissa ja tehtävissä. Roolin käsite selittää yhteiskunnan erilaistumista ja eri ryhmien välisiä eroja Ihmiset voivat sisäistää roolinsa niin, että niistä tulee heidän persoonallisuutensa osia. Ihmisillä on lukuisia rooleja, he käyttäytyvät eri tavoin sen mukaan, missä roolissa ne ovat perheroolit, ammattiroolit, tilanneroolit, statusroolit (ikä, sukupuoli)

9 Valta Määritelmiä Valta on toimijan kykyä toteuttaa tahtonsa toisten vastustuksesta huolimatta (Weber) Valta liittyy autonomiaan ja riippuvuuden uusintamiseen, valta on toimijan kyky taata seurauksia, joiden toteutuminen riippuu toisista toimijoista Valta on sosiaalisen vuorovaikutuksen institutionaalinen piirre, siihen ei välttämättä liity tavoitteita eikä konflikti, kyse toimijoiden kyvystä saada aikaan haluamiaan muutoksia ulkoisessa maailmassa Valta liittyy yhteiskunnan rakenteisiin, sitä luonnehtii mahdollisuus, että valtaa käyttävä olisi voinut toimia toisinkin

10 Normi Yhteisöt ja yhteiskunnat sääntelevät jäsentensä käyttäytymistä käskyin, kielloin, luvin ja kelpuutuksin, joita tuetaan sanktioin eli pakottein tällaisia käyttäytymissääntöjä kutsutaan sosiologiassa normeiksi pakotteet ovat joko rangaistuksia tai palkintoja normit vaikuttavat yksilöön ulkoisen pakon tavoin selittävät käyttäytymisen yhdenmukaisuutta normit ilmaisevat aina yhteiskunnan tai ainakin määräävässä asemassa olevien käsityksen siitä, millaista käyttäytymistä on valvottava normit voidaan oppia eli sisäistää pienestä pitäen niin tehokkaasti, että näyttää kuin niiden noudattamista ei valvottaisi

11 Epävirallinen normi lähdettä ja soveltamisalaa ei ole selkeästi määritelty eivät yleensä ole kirjallisia valvojaa ei ole tarkoin määritelty usein julkilausumattomia sääntelevät arkista elämää kuten pukeutumista, käytöstapoja, kulutusta, ruokailua, liikennevälinekäyttäytymistä jne. erilaisiin epävirallisiin yhteisöihin (tiedeyhteisö, taideyhteisö, liike-elämä jne.) ja alakulttuureihin (rikolliset, nuoriso jne.) liittyy omia epävirallisia normijärjestelmiä toisinaan epävirallisista normeista tulee virallisia

12 VIRALLISET NORMIT Tarkasti määritelty, lainsäätäjän tahto Julkilausuttu, usein kirjallinen Jäsentyneitä, tarkasti määriteltyjä Selkeästi määritelty, erityinen ryhmä tai koneisto Määritelty henkilöpiiri tai tilanteet normin lähde normin ilmaisu pakotteet normin valvoja normin ala EPÄVIRALLISET NORMIT Ei selkeästi määritelty, yhteisö itse Julkilausumaton, ei kirjallinen Jäsentymättömiä, ei tarkasti määriteltyjä Ei selkeästi määritelty, yhteisö itse Ei selkeästi määritelty ketä koskee ja missä tilanteissa

13 Sosiologia yhteiskunnan tutkimuksena Minkälaisissa keskinäisissä suhteissa yhteiskuntaa muodostavat instituutiot ovat erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä Miten lainsäädännölliset, oikeudelliset ja toimeenpanoon liittyvät tehtävät ja toiminnat on järjestetty Miten näitä tehtäviä toteuttavien yksiköiden keskinäiset suhteet on järjestetty, miten ne toimivat jne.

14 Yhteiskunta analyysiyksikkönä Esim. Onko tietyntyyppisillä yhteiskunnilla, kuten suurilla imperiumeilla, taipumus kestää jonkin tietyn ajanjakson verran? Käyvätkö kaikki yhteiskunnat läpi tietyt kehitysvaiheet?

15 Yhteiskunnan sisäiseen rakenteeseen Esim. kohdistuva tutkimus Mitkä ovat ne sisäiset ongelmat, jotka jokaisen yhteiskunnan tulee kohdata? Millä tyypillisillä tavoilla yhteiskunnat hoitavat erilaisten funktioiden toteuttamisen? Mitä seuraa tiettyjen instituutioiden yhdistämisestä? (vallan kolmijako-oppi)

16 Sosiologia instituutioiden tutkimuksena Sosiologia voidaan määritellä instituutioiden tieteeksi Durkheim 1901 Instituutiot (perhe, kirkko, koulu, poliittiset puolueet, tuomioistuin) sellaisenaan sosiologisen tutkimuksen sisältöalueena

17 Instituutio Instituutiolla tarkoitetaan sellaista (verrattain toistuvaa ja pysyvää) yhdenmukaista käyttäytymistä, jota sääntelevät normit ja rooliodotukset esim. avioliittoinstituutio Instituutioissa voi olla kyse myös epävirallista käytännöistä ja toimintatavoista esim. perheinstituutio ei tarkoita yksittäisiä perheitä eikä perhelainsäädäntöä, vaan perhe-elämää sääntelevien normien ja käyttäytymistapojen kokonaisuutta tietyssä yhteiskunnassa Instituution olemassaolo vahvistaa ihmisten toimintaa koskevien odotusten todennäköisyyttä ja lisää käyttäytymisen ennustettavuutta.

18 Instituutioiden tutkimus Mitä yhteisiä piirteitä kaikilla instituutioilla on? Mitkä ovat ne ulottuvuudet, joiden suhteen ne eroavat toisistaan? Eroavatko nämä instituutiot paitsi funktioiltaan myös muilta piirteitään johtuen niiden koosta erikoistumisasteesta itsenäisyytensä määrästä jne.

19 Sosiologia sosiaalisten suhteiden tutkimuksena Instituutiot voidaan käsittää myös yksinkertaisempien sosiaalisten suhteiden komplekseina järjestelminä Esim. perhe muodostuu monenlaisista suhdekasaumista, joista jokaista voidaan tutkia omana sosiaalisena suhteenaan Kaikille sosiaalisille suhteille voidaan jäljittää tiettyjä yhdenmukaisia perusteita esim. ryhmän koon ja suhteiden laadun mukaan

20 Sosiologia pyrkii havaitsemaan, kuvaamaan ja selittämään sitä järjestystä, joka leimaa ihmisen yhteiskuntaelämää Empiirisesti todennettavat päätelmät yhden ilmiön suhteesta toiseen tiettynä ajankohtana tiettyjen ehtojen vallitessa

21 Oikeustiede ja yhteiskunta Näkemykset siitä, kuinka oikeustiede ja yhteiskunta suhtautuvat toisiinsa riippuvat keskeisestä kolmesta lähtökohdasta eli kuinka jäsennetään oikeus ja yhteiskunta oikeustiede ja yhteiskuntatieteet oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

22 Oikeus ja yhteiskunta 1) oikeus autonomisena järjestelmänä 2) oikeus ja yhteiskunta erillisiä ilmiöitä, joiden suhde on interaktiivinen 3) oikeus ja yhteiskunta nähdään homologisina, jolloin niiden synty ja rakenne ovat kietoutuneet toisiinsa (Friedrichs 2001) Oikeus ja yhteiskunta eivät ole toisistaan erillään olevia ilmiöitä Oikeussosiologiassa tutkitaan oikeutta yhteiskunnassa tai yhteiskunnallisessa kontekstissa, ei oikeuden ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta

23 Oikeussosiologia Yhteiskuntatieteellinen lähestymistapa oikeuteen Law and Society Studies Sociolegal Studies Empirical Studies of Law Sociology of Law Suomessa kaikki nämä on mahdutettu käsitteeseen oikeussosiologia

24 Oikeussosiologia Oikeussosiologia on vaativa monitieteinen tutkimussuuntaus, joka sijoittuu oikeustieteen ja yleisen yhteiskuntatieteen, sosiologian välimaastoon (Ervasti) Juristien oikeussosiologia Sosiologien oikeussosiologia Riippuen siitä, kuinka lähellä ollaan oikeustieteen tai sosiologian kysymyksen asetteluja.

25 Oikeussosiologinen tutkimus Edellyttää yhteiskuntatieteellisten metodien hallintaa ymmärtämystä oikeudellista ajattelusta ja tavasta, jolla juridisessa maailmassa oikeuden sisältö määritellään ja päätökset perustellaan

26 Sosiologia ja sen lähitieteet Sosiologian lähitieteitä Taloustiede Valtio-oppi Historia Psykologia Antropologia Oikeussosiologiassa omiksi tutkimusaloikseen vakiintuneet Oikeusantropologia Oikeushistoria Oikeustaloustiede

27 Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen instituutioiden oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita (Cotterrell 1994)

28 Neljä erilaista käsitystä oikeussosiologiasta (Dalberg-Larssen) Oikeussosiologiassa 1) käytetään tietynlaisia metodeja, joiden avulla voidaan selvittää oikeudellisia kysymyksen asetteluja, kiistetään sosiologisten teorioiden merkitys oikeustieteelle 2) tutkitaan oikeudellisia ilmiöitä sosiologisesta näkökulmasta, sosiologisten metodien ja teorioiden hyväksikäyttö 3) tulisi keskittyä keskeisten oikeudellisten instituutioiden ja orgaanien kuten tuomioistuimen, lainsäädännön ja hallinnon tutkimiseen 4) oikeussääntöjen tosiasiallisen yhteiskunnallisen merkityksen tutkimus (law in books, law in action)

29 Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Oikeussosiologian tehtävänä on 1) kehittää yleisiä teorioita, jotka selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja, 2) oikeudellisten ja yhteiskunnallisten sosiaalisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen tutkimus ja analyysi (Friedrichs 2001)

30 Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin

31 Oikeussosiologian tutkimuskohteet lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu ja lakien vaikutukset oikeudelliset instituutiot lakien soveltaminen juristiprofessio ja muut oikeudelliset toimijat oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri kansalaiset ja oikeusjärjestys oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa

32 Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteellinen (empiirinen) tutkimus ja oikeustiede onko oikeustiede yhteiskuntatiede? Oikeustiede tutkii sääntöjä yhteiskuntatiede säännönmukaisuuksia

33 Tapana erottaa toisistaan Normatiivinen oikeustiede eli lainoppi (oikeusdogmatiikka) ja Ei-normatiivinen lähestymistapa oikeuteen Oikeustieteilijöille ominaista oikeuden sisäinen näkökulma ja muiden tieteenalojen edustajille ulkoinen näkökulma oikeuteen Humen giljotiini: katsotaan, että siitä miten asiat ovat (Sein), ei voida päätellä miten niiden tulisi olla (Sollen)

34 Oikeussosiologian ja oikeusdogmatiikan suhde? Alvesalo Ervasti 2006 Oikeusdogmatiikka Oikeussosiologia Kohde Säännöt Käyttäytyminen, käytännöt ja instituutiot tosiasiassa Näkökulma Osallistujan Tarkkailijan Menetelmä Tekstihermeneutiikka Yhteiskuntatieteen metodit Tyypillinen tutkimustapa Tulkinta ja systematisointi Empiirisen aineiston analyysi Lähestymistapa Oikeus autonomisena järjestelmänä Oikeus yhteiskunnallisessa kontekstissa Käsitys oikeudesta Formaali oikeus Formaali ja informaali oikeus Tavoite Koherenssin luominen oikeusjärjestykseen Selittäminen, kriittinen tarkastelu

35 Konfliktit Konfliktit ja konfliktienratkaisu ollut keskeinen oikeussosiologian tutkimuskohde Konfliktien syyt Konfliktin muuntuminen oikeusriidaksi Tuomioistuinmenettely Vaihtoehtoiset konfliktinratkaisumenetelmät Erilaisia tutkimuksellisia ja teoreettisia lähestymistapoja: legalistinen, oikeussosiologinen, -antropologinen, - historiallinen, -taloustieteellinen, -poliittinen jne.

36 Konfliktit Rakenteelliset konfliktit Konflikti yhteydessä yhteiskunnan rakenteisiin ja vallankäyttöön Intressikonfliktit Useampi taho haluaa samaa (hyvää), jota on rajoitettu määrä Arvokonfliktit Moraaliset, poliittiset, eettiset, uskonnolliset tai muut arvot vastakkain

37 Konflikti ja riita konflikti = riita konflikti riita erotteluperusteena ristiriitojen luokittelulle on mm. ristiriidan juridisoituminen konflikti on erimielisyys kahden tai useamman osapuolen välillä, riita juridisoitunut konflikti julkisuus konflikti kehittyy riidaksi, kun vaateet tuodaan julkisuuteen, esitetään jollekulle, kun vaateelle annetaan juridinen justifikaatio konflikti muuttuu oikeudelliseksi riidaksi kesto konflikti pitkäkestoinen, riita yksittäinen episodi pitkäkestoisessa konfliktissa laajuus konflikti yhteiskunnallisten ryhmien välillä, riidat yksilöiden ja pienryhmien välillä syvyys riita neuvoteltavissa, konfliktit yhteydessä perustavaa laatua oleviin inhimillisiin tarpeisiin, eivät neuvoteltavissa

38 Ristiriitojen ratkaisu, käsittely ja institutionalisointi Oikeudellista sääntelyä kuvataan usein ristiriitojen ratkaisemisena ja institutionaalisina käytäntöinä konfliktien selvittämiseksi Yksi oikeuden tehtävä yhteiskunnassa onkin legitiimien organisaatioiden ja ennustettavien menettelytapojen luominen ristiriitojen ja konfliktien käsittelemiseksi

39 Oikeus konfliktien ratkaisijana? Se, että ristiriita ratkaistaan oikeudellisesti ei merkitse välttämättä sitä, että ristiriita olisi ratkaistu tai poistettu Konflikteja voidaan oikeudellisesti paitsi ratkaista, myös ylläpitää, luoda ja kärjistää. Oikeudellinen sääntely on pikemminkin ristiriitojen käsittelyä kuin niiden ratkaisemista ja poistamista oikeudellisen sääntelyn luomat rajat ja luokitukset ovat kiistojen, konfliktien ja ihmisten eriarvoisuuden lähteinä maanomistusoikeus ja yhteisten oikeuksien välinen konflikti, maanomistusoikeuden laajentaminen asteittain murensi Lapin maankäytön tapaoikeudellisen vakauden

40 Konfliktit Yhteiskunnassa esiintyy ristiriitoja ja konflikteja, joita ei voida ratkaista tai poistaa, ei ainakaan vallitsevien sosiaalisten ja institutionaalisten rakenteiden ehdoilla Konflikteissa oikeuden tehtäväksi jää luoda sääntelyinstituutiot ja menetelmät, joilla ristiriita voidaan pitää ennustettavissa ja hallittavissa rajoissa Ristiriitojen institutionalisoiminen esim. rikosoikeusjärjestelmä institutionalisoi rikollisuuden oikeudellisena ilmiönä ja ratkaisemattomana ristiriitana, työoikeudellinen järjestelmä institutionalisoi työn ja pääoman välisen ristiriidan

41 Konfliktit Oikeudelliselle sääntelylle ei niinkään ole tyypillistä konfliktien ratkaiseminen ja ristiriitojen poistaminen kuin juuri legitiimien menettelytapojen ja instituutioiden luominen niiden käsittelemiselle Oikeudellinen sääntely ja käsittely edellyttävät aina ristiriidan uudelleenmäärittelyä oikeudelliseksi ristiriidaksi

42 Konfliktinratkaisu Konfliktin ratkaisun tyypit Kaksi tahoa sopii itse riitansa Kolmas, ulkopuolinen taho osallistuu konfliktin ratkaisuun Tuomitseminen Sovittelu Neuvottelu Välimiesmenettely

43 Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu Nopeus, alhaiset kustannukset Eivät pohjaudu juridiikkaan useimmat toimivat ilman tuomaria, sovittelija yrittää löytää molemmille osapuolille hyvän sopimukset Osapuolten roolin korostuminen ajattelu, että osapuolet osaavat parhaiten itse ratkaista riitansa Minimalistinen ja epävirallinen menettely Toimitaan yksityisesti, ei julkisesti kuten tuomioistuimissa Luova normien tuotanto ja aineellisen oikeuden hylkääminen

44 Sovittelu merkitsee aina kolmannen osapuolen väliintuloa sovittelua voidaan harjoittaa tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella sovittelija voi olla tuomari, erillinen sovittelija tai sovintolautakunta sovittelijan neutraalius ja puolueettomuus menettelyn vapaaehtoisuus tai hyväksyttävyys sovittelussa pyritään siihen, että osapuolet löytävät ratkaisun, joka tyydyttää heitä itseään sovittelija luo edellytyksiä sille, että osapuolet löytävät omanlaisensa ratkaisun luottamuksellisuus

45 Sovittelumallit (1) Fasilitatiivinen eli auttava sovittelu Pyritään saamaan esiin osapuolten todelliset intressit ja sovittamaan niitä yhteen Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Ongelmanratkaisun näkökulma painottuu Sovittelija on asiantuntija sovittelutekniikoissa Ominaista hyvän ilmapiirin luominen ja osapuolten saattaminen yhteen ilman, että otetaan kantaa sisältökysymyksiin Intressipohjainen sovittelu

46 Sovittelumallit (2) Evaluatiivinen eli arvioiva sovittelu Korostetaan osapuolten laillisia oikeuksia Sovittelija voi esim. arvioida, miten juttu päättyisi, jos se vietäisiin tuomioistuimeen Sovittelijat tekevät konkreettisia sovintoehdotuksia Sovittelija on asiantuntija riitaan liittyvissä sisällöllisissä kysymyksissä Ominaista sovittelijan puuttuminen sisältökysymyksiin Oikeuspohjainen sovittelu

47 Sovittelumallit (3) Transformatiivinen eli muutokseen pyrkivä sovittelu riidat eivät ole vain ongelmia, vaan mahdollisuus myös kasvulle ja muutokselle osapuolten tunteiden käsittely korostuu prosessi tekee osapuolista aikaisempaa eheämpiä ihmisiä tarkoituksena pureutua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin ja parantaa osapuolten välisiä suhteita

48 Pohdi ryhmässä Soveltuisiko sovittelu ratkaisukeinoksi seuraavissa tapauksissa? Mikä sovittelumalli voisi tulla kyseeseen? 1) Esimies on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään työntekijää kohtaan, minkä seurauksena työntekijä on joutunut pitkälle sairauslomalle 2) Yläasteen oppilas on joutunut lievän pahoinpitelyn kohteeksi koulumatkalla. Pahoinpitelyyn ovat syyllistyneet saman koulun ylemmällä luokalla olevat oppilaat.

49 Sovittelun edut Joustavuus voidaan käyttää erilaisissa konflikteissa Luovat sopimukset eivät aina mahdollisia juridisessa prosessissa Saavutettuun ratkaisuun sitoudutaan ja niitä noudatetaan paremmin Osapuolilla mahdollisuus hallita omaa konfliktiaan viralliskoneisto ei varasta sitä Sovittelu tyydyttää paremmin osapuolten tarpeita ja intressejä Sovittelussa ei synny jyrkkää voittaja-häviäjä asetelmaa Sovintoratkaisu koetaan oikeudenmukaisempana Epävirallinen prosessi on osapuolille vähemmän stressaava Tulevaisuussuuntautuneisuus

50 Sovittelun kritiikki Oikeussuoja ja prosessuaaliset mahdollisuudet vaarantuvat epämuodollisessa menettelyssä, jota eivät ohjaa normatiiviset säännöt Ei kyetä eliminoimaan vallan epätasapainon vaikutusta ratkaisuun (oikeudellinen, taloudellinen, psykologinen epätasapaino) Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät jättävät suojaamatta heikkoja ryhmiä (naiset, rodulliset vähemmistöt) Julkisen vallan merkitys ja ohjausvaikutus heikkenevät Esivaltiollisen oikeudenkäytön malli ei ole siirrettävissä moderniin yhteiskuntaan Saavutetut lopputulokset eivät ole täytäntöönpanokelpoisia

51 Sovittelujärjestelmiä rikosasioiden sovittelu tuomioistuin sovittelu läheisneuvonpito (esim. lastensuojelutyössä) vertaissovittelu kouluissa sosiaalinen sovittelu (monikulttuuristen ristiriitojen ratkaiseminen) perheasioiden sovittelu työyhteisösovittelu ympäristösovittelu (tulossa?) Suomen asianajajaliiton sovintomenettely Suomen rakennusinsinööriliiton sovittelu kansainvälinen rauhanneuvottelu

52 Kriminologia Kriminologiaa on kutsuttu rikollisuutta koskevaksi oikeussosiologiaksi Kriminologian tutkimuskohteita rikokset niihin syyllistyvät henkilöt rikosten uhrit uhriutumiseen vaikuttavat tekijät kontrollipolitiikka kontrolliviranomaisten toiminta

53 Poikkeavuuden sosiologia (sociology of deviance) Rikollisuutta koskevaa tutkimusta kutsutaan myös poikkeavuuden sosiologiaksi Poikkeava käyttäytyminen: normin eli yhteisön tai yhteiskunnan luoman käyttäytymissäännön vastainen toiminta Poikkeavuus on aina suhteellista: toisena ajankohtana, toisessa kulttuurissa jotain, nyt Suomessa poikkeavana tai jopa rikollisena pidettävää käyttäytymistä, saatetaan pitää normin mukaisena

54 Lainopin ja kriminologian tiedonintressien ero Esimerkiksi pahoinpitelyrikos Rikoslainoppi tulkitsee ja systematisoi rikosoikeudellisia sääntöjä oikeustieteilijä on kiinnostunut pahoinpitelyrikosta tutkiessaan mm. siitä, minkälaisen tosiseikaston vallitessa laissa määriteltyjen lievän tai törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöt täyttyvät, esim. minkälaisten tekojen voidaan katsoa tehdyiksi RL 21:6:n mukaisesti erityisen julmalla ja raa alla tavalla

55 Kriminologi saattaa olla kiinnostunut esim. siitä Ketkä syyllistyvät törkeisiin pahoinpitelyrikoksiin tai minkälaisessa tilanteissa niitä tyypillisesti tehdään Minkä tyyppiset pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet, minkälaiset vähentyneet (viimeisen 50 vuoden ajanjaksolla) Miksi pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön soveltamisalaa laajennettiin vuoden 1995 lakiuudistuksella ja mitä vaikutuksia lakiuudistuksella oli Miten poliisi suhtautuu naisiin kohdistuviin kotona tapahtuviin pahoinpitelyihin tai miten naiset perustelevat tekemiään pahoinpitelyrikoksia Mitä rangaistuksia pahoinpitelyrikoksista tuomitaan ja miten väkivaltarikoksista tuomitut vangit sopeutuvat takaisin normaalielämään

56 Esimerkkejä kriminologisen tutkimuksen kohteista Rikollisuustilanteen ja rikosoikeusjärjestelmän yleinen seuranta ilmitullut rikollisuus + piilorikollisuus = faktinen rikollisuus, rikollisuuden todellinen taso tapaturmia, väkivaltaa ja rikollisuuden pelkoa on tutkittu vuodesta 1980 alkaen n. 6 vuoden välein (Tilastokeskus, Optula, PAK) poliisin tietoon tulleen rikollisuuden tilastoseuranta (huom. ilmoitusherkkyys, tutkintaresurssien kohdentaminen, lainsäädäntömuutokset) vankeinhoitolaitoksen, kriminaalihuollon ja rikosseuraamusviraston tuottamat selvitykset ja tilastokatsaukset

57 Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa (/ as) (Lappi-Seppälä) Vankiluku Rikoslakirikokset 200 DEN DEN FIN NOR SWE FIN NOR SWE

58 Väkivaltarikollisuus alkoholinkulutuksen ja väkivaltarikollisuuden välinen suhde naiset rikoksen tekijöinä ja uhreina (esim. Usko, toivo, hakkaus kyselytutkimus) työturvallisuusrikokset yhteisöjen väkivaltarikoksina Huumausainerikollisuus esim. poliisin tehostetun huumevalvontaprojektin seurantatutkimus huumausainerikollisuuden ja muun rikollisuuden välinen suhde lainsäädäntöuudistusten vaikutus huumausainerikollisuuteen

59 Talousrikollisuus rikostyyppiin kuuluu useita eri rikosnimikkeitä talousrikollisuuden uhrit talousrikollisuuden aiheuttamat vahingot talousrikollisuuden torjuntakeinot Rikollisuus ja media aiheuttaako media rikollisuutta kuvatessaan sitä (Jokelan koulusurmien uutisointi, Pahat pojat elokuva) rikoksen pelon aiheuttama eriarvoistuminen moraaliset paniikit, tiettyihin ihmisryhmiin ylireagoiminen rikoskontrollin teollistuotannollistuminen

60 Empiirisen tiedon käyttö Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana Esitetään väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi, esim. riita-asiat, rikollisuus

61 Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiirisestä tutkimustiedosta? Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden tekoon Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän monitieteisyys Laajentaa näkemystä oikeudesta Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja ymmärtämään oikeutta yhteiskunnassa Antaa valmiuksia käytännön työntekoon (hallinnossa, yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä) Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö lisääntynyt runsaasti

62 Empiirisen tiedon käyttötavat Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve Kyky ymmärtää empiiristä tietoa Kyky käsitellä empiiristä tietoa Kyky hankkia empiiristä tietoa Kyky tuottaa empiiristä tietoa Kyky tehdä empiiristä tutkimusta

63 Empiirinen tutkimuksen tarpeesta Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa koskevaa tietoa Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia

64 Empiirisen tiedon käytöstä Lainopin teoria käyttää hyväkseen yhteiskuntatieteellistä tietoa Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä Tulkinnassa: o yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa (esim. hyvä kauppatapa, riittävä) o tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten arvioinnissa o yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden ylläpitämisessä

65 Tärkeydestä Suomessa on viime vuosina korostettu lainvaikutusten arvioinnin tärkeyttä Lain toteuttamisen ja vaikutusten tarkastelulla voidaan lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä erityispiirteitä ja ongelmia liittyy säännösten toimivuuteen ja tuloksellisuuteen Julkaisu Säädösehdotusten vaikutusten arviointi : Vaikutusarvioinnin keskeisenä tehtävänä on tuottaa tietoa lainsäädännön erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista päätöksentekoa varten taloudelliset vaikutukset vaikutukset viranomaisten tehtäviin ja menettelytapoihin ympäristövaikutukset sosiaaliset vaikutukset

66 Tärkeydestä Myös erilaisten toimenpideohjelmien vaikuttavuuden tutkiminen on tärkeää Esim. uuden vankeuslain myötä uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on noussut rangaistusten kehittämisen keskeisimmäksi kysymykseksi Lainsäädännön muutosten ja toimenpiteiden vaikutusten analyysiin (ennustamiseen, mittaamiseen ja selittämiseen) tarvitaan empiiristä oikeudellista tutkimusta Viime vuosikymmenien aikana arviointitiedon ja - tutkimuksen merkitys on korostunut yhä enemmän päätöksenteossa (tuottavuusohjelmat yms.)