LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUKSEN JA OIKEUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET OIKEUSSOSIOLOGIA. Ulla Väätänen

Transkriptio

1 LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUKSEN JA OIKEUSSOSIOLOGIAN PERUSTEET OIKEUSSOSIOLOGIA Ulla Väätänen

2 Yhteiskuntatieteen kohdealueena on koko inhimillinen moninaisuus. Se käsittää kaikki sosiaaliset maailmat, joissa ihmiset ovat eläneet, elävät ja voisivat elää C. Wright Mills

3 Sosiologia Mitä sosiologia tutkii? Ihmisten muodostamat yhteisöt ja niihin liittyvät ilmiöt (prosessit) Yhteiskunnat Instituutiot Sosiaaliset suhteet

4 Sosiologia yhteiskunnan tutkimuksena Minkälaisissa keskinäisissä suhteissa yhteiskuntaa muodostavat instituutiot ovat erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä Miten lainsäädännölliset, oikeudelliset ja toimeenpanoon liittyvät tehtävät ja toiminnat on järjestetty Miten näitä tehtäviä toteuttavien yksiköiden keskinäiset suhteet on järjestetty, miten ne toimivat jne.

5 Yhteiskunta analyysiyksikkönä Esim. Onko tietyntyyppisillä yhteiskunnilla, kuten suurilla imperiumeilla, taipumus kestää jonkin tietyn ajanjakson verran? Käyvätkö kaikki yhteiskunnat läpi tietyt kehitysvaiheet?

6 Yhteiskunnan sisäiseen rakenteeseen Esim. kohdistuva tutkimus Mitkä ovat ne sisäiset ongelmat, jotka jokaisen yhteiskunnan tulee kohdata? Millä tyypillisillä tavoilla yhteiskunnat hoitavat erilaisten funktioiden toteuttamisen? Mitä seuraa tiettyjen instituutioiden yhdistämisestä?

7 Sosiologia instituutioiden tutkimuksena Sosiologia voidaan määritellä instituutioiden tieteeksi Durkheim 1901 Instituutiot (perhe, kirkko, koulu, poliittiset puolueet, tuomioistuin) sellaisenaan sosiologisen tutkimuksen sisältöalueena

8 Instituutio Instituutiolla tarkoitetaan sellaista (verrattain toistuvaa ja pysyvää) yhdenmukaista käyttäytymistä, jota sääntelevät normit ja rooliodotukset esim. avioliittoinstituutio Instituutioissa voi olla kyse myös epävirallista käytännöistä ja toimintatavoista esim. perheinstituutio ei tarkoita yksittäisiä perheitä eikä perhelainsäädäntöä, vaan perhe-elämää sääntelevien normien ja käyttäytymistapojen kokonaisuutta tietyssä yhteiskunnassa Instituution olemassaolo vahvistaa ihmisten toimintaa koskevien odotusten todennäköisyyttä ja lisää käyttäytymisen ennustettavuutta.

9 Instituutioiden tutkimus Mitä yhteisiä piirteitä kaikilla instituutioilla on? Mitkä ovat ne ulottuvuudet, joiden suhteen ne eroavat toisistaan? Eroavatko nämä instituutiot paitsi funktioiltaan myös muilta piirteitään johtuen niiden koosta erikoistumisasteesta itsenäisyytensä määrästä jne.

10 Sosiologia sosiaalisten suhteiden tutkimuksena Instituutiot voidaan käsittää myös yksinkertaisempien sosiaalisten suhteiden komplekseina järjestelminä Esim. perhe muodostuu monenlaisista suhdekasaumista, joista jokaista voidaan tutkia omana sosiaalisena suhteenaan Kaikille sosiaalisille suhteille voidaan jäljittää tiettyjä yhdenmukaisia perusteita esim. ryhmän koon ja suhteiden laadun mukaan

11 Sosiologia pyrkii havaitsemaan, kuvaamaan ja selittämään sitä järjestystä, joka leimaa ihmisen yhteiskuntaelämää Empiirisesti todennettavat päätelmät yhden ilmiön suhteesta toiseen tiettynä ajankohtana tiettyjen ehtojen vallitessa

12 Oikeustiede ja yhteiskunta Näkemykset siitä, kuinka oikeustiede ja yhteiskunta suhtautuvat toisiinsa riippuvat keskeisestä kolmesta lähtökohdasta eli kuinka jäsennetään oikeus ja yhteiskunta oikeustiede ja yhteiskuntatieteet oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

13 Oikeus ja yhteiskunta 1) oikeus autonomisena järjestelmänä 2) oikeus ja yhteiskunta erillisiä ilmiöitä, joiden suhde on interaktiivinen 3) oikeus ja yhteiskunta nähdään homologisina, jolloin niiden synty ja rakenne ovat kietoutuneet toisiinsa (Friedrichs 2001) Oikeus ja yhteiskunta eivät ole toisistaan erillään olevia ilmiöitä Oikeussosiologiassa tutkitaan oikeutta yhteiskunnassa tai yhteiskunnallisessa kontekstissa, ei oikeuden ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta

14 Oikeussosiologia Yhteiskuntatieteellinen lähestymistapa oikeuteen Law and Society Studies Sociolegal Studies Empirical Studies of Law Sociology of Law Suomessa kaikki nämä on mahdutettu käsitteeseen oikeussosiologia

15 Oikeussosiologia Oikeussosiologia on vaativa monitieteinen tutkimussuuntaus, joka sijoittuu oikeustieteen ja yleisen yhteiskuntatieteen, sosiologian välimaastoon (Ervasti) Juristien oikeussosiologia Sosiologien oikeussosiologia Riippuen siitä, kuinka lähellä ollaan oikeustieteen tai sosiologian kysymyksen asetteluja.

16 Oikeussosiologinen tutkimus Edellyttää yhteiskuntatieteellisten metodien hallintaa ymmärtämystä oikeudellista ajattelusta ja tavasta, jolla juridisessa maailmassa oikeuden sisältö määritellään ja päätökset perustellaan

17 Sosiologia ja sen lähitieteet Sosiologian lähitieteitä Taloustiede Valtio-oppi Historia Psykologia Antropologia Oikeussosiologiassa omiksi tutkimusaloikseen vakiintuneet Oikeusantropologia Oikeushistoria Oikeustaloustiede

18 Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen Instituutioiden oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita (Cotterrell 1994)

19 Neljä erilaista käsitystä oikeussosiologiasta (Dalberg-Larssen) Oikeussosiologiassa 1) käytetään tietynlaisia metodeja, joiden avulla voidaan selvittää oikeudellisia kysymyksen asetteluja, kiistetään sosiologisten teorioiden merkitys oikeustieteelle 2) tutkitaan oikeudellisia ilmiöitä sosiologisesta näkökulmasta, sosiologisten metodien ja teorioiden hyväksikäyttö 3) tulisi keskittyä keskeisten oikeudellisten instituutioiden ja orgaanien kuten tuomioistuimen, lainsäädännön ja hallinnon tutkimiseen 4) oikeussääntöjen tosiasiallisen yhteiskunnallisen merkityksen tutkimus (law in books, law in action)

20 Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Oikeussosiologian tehtävänä on 1) kehittää yleisiä teorioita, jotka selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja, 2) oikeudellisten ja yhteiskunnallisten sosiaalisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen tutkimus ja analyysi (Friedrichs 2001)

21 Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin

22 Oikeussosiologian tutkimuskohteet Lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu ja lakien vaikutukset Oikeudelliset instituutiot Lakien soveltaminen Juristiprofessio ja muut oikeudelliset toimijat Oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri Kansalaiset ja oikeusjärjestys Oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa

23 Oikeustiede ja yhteiskuntatieteet Yhteiskuntatieteellinen (empiirinen) tutkimus ja oikeustiede onko oikeustiede yhteiskuntatiede? Oikeustiede tutkii sääntöjä yhteiskuntatiede säännönmukaisuuksia

24 Tapana erottaa toisistaan Normatiivinen oikeustiede eli lainoppi (oikeusdogmatiikka) ja Ei-normatiivinen lähestymistapa oikeuteen Oikeustieteilijöille ominaista oikeuden sisäinen näkökulma ja muiden tieteenalojen edustajille ulkoinen näkökulma oikeuteen Humen giljotiini: katsotaan, että siitä miten asiat ovat (Sein), ei voida päätellä miten niiden tulisi olla (Sollen)

25 Oikeussosiologian ja oikeusdogmatiikan suhde? Alvesalo Ervasti 2006 Oikeusdogmatiikka Oikeussosiologia Kohde Säännöt Käyttäytyminen, käytännöt ja instituutiot tosiasiassa Näkökulma Osallistujan Tarkkailijan Menetelmä Tekstihermeneutiikka Yhteiskuntatieteen metodit Tyypillinen tutkimustapa Tulkinta ja systematisointi Empiirisen aineiston analyysi Lähestymistapa Oikeus autonomisena järjestelmänä Oikeus yhteiskunnallisessa kontekstissa Käsitys oikeudesta Formaali oikeus Formaali ja informaali oikeus Tavoite Koherenssin luominen oikeusjärjestykseen Selittäminen, kriittinen tarkastelu

26 Oikeusdogmatiikan ja oikeussosiologian suhde oikeusjärjestykseen (Hydén) Talous Politiikka Sosiologia Uskonto Oikeusturva jne. syyt POLITIIKKA Yleiset periaatteet, arvot OIKEUSJÄRJESTYS seuraukset Talous Politiikka Sosiologia jne. Naiset Lapset Valta kehitys funktiot Vähemmistöt Yhteiskuntarakenne jne. SOVELTAMINEN Ympäristö Vaikuttavuus jne.

27 Juristien suhde empiiriseen tietoon Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana Esitetään väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi, esim. riita-asiat, rikollisuus

28 Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiirisestä tutkimustiedosta? Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden tekoon Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän monitieteisyys Laajentaa näkemystä oikeudesta Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja ymmärtämään oikeutta yhteiskunnassa Antaa valmiuksia käytännön työntekoon (hallinnossa, yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä) Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö lisääntynyt runsaasti

29 Empiirisen tiedon käyttötavat Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve Kyky ymmärtää empiiristä tietoa Kyky käsitellä empiiristä tietoa Kyky hankkia empiiristä tietoa Kyky tuottaa empiiristä tietoa Kyky tehdä empiiristä tutkimusta

30 Empiirinen oikeustutkimuksen kohteita Oikeusnormit Lakien synty, säätämisprosessi ja sisältö Lakien vaikutus (lainsäädännön arviointitutkimus) esim. lakiuudistusten vaikutus yhteiskunnassa Lainsoveltajat

31 Empiirinen oikeustutkimuksen kohteita Oikeudelliset toimijat (instituutiot) Lainsoveltajat ja muut toimijat (kansalaisjärjestöt, yksilöt esim. vanki, rikoksen uhri, hallinnon asiakas) Viranomaisten oikeudellinen päätöksenteko, viranomaisten/muiden toimijoiden asenteet, arvot, käsitykset, erilaiset käytännöt, toimintatavat, ammattiosaaminen, kulttuuri, orientaatio Toiminnan vaikutukset

32 Oikeudellisten toimijoiden tutkimus Tiedonintressi Tutkimuskohde Oikeudellisten toimijoiden: Päätöksenteko Käytännöt Toimintatavat Ammattiosaaminen Asenteet Arvot Normit Kulttuuri Orientaatio Poliisit, asianajajat, syyttäjät, tuomarit, lautamiehet Pesänhoitajat, yrityssaneerausvalvojat Ulosotto-, vankila-, sosiaaliym. viranomaiset Lainsäätäjät, poliitikot Kansalaisjärjestöt, kansalaiset, media Yksilö, esim. vanki, rikoksen uhri, yhteiskuntapalvelua suorittava, hallinnon asiakas Jne.

33 Esimerkkejä Poliisin suhtautuminen etnisiin vähemmistöihin Häätöjen määrän kehitys Riitaprosessin tyypilliset osapuolet Rangaistuskäytäntö raiskauksissa, eläinsuojelurikoksissa, törkeissä rattijuopumuksissa Viranomaisten toimintatavat rikostorjunnassa, todistajien suojelussa, julkisuusperiaatteen toteuttamisessa, erilaisten etuuksien väärinkäytösten selvittämisessä Tuomareiden, asianajajien vuorovaikutustaidot Miten ulosottomies huomioi perusoikeuksia häädössä Median tapa käsitellä työsuojelurikoksia Yksityisen turva-alan harjoittama kontrolli Kansalaisten luottamus poliisiin, asianajajiin,verohallintoon

34 Empiirisen oikeustutkimuksen kohteita, jatkoa Lain soveltaminen ja tulkinta Käytännöt ja menettelytavat (esim. perheväkivaltatapausten selvittäminen, turvapaikkahakemusten käsittely, yksityisyyden suojaaminen) fokus ei ole oikean tulkinnan löytämisessä, vaan miten normia on tulkittu, minkälaisia ratkaisuja on tehty, mitkä tekijät vaikuttivat Ulko-oikeudellisten seikkojen tarkastelu (esim. mitkä seikat todellisuudessa vaikuttavat päätöksenteon taustalla)

35 Kriminologia Kriminologiaa on kutsuttu rikollisuutta koskevaksi oikeussosiologiaksi Kriminologian tutkimuskohteita rikokset niihin syyllistyvät henkilöt rikosten uhrit uhriutumiseen vaikuttavat tekijät kontrollipolitiikka kontrolliviranomaisten toiminta

36 Poikkeavuuden sosiologia (sociology of deviance) Rikollisuutta koskevaa tutkimusta kutsutaan myös poikkeavuuden sosiologiaksi Poikkeava käyttäytyminen: normin eli yhteisön tai yhteiskunnan luoman käyttäytymissäännön vastainen toiminta Poikkeavuus on aina suhteellista: toisena ajankohtana, toisessa kulttuurissa jotain, nyt Suomessa poikkeavana tai jopa rikollisena pidettävää käyttäytymistä, saatetaan pitää normin mukaisena

37 Lainopin ja kriminologian tiedonintressien ero Esimerkiksi pahoinpitelyrikos Rikoslainoppi tulkitsee ja systematisoi rikosoikeudellisia sääntöjä oikeustieteilijä on kiinnostunut pahoinpitelyrikosta tutkiessaan mm. siitä, minkälaisen tosiseikaston vallitessa laissa määriteltyjen lievän tai törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöt täyttyvät, esim. minkälaisten tekojen voidaan katsoa tehdyiksi RL 21:6:n mukaisesti erityisen julmalla ja raa alla tavalla

38 Kriminologi saattaa olla kiinnostunut esim. siitä Ketkä syyllistyvät törkeisiin pahoinpitelyrikoksiin tai minkälaisessa tilanteissa niitä tyypillisesti tehdään Minkä tyyppiset pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet, minkälaiset vähentyneet (viimeisen 50 vuoden ajanjaksolla) Miksi pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön soveltamisalaa laajennettiin vuoden 1995 lakiuudistuksella ja mitä vaikutuksia lakiuudistuksella oli Miten poliisi suhtautuu naisiin kohdistuviin kotona tapahtuviin pahoinpitelyihin tai miten naiset perustelevat tekemiään pahoinpitelyrikoksia Mitä rangaistuksia pahoinpitelyrikoksista tuomitaan ja miten väkivaltarikoksista tuomitut vangit sopeutuvat takaisin normaalielämään

39 Esimerkkejä kriminologisen tutkimuksen kohteista Rikollisuustilanteen ja rikosoikeusjärjestelmän yleinen seuranta ilmitullut rikollisuus + piilorikollisuus = faktinen rikollisuus, rikollisuuden todellinen taso tapaturmia, väkivaltaa ja rikollisuuden pelkoa on tutkittu vuodesta 1980 alkaen n. 6 vuoden välein (Tilastokeskus, Optula, PAK) poliisin tietoon tulleen rikollisuuden tilastoseuranta (huom. ilmoitusherkkyys, tutkintaresurssien kohdentaminen, lainsäädäntömuutokset) vankeinhoitolaitoksen, kriminaalihuollon ja rikosseuraamusviraston tuottamat selvitykset ja tilastokatsaukset

40 Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa (/ as) (Lappi-Seppälä) Vankiluku Rikoslakirikokset 200 DEN DEN FIN NOR SWE FIN NOR SWE

41 Väkivaltarikollisuus alkoholinkulutuksen ja väkivaltarikollisuuden välinen suhde naiset rikoksen tekijöinä ja uhreina (esim. Usko, toivo, hakkaus kyselytutkimus) työturvallisuusrikokset yhteisöjen väkivaltarikoksina Huumausainerikollisuus esim. poliisin tehostetun huumevalvontaprojektin seurantatutkimus huumausainerikollisuuden ja muun rikollisuuden välinen suhde lainsäädäntöuudistusten vaikutus huumausainerikollisuuteen

42 Talousrikollisuus rikostyyppiin kuuluu useita eri rikosnimikkeitä talousrikollisuuden uhrit talousrikollisuuden aiheuttamat vahingot talousrikollisuuden torjuntakeinot Rikollisuus ja media aiheuttaako media rikollisuutta kuvatessaan sitä (Jokelan koulusurmien uutisointi, Pahat pojat elokuva) rikoksen pelon aiheuttama eriarvoistuminen moraaliset paniikit, tiettyihin ihmisryhmiin ylireagoiminen rikoskontrollin teollistuotannollistuminen

43 Empiirinen tutkimuksen tarpeesta Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa koskevaa tietoa Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia

44 Empiirisen tiedon käytöstä Lainopin teoria käyttää hyväkseen yhteiskuntatieteellistä tietoa Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä Tulkinnassa: yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa (esim. hyvä kauppatapa, riittävä) tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten arvioinnissa yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden ylläpitämisessä

45 Tärkeydestä Suomessa on viime vuosina korostettu lainvaikutusten arvioinnin tärkeyttä Lain toteuttamisen ja vaikutusten tarkastelulla voidaan lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä erityispiirteitä ja ongelmia liittyy säännösten toimivuuteen ja tuloksellisuuteen Julkaisu Säädösehdotusten vaikutusten arviointi : Vaikutusarvioinnin keskeisenä tehtävänä on tuottaa tietoa lainsäädännön erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista päätöksentekoa varten taloudelliset vaikutukset vaikutukset viranomaisten tehtäviin ja menettelytapoihin ympäristövaikutukset sosiaaliset vaikutukset

46 Tärkeydestä Myös erilaisten toimenpideohjelmien vaikuttavuuden tutkiminen on tärkeää Esim. uuden vankeuslain myötä uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on noussut rangaistusten kehittämisen keskeisimmäksi kysymykseksi Lainsäädännön muutosten ja toimenpiteiden vaikutusten analyysiin (ennustamiseen, mittaamiseen ja selittämiseen) tarvitaan empiiristä oikeudellista tutkimusta Viime vuosikymmenien aikana arviointitiedon ja - tutkimuksen merkitys on korostunut yhä enemmän päätöksenteossa (tuottavuusohjelmat yms.)

47 Empiiristen menetelmien käytöstä Empiirisen eli kokemukseen (havaintoihin) perustuvan tutkimuksen kohteena ovat reaalimaailman ilmiöt, joista hankitaan uutta tietoa havainnoimalla tai mittaamalla. Empiirinen oikeustutkimus on yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntävää tutkimusta, jossa tarkastelun kohteena ovat oikeustieteen alaan kuuluvat ilmiöt: Voidaan kuvailla vallitsevaa oikeudellisesta tilaa ja tietyn säädöksen yhteiskunnallista merkitystä. Keinänen Tolvanen Helminen Kilpeläinen (2010): Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisu 4/2010

48 Empiiristen menetelmien käytöstä Voidaan ennustaa lainsäädännön muutosten tai erilaisten toimenpideohjelmien vaikutusta yksilöiden ja yritysten toimintaan (ns. etukäteisarviointi). Määttä Keinänen (2008): Yhteisöpatenttiehdotuksen kansallinen vaikutusarviointi (TEM) Käytetään arvioitaessa ja mitattaessa lainsäädännön muutosten todellisia vaikutuksia yhteiskunnassa sekä selitettäessä esimerkiksi yksilöiden käyttäytymistä (ns. jälkikäteisarviointi). Miettinen Väätänen (2006): Hallintolaki hallintotoiminnassa. OM julkaisu 2006:9 Lundström Miettinen Keinänen Airaksinen Korhonen (2008): Yhdenvertaisuuslain toimivuus. TEM Eklund Miettinen Keinänen Väätänen (2010): Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä: uuden yhteistoimintalain vaikutusten arviointitutkimus (TEM)

49 Empiiristen menetelmien käytöstä Käytetään apuna oikeudenkäynnissä todistusaineiston tuottamisessa. Keinänen Pakarinen (2009): Palkkasyrjinnän todistaminen tilastollisesti. Edilex lakikirjasto. Nykytyyppisessä yhteiskunnassa ei ole mitään sellaista palautemekanismia, joka automaattisesti ja selkeästi toisi esiin se, miten säännökset toteutuvat ja vaikuttavat

50 Esimerkkejä empiirisestä oikeustutkimuksesta

51 Uusimisen tn Seuranta-aika, kk - Vankilaan palaamisen kertymäfunktio: Kaplan-Meier estimaatti (1-survival) Verrokki CS-läpi CS-kesk. - ottaa huomioon seuranta-aikojen pituuserot

52